Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Missale Aboense lisäys
Miisamaija
15.03.16, 22:40
Pyytäisin käännösapua latinankieliseen tekstiin.
Ego Ericus Rwsi ponam me fideiussorem inter Henricum Henrici ex Mithis et filiam Henrici Andree ex Vatula. Anno 1544 dominica XII.
Fide iussores inter Jorgum Henrici ex Watzia et filiam Johannis Turcki ex Ikalis, primus Henricus Watzian, 2 9 prefatus Turki, 3 9 Mathias Sijroij ex Kurgela, Laurentius tutor ecclesie ex Wattzia. quisque illorum pro 10 marcis. Anno domini 1548 dominica quinquagesima,
---
Hämeenkyröstä peräisin olevassa Missale Aboense -teoksessa on
kirjan alku- ja loppulehdillä on kolme paikkakuntalaisten avioliittoja
koskevaa merkintää 1500-luvulta.
Lainaus: ”Yhden, takakannella olevan, on R. Hansen painattanut
asiakirjakokoelmaan Finlands medeltidsurkunder, numerona
1543; se ei kuitenkaan ole vuodelta 1418, kuten Hansen lukee, vaan
kiistämättömästi v:lta 1518. 1.” Mikä mahtaa olla kolmas teksti?
Aarno Malin
Satakuntalaisia asiakirjoja 1500- ja 1600-luvuilta, s.123.
http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVarXG1J/Satakuntasarja6.pdf
Benedictus
16.03.16, 09:23
Tekstistä en ymmärrä mitään, mutta nimet ovat kinnostavia, sillä liittyvät sukuihin, joiden suhteita on paljon pohdittu.
Mikä oli tämä kirja ja sen historia?
Miisamaija
16.03.16, 11:24
Etsin joitain mahdollisia teksteihin liittyviä henkilöitä:
Ensimmäinen teksti:
Miettinen
Villi 1540-1616 Henric Villi 1621-27 Henric
Inkinen 1540-84 Henric Piipari
Vatula
Heiska l. Yli-Kukko Vatula 1540-56 Henric Anderss
Toinen teksti:
Ikaalinen
Turkki 1540-84 Johan Henricss
Vatsiainen
Talonen 1540-43 Henric
Luukas 1540-52 Lucas1553-68 Henric Lucass
Hannu 1540-84 Lars Siiroi
Kurkela
Siiro 1540-48 Matts Larss Siiro
Iso-Iivari talonhaltijaluettelot Ikaalinen
http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
Miisamaija
16.03.16, 11:50
Lainaus:"Hämeenkyröstä on Valtionarkistoomme joutunut eräs painettu
messukirja, jonkinverran epätäydellinen kuten kaikki muutkin
Suomesta säilyneet. Ei ole vaikea todeta, että se on Missale Aboense,
Kirjan alku- ja loppulehdillä on joukko paikkakuntahistoriallisesti
varsin mielenkiintoisia muistiinpanoja 1500-luvulta."
Aarno Malin: Satakuntalaisia asiakirjoja 1500- ja 1600-luvuilta, s.123.
http://www.pori.fi/material/attachme...untasarja6.pdf
Missale Aboense
https://fi.wikipedia.org/wiki/Missale_Aboense
https://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/missale/index.htm
http://www.doria.fi/handle/10024/67149
En ole mikään suuri latinan asiantuntija, mutta tällainen on minun käännökseni:
Minä Erik Rwsi (voisiko olla oikeasti Rasi tai Rusi?) esitän itseäni takaajaksi Mithiksen (Miettis?) Henrik Henrikinpojan ja Vatulan Henrik Andreaksen tyttären välille.
Vuonna 1544, sunnuntaina XII (joulukuu vai viikolla 12?).
Vakuudeksi Watzianin (Vatsiainen?) Jorgus (Jorge? Jürgen?) Henrikinpojan ja Ikaalisten Johannes Turkin tyttären välillä: 1) Henrik Watzian, 2) edellämainittu Turkki, 3) Kurkelan Mathias Sijroij (Siiro?), Watzianin kirkon suojelija Laurentius (vai olisiko niin, että Mathias on Vatsiaisten Pyhän Laurin kirkon suojelija?).
Jokainen 10 markalla. Herran vuonna 1548 sunnuntai viideskymmenes, (ehkä siis viikolla 50?) ...
No niin, ehditkin jo pistää noita paikkojen ja henkilöiden nimiä. Itsekin vähän niitä tosiaan etsin. :)
Miisamaija
16.03.16, 15:52
Kiitos paljon käännöksestä! Teksteistä näkyy, kuinka paljon kyseessä oli taloudellinen järjestely.
