Henrik Michelsson Stubbila/Lauttijärvi

[jio]

Törmäsin sellaiseen ongelmaan, että Merikarvian Stubbilassa näyttäisi olevan kaksi samannimistä veljestä Henrik Michelsson v.1669-70 SAY:n mukaan. Toinen muuttaa veljen Urban Michelssonin mukana Lauttijärvelle v.1671. Hänen kohdallaan esiintyy pientä haparointia sukulaissuhteen osalta merkinnöissä v.1675-76, mutta patronyymi on kuitenkin myöhemmin Michelsson, aivan kuten Stubbilassa jatkavalla Henrik Michelssonilla. Stubbilan Henrik kuolee joskus v.1698 jälkeen, Lauttijärven Henrik v.1704 jälkeen.

Nimim. Jokkel on näköjään ihmetellyt samaa asiaa muutama vuosi takaperin, vrt. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=221998&postcount=24

Onko kenelläkään nyt tässä vaiheessa tarjota jotain järkeenkäypää selitystä tähän?

SAY Stubbila
1654-73: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577837
1674-93: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578922

SAY Lauttijärvi
1654-73: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577924
1674-93: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578960

[Matti A. Nieminen]

-- Onko kenelläkään nyt tässä vaiheessa tarjota jotain järkeenkäypää selitystä tähän? --

Yksi järkeenkäypä selitys olisi se, että nämä Stupilan Heikki Mikonpojat voitiin kastaa saman nimisiksi, koska heillä oli eri äiti. Mikko Stupilan vaimo oli henkikirjojen mukaan vuoteen 1647 saakka Kaarina, vuonna 1648 Mikko näkyy henkikirjassa yksin, mutta vuodesta 1649 eteenpäin näkyy uusi vaimo Kirsti, joka oli elossa vielä 1691. Toinen Heikeistä on siis syntynyt ennen vuotta 1648, toinen sen jälkeen.

Arvostettu Merikarvian sukujen tutkija Reijo Ostamo on kirjannut Stupilaan jääneen Heikin syntymävuodeksi n. 1648 ja Lauttijärvelle muuttaneen Heikin n. 1652.

Terveisin
Matti Nieminen

[jio]

Mielenkiintoista, Stubbilassa perhe löytyy SAY:ssa vasta v.1649 eteenpäin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577013
Tai jo 1648, jos ruskeita maakirjojen merkintöjä tarkastellaan. Mistä he siis ovat olleet tulleet? Ovatko sukua edelliselle isännälle Erik Mattssonille?

Lyyjykynällä kirjoitetusta huomautuksesta "Käräjät 26/10 -47" tämä varmaan ilmenisi, mutta kai joku voi tämänkin tiedon tässä samalla paljastaa? :)

Tämä Mikko on mielestäni osoittanut harvinaista mielikuvituksellisuutta aikakauteensa nähden kastaessaan pojat Frans ja Urban, joten tuntuu vain vähän oudolta että sitten pitäisi tuvautua kahteen Heikkiin.

[Taisto]

"Vuodesta 1641 tilan saa haltuunsa entinen sotamies Mikko Matinpoika, joka lienee sukua aikaisemmille omistajille. Mikon aikana Stupila oli Porin Kokemäensaaren Lantmeetari-nimisen tilan augmenttitila eli lisäpalkkatila virkameihen palkkausta varten. Palkannauttijana oli tässä vaiheessa maanmitari Olof Mört, jonka työt liittyivät läheisesti Merikarvian uudistilojen muodostumiseen." Jorma Rinne, Lauttijärven maa, s.4.

"Heikki Mikonpoika Stubbe asui Stupilan Kränin puolella. Hänen syntymäaikaa ei tiedetä. Hänet vihittiin Barbro Aakan kanssa. Hänenkään syntymäaikaa ei tiedetä, koska luettelo aloitettiin 1670. Kuolinajat puuttuvat kokonaan, ehkä ne katoavat 1716-20 aukkoon tai vajavuuksiin." Reijo Ostamo, Merikarvian kylät ja asukkaat s.93

"Lautjärven ja Honkajärven kartat, jotka on piirtänyt maanmittari Olavi Mört, ovat vuodelta 1684...edelleen ilmenee, että kylässä on kaksi asukasta, Urpo ja Heikki Mikonpojat, joista kummallakin on yksi talo." Martti Santavuori, Merikarvian historia s.155

"Mikko Matinpoika Stupila, talollinen, k. 1682 Merikarvia, Stupila. Isäntä 1641-1674.
Puoliso: Kirstin, k. 6.4.1679 Merikarvia, Stupila.
Lapset:
Paavo Stupila, s. 1633 Merikarvia.
Maria Stupila, s. 1639
Anna Ingi o.s. Stupila, s. 1641, k. 9.7.1714 Merikarvia, Kasala
Frans Otamo e. Stupila, s. 1643.
Urbanus (Paanu) Lauttijärvi e. Stupila.
Henrik (Hindrich) Kräni e. Stupila, s. 1648.
Henrik (Hendrich) Lauttijärvi e. Stupila, s. 1652.
Yrjö Kuggi e. Stupila
Jakob Stupila, s. 1655
Valborg Rogel o.s. Stupila.
Stupila oli vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Merikarvian rikkain talo. Se oli pitkään autiona ja satunnaisesti viljeltynä 1600-luvulla kunnes Stupilan sai kruununtilana sodasta palannut sotamies (tai reservisotamies) Mikko Matinpoika, joka oli mahdollisesti Stupilan aikaisemman lampuodin Matti Paavonpojan poika. Mikko oli tarmokas mies ja sai tilan taas menestymään. Hän oli isäntänä 1641-1674, ensin verovapauden turvin ja 1648 talo pantiin verolle."
Tämä viimeinen on peräisin Markku Tarkkion meilistä, jonka hän lähettänyt minulle viime vuonna.

[Matti A. Nieminen]

-- Ovatko sukua edelliselle isännälle Erik Mattssonille? Lyyjykynällä kirjoitetusta huomautuksesta "Käräjät 26/10 -47" tämä varmaan ilmenisi, mutta kai joku voi tämänkin tiedon tässä samalla paljastaa? :) --

Tuossa käräjäjutussa Mikko Matinpoika otti Stupilan talon viljelyyn 1647. Taloa oli aikaisemmin viljellyt Erkki Matinpoika, joka oli lähtenyt sieltä samana vuonna. Mikko kertoi viljelleensä noin 7 vuoden ajan toista taloa, muttei enää viihtynyt siellä, vaan halusi nyt ottaa Erkki Matinpojan entisen talon. (Tämä toinen talo, jonka Mikko Matinpoika oli autiosta ottanut vuonna 1640, oli myöhemmin Pappilaan liitetty talo, jota aikaisemmin oli asunut Paavo Jaakonpoika.)

