Testamentti- ja perintöasioita

[Juha]

Suomen Julkisia Sanomia -lehden numerossa 66, joka ilmestyi 3.9.1857 on seuraava luettelo;

"Perillisiä ei ole wielä tähän saakka ilmoittainut seuraawille Suomen harjoitus-tarkkaampuja-pataljonista ja nyt hajoitetun krenatöri-tarkkaampuja-wara-puolipataljonin waraja depotikomppanioista kuolleille ala-upseereille ja sotamiehille, jotka ovat jättäneet jälkeensä puhdasta rahaa seuraawat määrät, nimittäin;"

Ja tämä jälkeen on kolmisen sivua luetteloituna henkilöitä eri puolilta Suomea otsikossa kerrottujen summien kera. Jos löydät oman sukulaisesi, niin olisikohan jo myöhäistä lähteä perimään näitä perintöjä :)

Suora linkki lehden etusivulle http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=2&action=entryPage&id=471561

Mainitsemani luettelo alkaa sivulta viisi

[Heikki Koskela]

Lainaus/Juha:

Jos löydät oman sukulaisesi, niin olisikohan jo myöhäistä lähteä perimään näitä perintöjä :)



Tuntemattomassa Sotilaassa Salonen (?) kertoo: "Kyllä niitä peritähän Molenskissa asti...." vai mitenkäs nyt olikaan.

Kiinnostava löytö kuitenkin. Pitänee käydä huolella läpi, jos vaikka löytyisi edes lähisukulaisia.

[Sami Lehtonen]

Suomen Julkisia Sanomia -lehden numerossa 66, joka ilmestyi 3.9.1857 on seuraava luettelo;

"Perillisiä ei ole wielä tähän saakka ilmoittainut seuraawille Suomen harjoitus-tarkkaampuja-pataljonista ja nyt hajoitetun krenatöri-tarkkaampuja-wara-puolipataljonin waraja depotikomppanioista kuolleille ala-upseereille ja sotamiehille, jotka ovat jättäneet jälkeensä puhdasta rahaa seuraawat määrät, nimittäin;"

Ja tämä jälkeen on kolmisen sivua luetteloituna henkilöitä eri puolilta Suomea otsikossa kerrottujen summien kera. Jos löydät oman sukulaisesi, niin olisikohan jo myöhäistä lähteä perimään näitä perintöjä :)

Suora linkki lehden etusivulle http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=2&action=entryPage&id=471561

Mainitsemani luettelo alkaa sivulta viisi

Varmaan niitä on tuolloinkin parhaassa tapauksessa ollut lukuisiakin perijöitä.

Mielenkiintoisella tavalla tuo julkaisun nimi "Suomen Julkisia Sanomia" on vähintäänkin kysymyksiä herättävä. Oliko samalla lehtiyhtiöllä myös mahdollisesti "Suomen Salaisia Sanomia"?

[Seppo Niinioja]

Varmaan niitä on tuolloinkin parhaassa tapauksessa ollut lukuisiakin perijöitä.

Mielenkiintoisella tavalla tuo julkaisun nimi "Suomen Julkisia Sanomia" on vähintäänkin kysymyksiä herättävä. Oliko samalla lehtiyhtiöllä myös mahdollisesti "Suomen Salaisia Sanomia"?

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain (http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/ ) Perindö Caari, III. Lucu luettelee ilmeisen kattavasti perintöön oikeutetut:
-------
10.§. Jos ei nijtä [läheisempiä perillisiä] ole; nijn [heitä] owat isän-isän isän-isä, ja isän-isän isän-äiti, isän-isän äitin-isä, ja isän-isän äitin-äiti, isän-äitin isän-isä, ja isän-äitin isän-äiti, isän-äitin äitin-isä, ja isän-äitin äitinäiti, äitin-isän isän-isä, ja äitin-isän isän-äiti, äitin-isän äitin-isä, ja äitin-isän äitin-äiti, äitin-äitin isän-isä, ja äitin-äitin isän-äiti, äitin-äitin äitin-isä, ja äitin-äitin äitin-äiti.
-------

Caari sisältää muutenkin sukututkijalle hyödyllisiä sukulaisuussuhdemääritelmiä.

