SAY:n merkintöjen tulkitseminen

[Benedictus]

Ohessa on ongelma, johon toivon apua.

Lemun Toijalan kylän yhdellä tilalla näkyy ruskealla (maakirja?) merkittynä Per Michelsson 1639.
Ketään muuta henkilöä ei mainita.
Tilanne jatkuu 1680-luvulle samana. Tila öde.

Epäilen, että kyseinen Per Michelsson on sama kuin Karkun Suoniemen Per Michelsson.

Mitä tuo Toijalan merkintä tarkoittaa, onko omistaja?

Voiko olla sama henkilö eri tiloilla, eri maakunnissa merkittyinä.

Mitä tuolla donatiolla tarkoitetaan, joka koskee tilaa 1649?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698409
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=699361

[Julle]

< Mitä tuolla donatiolla tarkoitetaan, joka koskee tilaa 1649? >
Donaatio on lahjoitus, mutta millä ehdoilla?

Muut värimerkinnät löytyvät oppaan sivulta 5 ja lyhenteet 44-?
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/esittely.html
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf

Lukemisiin

[Benedictus]

Kiitos Jullelle kommentista. Olen kyllä nuo sivut lukenut ja pyrkinyt tukitsemaan ja selvittämään asiaa.
Kaipaisin kuitenkin jonkun expertimme omaani lahjakkaampaa näkemystä, sillä on vaikea selvittää voisiko tuossa olla kyse samasta henkilöstä eri maakunnassa.
En tiedä onko kukaan aiemmin löytänyt samanlaisia tapauksia?

[Pekka Hiltunen]

Kiitos Jullelle kommentista. Olen kyllä nuo sivut lukenut ja pyrkinyt tukitsemaan ja selvittämään asiaa.
Kaipaisin kuitenkin jonkun expertimme omaani lahjakkaampaa näkemystä, sillä on vaikea selvittää voisiko tuossa olla kyse samasta henkilöstä eri maakunnassa.
En tiedä onko kukaan aiemmin löytänyt samanlaisia tapauksia?

En kyllä ole ekspertti, mutta SAY:n mukaan Lemun Toijolassa oli m.m. Henrik Olofsson Spåren ratsu- /ratsastilan lisäksi kyseinen autio, jonka joku Per Mikkelsson on ottanut verolle ja viljeltäväkseen 1641. Vuoteen 1642 mennessä ei talosta ole maksettu veroa, eli on "öde" ja mainitaan sellaisena vielä 1644-49 aikana, minkä jälkeen kruunu on lahjoittanut talon aatelisille Lars Carpelanin leskelle ja jälkeläisille. Tämän jälkeen on lukkari Thomas asunut tilalla. Talossahan on häntä ennen ja Per Mikelssoninkin aikana asunut kappalainen her Clemens, vaimonsa/ leskensä Sara sekä tämän piiat Margareta ja nyöhemmin Brita. Per Mikkelsson ei näytä maksaneen tilasta ollenkaan veroa eikä hän varmaankaan ole fyysisesti myöskään asunut tilalla, kun ei ole saattanut sita veronmaksukykyiseksi, vaikka ilmeisestikin on saanut pari vuotta verovapautta tätä varten.

Näyttää ilmeiseltä, että kyseinen Per Mikkelsson on siis majaillut muualla ja myös maksanut veroa muualla, kuten esim. Karkussa. Ei mikään ole estänyt henkilöä ottamasta viljeltäväkseen useita tiloja ja eri pitäjistä - varsinkaan Kuningatar Kristinan aikana, jolloin kruunu ajautui kassakriisiin m.m. näitten donaatioitten takia niin, että sitten vuosisadan loppupuolella piti redusoida eli vetää kruunulle takaisin kruunun kustannuksella eläneen aateliston tilat.