Jutussa ei siis mainita, olivatko Mikko ja Stupilan entinen asukas Erkki Matinpoika jotain sukua keskenään.

Terveisin
Matti Nieminen

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577007
Tässä näkyy Michel Matsson vaimonsa Karinin kanssa 1642-48 Pappilaan liitetyssä talossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577005
khr Olaus Martini Gråå 1635
1645 Philpus Henriksson under Prästgård

Olaus Martini (K 1670)

Olof Mårtensson, Gråå, Sneckström
Mahdollisesti se Olaus Martini, joka vihittiin papiksi Strängnäsin hiippakunnassa 30.3.1623 ja papiksivihittyjen luetteloon myöhemmin tehdyn merkinnän mukaan kuoli Pohjanmaalla (Collmar & Lenander Fällström 2000, Kotivuori 16.11.2006).
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen ehkä jo 1629, mainitaan (”her Olof i Lappfjärd”) helmikuussa 1631; Ulvilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) Merikarvian kappalainen, asui Merikarvialla jo 1635; Merikarvian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5064) (ensimmäinen) kirkkoherra 1642.
Herra Olaus (”Caplan her Olof”) valitti käräjillä helmikuussa 1633, että Lapväärtin joen oli annettu laittomasti kasvaa umpeen hänen palkkaetuihinsa kuuluvan kalastuksen vahingoksi. Syylliseksi todetulle talolliselle Måns Nilssonille langetettiin 3 markan sakko. Olaus Martini joutui ilmeisesti riitoihin kirkkoherransa Ericus Henrici Ilonuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1075) kanssa, sillä Ilonius tuomittiin käräjillä 8.10.1633 sakkoihin hänen pahoinpideltyään kiivastuksissaan ”kappalaistaan herra Olofia”. Talvella 1636 Olaus Martini mainitaan Lapväärtistä poismuuttaneena entisenä kappalaisena, joka oli luovuttanut tilansa toiselle.
Olaus Martini ("Sastmåla past.") mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.1.1660 viikkoa aiemmin pidetystä synodaalikokouksesta poissaolleiden luettelossa.
K Merikarvia 1670.
P (ainakin jo 1635) Valborg N.N.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577013
Stubilassa Her Ericus Henrici Ilonus 1635-39
1643 Philpus på Stubben ja h. Gertrud
1649 Michel Matsson ja h. Kirstin



Ilonus, Ericus Henrici (K 1646)

Erik Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen, mainitaan kesäkuussa 1625, kirkkoherra ainakin jo 14.8.1629; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 1639.
Kirkkoherra Ilonuksella oli erään lapväärttiläisen talollisen kanssa useita käräjillä selviteltyjä ankaria riitoja, joista hän selviytyi voittajaksi. Hänet tuomittiin kuitenkin sakkoihin syyskäräjillä 1633, kun hän oli riitaantunut seurakunnan kappalaisen Olaus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) kanssa ja käynyt kiivastuksissaan tämän kimppuun. Seurakuntalaiset syyttivät Ilonusta muustakin väkivaltaisesta käyttäytymisestä – muun muassa väittivät hänen lyöneen erästä lapväärtiläisvaimoa niin, että tämä oli myöhemmin kuollut pahoinpitelyn seurauksiin – ja monenlaisesta omavaltaisuudesta. He vaativat piispalle osoitetussa kantelukirjelmässään kirkkoherran erottamista. Tuolloinen piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) vaati määrätietoisesti hiippakuntansa papistolta taitavuutta ja nuhteettomia elämäntapoja ja pyrki kaikenlaisen epäjärjestyksen kitkemiseen papistosta. Lisäksi parhaillaan elettiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeistä maansurun aikaa, jolloin sopimaton käyttäytyminen oli valtakunnassa yleensäkin ankarasti kiellettyä. Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.
Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa". Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.
Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640.
K Punkalaidun (ennen kesäkuuta) 1646.
P Brita N.N.


Tässä pitää huomata, että Olaus Martini oli Ilonuksen jälkeen Lapväärtin kappalainen.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
1642 Punkalaidun khr Ericus Henrici Ilonus


Kuten huomataan on Michel Matsson ja h.Karin 1642 tilalla joka tulee pappilan Olaus Martin Gråån alaisuuteen.
Sieltä he muuttavat tilalle, jonka on ottanut aiemmin haltuunsa entinen Lapväärtin khr Ericus Henrici Ilonus.


Olemme aiemmin tutkineet Ilonuksen vaiheita, ja hän näyttäisi tulleen Olaus Martinin hallussa oleisiin tiloihin Merikarvialla.
Olemme arvelleet, että Olaus Martinin vaimo Valborg olisi ollut Ilonuksen tytär.


Tämä kumma seikka, että Michel Matsson on ensin pappilan tilalla ja sitten menee Ericuksen tilalle, saa epäilemään,että vaimonsa Karin olisi ollutkin Ilonuksen tytär. Ajallisesti ei oikein sovi Olaus Martinin tyttäreksi.
Harmillista, ettei noiden vaimojen isänimiä tiedetä.


Jos ajatellaan, että Michel Matssonin vaimo olisi ollut papin tytär, niin silloin Michelin isäksi voisi yhtä hyvin veikata tuota Lapväärtin oudon uran tehnyttä khr-kappalaista Mathias Laurentiita.
Kun ajatellaan, että suurin osa Merikarvian taloista on Stubben perheen hallussa, niin se ei voi olla vain sattumaa.



Tuossa olevat henkilöt ovat melkein kaikki esivanhempiani, joten olisi kiva saada niistä jotain tolkkua.


Kaksi saman nimistä poikaa on hyvinkin mahdollista, olihan samoihin aikoihin Huittisten Tackussa kaksi saman nimistä tytärtä, joista toinen sattui olemaan khr Olaus Martinin äitipuoli.

[jio]

Michel Mattsson Stubben syntyperästä on siis parikin eri vaihtoehtoa. Ja nimi Stubbe lienee sitten juuri hänen sotilasnimestään peräisin?