Nykyisen perintölain mukaanhan on kai niin että valtio on lähempi omainen kuin serkku, jos vanha työkaverini oli oikeassa.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain (http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/ ) (http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/%20%29) Perindö Caari, III. Lucu luettelee ilmeisen kattavasti perintöön oikeutetut:
-------
10.§. Jos ei nijtä [läheisempiä perillisiä] ole; nijn [heitä] owat isän-isän isän-isä, ja isän-isän isän-äiti, isän-isän äitin-isä, ja isän-isän äitin-äiti, isän-äitin isän-isä, ja isän-äitin isän-äiti, isän-äitin äitin-isä, ja isän-äitin äitinäiti, äitin-isän isän-isä, ja äitin-isän isän-äiti, äitin-isän äitin-isä, ja äitin-isän äitin-äiti, äitin-äitin isän-isä, ja äitin-äitin isän-äiti, äitin-äitin äitin-isä, ja äitin-äitin äitin-äiti.
-------

Caari sisältää muutenkin sukututkijalle hyödyllisiä sukulaisuussuhdemääritelmiä.

Nykyisen perintölain mukaanhan on kai niin että valtio on lähempi omainen kuin serkku, jos vanha työkaverini oli oikeassa.

Seppo Niinioja

Aika mielenkiintoista sinänsä, että tuo Caari (kaari - oliko etymologia tiedossa?) aloittaa luettelon isovanhempien isovanhemmista. Nykyisin perijät jaetaan kolmeen eri parenteeliin läheisyyden mukaan. Ensimmäisessä parenteelissa on rintaperilliset tai niiden puutteessa leski, toisessa parenteelissa vanhemmat tai jos he ovat kuolleet, niin näiden lapset (so. vainajan sisarukset). Kolmannessa parenteelissa (jos mitään em. ei ole) on isovanhemmat tai jos nämä ovat kuolleet, niin näiden lapset (sedät, tädit, enot), mutta ei enää heidän lapsensa (so. serkut).

Testamentti, joka ei ole moitteensijainen menee kaikista edellisistä ohi - paitsi rintaperillisistä, joilla on oikeus lakiosaan. Tietenkään heidän ei ole pakko vaatia lakiosaansa.

Jos mitään edellisistä ei ole (ml. testamentti), niin lähin omainen ja perinnöksisaaja (ja vielä veroista vapaa) on valtio.

Perintö menee valtiolle myös siinä tapauksessa, että perijä ei suostu vastaanottamaan perintöä. Tämä on sangen kätevää, jos vaikkapa perunkirjoituksessa pesän saldo on pakkasella, jossa tapauksessa valtio ei kuitenkaan maksa sinulle negatiivista perintöveroa vastaavaa summaa.

Perillisiä vailla olevien serkusten on siis hyvä tehdä testamentti, jos vaikka jotain sellaista omaisuutta on, jonka haluaa tavalla toisella säilyttää suvussa.

Em. vainaiden perunkirjoituksesta lienee kulunut jo vähän liikaa aikaa, että niistä voisi valittaa. Samoin tuo sukulaisuussuhde ei voisi olla kuin aleneva (kun serkut ei peri).

[Seppo Niinioja]

Aika mielenkiintoista sinänsä, että tuo Caari (kaari - oliko etymologia tiedossa?) aloittaa luettelon isovanhempien isovanhemmista. ---

Linkin pitää olla http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/ .
Luettelo ei kyllä ala isovanhempien isovanhemmista, suht. teoreettisesta mahdollisuudesta. Ennen siteeraamaaani III. Lucun 10. §:ää on II. Lucu, Rinda-perinnöstä sekä III. luvun, Selkä-perinnöstä ja siwu-perinnöstä pykälät 1-9.

