Svsrthafra-Ram [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Svsrthafra-Ram

Benedictus

11.02.16, 19:52

Kangasalan Tursolassa vaikutti Svarthafrojen vouti suku.

Tässä on kiinnostava asia, sillä allaoleva käräjätieto antaa uuden tiedon suvusta.

Ulvilan käräjät 22.9.1640
Hans Ram till Pänes anoo edesmenneen isäpuolensa Elias Hanssonin maanvuokria Johan Hanssonilta Kangasalan Tursalankylästä.

Tämän mukaan Hans Hansson Ram, Pennäsin eli nykyisen Porin Pietniemen aatelinen isäntä karhuaa isäpuolensa Elias Hanssonin maanvuokria Johan Hansson Svarthafralta.

Elias Hansson on siis ollut Hans Hansson Ramin äidin Rakel Mårtensdotterin toinen puoliso Ramin isän Hans Ragvaldsson Ramin jälkeen.

Tulkitsen tuon käräjätiedon niin, että isäpuoli on vuokrannut maita Hans Ramilta ja tämän kuoltua Ram karhuaa maksua niistä tämän veljeltä Johan Hanssson Svarthafralta.

Näinollen Elias Hansson on nimeltään Elias Hansson Svarthafra.

Svarthafra suvussa on ollut Eliaksia ja lisäksi jäseniä, joiden liittymistä sukuun ei ole tiedetty.
Olisivatko Elias Hansson Svarthafran jälkeläisiä.

http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm

Racel Mårtensdotterin isä Porin khr Martinus Olai mainitaan vainajana 1583.
Toisaalta tyttärensä mies Hans Ragvaldsson Ram kuolee 1632 ja Racel mainitaan leskenä 1635.

Tämän mukaan leski Rakel olisi avioitunut vielä 1635 jälkeen eli olisi ollut tiukastikin laskettuna 50-60 välillä, ehkä paljon vanhempikin.

Mikä silloin olisi ollut Elias Hanssonin ikä, jos oli samaa ikää Johan Hansson Svarthafran kanssa.
Mahdollista lienee, että olisi ollut isänsä Hans Eskilssonin vanhempi poika tuntemattomasta aviosta.
Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes »Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan vara Henricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s. 295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utan tilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra.

Lapsia hänellä ja Rakelilla tuskin oli iät huomioiden.

Antti R

12.02.16, 12:20

Svarthafra-suvun alkuperästä on maininta Jukka Sirénin artikkelissa
http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/kauppaseura_2_15/files/assets/basic-html/page22.html

Pirkkalan Härmälän rusthollista siinä on kirjoitettu:

"Kangasalan nimismies Hans Eskilsson Kock oli yhdistetyn rusthollin ensimmäinen isäntä, hän omisti myös Kangasalan Havisevan Anttilan. Kock-suku on Karkusta kotoisin ja jälkeläiset käyttivät hänen jälkeensä sukunimeä Svarthafra. Talot ovat siirtyneet kaupan tai muun järjestelyn kautta (avioliitto) vuonna 1621 Hans Kockille, hänen vaimonsa oli kirkkoherra Henricus Georgi ”Isoherran” tytär Karin 1622-1624."

Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista ei löydy Hans Eskilsson Kock tai Eskil Kock nimisiä uuden ajan alussa Karkkuun kuuluneella alueella, mutta seuraavat saattaisivat olla jotain sukua:

Matts Kock, Mouhijärven Iirolan Kokin talon isäntä 1602-15
Henric Nilsson Kokki, Mouhijärven Hahmajärven Missilän isäntä 1553-62
Clemet Henricsson Kokki, Missilän isäntä 1585- (patronyymin perusteella ehkä edellisen poika)

Benedictus

17.02.16, 09:27

Timo W

17.02.16, 15:27

Ram nr 155

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ram_nr_155

http://runeberg.org/frfinl/0344.html

Pekka Hiltunen

18.02.16, 18:31

Mistähän Siren on saanut tiedon Karkkulaisesta alkuperästä, tähän mennessä ei missään ole tullut vastaan, että Svarthafrat olisivat sieltä kotoisin.
Ennemminkin pitäisin mahdollisena, että Hans Eskilsson olisi kotoisin Ruotsista ja kuuluisi mahdollisesti Liuksialaan tulleisiin Kaarina Maunntyttären alaisiin.
Sosiaalisesti Svarthafrat olivat melko korkealla, eli talonpoikainen alkuperä ei tule kysymykseen.

Härmälä on kiinnostava tila, sillä Yxen vaimo Kirstin Cristoffersdotterin aviot liittyvät jotenkin sen omistukseen ja Stiernkors-Ståhl sukuun.

Kirstinin 1. puoliso oli Ivar israelsson Stiernkors, aatelissukuinen.
2.puoliso Henrik Jönsson Laitila Hämeenkyröstä. Hänen äidikseen olen epäillyt Karin Israelsson Stiernkorsia, Ivarin siskoa.
3.Yxe, joka hankki Härmälän itselleen.

Jos Elias Hansson on Svarthafra, niin kumma ettei ole mitään tietoa, vai eikö ole osattu yhdistää tietoja?

Svarthafra-nimi saattaisi viitata torajyvään, jota kaiketikin enempi esiintyy rukiissa, mutta jos sitä on ylenpalttisesti (siis sitä mustaa sientä) voi tähkä kauran (= havre, aiemmin myös "hafra") tavoin painua nuokulle. Täytyisi varmaankin perehtyä nimen mahdolliseen suomalaiseen etymologiaan, mutta sukulaisuussuhteitten perusteella arvaan minäkin suvun olleen emämaan puiolelta.
PH

Liisa R

18.02.16, 21:10

Tässä vastaus Benediktuksen muutaman päivän takaiseen viestiin.
Tekstini on Kalvolan käräjiltä 9.3. 1614.

"Oikeuden eteen astui Christopher Persson mukanaan Lars Mårtenssonin Sääksmäen kihlakunnan voudin todistus 23. helmikuuta 1613. Se ilmoitti, että hän oli tehnyt lankonsa Sillantaan Ivar Israelssonin kanssa ystävällisen tilusvaihdon siten, että hän antaa vapaasta tahdostaan ja rakkaan vaimonsa Carin Israelsdotterin suostumuksella Ivar Israelssonille Tarttilan 2½ äyrin tilan ja kaiken mitä siihen kuuluu. Sitä vastaan antaa Ivar Israelsson Christopher Perssonille kolmen ladon niityn nimeltä Iso ja pieni Alhoinniittu ikuiseksi omaisuudeksi. Samoin on Ivar Israelsson antanut Christopher Perssonille vaimonsa Carin Israelsdotterin puolesta kaiken sen perinnön korvauksen, joka hänelle on langennut Sillantakaa isänsä ja äitinsä puolesta nimittäin Rutalahden torpan ja kaiken mitä siihen kuuluu."