Jos palataan takaisin vielä seuraavaan sukupolveen Henrik Michelsson Stubbe/Kräniin, Taisto siteraa tuossa aiemmin Reijo Ostamon tekstiä, jonka mukaan hänen vaimonsa Barbro olisi Kasalan Aakasta kotoisin? En olisi ihan valmis yhtymään tähän näkemykseen, minusta näyttää aika ilmeiseltä että hän olisi Ingin talosta, Michel Eskilssonin tytär. Jos nyt ei sitten SAY:n laatijat ole menneet sekaisin talojen isäntien ja nimien suhteen, ei olisi mitenkään ainutlaatuista?

Näkemykseni mukaan pariskunta on vihitty 30.11.1675 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4888034, Barbron patronyymi siis Michelsdotter, ja kotoisin Kasalasta. Hänet on haudattu 20.9.1713 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4865326.

SAY:n merkinnöistä näiltä vuosilta voidaan todeta, että Ingin talon tytär Barbro katoaa joskus v.1674 jälkeen:

1654-73: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577834
1674-93: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578932

Aakasta en löydä tähän aikaan mitään merkintöjä Barbro-nimisestä tyttärestä, vrt. yo. linkkien edellisillä sivuilla.

[Matti A. Nieminen]

Hei

Kertauksena vielä Stupilasta kiinnostuneille talon isännät 1631-74 alkuperäislähteiden perusteella:

1631-1635 Haakon Pekanpoika (otti talon käräjillä 26.10.1631)
1637-1639 Otto Grothusen (otti talon käräjillä 17.11.1637)
1639-1647 Erkki Matinpoika (ei käräjätietoa saannosta, mutta mainitaan käräjillä lähteneen talosta 1647)
1647-1674 Mikko Matinpoika (otti talon käräjillä 26.10.1647)

Erkki Matinpojan saannon ajoitus vuoteen 1639 perustuu siihen, että Ulvilan talvi- ja kesäkäräjillä 17.-19.9.1638 kuulutettiin kaikki edellisillä käräjillä otetut autiot toisen ja kolmannen kerran, joten myös Otto Grothusenin ottama Stupila tuli huudatettua hänen nimiinsä kruununtilana. Edelliseen omistajasukuun kuuluvalla oli kuitenkin tämän jälkeen vielä "vuosi ja päivä" aikaa lunastaa talo takaisin vanhalle suvulle. Hyvin todennäköisesti tätä oikeutta on käytetty syyskuuhun 1639 mennessä ja talo on tullut sillä tavoin Erkki Matinpojan hallintaan.

Terveisin
Matti Nieminen

[raimoensio]

SAY:n merkinnästä (mainitttu yllä)
1643 Philpus på Stubben ja h. Gertrud
voi kai tehdä johtopäätöksen, että nimi Stubbe ei liitty Mikko Matinpoikaan vaan tilaan ja ehkä sitä kautta johonkin entiseen asukkaaseen tai vain paikkaan.
Myöskin Pomarkun Tuunan Risto Olavinpojalla oli kaksi samanimistä poikaa ja samasta äidistä. Antero Perttula mainitsi, että tällainen olisi erikseen kielletty 1600-luvun loppupuolella.
Syy saattoi olla myös sotamieheksi oton vältteleminen, vaikka Pomarkun tapauksessa viranomaiset olivat hyvin selville kahdesta Jussí Ristonpojasta.

[Matti A. Nieminen]

SAY:n merkinnästä (mainitttu yllä)
1643 Philpus på Stubben ja h. Gertrud
voi kai tehdä johtopäätöksen, että nimi Stubbe ei liitty Mikko Matinpoikaan vaan tilaan ja ehkä sitä kautta johonkin entiseen asukkaaseen tai vain paikkaan.--

Hei

Stubbe-nimi näkyy jo vuoden 1541 maakirjassa Stupilan toisen isännän Laurin [Laurentius] lisänimenä (Lau: Stubbe). Tämä Laurin lisänimi seurasi mukana kun talo myöhemmin liitettiin naapuritaloon, jolla maakirjoissa 1540-58 ei vielä ollut nimeä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1682807

Vuoden 1548 kymmenysluettelossa molemmat talot yhdessä muodostavat Stubbom-nimisen kylän.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1686731

Muuten, tuo SAY:ssa näkyvä pariskunta "1643 Philpus på Stubben ja h. Gertrud" ei ollut Stupilan isäntäväki. Alkuperäisessä henkikirjassa Vilpun perässä lukee "husm:" eli itsellinen. Hän oli myös laivamies ja asui myöhemmin Pooskerissa.

Terveisin
Matti Nieminen

[Taisto]

"kunnes Stupilan sai kruununtilana sodasta palannut sotamies (tai reservisotamies) Mikko Matinpoika"

Olisiko tuosta lauseesta johtolangaksi, eli pystyisikö tuosta joku, joka tuntee hyvin pääkatselmusrullat etsimään kyseisen Mikko Matinpojan?

Olen selannut Pohjanmaan rullia ja tiedän, että se on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta, mutta teoriassa mahdollista.

[Matti A. Nieminen]

Hei

Tuo maininta Mikko Matinpojasta on peräisin Olli A. Laurilan "Sukuni tarina"-monisteesta (1979). Alkuperäinen teksti kuuluu:"Stupilan sai jaloilleen vasta 1641 kotiin palaava sotamies MIKKO MATINPOIKA." Laurila ei kuitenkaan millään lailla perustele päätelmäänsä.

Reijo Ostamo arveli Rogelin sukukirjassaan Mikon kuitenkin olleen vain varamies: "Mikko Matinpojan tiedetään olleen sotilas, joka otti talon viljelykseen. Luultavasti hän oli reserviläinen (varamies), eikä mennyt 30-vuotiseen sotaan, vaan alkoi maanviljelijäksi. Tuskin mies tuolloin pääsi pois kesken sodan." Ostamokaan ei esitä mitään lähdettä väitteensä tueksi. Hänellä on kuitenkin kirjoitustyönsä aikana ollut käytettävissään Laurilan moniste.

Epäilen vahvasti, että tässä on tulkittu väärin vuoden 1641 ruodutusluetteloa (RoU 1641, Vol. 206: s.p., KrA.), jossa Mikko Matinpoika on ruodutettu Ulvilan pitäjän ruotuun nro 10: "Michil Matzson b. Optagit ödhe". Mikko oli siis tässä ottanut autiotilan viljelyyn ja siten välttynyt sotilaaksi joutumiselta. Ruodusta otettiin sotilaaksi Esko Markunpoika (po. Martinpoika) Merikarvialta.

