Staffan Heikinpoika Wärriö

[Outika]

Staffan Heikinpoika Wärriö ent. Halonen (10.6.1694 †22.1.1755) oli ilmeisesti useamman kerran naimisissa. Tyttärensä Margeta (10.3.1719) vihittiin Sigfrid Sigfridinpoika Könösen kanssa 1742. Tiettävästi ainakin Juliana Matintytär Parkkinen oli Tapanin vaimo ja toinen Anna Matintytär Kairvuopio. Anna Johanintytär Tuuliaistakin olen sovitellut vaimokseen?

Mitä heistä tiedetään?

[Markku Pelttari]

Tämän Tapanin sukua olen näköjään seurannut vain lapsiin ja osin lapsenlapsiin saakka, vaikka Tapani onkin sukupuun määritelmän mukaan niinkin läheistä sukua kuin 1. serkku 8 polven takaa:). Anna Juhontytär Tuuliaista ei näy kuvassa, toinen Anna ja Juliana kyllä. Tapaniin liitettiin Peltoniemen talon nimi ja sitä nimeä käytettiin näköjään jälkeläisistäkin, en tiedä kuinka pitkälle.

[Outika]

Sitä minä tässä ihmettelen kuka oli tuo Kemijärven haudatuissa mainittu Staffan Wärriön vaimo, jolle Tapani osti paarivaatteen ja haudan avauksen 26.5.1745. Eikö kuitenkin Juliana Matintytär kuollut 16.4.1746. Liekö tuota pappikin ihmetellyt jos vuotta etukäteen valmisteli asiaa näin pontevasti?

Eli sitä tässä olen mietiskellyt, oliko Tapanilla vaimo jo ennen Julianaa. Anna Johanintytär Tuuliainen taisikin olla Tapani Pekanpoika Halosen vaimoksi vihitty 29.1.1727.

[Markku Pelttari]

Kuolintietoa vuodelta 1746 minäkin olen joskus ihmetellyt, koska olen merkinnyt Julianan kuolinvuodeksi 1744 kuten rippikirjasta on pääteltävissä. Siellähän näkyy uusi vaimo Annakin jo v. 1745, heidäthän vihittiin v.1744!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1477&pnum=9

Kuolleiden luettelo vuodelta 1746 on jotenkin omituinen, siinä on viisi alkuvuodesta kuollutta ja yksi lokakuussa kuollut, mutta ei ketään muita.

[Markku Pelttari]

Samaahan pohdittiin jo 2013 oheisessa ketjussa. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27848

[Outika]

Aivan, eikä tuo asia ole selvinnyt ensinkään. Tästä syystä ajattelin kokeilla kohdennetummalla haulla. Liekö Tapani Heikinpojan isä Heikki asustanut muutaman vuoden Keminkylässä koska siellä näkyy Henrik Pekanpoika vuosina 1685 - 88 (Länsipohjan läänin hk 1685 sivu 682 kuva 112 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2417&pnum=112)) ja edelleen 1687 (mk kuva 179).

[Outika]

Heikki Pekanpoika Värriö perheineen ilmeisesti muutti Kemijärveltä Lapin erämaahan koska hänet nähdään Kemijärvellä vielä vuoden 1681 henkikirjassa ja nauttii Lapinmaan verovapautta vuonna 1685 Keminkylässä (Henrik Pekanpoika) (Länsipohjan lääni hk 1685 sivu 682 kuva 112[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)) ja edelleen 1687 (mk sivu 819 kuva 179). Henrik asui Kemijärvellä vuonna 1688. Keminkylä (nykyisin Savukoskea) sijaitsi Treskin kartan (vuodelta 1642) mukaan Kemijoen latvavesillä, Telni -joen (Tälnä Jock) haarassa kun Kuolajoki oli haarautunut jo vähän aiemmin oikealle valtaväylästä. Värriöjoki kulkee Kuolajoelle menevää uomaa lähes Kemikylän ja Kuolajärvenkylän puolivälissä. Keminkylän talvikylä oli luultavasti kuusi peninkulmaa Sompion markkinapaikasta kaakkoon ja nimistön perusteella Itkonen on arvellut sen sijainneen Värriöjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa Talviskotaselässä. Treskin kartalla kylä on merkattu Kemijoen varteen Arajoen suun yläpuolelle. Seudulla on rikas perimätietous lappalaisista ja varsinkin Arajärven-Seitajärven alueella on ollut runsaasti lappalaisasuinpaikkoja Enbuske kertoo Värriön suvun olleen Arajärven vanhaa lapinsukua. (Lapinmaan maaoikeudet, Enbuske 2006). Värriö eli Värriöjoki tulee Värriötunturilta Kuolajärveltä.

Henrik Pekanpoika muutti Värriöltä Kemijärvelle ja hänestä on ensimmäinen merkintä Kemijärven rippikirjassa vuodelta 1709 Erkki Pietilän talossa. Heikki mainitaan rippikirjassa Erkin veljenä. Rippikirjaan on jälkeenpäin tehty sivuhuomautus, että Erkki oli Pekka Halosen vuonna 1632 syntynyt poika eli Heikki oli myös Pietilän poika hänkin (Kemijärvi rk 1706 – 10 kuva 2). Veljensä ja talon isäntä Erkki kuoli 1709 ja Heikki muutti vaimonsa Britan kanssa talosta jo samana vuonna veli Pekan taloon. Pekka Pietilän talossa mainitaan vv 1710 – 1741 (jakso 2) Pekan veli Henrik ja Brita vaimo on merkitty obiit -merkinnällä (poissaolevat) ja lapset Staffan ja Olli asuivat Pietilässä edelleen. Erkillä merkintä afweken eli muuttanut pois ja Maria Wärriö meni piiaksi Heikki Pietilän ja Carinin talouteen. Heikki kuoli 1717 kesäkuussa ja Brita kuukautta myöhemmin ja tytär Maria vihittiin Olli Erkinpoika Tuuliaisen kanssa vuoden kuluttua. Hautaustiedoissa Britan puolisoksi mainitaan edesmennyt Heikki Wärriö.

Liekö tuo Wärriö nimi tullut paikan mukaan, mutta ihmettelen kuka oli tuo Matti Oinaan ja Britan talon haruksena mainittu Matti Wärriö Matti Oinaan kuoltua 1715 vuoden 1710 - 14 rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524275). Myös toinen kohta askarruttaa ja pohdin olenko mennyt metsään jossakin kohtaa kun olen kirjannut Heikki Pekanpoika Värriölle (n 1634) pojaksi Heikin (n 1660) ja hänelle vaimoksi Brita Tapanintytär Wärriön. Eli tuon Staffanin täytyi olla syntynyt jo noin 1630 luvulla.
__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Länsipohjan läänin hk 1685 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2417&pnum=112

[Markku Pelttari]

Matti Oinaan poika oli Heikki, joka kuoli 1709. Heikin leski Anna Hannuntytär (ilm. Nousu, rippikirjassa näkyy Anna Hansdotter, encka) menee sitten naimisiin 1710 Matti Heikinpoika Halosen eli Värriön kanssa, joka on sitten Oinaan isäntänä.