Ei ollut Carin Israelsdotter Laitilan Heikki Juhonpojan äiti.

Koko tarina löytyy osoitteesta -SSHY - kuvatietokanta -Tuomioistuimet -
Tuomiokunnat- tuomiopöytäkirjat. Tuomiopöytäkirjat 1603 - 1688. kuva 132
Mielestäni tätä tekstiä ei ole Narcin sivuilla.

Liisa R.

Arimi

18.02.16, 23:19

Svarthafra-nimi saattaisi viitata torajyvään, jota kaiketikin enempi esiintyy rukiissa, mutta jos sitä on ylenpalttisesti (siis sitä mustaa sientä) voi tähkä kauran (= havre, aiemmin myös "hafra") tavoin painua nuokulle. Täytyisi varmaankin perehtyä nimen mahdolliseen suomalaiseen etymologiaan, mutta sukulaisuussuhteitten perusteella arvaan minäkin suvun olleen emämaan puiolelta.
PH

Musta kaura on lajike joka sopii erityisesti hevosille

http://maatiaiset.wikispaces.com/kasvisuvi

Pekka Hiltunen

19.02.16, 16:34

Musta kaura on lajike joka sopii erityisesti hevosille

http://maatiaiset.wikispaces.com/kasvisuvi
Hienoa, että pääsimme perille nimen etymologiasta! linkin perusteella on lajike kumminkin lähtöisin Ruotsin puolelta (päätyen esim. Savoon vasta Kustaa I:n asutustoimien myötä).
PH

Benedictus

19.02.16, 20:27

Tekstini on Kalvolan käräjiltä 9.3. 1614.

"Oikeuden eteen astui Christopher Persson mukanaan Lars Mårtenssonin Sääksmäen kihlakunnan voudin todistus 23. helmikuuta 1613. Se ilmoitti, että hän oli tehnyt lankonsa Sillantaan Ivar Israelssonin kanssa ystävällisen tilusvaihdon siten, että hän antaa vapaasta tahdostaan ja rakkaan vaimonsa Carin Israelsdotterin suostumuksella Ivar Israelssonille Tarttilan 2½ äyrin tilan ja kaiken mitä siihen kuuluu. Sitä vastaan antaa Ivar Israelsson Christopher Perssonille kolmen ladon niityn nimeltä Iso ja pieni Alhoinniittu ikuiseksi omaisuudeksi. Samoin on Ivar Israelsson antanut Christopher Perssonille vaimonsa Carin Israelsdotterin puolesta kaiken sen perinnön korvauksen, joka hänelle on langennut Sillantakaa isänsä ja äitinsä puolesta nimittäin Rutalahden torpan ja kaiken mitä siihen kuuluu."

Ei ollut Carin Israelsdotter Laitilan Heikki Juhonpojan äiti.

Liisa R.

Kiitos jälleen Liisa R:lle kiinnostavasta tiedosta.

Minun teoriani sopii tuohon täysin, sillä Laitilan Henrik Jönssonin äiti mainitaan jossain 1620-luvun käräjätiedossa Hustru Carinina.

Carin oli Jöns Michelsson Laitilan leski jo ennen 1602, jolloin jaettiin Michel Larsson Laitilan perintöä.
Jönsin perintöä oli jakamassa Henrik Jönsson eli isänsä oli jo silloin kuollut.
Henrik Jönsson oli siis syntynyt minimissäänkin noin 1584. eli äitinsä voisi hyvinkin olla Israel Stiernkorsin tytär Carin Israelsson, koska veljensä Cristoffer Stiernkors mainitaan Sääksmäen Sillantaassa jo 1584 tai aiemmin(isä mestattiin 1589? ).

Henrik Jönssonin tyttärien ikiä ei ole tiedossa, mutta koska puolisoitaan mainitaan 1629 eteenpäin, vaikuttaisi, että ovat syntyneet 1610 paikkeilla.

Henrik Jönssonin 2. vaimo olisi silloin ollut äidin veljen leski.

Samoin on Ivar Israelsson antanut Christopher Perssonille vaimonsa Carin Israelsdotterin puolesta kaiken sen perinnön korvauksen, joka hänelle on langennut Sillantakaa isänsä ja äitinsä puolesta nimittäin Rutalahden torpan ja kaiken mitä siihen kuuluu."

SAY:ssä Rutalax on aika jännä, sillä siellä näkyy Henrik Jönsson, joka nimen perusteella sopisi Laitilan Henrik Jönssoniksi, mutta ....
Ensimmäinen maininta on jo 1586, eli ei voisi oikein olla Carin Israelsdotterin poika tai sitten on 2 eri Henrik Jönssonia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=640553
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=649282
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=650824

Carin Israelsson Sternkors on hyvinkin voinut naida 1600-luvulla Cristoffer Persson till Wiialan.
Milloin he mahtoivat saada lapsia?

E Juhani Tenhunen

21.02.16, 19:57

Hienoa, että pääsimme perille nimen etymologiasta! linkin perusteella on lajike kumminkin lähtöisin Ruotsin puolelta (päätyen esim. Savoon vasta Kustaa I:n asutustoimien myötä).
PH

Mustaa kauraa lienee ollut Suomessa jo 300-luvulla.

E. Juhani Tenhunen

Benedictus

21.02.16, 23:19

Mustan värinen kaura taisi olla se alkuperäinen kaura ennen tätä nykyistä vaaleaa, kuten ruskea herne oli ennen valkoista.

Jos sallitaan mielikuvituksen lento, niin onkohan kukaan ajatellut, että nimi voisi olla sympolinen, sillä Hans Eskilsson Kock, Svarthafrojen isä oli Kock nimeltään ja ajallisesti sopisi jonkun Escil Kockin pojaksi.

Tämä Eskil Kock voisi hyvinkin olla Eskil Hansson Kock eli Kökemäster suvultaan.

Vääksyn Rouvana oli Juhana kuninkaan rakstajatar Kaarina Hansdotter Kökemäster.
Olisiko mahdollista, että Hans Eskilsonin isä olisi ollut Kaarinan veli tai velipuoli, joka siirtyi sisarensa mukana Ylä-Satakuntaan.
-pappiisällä taidetaan tietää useampikin lapsi?

Svarthafrojen etunimet mahdollisesti myös puoltavat ajatusta.

