Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Elg-Wanaeus tytär Sofia Oriveden Pärrillä?
Hinrich Olofsson Pärriltä ja Sofia Danielsdr (Elg?) avioituvat Orivedellä 6.12.1719 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t5504831).
Sofiaa on tarjottu mm Genissä/MyHeritagessa esitetyissä sukutauluissa Daniel Elgin ja Elisabeth Johannesdr Wanaeuksen tyttäreksi.
Minkälaisia todisteluja tälle asialla mahtaa olla?
Vääpeli Elgin vaimo Elisabeth on Messukylässä 1701 ja samalla sivulla esiintyy v. 1697 inh. Sophia. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=516458)
Tämä siis voi olla em Sofiamme, mutta onkohan asialle tiedossa muita todisteita?
Elg vaimoineen tätä ennen 1689 Messukylän Kokilla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523407)
Elg-Wanaeus avioliitostahan lienee todistetusti tytär Elisabeth, joka myös vaikutti Orivedellä Alexander Covenin puolisona. Olisi tämä siis Sofian sisar?
JP Mattjus
23.6.1723 syntyneen Johan-pojan äidiksi on kastettujen luettelossa merkitty Sophia Danielsdr Elg ja kummien joukossa on Liskin Elg:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6410155
11.12.1720 syntyneen Henrikin kummien joukossa on Mad: Elisabetha Wana'a:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6410140
Kaipa nämäkin jotain todistavat.
Oriveden tuomiokirjapoimintoja:
http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf
Oriveden ja Kuoreveden syyskäräjät 18-21.12.1742
VA Ylä-Satakunta KOa58 s. 182-, mikrofilmi ES 1991
s. 185v # 5 - Dragonehållaren Johan Jonasson ifrån Jarla inlefwererade en så lydande Testamentarisk
författning:
Det hafwer Johan Jonasson ifrån Jarla med sin kiära hustru Helena Danielsdotter Elgh uti Bröllopsgästernes
närwaro til den senares Systers son Hendrick Hendricksson och dess unga hustru Maria Johansdotter i Kärpola
by och Kangasala Sokn updragit Jarla Rusthåll til besittning med förbehåll at wårda och skiöta the gamla etc.
Jarla 5.10.1742.
N. Sölfversvahn Joh. Wanaeus Alexander Coveen.
Helena Danielintyttären sisaren nimeä ei mainita, mutta sisarenpojan patronyymi kuitenkin Henrik
Laitoin tämän saman kysymyksen FB ryhmään Pirkanmaalaiset suvut. Siellä viitattiin myös tähän Antti Lehtosen laatimaan tuomiokirjadokumenttiin ja saman tekijän "Oriveden seudulla 1600-1800 -luvuilla vaikuttaneita sukuja".
Sofian periytyminen ei näissäkään lähteissä käy suoranaisesti ilmi, mutta viitteet Jaralan rusthollin tapahtumissa ja perinnönjaossa sekä muut aiheviittaukset antavat mielestäni vähintäinkin vahvan todennäköisyyden sille että esi-isäni Johan Henricsson (s.23.6.1723 Orivesi) on Daniel Elgin ja Elisabeth Johannesdr Wanaeuksen tyttärenpoika.
Nähtävästi Henric Henricsson ja Sofia Danielsdr muuttivat Pärriltä Jaralaan vaimon sukuyhteyden seurauksena ja poikansa Henric sai siellä isännyyden testamentin kautta. Johan Henricsson mainitaan myöhemmin v. 1790 rk:lla Jaralassa "farbror".
Tästä jatkona on mielenkiintoinen kysymys, onko Daniel Elgillä kytkentää Huittisten Elg pappissukuun? (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=514)
JP
esi-isäni Johan Henricsson (s.23.6.1723 Orivesi) on Daniel Elgin ja Elisabeth Johannesdr Wanaeuksen tyttärenpoika.
JP
Voitko vahvistaa tai kumota, onko esi-isäni Henrik Henriksson s. 1721
esi-isäsi veli? Asuu myös Jaarlassa, vmo Maria Johansdr Kerppola Kangasalta. Tämän pidemmälle en itse ole vielä ehtinyt kaivautumaan.
Henric Henricsson on syntynyt Oriveden Jaralassa 11.12.1720 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6410140
1740-1755 Jaralan isäntä.
Vanhempansa ovat Henric Olofsson ja Sofia Danielsdr Elg ja on siis esi-isäni Johan Henricssonin veli.