Löytyi Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostosta 1303–1571 maininnat kirjan merkinnöistä. Haulla ”Ikaalisten messukirja” tulee yhdeksän osumaa.
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf
Pieni lisä ajanmääreisiin:
Quinquagesima on tarkalleen ottaen laskiaissunnuntai ja dominica XII on helluntain jälkeen 12. sunnuntai. Noihin aikoihin elettiin kirkkokalenterin mukaan.
Primus voisi olla minusta myös pappissäätyyn kuuluva henkilö "ensimmäinen" eli luostarin esimies ja tutor ecclesiae kirkonväärti. Tämä vaan siis siltä pohjalta, että olen opiskellut teologiaa, en tiedä, sopiiko teistä asiayhteyteen tai siihen, mitä muuten ko. henkilöistä tiedetään.
Miisamaija
17.03.16, 12:37
"Primus voisi olla minusta myös pappissäätyyn kuuluva henkilö "ensimmäinen" eli luostarin esimies ja tutor ecclesiae kirkonväärti. Tämä vaan siis siltä pohjalta, että olen opiskellut teologiaa, en tiedä, sopiiko teistä asiayhteyteen tai siihen, mitä muuten ko. henkilöistä tiedetään."
Kiitos paljon vastauksesta! Juuri näin näyttää kirjojen perusteella olevan. Selvittelin joitain tietoja ja laitoin alkuperäislähteet mukaan, koska olivat helposti saatavilla.
Suora lainaus:
”X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla myös vain kirkontila.”
s. 464
VIII autioitunut
HEIKKI LAURINPOIKA 1540, s.463
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf
"Eric Rahko ibidem (Ikalis) oli läsnä lukkari Heikki Laurinpojan luovuttaessa 3.5.1550 seuraajalleen lukkarin viran ja Ikaalisten kirkontilan inventaarion. Ikaalisten messukirja (HYK), lat. ja suom. Oja Kotiseutu 1/1972.
s.462Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf
”…sillä on kysymys lukkarin, joka ainakin katolisena aikana merkitsi apulaispappia, viran luovuttamista mieheltä toiselle (Kauko Heikkilä, Ikaalisten seurakunnan vaiheita, s. 19).”
Vatsiaisissa Laurentius tutor ecclesie (Ikaalisten kirkonisäntä) ex Wattzia oli Aulis Ojan mukaan joko oli joko talon II tai talon IV Lauri eli tarkoitetaan
II Talonen I I LAURI 1540-62
IV Hannu LAURI 1540-84
s.475
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf
Lyhyesti Lahtisen kappelista:
Messukirjaa Missale Aboense pidettiin nimenomaan Ikaalisissa Lahtisen kappelissa, jonka perustamisajankohta on ollut ennen vuotta 1540. Se on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. s.637 (Ikaalisten seurakunnan vaiheita: alkuperäinen lähde H.G. Porthan: Opera Selecta). Kappelin sijainnista on joitain vaihtoehtoisia oletuksia, mutta paikkaa ei tarkkaan tiedetä. Kauko Heikkilän kirjan mukaan Ikaalisissa ja Viljakkalassa oli seutukirkko jo keskiajalla. Uskonpuhdistuksen aikana se erottautui Lahtisen kappeliseurakunnaksi (myöhemmin Ikaalisten kappeli), mutta oli Hämeenkyrön yhteydessä .
Varhaisesta ajankohdasta kertoo mm. Heikki Jaakonpoika Finnon kirjoitus 7.5.1641, jonka mukaan kappalainen on asunut Ikaalisten kappelissa sadan vuoden ajan ja toimittanut siellä jumalanpalveluksen. (Ikaalisten seurakunnan vaiheita, alkuperäinen lähde: Leinberg, Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet III s. 434).
Lähteet:
Wilhelm Carlsson, Entinen Ikaalinen. Ikalisten, Parkanon ja Kankaanpään pitäjistä.
Kauko Heikkilä, Ikaalisten seurakunnan vaiheita 1641-1941
PS. Nimet on kirjoitettu siihen muotoon kuin ne ovat lähteissä.
Benedictus
25.03.16, 07:11
Pohdin, että miksiköhän tuohon kirjaan on lisätty nuo avioliittomerkinnät?
Onko kirjassa myös muita kirkollisia merkintöjä vai vain nämä muutamat?
Olisiko niillä jokin yhteys silloiseen kirjan haltijaan, joka oli Kuka?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.