Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tyrvää Tapiola Laurila
Laurilan 2/3 manttaalin talon isännäksi tuli 1710 Markus Mattsson (haud. 17.2.1749), joka oli 23.5.1707 vihitty perikuntaan kuuluvan Karin Andersdotterin (haud. 19.11.1749) kanssa. Tämän avioparin genealoginen tausta saattaa kiinnostaa joitakin forumin jäseniä, koska heillä on paljon jälkeläisiä 10 poikansa kautta, joista 7 eli täyteen ikään. He ovat minunkin esivanhempiani.
Kun asiakirjatiedot Markus Mattssonista alkavat, hän on akatemianvouti Johan Brygnerin ”utridare” Tyrväänkylän Kaistilla. Nimitys tarkoittaa apulaista, joka avusti voutia hänen tehtävissään – tässä tapauksessa veronkannossa Pohjois-Satakunnassa olevilta akatemiatiloilta. Markus Mattsson oli nähtävästi ensin ollut tavalliseen tapaan voudin luona oppipoikana ja saanut tarvittavan kirjoitustaidon ja ruotsin kielen taidon. Hän on henkikirjoissa Kaistilla 1701-1704 ja rippikirjassa vuoteen 1710 saakka voudin ja kirjuri Jöran Tauleruksen jälkeen. Vaimokin asui aluksi Kaistilla ja ensimmäinen lapsi syntyi siellä 1708. V. 1710 he muuttivat Tapiolan Laurilaan ja ottivat talon haltuunsa. Kerron Karin Andersdotterin sukutaustasta toisessa yhteydessä, jolloin Laurilan aikaisemmat vaiheet tulevat esille.
Heidän vanhimpien lastensa kummit olivat äidinpuoleisia sukulaisia tai naapureita. Myöhemmin on kummina talollinen Thomas Thomasson Filpala (suom. Vilppala) Roismalan kylästä. Hän oli akatemianvouti Brygnerin veli ja on kirjoissa Kaistilla samaan aikaan kuin Markus Mattsson. Hänkin esiintyy nimellä Brygner mutta myös nimellä Hurri. Johan Brygner ja hänen veljensä Thomas olivat kotoisin Huittisten Korkiakosken Hurrilta. Markus Mattsson Laurilan on täytynyt olla heille läheistä sukua. Hän ei kuitenkaan ole kolmannen veljen Matts Thomasson Hurrin poika, koska tällä oli poika Markus, synt. 13.4.1707. Sen sijaan hän todennäköisesti oli heidän vanhimman sisarensa Anna Thomasdotterin poika. Anna vihittiin Huittisissa 21.9.1682 loimaalaisen Matts Simonssonin kanssa. Tämän syntyperä on epäselvä, hän oli ehkä Virttaan Mullilta ja on siellä henkikirjoissa 1677-1678. Varmalta näyttää että hän oli se Matts Simonsson joka 1686 otti viljelykseen Mökköisten Kopun ja asui siellä vaimonsa Anna Thomasdotterin kanssa vuoteen 1697. Heille syntyi siellä pojat Jakob 1686, Johan 1691 ja Matts 1695. Markuksen on täytynyt syntyä noin 1684, koska hän on henkikirjoissa vuodesta 1701. Kopu tuli heidän jälkeensä autioksi ja asutettiin uudelleen vasta Isonvihan jälkeen.
Matts Simonsson ei ole kuollut Loimaalla (1697 haudattu samanniminen oli toinen henkilö). Hänet on ehkä otettu sotilaaksi. Anna Thomasdotter palasi 1700 Hurrille ja asui siellä merkittynä ensin sisareksi ja sitten ”inhysing” kuolemaansa saakka (haud. Huittisissa 4.4.1736 ”80-vuotiaana”). Häntä ei kuitenkaan merkitty sotilaan vaimoksi tai leskeksi, kuten yleensä meneteltiin miehen joutuessa sotilaaksi. Matts Simonssonin vaiheet ovat näin ollen hämärän peitossa. Lapset tulivat äitinsä mukana Hurrille ja pääsivät enonsa, akatemianvouti Brygnerin hoiviin. Markus mainitaan Kaistilla vuodesta 1701, Jakob on siellä ripillä 1705-1710 ja sotilaana Tyrväänkylän Pukilla 1713, jolloin hän ”utmarscherade”. Nuoremmat lapset Johan ja Matts ovat Kaistilla rippikirjassa 1705-1722 ”poikina” (ei ripilläkäyneinä).