Juhana-herttuan vihkimätön vaimo Kaarina Hannuntytär (http://www.poritieto.com/index.php?title=Kaarina_Hannuntyt%C3%A4r&action=edit&redlink=1) (Katarina Hansdotter) synnytti Juhanalle neljä lasta. Kaarinan isä oli kirkkoherra Hans Klasson Kögemäster ja äiti kuuluisaa ritarisukua Ingeborg Åkesdotter Tott (http://www.poritieto.com/index.php?title=Ingeborg_%C3%85kesdotter_Tott&action=edit&redlink=1)
-tosin taisi olla tämän äpärä.

tuirene

23.02.16, 14:05

Olen kiinnostunut tuosta Ram-suvusta ja erikoisesti Hans Hans. Ram on henkilö, jonka jälkeläisiä olen yrittänyt selvittää huonolla menestyksellä. Christina on jo selvitetty, mutta oliko Hans Hans. Ramilla muita lapsia?

Antti R

23.02.16, 17:41

Ensimmäinen maininta Hans Eskilssonista on 1614 Kangasalan Havisevan Anttilan isäntänä, joten jälkiä kannattaisi mielestäni etsiä sieltä.

SAY:n konseptiversiossa hänet mainitaan 1614-18 isäntänä Havisevan 3. talossa, jonka nimeä ei kerrota. Talon edellinen isäntä on Eskil Söfringsson 1607-11, joka ainakin nimen perusteella sopisi hänen isäkseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450662

Onko kenelläkään tarkempaa tietoa tästä Eskilistä?

Benedictus

24.02.16, 00:04

Kiitos
Antti R

Tuosta tulikin paljon uutta tietoa ja muita juttuja.

1. Tuo Elias Hansson, Hans Ramin isäpuolikin löytyi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436235
Tässä Kangasalan Kartialan nmismiestilalla näkyy Her Hans, joka tarkoittanee Hans Ramia.

1626-9 siinä näkyy Elias Jönsson Rytt., yläpuolella länsman, stallfougde.

Tuossa siis Elias Hansson, joka lienee nimismies ja Porin tallivouti, koska Kangasalla tuskin oli tuota virkaa.

Muuten ei tietoa paljon aukea, koska Kartiala liitettiin Hans eli Johan Hansson Svarthafran omistamaan Tursolaan, eikä SAY anna enempää tietoa.
Mahtaisiko alkuperäisistä kirjoista löytyä enemmän tietoa?
Kartialan tila taisi olla Hans Hansson Svarthafran 1. vaimon tila.

Mahtoikohan Elias Hanssonilla olla 1.vaimoa ja lapsia tämän kanssa?

Benedictus

24.02.16, 22:38

Antti R:n huomio Kangasalan Havisevan Eskil Söfringistä samalla Anttilan tilalla kuin Hans Eskilsson Kock/Svarthafra avaa uuden seikan, nimittäin Eskil Söfringsson ei näytä olleen tavallinen bonde.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436134
1614-18 näkyy Hans Eskilsson Anttila, tilan manttaali on 3/4-1M ja äyrit 6
Taloja mainitaan 3kpl.

Ennen Hans Eskilssonia 1/4 M ja taloja 1 ja äyrejä 2.

Naapuritilalla Paavolassa näkyy Eskil Söfringsson 1607 ja 1611.
Aiemmin tila on öde. 1/4M ja 2Ö, 1 talo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436135
Seuraava naapuri Pietilä, jossa 1602 Eskil Söfringsson, mainitaan 1615.
1/4M ja 4Ö taloja 2kpl

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435249
Koko kylä autio-öde tai tulipaloverovapaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436242
ruksi kulmassa, joka kertoo, että koko kylä S. her Mårten Eriksson Stiernkorsin alla. Milloin kylä Holmalle ei selviä.

Yllä olevista voi päätellä, että Eskil Söfringsson hallitsi noita samaa kolmea yht. 6 äyrin tilaa kuin Hans Eskilsson 1614 eteenpäin.
Tilat siirtyivät Holman Mårten Eriksson Stiernkorsille.

Vaikuttaisi, että Eskil Söfringsson on ottanut tilat haltuunsa Nuijasodan jälkiseurauksina. Mikään ei viittaa, että olisi itse paikallinen henkilö.

Periaatteessa Eskil Söfringsson sopii hyvin Hans Eskilsson Svarthafran isäksi.

Antti R

26.02.16, 18:31

Yllä olevista voi päätellä, että Eskil Söfringsson hallitsi noita samaa kolmea yht. 6 äyrin tilaa kuin Hans Eskilsson 1614 eteenpäin.

Ei taida olla samat tilat kyseessä:
1614 Hans Eskilsson omisti 3 yht. 6 äyrin tilaa (merkitty Anttilan kohdalle) ja Eskil Söfringsson 2 yht. 4 äyrin tilaa (merkitty Pietilän kohdalle). Ymmärtäisin että Eskilin sama merkinnät vuosina 1616 ja 1618 tarkoittavat myös kahta 4 äyrin tilaa, eli Hansin ja Eskilin omistukset ovat olleet samanaikaiset.

Lisäksi Eskil Söfringssonilla ei ollut 6 äyrin edestä tiloja vaan koko ajan enintään 4:
1602 4 äyriä (Pietilä)
1606 2 äyriä (Pietilä)
1607-11, 2+2 äyriä (Paavola + Pietilä)
1613-18, 4 äyriä (Pietilä)

Silti Eskil Söfringsson vaikuttaa keskivertotalollista rikkaammalta mieheltä ja siksi sopivalta isäkandidaatilta Hans Eskilssonille.

Antti R

26.02.16, 19:08

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436235
Tässä Kangasalan Kartialan nmismiestilalla näkyy Her Hans, joka tarkoittanee Hans Ramia.

1626-9 siinä näkyy Elias Jönsson Rytt., yläpuolella länsman, stallfougde.

Tuossa siis Elias Hansson, joka lienee nimismies ja Porin tallivouti, koska Kangasalla tuskin oli tuota virkaa.

Vertasin miten tämä on merkitty konseptikirjaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=454830

Siinä Elias Jönsson on sijoitettu Hans Eskilssonin ja Hans Hanssonin merkintöjen väliin Tursolan Hannulaan, mikä tuntuukin järkevältä sukulaisuuden takia. Sen sijaan Her Hans on sijoitettu Tevalaan eikä muutenkaan löydy mitään viitettä yhteydestä hänen ja Elias Jönssonin välillä.

Aikomukseni oli myös katsoa miten ja minne merkintä "länsman, stallfougde" on kirjattu, mutta sitä ei konseptisivulta löydy. Mistähän puhtaaksikirjoittaja on sen ottanut?