Muuten, Ulvilan pitäjän ruoduista vuosina 1626-1641 joutui sotilaaksi vain yksi Mikko Matinpoika, joka oli Grothusenin nihti Lyttylästä, otettiin 1627, lähti sotaretkelle Preussiin ja kuoli siellä.

Terveisin
Matti Nieminen

[Benedictus]

Kertauksena vielä Stupilasta kiinnostuneille talon isännät 1631-74 alkuperäislähteiden perusteella:

1631-1635 Haakon Pekanpoika (otti talon käräjillä 26.10.1631)
1637-1639 Otto Grothusen (otti talon käräjillä 17.11.1637)
1639-1647 Erkki Matinpoika (ei käräjätietoa saannosta, mutta mainitaan käräjillä lähteneen talosta 1647)
1647-1674 Mikko Matinpoika (otti talon käräjillä 26.10.1647)

Erkki Matinpojan saannon ajoitus vuoteen 1639 perustuu siihen, että Ulvilan talvi- ja kesäkäräjillä 17.-19.9.1638 kuulutettiin kaikki edellisillä käräjillä otetut autiot toisen ja kolmannen kerran, joten myös Otto Grothusenin ottama Stupila tuli huudatettua hänen nimiinsä kruununtilana. Edelliseen omistajasukuun kuuluvalla oli kuitenkin tämän jälkeen vielä "vuosi ja päivä" aikaa lunastaa talo takaisin vanhalle suvulle. Hyvin todennäköisesti tätä oikeutta on käytetty syyskuuhun 1639 mennessä ja talo on tullut sillä tavoin Erkki Matinpojan hallintaan.

Terveisin
Matti Nieminen

Yllä oleva omistaja? luettelo on kiinnostava, sillä esin siinä näkyy Håkan Persson, jonka nimi viittaisi ruotsin suuntaan.
Seuraava omistaja, vaikkei viljelijä on Otto von Grothusen, joka asui kai Ahlaisten Kellahdessa.

Tässä on se kiinnostava kohta, miksi Grothusenin aikana siellä asui pari vuotta Lappväärtin erotettu khr Ericus Henrici Ilonus?
Oliko vain vuokralla vai oliko jokin muukin syy.
Seuraavana on mahdollisesti sukuomistuksen perusteella Erik Matsson, jota seuraa Michel Matsson.

Voisi aika vahvasti epäillä, että Erik Matsson ja Michel Matsson olisivat voineet olla veljeksiä.

Mutta mikä olisi voinut olla tuo suhde Erik ja Michel Matssonin ja khr Olaus Martinin, sekä khr Ericus Henricin välillä.

Ilonus ja Olaus Gråå olivat yhtäaikaa Lapväärtissä.


Petrus Thomae Korppenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1318) 1607 † 1611
Matthias Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1662) 1612–1617
Nicolaus Henrici Remannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2083) ainakin jo 1617 † 1628
Ericus Henrici Ilonus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1075) 1629–1634


Kappalaiset
Ennen Lapväärtin kirkkoherrakunnan perustamista ks. Närpiö (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072)
Matthias Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1662) 1618 † 1624/25
Ericus Henrici Ilonus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1075) 1625–1629
Olaus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) ehkä 1629–1635

Miksi Michel Matsson viljelee tilaa, joka liitetään pappilaan ja siirtyy Erik Matssonin tilalle, jossa asui 2 vuotta Ilonus?

Lapväärtin kappalainen ja khr ja taas kappalainen Mathias Laurentii sopisi ajallisesti sekä Michel ja Erik Matssonin isäksi, että periaateessa myös Olaus Martinin ja Erik Ilonuksen vaimojen isäksi.
Tapanahan oli, että aiempien khr ja kappalaisten lesket ja tyttäret naitettiin seuraajille.
Mathias Laurentii sähläsi sen verran paljon, että ei varmaan paljoa pystynyt kouluttamaan lapsiaan.

Onko khr Olaus Martinin lasten avioliitoista kuinka tarkasti tietoa?
Onko heillä avioita Stubilan suvun kanssa missään vaiheessa?

[Matti A. Nieminen]

-- Tässä on se kiinnostava kohta, miksi Grothusenin aikana siellä asui pari vuotta Lappväärtin erotettu khr Ericus Henrici Ilonus? Oliko vain vuokralla vai oliko jokin muukin syy. --


Hei

Tuo SAY:n tieto Erik Ilonuksesta Stupilassa on varmuudella virhekirjaus. SAY ei ole alkuperäislähde ja sen tiedot on aina syytä tarkistaa, varsinkin jos ne herättävät epäilyksiä.

Herra Erik otti Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 kaksi autiotilaa Merikarvialta. Nämä tilat olivat naapuruksia, 3 äyrin 16 penningin Kaasa ja 1 äyrin 14 penningin Knuussi. Stupilan talon veroluluku oli samaan aikaan 4 äyriä 15 penninkiä. Luvut voi tarkistaa vuoden 1636 maakirjasta. Siellä Kaasa ja Knuussi on merkitty viljelyyn otetuiksi (Optagit). Stupila on vielä autio Haakon Pekanpojan jälkeen ja sen ottaa viljelyyn Otto Grothusen 1637.

Tässä vielä käräjäjuttu, jossa herra Erik ottaa Kaasan ja Knuussin:

Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 Lapväärtin entinen kirkkoherra herra Erik Henrici pyysi ottaa viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Merikarvialta, toinen 3:16 veroäyrin tila, jota Martti Olavinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut autiona 35 vuotta, ja toinen 1:14 veroäyrin tila, jota Esko Laurinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut niin kauan autiona, ettei kylässä ollut ketään, joka olisi tiennyt, milloin siitä viimeksi oli verot maksettu. Koska kukaan suvusta ei halunnut ottaa niitä vastaan eikä lunastaa sukuoikeutta itselleen, annettiin samat talot mainitulle herra Erikille kruununtiloina, ei verotiloina, vastaan otettaviksi, nautittaviksi, viljeltäviksi ja hallittaviksi, kuitenkin siten, että hän hankkii asukkaat erikseen kummallekin talolle, mikäli ei korkeilta viranomaisilta saa lupaa yhdistää niitä yhdeksi taloksi ja manttaaliksi. Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen

[Benedictus]