En tiedä, onko Per Mikkelssonin nimi huitaistu vahingossa vai tarkoituksella jo vuoden 1639 sarakkeeseen, jolla lukee, että otti aution verolle vasta 1641. Hänellä on tietenkin voinut olla jotain tekemistä kyseisen kappalaisen, Clemens Magniin tai tämän lesken Saran kanssa.
PH

[E Juhani Tenhunen]

En kyllä ole ekspertti, mutta SAY:n mukaan Lemun Toijolassa oli m.m. Henrik Olofsson Spåren ratsu- /ratsastilan lisäksi kyseinen autio, jonka joku Per Mikkelsson on ottanut verolle ja viljeltäväkseen 1641. Vuoteen 1642 mennessä ei talosta ole maksettu veroa, eli on "öde" ja mainitaan sellaisena vielä 1644-49 aikana, minkä jälkeen kruunu on lahjoittanut talon aatelisille Lars Carpelanin leskelle ja jälkeläisille. Tämän jälkeen on lukkari Thomas asunut tilalla. Talossahan on häntä ennen ja Per Mikelssoninkin aikana asunut kappalainen her Clemens, vaimonsa/ leskensä Sara sekä tämän piiat Margareta ja nyöhemmin Brita. Per Mikkelsson ei näytä maksaneen tilasta ollenkaan veroa eikä hän varmaankaan ole fyysisesti myöskään asunut tilalla, kun ei ole saattanut sita veronmaksukykyiseksi, vaikka ilmeisestikin on saanut pari vuotta verovapautta tätä varten.

Näyttää ilmeiseltä, että kyseinen Per Mikkelsson on siis majaillut muualla ja myös maksanut veroa muualla, kuten esim. Karkussa. Ei mikään ole estänyt henkilöä ottamasta viljeltäväkseen useita tiloja ja eri pitäjistä - varsinkaan Kuningatar Kristinan aikana, jolloin kruunu ajautui kassakriisiin m.m. näitten donaatioitten takia niin, että sitten vuosisadan loppupuolella piti redusoida eli vetää kruunulle takaisin kruunun kustannuksella eläneen aateliston tilat.

En tiedä, onko Per Mikkelssonin nimi huitaistu vahingossa vai tarkoituksella jo vuoden 1639 sarakkeeseen, jolla lukee, että otti aution verolle vasta 1641. Hänellä on tietenkin voinut olla jotain tekemistä kyseisen kappalaisen, Clemens Magniin tai tämän lesken Saran kanssa.

Käväisin vielä Loimijoen (Alastaron) Niinijoen Pietilän SAY-sivulla 1620-1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642 - siellä mainitaan maakirjassa 1628 (Lemun kappalaisen Lemetti Maununpojan) leski Saara (Simontyttären) ratsumies Pentti Heikinpojan jälkeen ennen siirtymistä nimismies Erkki Tuomaanpojalle (Spåra). 1628 Saaran alla suluissa kuolleeksi mainittu Erkki Tuomaanpoika lienee Saaran isä (Blom).

Lemun Toijolan/Toijalan (Maskua, nyk Lemun kirkonkylä) vuosien 1654-1673 SAY:ssä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979 mainitaan 1656-1657 Saara "Vtk-ritarin" vaimo, 1668-1669 Kirsti Hil(l)ilä ja ratsumiehen vaimo Brita sekä 1671-1673 ilmeisesti sama Kirsti on Martti Tuomaanpojan vaimona.

E. Juhani Tenhunen

[Pekka Hiltunen]

Käväisin vielä Loimijoen (Alastaron) Niinijoen Pietilän SAY-sivulla 1620-1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642 - siellä mainitaan maakirjassa 1628 (Lemun kappalaisen Lemetti Maununpojan) leski Saara (Simontyttären) ratsumies Pentti Heikinpojan jälkeen ennen siirtymistä nimismies Erkki Tuomaanpojalle (Spåra). 1628 Saaran alla suluissa kuolleeksi mainittu Erkki Tuomaanpoika lienee Saaran isä (Blom).

Lemun Toijolan/Toijalan (Maskua, nyk Lemun kirkonkylä) vuosien 1654-1673 SAY:ssä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979 mainitaan 1656-1657 Saara "Vtk-ritarin" vaimo, 1668-1669 Kirsti Hil(l)ilä ja ratsumiehen vaimo Brita sekä 1671-1673 ilmeisesti sama Kirsti on Martti Tuomaanpojan vaimona.

E. Juhani Tenhunen

En tiedä, mitä tässä Vtk:n ritarilla tarkoitetaan, mutta voisi olla vaikkapa esim. Lemun Vitikaisten ryttari.
PH

[Benedictus]

Pietilän nimismies Bengt Henrikssonilla oli vaimo Agnes, joka kuoli 1624 paikkeilla, nai sitten vaimon Sara Simonsdottein, kuoli itse 1626 paikkeilla, jonka jälkeen leski Sara Simonsdotter nai Erik Thomasson Blomin.
Mitähän noissa alkuperäisissä maakirjoissa lukee?

