PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Karjalan talonpoikaisjoukot 1808-1809


Fishersson
25.02.16, 21:49
Suomen sodassa 1808-1809 olivat Karjalassa merkittävässä roolissa myös talonpoikaisjoukot, joiden johtajina olivat mm. Liperissä Juho Lappalainen ja Pielisessä Olli Tiainen ja Isak Stenius. Talonpoikaisjoukkoja oli myös Ilomantsissa (johtajana nimismies Nygren tai talollinen Juho Kontturi) ja Kiteellä (johtajana nimismies C.A.Löwenmark). Nämä on mainittu mm. Pohjois-Karjalan historia-kirjassa ja myös Jussi T.Lappalaisen, Lars Ericsson Wolken ja Ali Pylkkäsen Suomen sodan historiassa.

Mutta onko näistä talonpoikaisjoukoista jossain alkuperäislähteitä? Näitä ei kai mainita sotilasrullissa Karjalan jääkärijoukon kohdalla, koska nämä eivät olleet varsinaisia sotilaita.

Etsin tarkennusta erityisesti Liperin Juho Lappalaiseen. Hänen mainitaan olleen kotoisin Liperin Mattisenlahdesta. Mattisenlahti 2:sta löytyy vuonna 1782 syntynyt Juho (Johan) Lappalainen. Mattisenlahdessa oli myös pari nuorempaa Juho Lappalaista, mutta he lienevät olleet liian nuoria johtajiksi.

Pälkjärven taistelussa 10.8.1808 kaatui Mattisenlahti 2:sta kotoisin oleva Pentti (Bengt) Lappalainen (s.1769). Hänetkin mainitaan yllättäen talonpoikien johtajana. Oliko Liperin talonpoikien johtajina kaksi Mattisenlahden Lappalaista? Mainittu Juho lienee Pentin serkun poika.

Fishersson
27.02.16, 12:20
Esim. Pohjois-Karjalan historia-kirjassa (osa 3) Suomen sodan osalta eniten käytetty lähde näyttää olevan A.S.Kilpeläisen kirja 'Eturvartio II. Maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjois-Karjalassa Ruotsin vallan aikana' (Porvoo 1926). Sekään ei ole alkuperäislähde eikä siitä käy ilmi mihin lähteisiin mikin esitetty asia perustuu.

Fishersson
28.02.16, 15:08
Tiedoksi muuten asiasta kiinnostuneille, että edellä mainittu A.S.Kilpeläisen kirja sisältää täydellisen luettelon ja selostuksen Karjalan jääkärijoukon kaikista upseereista ja koko miehistöstä. Miehistön kohdalla on mainittu sotilasnimen lisäksi myös alkuperäinen sukunimi.

Mutta tietenkään talonpoikaisjoukkojen päälliköitä ja miehistöä tässä luettelossa ei ole.

Mauril
28.02.16, 18:09
Itse tein rippikirjoista huomion, että sukumme miehet eivät käyneet hp ehtoollisella Suomen sodan aikaan. Ilmeisesti he olivat sodassa. Sodan jälkeen he kuitenkin näyttävät kaikki olleen jälleen ehtoollisella, kukaan ei jäänyt sotatantereelle.

Tapani Kovalaine
28.02.16, 19:49
Juho Juhonpoika Lappalainen, s. 12.1.1771 Mattisenlahti 10, avioitui 10.4.1791 Liperissä Sophia Niilontytär Vartiaisen, s. 16.12.1771 Mattisenlahti 4, kanssa. Heille syntyi tyttäret Margareetta 1793, Beata 1795 ja Kaarina 1797. Sitten perhe muutti Mattisenlahdesta Kontiolahden seurakuntaan. Käytännössä muutto suuntautui nykyiseen Joensuuhun ja perheen tiedot ovat Pielisensuun kylän talon nro 19 kohdalla rippikirjassa. Myös Juhon veli Pentti Lappalainen ja hänen vaimonsa Maria Vartiainen asuivat samassa talossa.

Digi 121: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kontiolahti/rippikirja_1801-1811_mko6-11/121.htm

Digi 84 lastenkirja: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/lastenkirja_1775-1814_mko929-938/84.htm

Pälkjärven taistelussa 1808 kuollut Pentti Lappalainen s. 1769 oli Paavonpoika ja isoisä oli kenties Pentti Lappalainen Roukalahdesta. Juho Juhonpoika Lappalaisen s. 1771 isänisä oli kenties Mikko Lappalainen Mattisenlahdesta. Sukulaisuus (sotakaverien ??) Pentin ja Juhon välillä on voinut olla sokeriserkun tai pikkuserkun luokkaa.

Fishersson
28.02.16, 21:27
Kiitos viestistäsi Tapani, mutta miten tiedämme kumpi näistä edellä mainituista Juho Lappalaisista oli se Liperin talonpoikien johtaja ja Sandelsin yhteysmies. Oliko hän vuonna 1771 syntynyt Juho (Mattisenlahti 10) vai 1782 syntynyt Juho (Mattisenlahti 2)? Edellinen oli vuonna 1808 37 vuotias ja jälkimmäinen 26 vuotias. Vanhempi voisi olla kokeneempana vakuuttavampi vaihtoehto.

Liperin talonpoikien johtajan titteliksi mainitaan jossakin lähteessä talollinen.