Markus Mattsson Laurilan syntyperää ei ole yllä voitu täydellä varmuudella todistaa. Jätän arvioitavaksi, vaikuttaako indisiotodisteiden ketju luotettavalta. Mahdollista on että muut tutkijat löytävät tai ovat jo löytäneet tuomiokirjoista todisteita, jotka kumoavat tässä esitetyt johtopäätökset
Henrik Impola.
Markus Mattsson Laurilan syntyperän selvittämiseen liittyy seuraava arkisto-ongelma: Olen joskus löytänyt Paltschikin kokoelmasta (kartonki 84) tiedon perunkirjoituksesta Korkiakosken Hurrin isännän Thomas Eskilssonin jälkeen 12.6.1740 paljon hänen kuolemansa jälkeen (k. 23.3.1723). Kyseessä on referaatti, jossa Anna Thomasdotterista sanotaan, että hän oli naimisissa erään Mattsin kanssa ja että heillä oli lapsia.
Paltschikilla on lähdemerkintä Ikalis domsaga nr 124. Tieto on siis konseptituomiokirjasta, jota ei ole digitoitu, olen turhaan etsinyt sitä renovoiduista. Koska Markus Mattssonin kastemerkintä ei ole löytynyt, olisi tärkeätä alkuperäisestä perunkirjasta tarkistaa, onko Anna Thomasdotterin lapset mainittu siinä nimeltä. Valitettavasti tämä on jäänyt tekemättä Turun-matkoillani.
H. I.
Hannu Virttaalainen
14.03.16, 18:57
Markus Mattsson Laurilan on täytynyt olla heille läheistä sukua. Hän ei kuitenkaan ole kolmannen veljen Matts Thomasson Hurrin poika, koska tällä oli poika Markus, synt. 13.4.1707. Sen sijaan hän todennäköisesti oli heidän vanhimman sisarensa Anna Thomasdotterin poika. Anna vihittiin Huittisissa 21.9.1682 loimaalaisen Matts Simonssonin kanssa. Tämän syntyperä on epäselvä, hän oli ehkä Virttaan Mullilta ja on siellä henkikirjoissa 1677-1678. Varmalta näyttää että hän oli se Matts Simonsson joka 1686 otti viljelykseen Mökköisten Kopun ja asui siellä vaimonsa Anna Thomasdotterin kanssa vuoteen 1697. Heille syntyi siellä pojat Jakob 1686, Johan 1691 ja Matts 1695. Markuksen on täytynyt syntyä noin 1684, koska hän on henkikirjoissa vuodesta 1701. Kopu tuli heidän jälkeensä autioksi ja asutettiin uudelleen vasta Isonvihan jälkeen.
Henrik Impola.
Minusta tämä loimaalainen Matts Simonsson ei ollut Virttaalta. Ainoa Matts Virttaalla 1677-1678 on minusta Kurjen vävyn Anders Jöranssonin ja Brita Simonsdr:n poika Matts. Minun tulkintani on SAY:n ja Timo Verhon päivitettyjen tietojen pohjalta eli henkikirjassa alkuperäislähteenä voi olla toisin.
Markus Mattssonin vaimo Karin Andersdotter (s. 1688) oli 10. polvessa, joista kaksi naispolvea, Laurilan ensimmäisen tunnetun isännän Lauri l. Laurens Tapion (main. Kallialan kirkontileissä 1479-1487) jälkeläinen. Hän oli syntynyt Houhalan rusthollissa ratsumies Anders Josefssonin ja Laurilan tyttären Anna Persdotterin tyttärenä. Miehensä kuoltua 1697 Anna Persdotter palasi lapsineen Laurilaan. Hänen veljensä Henrik Persson otettiin sotilaaksi ja kuoli Tallinnassa 1704. Kun nuori leski ei kyennyt vastaamaan talosta, otti Anna Persdotter hallinnan käsiinsä ja on merkitty Laurilan haltijaksi vuoteen 1710. Hänen molemmat poikansa muuttivat tähän aikaan talonisänniksi muualle, Elias Karkun Rainioon ja Jakob Roismalan Hyrkille. Laurilan uudeksi isännäksi tuli vävy Markus Mattsson.
