Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Iin Pernut ja Kuusamon Kustaa Simonpoika Bersan-Pernu
Olisiko täällä ketään Iin Pernujen suvun tutkijaa, joka osaisi spekuloida Kustaa Simonpoika Bersan-Pernun (1666-1739, Kuusamo-Posio) mahdollista yhteyttä Iin Pernujen sukuun? Bersan -sukunimi on jäänyt arvoitukseksi, ja se, mistä Kustaa Kuusamoon saapui 1600-luvun lopulla. Bersanin oletetaan ottaneen nimekseen Pernu myöhemmin, Posiolle sijaitsevan tilansa mukaan, mutta olisiko sittenkin mahdollista, että hän oli alkujaan Pernu, joka jostain syystä otti nimekseen Bersan Kuusamossa? Seuraavissa tiedoissa kerron miten nimi vaihtui Pernuksi:
Kustaa Simonpoika Bersan s. noin 1666, k. 4.10.1739
1699 Kustaa Simonpoika Bersan asuttaa autioksi jääneen Joukamonlahden tilan Kortesalmella Lämsänkylässä Kuusamossa. Huomaa: Joukamojärven vieressä on tänä päivänä lampi nimeltään Pernunlampi. Kustaa muuttaa pois n. 1712, "koska venäläiset häätävät hänet tilaltaan".
1712 Kustaa Simonpoika Bersan perustaa tilan Posion Koppelojärvellä, nykyään alue on Posion Pernun kylä.
1739 Kustaa Simonpoika Bersan kuolee 4.10 ja haudataan 4.11. Kuusamossa nimellä Bersan.
BERSAN -NIMEN KOHTALO
Viimeisen kerran Bersan -nimi näkyy dokumenteissa vuonna 1772 kun Kustaan pojan pojan poika kastetaan 19.9.1772 nimellä Kustaa Kustaanpoika Bersan Pudasjärvellä. Pernu nimeä alettiin käyttää ohessa jo vuonna 1736, Kustaan pojan poika Kastettiin Juho Pernuksi. Useimmat lapsista ovat kuitenkin kastettu Bersaneiksi.
Posion Pernut:
Vuonna 1818 Pernun tila Aartojärven rannalla Pernun kylässä siirtyy uudelle omistajalle Matti Matinpoika Pätsille. Matti Pätsin tyttären mies Matti Kissaniemi Kuusamon Kissaniemestä tulee Pernun taloon isännäksi, sukunimeksi tulee Pernu talon mukaan. Näin ollen Posion Pernut eivät ole samaa sukua.
Mutta miten olisi Iin Pernut/Pernulat? Siellä esiintyy Simo ja Simo Simonpoika -nimisiä Pernuloita 1600-luvulla, onko tutkimuksissanne tullut vastaan Kustaa Simonpoikaa, joka syntyi 1660-luvulla ja katosi?
Olisin myös kiitollinen jos jollakin olisi selvyys pernu -sanan etymologiasta!
Jouni Kaleva
15.03.16, 19:17
Hei
Meidän kannattanee lähteä liikkeelle Bersan-nimestä. Tuo 1699 tapahtunut autiosta ottaminen on varmaan jossakin käräjäpäätöksessä? Onko Sinulla siihen viitettä. Jos Bersan-nimi oli jo siinä käytössä, niin mistä se saattoi tulla? Onko Kuusamossa tai lähistöllä muuta nimen esiintymää ennen vuotta 1699?
Olen joitain vuosia sitten ottanut talteen seuraavan sitaatin "Uudisraivaajia runsailla riistamailla" -kirjasta, jossa on Bersan-Pernun sukutukimusta:
"Kuka oli tämä Kustaa Bersan? Jotkut ovat veikanneet häntä saamelaiseksi, mutta vuoden 1699 Kuusamon käräjillä mainitaan Kustaa Simonpoika Raahesta, joka haluaa asettua autioksi jääneelle Joukamonlahden tilalle. Joukamo on hyvinkin Venäjän rajan pinnassa, joten olisiko Kuusamon itärajalla asustellut samaan aikaan toinenkin Kustaa Simonpoika. Tuskin todennäköistä, joten lähes varmasti uskaltaa sanoa Kustaa Bersanin olleen syntyjään Raahen kaupungista. Bersan sukunimenä vaihtui Posiolla pian muotoon Pernu, mikä voisi olla muuntuma Bersanista. Todennäköisempää kuitenkin on, että Etelä-Iin Pernun talon isännät ovat kaukokalastelleet Posion Pernussa ja jättäneet sinne nimensä." (Uudisraivaajia runsailla riistamailla. Sukumme historiaa kolmen valtakunnan ajalta. Karjalainen-Ruokamo-Jumisko sukuseura ry. Oulu 2011, s. 33).