Tuo kaarihan on lain alkukielellä balk. Ei ole ollut tarvetta etymologiaa selvittää, mutta esim. SAOB:in selitys 5 a) esittää sen. Olisi mukava kuulla lisää.

Seppo Niinioja
__________________________________________________ ____________
Asiasta toiseen, forumille kirjoittavien mietittäväksi: Hwrw seer tu itt grand j thins brodhers ögha, och wardher icke warse en balk [vuoden 1993 raamatunkäännöksessä: hirsi] j tit eghit ögha? Mat. 7: 3, Thet nyia testamentit på swensko. Sthm 1526. Lähde: SAOB.

[Seppo Niinioja]

Täällä vielä jotenkin tutunomainen ketju apokryfisiä puheenvuoroja Samille ja mahdollisesti muille asiasta kiinnostuneille:

Mistä johtuu sana 'kaari' vanhassa laissa? (http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1437&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=)
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1437&start=0

Varmuuden vuoksi: Et varmaan tarkoittanut että Caari-sanan ymmärtäminen kaareksi olisi jokin oivallus tai etymologinen selitys?

Seppo N.

[Sami Lehtonen]

Täällä vielä jotenkin tutunomainen ketju apokryfisiä puheenvuoroja Samille ja mahdollisesti muille asiasta kiinnostuneille:

Mistä johtuu sana 'kaari' vanhassa laissa? (http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1437&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=)
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1437&start=0

Varmuuden vuoksi: Et varmaan tarkoittanut että Caari-sanan ymmärtäminen kaareksi olisi jokin oivallus tai etymologinen selitys?

Seppo N.

Varmuudeksi: Juuei.

[Sami Lehtonen]

Täällä vielä jotenkin tutunomainen ketju apokryfisiä puheenvuoroja Samille ja mahdollisesti muille asiasta kiinnostuneille:

Mistä johtuu sana 'kaari' vanhassa laissa? (http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1437&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=)
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1437&start=0

Varmuuden vuoksi: Et varmaan tarkoittanut että Caari-sanan ymmärtäminen kaareksi olisi jokin oivallus tai etymologinen selitys?

Seppo N.

Yritinpä seurata tuota keskustelua kaaren etymologiasta, mutta useamman sivun ajan siinä nähtävästi kinattiin sanan laki lainaamisesta kantaturkista(?), jota seurasi pitkät pätkät nälvimistä, saivartelua - vähän kuin joskus SukuForumilla :D

Kaari -sanan alkuperästä tuolla ei kait puhuttu mitään !?!

[tellervoranta]

Mietinnän tulos: Miksi tuijotat roskaa veljesi silmässä, mutta et näe tukkia omassa silmässäsi ? Aikaisemmin tukin paikalla malka.


__________________________________________________ ____________
Asiasta toiseen, forumille kirjoittavien mietittäväksi: Hwrw seer tu itt grand j thins brodhers ögha, och wardher icke warse en balk [vuoden 1993 raamatunkäännöksessä: hirsi] j tit eghit ögha? Mat. 7: 3, Thet nyia testamentit på swensko. Sthm 1526. Lähde: SAOB.

Viisaasti sanottu....ainakin minun mielestä :)

[Sami Lehtonen]

Mietinnän tulos: Miksi tuijotat roskaa veljesi silmässä, mutta et näe tukkia omassa silmässäsi ? Aikaisemmin tukin paikalla malka.



Viisaasti sanottu....ainakin minun mielestä :)

Tuanoin, mennee osin edellä mainitsemani saivartelun puolelle, mutta tuon sanonnan puute on siinä, että se kehottaa pidättymään sorkkimasta kaverin rikkaa vain, jos omassa silmässä on malka (malka > rikka). Tästä seuraa siis se päätelmä, että ei ole ongelma, jos omassa silmässä on korkeintaan rikka tai sitä pienempi esine.

Taasen lause: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven" rajaa tavallaan jo pienenkin rikkeen tehneeltä oikeuden tuomita muita.