Lainaus Taisto-Markus Tarkion meilistä:
"Mikko Matinpoika Stupila, talollinen, k. 1682 Merikarvia, Stupila. Isäntä 1641-1674.
Puoliso: Kirstin, k. 6.4.1679 Merikarvia, Stupila.
Lapset:
Paavo Stupila, s. 1633 Merikarvia.
Maria Stupila, s. 1639
Anna Ingi o.s. Stupila, s. 1641, k. 9.7.1714 Merikarvia, Kasala
Frans Otamo e. Stupila, s. 1643.
Urbanus (Paanu) Lauttijärvi e. Stupila.
Henrik (Hindrich) Kräni e. Stupila, s. 1648.
Henrik (Hendrich) Lauttijärvi e. Stupila, s. 1652.
Yrjö Kuggi e. Stupila
Jakob Stupila, s. 1655
Valborg Rogel o.s. Stupila

Michel Matsson isäntä 1641-47 tilalla, joka liitetty pappilaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577007
1641 öde tila kruunun verolle Michel Matssonille.
1647 Michel Matsson tila underprästbord eli papinpöydän alla.
1648 öde
Michel Matssonin vaimo Karin.
1650-51 tilalla lukkari ja vaimo Lastika, josta 1652 ,maininta Skolastika uppå Påskar.
Kiinnostavaa, että tila, joka oli 2/3 manttaalin tila, on liitetty pappilaan, ja samalla viljelijä Michel Matsson on muuttanut pois.
Miksiköhän 1649 her Olofille on merkitty vaimo Marg. ja taas 1650 Valborg?
-olisi kiinnostava tietää, onko tuossa vain kirjaus virhe vai onko 1.Valborg kuollut, naitu Margareta, joka kuollut ja naitu 2. Valborg?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577013
1648 Michel Matsson Stubbila
1649 Michel Matsson vaimo Kirstin ja poika Påhvel.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577837
1656 mainitaan Michel Matsson , vaimo Kirstin
Poika Påvel
Tytär Maria
1657 myös Påvelin vaimo Marina
1658 myös 2. tytär Anna
1660 poika Eskil utsl.

Vaikuttaisi,että tässä ovat 1. vaimon Karinin lapset. Tosin jos tuo Henrik on syntynyt n. 1648, olisi samaa pahnuetta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577837
1665 mainitaan Urban son, Henrik son ja Anna dr
1666 urbanilla vaimo Johanna, olisi silloin syntynyt 1.aviosta.
Yllä oleva henrik näkyy eteenpäin ja 1669 näkyy toinen Henrik s. alla
1670 Jöran son
1671 Jacob son utsl. 1671

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578922
1674 Jacob br vaimo Valborg
1678 Anders br vaimo Anna
-kuka on Anders?

Yllä olevan tiedon mukaan Valborg oli Rogelin emäntänä Henrik Michelssonilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577840
Rogelin SAY on täys sotku ja suuri kummastus.
Siellä näkyy Michel Matsson ja Henrik Michelsson, outoa, että samat nimet kuin Stubilan isännällä?
Rogelilla leski Agnes ja Stubilassa kt.h. Agnes

Voisikohan Michel Matssonin vaimo olla Rogelilta?

Koska en ole perehtynyt Rogeliin voi olla että sotken asioita pelkän SAY:n avulla.

Se mitä ihmettelen, ovat nuo Michel Matssonin lasten nimet.

Tätä jo aiemmin ihmeteltiin.
Mistä tulee Urbanus eli Ambrosius, entä Frans tai Jöran eli Grels.
Missä ovat isän Mats-nimi tai Michelin oma nimi ?

[Matti A. Nieminen]

-- Rogelin SAY on täys sotku ja suuri kummastus. Siellä näkyy Michel Matsson ja Henrik Michelsson, outoa, että samat nimet kuin Stubilan isännällä? --

Hei

Heikki Mikonpojan ottaessa Rogelin 1663 hän sanoo isänsä asuneen taloa aikaisemmin. Heikin isä oli Mikko Sipinpoika, joka oli ottanut Rogelin käräjillä 1647. Mikko Sipinpojan patronyymiksi maakirjoissa on virheellisesti merkitty Matinpoika ja virhe säilyy senkin jälkeen kun hänen poikansa Heikki on ottanut talon. Henkikirjoista (1651 alkaen) ja muista lähteistä oikea patronyymi kuitenkin selviää.

Muuten, voin vakuuttaa, että Merikarvian isäntien sijoittaminen oikeisiin taloihin menee vuorenvarmasti pieleen, jos tutkimusta tekee vain SAY:n perusteella. :)

Terveisin
Matti Nieminen

[Benedictus]

Kiitoksia Niemiselle valaisevista tiedoista, nuo takuu miehet olivat hyvin kiinnostavia. En tiennyt heitä aikaisemmin.
Tuo Merikarvian SAY vaikuttaa tdella hataralta, monissa muissa paikoissa se on aika varmakin apu.

Ilonus ei ole aivan tämän ketjun aihe, mutta epäilen hänen liittyvän jotenkin Merikarvian sukuihin. Esimerkiksi Ilonuksen tytär Beata Eriksdotter mainitaan vain Merikarvialla, mutta ei enää Punkalaitumella. Olisiko naitettu Merikarvialle? eli onko siellä ketään Beata Eriksdotteria?
------
Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen

Laitan tähän tietoa takaajista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576894
Ulvilan Gammelbyn Trumetarin ratsutilan isäntä, nimismies ym. Volter Moliis/Skotte kuolee 1636 takaus vuonna, vaimo 2. Dorde Thomasdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576799
Mats Jöransson Viikar, stallskrifare(tallikirjuri? Kuninkaan hevostallit olivat Porissa)
Gertrud vaimo
Kiinnostavaa, että katoaa 1637 eli kuoliko?

Birell Månsson ryttare, Måns Birillssonin poika, mainitaan viimeksi 1639.
vaimo Anna.
Kiinnostavaa, että kumpikin tila vaikuttaisi olevan myöhemmin Anders Matsson kuutin(laiva)rakentajan hallussa. Onko Mats Jöranssonin poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576865
Thomas Matsson mainitaan viimeksi 1639.
Vaimo Valborg

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847
Eskil Bertilsson ja vaimo Brita
Rotkus naapuri myöhemmin Volter Molisin pojan Aleksanderin hallussa vaimon peruna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577020
Grels Henriksson Nissi Pomarkusta.Ryttare tila.mainitaan viimeksi 1639.
Gertrud vaimo.

Mikä yhdistäisi näitä takaajia, paitsi tyhmyys, koska varmaankin joutuivat maksamaan takuun, kun Ilonus häipyi Huittisiin?