Viime aikoina on tullut mieleen, että jos kyseisessä käräjäjutussa ei olekaan Raahen kaupunki (Brahestad), vaan mahdollisesti Brahea, nykyinen Lieksa? En ole tarkistanut itse käräjäjuttua.
Posion historiassa (2006) nimen Bersaan oletetaan olevan muodostettu sukunimeksi Persson-patronyymistä.
Pentti Lohela
16.03.16, 14:42
Jos listoillasi on Anna Johanin tr Pernu s 8.5.1755 Posio , kuusamo rk 1798
kuva 119 , Hän on tv-uutistenlukija Heimo Tauriaisen esivanhempia. Anna avioitui Anders Tackisen ( Tackila ) kanssa.
Pertti Sakari
16.03.16, 17:16
Onkos tämä Henrik ja Johan Kustaan poikia?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3404&pnum=64
Onkos tämä Henrik ja Johan Kustaan poikia?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3404&pnum=64
Tarkempi ja etenkin myöskin ei jäsenille kuva digitaaliarkiston puolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5579124
Suosittelen käyttämään kaikille aukeavia linkkejä, jos ne ovat olemassa eli tässäkin tapauksessa esim.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1760-1773_ik229/64.htm
tai
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3404&pnum=64
Jouni Kaleva
16.03.16, 18:18
Olen joitain vuosia sitten ottanut talteen seuraavan sitaatin "Uudisraivaajia runsailla riistamailla" -kirjasta, jossa on Bersan-Pernun sukutukimusta:
"Kuka oli tämä Kustaa Bersan? Jotkut ovat veikanneet häntä saamelaiseksi, mutta vuoden 1699 Kuusamon käräjillä mainitaan Kustaa Simonpoika Raahesta, joka haluaa asettua autioksi jääneelle Joukamonlahden tilalle. Joukamo on hyvinkin Venäjän rajan pinnassa, joten olisiko Kuusamon itärajalla asustellut samaan aikaan toinenkin Kustaa Simonpoika. Tuskin todennäköistä, joten lähes varmasti uskaltaa sanoa Kustaa Bersanin olleen syntyjään Raahen kaupungista. Bersan sukunimenä vaihtui Posiolla pian muotoon Pernu, mikä voisi olla muuntuma Bersanista. Todennäköisempää kuitenkin on, että Etelä-Iin Pernun talon isännät ovat kaukokalastelleet Posion Pernussa ja jättäneet sinne nimensä." (Uudisraivaajia runsailla riistamailla. Sukumme historiaa kolmen valtakunnan ajalta. Karjalainen-Ruokamo-Jumisko sukuseura ry. Oulu 2011, s. 33).
Viime aikoina on tullut mieleen, että jos kyseisessä käräjäjutussa ei olekaan Raahen kaupunki (Brahestad), vaan mahdollisesti Brahea, nykyinen Lieksa? En ole tarkistanut itse käräjäjuttua.
Posion historiassa (2006) nimen Bersaan oletetaan olevan muodostettu sukunimeksi Persson-patronyymistä.
Tämän perusteella kannattaisi tosiaan etsiä Raahen seudulta. Jos nyt Iin Pernuista halutaan löytää Simo, jolla noin 1660-luvulla syntynyt teoreettinen Kustaa-poika, niin yhden Pernun (sittemmin Puitti) talon isäntä oli noina aikoina Simo Klemetinpoika, jonka (ensimmäinen?) vaimo todennäk. Karin Eskontytär. Tällä pariskunnalla tiedossa olevia lapsia
Klemetti
Margareta
Liisa
Simo
Mikko.