[Seppo Niinioja]

Yritinpä seurata tuota keskustelua kaaren etymologiasta, mutta useamman sivun ajan siinä nähtävästi kinattiin sanan laki lainaamisesta kantaturkista(?), jota seurasi pitkät pätkät nälvimistä, saivartelua - vähän kuin joskus SukuForumilla :D

Kaari -sanan alkuperästä tuolla ei kait puhuttu mitään !?!

Näin juuri :D ja kiitos kannatuksesta, Tellervo!

Kaari-sanan etymologia saattaa selvitä Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai aikaisemmin julkaistuista etymologisista sanakirjoista. On sellainenkin opus kuin Veijo Meren Sanojen synty. Lukematta tuota ketjua enemmältu voisi vaikka arvella, että ehkä se on vain katsottu aikanaan lainsuomennoksessa sopivaksi balkin vastineeksi.

Kieli on usein altis väärinymmärryksille, joilla voi olla vakaviakin seurauksia. Seuraava tapaus on kyllä ihan harmiton: Lapsuudessani tunsin vähän originellin korpifilosofimetsätyömiehen, Konsta Pylkkäsen sukulaissielun, joka taisi lähinnä elättää itsensä veikkauksella ja kämpän talonmiehenä. Hän kertoi kerran hämmästyneenä että herrasväet pitävät turkkia sisälläkin päällä. Lehdessä oli nimittäin ilmoituksia, joissa myytiin sisäturkkeja. Toki käsityksessä oli hiukan perääkin, mutta minkkiturkkien hartioilla pito taitaa olla enempi suuren maailman gaalajuhlien tapa. Mitähän hän olisi kantaturkista arvellut?

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Näin juuri :D ja kiitos kannatuksesta, Tellervo!

Kaari-sanan etymologia saattaa selvitä Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai aikaisemmin julkaistuista etymologisista sanakirjoista. On sellainenkin opus kuin Veijo Meren Sanojen synty. Lukematta tuota ketjua enemmältu voisi vaikka arvella, että ehkä se on vain katsottu aikanaan lainsuomennoksessa sopivaksi balkin vastineeksi.

Kieli on usein altis väärinymmärryksille, joilla voi olla vakaviakin seurauksia. Seuraava tapaus on kyllä ihan harmiton: Lapsuudessani tunsin vähän originellin korpifilosofimetsätyömiehen, Konsta Pylkkäsen sukulaissielun, joka taisi lähinnä elättää itsensä veikkauksella ja kämpän talonmiehenä. Hän kertoi kerran hämmästyneenä että herrasväet pitävät turkkia sisälläkin päällä. Lehdessä oli nimittäin ilmoituksia, joissa myytiin sisäturkkeja. Toki käsityksessä oli hiukan perääkin, mutta minkkiturkkien hartioilla pito taitaa olla enempi suuren maailman gaalajuhlien tapa. Mitähän hän olisi kantaturkista arvellut?

Seppo Niinioja

Veijo Meri ei tuntenut Kaari -sanaa. Muuten "Sanojen synty" on kyllä mainio - parhaimmillaan jopa hauska - teos.

[Juha]

Onnittelut siitä, että itse lähtöviestistä onnistuttiin päätymään näinkin kauas;)


Sami, ymmärsin tietysti vitsisi, mutta Julkiset Sanomat oli samaa tavaraa kuin myöhemmin Suomen Wirallinen Lehti. Ehkäpä Supolla on joku "Suomen Salaiset Sanomat" julkaisu, mutta ei sitä ainakaan puhelinmyyjiltä löydy katalookeista.

On muuten nämä julkaisut oikea sukututkijan aarreaitta. Niistä löytää loputtomasti pikku detaljeja ja esimerkiksi julkaistujen testamenttien osalta jopa uusia sukulaisia

Juha

[Sami Lehtonen]

Onnittelut siitä, että itse lähtöviestistä onnistuttiin päätymään näinkin kauas;)


Sami, ymmärsin tietysti vitsisi, mutta Julkiset Sanomat oli samaa tavaraa kuin myöhemmin Suomen Wirallinen Lehti. Ehkäpä Supolla on joku "Suomen Salaiset Sanomat" julkaisu, mutta ei sitä ainakaan puhelinmyyjiltä löydy katalookeista.

