Iisakki Niilonpoika Kaiko

[Outika]

Etsinnässä Iisakki Niilonpoika, joka käytti sekä Peterij´n nimeä vihillä että Kaikon nimeä tyttärensä Carinin syntyessä 1703.

Koroiskylässä oli Maunun talo[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), ja talonväen joko kuoltua tai poistuttua muualle (obiit), Maunussa jatkoi Iisakki Niilonpoika isäntänä Liisa vaimon kanssa vv 1699 – 1713. Eli; Isak Niilonpoika ilmestyi vuonna 1699 Koroiskylän Maunuun kun edellinen isäntä Pehr Jaakopinpoika Maunu kuoli ja koko talo tyhjeni isäntäväestä sekä palvelusväestä. Kemissä vihittiin marraskuun 30. päivänä 1699 Iisakki Niilonpoika Peterij ja Lisbetha Jönssintytär Kando (Kemi vihityt 1698 – 1716 kuva 9). Liisa Jönssintyttären koti oli Lapinniemen Kannossa[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Liisa Kando avioitui 1699 Iisakki Niilonpoika Kaikon kanssa. Kyseessä ei voinut olla Peterin Iisakki koska Peterin Iisakin vaimo Brita kuoli noin 1710 vaan etsitty Iisakki tuli vastavihityn vaimonsa Liisa Kannon kanssa tyhjään taloon jo 1699, josta isäntäväki oli kuollut. Vuoden 1703 marraskuussa Iisakki Niilonpoika Peterin vaimoksi on kirjattu Lisa Johanintytär Candola kun pari oli Rapakon Henrikin tyttären Britan kummeina. Isaac Niilonpoika käytti Kaikon nimeä toisen lapsensa Carinin syntyessä, kastetiedoissa vuonna 1703. Carinin kummeina olivat koroiskyläläiset Henrik Hansson Matala ja Carin Johanintytär Peteri, Michel Johansson Laiti ja Lisa Thomasintytär Laiti, Anders Knuuti ja Saara Ollintytär Kanto. Tästä eteenpäin isä käytti Maunun nimeä asumansa talon mukaan.

Isak Nilson Maunu ja Lisa Johansdr Maunu olivat kummeja Johan Antinpoika Wanhan pojalle Antille syksyllä 1704 (Kemi syntyneet 1698 kuva 35). Vuotta aiemmin 1703 marraskuussa Iisakki Niilonpoika Peterin vaimoksi on kirjattu Lisa Johanintytär Candola kun pari oli rapakon Henrikin tyttären Britan kummeina.

Eräs Niilo Peteri kuoli 1687 ja toinen samanniminen 1689. Se mistä Iisakille Kaiko nimi tuli, on epäselvää. Kaikkosia asusteli jo 1500 luvuun lopulla Orajärvellä. Siellä tiedetään asuneen Matti Hannunpojan vuonna 1667 ja hänellä oli pojat Niila ja Hannu[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).

Koska Iisakki käytti niin monia nimiä yhtäaikaisesti, saattoiko osa nimistä olla peruja isältään, joka tuli Peteriin Taivalkoskelle (Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin mk 1671 jakso 18). Mikäli Iisakki Niilonpoika oli syntyjään Peteri, tiedetään Ylipaakkolassa asuneen jo 1673 Niilo Hannunpoika Peterin (Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin mk 1673 jakso 16) ja 1674, jolla oli tuolloin lapset Lars, Nils ja Karin. Niilo Hannunpoika otti käyttöön Petterij -nimen saman vuonna kuin hänen poika kirjattiin ensimmäistä kertaa ripille eli poika syntyi 1653. Tämä Niilo Hannunpoika tuli jostakin vuonna 1652 tilalle, jonka nimi oli Peteri eli Taivalkoski. Ensin tilalle kirjatulle Niilo Pekanpojalle on kirjattu vihreällä värillä eli kyse on autioluettelosta ja teksti ”Samifast. ¼ M” ja henkikirjatiedoissa ”Spotelsk” vuodelta 1647 (SAY Kemi 1634 jakso 93). Tilalla oli isäntänä 1700 luvun alussa Matti Niilonpoika Peteri, eli saattoiko hän olla Isaacin veli.