JP
Oriveden tuomiokirjapoimintoja:
http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf
Oriveden ja Kuoreveden syyskäräjät 18-21.12.1742
VA Ylä-Satakunta KOa58 s. 182-, mikrofilmi ES 1991
s. 185v # 5 - Dragonehållaren Johan Jonasson ifrån Jarla inlefwererade en så lydande Testamentarisk
författning:
Det hafwer Johan Jonasson ifrån Jarla med sin kiära hustru Helena Danielsdotter Elgh uti Bröllopsgästernes
närwaro til den senares Systers son Hendrick Hendricksson och dess unga hustru Maria Johansdotter i Kärpola
by och Kangasala Sokn updragit Jarla Rusthåll til besittning med förbehåll at wårda och skiöta the gamla etc.
Jarla 5.10.1742.
N. Sölfversvahn Joh. Wanaeus Alexander Coveen.
Helena Danielintyttären sisaren nimeä ei mainita, mutta sisarenpojan patronyymi kuitenkin Henrik
Mistä rusthollari Johan Jonasson mahtoi olla kotoisin, osaako joku sanoa?
Jaarlan rusthollista sen verran että sen oli omistanut majoitusmestari Clas Henriksson Brandt (haud. Orivedellä kesäk. 1690) ja sen jälkeen hänen leskensä Anna Wanaeus (haud. Orivedellä 26.9.1709), joka antoi sen sisarentyttärelleen Elin Danielsdotter Elgille ja hänen miehelleen Johan Jonassonille, kun he menvät naimisiin (Kangasalan käräjät 7.2.1708).
Daniel Elgiä voidaan melkoisella varmuudella pitää Huittisten kappalaisen Lars Elgin poikana hänen 1. avioliitostaan Sofia Pedersdotter Ahlmanin kanssa (Danielin ilmeisesti vanhin tytär oli Sofia). Hän kuoli Orivedellä, mutta hänet haudattiin Huittisissa 13.8.1705, luultavasti isoisänsä kirkkoherra Matthias Hirven (Elg) hautaan.
H. I.
Mistä rusthollari Johan Jonasson mahtoi olla kotoisin, osaako joku sanoa?
Oriveden ja Cuoreveden talvikäräjät 7.3.1708
VA Ylä-Satakunta KOa30 s. 194-, ES 1976
- Rusthållerskan Anna Wanaea ifrån Jaerla gaf tillkänna, hurusom hon, i anseende till hennes annalkande
ålder sampt oförmögenhet och brist på manshielp och att hon jemwähl är Barnlöös, i desse swåra tijder till Jaerla hemmans bebrukande blifwit är föranlåten att antaga till Sytningsman Jonas Jöranssons i Storpendo son Johan Jonasson, eftersom han är sinnad att inlåta sig i ächtenskap med hennes systerdotter Elin Danielsdotter Elg, som Johans fader Jonas nu tillstod. Hustru Wanaea förklarade sig, det hennes willia är, att Johan Jonasson, emot det han tillsagt at skiöta och föda henne i lijfstijden, skall efter hennes död wara närmast till Hemmanetz besittning och Rustningzrättigheten, den hon förtijden äger, och hafwa den lösa ägendomen efter henne.
Kysessä oletettavasti Kuhmalahden Iso-Pento.
// JP
Daniel Elgiä voidaan melkoisella varmuudella pitää Huittisten kappalaisen Lars Elgin poikana hänen 1. avioliitostaan Sofia Pedersdotter Ahlmanin kanssa (Danielin ilmeisesti vanhin tytär oli Sofia). Hän kuoli Orivedellä, mutta hänet haudattiin Huittisissa 13.8.1705, luultavasti isoisänsä kirkkoherra Matthias Hirven (Elg) hautaan.
Antti Lehtonen on teoksessaan "Oriveden seudulla 1600-1800 -luvuilla vaikuttaneita sukuja" maininnut seuraavaa:
"Vuoden 1679 sotilaspalkkalistojen mukaan palveli Turun jalkaväkirykmentin 5. komppaniassa majoittajana silloin kersantiksi ylennetty Daniel Matsson Elgh, joka ilmeisesti on sama kuin myöhempi vääpeli Daniel Elg."
Sikäli kuin patronyymi pitäisi paikkansa, olisi Daniel paremminkin Matthias Thomae Elg'in poika. Jos oikein olen laskenut, olisi Daniel Elgin syntymä ajoitettava 1650 varhaisempaan aikaan. Sofia tyttären syntymän olen arvioinut 1680 alkupuolelle. Lars Elg'in on paimenmuistion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=512) mukaan arveltu syntyneen myös noihin aikoihin 1640-l lopulla 1650-l alussa. Siten tämäkin puoltaisi paremminkin Matthias Elgiä.