Benedictus

26.02.16, 22:37

Ulvilan käräjät 22.9.1640
Hans Ram till Pänes anoo edesmenneen isäpuolensa Elias Hanssonin maanvuokria Johan Hanssonilta Kangasalan Tursalankylästä.

Minulla ei ole tuota käräjäkirjaa talletettuna, jos joku sen löytäisi, niin minkähänlainen tuo sanamuoto mahtaa olla?
lainaus;
SAY:n konseptiversiossa hänet mainitaan 1614-18 isäntänä Havisevan 3. talossa, jonka nimeä ei kerrota. Talon edellinen isäntä on Eskil Söfringsson 1607-11, joka ainakin nimen perusteella sopisi hänen isäkseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450662

1614 Hans Eskilsson omisti 3 yht. 6 äyrin tilaa (merkitty Anttilan kohdalle) ja Eskil Söfringsson 2 yht. 4 äyrin tilaa (merkitty Pietilän kohdalle). Ymmärtäisin että Eskilin sama merkinnät vuosina 1616 ja 1618 tarkoittavat myös kahta 4 äyrin tilaa, eli Hansin ja Eskilin omistukset ovat olleet samanaikaiset.

Lisäksi Eskil Söfringssonilla ei ollut 6 äyrin edestä tiloja vaan koko ajan enintään 4:
1602 4 äyriä (Pietilä)
1606 2 äyriä (Pietilä)
1607-11, 2+2 äyriä (Paavola + Pietilä)
1613-18, 4 äyriä (Pietilä)

Tuossa Antti R:n huomiot. Onko niin, että 1. viestin Anttila ei ole tässä 2 viestissä mukana?

Kiinnostavia nuo Her Hansin ja Elias Jönssonin merkinnät.

Antti R

29.02.16, 14:18

lainaus;
SAY:n konseptiversiossa hänet mainitaan 1614-18 isäntänä Havisevan 3. talossa, jonka nimeä ei kerrota. Talon edellinen isäntä on Eskil Söfringsson 1607-11, joka ainakin nimen perusteella sopisi hänen isäkseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450662

1614 Hans Eskilsson omisti 3 yht. 6 äyrin tilaa (merkitty Anttilan kohdalle) ja Eskil Söfringsson 2 yht. 4 äyrin tilaa (merkitty Pietilän kohdalle). Ymmärtäisin että Eskilin sama merkinnät vuosina 1616 ja 1618 tarkoittavat myös kahta 4 äyrin tilaa, eli Hansin ja Eskilin omistukset ovat olleet samanaikaiset.

Lisäksi Eskil Söfringssonilla ei ollut 6 äyrin edestä tiloja vaan koko ajan enintään 4:
1602 4 äyriä (Pietilä)
1606 2 äyriä (Pietilä)
1607-11, 2+2 äyriä (Paavola + Pietilä)
1613-18, 4 äyriä (Pietilä)

Tuossa Antti R:n huomiot. Onko niin, että 1. viestin Anttila ei ole tässä 2 viestissä mukana?

Eskil Söfringsson on konseptikirjassa merkitty samaan taloon kuin Hans Eskilsson, mutta ei lopullisessa versiossa ole tämän kanssa Anttilassa. Anttila ei siis ole tuossa mukana. Sinänsä tämä ei muuta pääasia: sukulaisuuden puolesta puhuu se että Eskil Söfringsson oli 1613 Havisevan kylän rikkain maanomistaja. Ongelmallista on, että 1614 Hans Eskilssonin ja Eskil Söfringssonin omistukset ovat samanaikaiset.

Kysymys, jota ei ole paljoa käsitelty, on se onko Hans Kock sama vai eri henkilö kuin nimismies Hans Eskilsson eli Hans Hansson Svarthafran isä?

Sumelius kirjoittaa jo vuonna 1966 Genoksessa:

Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes »Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan vara Henricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s. 295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utan tilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra. Något samband kan inte heller spåras mellan de ovan nämnda personerna och den Erik Mattsson, som före dem hade innehaft Hannula sedan 1585.

Käsittääkseni tarvittavia lisätodisteita ei ole esitetty. Kysymys on sikäli merkittävä, että vastauksesta riippuen Hans Hansson Svarthafran isän ensimmäinen merkintä SAY:ssa on joko Havisevassa tai Tursolan Hannulassa (Hans Kock mainitaan jo 1607 ja Hans Eskilsson vasta 1614), mitkä taas johtavat erilaisiin oletuksiin hänen alkuperästään.

Hans Kockilla ei mainita patronyymiä eikä nimismiehen virkaa ja Hans Eskilssonilla taas ei ole missään sukunimeä. Ainoa heidät yhdistävä asia on Sumeliuksen mainitsema Hannulan omistus. Kuitenkin Hans Kock mainitaan siellä viimeisen kerran 1611 ja Hans Eskilsson ensimmäisen kerran vasta 1616 ja välissä on her Henrik, Hans Eskilssonin lanko. Omistukset ovat myös suuruudeltaan aivan eri luokkaa, Hans Kockilla on vain 1½ äyriä ja Hans Eskilssonilla vuonna 1616 6 äyriä (sama kuin her Henrikillä) ja 1619 8 äyriä. Lisäksi Hans Eskilssonilla oli Havisevassa 1614 alkaen edellä mainitut yhteensä 6 äyrin tilat.

Hans Eskilssonin äyrimäärä vuonna 1619 oli siis melkein 10 kertaa suurempi kuin Hans Kockilla 1611!

Antti R

29.02.16, 14:26

Antti R

01.03.16, 08:56

Musta kaura on lajike joka sopii erityisesti hevosille

http://maatiaiset.wikispaces.com/kasvisuvi

Jäi mietityttämään, miksi Hans Hansson otti nimekseen Svarthafra, kun se tarkoitti hevosen rehua.

Onko vain yhteensattuma, että hän palveli ratsuväkirykmentin majoitusmestarina vastaten siis miehistön ja hevosten ruokahuollosta, vai voisiko kyseessä olla alunperin pilkkanimi samaan tapaan kuin Sursill?

Tässä vielä lisätietoa kyseisestä lajikkeesta ja kauran viljelyn historiasta.
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/500/1110271904714/55gXGz5Vl/1131548408603/1131619483998.html

Antti R

04.03.16, 10:29

Hans Eskilssonin kuolinajasta Sumelius sanoo Genoksessa:
länsmannen i Kangasala Hans Eskilsson (d.c. 1625)
sekä
Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, att hans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe).
http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm

Täältä löytyy tarkempi ajoitus
http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf

sivu 38, Kangasalan talvikäräjät 28.3.1623
- Dömdes Hendrich Clemettson i Pitkäjärfui sin geldh - -. - - desse män till att vttmäta Lensmannen Hans Eskelsson och Thomas Bengtson i Mällis.

sivu 41, Kangasalan syyskäräjät 22.11.1624
- Hendrich Clemetsson i Pitkäjärfwi skall betala till sal. Hans Eskilssons h:u, hvadh han henne är skyldigh.