Anders Josefsson syntyi 1666 (oli 1693 27-vuotias) ja haud. Tyrväällä 26.9.1697. Hän oli ensin ja vielä 1690 ratsumiehenä Rautajoessa ja siksi herää kysymys, oliko hänen isänsä ratsumies Josef Jakobsson, joka näyttää kuuluneen Rautajoen Wessel-sukuun. Tyrväällä oli kuitenkin samaan aikaan Kilpijoen Kallon ratsumies Josef Christersson (kaatui Usedomissa 1676), jonka perheeseen hän näyttäisi sopivan paremmin. Josef Christerssonilla oli varmuudella 4 tytärtä (1 kuoli pienenä). Anders puuttuu kastekirjasta 1666. Hänet voidaan kytkeä tähän perheeseen lähinnä koska hän asui sen lähellä ja koska yksi tyttäristä, Beata, mainitaan Houhalassa samaan aikaan kuin hän.
Josef Christerssonin syntyperästä ei ole löytynyt mitään viitteitä Tyrvään kirjoista. Hänen vaimonsa Karin Jöransdotterin vanhemmat olivat varsin suurella todennäköisyydellä Leiniälän Haunian omistaja, ratsuväen luutnantti Jöran Josefsson, k. sodassa 1657 ja Magdalena Bäck (aat. Bäck i Finland-sukua), joka asui leskenä Humalojan Mikolassa ja haud. 3.1.1688. Kyseessä on Tyrvenius-suvun haara, jota ei ole tarkemmin tutkittu. Tässä voidaan antaa vain yleiskuva Jöran Josefssonin ja Malin Bäckin perheestä. Heillä oli useita lapsia, jotka kaikki tavataan Haunian läheisyydessä. Pojista Erik, Carl ja Clas esiintyvät usein käräjillä talon asioissa. Muita poikia olivat Komerolan Komeron isäntä Sigfrid Jöransson, joka mainitaan Haunialla poikana (son) ja vänrikki Anders Jöransson Vehmaan Läykillä, jonka jälkeläiset pitivät Humalojan Mikolaa. Tyttäriä oli ainakin kolme: Maria, korpraali Browed Månssonin vaimo Mikolassa, Karin, Josef Christerssonin vaimo ja Gertrud, joka mainitaan miehensä Mattsin kanssa Haunialla henkikirjassa 1666 leski Malinin ja pojan Sigfridin jälkeen. Karin Jöransdotterin kytkeytyminen tähän perheeseen ilmenee siitä, että hän, vaikka miehensä oli ratsumiehenä pitäjän toisella laidalla, asui lapsineen veljiensä luona, ensin Komerolan Komerolla ja sitten Vehmaan Läykillä.
Pienetkin vihjeet Josef Christerssonin taustasta olisivat tervetulleita.
H. I.
Minusta tämä loimaalainen Matts Simonsson ei ollut Virttaalta. Ainoa Matts Virttaalla 1677-1678 on minusta Kurjen vävyn Anders Jöranssonin ja Brita Simonsdr:n poika Matts. Minun tulkintani on SAY:n ja Timo Verhon päivitettyjen tietojen pohjalta eli henkikirjassa alkuperäislähteenä voi olla toisin.
Kiitos oikaisusta, olen liian hätäisesti katsonut SAY:a, jossa Mulli ja Kurki ovat samalla aukeamalla.
Nyt etsin uudelleen Matts Simonssonia Mökköisten lähistöltä ja löysin tämännimisen miehen Lauroisten Sepän ratsutalosta. Hän on Simon Knutssonin (haud.14.6.1696 81-vuotiaana) ja vaimonsa Britan poika ja seuraavan ratsutalollisen Thomas Simonssonin veli. Hän on Sepällä SAY:ssa 1671-1678, siis syntynyt noin 1654, joten sopii iän puolesta Hurrin vävyksi ja Kopun isännäksi. Verho tuntee vain nimeltä.
