Genos 1/2016 Takun suku

[penanni]

Hei!

juuri ilmestyneessä Genoksessa on Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän laaja tutkimus Takun nimismiessuvun (Huittinen) alkusukupolvista.

Knut Takun (toisena?) vaimona mainitaan Brita Johanintytär, jonka toinen puoliso on Henrik Hordeel. Brita Johanintyttären tausta jää tuntemattomaksi.

Ramsay tuntee Henrik (Henrikinpoika) Hordeelin puolisona Brita Johanintyttären, joka oli 'af en frälsesläkt som i vapnet förde tre pilar'.



Onko tämmöiset tunnusmerkit omaava rälssisuku tosiaan tutkijoille täysin tuntematon?


Ystävällisin terveisin,
- penanni

[Timo W]

Hordeel

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Hordeel

http://runeberg.org/frfinl/0193.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Hordeel

[TapioV]

Hordeel

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Hordeel

http://runeberg.org/frfinl/0193.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Hordeel

Olisiko isä Ulvilan Ruskelan ja Lautilan Jöns Olofinpoika Säck, joka luettiin rälssimieheksi? Suvanto, Knaapista populiin, s.179-181.
T.V.

[penanni]

Hei,


kiitos Tapio V vastauksestanne. Britalle avautuu tätä kautta ihan mielenkiintoinen sukutausta!

Tähän liittyen en voi olla esittämättä jatkokysymystä:


Anbytarforumilla (syksy 2012) Leif Tennare on esittänyt aika laajan 'rakennelman' Sluk- suvun esipolvista. Sluk- sukuun hänen mukaansa liittyvät myös Olof Säck (avioliiton kautta) ja tietysti poikansa Jöns (kts. seuraava linkki).

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/420048.html?1352385897


Voidaanko tätä Tennaren sukurakennelmaa pitää tämän päivän tiedon mukaan validina (ja jos, niin miltä osin)?


Ystävällisin terveisin,
- penttiantero

[TapioV]

Hei,


kiitos Tapio V vastauksestanne. Britalle avautuu tätä kautta ihan mielenkiintoinen sukutausta!

Tähän liittyen en voi olla esittämättä jatkokysymystä:


Anbytarforumilla (syksy 2012) Leif Tennare on esittänyt aika laajan 'rakennelman' Sluk- suvun esipolvista. Sluk- sukuun hänen mukaansa liittyvät myös Olof Säck (avioliiton kautta) ja tietysti poikansa Jöns (kts. seuraava linkki).

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/420048.html?1352385897


Voidaanko tätä Tennaren sukurakennelmaa pitää tämän päivän tiedon mukaan validina (ja jos, niin miltä osin)?


Ystävällisin terveisin,
- penttiantero
Ala-Satakunnan tuomiokirjan (s.5) mukaan Jöns Säck oli ostamalla saanut haltuunsa Anolan, jonka hän myi 1550 Jöns Knutinpojalle. Mitään sukulaisuutta ei siis tätä kautta ollut. Hän sai rahapalkkaa palveluksestaan ja osti sillä yhden Anolan talon. Samalla kertaa myi hänen vaimonsa Anna Påvelintytär mieheltä saamansa huomenlahjan Ruskelan Jöns Knutinpojalle. Jöns Säckin äiti olisi vanhojen sukutaulujen mukaan Jöran Svärdin tytär Anna. Jöns Säckin (Sluk) sinetissä onkin Svärd-suvun miekka ilman kolmea tähteä. BFH III: sinetit.
Toisaalta voidaan kysyä, saattoiko Knut Takun vaimo Briitta Juhontytär olla Jöns Säckin tytär, kun Jöns Säck tunnetaan vielä 1554 elossa olevana, mutta Knut Takku kuoli jo 1544 paikkella ja vaimo Briitta oli elossa vielä noin 1570. Vai oliko Briitta Long-sukua?
T.V.