Noiden kohtien mukaan Hans Eskilsson oli ymmärtääkseni vielä elossa 28.3.1623 mutta kuolleena jo 22.11.1624.

Benedictus

05.03.16, 10:14

http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/kauppaseura_2_15/files/assets/basic-html/page22.html

Tuossa jutussa mainitaan, että Härmälän ykköstalon isäntä oli 1540-1557 Peder Nilsson Houhala.
Tuon artikkelin tiedot ovat monessa kohdassa pelkkää satua ja virhepäätelmiä, eli siihen pitää suhtautua varoaen.

Kiinnostavaa on, että Härmälän isäntä Peder Nilsson on saman niminen kuin Pirkkalan silloinen kirkkoherra Peder Nikolai. Voidaankin arvella, että tila kuului khr Pederille ja sen periytyminen Kangasalan khr Georgius Henricin jälkeläisille selittyy perheiden välisellä avioliitolla.

Onko Georgius vai vaimonsa Anna Peder Nilssonin jälkeläinen on vaikea sanoa.

Georgius Henricin vaimo Anna ei ollut Hämeenkyrön Osaran Hans Larssonin tytär, sillä heidän perinnönjaostaan on selvitys, mistä selviää että tyttäriä oli vain 2 kpl.

Brita Hansdotter Osaran tytär oli Hans Hansson Svarthafran 2. vaimo.

Onko tuosta Carl Sigfridsson Yxestä tarkempaa tietoa eli miksi hankki Härmälän?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597138
1575 näkyy pirkkalan Kataistossa Sigfrid Eriksson, joka on siis Pirkkalan khr Sigfridus Erici, joka sai 1594 tilaan verovapauden.
Tämä Sigfrid voisi hyvinkin olla Kangasalan Eskil Sigfridssonin isä, ajallisesti sopii hyvinkin kuvioon.

Sigfridus Erici (K noin 1600)

Sigfredh, Sigfrid Eriksson
Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) pappi ("Gudz ordz tienare"), ilmeisesti vt. kirkkoherra, mainitaan apuveron maksajana 1582 ja vuoden 1584 autiotilaluettelon sinetöijänä; Pirkkalan kirkkoherra 1587.
Allekirjoitti ("Sigfridus Erici pastor Pircalens."; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Sigfridus Erici Birckalasa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Kirkkoherra Sigfridus ("Her Sifred i Bijrkala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hän sai Kaarle-herttuan kirjeellä 5.9.1594 verovapauden Koitoniemen (Kataiston) tilaan Pirkkalassa.
K Pirkkala todennäköisesti noin 1600.

karisalm

05.03.16, 11:45

Hei

Onko tuosta Carl Sigfridsson Yxestä tarkempaa tietoa eli miksi hankki Härmälän?Carl Yxe osti siis Härmälän vaimonsa veljeltä Henricus Georgiilta ja sisarusten isä oli Härmälän perillinen.

Pirkkala, lakimääräiset käräjät 14-15.5.1629: hr Henric Georgii kyrkoherden i Kangasala och tallade til Margareta Larsdotter salig Olof Larssons enckia i Härmälä. Hennes saliga mans Olof Larsson som var Helga Dionysiusdotters son hafva tagit af främmande man penningar och vill lösä hemmannet. Salig Henric Jacobssons lagmans dombref daterad 17.2.1595. Han hr Henric är efter samma lagmans bref berättigare til de penningar för hemmanet giffers. Helga hafver fållit för sin andel i det att hon all sin lifstid sat och räst sigs tillgodha. De twå syster andel och en broder andel som hr Jöran tillhörde. Men för halffspanten hiufwen skall Helgas barn bekomma til hennes giolds betallnings.

Pirkkala, lakimääräiset käräjät 14-15.5.1629: hr Henric Georgii kyrkoherden i Kangasala såldt sin fadernes hemman i Härmälä ehrlig väll. Carl Sigfridsson (Yxe). Hr Henric att hafva tolff daler och Olof Larsson fyra daler. Dömdes stadig och laglig.

Benedictus

06.03.16, 12:54

Carl Yxe osti siis Härmälän vaimonsa veljeltä Henricus Georgiilta ja sisarusten isä oli Härmälän perillinen.

Pirkkala, lakimääräiset käräjät 14-15.5.1629: hr Henric Georgii kyrkoherden i Kangasala och tallade til Margareta Larsdotter salig Olof Larssons enckia i Härmälä. Hennes saliga mans Olof Larsson som var Helga Dionysiusdotters son hafva tagit af främmande man penningar och vill lösä hemmannet. Salig Henric Jacobssons lagmans dombref daterad 17.2.1595. Han hr Henric är efter samma lagmans bref berättigare til de penningar för hemmanet giffers. Helga hafver fållit för sin andel i det att hon all sin lifstid sat och räst sigs tillgodha. De twå syster andel och en broder andel som hr Jöran tillhörde. Men för halffspanten hiufwen skall Helgas barn bekomma til hennes giolds betallnings.

Pirkkala, lakimääräiset käräjät 14-15.5.1629: hr Henric Georgii kyrkoherden i Kangasala såldt sin fadernes hemman i Härmälä ehrlig väll. Carl Sigfridsson (Yxe). Hr Henric att hafva tolff daler och Olof Larsson fyra daler. Dömdes stadig och laglig. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Kiitoksia taas kerran kiinnostavasta tiedosta.

Siis Yxen 1. vaimo oli khr Jörenin toinen tytär?
I. Hans Eskilsson, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva by i Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#1) Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmälä i Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, att hans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe).

Tuon mukaan olisi Kirstin Jöransdotter myynyt tilansa Härmälässä Yxelle 1626.
SAYn mukaan on eri tila kuin Henrik Jöranssonin myymä 1629.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720
Mårten Nilssonin tila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523938
Lars Perssonin tila

De twå syster andel och en broder andel som hr Jöran tillhörde.
Mitähän tuo kirjoitus kaikkiaan tarkoittaa, olen sitä kääntänyt ja vääntänyt, enkä saa tolkkua.
Oliko Her Jöran tilan osakas ja omisti nuo osuudet vai oliko hankkinut muut osat ostolla paitsi tuota Helgan osuutta?