Sitten on eräs Simo Erkinpoika, joka asusti Pudasjärven Pintamalla 1601-11 ja palasi Iihin. Hänellä ainakin pojat Matti ja Esko, synt. 1600-luvun alkuvuosina, siis selvästi eri sukupolvea, kuin etsinnässä oleva Kustaa Simonpoika.
Jouni Kaleva
16.03.16, 18:59
vuoden 1699 Kuusamon käräjillä mainitaan Kustaa Simonpoika Raahesta, joka haluaa asettua autioksi jääneelle Joukamonlahden tilalle.
.
Minkä pitäjän käräjillä Kuusamon asioita käsiteltiin 1699? Veikkaisin, että Kemissä. Lappasin Kemin sekä varulta Iin ja Pudasjärven jutut 1699, mutta ei sattunut silmään tuota juttua. Saattoi olla vain pikaisesta selauksestani johtuvaa huomiokyvyn puutetta?
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=23517
Kiitos tiedoista! En tiedä mistä meidän sukutuksimukseen on saatu vuoden 1699 käräjäpäätöksen sijaan vuosi 1689, mutta sehän sietää tarkistaa myös.
Bersan/Bersaan ei sanana löydy mistään muusta suomalaisesta yhteydestä, kuin henkilönnimenä, joista ensimmäinen oli tämä Kustaa Simonpoika. Bersan/Bersen/Bersani/Beresan ovat maailmalla käytössä olevia sukunimiä, mutta olisihan se kaukaa haettua, että hän olisi suoraan ulkomailta ilmestynyt Kuusamoon asukkaaksi? Varsinkin todennäköisyys sille, että Pernu -paikannimi esiintyy Kustaan molemmilla asuinpaikoilla sekä Kuusamossa, että Posiolla kiinnittää huomioni, ellei "pernu" ole ennen vanhaan ollut jokin yleinen sana.
Saamenkielisen mielipidettä Bersaan -nimen mahdollisesta saamelaisperäisyydestä ei olla vielä saatu.
Laitan tähän vielä lainauksen Seppo Ervastin kirjoittamasta Posion historiasta:
"Kustaa Bersaan -niminen uudistilallinen tavataan veroa maksavana kruununtilallisena Maanselän kylässä jo vuoden 1711 veroluettelossa. Hän oli siirtynyt uudistilalliseksi aivan rajan pintaan edellisen vuosisadan viimeisinä vuosina. Vuoden 1720 maakirjassa sanotaan yksinkertaisesti, että Kustaa Bersaanin olivat venäläiset karkottaneet tilaltaan. Vuoden 1727 käräjillä kruununvouti Pipping käsitteli autiotilojen ongelmaa, ja siinä tuli esille myös Bersaanin autioksi jättämä tila. Nyt todettiin, että Bersaan oli vain lähtenyt tilaltaan syytä ilmoittamatta ja ilmestynyt Posion Koppelojärvelle mukamas jälleen uudistilalliseksi v. 1722. Kun kruununvouti tämän kuuli, niin hän totesi, että Kustaa Bersaanin asuminen Koppelojärvellä järjestyi vain siinä tapauksessa, että hän ryhtyi heti sieltä maksamaan veroa. Toisin sanoen häneltä riistettiin uudisasukkaalle kuuluvat verovapausvuodet pois. Rajalla olevalle Bersaanin entiselle tilalle asettui ensin venäläinen Lokina Dimitrioff, mutta hänet pakotettiin myymään tila Ruotsin kansalaiseksi muuttaneelle Olavi Luukkoselle. Bersaanin tarkoituksena ilmeisesti oli päästä nauttimaan uudelleen vapaavuosista Koppelojärvelle muuttamalla, ja tähän tarjosi hyvän mahdollisuuden rajalla vallinnut epäselvä ja jossakin määrin rauhaton tilanne. Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi sotatila, ja epämääräisiä huhuja sotaväenosastojen liikehtimisistä liikkui. Bersaanin oli helppo syyttää venäläisiä tilalta lähtemisestään. Asiassa oli vain yksi ongelma. Kuusamolaisten ja rajantakaisten karjalaisten kesken oli solmittu rajarauha, jonka kaksi lautamiestä säännöllisin väliajoin tarkasti, ja he rekisteröivät kaikki rajalla tapahtuneet muutokset. Niinpä Bersaanin tilalta lähdön todellinen syykin selvisi tuota pikaa. Silloin kruununvoudin huumorintajukin loppui kerralla." (Seppo Ervasti: Asuttamisesta kunnan itsenäistymiseen. Posion historia. Jyväskylä 2006, s. 69)."