On muuten nämä julkaisut oikea sukututkijan aarreaitta. Niistä löytää loputtomasti pikku detaljeja ja esimerkiksi julkaistujen testamenttien osalta jopa uusia sukulaisia

Juha

Pitääpä lisätä nuo säännöllisesti tarkistettaviin lähteisiin. Yritän aina edes niteeksi sitoa viestin alkuperäiseen aiheeseen, mutta tässä tapauksessa se tosiaan lähti hieman polveutumaan.

Palautan sen nytkin lähemmäs alkuperäistä kysymällä, josko oli maan tapa konfliktien yhteydessä kuuluttaa sankarivainajien omaisia? Löytyykö näitä enemmänkin ja vaikka Suomen sodan 1808-1809 osalta?

[tellervoranta]

Heips :), minä olen vuosia sitten tiiraillut muistaakseni Oulun Wiikko-Sanomia ja vastaavaa; onpa ollut tosi hauskoja kuulutuksia myynnistä, katoamisista jne

Onnittelut siitä, että itse lähtöviestistä onnistuttiin päätymään näinkin kauas

On muuten nämä julkaisut oikea sukututkijan aarreaitta. Niistä löytää loputtomasti pikku detaljeja ja esimerkiksi julkaistujen testamenttien osalta jopa uusia sukulaisia

Juha

Bongasin tuosta juuri kirjan Antero Heikkinen : Ihminen historian rakenteissa, Mikrohistorian näkökulma menneisyyteen.

Esim. Kotipirun palveluksia? jutussa kerrotaan Kirkkonummelaisen ylioppilaan Ericuksen vanhempien valituksesta piispa Rothoviukselle siitä, että poika oli äitynyt raivopäiseksi ja epäilyt kääntyivät Turun suuntaan ja nimenomaan pyhien kielten professorin Martin Stodiuksen syyksi; Poika asunut miehen kodissa........
Etsin Forumilta Stodiusta ja menipä suljettuun ....hups, hups...viestiketjuun.

Kuuluukohan tämä alkuperäiseen kysymykseen :eek:...tuli taas Juhalle lisätaakkaa.

[Sami Lehtonen]

Heips :), minä olen vuosia sitten tiiraillut muistaakseni Oulun Wiikko-Sanomia ja vastaavaa; onpa ollut tosi hauskoja kuulutuksia myynnistä, katoamisista jne



Bongasin tuosta juuri kirjan Antero Heikkinen : Ihminen historian rakenteissa, Mikrohistorian näkökulma menneisyyteen.

Esim. Kotipirun palveluksia? jutussa kerrotaan Kirkkonummelaisen ylioppilaan Ericuksen vanhempien valituksesta piispa Rothoviukselle siitä, että poika oli äitynyt raivopäiseksi ja epäilyt kääntyivät Turun suuntaan ja nimenomaan pyhien kielten professorin Martin Stodiuksen syyksi; Poika asunut miehen kodissa........
Etsin Forumilta Stodiusta ja menipä suljettuun ....hups, hups...viestiketjuun.

Kuuluukohan tämä alkuperäiseen kysymykseen :eek:...tuli taas Juhalle lisätaakkaa.

Niin mitä se Stodiuksen Martti oli tehnyt? Tai väitetysti tehnyt? Avaanpa uuden ketjun...