Miten tulkita? sin fadernes hemman
Myikö isänsä tilan vai isiensä tilan.

SAYn perusteella voisi arvella, että Härmälän Houhala oli khr Peder Nilssonin tila ja siis Lars Persson poikansa?, jonka vaimo oli Helga Dionisiusdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436124
Kangasala Houhala her Hans ja naapurissa Her Jören

Toi Kangasalan klaani on kyllä yks sotku.

Calonius

01.04.20, 00:40

Tyrvään Lummajan kylän Veto-talossa SAY mainitsee henkilön nimeltä Hans Kock vuodesta 1602 eteenpäin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587072

1607 maininta "Rytt. under Hans v. Lundens fana" (hieman epäselvä).
Vaimo näyttäisi olevan Karin.

Myöhemmin on merkitty erikseen Kåck-talokin, joka oli autiona:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584940

Silloin ei enää mainita Hansia, mutta Karin mainitaan - ja leskenä vuonna 1624.

Itse asiassa Hans Kock mainitaan täälläkin:
http://users.utu.fi/isoi/talot/tyrvaa.htm

Tyrvään Vinkkilässä oli myös Kokki-talo. Kokko ja Kökkö yms. nimiä oli Tyrvään seudulla keskiajalta asti. Suvannon kirjassa tästä mainitaan. Esimerkkinä vaikka:

KIIMAJÄRVI Kimaijerffui mk 1540-42. Maksoi ruokalisän voina.
I Soppa
JUHO OLAVINPOIKA 1460-luku De Kimæiarfuj: Johan Olaffsson vain nimi.
10.8.1469 Johan Kokko pannin ruislaina kirkolta. 1480 Joan Kokkonpoyka
karpion viljalaina. 1481 Iohan Kokkoy karpion ruislaina. 1482 Johannes
Kokkoy de Kymæiæerffuj velkaa kirkolle 12 äyriä, maksoi kuusi.
2.7.1487 Johan Kokkoy lainasi kirkolta pannin ruista, joku Liuhalan
kylän isännistä takasi. 10.8.1490 Johan Kokkoy 1/3 pannin ruislaina.
1507 Iohannes Kockoy maksoi vanhoja velkojaan 10 äyriä. BFH I s. 360,
365, 373, 377, 379, 394, 387, 399.

Benedictus

01.04.20, 12:14

Kiinnostava löytö.

Hans Hansson Ramin isäpuoli Elias Hanssonin saatavia perättiin Johan Hansson Svarthafralta.

Ilmeisesti ei ole selvillä mistä tilasta nuo maavuokrat syntyivät. On huomattava, että Hans Ramin äiti oli Tyrvääläisen kirkkoherra Martinus Olain tytär ja myös Tyrvään Junnilan sukua, eli voisiko Hans Kockin omistus tyrväällä olla tuo maanvuokra kohde.
Ei liene aivan varmaa, että Hans Kock oli sama kuin Hans Eskilsson Svarthafra.

Svarthafra-suvun alkuperästä on maininta Jukka Sirénin artikkelissa
http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kaup...ml/page22.html (http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/kauppaseura_2_15/files/assets/basic-html/page22.html)

Pirkkalan Härmälän rusthollista siinä on kirjoitettu:

"Kangasalan nimismies Hans Eskilsson Kock oli yhdistetyn rusthollin ensimmäinen isäntä, hän omisti myös Kangasalan Havisevan Anttilan. Kock-suku on Karkusta kotoisin ja jälkeläiset käyttivät hänen jälkeensä sukunimeä Svarthafra. Talot ovat siirtyneet kaupan tai muun järjestelyn kautta (avioliitto) vuonna 1621 Hans Kockille, hänen vaimonsa oli kirkkoherra Henricus Georgi ”Isoherran” tytär Karin 1622-1624."

Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista ei löydy Hans Eskilsson Kock tai Eskil Kock nimisiä uuden ajan alussa Karkkuun kuuluneella alueella, mutta seuraavat saattaisivat olla jotain sukua:

Calonius

01.04.20, 14:37

SAY:ssä taitaa tosiaan olla Hans Kockin kohdalla maininta Hans von Lundenista.

Genos 28 (1957) Yrjö Blomstedt kirjoittaa von Lunden suvusta:
http://www.genealogia.fi/genos-old/28/28_54b.htm#B%F6rjan

von Lunden. Det är sannolikt, att släkten von Lunden-Lunderberg står i något samband med ryttmästaren Hans von Lunden (»Hanns van Lundhen»). Denne, synbarligen ursprungligen livländare (TAWASTJERNA, Kaarle IX:n ja Sigismundin taistelu Viron ja Liivinmaan omistamisesta, s. 249), blev 1.4.1608 ryttmästare över de ryttare, vilka Johan Persson och Jakob Hansson tidigare haft i befallning (Fullmakt i RReg). Samtidigt synes han fått i förläning Kangasala socken och Orivesi kapellgäll, på vilka hans hustru, fru Anna (i förläningsbrevet kallad »Gertrud von . . . ») fick bekräftelse 9.8.1610 (förläningsbrev i Rreg, FRA 2485:17, 2497:17). Ryttmästaren Hans von Lunden hade då satt livet till emot rikets fiender. Enligt JUTIKKALA (Längelmäveden seudun historia I, s. 259) är det troligt, att fru Anna gifte om sig med ståthållaren en på Koporie Anders Jönsson, vilken från 1613 innehade i förläning den största delen av den forna von Lundenska förläningen i Kangasala.

Siinä siis hieman lisää yhtäläisyyttä Tyrvään ja Kangasalan Hans Kockin välillä. Tietämättä sen enempää tämän Hansin vaiheista tulee mieleen, että Tyrväältä hän on voinut siirtyä Kangasalalle sitä kautta, että hänen lippueensa komentaja Hans von Lunden on halunnut hänet läänityksensä nimismieheksi.

Benedictus

02.04.20, 07:33

Vaikuttaisi ilmeiseltä, että Hans Kock voisi olla sama kuin Hans Eskilsson Svarthafra(käyttikö sukunimeä vai vasta jälkeläiset?)
Hans Eskilssonin vaimon suvusta vaikuttaisi olevan aikapaljon tietoa, mutta ne ovat hyvin sekavia.
Olisiko jollain nyt koronakaranteenissa aikaa selvitellä, miten Svarthafra suvun äidin sukulaisuudet menevät.
täsä ketjussa on jotain tietoa, mutta vaatii tarkempaa tutkimusta.