Jouni Kaleva
18.03.16, 19:21
Kiitos tiedoista! En tiedä mistä meidän sukutuksimukseen on saatu vuoden 1699 käräjäpäätöksen sijaan vuosi 1689, mutta sehän sietää tarkistaa myös.
Katsoin Kemin käräjät 1689, ei sattunut Kustaa Simonpoikaa silmiini.
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=23507
Jouni Kaleva
20.03.16, 13:17
SAOB antaa sanalle bers synonyymiksi bärs.
Sikäli kuin ymmärsin
bärsa = metsästää (jaga)
bärs, bärsan = metsästys (jakt)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Olisiko siis Kustaa Simonpoika saanut lisänimekseen tämmöisen "ammattinimen"?
Katsoin Kemin käräjät 1689, ei sattunut Kustaa Simonpoikaa silmiini.
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=23507
Anno 1699 den 3 och 4 Februarij hölltz laga Tingh i Kiemi Lappmark och Kusama Tingzställe med Lapp allmogen af ben:de Kusama by.
Sammaledes efterlåtes Giöstaf Simonsson ifrån Brahestadh, framledne Michiell Raisäis, förre Boställe, widh Kwolaträsk Joukama lachti ben:d som nu i någre åhr legat öde.
Valto K.
Jouni Kaleva
06.06.16, 15:38
Anno 1699 den 3 och 4 Februarij hölltz laga Tingh i Kiemi Lappmark och Kusama Tingzställe med Lapp allmogen af ben:de Kusama by.
Sammaledes efterlåtes Giöstaf Simonsson ifrån Brahestadh, framledne Michiell Raisäis, förre Boställe, widh Kwolaträsk Joukama lachti ben:d som nu i någre åhr legat öde.
Valto K.
Ei siis liity Iin Pernuihin mitenkään.
Kiitos tiedoista! Noiden vanhojen käsialojen lukeminen on aloittelijalle vaikeaa, voisiko joku ystävällisesti kertoa mitä näissä kuvissa lukee? Kyseessä on Kustaa Bersanin poika Simo Kustaanpoika Bersan. Hän näyttää saaneen leskeksi jäätyään lapsen Juliaanan kanssa ennen kuin he menivät vihille, sillä vihkimerkintä on päivätty Pudasjärven vihittyjen kirjaan syyskuussa vuonna 1753, kun poika Simo syntyi elokuussa 1753.
Syntyneet, Pudasjärvi 1753. Tästä kaipaisin kokonaan tulkinnan:
http://www.kansalaisenkasikirja.info/simojuliaanalapsi.jpg
Rippikirja Kuusamo 1760. Lukeeko tuossa alimmilla rivillä tietoa Pehr Oikarista, joka voisi olla Juliaanan lapsi edellisestä liitosta?
http://www.kansalaisenkasikirja.info/käsiala.jpg
Vihityt Pudasjärvi 1753. Lukeeko Juliaanan nimen jälkeen paikkakunta?
http://www.kansalaisenkasikirja.info/vihitty.jpg
Samaan tulokseen itsekin tulin. Eli:
Pehr Staffaninpoika Oikarinen eli Schulz laskettu syntymäaika 1701, k 8.8.1746 Pudasjärvi Kynsijärvi Kaukua.