[Seppo Niinioja]

Niin mitä se Stodiuksen Martti oli tehnyt? Tai väitetysti tehnyt? Avaanpa uuden ketjun...
Tuskin mitään erityisen pahoja tekoja. Martinus Stodius (1590-1675) oli teologogi ja raamatunsuomentaja. Hän toimi vuodesta 1640 (siis Akatemian alusta) Turun akatemian pyhien kielten ja vuodesta 1654 jumaluusopin professorina, vuodesta 1660 Naantalin kirkkoherrana ja oli 1638-1642 raamatunsuomennoskomitean jäsen. Luonnontieteellisten kokeilujensa vuoksi Stodiusta epäiltiin noituudesta. (Tietosanakirja Facta 1970). Tällaiseen noituuteenhan olemme tässä yksi ja toinen luonnontieteilijä tai soveltaja syyllistyneet, eikö?

Katso myös Ylioppilasmatrikkeli, Martin Stodius Martinus Henrici, Aboensis U4 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U4). Kuinka ollakaan, hänen serkkunsa poika oli Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697), jonka vaimon nimeä en uskalla mainita. Ja kuka olikaan tuo kirkkonummelainen ylioppilas Ericus?

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Otavan Tietosanakirjan osa 9 vuodelta 1917 kertoo Stodiuksen luvattomista harrastuksista tarkemmin: "Varsinaisten aineidensa ohella S harrasti myöskin luonnontieteellisiä tutkimuksia, mutta joutui sen johdosta syyteeseen luvattomasta yhteydestä salaisten voimain kanssa ja pelastui ainoastaan kreivi Brahen avulla vakavammista seurauksista."

Tähän sopinee jatkoksi (ilmeisesti) tosijuttu bilateraalisten kauppasuhteiden ajoilta. Suomalaiset olivat esittäneet tarjouksessan joitakin sähköteknisiä laskelmia. Veli venäläinen ei niihin uskonut, mihin suomalaiset myyjät totesivat, että Ohmin lain mukaan asia on näin ja näin. "Ohmin laki ei ole voimassa Neuvostoliitossa", oli ostajan kommentti. En tiedä pitikö tarjoushintaa tämän vuoksi alentaa.

Joka tapauksessa, luonnontieteiden kanssa on syytä olla varovainen!

Seppo N.

[tellervoranta]

Erinomaista runon ja suvenpäivää :), erityisesti, kun on koleaa....

Kommenttina tuohon omaan roska-tukkiasiaan: mitenkähän on mahdollista nähdä roskaa tai muutakaan toisen silmässä, jos omassa on tukki :confused:

Stodiusjuttuun on jatkoa viestissä Pappien pahat teot yleisessä keskustelussa....

Onhan nyt myös Eino Leinon päivä; joten monenlaista juhlaa ja iloa itsekullekin :):)

JK. eipä näytä ollenkaan testamentti- ja perintöasioita......

[Tapani Kovalaine]

http://sv.wikipedia.org/wiki/Konungabalk
Niistä kaarista vielä sen verran, että vanhoina aikoina ei juuri mikään muu ollut niin vahva kuin palkki, olipa kyse veneen, laivan tai talon rakentamisesta. Lakien piti olla vahvoja kuin palkki. Oli luontevaa kääntää balk suomeksi kaareksi ja kaaret eli koodeksit jakautuivat sitten kapiteleihin, pykäliin ja momentteihin.
Kuninkaan kaaren lisäksi oli monta muuta yhtä tärkeää kaarta, kuten rakentamisen kaari, käräjäasioiden kaari, naimakaari, maakaari jne.
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/

Nytt tacto kuningas Naiman käydhä ia emändäns huomen lahiatt anda; ne huomen lahiatt pitä annettaman hänen Radhins suosiolla iotka hänen Radhisans ouat, ia ej mwtoin, quinga palion nijtä pitä oleman. Ei mahda kuningas huonetta eli linna anda, wan andakan maasta ia kardanoista. Ei tule sen huomen lahian edhemmä seisoman quin henen eliaikans. Hänen elämens ielkin, pitä sen krunun ala käymän. Ios se nijn on : Että Drötningh tactopi naidha, taicka wieralle malle mennä, ia ei waldacunnas olla istumisens cansa, nijn tule se kuningan iolla waldacunda ombi, hänen irdhalle laske Radhinsa suosion perästä, quinga palion sen oleman pitä.