[Timo W]

JÖNS SÄCK Ulvilan kesäkäräjillä 21.7.1550 hustru Anna Poualsdotter
vahvistutti sen maanluovutuksen, jolla hän myi 200 markan hinnasta
Laukon Jöns Knuutinpojalle sin mårgongoffuo hetandes Ruskebij godz,
jonka hänen aviomiehensä oli antanut hänelle häiden jälkeisenä
päivänä (å rätthan hinderdagh). Tuo aviomies oli Jönss Säck i
Anolaby. A-S mp s. 5. Samoihin aikoihin Ulvilan kirkkoherra Pentti,
Ulvilan pormestari Mikko Laurinpoika ja Ulvilan porvari Erik Brijs
todistivat avoimella kirjeellään, että Jöns Säck antoi häissään
huomenlahjaksi vaimolleen Annalle ett gods hetandes Ruskila i
Ulfsby. Lahjan arvo oli 200 markkaa. RA kopio Peringsköldin
kokoelmassa, ref. BFH III 347. Jöns Säckin asuinkartano Anolassa
oli hänelle annettu lahja. Koska huomenlahja annettiin usein
perintömaista (Lizzie Carlsson, art. Morgongåva, Kulturhistoriskt
Lexikon för nordisk medeltid, XI p. 697), niin tämä Ruskilan Klasi
on ainoa Jöns Säckin tiloista, jota voi pitää hänen isänperintönään.
Avioliitto Annan kanssa lienee solmittu 1540-luvulla.
Ensi kerran Jöns Säck mainitaan lähteissä 1537: Huittisten
laamanninkäräjillä 8.2.1537 Jöns Säck todisti lautamiesten ja 11
muun katselmusmiehen mukana Sammun ja Keikyän jakokuntarajan kulun.
VA Ylä-Satakunta KOa 78 f. 1147- . Jöns Säckin todistuksesta
eräästä Harjunpään tilasta vuodelta 1544, ks. Harjunpää. Vuoden
1554 tai 1555 varustusluettelossa on mainittu Jöns Olsson i Lautila,
RA KA Strödda äldre räkenskaper, julk. Eric Anthoni HTfF 1962:4 s.
175. Anthoni on arvellut (Äldre svenska frälsesläkter I 2 s. 210,
painovuosi 1965) Jönsin isäksi 1476 mainittua Lars Säckiä, mutta
1970 julkaistun kirjansa Finland medeltida frälse och 1500-talsadel
henkilöluettelossa hän kuitenkin yhdistää Lautilan Jöns Olavinpojan
Jöns Säckiin: Jöns Olofsson (Säck) i Lautila (s. 389). Tämä
samaistus lienee kuitenkin väärä. Satakunnassa aikaisemmin usein
luottamustoimissa ollut toinen Säck on sentään otettava mukaan.
OLAVI SÄCK mainitaan keskiajan lopulla vuosina 1487-1520 seitsemän
kertaa: (lyhennykset mkkm = maakuntakatselmusmies ja km =
katselmusmies, numero edessä järjestys luettelossa) Kokemäen lk
8.1.1487 Oleff Säck 1. mkkm (RA Finska dombrev och tingsbevis),
Kokemäki 1506 3. mkkm (FMU VI 5222 k), Huittinen lk 8.2.1510
Oloff Säck 2. mkkm (FMU VII 5440 orig. perg.), Huittinen lk
8.2.1510 (toinen juttu) Oleff Säck 3. mkkm (FMU VII 5441 k),
Huittinen lk 21.2.1513 Oleff Säck 3. mkkm (FMU VII 5640 k),
Loimijoki lk 24.2.1520 Olle Seek 9. km (Pöytyä & Eura & Köyliö &
Säkylä maanjako-oik. pk 4.10.1788, VA MO Turun ja Porin lääni n:o
121). Kaikki nämä esiintymiset ovat Ala-Satakunnassa tapahtuneita,
1565
mutta Janakkalan kk 1509 oli Oleff Seck 2. mkkm (FMU VII 5399
or.p.). Olavia ei näy koskaan lautamiehenä, mikä viittaa siihen,
että hän ei ollut verotilallinen, vaan vapautettu veronmaksusta
ratsumiehen varustamisen vuoksi. Toisaalta hän ei ollut
vaakunamieskään, sillä silloin tämä olisi mainittu luettelossa (a
vapn tai kotikartano). Tässä asemassa olleita ratsumiehiä aikakausi
kutsui knaapeiksi. Katselmusmiehenä Olavi oli eräänlaisena “vieraana
miehenä”, joten hän tuskin asui Kokemäellä tai Huittisissa. Hänen
asuinkartanonsa voi siis olla Ulvilassa, vaikka mikään lähde ei
liitäkään häntä sinne.