Vorter Moliisin 2.vaimo 1619 voisi olla Harjunpään Thomas Matssonin tytär, sillä mainitaan jo 1604 Harjunpäässä.

[Benedictus]

Pomarkun Nissin isäntä Grells Henrikssonia ennen tilalla on nimeltän sopivia henkilöitä.
Osaako Raimo tai joku muu sanoa oliko Grels Henriksson Nissin poika vai muualta tullut?

[jio]

1678 Anders br vaimo Anna
-kuka on Anders?


Minä olen tulkinnut tuon virhemerkinnäksi, oletettavasti kyseessä olisi lankomies Anders Michelsson Kasalasta ja Stubbilan tytär Anna Michelsdr, jotka ovat avioituneet 26.12.1676: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4888036

[Benedictus]

Heitän tähän yhden ihmettelyn aiheen lisää.

Otamon Staffan Skyttän vävyt olivat Frans ja Urbanus Michelsson Stubilat, veljekset.
Toisaalta 3 vävy oli Mårten Nilsson Nissi pomarkusta, jonka isä oli Nils Jöransson, Nissin vävy. Appi siis Grels Henriksson, joka oli Erik Ilonuksen takaaja.Toinen Erik Ilonuksen ottama tila oli Knuusi, jolla Mårten Nilsson Nissi oli lampuotina ennen sammiin muuttoa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578924
Nissin vävy oli Nils Jöransson, mainitaan 1646 alkaen.

Nissi kuten koko kylä oli Jöran Classon Prytzin läänitys.

Jöranin pojanpoika Georgius Nicolai Prytz oli Karkun khr.

Onko sattumaa, että Georgius Nicolai = Jöran Nilsson ?
Oliko Nissin vävy khr Prytzin poika?
Prytzit käyttivät Clas ja Jöran nimeä polvesta toiseen.

[Benedictus]

Ongelmoin tuota Stubilan Michel Matssonin sukujuurta.

Merikarvian seudun varakkaiden talojen vävyiksi ja miniöiksi Michel Matssonin lapset kelpasivat eli kertoo Stubilan olleen varakas talo, mutta mistä se vauraus on tullut, sillä muutaman vuoden maatalous ei vaurautta voinut kerryttää tuohon mittaan.

Kävivätkö mahdollisesti kauppaa Tukholman suuntaan?

Stubilan 2 poikaa oli Otamon Staffan Skyttän vävyjä. Otamo oli alueen vaurain talo, jonka vauraus on myös outo asia.
Olen arvellut, että Staffan Skyttä entisenä porvarina on saattanut olla ns. pimeän kaupan välittäjä eli alueen turkikset ja muu arvokkaampi tavara(terva,lohet,laudat) on välittty eteenpäin ulkomaille ohi kruunun valvonnan Kristiinankaupungin ja Porin porvarien kautta.

Pitää muistaa, että tuolloin vallitsi myös ns. pikkujääkausi eli kesät olivat lyhyitä ja kylmiä, joten sadon saanti pelloista ja kaskista oli onnenkauppaa.Eli voidaan laskea, ettei vauraus tullut pelloista.
-esimerkiksi: Turussa purjehduskausi tuolloin alkoi vasta kesäkuun alussa, kun Airistosta lähtivät jäät.

Koska uudistilan tai aution ottaminen vaati takaajia, niin löytykö Stubilan lasten tilojen takaajista tietoa, kuten tuosta Erik Ilonuksen Kaasan ja Knusin tiloista?
Takaajat käsiteltiin aina käräjillä, mutta onko tietoa säilynyt.

Usein takaajat olivat saman klaanin sisältä eli sukulaisia voisi siten hahmottaa.

[Matti A. Nieminen]

-- Koska uudistilan tai aution ottaminen vaati takaajia, niin löytykö Stubilan lasten tilojen takaajista tietoa, kuten tuosta Erik Ilonuksen Kaasan ja Knusin tiloista?
Takaajat käsiteltiin aina käräjillä, mutta onko tietoa säilynyt. --

Hei

Nähdäkseni Mikko Matinpoika Stupilan lapsista tarvitsivat talon ottamisessa takaajia vain Urpo ja Heikki Lauttijärvellä, Frans Otamoilla, Valpurin mies Heikki Mikonpoika Rogelissa ja Yrjö Kuggilla. Muut lapset saivat talonsa perintönä, aviopuolison perintönä, talonjaossa, jne. tai eivät saaneet taloa ollenkaan. Urpon ja Heikin uudistilojen takaajista en ole löytänyt tietoa. Sen sijaan Fransin, Valpurin ja Yrjön saadessa talonsa oli heillä seuraavat takaajat:

Frans Mikonpoika, Otamo 1665:
Paavo Klemetinpoika Kankku Merikarvia, Elias Pekanpoika Köörtilä, Martti Klemetinpoika Merikarvia, Heikki Hannunpoika Köörtilä, Juho Juhonpoika Ahlainen, Reko Mikonpoika Merikarvia.

Valpuri Mikontytär, puoliso Heikki Mikonpoika, Rogeli 1663:
Mikko Matinpoika Stupila Merikarvia, Perttu Sipinpoika Merikarvia, Elias Pekanpoika Köörtilä, Heikki Hannunpoika Köörtilä.

Yrjö Mikonpoika, Kuggi 1680:
Juho Martinpoika Merikarvia, Heikki Mikonpoika Merikarvia, Lauri Tuomaanpoika Merikarvia, Tuomas Tuomaanpoika Merikarvia, Yrjö Mikonpoika Merikarvia.

Terveisin
Matti Nieminen

[Benedictus]

Frans Mikonpoika, Otamo 1665:
Paavo Klemetinpoika Kankku Merikarvia, Elias Pekanpoika Köörtilä, Martti Klemetinpoika Merikarvia, Heikki Hannunpoika Köörtilä, Juho Juhonpoika Ahlainen, Reko Mikonpoika Merikarvia.

Valpuri Mikontytär, puoliso Heikki Mikonpoika, Rogeli 1663:
Mikko Matinpoika Stupila Merikarvia, Perttu Sipinpoika Merikarvia, Elias Pekanpoika Köörtilä, Heikki Hannunpoika Köörtilä.

Yrjö Mikonpoika, Kuggi 1680:
Juho Martinpoika Merikarvia, Heikki Mikonpoika Merikarvia, Lauri Tuomaanpoika Merikarvia, Tuomas Tuomaanpoika Merikarvia, Yrjö Mikonpoika Merikarvia.