Tuota Elias Hanssonia arvelin alkujaan Johan Hansson Svarthafran veljeksi, mutta lienee Porissa asunut tallimestari, joita tuolloin oli Porissa monia peräjälkeen hoitamassa kuninkaan hevoskasvattamoa. He olivat usien isompia herroja kuin kaupungin raati ja vaikuttivat koko Porin asioihin.

Suo Sirenin artikkeli ei enää aukea.löytyyköhän se jostain?

Calonius

02.04.20, 12:47

Niin, vaikuttaisi aika paljon siltä, että Tyrvään ja Kangasalan Hans Kock ovat sama henkilö. En osaa itse nyt sanoa siihen, onko kyseessä myös Hans Hansson Svarthafran isä.

Sirenin artikkelia en googlailemalla löydä mistään.

Turussakin on ollut jo kauan Kock-sukua. Tässä jotain pieniä muistiinpanoja:

Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
För åhr 1616
Mätäjärven kortteli:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719870

Kåckoi Marcus slots ...

Seuraavalla sivulla:

I Kåckens Gårdh Marg...ta blindh hoffmans enckia

Dahlströmin kortti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=32009622

Johan Thomasson
RP 1694 14/5 s.237
3 g. Låter sal. Niels Kocks änka uppbjuda Nachkala gården för Johan Thomasson gäld 20 ½ Rd. som henne 17/4 tilldömt är.

Tässä alkuperäinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11653285

Johan Thomasson saattaa hyvinkin olla esi-isäni Johan Thomasson Pytty (Thomas Pytyn poika).

496 - Kesäkäräjät - Loimaa (Loimijoki) 1657 27/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865880

Thomas Mattsson Kåck (Kåsk?) fordrade saie(?) 3. St:r sölff skedher igen aff Henrich Jöransson i Stoorperä huilka han för een häst werde hoos honom pantsat hadhe ---

Loimaan Mäenpäässä oli Kock-sukua ollut jo 1500-luvulla (Suvannon kirja).

Täällä on yksi Svarthafran kirje (kuittaus):

Laskelmat varsinaisista ja ylimääräisistä veroista 1641-1641 (7211)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10592949

Datum Tursola den 16 Matzi anno 1642
Hans Hansson Suathafra ?

Turun kaupungin maatulliluettelot 1641-1641 (7025)

Anigas toll porthen
Den 25 July
Matz Kockar, risbiter 2 sty
Thomas Erichsson, fåår 1 sty, lamb 1 sty
Thomas Bytte, risbite 19 sty, lamb 2 sty

Tässä jotain asiaan liittyvää vielä. Tässäkin ketjussa on tullut mainittua Kangasalan Haviseva.

Maakirja 1648-1648 (7234)

Kangasala
Hafwisewa
Erich Erichsson - öde - under Holma
Säynäjoki
Erich Erichsson - under regementett
Kockila
Tomas Ersson - öde, und. Mårten Erichssons enckia till lifztijdh

Porin läänin maa- ja henkikirja 1645-1645 (7226)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13487282

Kangasala
Kockila
Thomas Erichsson - förlent S. M... Erichssons E…?

Tuo Havisevan Erik Eriksson kulki myös nimellä Pytty. Muistaakseni sinä Benedictus löysit sen aikoinaan pari vuotta sitten. Tässä näyttäisi nyt Pytyt liittyvän tähän kuvioon melko vahvasti. Senpä takia tähänkin ketjuun eksyin taas. Oma lehmä siis ojassa, mutta toivottavasti näistä huomioista on hyötyä muillekin.

Loppuun vielä korkealentoinen aatelma:

Kokko tarkoittaa vanhastaan kotkaa. Ram-suvun vaakunassa on kultainen kotkan jalka. :)

Calonius

02.04.20, 13:45

Laitanpa nyt vielä tähän ketjuun, miten löysin tuon Tyrvään Lummaan / Lummajan / Lummaojan Hans Kockin. Se selittää näitä yhteyksiä vielä lisää.

Sain vähän aikaa sitten Veli Pekka Toropaiselta muutaman Turun Kämnerioikeuden jutun tulkinnan. Näitä ei välttämättä ole vielä julkaistu missään (en ole varma), mutta rohkenen tähän kuitenkin laittaa (kun ovat vain pari juttua), koska Veli Pekka itse sanoi, että voin näitä käyttää, kunhan vain mainitsen tulkitsijan jne.

Matts Rembun vaimo Gertrud Fransdotter oli myynyt Tyrvään Lummaan Erik Erikssonille uuden vaipan, lakanan, naisten paidan, lihaa, voita, palttinaa, palttinaa lasten paitaan, lasten sukat ja suolaa. Niiden koko summa teki 17:4 taalaria. Maksuksi hän oli saanut 10:28 taalarilla voita, talia, lampaan, neljä niiniköyttä, saapasnahat, rahaa ja lihaa. Talollisen tuli maksaa vielä loppu 6:8 taalaria.
KA z:183, TKO 13.12.1664, 330.

Tyrvään Lummaan Matts Eriksson tuomittiin maksamaan suolavelkansa kaksi taalaria Matts Rembun vaimolle Gertrud Fransdotterille. Velka oli vaimon edellisen miehen Tynius Mattssonin ajalta.
KA z:183, TKO 13.12.1664, 330−331.

Tyrvään Lummaan Matts Eriksson esitti, että vaimo Gertrud Fransdotterin edellinen mies Tynius Mattsson oli luvannut toimittaa hänen puolestaan vuonna 1647 rykmentinkirjurille 20 taalaria, mutta oli jättänyt tekemättä sen. Koska leski ei voinut osoittaa rahoja maksetun, joutui hän lyhentämään saatavaansa talonpojalta ja maksamaan vielä 11 taalaria.
KA z:183, TKO 15.12.1664, 332−333.

Gertrud Fransdotter on Loimaan Vähäperän Frans Bertilsson Pytyn tytär. Toinen tytär Margareta Fransdotter oli Turun Thomas Pytyn vaimo (näihin aikoihin jo leski). Oli kolmaskin tytär Karin Fransdotter, joka oli Turun Klemet Vesan ja Loimaan Mökköisten Anders Jöranssonin vaimo.

SAY Tyrvää 1655-1674 Lummaja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587399

Skyttälä
Matts Eriksson
Vaimo Brita Jacobsdotter
Äiti Anna
Isä näyttää olevan Erik Mårtensson tai Erik Mattsson (SAY) ja äiti tarkemmin Anna Pålsdotter
Valborg Tyniusdotter 1635 (saattaa olla Erik Erikssonin vaimo)
Veljet Johan ja Anders
Veto-talossa Corpral Erik Eriksson esim 1666 (vaimo Elin),
aiemmin esim. 1602 Thomas Jöransson ja Hans Kock

Kun katsoo eri vuosilta, huomaa että Lummaan ja Kaltilan kylistä löytyy myös talot Eino ja Suikki. Turun Thomas Einola oli näissä kuvioissa vahvasti mukana ja Turussa Suikithan liittyvät myös Pyttyihin.