laamanni JÖNS KNUUTINPOIKA (Vesilahden Laukon Kurki-sukua) omisti
Klasin 1550-57. Venäjän sodan aikana 1555-56 Suomessa ollut kuningas
Kustaa oli kuitenkin varsin epäluuloinen Suomen aatelistoa kohtaan,
ja hyvin maannälkäisenä hän tarttui mielellään tilaisuuteen saada
suomalaisten ylimysten tiloja itselleen. Vuonna 1557 Jöns Säck ja
hänen vaimonsa Anna olivat jo vainajia, ja viimeksi eloonjäänyt
Annan äitikin Kaarina kuollut. Silloin saapui kuninkaan luo “gamble
Per schriffuare i Viborg”, joka sanoi olevansa Annan äidin eli
Kaarinan veli ja pyysi Annan entistä huomenlahjatilaa Ruskilassa
itselleen, koska se oli ollut vain panttina Jöns Knuutinpojalla 200
markan lainasta. Hän olisi ollut valmis lunastamaan pantin. Kustaa
Vaasa ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan päätti käyttää itse
lunastusoikeutta. Tässä yhteydessä Jöns Säckiä kutsutaan knaapiksi:
Jöns Säck en knape. RA Handlingar rörande Vasa godsen, julk.
Historiallinen Arkisto XV s. 92-93. Tuo Pietari kirjuri oli
ilmeisesti se Pietari Laurinpoika kirjuri, joka oli
tuomarinsijaisena Savossa 1542-44 ja Lappeen voutina 1556-57
(Blomstedt 1958 s. 411). Vuosien 1550-52 tuomiokirjassa ei puhuta
maanluovutuksen vahvistuksen yhteydessä mitään panteista, joten se
lienee vain Pietarin keksintöä.
Edellä mainitussa “Vaasa-tiluksia” koskevassa lähteessä sanotaan
Jöns Knuutinpojan luovuttaneen tilan kuninkaalle, ja 1558 Ruskeby
onkin “kuninkaan perinnön ja oman” asiakirjoissa, VA 60
b f. 90. Jöns
on kuitenkin pian saanut omansa takaisin.




http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf

JÖNS SÄCK kym 1548 Anila by: Jons Säck ruis ½ ja ohra ½ pannia (=
20 kappaa), lv 10. A-S mp: kk 21.7.1550 oikeuden eteen tuli Jönss
Säck i Anolabij ja ilmoitti myyneensä sin afflingogårdh i Anola bij
Laukon Jöns Knuutinpojalle (laamanni) 200 markan hinnasta ja pyysi
kaupan vahvistamista. Samalla hän kertoi saaneensa tilan vdoff
Pedher Andersson dieckn i Åbo (= e.m. dekaani) tälle suorittamansa
uskollisen palvelun palkkiona. Jöns Säck oli dekaanin äidin veljen
Yrjänä Svärdin tyttären Annan poika. RA Genealogica 62, Anthoni
Genos 1954 s. 104. Maanluovutus ilman lainhuudatuksia oli
mahdollista, jos korostettiin tuota lahjoitusta, ei sitä, että
lahjoituksen saajakin oli äitinsä puolelta Svärdien sukua. Tähän
asiaan kävi myöhemmin Gödike Kustaanpoika Fincke kiinni. Hän sanoo
laamanni Jöns Knuutinpojan näin tunkeutuneen hänen vanhempiensa
edelle ostamalla Jöns Säckin perintötilan. Gödeken isän Kustaa
Fincken äiti Margareta oli nimittäin Anna Yrjänäntyttären (Svärd)
serkun tytär ja siten Jöns Säckin pikkuserkku. Tämä perinnönhaku
näin takautuvissa polvissa oli mahdollista siksi, että Jöns Säck oli
lapseton ja ilmeisesti äitinsä Annan ainoa perijä. Gödeken yritys
saada Anola ei kuitenkaan onnistunut, vaan tila pysyi Laukon
Kurjilla. Täysrälssinä sitä ei mainita maakirjoissa.