Nähtävästi yleinen käytäntö oli että näitä talonpoikaisjohtajia nimettiin pitäjän/kirkonkokouksissa, mutta ainakaan Narcista en ole löytänyt pöytäkirjaa Liperistä vuodelta 1808.

Tapani Kovalaine
28.02.16, 22:12
Kiitos viestistäsi Tapani, mutta miten tiedämme kumpi näistä edellä mainituista Juho Lappalaisista oli se Liperin talonpoikien johtaja ja Sandelsin yhteysmies. Oliko hän vuonna 1771 syntynyt Juho (Mattisenlahti 10) vai 1782 syntynyt Juho (Mattisenlahti 2)? Edellinen oli vuonna 1808 37 vuotias ja jälkimmäinen 26 vuotias. Vanhempi voisi olla kokeneempana vakuuttavampi vaihtoehto.

Liperin talonpoikien johtajan titteliksi mainitaan jossakin lähteessä talollinen.

Nähtävästi yleinen käytäntö oli että näitä talonpoikaisjohtajia nimettiin pitäjän/kirkonkokouksissa, mutta ainakaan Narcista en ole löytänyt pöytäkirjaa Liperistä vuodelta 1808.
Vuonna 1782 syntynyt Juho oli poikamies ja avioitui 1810 Siljanderin Kaisa Liisan kanssa. Hänestä tuli sodan jälkeen Hurnilanranta 4 taloon kotivävy.

Vuonna 1771 syntynyt Juho on 1807 ja 1808 harventanut ripillä käyntejä ja se ei vielä mitenkään todista sotilaana olemista. Talollinen hän kylläkin oli eikä enää talollisen poika kuten nuorempi Juho. Tämän 1771 syntyneen Juhon talo sai nimen Lappala ja se sijaitsee Joensuun lentokentälle (kenttää ei vielä ollut v. 1808) menevän tien läheisyydessä. Vaikea on sanoa näin hatarilla tiedoillani, olisiko Mattisenlahti 2 tai Pielisensuu 19 ollut parempi paikka sotilasviestintään. Jotakin pätevämpää on löydyttävä.

Mikko Meriläinen
28.02.16, 23:03
Mitä tulee Kilpeläisen kirjaan, Jukka Partanen toteaa artikkelissaan "Todellisuus myyttien takana. Näkökulmia Suomen sodan ajan Pohjois-Karjalasta":

Varsin paljon vahinkoa teki kansakouluntarkastaja A. S. Kilpeläinen, jonka 1926 julkaisemassa teoksessa käsiteltiin perinpohjaisesti Suomen sodan tapahtumia. Kilpeläisen tulkinnat perustuivat [K. M.] Kivisen antamiin tietoihin ja kansantarinoihin, mutta jossain määrin myös arkistolähteisiin. Näiden pohjalta hän teki omavaltaisia tulkintoja, joiden pohjalta muun muassa pystytettiin 1920-luvun loppupuolella muistomerkkejä oletetuille taistelupaikoilla.

Partasen artikkeli on vuonna 2009 julkaistusta kokoomateoksesta "Rajamaakunta ja sota. Suomen sodan taustoja ja tapahtumia". Teoksessa on runsaasti viitteitä alkuperäislähteisiin, mm. Tukholman Krigsarkivetin Krigshandlingar 1808-09 -kokoelmaan. Lappalaisia ei kirjassa kuitenkaan nähdäkseni mainita.

En pääse nyt tarkistamaan, mutta tuon "Rajamaakunta ja sota" -teoksen lisäksi ilmeisesti Anders Perssonin kirjassa "Suomen sodan unohdetut sankarit" (1988) käsitellään Suomen sodan tapahtumia Pohjois-Karjalassa alkuperäislähteisiin nojaten.

Fishersson
29.02.16, 14:11
Suurkiitos lähdetiedoista ja -vinkeistä Mikko. Pitääpä perehtyä Partasen ja Perssonin teoksiin. Juho Lappalainen mainitaan myös Jussi T.Lappalaisen et al. Suomen sodan historiassa, jossa olivat lähteinä mm. Partanen ja Persson mutta ei näköjään Kilpeläinen.

Fishersson
29.02.16, 19:36
Vertailtuani eri lähteitä olen tullut siihen tulokseen, että mahdollisesti Liperin Mattisenlahti 2:n Pentti ja Juho Lappalainen on sotkettu toisiinsa. Monien lähteiden mukaan Juho Lappalainen mainitaan Sandelsin viestinviejäksi, mutta ei kaikissa lähteissä Liperin talonpoikien johtajaksi, esim. alkuperäislähteitä käyttänyt Persson mainitsee hänet vain viestinviejäksi. Toisaalta Liperin rippikirjojen mukaan Pentti Lappalainen kaatui Pälkjärven taistelussa ja hän voisi varttuuneempana olla Liperin talonpoikien johtaja. Hänen nimensä on myös kirjattuna Pälkjärven taistelun muistomerkkiin. Pentillä ei ole yhtään ripillä käyntimerkintää vuonna 1808. Juholla on vielä kesäkuussa 1808 ja seuraava vasta noin kahden vuoden päästä 1810.

Fishersson
07.03.16, 18:59
Edellisen viestini mielipidettä voisi ehkä lieventää. Kun on tarpeeksi miehiä, sotajoukossa tarvitaan alipäälliköitäkin (esim. ryhmän- ja joukkueenjohtajia). Siinä mielessä molemmat em. Lappalaiset ovat voineet toimia liperiläisten päälliköinä.