Retu S Aho
06.03.16, 16:38
Minulla katkeaa varmuus sukuyhteydestä Gabrielissa. Tietääkö kukaan heistä ja hänestä tarkemmin?
Vladimir Ellers (1876 -1916?)
i Woldemar Ellers (1837 – 1909 Pietari)
ii Gabriel Ellers (?-?)
iii Johan (Ivan) Ellers (1767 - 1827?)
iiii Klas Johan Elers (1734 – 1794 Pietari)
iiii Claudius Elers (1703 – 1748 Loimijoki)
Vladimir Vladimirinpoika Ellers oli vakaumukseltaan ortodoksi. Hän opiskeli kadettikoulussa Moskovassa ja ylennettiin upseeriksi Paavalin sotakoulussa Pietarissa vuonna 1894. Vladimir Ellers palveli I maailmansodan rintamalla Henkivartiokaartin Jääkärirykmentissä ylennettynä everstiksi huhtikuussa 1915. Ellers jatkoi palveluksessa Venäjän XII armeijan esikunnan päivystävän kenraalin avustajana syyskuussa 1915. Ellers ei ollut kirjoilla enää syyskuussa 1916, ja hänen kohtalonsa jää tuntemattomaksi.
Venäläisen lähteen mukaan Vladimir Ellers oli kansalaisuudeltaan suomalainen.
Woldemar (Vladimir) Gabrielinpoika Ellers (1837 – 1909 Pietari), vakaumukseltaan evankelisluterilainen, oli palveluksessa Hatsinan Henkivartiokaartin rykmentissä vänrikkinä. Woldemar ylennettiin upseeriksi Mihailin tykistökoulussa vuonna 1861. Hän palveli Henkivartiokaartin tykistössä vuonna 1862, Ohtan pulveritehtaalla (Ohtan ruutitehtaalla Pietarissa?) vuonna 1879 sekä pulveritehtaan päällikkönä vuonna 1882. Ylennettiin everstiksi vuonna 1878.
Woldemarin isä oli Gabriel, ollen mahdollisesti Viaporissa palvellut sotalääkäri (?), hovineuvos Gabriel (Gavril), tai Pietarin valtiollisen rahapajan johtajana vuosina 1811 -1843 toiminut vuori-instituutista valmistunut G.I. Ellers (tosin kovin nuori rahapajan johtajaksi, mikäli Johan (Ivan) – isän poika).
Kansallisbiografian kenraalit - osiossa Gabrielin poikia olivat myös kaksi Ellersin kenraaliveljestä, Edvard (1833 - 1889 Kiova) ja Leopold (1837–1912). Edvardin kerrotaan venäläislähteessä olleen kotoisin säätyläisperheestä Uudenmaan kuvernementista. Portepeevänrikki Leopold (tai mahdollisesti Leonard) Elers palveli Suomessa meriekipaasissa, josta siirtyi vuonna 1858 Henkikaartin Suomen tarkk’ampujapataljoonaan, Suomen kaartista hän siirtyi vuonna 1859 vänrikkinä venäläiseen tarkk’ampujapataljoonaan. Evgenij Leopoldinpoika Ellers palveli vuosina 1909 - 1912 alikapteenina 23. tykistöprikaatissa Hatsinassa. Hän sairastui I MS rintamalla ollen sairaalassa 3.1916.
Gabrielin isä voisi olla Ivan Ivaninpoika (Johan Johaninpoika), tykistön furiiri, joka vuonna 1783 siirtyi Pietarissa laboratorioon erottamaan kultaa hopeasta ja samalla opiskelemaan vuorikadettikouluun. Työskenteli valmistumisensa jälkeen useilla eri Venäjän kaivoksilla, oli komennuksella ulkomailla ja siirtyi vuonna 1795 Uralille. Siirtyi Nertsinskin vuoripiirin päälliköksi hopeakaivokselle Baikalin taakse vuonna 1802, nimitettiin Venäjän vuorikollegion jäseneksi samana vuonna 1802 ja ylennettynä ylivuorihauptmaniksi vuodesta 1809 Altain piirin Kolyvanin – Voskresenskin kuparisulaton ja myöhemmin kivihiontatehtaan tehtaanjohtajaksi toimien virassa aina vuoteen 1820, jolloin palasi Pietariin.
Johanin nuorempi veli Gustav Adolf (Venäjällä Evstafij (Eustace) Ivanovits), 1772–1856, vuori-insinööri valmistuen vuonna 1793, vuorikollegion jäsen vuodesta 1808, palveli samalla tehtaalla Altailla vuoteen 1793, ja nimitettiin myöhemmin vuonna 1803 Pietarin rahapajan valvojaksi. Vuodesta 1804 Pietarin yliopiston vuoritekniikan opettajana. Vuodesta 1834 Pietarin rahapajan päällikkönä. Gustaf Adolfille myönnettiin todellisen valtioneuvoksen arvo (vastaten kenraalimajuria) vuonna 1845.
Heidän isänsä olisi taas Viipurissa ja Pietarissa toiminut hopeaseppänä ja Pietarissa kultaseppämestarina ja ulkomaalaisten seppien killan vanhimpana toiminut Klas Johan Elers (1733–1734 Loimijoki – 1794 Pietari).