Kaltilan kylän Einossa oli Tönius / Tönne Mattson ainakin 1620-luvulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584941

Voi olla melko varma, että yllä mainittu Gertrud Fransdotterin edellinen mies Tynius Mattsson on sama henkilö. Tämä Turun Tynius Mattsson oli talonimeltään Rembu. Kyseinen talo oli Thomas Bytin naapurissa. Siskokset Gertrud ja Margareta asuivat siis vierekkäin. Tässä nyt vaikka yksi merkintä siitä:

Maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1647-1647 (7233)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10644898
Aninkainen
3 Tynnis Rembu
4 Thomas Bytti

Tässä esimerkiksi samana vuonna 9. maaliskuuta Thomas Einola ja Tyni Rembbo ovat tuoneet tullin kautta jotain:
Turun kaupungin maatulliluettelot 1641-1641 (7025)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18738811

Seuraavana päivänä Matz Kocki.

Lummaan Veto-talon korpraali Erik Eriksson, joka myös tuossa kämnerioikeuden jutussa mainitaan, on mielenkiintoinen. Mieleen tulee Kangasalan Erik (Eriksson?) Pytty, mutta sitä pitäisi tutkia tarkemmin. Kangasalan Havisevan Haralan Erik Pytty mainitaan jo 1603, joten tuskin on sama henkilö:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436135
Vuonna 1635 eteenpäin Havisevan Haralassa Erik Erikssonin vaimoksi mainitaan Valborg Mattsdotter:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581183
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437138

Samaan taloon on merkitty 1646 Elin Pytty husk. Olisiko mahdollisesti jonkun aiemman isännän leski... Kyseinen Elin on merkitty myös Pietilä-taloon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437137

Antti R

02.04.20, 20:11

Kiitos mielenkiintoisista uusista tiedoista!

Sirenin artikkeli näkyy tosiaankin kadonneen, mutta onneksi Internet Archive on viime marraskuussa kopioinut sen talteen. Tässä linkki kopioon:

https://web.archive.org/web/20191128154939/http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/kauppaseura_2_15/files/assets/basic-html/page22.html

Calonius

02.04.20, 21:06

Mielenkiintoinen artikkeli kokonaisuudessaan. Heti pisti silmään tämä:

Talot ovat siirtyneet kaupan tai muun järjestelyn kautta (avioliitto) vuonna 1621 Hans Kockille, hänen vaimonsa oli kirkkoherra Henricus Georgi ”Isoherran” tytär Karin 1622-1624. Aatelismies Carl Sigfridsson Yxe eli Kirves oli isäntänä 1624-1625 ja Hans Eskilsson jälleen 1625-1626 ---

Kauhistuin heti, että nyt meni teoria mönkään, sillä Tyrvää Lummaan kylän Hans Kockin vaimo Karin mainitaan leskenä 1624:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584940

Kuitenkin tässä ketjussahan on jo todettu käräjäkirjojen perusteella, että nimismies Hans Eskilsson kuoli jo viimeistään 1624.

Antti R:

sivu 38, Kangasalan talvikäräjät 28.3.1623
- Dömdes Hendrich Clemettson i Pitkäjärfui sin geldh - -. - - desse män till att vttmäta Lensmannen Hans Eskelsson och Thomas Bengtson i Mällis.

sivu 41, Kangasalan syyskäräjät 22.11.1624
- Hendrich Clemetsson i Pitkäjärfwi skall betala till sal. Hans Eskilssons h:u, hvadh han henne är skyldigh.

Noiden kohtien mukaan Hans Eskilsson oli ymmärtääkseni vielä elossa 28.3.1623 mutta kuolleena jo 22.11.1624.

Benedictus

06.04.20, 21:37

Törmäsin tuossa uusiin Kåckeihin.
Samoin on Ivar Israelsson antanut Christopher Perssonille vaimonsa Carin Israelsdotterin puolesta kaiken sen perinnön korvauksen, joka hänelle on langennut Sillantakaa isänsä ja äitinsä puolesta nimittäin Rutalahden torpan ja kaiken mitä siihen kuuluu."

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=640553
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=649282
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=650824

Tuolta löytyy Mårten Kåck ja vielä myöhemmin Kockoinen.
Onkohan tuo Kåck kokko tai kukko nimistä tullut?

Kiinnostavaa, että Carin Israelsson Stiernkors on saanut perintönään Rutalahden tilan, Tarttilan 2 1/2 äyrin tila lienee ollut myös Carinin omaisuutta, koska sen vaihto vaati hänen suostumuksensa.Lienee jotain veljien perintöjä, koska tilalla useita veljiä
Carinin veljen Ivarin leski Cristina Persdotter nai Härmälän omistajan Yxen 3 avioonsa.

-------------------------
Lainaus:

Tekstini on Kalvolan käräjiltä 9.3. 1614.

"Oikeuden eteen astui Christopher Persson mukanaan Lars Mårtenssonin Sääksmäen kihlakunnan voudin todistus 23. helmikuuta 1613. Se ilmoitti, että hän oli tehnyt lankonsa Sillantaan Ivar Israelssonin kanssa ystävällisen tilusvaihdon siten, että hän antaa vapaasta tahdostaan ja rakkaan vaimonsa Carin Israelsdotterin suostumuksella Ivar Israelssonille Tarttilan 2½ äyrin tilan ja kaiken mitä siihen kuuluu. Sitä vastaan antaa Ivar Israelsson Christopher Perssonille kolmen ladon niityn nimeltä Iso ja pieni Alhoinniittu ikuiseksi omaisuudeksi. Samoin on Ivar Israelsson antanut Christopher Perssonille vaimonsa Carin Israelsdotterin puolesta kaiken sen perinnön korvauksen, joka hänelle on langennut Sillantakaa isänsä ja äitinsä puolesta nimittäin Rutalahden torpan ja kaiken mitä siihen kuuluu."

Ei ollut Carin Israelsdotter Laitilan Heikki Juhonpojan äiti.

Koko tarina löytyy osoitteesta -SSHY - kuvatietokanta -Tuomioistuimet -
Tuomiokunnat- tuomiopöytäkirjat. Tuomiopöytäkirjat 1603 - 1688. kuva 132
Mielestäni tätä tekstiä ei ole Narcin sivuilla.

Liisa R.