Kun näin törmäsin Lauroisten Seppään, alkoi aivoissani raksuttaa, muistin että olin joutunut tämän talon kanssa tekemisiin vuosikymmeniä sitten tutkiessani Huittisten Kannilan Kannin sukua. Löysin muistiinpanoistani ratkaisun tässä esillä olevaan kysymykseen. Loimaan käräjillä 29.3.-3.4.1739 käsiteltiin Lauroisten Seppää koskevaa perintöasiaa. Kaksi Simon Knutssonin pojanpoikaa, Matts Simonssonin poika Johan Mattsson, utridare Karkusta, ja Johan Simonssonin poika Thomas Johansson Kokemäen Sonnilasta vaativat perintöä isoisänsä jälkeen. Tapaamme siis tässä Laurilan Markus Mattssonin veljen Johanin, joka syntyi Mökköisten Kopulla 30.5.1691.
Markus Mattssonin isän Matts Simonssonin ja isoisän Simon Knutssonin esipolvet Lauroisten Sepällä ovat Timo Verhon mukaan Knut Klemetsson, Loimaan nimismies ainakin1640-1654, Klemet Thomasson, nimismies ainakin 1625-1629, Thomas Henriksson noin v:sta 1571 ja ensimmäinen tunnettu isäntä Henrik Kipsä tai Kyrsä (1640). Talo oli ratsutalo vuodesta 1629.
H. I.
Hannu Virttaalainen
17.03.16, 06:19
Timo Verhon kirjassa on varmaan vain nimi, mutta Timo päivitteli tietojaan noin vuosi sitten. Tässä päivitetyt tiedot:
Simon Knutsson, Sepän isäntä 1663-1675, s. 00.00.1615 Alastaro Lauroinen, h. 14.06.1696 Alastaro Lauroinen
vih.Brita
lapset:
Thomas Simonsson, Sepän isäntä, s. 00.00.1645 Alastaro Lauroinen, k. 25.04.1697 Alastaro Lauroinen
vih. Valborg
Matts Simonsson, muutti Karkkuun
Johan Simonsson, Kokemäen Sonnilaan?
Jakob Simonsson
Vaikuttaa siis siltä, että saman käräjäjutun tiedot tulleet Timonkin tietoon,
Iso-Iivarin sivuilta Sonnilan Krapu:
Thomas Johanss Oxman, kast. 2.11.1691 Alastaro, vih.1.3.1713 Huittinen, h. 11.3.1764 Kokemäki
vaimo Maria Paulsd Pimppu, kast. 21.6.1689 Huittinen, h, 22.1.1756 Kokemäki
Thomas Johanss on syntynyt siis Lauroisissa ja isä on Johan Simonsson
Hannu Virttaalainen
17.03.16, 08:13
Seppä, josta Lauroisten talo on ilmeisesti saanut nimensä, oli vaskiseppä Thomas Henriksson, joka valoi kirkonkellot Turun Linnaan ja Raision kirkkoon.
Thomaksen poika Eric oli Punkalaitumen Kostilan Taalikan isäntä (1634->) ja pojanpolka Jöran Clementsson, Knut Clementssonin veli, Alastaron Vammalan Isotalon isäntä (1629-1668). Vammalan Isotalon Jöran on esipolviani.
Olisiko Leinilän Kataran omistaja, verokirjuri Axel Josefinpoika (haudattu Tyrväällä 15.4.1683), jomman kumman em.Josefin eli Josef Juhonpojan tai Josef Kristerinpojan poika?
Hannu Virttaalainen
17.03.16, 11:30
Nyt etsin uudelleen Matts Simonssonia Mökköisten lähistöltä ja löysin tämännimisen miehen Lauroisten Sepän ratsutalosta. Hän on Simon Knutssonin (haud.14.6.1696 81-vuotiaana) ja vaimonsa Britan poika ja seuraavan ratsutalollisen Thomas Simonssonin veli. Hän on Sepällä SAY:ssa 1671-1678, siis syntynyt noin 1654, joten sopii iän puolesta Hurrin vävyksi ja Kopun isännäksi.
H. I.
Eikös Matts ja vaimonsa Anna ole mahdollisesti Lauroisten Sepällä 1683-1685?