Vihitty 3.3.1745 Pudasjärvi
Pso Juliana Pehrintytär Kaukua? (Luukinen??) s rippikirjan mukaan 1724 mutta: Ei löydy muita Juliaanoita Kynsijärvellä kuin Juliana Pehrintytär Kaukua joka syntynyt 30.4. kast 3.7.1713 Pudasjärvi Kynsihaara, vhmt Pehr Pehrinpoika Kaukua ja vaimo Carin Simonintytär. Kuitenkin Kuusamon rippikirjassa on syntymäaika 1724 ja vihittäissä sukunimi saattaa olla vaikka Luukinen?? Juliana kuoli ennen v 1785.
Poika Pehr Pehrinpoika Oikarinen s 16.9.1745 Pudasjärvi Kynsijärvi Kaukua. Tuli äidin mukana Kuusamoon.
Juliana vihitty molempien toiseen avioon 28.9.1753 Pudasjärvi Kynsijärvi
Pso 2. itsellinen Simon Gustafinpoika Bersan, Pernu s 1699, k 1.12.1785 Kuusamo, haud 5.3.1786 Kuusamo. Paleltui kuoliaaksi.
Lapset:
- Simon Simoninpoika Bersan, Pernu s 26.8.1753 Pudasjärvi Kynsijärvi, k 13.4.1818 Pudasjärvi Kurkikylä 56 Kylmäluoma. Naimisissa ja 6 lasta.
- Juliana Simonintytär Bersan, Pernu, Kukka s 23.7.1757 Kuusamo, k jälkeen 9.1808. Viimeksi ripillä Pudasjärvellä 16.9.1808. Naimisissa ja 6 lasta.
Simon Gustafinpoika Pernu oli vihitty ensimmäiseen avioonsa 8.7.1739 Kuusamossa
1. pso Susanna Philipintytär Pätsi laskettu syntymäaika 1718, k 14.4.1745 Kuusamo
Susannan a.u.: Susanna Susannantytär s 5.7.1737 Kuusamo
Yhteiset lapset:
- Philip Simoninpoika Bersan s 7.3.1740 Kuusamo, k 13.4.1740 Kuusamo
- Walborg Simonintytär Bersan, Mursu s 9.4.1741 Kuusamo, k 14.4.1793 Kuusamo, trånsjuka. Naimisissa ja 8 lasta.
- Gustav Simoninpoika Bersaan, Pernu, itsellinen, s 5.6.1743 Kuusamo, k 10.3.1804 Kuusamo Posio, rötfeber (mätäkuume? pilkkukuume??) Naimisissa ja 7 lasta.
Korjatkaa ja täydentäkää jos on virheitä ja puutteita!
Avioliitto Simon Bersanin kanssa 28.9.1753 oli Julianan kolmas avioliitto, sillä Pudasjärven vihittyjen luettelossa lukee:
Anno 1750 die 21. Sept wigdes Encklingen Olof Påhlsson Jundunen med Enckan Juliana Pehrs dott:r Kaukua.
Måg Olof Jundunen näkyy Pudasjärven rippikirjassa 1745-1766 s. 56 Kaukua, jossa on hänen kohdallaan vuoden 1751 sarakkeessa merkintä död.
Julianan ensimmäinen avioliitto Pudasjärven vihittyjen luettelossa:
Anno 1745 Dom. Reminisc. wigdes Pehr Staffansson Oikarain el:r Schultz med Pig. Juliana Pehrs dotter Kaukua.
Julianan ja Simon Bersanin avioliitto:
Åhr 1753 Wigde: Septembr 28 Kynsijärvi. Enckl. Simon Bersan med Enckan Juliana Pehrs d:r Kaukua, utan skrud. hemma.
Simon Simoninpoika Bersanin kastemerkintä:
S. 1753 26. Aug., kast. 28.9. Kynsijervi:
Simon Bersans och hustru Juliana Pehrs dotters Barn Simon, Fad:r Lars Säckinen, Staffan Laackonen, dreng Pehr Pehrsson Kaukua, hustro Lijsa Niels dotter, hustro Maria Christers dotter, Pig. Anna Anders dotter Kaukua. af Sac: Jer: Stenius hemma.
Kuusamon rippikirja 1760-1773:
1699 Simon Bersan
1724 H:u Juliana
1741.4.3. dotter Walborg, gift
1743.6.5. Son Gustaf
1757.7.23. dotter Juliana
Son Simon på 7:de år:
Styf Son Pär på 14:de år: i Pudj.
