Forteliusten alkujuuret Pietarsaaren Ala-Purmossa

[virpinissila]

Onkohan kukaan yrittänyt selvittää Forteliusten juuria 1500-luvulle esim. voudintileistä tai muista alkuperäislähteistä?
Monissa lähteissä toistuvasti sanotaan Ericus Matthiae Forteliuksen (1602–1650) vanhemmiksi Pietarsaaren Ala-Purmon talollinen, myöhemmin kaupungin porvari, laivanrakentaja ja ehkä kauppiaskin Norrköpingissä Matthias / Matts Andersson ja Birgitta (Brita) Björnsdotter, esim. Väänänen 2011: http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715

K. V. Åkerblom (1950) esittää Matts Anderssonin mahdollisesti olevan Ala-Purmon Bonden talosta. Siellä on ollut isäntänä 1500-luvulla Anders Mattson ja hänen jälkeensä Per Andersson ja Måns Andersson, mutta Matts Anderssonia ei mainita siellä. (Pedersöre storsockens historia intill 1865, s. 568).

Toinen veikkaus em. teoksessa on Brita Björnsdotterin mahdollisesta alkuperästä. Ala-Purmossa on 1600-luvun alussa toinen suurtilallinen Björnin talossa, Björn Andesson.

Pohjanmaa on minulle aivan outoa aluetta, joten kysäistään, olisiko joku selvitellyt näitä sukuja.

Virpi Nissilä

[Matti Lund]

Minulla on kyllä ollut ja on jatkossakin muutamia projekteja Pietarsaaren pitäjän alueelta. Kahden projektin osasen tuloksen tältä alueelta olen julkaissut 5 viikkoa sitten ilmestyneessä Eteläpohjalaiset Juuret 4/2015 (siinä analysoin tarkoin mm. Katternön kylän asuttamista) ja muutamia alueeseen liittyviä kirjoituksiani on tulossa seuraaviinkin numeroihin, eräs vahvasti Purmoonkin liittyvä.

Projektien yhteydessä en ole tietystikään voinut olla törmäämättä siihen, kun "mestari Erik" kuten yleisimmin pöytäkirjoissa hänen kohdallaan lukee, on ajanut asioitaan, joten minulla on jonkin verran muistiinkin jäänyttä tietoa hänestä.

Huomasin, että olen niistä muutaman merkannut itselleni vastaisuutta varten. Esimerkiksi hra Erik ehti ennen kuolemaansa ostaa Nygård -nimisen talon Henrik Olofinpojan leskeltä Lisbet Knutintyttäreltä 70 taalarilla kr ja hän sai sen huudatukset valmiiksi molemmilla vuoden 1649 käräjillä ja siis kiinnityksen siihen. [käräjäpöytäkirjan sivut 1649 talvi ja kesä: 391 ja 468 aivan aukeaman alalaidassa, RR.6 (vanha signum), mf ES2028]. Tämä Nygård näyttäisi olevan tavalla tai toisella osto pois myyjän suvulta herra Erikin suvulle, sillä leski sai kauppaan suostumuksen veljeltään Iisak Knutinpojalta, joka oli paikalla kolmannen huudatuksen aikana.

Toisaalta en ole ottanut vielä ylös tai en löytänyt vastaisia projekteja varten laittamastani jemmasta sitä herra Erik Mathiaksenpojan juttua, josta hänen sukunsa ja kotitalonsa jotenkin ilmenevät. Sellainen on muistikuvieni mukaan tullut vastaan muutaman kerran ja jos tässä muitten projektieni yhteydessä siihen törmään (aika todennäköisesti niin käy), yritän muistaa tämän kysymyksesi, niin saamme asiasta tarvittavaa valaisua. Muistikuvani on, ettei se juttu jätä jäljelle useita vaihtoehtoja.

Toisaalta jollakin muullakin mitä luultavammin on tämä tieto ja Sinulla on siis mahdollisuus paljon pikaisempaan selvyyteen, jos joku muu huomaa tämän kysymyksesi.


terv Matti Lund

[virpinissila]

Kiitokset Matti Lundille vastauksesta. Taidan jäädä odottelemaan, kun Ala-Satakunnassakin on töitä... Pohjanmaalla teitä 1500- ja 1600-lukujen alkuperäislähteiden tutkijoita taitaa olla useita, siksi kyselin. Porin Fortelius-haara on ainoa, josta on tiedossani esivanhempia Pohjanmaalta. Siksi en toistaiseksi ole yrittänyt etsiä näitä ala-purmolaisia.

Virpi Nissilä

[TapioV]

Kiitokset Matti Lundille vastauksesta. Taidan jäädä odottelemaan, kun Ala-Satakunnassakin on töitä... Pohjanmaalla teitä 1500- ja 1600-lukujen alkuperäislähteiden tutkijoita taitaa olla useita, siksi kyselin. Porin Fortelius-haara on ainoa, josta on tiedossani esivanhempia Pohjanmaalta. Siksi en toistaiseksi ole yrittänyt etsiä näitä ala-purmolaisia.

