PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka tulee Kirstin Johansdotterin mukana Hartolaan ?


Kurki
31.01.16, 23:44
Minkäniminen henkilö on tullut Mäntyharjulta (näin tulkitsin paikan) Kirstin Johansdotterin kanssa Hartolan Koskipään Klockaren (14.1.18??). Henkilön nimi on kirjoitettu samalle riville ennen Kirstin nimeä. Kirstin Johansdr:a koskevasta lisämerkinnästä selvitin : "lägrad, absolv.", mutta mitä ihmettä lukee ennen viimeistä sanaa, joka näyttäisi olevan "äktenskap"?
Taas kiittäen jo etukäteen :)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hartola/rippikirja_1780-1790_tk1006_i/143.htm

aaaalto
02.02.16, 21:05
Tästä saanee paremmin selvää:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6531159

Kansallisarkiston kuvia on helpointa selata "digihakemiston" avulla:
http://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=222981.KA&amnimeke=Hartolan+seurakunnan+arkisto


Arno

Kurki
02.02.16, 22:26
Kiitos Arno kommentista :)
Selailen kaikki mahdolliset digitoidut vaihtoehdot, mutta kun taidot ei aina riitä ja silmät on huonot !
Kirstin mukana ehkä muuttanut ???? Ottoson, mutta edelleen en saa selkoa lopun lisämerkinnästä: ??? ...och äktenskap enkä vuosiluvusta 1780? Mäntyharjulta ei heitä löydy, mutta täytyy vaan ehkä jatkaa Kansallisarkistoon :confused:
Kirsti Juhanintytär kuolee 1808 naimattomana Hartolan Koskipään Hannulan torpassa.
kiittäen, Merja

Essimi
02.02.16, 23:01
Minusta siinä on vain Kirstinin etuliitteitä, alkaen sanalla Inhys...eller...Kirstin Johansdr ankommit med betyg från ...
Yleensäkään kahden henkilön nimiä ei ole merkitty samalle riville, joten tuollaisesta oletuksesta lähtisin tekstiä purkamaan.

Poola
03.02.16, 15:59
Hei!

Minusta siinä lukee ensin Inh. ja sen jälkeen Hushållerska. Siinä lopussa saattaa lukea jotain muuttokirjasta, joka on annettu työskentelyä varten herrasväelle. Kenelle herrasväelle, nimestä/nimistä en kylläkään saa selvää. Todistus on Mäntyharjulla annettu 14.1.1783. Tähän hushållerskaan minusta viittaa myös seuraavan vuoden kirjassa oleva merkintä Inh. hush.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6531612

Terveisin Paula

Kurki
07.03.16, 16:05
Kiitos Paula :) ja kaikki muutkin kommentoineet !

Päädyin itse myös tuohon hushollerskaan, kun löysin samalta Hartolan rippikirjan sivulta Mäntyharjulle muuttaneen Emmanuel Gåsmanin Iitin Woikosken sahan kirjurina. Hänella on piikana Kirstin vuodet 1781-84 ja 1786. Taloudessa on tuolloin ainakin v 1782 alaikäinen poika mukana - Gåsmanhan on vielä tuolloin poikamies ja muita henkilöitä ei ole asutuksen yleisluettelossa talouteen merkitty, joten onko lapsi Kirstin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1808068

Kirstin Johansdotter on oletettavasti sama henkilö, joka on aimmin ollut palvelijana Otto Tandefeltin äidillä Hartolan Kirjalahdessa ja saanut aviottoman lapsen 1768 ja tämän Fredrik-pojan Tandefelt on elatusvelvollisuudella tunnustanut omakseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11166715

Sahathan tuohon aikaan toimivat täydellä teholla toukokuusta lokakuulle, joten Iitin henkikirjoihin merkityt sahalaiset ovat oleskelleet paljon Mäntyharjun seurakunnan puolella, sillä heidät on merkitty Mäntyharjun rippikirjaan Woikosken kohdalle. Täältä löytyy myös renkinä Fredrik Ottosson sekä sahakirjuri Emmanuel Gåsman ja ristiinalainen sahuri Magnus Torniainen vaimoineen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6187722

Kustaa III sota keskeytti sahan toimintaa ja Fredrik Ottosson niminen henkilö syntymäajalla 1770 ilmestyy Iitin Huhdasjärven Kihilään rengiksi ja menee naimisiin talon lesken kanssa 1792 siirtyen henkikirjoihin isännäksi nimellä Fredrik Kihilä. Mäntyharjulla toimii saman aikaan pellavankutoja Otto Bergman, mutta hän on liian nuori ollakseen Fredrikin isä eikä perheeseen ole kirjattu tämän nimistä lasta.

Tämän varmempia polkuja en ole vielä toistaiseksi löytänyt Kirstin Johansdotteriin, samanniminen itsellinen kvinnan s.1746 kuolee naimattomana Hartolassa Koskipään torpassa Pusniekka 23.10.1808.

Olisi kiva kuulla, jos jollain on enemmän tietoa esimerkiksi tuon ajan Woikosken sahaan liittyen ja tietysti tämän alueen haastavista etsinnöistä monen seurakunnan alueelta sodan pirstoessa asuinalueita asukkaiden kannalta melko mielivaltaisesti.

kiittäen, Merja