Terveisin
Matti Nieminen

Tuossa yllä on kiinnostavaa, että kaikki muut, paitsi Johan Johansson Ahlaisista, ovat Merikarvialaisia.
Eli voidaan arvella heidän olevan lähipiiriä.

Frans Otamon ja Henrik Rogelin takaajista on samoja Elias Persson Köörtilästä ja Henrik Hansson samoin Köörtilästä.
Voisi jopa pohtia, miksi ovat takaajia, sillä Niemisen tietojen mukaan tilat olivat pieniä ja vieläpä huonosti asuttuja.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33669

Oliko takaussyynä sukulaisuus vai saivatko jotain etua takauksesta?
Yleensä takaajat olivat varakkaita, koska heidän piti pystyä maksamaan jos taattu ei sitä tehnyt.

Muut takaajat vaikuttavat olleen varakkaita taloja, vaikka en vielä kaikkia ehtinyt tutkia.
Kuka oli tuo Ahlaisen Johan Johansson?

[Benedictus]

Fodermarsk näyttää tässä Staffanin tapauksessa olevan selkeä ammattinimike, eikä siis sukunimi. Tässä vertailun vuoksi rehumestarin viran haltijoita Porin kuninkaankartanon kruununtalleilla (Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjoista):
1629 Staffan foder marsk
1632 Simon Andersson fodhermarsk
1637 Matz Jörensson fodermarsk wedh Biörneborghz Stall
1648 Bugisslaus Rambo fodermarsk i cronones stall här widh Biörneborgz konungz gårdh
1650 Jören Staffansson fodermarsk i H:K:M:tz stall wedh Biörneborg.

Terveisin
Matti Nieminen


Tässä vielä käräjäjuttu, jossa herra Erik ottaa Kaasan ja Knuussin:

Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 Lapväärtin entinen kirkkoherra herra Erik Henrici pyysi ottaa viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Merikarvialta, toinen 3:16 veroäyrin tila, jota Martti Olavinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut autiona 35 vuotta, ja toinen 1:14 veroäyrin tila, jota Esko Laurinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut niin kauan autiona, ettei kylässä ollut ketään, joka olisi tiennyt, milloin siitä viimeksi oli verot maksettu. Koska kukaan suvusta ei halunnut ottaa niitä vastaan eikä lunastaa sukuoikeutta itselleen, annettiin samat talot mainitulle herra Erikille kruununtiloina, ei verotiloina, vastaan otettaviksi, nautittaviksi, viljeltäviksi ja hallittaviksi, kuitenkin siten, että hän hankkii asukkaat erikseen kummallekin talolle, mikäli ei korkeilta viranomaisilta saa lupaa yhdistää niitä yhdeksi taloksi ja manttaaliksi. Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen

Entinen khr Ericus Henrici Ilonus:


Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen

Laitan tähän tietoa takaajista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576894
Ulvilan Gammelbyn Trumetarin ratsutilan isäntä, nimismies ym. Volter Moliis/Skotte kuolee 1636 takaus vuonna, vaimo 2. Dorde Thomasdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576799
Mats Jöransson Viikar, stallskrifare(tallikirjuri? Kuninkaan hevostallit olivat Porissa)
Gertrud vaimo
Kiinnostavaa, että katoaa 1637 eli kuoliko?

Birell Månsson ryttare, Måns Birillssonin poika, mainitaan viimeksi 1639.
vaimo Anna.
Kiinnostavaa, että kumpikin tila vaikuttaisi olevan myöhemmin Anders Matsson kuutin(laiva)rakentajan hallussa. Onko Mats Jöranssonin poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576865
Thomas Matsson mainitaan viimeksi 1639.
Vaimo Valborg

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847
Eskil Bertilsson ja vaimo Brita
Rotkus naapuri myöhemmin Volter Molisin pojan Aleksanderin hallussa vaimon peruna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577020
Grels Henriksson Nissi Pomarkusta.Ryttare tila.mainitaan viimeksi 1639.
Gertrud vaimo.

Mikä yhdistäisi näitä takaajia, paitsi tyhmyys, koska varmaankin joutuivat maksamaan takuun, kun Ilonus häipyi Huittisiin?

Vorter Moliisin 2.vaimo 1619 voisi olla Harjunpään Thomas Matssonin tytär, sillä mainitaan jo 1604 Harjunpäässä.

Kummallista, että tuossa on takaajana sekä Mats Jöransson foremarsk ja Pomarkun Nissin Grels Henriksson, jossa Niemisen käännöksen mukaan Foremarsk Staffanin ja Beatan vävy Anders Staffansson on ryttarena.

Pohdin kumman vävy Anders Staffansson oli?
Beatan vai Staffanin? Nimi panee ajattelemaan, että olisi Staffanin poika, joka nai Beatan tyttären?

Kiinnostavaa, että Grels Henrikson Nissin tytärenpoika Mårten Nilsson oli juuri tuon toisen Ilonuksen tilan Knuusin lampuotina.

Nissi ja muut Pomarkun tilat kuuluivat siis Jöran Pryssin läänitykseen.
Nissi tosin siirtyi Sheelin jälkeen jollekin Gulbrandt Olofssonille.

Kuka oli tuo Anders Staffansson Nissin ryttare?

Lainaus Nieminen:

Pistoolikauppojen toinen osapuoli ja rehumestarin vävy, Anders Staffansson, oli Pomarkun Grels Henrichssonin ratsumies 1631 (Greels Henderssons tien:r Anders Staffansson i Påmarck). Hän lienee heittänyt henkensä ennen vuotta 1636, sillä silloin Pomarkun Nissillä näkyy uusi ratsumies (Grels Henrichssons tienare Peer Simonsson i Påmark). Rehumestarin tytär Karin näkyy leskenä äitinsä kanssa Porin henkikirjassa 1634, joten hän oli todennäköisesti ratsumies Anders Staffanssonin vaimo.

Tässä tulee eteen uusi tieto, koska tiedetään Siikaisten Otamon talon isännän Staffan Andersson Skytten tyttären naineen aiemmin mainitun Nissin Mårten Nilssonin.

Otamon talon värikkään ja rikkaan isännän alkuperä on ollut hakusessa vuosikymmeniä.
Hän oli metsästäjä, porvari, uudistilallinen(Otamo) ja jopa tietäjä ja parantaja.
Kuoltuaan tyttäret peräsivät velkasaatavia pitkin maakuntia.

