Kiipun Klemelän vävyn Henrik Andersson sisaruksia.

[Veikko K]

Henrik Andersson syntynyt rippikirjan mukaan 1699 ja h 2.7.1758 perintötilallisena 56 v - tämän mukaan s 1702.
Aikaisemmin olen kirjoittanut, että hän veljensä oli Carl Andersson Latovainiosta s 1702 h 82 v 28.8.1785 Hän oli sotias Qwink ja itsellinen Latovainion Klemelässä. Hän oli Kiipun Klemelässä 12.10.1735 syntyneen Simon kummina sod Carl Quick i Latovainio
Ilmeisesti Latovainiossa esintytävä pig. Walborg Andrsdr oli heidän siskonsa. Hän oli Kiipun Klemelässä 24.7.1730 syntyneen Lisan kummina piikana Latovainion Markulasta. Hän oli myös Carl lasten kummina.


Uutena todisteena:
Jokioisten Kiipun Klemelässä pidettiin peruskirjoitus 24.4.1765 Henrik Anderssonin jäkeen. Brita Henriksdr, s 5.8.1748, puolesta perunkirjan allekirjoitti Carl Andersson Latovainiosta. Holhoojaksi on tähän aikaan määräty kuoleen aviopuolison veli, jos veljiä on ollut elossa.

Anders, Carlin ja Walborg isästä tiedetään vain nimi Anders - äidistä ei mitään ja eikä tiedetä missä he ovat synyneet.

Veikko K

[zappa]

Hei Veikko, Minulla on tällainen tieto Heikki Antinpojasta isä on Taneli juhonpoika äiti Saara Matintytär Rehtijärven Rasilasta Sekä lapset
Jaakko n. 1680 Maria 1694 Heikki 28.5.1698 Sipi 1690 Kalle 1703 Vappu
ei tietoa
T. Harri

[Veikko K]

Vihitty 12.06.1728 Rehtijärvi, Grasila. Bd.s. Henrik Danielsson ja P. Carin Andersdr. Latovainio, Clemelä. 26.1 1736 1, 2, ja 3 lainhuuto Heinukan (Klemelä) rälssitilaan Latovainion kylässä, jonka vapaaherra Hamilton on myynyt Heikki Danielinpojalle.

Heikki Danielinpojan kummina olivat Heikki Matinpoika Rasi, renki Tuomas Tuomanpoika Hitilästä ja Margareta Mattsdr. Roitmannin vaimo kaikki Rehtijärveltä.

Veikko K

[zappa]

Vihitty toiseen avioon 28.12.1750 Someron Sylvänän Tuomontyttären kanssa.

[maijok]

Jokioisten Rehtijärven Rasilan
Tanelin ja Saaran poika Sipi;
Sigfrid Danielsson s. 1690
vihitty 31.5.1721 Jokioinen
Katariina Klemetsdr. kanssa.
Syntynyt 3.11.1696 Jokioinen Minkiö Klemelä.

Tiedättekös sanoa onko Minkiön, Kiipun ja Latovainion
Klemelät alkujaan samaa juurta?

[Veikko K]

Jokioisten Rehtijärven Rasilan
Tanelin ja Saaran poika Sipi;
Sigfrid Danielsson s. 1690
vihitty 31.5.1721 Jokioinen
Katariina Klemetsdr. kanssa.
Syntynyt 3.11.1696 Jokioinen Minkiö Klemelä.

Tiedättekös sanoa onko Minkiön, Kiipun ja Latovainion
Klemelät alkujaan samaa juurta?

Eivät ole Lasse Iso-Iivarin talonhaltialuettelossa läytyy kummastakin isäntäluettelo.
http://users.utu.fi/isoi/talot/jokioine.htm

Minikön Klemelän vanhimmat isännät Suora Minkiö Jokioinen
Suora on hävinnyt kantatalo. Varhaisin merkintä talon nimestä on vuodelta 1615, jolloin Madz Suora i Mingiö on olut Elfsborgin linnan lunastusveron lautakunnassa. Vuosina 1608, 1609 ja 1615 saman lautamiehen nimeksi on merkitty toisaalta Matts Amrosiusson ja Matts Brusiniusson Jokios. Matts Brusiniusson (Amrosiusson) on ollut talon isäntä, joka ib 1600-luvun alussa ottanut hallintaansa kylän vauraimman talon isänsä Amrosius Brusiniusson jälkeen. Hän on puolestaan syntynyt 1540-luvulla, jolloin talon isäntänä on ollut Brusinius Jonsson. Myöhemmin 1620-luvulla Suoran talon jakoivat Matts Brusiuksen pojat Clemet Mattsson ja Olaf Mattsson. Muodostuneet uudet osatalot nimettiin Klemeläksi ja Uotilaksi, mutta vanha talonnimi Suora oli käytössä Klemelän asemasta vielä 1660 luvulla.
Jokioisten hautakassan luetteloon on merkitty vuonna 1661 Mingiö Swåra Clemet hustru. (hustru Opan Elli); v 1665 Mingiö Såra Nils hustru; v Mingiö Såra Olaf Mattsson, v 1667 Clemet, v 1669 Mingiö Såra Nils.
Jokioisten kastettujen luetteloon on merkitty v 1696 Matts Jöransson i Mingiö Lemelä hemma. Todennäköisesti nimi Klemelä on syntynyt 1620 luvulla, jolloin Clemet Mattsson on tullut isännäksi
Timo Alanen: Someron ja Tammelan vanhin asustusnimistö sivut 81 - 85

Veikko K

[maijok]

Kiitos, Veikko!
Paljon tiivistä tietoa!
Mielenkiintoinen yksityiskohta tuo Elfsborgin linnan lunastusvero.

1600-luvulla seurasi sota toistaan.
Lähestyttiin Ruotsi-Suomen mahtavuuden aikaa 1617 -1721.
Kustaa Vaasa keksi uusia veroja.
Tuli 50 pennin vero, äyrivero,
Elfsborgin linnan lisävero, karja- ja kylvövero, jne.

v.1613 tehtiin Ruotsin ja Tanskan välillä rauha,
jossa Ruotsi sitoutui lunastamaan
Elfsborgin linnan miljoonalla taalarilla.

Elfsborgin lunnaat (ruots. Elfsborgs lösen),
niiden rahamaksujen (ja niitä varten otettujen verojen) nimitys,
jotka Ruotsin valtakunta kahdesti, 1570 ja 1613,
otti suorittaaksensa Tanskalle Elfsborgin linnan
(lähellä Göta-joen suuta) takaisin saamiseksi.

Mielenkiintoista olisi tietää paljonko
esi-isät joutuivat maksamaan? :)