Lähteitä: genealogia.fi/genos-old/33/33_83.htm, kansallisbiografia-kenraalit, Amburger datenbank, Wirilander 1812–1871, ru.wikipedia.org etc. useita yksittäisiä venäläisiä lähteitä
Vladimir Ellers (1876 -1916?)
i Woldemar Ellers (1837 – 1909 Pietari)
ii Gabriel Ellers (?-?)
iii Johan (Ivan) Ellers (1767 - 1827?)
iiii Klas Johan Elers (1734 – 1794 Pietari)
iiii Claudius Elers (1703 – 1748 Loimijoki)
Vladimir Vladimirinpoika Ellers oli vakaumukseltaan ortodoksi. Hän opiskeli kadettikoulussa Moskovassa ja ylennettiin upseeriksi Paavalin sotakoulussa Pietarissa vuonna 1894. Vladimir Ellers palveli I maailmansodan rintamalla Henkivartiokaartin Jääkärirykmentissä ylennettynä everstiksi huhtikuussa 1915. Ellers jatkoi palveluksessa Venäjän XII armeijan esikunnan päivystävän kenraalin avustajana syyskuussa 1915. Ellers ei ollut kirjoilla enää syyskuussa 1916, ja hänen kohtalonsa jää tuntemattomaksi.
Venäläisen lähteen mukaan Vladimir Ellers oli kansalaisuudeltaan suomalainen.
Woldemar (Vladimir) Gabrielinpoika Ellers (1837 – 1909 Pietari), vakaumukseltaan evankelisluterilainen, oli palveluksessa Hatsinan Henkivartiokaartin rykmentissä vänrikkinä. Woldemar ylennettiin upseeriksi Mihailin tykistökoulussa vuonna 1861. Hän palveli Henkivartiokaartin tykistössä vuonna 1862, Ohtan pulveritehtaalla (Ohtan ruutitehtaalla Pietarissa?) vuonna 1879 sekä pulveritehtaan päällikkönä vuonna 1882. Ylennettiin everstiksi vuonna 1878.
Woldemarin isä oli Gabriel, ollen mahdollisesti Viaporissa palvellut sotalääkäri (?), hovineuvos Gabriel (Gavril), tai Pietarin valtiollisen rahapajan johtajana vuosina 1811 -1843 toiminut vuori-instituutista valmistunut G.I. Ellers (tosin kovin nuori rahapajan johtajaksi, mikäli Johan (Ivan) – isän poika).
Kansallisbiografian kenraalit - osiossa Gabrielin poikia olivat myös kaksi Ellersin kenraaliveljestä, Edvard (1833 - 1889 Kiova) ja Leopold (1837–1912). Edvardin kerrotaan venäläislähteessä olleen kotoisin säätyläisperheestä Uudenmaan kuvernementista. Portepeevänrikki Leopold (tai mahdollisesti Leonard) Elers palveli Suomessa meriekipaasissa, josta siirtyi vuonna 1858 Henkikaartin Suomen tarkk’ampujapataljoonaan, Suomen kaartista hän siirtyi vuonna 1859 vänrikkinä venäläiseen tarkk’ampujapataljoonaan. Evgenij Leopoldinpoika Ellers palveli vuosina 1909 - 1912 alikapteenina 23. tykistöprikaatissa Hatsinassa. Hän sairastui I MS rintamalla ollen sairaalassa 3.1916.
Gabrielin isä voisi olla Ivan Ivaninpoika (Johan Johaninpoika), tykistön furiiri, joka vuonna 1783 siirtyi Pietarissa laboratorioon erottamaan kultaa hopeasta ja samalla opiskelemaan vuorikadettikouluun. Työskenteli valmistumisensa jälkeen useilla eri Venäjän kaivoksilla, oli komennuksella ulkomailla ja siirtyi vuonna 1795 Uralille. Siirtyi Nertsinskin vuoripiirin päälliköksi hopeakaivokselle Baikalin taakse vuonna 1802, nimitettiin Venäjän vuorikollegion jäseneksi samana vuonna 1802 ja ylennettynä ylivuorihauptmaniksi vuodesta 1809 Altain piirin Kolyvanin – Voskresenskin kuparisulaton ja myöhemmin kivihiontatehtaan tehtaanjohtajaksi toimien virassa aina vuoteen 1820, jolloin palasi Pietariin.
Johanin nuorempi veli Gustav Adolf (Venäjällä Evstafij (Eustace) Ivanovits), 1772–1856, vuori-insinööri valmistuen vuonna 1793, vuorikollegion jäsen vuodesta 1808, palveli samalla tehtaalla Altailla vuoteen 1793, ja nimitettiin myöhemmin vuonna 1803 Pietarin rahapajan valvojaksi. Vuodesta 1804 Pietarin yliopiston vuoritekniikan opettajana. Vuodesta 1834 Pietarin rahapajan päällikkönä. Gustaf Adolfille myönnettiin todellisen valtioneuvoksen arvo (vastaten kenraalimajuria) vuonna 1845.
Heidän isänsä olisi taas Viipurissa ja Pietarissa toiminut hopeaseppänä ja Pietarissa kultaseppämestarina ja ulkomaalaisten seppien killan vanhimpana toiminut Klas Johan Elers (1733–1734 Loimijoki – 1794 Pietari).
Lähteitä: genealogia.fi/genos-old/33/33_83.htm, kansallisbiografia-kenraalit, Amburger datenbank, Wirilander 1812–1871, ru.wikipedia.org etc. useita yksittäisiä venäläisiä lähteitä