Tuo Määre Toijalan sivulla Sarasta on utridarens hustru.

Kiitos Hiltuselle. Voidaan siis teoriassa olettaa, että Kappalainen Clemens Magnusson eli Månsson olisi voinut olla khr Ericus Henricin vävy Sara Eriksdotter Florinan puoliso. Tämä on kuollut ja tilan on ottanut verolle sisaren Cristina Eriksdotter Florinan kihlattu tai puoliso Per Michelsson Pacchalenius.
Otettuaan 1643 kotitilansa haltuunsa on jättänyt Toijalan tilan autioksi ja siellä sitä on ehkä viljellyt leski Sara Florina.
Tuo klokkare Thomas on Mårtensson kuolintiedoissa.

Tuo kyseinen tila on siis ollut jo 1585 khr Ericus Henricin hallussa.1618 mainitaan kappalainen Sigfrid ja sitten tuo Clemens Månsson. Khr Ericus kuoli 1636, eli omistuksia on silloin varmaankin jaettu.

Pojat taisivat kaikki olla pappeja, eli silloin he ovat saaneet koulutuksen, jolloin tytärille on ehkä jaettu maata ja tavaraa.

[E Juhani Tenhunen]

Pietilän nimismies Bengt Henrikssonilla oli vaimo Agnes, joka kuoli 1624 paikkeilla, nai sitten vaimon Sara Simonsdottein, kuoli itse 1626 paikkeilla, jonka jälkeen leski Sara Simonsdotter nai Erik Thomasson Blomin.
Mitähän noissa alkuperäisissä maakirjoissa lukee?

Tuo Määre Toijalan sivulla Sarasta on utridarens hustru.

Kiitos Hiltuselle. Voidaan siis teoriassa olettaa, että Kappalainen Clemens Magnusson eli Månsson olisi voinut olla khr Ericus Henricin vävy Sara Eriksdotter Florinan puoliso. Tämä on kuollut ja tilan on ottanut verolle sisaren Cristina Eriksdotter Florinan kihlattu tai puoliso Per Michelsson Pacchalenius.
Otettuaan 1643 kotitilansa haltuunsa on jättänyt Toijalan tilan autioksi ja siellä sitä on ehkä viljellyt leski Sara Florina.
Tuo klokkare Thomas on Mårtensson kuolintiedoissa.

Tuo kyseinen tila on siis ollut jo 1585 khr Ericus Henricin hallussa.1618 mainitaan kappalainen Sigfrid ja sitten tuo Clemens Månsson. Khr Ericus kuoli 1636, eli omistuksia on silloin varmaankin jaettu.

Pojat taisivat kaikki olla pappeja, eli silloin he ovat saaneet koulutuksen, jolloin tytärille on ehkä jaettu maata ja tavaraa.

Lainataan Aulis Ojaa Genoksessa (1970):

-Antti Mikonpoika Pacchaleniuksen tyttäristä Liisa meni naimisiin Hämeenlinnan kirkkoherran Iisak Florinuksen kanssa.