Vaikuttaisi hyvin mahdolliselta, että tässä oleva Anders Staffansson olisi Staffan Andersson Skyttän isä.

Käsitin jostain, että Nissin Grels Henrikssonin vaimo oli Gertrud Andersdotter?

[Benedictus]

Pohdin tuota Ilonus ulottuvuutta.

Onkohan pohdittu sitä, että Ericus Henrici Ilonus ja Pomarkun Grels Henriksson Nissi olisivat veljekset?

Ajallisesti se sopii erittäin hyvin.
Tuo takaus olisi myös vahvistava seikka.

Ehkäpä heidän kummalliset naisseikkailunsa ovat myös yhdistävä tekijä.

Grels Henrikssonin vaimo oli Gertrud Andersdotter jo 1634, eli ei oikein voisi olla ryttare Andes Staffanssonin tytär, toisaalta Otamon Staffan Andersson on mainittu syntyneeksi noin 1620 eli voisi olla isosisko, toisaalta tuntuisi oudolta, että appiukko ratsastaisi talon puolesta.

Toisaalta, jos Gertrud Andersdotter ja Staffan Andersson olisivat sisarukset, olisi Mårten Nilsson Nissi nainut äitinsä serkun Gertrud Staffansdotter Otamon.

Jos Erik Henriksson Ilonus ja Grels Henriksson Nissi olisivat veljekset, niin kuka voisi olla isänsä, huomioiden, että Ilonuksen sisar mainitaan Helsingin pitäjän Malmilla.

[tina]

Fodermarsk
Otamon talon värikkään ja rikkaan isännän alkuperä on ollut hakusessa vuosikymmeniä.
Hän oli metsästäjä, porvari, uudistilallinen(Otamo) ja jopa tietäjä ja parantaja.
Kuoltuaan tyttäret peräsivät velkasaatavia pitkin maakuntia.



Mielenkiintoinen ketju täältä löytyikin. Itse olen juuri tutkimassa Stupilan sukua, joka kuuluu minin sukuhaaraani :). Tarkoitetaanko tuossa nyt Stefan Antinpoika Skytt? Otamon isäntä 1662-1664.

[raimoensio]

Juuri Otamon isännästä on kysymys.

Nissi vävy Niilo Yrjönpojan syntyperän laittasin Vihteljärvelle, sillä sopivasti Kulhuassa mainitaan 1637 Nils Jöransson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26123

[Benedictus]

"Mikko Matinpoika Stupila, talollinen, k. 1682 Merikarvia, Stupila. Isäntä 1641-1674.
Puoliso: Kirstin, k. 6.4.1679 Merikarvia, Stupila.
Lapset:
Paavo Stupila, s. 1633 Merikarvia.
Maria Stupila, s. 1639
Anna Ingi o.s. Stupila, s. 1641, k. 9.7.1714 Merikarvia, Kasala
Frans Otamo e. Stupila, s. 1643.
Urbanus (Paanu) Lauttijärvi e. Stupila.
Henrik (Hindrich) Kräni e. Stupila, s. 1648.
Henrik (Hendrich) Lauttijärvi e. Stupila, s. 1652.
Yrjö Kuggi e. Stupila
Jakob Stupila, s. 1655
Valborg Rogel o.s. Stupila.


Melkein kaikki yllä olevat ovat esipolviani.


Kysyisin, onko jo olemassa Stupilan isälinjan haplo tyyppi testattuna?


Michel Matsson Stupilan alkuperästa olaan montaa mieltä, eli isälinja varmaankin kertoisi jotain.


Mieslinjoja on useita olemassa, saisin ainakin yhden testautettua.

[Taisto]

Lisäisin noihin Mikon lapsiin vielä Eskon.

1661 - ... , Eskill son utsl 660


Kysyin hänestä pari vuotta sitten ja sain tällaisen vastauksen:



"Esko Mikonpoika Stupila otettiin sotilaaksi veljensä Paavon puolesta 1660 ja siksi jätetiin pois (utesluta) henkikirjasta.
Esko Mikonpoika Merikarvialta näkyy nihtinä mm. PJR:n kapteeni Lorentz Hesteskon komppaniassa Huittisissa 4.10.1661.
Rullor 1661, Vol. 8: 33v, KrA. (Kuva 40)


Tässä linkki:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053749_00041
Tuo lähdeviitteen 33v ei suinkaan tarkoita Eskon ikää, vaan on folionumero, 33 verte." Kränin Matti 26.6.2017 SukuHakuri

[Taisto]

Jäi tämä linkki SAY:oon pois
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577837


Ja mitä tulee tuohon kysymykseen isälinjasta, niin Sukujutut listaa Mikosta minuun 23 polkua, mutta suoraa isälinja ei ole. Mikon lapsista Paavo, Heikki (Hindrich), Urpo, Valpuri ja Franssi ainakin ovat esivanhempiani.

[raimoensio]

Kun nyt on Stupilaa linjoilla, niin lisätään seuraava havainto:


Mikko Matinpojalle on tytär Maria, s. n, 1639 ja häviää 1657 perheestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577837

Mikko Markunpoika Kaasalle tulee juuri seuraavana vuonna vaimoksi Maria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577838

Tekisi mieli ajatella, että tässä vaan Stupilan tytär siirtyy naapuriin.

Kunhan jostain saisi tuon Mikko Markunpojan vaimon patronyymin.

t. Raimo

[mernis]

Laitan tähän vanhaan ketjuun jatkoksi kysymyksen liittyen Michel Mattsson Stupilan toisen vaimon Kirstin Andersdotterin kuolinvuoteen. Tässäkin ketjussa (samoin kuin joissain muissa lähteissä) hänen todetaan kuolleen 1679. Mihin tämä tieto perustuu?

Kuitenkin Ulvilan käräjillä käsitellään 1691 tapausta, jossa Påhl Michelsson Merikarvialta maksaa äitipuolelleen Kirsin Andersdotterille perintöjä.

Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1691-1691 (II KO a:6), jakso 12, sivu 16-17: 21, 23.2.1691 Ulfzby Sochn ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733005 / Viitattu 14.8.2020

Jutusta käy myös ilmi Kirstinin patronyymi.

[raimoensio]

Reijo Ostamon puhtaaksi kirjoittamissa tileissa mainitaan, että 6.4.1679 Mikko Matinpoika Stupilasta olisi maksanut 12 äyriä? paarivaatteista

Summasta on ilmeisesti päätelty, että kyse olisi Mikon vaimosta!

Linkki alkuperäiseen:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5499418