Ohhoh, kiitos V.K.! Nythän vyyhti aukesi ja arvoitus selvisi. Hiski -tietokantaan asti on mennyt Luukinen Juliaanan sukunimeksi, mutta Kaukuahan tuossa lukeekin.
Onpa ollut Juliaanalla avioliittojen kanssa huono tuuri, kun kaksi ensimmäistä miestä kuolivat vuoden avioliiton jälkeen, ja tämä Oikarinen vieläpä ennen lapsensa syntymää!
Jurvansuu.net:
vih. Dom Reminisc. (5. sunnuntai ennen pääsiäistä) 1745 Pudasjärvi
Pehr Staffansson Oikarain el. Schults med
Pig. Juliana Pehrs dotter Kaukua
k. 8.8.1746 h. 26.12.1746 Pudasjärvi
Pehr Staffansson Oikarainen
45 åhr
Juliana ja Pehr Oikarisen lapsi:
1. Oikarinen Pehr Pehrinpoika
s. 16.9.1745 Pudasjärvi
simo.ruokamo
08.08.16, 13:24
Ei siis liity Iin Pernuihin mitenkään.
Joo ei liity 1699 käräjäjuttu suoraan ainakaan Iin Pernuihin. Myöhemmässä käräjäjutussa (Seppo Ervasti Posion Historia) Kustaa on Pernussa tilaa perustamassa, ja sen mukaan voidaan ajatella kyseessä olevan sama Kustaa Simonpoika. Vaan kyllä tätäkin päätelmää epäillä sopii.
Minulla on tuo alkuperäinen 1699 käräjäjuttu ja niin se menee kuin V.K sen tässä ketjussa esitti. Seppo Ervastin mainitsemia käräjäjuttuja en alkuperäisenä ole nähnyt, mutta eiköhän ne mene niin kuin Ervasti ne kertoo.
Auttaisiko dna?
Törmäsin Pätsin mieslinjan dna:ssa Kurtti-sukuun ja Pernu-sukuun. Joku S Pernu oli teettänyt dna-testin ja maininnut kantaisäkseen Pätsin. Pätsin dna-listalla näkyy tosiaan myös tämä Pernu ja myös Kurtti.
Suomesta Pätsi-suvulle ei tahdo löytyä osumia, on siinä suhteessa harvinainen haploryhmä R-M269.
Sen sijaan tulee osumia Saksasta, Tanskasta hyvin paljon.
Tämä voisi viestiä sitä, että jos Pätsi, Kurtti ja Pernu mieslinjat ovat sukua keskenään, on kantaisät ulkomailta eli jostakin Euroopan rannikkomaista.
Tämä tuli esille ja yhdisteltynä aikaisempia viestejä.
Tv JK
En tiedä auttaako tämä tieto, sillä hallinnoin Pätsin dna-tuloksia Kuusamosta ja Pätsillä on Y-linjassa hyvin vähän osumia, mutta Suomessa ne viittaavat Pernuun:
Pätsin (Kuusamo) osumat 67-markkeria:
Heikki Tuomaanpoika Kurtti,d.c1722,Kuusamo,Finland
Olof Kaupinpoika Pätsi, d. 1475, d. 1530
Heikki Tuomaksenpoika Kurtti, 1655, Kuusamo
Jacob Hendrickson, b. 1842 and d. 1924
Hendrich Pålsson Kaijnul,1659-1727Maaninka Finland
Pehr Pehrson Jurmu, b.c. 1685, Pudasjärvi, Finland
Sitten jos mennään 25-markkeriin alkaa tulokset eli osumat löytyä Keski-Euroopasta: 25-markkerin osumat tulevat Tanskasta ja Keski-Euroopasta
Pentti Lohela
18.12.18, 20:52
Minulla on esiäitinä Valborg Philipin tr Pätsi s 1741 Kuusamo
Pätsin dna-testitulos on mieslinjan (Y) tulos, joten äitilinja (M) on hieman eri asia. Pätsillä on varsin harvinainen R-M269, jonka osumia on Suomessa hyvin vähän. Leikillään sanovat olevan kotoisin Italiasta ja sukua lumimies Ötzille.