Taas kerran veli onkin välillä poika, ainakin pojalla sattuu olemaan vaimo Anna ;)
Seuraavaksi tulee Jacob Simonssonille 2 lasta 1684, ensin Marcus Lauroisissa, jonka kummina Thomas Simonsson ja sitten Mökköisissä Maria, jonka kummina Mats Simonsson. Ei kai papillakin ole ollut huono päivä ...
Matts ja Anna näkyvät minusta myös rippikirjassa 1696 Mökköisissä ja Annan kohdalla jotain ifrå Huittis tai jotain sinne päin. Siis jos en ihan väärin lue rippikirjaa
Kiitokset Hannu Virttaalaiselle hyvistä huomioista. Oli mukava kuulla että meillä on yhteisiä juuria myös Lauroisten Sepällä.
Matts (son!) ja Anna h. on todella merkitty Sepälle 1683-1685, olisi pitänyt huomata. Rippikirjamerkintä Hvittis Annan kohdalla 1696 antaa lisävahvistusta, jos se vielä on tarpeen. Tärkeä huomiosi on syntymämerkintä Lauroisissa 27.1.1684, joka mielestäni selvästi tarkoittaa Markus Mattssonia huolimatta väärästä isännimestä Jakob. Markuksen pitääkin olla syntynyt 1684 henkikirjatietojen perusteella.
Kuka oli se Mökköisten Jakob Simonsson, jolle syntyi 4 lasta vv. 1679-1684, on vaikea tietää. Matts Simonssonin kummius saattaisi viitata Sepän Jakob Simonssoniin. Hänet on kuitenkin merkitty Sepälle 1682-1683 ja 1686-1687 veljenä ilman vaimoa. SAY:ssa on Mökköisissä asukkaita vain Heikkilässä ennen isoa reduktiota 1680-luvulla. Kylän muut talot Junnila ja Kopu kuuluivat Arvid Wittenbergin vapaaherrakuntaan vuodesta 1657 ja muodostivat säterin, jonka alustalaiset puuttuvat veroluetteloista ja olivat vapaat henkirahastakin. Merkillistä on ettei rippikirjassakaan ole Jakob-nimistä miestä Mökköisissä tähän aikaan.
Nyt tiedetään jo Lauroisten Sepän suvusta niin paljon, että voitaisiin ajatella laajempaa sukuselvitystä.
H. I.
Olisiko Leinilän Kataran omistaja, verokirjuri Axel Josefinpoika (haudattu Tyrväällä 15.4.1683), jomman kumman em.Josefin eli Josef Juhonpojan tai Josef Kristerinpojan poika?
Axel Josefsson on merkitty Leiniälän Kataran omistajaksi vain 1683, haud. 15.4.1683. Edellinen omistaja 1681-1682 Anders Josefsson lienee ollut hänen veljensä. He eivät ajallisesti oikein hyvin sovi kummankaan yllä mainitun ratsumiehen pojiksi (Josef Juhonpoika yllä tarkoittanee Josef Jakobssonia?) Verokirjuri Axel Josefsson mainitaan Karkussa jo 1671.
Kataran Josefssonien vanhemmista voisi löytyä tietoja vain käymällä tuomiokirjat tarkkaan läpi. Katara oli Haunian naapuritalo, mutta mikään ei viittaa sukulaisuuteen luutnantti Jöran Josefssonin kanssa, siis Tyrvenius-sukuun. Nimi Axel esiintyy Wessel-suvussa, mutta kuten sanottu, ainakaan ratsumies Josef Jakobssonin pojasta ei voi olla kysymys, koska tämä eli Vihattulan Turrilla vielä 1694 ( SAY).
H. I.
Kiitokset kommentista.
Axelin veli siltavouti Abraham Josefinpoika oli Vesilahden Anian Heikkilän Anna Mikontyttären kanssa naimisissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=564359
Myöhemmin Abraham (k. Riiassa 1700) oli Kangasalan Suoramassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470838
Kiitokset! Mistä on tieto että Abraham oli Axelin veli? Sitä kautta voitaisiin päästä isään. Alkaa vaikuttaa Wessel-suvulta, jossa myös oli nimi Abraham käytössä.