[Hela]

Olen Frälserusttjänst-kirjassani todennut saman kuin Timo W.: Jöns Säck kuoli lapsettomana (nootti 235, s. 396). Knut Takun vaimo Brita on tietääkseni kaikissa lähteissä Johansdotter, ei Jönsdotter (Juhontytär).

Mistä on peräisin Tapio V.:n tieto että Jöns Säck olisi esiintynyt myös nimellä Sluk. Nämä olivat kaksi eri sukua.

H. I.

[Kivipää]

Kemiön Engelsbyssä näkyy joskus olleen Olof Säck ulkokylänmiehenä rälssimaan omistajana. Mahtoiko tuo liittyä jotenkin Fröjdbölen vanhoihin omistuksiin?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307597
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315359

[Matti Lund]

Olen Frälserusttjänst-kirjassani todennut saman kuin Timo W.: Jöns Säck kuoli lapsettomana (nootti 235, s. 396). Knut Takun vaimo Brita on tietääkseni kaikissa lähteissä Johansdotter, ei Jönsdotter (Juhontytär).

Mistä on peräisin Tapio V.:n tieto että Jöns Säck olisi esiintynyt myös nimellä Sluk. Nämä olivat kaksi eri sukua.

H. I.

Muistaakseni Tapio V on huomauttanut jossakin kirjoituksessaan, että Jöns Säckin nimeä on tulkittu erheellisesti Jöns "Slukiksi".

Asiakirjasta, joka löytynee digitoitunakin, lukee ennemmin Säck kuin Sluk, mutta R Hausen lienee rohjennut sinetin perusteella tulkita Slukiksi.

R Hausenin (ei-oikea) tulkinta löytyy teoksesta:

Bidrag till Finlands historia
med understöd af statsmedel i tryck utgifna af
Finlands Statsarkiv
Genom Reinh. Hausen
Tredje delen, H:fors 1904
Spridda urkunder från tiden 1531-60

1544
N:o 199. s. 154

Siinä Jöns Säck Ulvilasta sopii Torsten Henrikinpojan kanssa riidan, joka on syntynyt hänen ja Torsten Henrikinpojan äidin veljien välillä, jotka olivat Lars Torsteninpoika ja Torsten Henrikinpoika, omaisuudsta, jotka nämä olivat ostaneet Jönsin isältä.
Sopimus on varusettu Anders Vestgöten sinetillä.

Painatteen teksti on haettu RH:n reunahuomautuksen mukaan Peringskiöldin kokoelmista.
--------------------

terv Matti Lund

[Timo W]

Anola allodialsäteri nämnes i gamla handlingar första
gången i sammanhang med egendomens förste kände ägare
Peter Olofsson *). Peter Olofsson, som lefde omkring år 1480,
var son till Alissa Henriksdotter Hom, fru till Kankais; Anolas
första kända ägare tillhörde sålunda på mödernet den sedermera
så ryktbara Hornska slägten. Peter Olofsson dog barnlös,
troligen vid unga år, och öfvergick Anola då till hans moder.
Denna innehade egendomen endast en kortare tid och sålde
densamma eller egentligen fyra hemman i en by med detta
namn den 17 januari 1488, med sin mans Magnus Nilssons och
sin brors Klas Henrikssons samtycke, till »välborne Laurens
Jonsson, Rådman i Åbo» **), till ett pris af 40 mark svenskt
mynt. Efter Laurens Jonsson synes Anola en kortare tid ha
varit i Djekne-slägtens ego. Några medlemmar af denna slägt
ha gjort sig kända för sina stora donationer till kyrkan.
Åtminstone ägdes Anola senare af Peter Andersson Djekn hvilken
skänkte egendomen såsom belöning för trogen tjänst åt en viss
Johan Säck.

Från denne Säck öfvergick Anola till Kurckska slägten,
’ hvilken sedan i flera led innehade egendomen. Säck sålde
Anola till Jöns Eriksson Kurck, herre till Lauko, år 1542,
hvilken erhöll fastebref därå år 1550.

http://runeberg.org/ajahlstrom/0251.html

[penanni]

Melkoisella varmuudella näiden asiantuntevien puheenvuorojen perusteella voidaan siis Brita Johansdotterin sukujuurista unohtaa Jöns Säckin suku.