Sitten oli toinenkin Iisakki Peteri, joka oli naimisissa Britan (ilm. Mahila) kanssa:

Iisak Hannunpoika Peterin poika Hans kastettiin 24.4.1699 ja Hansin kummeja olivat Henrik Peteri ja Susanna Tudera, Jaakoppi Jauho ja Carin Candola, Peder Peteri ja Malin Caasi. Iisakki Peteri ja Britha Mahila olivat olleet huhtikuun alussa kummeina Jaakoppi Juuson pojan Johanneksen kummeina. Muut kummit olivat Henrik Klauson ja Britha Fordelia sekä Jaakko Tuderi ja Brita Juopperi (Kemi syntyneet 1698 – 1715 kuva 5). Sitten 1700 helmikuussa Iisakki Peteri ja vaimo Brita Jönssintytär olivat kummeina (kuva 8).

Saattoiko Maunun taloon asettautunut Iisakki Niilonpoika olla Taivalkosken eli Peterin tilalle tulleen Niilo Hannunpojan poika, joka ehkä oli Kaiko -niminen.
_________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Koroiskylä 1694 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343353
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tervola 1693 kuva 44 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1693-1700_ik224/44.htm
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Suomen sukututkimusseura – Johan Pehrsson Caickonen http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9705.html

[Juhani Mäkitalo]

SAMIFAST ? Panehan linkki
SPOTELSK on tietysti spetelsk eli spitaalinen.

JM

[Outika]

Tässä on linkki tuohon merkintään: SAY Kemi 1634 jakso 93 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319255), tämä ei tosin ole alkuperäinen enkä tiedä mistä noita autioluetteloita löytää alkuperäisenä.

[Juhani Mäkitalo]

Eipä aukene "samifastin" merkitys. Se, joka näyttää olevan "spotelsk",
täytyy olla "spetelsk". Mietin tässä kumpi on oikein, spitaalinen vai
pitaalinen, mutta jostakin netistä löysin molemmat. JM

[Outika]

Harmin paikka, ajattelin, että liittyisi jotenkin saamelaisten asutusoikeuksiin. Katsotaan jos joku tulkkaa tuolla tekstien osastolla.

Vielä tästä Kaiko nimestä. Saamen kielessä on Kaiko sanaa muistuttava sana gaiko eli gaikko, mikä tarkoittaa repeytyä tms. (Sukuforum, Johan Pehrsson Caickonen). Tuota edellistä lähdettä edelleen siteeraan siten, että Orajärvellä on mainittu veronkantoluetteloissa 1667 Matti Hannunpoika Kojkoj [vrt Kaikoi]. Alkuperäislähdettä ei ole esitetty. Tuo Matti sopisi iältään olemaan Ylipaakkolan Taivalkosken tilalle tulleen Niilo Hannunpojan veli. Näiden Pyhäjärven Kaikojen kerrotaan muuttaneen ensin Vuojärvelle, sitten Luostonvikevään ja edelleen Pyhäjärvelle. Näistä Kaikoista kerrotaan Suur Sodankylän historiateoksessa koska kuuluivat Sodankylän lappalaisten nautinta-alueisiin veromaat.

[Outika]

Alkuperäinen kirjoittaja VSimula: Voisiko ajatella että Niilo Pekanpoika (Nilla?) olisi saamelainen ja että kirjaus tarkoittaisi että hänen asuintapansa olisi kiinteä; eli erotuksena liikkuvalle paimentolaiselintavalle? Tämä on pelkkä arvaus.

Löysin nimittäin hyvän oikeusministeriön toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen siitä miten viranomaiset ovat vuosisatojen aikana kirjanneet ja käsitelleet saamelaisten asioita:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j...-FaeD_Nfncwdng (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=11&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi9upuQ6tnKAhVDWywKHZnNAjk4ChAWCBgwAA&url=http%3A%2F%2Fwww.xn--oikeusministeri-ntb.fi%2Ffi%2Findex%2Fjulkaisut%2Fjulkaisuarkisto% 2F20067lapinmaanmaaoikeudet.asutusjamaankayttoinar issajautsjoella1700-luvunpuolivalistavuoteen1925%2FFiles%2FOMJU_2006_7 _Asutus_ja_maankaytto.pdf&usg=AFQjCNHq7whVAhKUjxMp-FaeD_Nfncwdng)

Tutkimuksen nimi on "Lapinmaan maaoikeudet/Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925" ja tekijä on Tarja Nahkiaisoja.

Esimerkiksi sivulla 20 mainitaan 1600-luvun papiston Kemin Lapin lappalaisista, joiden oli pysyteltävä omien määrättyjen rajojensa sisällä.