JP
Kysessä oletettavasti Kuhmalahden Iso-Pento.// JP
Kiitos, näin muistelin. Olen näet paikassa, jossa en voi käyttää lähteitä, vain hataraa muistiani ja iphonia. Johan Jonassonin veli on patrilineaarinen suora esi-isäni, Kuhmalahden Isopennon Knaapin isäntä. Hänellä oli Jonas Aurenius niminen poika, josta tuli pappi. Olen joskus pohtinut sitä, miksi hän päätyi kappalaiseksi juuri Perniöön ja olettanut sen johtuneen ehkä siitä, että Kuhmalahden silloisen kappalaisen, Neppiuksen puolison sukunimi Bastman viittasi perniöläseen taustaan. Mutt Perniön kirkkoherranahan oli tuolloin Matias Elg, jonka yhteyttä Oriveden kautta en ollut huomannut. Jonas Aureniuksen suhde Elgeihin Perniössä näyttää olleen läheinen, kun Matiaksen poika Anders omisti väitöskirjassaan tälle monta kiitoksen riviä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4324
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5522
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5622
Jonas Aureniusta olen aiemmin pohtinut tässä ketjussa: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31512
Längelmäveden seudun historia osa I kirjoittaa Eino Jutikkala (s. 270) Jaarlan periytymisestä näin:
”Jaarlan rusthollin lapseton leskiemäntä otti vuonna 1708 itselleen syytinkimieheksi Juho Joonaanpojan, joka oli aikeissa naida hänen sisarentyttärensä ja ilmoitti tahtonsa olevan, että Juho perisi sekä ratsutilan että irtaimiston. Miespolvea myöhemmin Jaarla periytyi samalla tavalla. Vuonna 1742 antoi näet Juho Joonaanpoika vuorostaan sisarenpoikansa Heikki Heikinpojan häissä juhlallisesti vieraiden kuullen lukea testamenttinsa, jolla hän luovutti vastavihitylle parille ratsutilansa sillä ehdolla, että nuoret hoitavat vanhuksia näiden kuolinpäivään saakka kuten omia vanhempiaan ja sitten kunniallisesti saattavat heidät hautaan”.
Längelmäveden seudun historia osa I kirjoittaa Eino Jutikkala (s. 270) Jaarlan periytymisestä näin:
”Jaarlan rusthollin lapseton leskiemäntä otti vuonna 1708 itselleen syytinkimieheksi Juho Joonaanpojan, joka oli aikeissa naida hänen sisarentyttärensä ja ilmoitti tahtonsa olevan, että Juho perisi sekä ratsutilan että irtaimiston. Miespolvea myöhemmin Jaarla periytyi samalla tavalla. Vuonna 1742 antoi näet Juho Joonaanpoika vuorostaan sisarenpoikansa Heikki Heikinpojan häissä juhlallisesti vieraiden kuullen lukea testamenttinsa, jolla hän luovutti vastavihitylle parille ratsutilansa sillä ehdolla, että nuoret hoitavat vanhuksia näiden kuolinpäivään saakka kuten omia vanhempiaan ja sitten kunniallisesti saattavat heidät hautaan”.
Aimon ketjuun laittama käräjäpöytäkirjaote (viesti 3) pitää sisällään tiedon, joka ilmeisesti on Jutikkalalta mennyt ohi: ”den senares” viittaa vaimoon, eikä kyseessä olisi ollut Juhon sisarentytär.
Längelmäveden seudun historia osa I kirjoittaa Eino Jutikkala (s. 270) Jaarlan periytymisestä näin:
”Jaarlan rusthollin lapseton leskiemäntä otti vuonna 1708 itselleen syytinkimieheksi Juho Joonaanpojan, joka oli aikeissa naida hänen sisarentyttärensä ja ilmoitti tahtonsa olevan, että Juho perisi sekä ratsutilan että irtaimiston. Miespolvea myöhemmin Jaarla periytyi samalla tavalla. Vuonna 1742 antoi näet Juho Joonaanpoika vuorostaan sisarenpoikansa Heikki Heikinpojan häissä juhlallisesti vieraiden kuullen lukea testamenttinsa, jolla hän luovutti vastavihitylle parille ratsutilansa sillä ehdolla, että nuoret hoitavat vanhuksia näiden kuolinpäivään saakka kuten omia vanhempiaan ja sitten kunniallisesti saattavat heidät hautaan”.
Muistiinpanoissani näin:
Juho Joonaanpojan (Kuhmalahden Iso-Pentosta) vaimo oli Helena (Elin) Elg.
Helena Elgin sisko oli Sofia Elg.
Sofian mies Heikki Olavinpoika (lautamies)
Sofian ja Heikin poika Heikki Heikinpoika
Heikki Heikinpojan mainitsee Jutikkala Jaarlan omistajana 1740-55
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.