Pietari Mikonpoika Pakkala
Mikko Antinpoika Pakkalan nuorin poika, noin vuonna 1623 syntynyt Pietari Mikonpoika Pakkala joutui jo parikymmenvuotiaana eli vuonna 1643 kaiketi isänsä sairaalloisuuden takia ottamaan vastaan kotitalon isännyyden. Emännyyttä hoiti aluksi edelleen hänen äitinsä Priitta Niilontytär, kunnes vuonna 1650 tuotiin taloon nuori emäntä, Stiina Erkintytär nimeltään.
Talo näyttää Pietari Mikonpojan isännyyskaudella olleen jatkuvasti paikkakunnan varakkaimpia ja uudenaikaisimpia. Niinpä eräiden käräjäjuttujen yhteydessä käy selville, että Pakkalassa jo tällöin oli uloslämpiävä pirtti ja pakari ja että talon huoneisiin jo kuului myös erityinen isännänkamari, jossa Pietari-isäntä nukkui ja teki kirjoitustöitänsä, kieli- ja kirjoitustaitoinen kun setiensä ja veljiensä tavoin oli. Talon vuotuisen kylvömäärän mainitaan 1600-luvun jälkipuoliskolla olleen 6 tynnyriä ja lehmien luvun 8 kappaletta. Kylvömäärä oli noussut 4 tynnyristä 6 tynnyriin jo edellisen isännän Mikko Antinpojan aikana, jolloin Pakkalan yksinäistalon kanssa yhdysviljelykseen oli liitetty lähellä sijainnut Saviniemen yksinäistalo. Pietari Mikonpojan varallisuudesta kertovat niinikään monet takaukset, joihin hän sitoutui ja jotka hän toisinaan joutui myös maksamaan taattavien osoittauduttua rahattomiksi. Jonkinlaisen käsityksen Pietari Mikonpojan varojen määrästä antaa tieto, jonka mukaan Pakkalan rakennusten ja irtaimiston arvoksi niiden tuhouduttua tulipalossa heti Pietarin hautajaisten jälkeen vuonna 1703 laskettiin kokonaista 2013 kuparitaalaria.
Vuonna 1650, Pietari Mikonpojan ollessa vasta noin 27-vuotias, hänet valittiin Rainion ratsutilan isännän Juha Hannunpojan jälkeen Karkun ja Mouhijärven pitäjien nimismieheksi, samaan toimeen, jota hänen isänsä oli hoitanut vuosina 1630-1636. Toimen mukanaan tuomien moninaisten velvollisuuksien ja rasitusten korvaukseksi Pakkalan nuori isäntä sai tavanomaisten verovapauksien ja nimismiehenkappojen lisäksi oikeuden kantaa itselleen verot kolmesta Palvialan kylän talosta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756 Lemun SAY kertoo, että Pietari Mikonpoika Pakkala tulee maakirjaan jo 1639 eli 16-vuotiaana.

Pietarin Liisa-sisar avioitui Isak Arvidinpoika Florinuksen kanssa. Isakin isä Arvid Erikinpoika Florinus oli Lemun kirkkoherra Ericus Henricin ja Kristiina Tuomaantytär Blomin poika:

Isak Florinus Isaacus Arvidi, Aboensis 1471 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1471). Vht: Turun suom. kappalainen 1648–64, sitten Längelmäen kirkkoherra Arvid Florinus (Arvidus Erici, † 1677) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Ylioppilas Turussa sl. 1661 [Florinus] Isaac Arvidi Aboens _ 67. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1662 – sl. 1664. Respondentti 13.11.1663, pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1665 – kl. 1668. Respondentti 1666(?, Marklin), pr. Mårten Miltopaeus 606 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=606). Respondentti 7.12.1667 pro gradu, pr. Anders Petraeus 540 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=540). FM 26.5.1668. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1668 – kl. 1669. — Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori (1670). Hattulan kirkkoherra 1676 (kuoli ennen virkaan astumista). Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1675. † 1676. Pso: 1669 Elisabet Andersdotter Pacchalenius.
Äitipuolen veli: Götan hovioikeuden asessori, FM ja MOT Mikael Wisius 42 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=42) (yo 1640, † 1669?).
Serkku: rykmentinpastori Erik Florinus 798 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=798) (yo 1650, † 1656).
Poika: Anders Florinus 3629 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3629) (yo 1689/90).
Lanko: Längelmäen kirkkoherra Anders Lilius 1633 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1633) (yo 1663, † 1682).
Lanko: Eurajoen kirkkoherra, FM Anders Pacchalenius 1826 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1826) (yo 1665/66, † 1704).
Lanko: Kangasalan kappalainen Krister Melartopaeus 1869 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1869) (yo 1666/67, † 1693).
Vävy: kalantilainen rusthollari Karl Brunlöf 4967 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4967) (yo 1707, † 1740).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 60b; DI Antti Lehtosen tiedonanto 20.12.2006 (Korjaus koskien Isakin äitiä: Kangasalan käräjien 30.–31.3.1693 f. 181v mukaan maisteri Isak Florinus oli Längelmäen kirkkoherran Arvid Florinuksen lesken Elin Knutsdotter Wisiuksen poikapuoli); Esko Karisalmen tiedonanto 29.3.2009 (Anna-tytärtä koskeva korjaus Släktbok II:n Florinus-selvitykseen, katso 1032 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1032)); KA valtakunnanregistratuura 17.3.1676 f. 36 (Collation för Magist. Isaac Florino på Hattula Pastorat); KA mf. ES 1882 (ll 5) Hattulan, Vanajan, Rengon ja Lehijärven käräjät 7.–9.4.1670 f. 16 (Rector Sch: et Pastor Tavastb: Höglärde H.r Magister Isaacus Florinus på Actuarij uthi den Högl:e Kongl:e Håff Rätt i Åbo Ehrboren och Wel:t Berendt Riggerdtssons wegnar); KA mf. ES 1966 (nn 8) Kangasalan käräjät 16.–19.2.1691 s. 130 (Studenten Dn: Andreas Florinus kom nu för Rätta, och framhade dydgesamme Matrona Elin Wisia (katso 1869 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1869)) j Isoniemi, angående den Arfz prætention som bem:te Florinus efter sin Sahl: Fahrfader Kyrckioheerden ehrewyrdige H:r Arfvedh Florinus nu fordrar, hwar emot sade bem:te Moder sigh icke hafwa wedh handen alla dhe skiähl som till denne Saak tarfwas kunde, utan begiärte dilation); KA mf. ES 1967 (nn 10) Kangasalan käräjät 30.–31.3.1693 f. 181v (Sochneskrifwaren j Karcku Mathias Kollanius Opwijste en Fullmacht af Kyrckioheerden j Wåno Ehrewyrdige Mag: Andreas Paccalenius 1826 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1826) d: 13 hujus extraderat att utföra Saken emot Fordom Kyrckioheerdens j Lengelmäki Sahl: H:r Arfvedh Florinj Enckia dygdesamma hustru Elin Cnutzdotter Wisia, angående dess Stiufssons Fordom Rectoris j Tafwastehuus högwällärde Mag: Isach Florinj arfzdehl efter sin Fader bem:te Kyrckioheerde j Lengelmäki, som Mag: Paccalenius hwilcken Förmyndare och Mohrbror är åth Mag: Isach Florinj döttrar Jungfrw Anna och Ingeborgh Juræ Repræsentationis på bem:te sina Systerdöttrars wägnar fordrar, men som Swaranden intet är tillstädes). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 92 (XXII), 110 (XXVI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 80 (isä), 395, 400, 404, 451, 484, 507, 522; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 16, 52, 233, 243, 247–248, 264, 265, 305, 344; Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 30 passim (isä); C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. 38 #200 (12.10.1664, isä), 161 #319 (22.1.1676). — G. Marklin, Ad catalogum disputationum. Supplementa (1820) p. 58 V#2586 (A. Isaac. Florinus, Aboëns. ‹pitänee olla: Isaac. A.›); C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 302, 332; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 280; Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 410 (Florinus II. Tab. 32); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2586R, 2922R, 3722R, 3729G; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 91; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #812H (vih. 14.3.1669), 848, 988, 2612R, 3042R, 3317G, 3694R.
Päivitetty 22.1.2011.
Viite: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Isak Florinus. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1471>. Luettu 7.2.2016.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=656

Florinus, Arvidus Erici (K 1677)

Arvid Eriksson
S ilmeisesti Lemu. V Lemun kirkkoherra Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) ja hänen 2. puolisonsa Kristina Tomasdotter Blom.
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) piispan kappalaisena / kotisaarnaajana ja koulunopettaja Ahvenanmaalla ennen 1848; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis) 1648. Florinus oli Turun tuomiokapitulin suosittelema ehdokas Längelmäen kirkkoherran virkaan Henricus Johannis Liliuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1455) kuoltua 1657, mutta kun kirkkoherran leski hyvin voimakkaasti ajoi poikansa, maisteri Johannes Henrici Liliuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1456) nimittämistä isänsä seuraajaksi eikä Florinus kehotuksista huolimatta matkustanut Längelmäelle esittäytymään ja esittämään pitäjänmiehille tuomiokapitulin suosituskirjettä, tuomiokapituli luopui aiemmasta kannastaan ja nimitti Lilius nuoremman kirkkoherraksi. Tämän kuoltua Florinus vihdoin nimitettiin Längelmäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5059) kirkkoherraksi 1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 5.12.1649, 15.10.1653, 1664, 2.6.1671 ja 27.11.1675.
K Längelmäki 1677.
P1 N.N.; P2(?) Elin Knutsson Wisia, P2 V Turun kaupungin porvari, räätälimestari ja ammattikunnanvanhin Knut Viisas (Knuth Wijsas) ja Kerttu Antintytär (Gertrud Andersdotter).
Julkaistu 19.1.2011.

Tämä Arvid oli ilmeisestikin Cristina Erikintytär Florinan veli.

E. Juhani Tenhunen