Palaan tuohon Ramsayn mainintaan 'af en frälsesläkt som i vapnet förde tre pilar'.

Tunnetaanko näitä tällaisia sukuja Suomessa muita kuin Knut- kirjurista 'alkanut' Monikkala- rälssisuku? Valitettavasti Brita ajallisesti on suunnilleen Knut- kirjurin tai hänen lastensa ikäluokkaa, joten tämä ei asiaa vie eteenpäin.

Suvusta löytyy Johan (= Knutin poika), mutta esim. Knutin patronyymiksi esim. HI on 'valitettavasti' löytänyt Andersin. Mutta onko Knutin lähipiirissä oman poikansa lisäksi muita Johaneita?

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[TapioV]

Olen Frälserusttjänst-kirjassani todennut saman kuin Timo W.: Jöns Säck kuoli lapsettomana (nootti 235, s. 396). Knut Takun vaimo Brita on tietääkseni kaikissa lähteissä Johansdotter, ei Jönsdotter (Juhontytär).

Mistä on peräisin Tapio V.:n tieto että Jöns Säck olisi esiintynyt myös nimellä Sluk. Nämä olivat kaksi eri sukua.

H. I.
Eri sukuja ovat, mutta BFH III:199 esiintyy nimi Sluk, vaikka BFH III: 347 käy ilmi, että nimi oli Säck eikä Sluk. Anthonin artikkelin Genoksessa 1954 unohdin. Sinettisivulla oli taas nimi Sluk, joka viittää BFH III: 199:ään.
T.V.

[TapioV]

Melkoisella varmuudella näiden asiantuntevien puheenvuorojen perusteella voidaan siis Brita Johansdotterin sukujuurista unohtaa Jöns Säckin suku.

Palaan tuohon Ramsayn mainintaan 'af en frälsesläkt som i vapnet förde tre pilar'.

Tunnetaanko näitä tällaisia sukuja Suomessa muita kuin Knut- kirjurista 'alkanut' Monikkala- rälssisuku? Valitettavasti Brita ajallisesti on suunnilleen Knut- kirjurin tai hänen lastensa ikäluokkaa, joten tämä ei asiaa vie eteenpäin.

Suvusta löytyy Johan (= Knutin poika), mutta esim. Knutin patronyymiksi esim. HI on 'valitettavasti' löytänyt Andersin. Mutta onko Knutin lähipiirissä oman poikansa lisäksi muita Johaneita?

Ystävällisin terveisin,
- penanni
Pidin aikaisemmassa vastauksessani myös epätodennäköisenä Briitan isäksi Jöns Säckiä ikäeron takia.
Pil-suvulla oli samanlainen vaakuna, mutta sitä tunnetaan vasta 1500-luvun toiselta puolelta Johan Joensson. Ramsay, s. 207. Monikkalan sukuun ei näy yhteyksiä.
T.V.

[Antti Järvenpää]

Mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu tutkimus Takku suvusta, joka herättää monia ajatuksia, koska siinä ei ole arveltu enempää kuin lähteet antavat periksi.

Itselläni kävi silmään samalla tavoin Brita Johanintytär ja hänen rälssisukuisuus arvelu ja viittaus aateliskilven kolmen nuoleen, jollainen kilpi oli ainakin Monikkalan Knutti kirjurilla. Molemmat tiedot ovat ainakin Ramsayssä.

Monikkala suku on hyvin sekava, josta vain osa on Ramsayn Monikkala suvun esityksessä. Viimeisin löytö tässä katraassa oli Tiina Miettisen löytämä Kouvala Beata Jaakontyttären periytyminen tästä suvusta.

Noin yleisesti voisi kuvitella, että Knuutti kirjurin vaimo olisi ollut rälssisukuinen, joka osittain selittäisi kirjurin nousun rälssiin. Kuitenkin Takku-tutkimusta silmäiltässä menee Knuutti-kirjurin lapset ajallisesti liian kauas ja jotenkin tuon selitys lienee aikaisemmissa sukupolvissa, joista ei ole tietoa Knuutti kirjurin tai hänen vaimonsa osalta. Arvella tietenkin voi jotakin tilojen perustella, mutta siihen se sitten jääkin.