H. I.
Hei
Tässä poimintojani Abrahamista ja Axelista
Kangasalan käräjät v. 1695: Mainitaan brofogden Abraham Josephssons stiuffader Joseph Thomasson.
Kangasalan käräjät v. 1702: befallningsman Nils Weckman vaatii edesmenneen Abraham Josephssonin leskeltä Maria Johansdotterilta Abrahamin velkoja. Abrahams omyndiga barns vägnar moderbror Gabriel Michelsson.
Vesilahden käräjät 1705: enckia capiteinskans dygsamma matrona Elin Jacobsdotter i Tyrfwis sn 2:ne obligation af den 15. Junii och 4. Julii 1679..som förra rusthållaren Michel Mattsson i Ania af enckia capitainskans förra man ombudman sahl. Axel Josephsson bekommit och sig förobligerad att betala....des son rusthållaren Gabriel Michelsson i Ania honom ärft...och des faders giöld betala...bemälte enckia capiteinska ej heller haft något barn eller bröstarfwinge med bemälte des förra man, utan woro ombudsman Axel Josephssons närmaste arfwinge des broderson Johan Abrahamsson, hwilkens förmyndare och moderbroder han Gabriel är....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26996840
Kiitokset! Mistä on tieto että Abraham oli Axelin veli? Sitä kautta voitaisiin päästä isään. Alkaa vaikuttaa Wessel-suvulta, jossa myös oli nimi Abraham käytössä.
H. I.
Olen nähnyt tuomiokirjamerkinnän, jossa Abraham Josefinpojan poika Johan (s.1692) mainitaan alaikäisen setänsä Tyrväällä asuneen setänsä Axelin perintöasiassa. Harmi, että olen merkinnyt vain tämän asiasisällön, en siis lähdenmerkintää:(
Em. Johan Abrahaminpoika avioitui (Pälkäneen Kuisemasta) 1720 luvun alussa ja asui myöh. Tottijärven Sorvan Anttilassa.
Karisalmen ja Masarin tiedot ovat hyvin valaisevia. Puuttuu tieto Axelin ja Abrahamin Josef-isästä ja vahvistus sille että Kataran Anders Josefsson oli Axelin veli. Ehkä pitäisi avata uusi ketju, koska Tapiolan Laurilan vävy Anders Josefsson oli syntynyt 1666 ja siis eri henkilö.
Elin Jakobsdotterin vaiheista olen ollut päällisin puolin selvillä, mutta tässä tuli tärkeitä lisiä. Hänen toinen miehensä oli kapteeni Paul Russ Tyrväänkylän Eskolassa, joka sai hänestä uuden nimen Ryssä. Hänellä oli siellä sukunimi Waimalenius (Sastamalan historiassa väärin Wallenius). Hän oli Lempäälän nimismiehen ja Vaimalan rusthollin omistajan Jakob Månssonin (Tijke) ja Elin Danielsdotter Floorin tytär, vaikka puuttuu Vaimalasta SAY:ssa. Haud. Tyrväällä 29.11.1730 72-vuotiaana. Hänen ainoa poikansa Kristian Russ häviää Suuren Pohjan sodan melskeisiin.
H. I.
Hei
Tyrvään käräjillä 1647 Josephus Henrici Sagittarius ottaa viljelyyn Tyrvään Hätilän ja Hätilässä mainitaan isäntänä 1656 alkaen Josef Thomasson joka täsmää Kangasalan käräjien tietoon että Abraham Josephssonin isäpuoli oli Joseph Thomasson.
Jälleen mielenkiintoinen tieto joka aiheuttaa lisäkysymyksiä. Hätilän kytkeytyminen tähän voi aiheuttaa keskustelun laajenemisen siinä määrin, että se on parasta tältä osin irrottaa Tapiolan Laurilasta, jonne se ei enää lainkaan kuulu. Tässä on vielä syytä todeta että em. Abraham Josefssonin isäpuolella, Hätilän Josef Thomassonilla, oli poika Abraham, kast. Tyrväällä 21.4.1666, ei ilmoiteta kuolleeksi Tyrväällä mutta ei myöskään ole henkikirjoissa Hätilässä. Olisi siis tärkeätä tarkistaa, oliko Josef Thomasson siltavouti Abraham Josefssonin isä vai isäpuoli?