En tiedä auttaako tämä tieto, sillä hallinnoin Pätsin dna-tuloksia Kuusamosta ja Pätsillä on Y-linjassa hyvin vähän osumia, mutta Suomessa ne viittaavat Pernuun:
Pätsin (Kuusamo) osumat 67-markkeria:
Heikki Tuomaanpoika Kurtti,d.c1722,Kuusamo,Finland
Olof Kaupinpoika Pätsi, d. 1475, d. 1530
Heikki Tuomaksenpoika Kurtti, 1655, Kuusamo
Jacob Hendrickson, b. 1842 and d. 1924
Hendrich Pålsson Kaijnul,1659-1727Maaninka Finland
Pehr Pehrson Jurmu, b.c. 1685, Pudasjärvi, Finland
Sitten jos mennään 25-markkeriin alkaa tulokset eli osumat löytyä Keski-Euroopasta: 25-markkerin osumat tulevat Tanskasta ja Keski-Euroopasta
67-markerilla läheistenkin osumien yhteiset esi-isät ovat satojen tai tuhannen vuoden päässä. Lisätietoa saa vain aktiivisella toiminnalla. Lisää testattavia asiakirjoista löytyvien isälinjan edustajista ja tarkempia testejä useista näytteistä. Kun muutamalta suvun edustajalta on tehty BigY ja YFull testit, jatkossa suppeammankin testin tuloksilla saa tietoa sukulaisuudesta ja sukuhaaroista.
Meidän suvussa on päästy jo pitkälle ja pian valmistuu yksi uusi näyte tähän alaoksaan. https://www.yfull.com/tree/R-BY30715/
Tarkempi ja etenkin myöskin ei jäsenille kuva digitaaliarkiston puolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5579124
Suosittelen käyttämään kaikille aukeavia linkkejä, jos ne ovat olemassa eli tässäkin tapauksessa esim.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1760-1773_ik229/64.htm
tai
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3404&pnum=64
Tuossa linkissä olevan Johan Bersanin poika Andreas s. 29.5.1758 löytyy myöhemmin Oulusta kauppias Franzenin renkinä vaimonaan Brita Käkönen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/32.htm
(Perttuveikon luetteloissa mainitaan Antin olleen merimies.)
Myöhemmin Brita löytyy (leskenä?) lapsineen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1793-1799_tksrk_ik130-131/216.htm
Britan (ja ilmeisesti Anders Bersanin poika) Johan Pernu menee Iin Olhavaan Thomas Sassin vävyksi.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/13.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1812-1818_ik252/12.htm
t. Veikko
Jouni Kaleva
31.01.20, 12:29
Tuossa linkissä olevan Johan Bersanin poika Andreas s. 29.5.1758 löytyy myöhemmin Oulusta kauppias Franzenin renkinä vaimonaan Brita Käkönen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/32.htm
(Perttuveikon luetteloissa mainitaan Antin olleen merimies.)
Myöhemmin Brita löytyy (leskenä?) lapsineen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1793-1799_tksrk_ik130-131/216.htm
Britan (ja ilmeisesti Anders Bersanin poika) Johan Pernu menee Iin Olhavaan Thomas Sassin vävyksi.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1806-1811_ik252/13.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1812-1818_ik252/12.htm
t. Veikko
Hienoa, kun tälle Sassi vävylle löytyi lähtökohta.
Tuossa yhdessä kuvassa on Brita Käkönen toisen miehensä, Mikko Juhonpk. Kaikkosen kanssa, nämä vihittiin Oulussa 15.2.1801. Vihkimerkinnässä Brita on saanut tittelin Dejan, ilm. siksi, että hän oli vain 4 pv aiemmin synnyttänyt tämän parin lapsen Kristiina Elisabetin.
Juho Pernun synt.aika on johdonmukaisesti 22.12.1786. En kuitenkaan onnistunut löytämään kastemerkintää, vaikka vanhemmat näyttävät tosiaan silloin asuneen Oulussa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.