Luopioisten Kouvala, jonka voisi kuvitella periytyneen Beata Jaakontyttären kautta on saattanut kuulua myös Monikkala suvulle tavalla tai toisella. Myöhemmin 1600-luvulla tilasta käydään oikeutta, jolloin Padasjoen Virmailan ratsutilan isäntä käyttää sukuoikeutta tilan lunastamiseen. Selvää ei ole, mitä kautta tuo sukuoikeus tulisi, mutta oletettavasti Monikkala suvun suunnalta.

Virmaila ei suoraan liity näihin Takkuihin, paitsi jos yhteistä taustaa tulee molempiin Monikkalan suvun vahemmista juurista, joita ei tunneta.

[Pekka Hiltunen]

Kun Boga-suvun kantaisä Joen Olofsson on nainut Torsten Salomoninpoika Ramin ja Brita Johanintytär Flemingin tyttären Agnetan, on tämän Jakkarilan suvun jälkeläisen taytynyt olla vanhaa rälssisukua. Poika Johan Joeninpoika Bogan serkut ovat kenties voineet edustaa Jakkarilan (tai Jackarbyn) vanhempaa "Pihl"-sukulinjaa, kun Bogan tunnuksena on kai ollut kaksi jousta nuolineen yläkentän vasemmalla ja alakentän oikealla puolella nuolen jakaessa kentän vas. alakulmasta oik. yläkulmaan (kts liite). Ramsay on löytänyt jostain Jackarbyn suvun tunnuksen, jossa on kolme jousta nuolineen tanassa:
http://runeberg.org/frfinl/0220.html

Tässä taas on Boga-suku Juha Sinivaaran esittelemänä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibo.htm

Mitähän T.V. tarkoittaa Long-suvulla - se kun on minulle tuntematon?

PH

[TapioV]

Kun Boga-suvun kantaisä Joen Olofsson on nainut Torsten Salomoninpoika Ramin ja Brita Johanintytär Flemingin tyttären Agnetan, on tämän Jakkarilan suvun jälkeläisen taytynyt olla vanhaa rälssisukua. Poika Johan Joeninpoika Bogan serkut ovat kenties voineet edustaa Jakkarilan (tai Jackarbyn) vanhempaa "Pihl"-sukulinjaa, kun Bogan tunnuksena on kai ollut kaksi jousta nuolineen yläkentän vasemmalla ja alakentän oikealla puolella nuolen jakaessa kentän vas. alakulmasta oik. yläkulmaan (kts liite). Ramsay on löytänyt jostain Jackarbyn suvun tunnuksen, jossa on kolme jousta nuolineen tanassa:
http://runeberg.org/frfinl/0220.html

Tässä taas on Boga-suku Juha Sinivaaran esittelemänä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibo.htm

Mitähän T.V. tarkoittaa Long-suvulla - se kun on minulle tuntematon?

PH
Huittisissa vaikutti Long tai Lang nimeä käyttänyt suku, joka esiintyy rälssiyhteyksissä 1400-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Räls simies Peder Riken vaimon Elseby Johanintyttären perillisiä olivat Huittisten khra Andreas Johannis, Jöns Jönsson ja Jeppe Jönsson, jotka Suvannon mukaan olivat melko varmasti Juho ja Jeppe Longeja. Talot saivat heistä nimet Junttila ja Jäppilä ja olivat 1540 flöteverotiloja. Suvanto Knaapista populiin:227-229.
T.V.

[Pekka Hiltunen]