H. I.
Esko Karisalmelle: Voisinko saada linkin Kangasalan käräjille 1695 tai päivämäärän ennen kuin avaan uuden ketjun?
H. I.
Hei
Selasin läpi ao vuoden käräjät ja tässä linkki, Kangasalan, Kuhmalahden ja Pälkäneen kesäkäräjät 28.6.1695:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3672570
Suurkiitos linkistä ja vaivannäöstä, oletin sen olevan sinulla valmiina, muuten olisin etsinyt itse.
H. I.
Hei
Selasin läpi ao vuoden käräjät ja tässä linkki, Kangasalan, Kuhmalahden ja Pälkäneen kesäkäräjät 28.6.1695:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3672570
Kiitos tästä. Tämän perusteella Axel/Abraham Josefinpoikia ei oikein voi vahvistaa liittyvän Tyrvään Hätilään.
Houhalan ratsumiehen Anders Josefssonin jäljille ei ehkä päästä tämän varmemmin, mutta Josef-nimeen liittyy Tyrväällä yleisempääkin sukututkimusintressiä. Avaan sen vuoksi uuden ketjun "Tyrvää Hätilä". Eräs toinen Josef-linja lähtee kirkkoherra Josephus Casparista (Tyrvenius).
H. I.
Ehkä hieman asian vierestä, mutta yritän etsiä isää vanhimmalle tunnetulle isälinjan esi-isälleni Samuel Erikinpojalle (s.n.1637, k.1726 Pyhältö, Lieto). Olen jatkanut perinteistä tutkimusta laajoilla Y-DNA-testeillä ja kanssani samaan alaryhmään kuuluvilla henkilöillä isälinjan juuret johtavat todistetusti Lauroisten Thomas Seppään. Hänen poikansa Erik (s.n. 1585) saattaisi ikänsä puolesta olla sopiva Samuelin isäksi. Erik siirtyi Alastarolta ensin Huittisiin ja sieltä 1634 Punkalaitumelle Kostilan Taalikan taloon isännäksi vuosiksi1634 - 1647. Punkalaitumen talonhaltijaluettelon mukaan Erikin seuraaja isäntänä 1649-1686 oli Jöran, s. 1612, muita poikia ei mainita. Voisiko Erikillä kuitenkin olla myös Samuel-niminen poika? Matka Alastarolta tai Punkalaitumelta Marttilaan ei kuitenkaan ole kohtuuttoman pitkä edes sen ajan mittapuun mukaan.
Samuel Erikinpoika ilmestyy siis SAY:n mukaan Marttilan Killalan Nikulan isännäksi 1671 ja on ilmeisesti välillä sotapalveluksessa ainakin 1677-1681, jonka jälkeen palaa Nikulaan. Samuel siirtyy Liedon Pyhältöön 1694. Samuelia ennen Nikulan isäntänä on Simon Erikinpoika, ja näyttäisi siltä että Samuel menee tämän lesken Gertrudin kanssa naimisiin ja tulee sitä kautta isännäksi (SAY:n kyseisellä sivulla Gertrudin kohdalle on v.1670 merkitty "ea", eli oletan "änka"). Toisaalta Samuel voi täten myös olla Simonin veli, ei kai lie ollut tavatonta, että leski on mennyt uusiin naimisiin kuolleen miehensä nuoremman veljen kanssa? Toki tässä tapauksessa Erik Sepällä olisi tuon edellämainitun Jöranin lisäksi pitänyt olla myös tämä Simon poikana.
En olisi tätä yhteyttä muuten ajatellut, mutta kun niin monella "geenisukulaisellani" on sama esi-isä, en voi tätä teoriaa ihan täysin sivuuttaakaan. Kyseessä on siis laajimmat mahdolliset BigY-700-testit FamilyTreessä, jota laajempaa testiä ei ainakaan tällä hetkellä ole tarjolla.
Onko kenellekään tullut missään vastaan tämä Samuel mahdollisena Erik Sepän poikana? Suuret kiitokset jo etukäteen ja pahoittelut mahdollisesti sekavasta viestistä
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.