Tutkimus tosin keskittyy varsinaisesti pohjoisempiin alueisiin, mutta sisältää paljon yleistä tietoa vallinneista olosuhteista ja käytännöistä. Ko. alueiden sukuja tutkiville on vielä bonuksena paljon tietoa Inaria ja Utsjokea asuttaneista perheistä ja henkilöistä.Uskaltauduin siirtämään tämän kannanoton tuolta forumin tekstin tulkintaosastolta koska tässä on jaettuna erinomainen tietopaketti ja tuo ajatus, että Taivalkosken talo jotenkin olisi ollut varattuna saamelaiselle, toisi uudenlaista konkretiaa heidän olemassaoloonsa täällä reuna-alueillakin.

Tästä tekstistä nappasin otteita koskien nimenomaan tuota mainittua asumisoikeutta:"Korpijaakko tuo esille muutaman rajakiistan ja tulee siihen johtopäätökseen, että erityisen yleisiä rajariidat lapinkylien välillä olivat nykyisen Suomen puolen lapinkylissä: Kemin Lapissa ja osassa Tornion Lappia eli käytännössä Utsjoella ja Enontekiöllä. Nykyisen Ruotsin puolen lapinkylissä on puolestaan riidelty yksityisistä veromaista. Tutkija ottaa esimerkin myös 1600-luvun papiston kuvauksista. Tuderus kertoi Kemin Lapin lappalaisista, että kunkin oli pysyteltävä omien määrättyjen rajojensa sisällä. Graanin Piitimen Lapin kuvauksessa todetaan, että useimmissa lapinkylissä yksityisten lappalaisten maat ja kalavedet oli erotettu toisistaan määrätyillä rajamerkeillä. Tutkija tulee siihen johtopäätökseen, että Ruotsin vallan aikaan saamelaisten maat oli jaettu täsmällisesti suurempiin ja pienempiin alueisiin. Maat oli erotettu toisistaan kunnollisilla rajoilla talonpoikaistalojen tapaan. Rajat oli myös merkitty rajamerkein".

Lisäksi tutkija arvioi, että kun lapinplakaatti asetettiin, saattoivat saamelaiset itsekin perustaa uudistiloja, mikä on voitu jättää huomiotta. Plakaatin mukaan uudistilan perustamisen ehdoton edellytys oli talonpoikaiselinkeinon eli maanviljelyn harjoittaminen ja uudisasukas sai harjoittaa kalastusta ja metsästystä vain puolen peninkulman eli noin viiden kilometrin etäisyydellä tilastaan. Plakaatti antoi määräyksiä myös uudistilaan kuuluvista rakennuksista. Vapaavuosien aikana uudisasukkaan tuli rakentaa tupa ja kamari, jonka tuli olla 12 kyynärää pitkä ja 10 leveä. Siinä tuli olla katto, lattia, uuni ja leivinuuni sekä tarpeelliset ikkunat. Lisäksi tuli rakentaa vilja-aitta, paalu-aitta, rehuvarastoja talli. Rakennusten tuli olla valmiina vapausvuosien päättyessä. Saamelaisten asemaa plakaatti ei määritellyt eikä itse asiassa millään tavalla puuttunut saamelaisten maankäyttöön. Saamelaisista ja uudisasukkaista pidettiin molemmista omaa maakirjaa ja lapinvoudin ohjesäännössä nähdään yritys saada saamelaisia itseään asettumaan uudisasukkaiksi. Muun muassa Inarissa ensimmäisten kruununmetsätorppien perustajien joukossa oli runsaasti porosaamelaisia" (Nahkiaisoja, Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700 -luvun puolivälistä vuoteen 1925).

[Outika]

Lisään tähän vielä alkuperäisen lähteen, josko asiaa voitaisiin varmentaa tästäkin. Eli Niilo Pekanpojalle on Taivalkosken eli Peterin talossa kirjattu vuoden 1649 tietoihin teksti: ”Samifast. ¼ M” ja henkikirjatiedoissa ”Spotelsk” samana vuonna. Tässä linkki maakirjatietohin vuonna 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144144). Tieto löytyy aukeaman vasemmasta yläkulmasta Ylipaakkolan asukasluettelosta, viimeinen nimi.

Fastning tarkoittanee jonkinlaista linnoitusta tai rajattua aluetta. Kävi mielessä liittyykö jotenkin tässä tapauksessa eristämiseen, mutta tuo etuliite sami - viittaa kyllä vahvasti saamelaiseen ja hänen oikeuksiinsa tietyllä alueella.

Löytyisipä tähän jonkinlaista selvyyttä tai asiantuntijoiden näkemyksiä, mitä tuo voisi tarkoittaa.