Huittisissa vaikutti Long tai Lang nimeä käyttänyt suku, joka esiintyy rälssiyhteyksissä 1400-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Räls simies Peder Riken vaimon Elseby Johanintyttären perillisiä olivat Huittisten khra Andreas Johannis, Jöns Jönsson ja Jeppe Jönsson, jotka Suvannon mukaan olivat melko varmasti Juho ja Jeppe Longeja. Talot saivat heistä nimet Junttila ja Jäppilä ja olivat 1540 flöteverotiloja. Suvanto Knaapista populiin:227-229.
T.V.
Kiitokset T.V:lle nopeasta ja selkeästä vastauksesta!
Jos suku oli "Lang", tulee heti mieleen tietenkin alku-ässän mahdollinen putoaminen pois tunnetumman keskiaikaisen suvun nimestä... Peder Rike taisi aikoinaan vaikuttaa Liedossa ja jollen nyt muista väärin, oli hän merkittävä lahjoittaja m.m. k.o. pitäjän kirkkoa perustettaessa. Peder Riken mainitaan olleen Turun porvaristosta (T.V., Genos), joten Elseby Johansdotter oli ehkä rälssiä ja Huittisten khra:n ja hänen veljiensä sukua. Perillisistä Heikki Tanska (tai Henrik Danmark) talonpoikana voisi selittyä epäsäätyisellä aviolla vaikkapa sivuperillisten joukossa. Vastrauksesta on pääteltävissä, ettei avioparilla ollut rintaperillisiä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Vastrauksesta on pääteltävissä, ettei avioparilla ollut rintaperillisiä
P.S. Siis: Vastauksesta...
Porvari Pederin liikanimestä voidaan arvailla hänen ominaisuuksiaan. Lisäksi voitaneen olettaa, ettei avio kummallekaan ollut välttämättä ensimmäinen (?).
item

[Benedictus]

Lueskelin Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän Tacku koostetta Genoksesta.

Voin vain todeta: Vau ! ja suuret kiitokset!

On upeaa saada esivanhemmistaan noin laaja ja selkeä paketti ilman mitään vaivaa.

Monta vastausta tuli täytettyä ja tietysti syntyi monta uutta kysymystä.

Tuo Brita Johansdotterin sukuperä on tämän ketjun kysymys.

Artikkelin sivulla 5 on maininta, että Karhiniemen tila, ilmeisesti Lars Hordeelin omistama Kuukinen, kuului Knut Eriksson Kurjelle ja sitten tämän pojalle Jöns Knutsson Kurjelle, jonka jälkeen tila oli Thomas Knutsson Tackun hallussa.

Tässä pistää silmään, että Knut Tackun etunimi ja Kurkien etunimi on sama Knut.
Toisaalta riideltiin Karhiniemestä ja sen mynnistä Lars Hordelille.

Olisiko mahdollista, että Karhiniemi ja sen siirto Tackuille liittyikin joko Brita Johansotterin tai Knut Tackun sukusuhteeseen Kurkiin tai paremminkin Knut Kurkeen, joka oli siis Kurjen vävy.

Eräs mahdollisuus on, että Knut Tacku oli Knutin äpärä tai tämän äiti oli sellainen, mikä nyt ajallisesti sopisi parhaiten.

Tackulan vauraus oli korostetun suuri. Tälläinen sukusuhde selittäisi asian.

[Pekka Hiltunen]

Lueskelin Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän Tacku koostetta Genoksesta.

Voin vain todeta: Vau ! ja suuret kiitokset!

On upeaa saada esivanhemmistaan noin laaja ja selkeä paketti ilman mitään vaivaa.

Monta vastausta tuli täytettyä ja tietysti syntyi monta uutta kysymystä.

Tuo Brita Johansdotterin sukuperä on tämän ketjun kysymys.

Artikkelin sivulla 5 on maininta, että Karhiniemen tila, ilmeisesti Lars Hordeelin omistama Kuukinen, kuului Knut Eriksson Kurjelle ja sitten tämän pojalle Jöns Knutsson Kurjelle, jonka jälkeen tila oli Thomas Knutsson Tackun hallussa.

Tässä pistää silmään, että Knut Tackun etunimi ja Kurkien etunimi on sama Knut.
Toisaalta riideltiin Karhiniemestä ja sen mynnistä Lars Hordelille.

Olisiko mahdollista, että Karhiniemi ja sen siirto Tackuille liittyikin joko Brita Johansotterin tai Knut Tackun sukusuhteeseen Kurkiin tai paremminkin Knut Kurkeen, joka oli siis Kurjen vävy.

Eräs mahdollisuus on, että Knut Tacku oli Knutin äpärä tai tämän äiti oli sellainen, mikä nyt ajallisesti sopisi parhaiten.

Tackulan vauraus oli korostetun suuri. Tälläinen sukusuhde selittäisi asian.

Aateliset tai säätyläiset kutsuttiin mieluusti kummeiksi ja kummia kunnioitettiin antamalla hänen nimensä kastettavalle. Etunimestä ei siis tässä tapauksessa voi mitään päätellä.
PH