Virpi Nissilä
Kovasti se mietityttää, miksi otettiin sukunimeksi Fortelius toisessa sukupolvessa, Ericus Mathiae ei sitä käyttänyt. Ilmeisesti suvussa on kiertänyt perimätieto jonkinlaisesta polveutumisesta Fordellien mahtisuvusta. Sitä ei kuitenkaan voida osoittaa. Fordelleista Eric Anthoni: Släkten Fordell och dess Släktföbindelser, sekä Yrjö Blomstedt: Fordelium Familia. molemmat Hist. Tidskrift, för Finland.
Tietoihin voin lisätä vuoden 1608 maantarkastuksesta KA 4964c:7 :Twå hws på stenback - öde Margareta Enckia. Knut Fårdels syster hwstrw Birita, brukar aff margareta enckias hemman. Oker lindår, som inthet dåger till ocker, wthan till ängh Leer Jordh - ½ - landh. Kyse on siis Knut Hansinpoika Fordellin (k. 1610) sisaresta Brita Hansintyttärestä, joka miehensä Mårten Markunpojan kuoleman 1602 jälkeen on siis muuttanut Porista Pedersöreen ja ottanut leskivaimo Margaretan talon haltuunsa. Kuka oli tämä Margareta? Sukulainen?
T.V.

[Matti Lund]

Kovasti se mietityttää, miksi otettiin sukunimeksi Fortelius toisessa sukupolvessa, Ericus Mathiae ei sitä käyttänyt. Ilmeisesti suvussa on kiertänyt perimätieto jonkinlaisesta polveutumisesta Fordellien mahtisuvusta. Sitä ei kuitenkaan voida osoittaa. Fordelleista Eric Anthoni: Släkten Fordell och dess Släktföbindelser, sekä Yrjö Blomstedt: Fordelium Familia. molemmat Hist. Tidskrift, för Finland.
Tietoihin voin lisätä vuoden 1608 maantarkastuksesta KA 4964c:7 :Twå hws på stenback - öde Margareta Enckia. Knut Fårdels syster hwstrw Birita, brukar aff margareta enckias hemman. Oker lindår, som inthet dåger till ocker, wthan till ängh Leer Jordh - ½ - landh. Kyse on siis Knut Hansinpoika Fordellin (k. 1610) sisaresta Brita Hansintyttärestä, joka miehensä Mårten Markunpojan kuoleman 1602 jälkeen on siis muuttanut Porista Pedersöreen ja ottanut leskivaimo Margaretan talon haltuunsa. Kuka oli tämä Margareta? Sukulainen?
T.V.

Tässä on mielenkiintoinen kohta Pedersören kesäkäräjiltä 1657, kun kirkkoherra Elias Marci Hamnius osti Nygårdin kartanon autuaan hra Erik Mathiaen leskeltä Brita Hansintyttäreltä Smedbackasta (oli 2:o ja ennen Erikiä Wittingin leski Smedbacka oli Wittingien kartano Uudenkaarlepyyn pitäjän puolella, 1:o Alftana).

Siihen oheistetuissa todistuksissa kuvataan mm. sitä, että Nygård oli ollut muinoisen kirkkoherran Knut Westzynthiuksen verosta vapautettu kartano.

Aikaisemmin viittaamassani huudatusasiakirjssahan selvisi tarkemmin, että hra Erik osti kyllä kaikki Nygårdin tilukset, muttei kartanorakennusta, joka jäi lesken Lisbeta Knutintyttären asunnoksi.

Jonkinlainen menneisyyden Fordell -kytkyhän tähänkin kauppaan liittyi.

Se oli kuitenkin nyt (1657) leski Britan ja hänen seitsemän lapsipuolensa hankintamaata, josta olisi voinut tulla Forteliusten perintömaata, mutta Elias Marci Hamnius siis tuossa lunastaa Nygårdista ulos Erikin lapset, jolloin tulevat ilmi nuo osituslaskujen tulokset ja myös nimetään erikseen neljä Erik Forteliuksen poikaa, suorituksia kolmelle ja yksi lapsi Benjamin on kuollut ja muut kuusi sisarusta jakavat keskenään hänelle lasketun perintöosan Nygårdista. Siinä tulee esiin myös Westzynthiusten perillisten lausuntoja kuten Jacobus Brenneruksen Kruunupyystä.

Tässä linkkiä antoisaan käräjäjuttuun:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710424
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710426
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710428

Tuosta Forteliuksesta, että herra Erik ei sitä signeerauksissaan käyttänyt, vaan se noudatti oheista muotoa, mikä on vielä tässä hänen kuolinvuotensa henkikirjan allekirjoituspöytäkirjassakin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132696

Siis Ericus Mathiae Bothniensis pp in Pedersöre

Mutta kyllä melko pian hänen kuolemansa jälkeen herra Erikin aikalaiset käyttivät hänenkin yhteydessään Fortelius -nimeä tuomiokirjoissa, vaikka varsinaisesti kai hänen poikansa sen lanseerasivat.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Kovasti se mietityttää, miksi otettiin sukunimeksi Fortelius toisessa sukupolvessa, Ericus Mathiae ei sitä käyttänyt. Ilmeisesti suvussa on kiertänyt perimätieto jonkinlaisesta polveutumisesta Fordellien mahtisuvusta. Sitä ei kuitenkaan voida osoittaa. Fordelleista Eric Anthoni: Släkten Fordell och dess Släktföbindelser, sekä Yrjö Blomstedt: Fordelium Familia. molemmat Hist. Tidskrift, för Finland.
Tietoihin voin lisätä vuoden 1608 maantarkastuksesta KA 4964c:7 :Twå hws på stenback - öde Margareta Enckia. Knut Fårdels syster hwstrw Birita, brukar aff margareta enckias hemman. Oker lindår, som inthet dåger till ocker, wthan till ängh Leer Jordh - ½ - landh. Kyse on siis Knut Hansinpoika Fordellin (k. 1610) sisaresta Brita Hansintyttärestä, joka miehensä Mårten Markunpojan kuoleman 1602 jälkeen on siis muuttanut Porista Pedersöreen ja ottanut leskivaimo Margaretan talon haltuunsa. Kuka oli tämä Margareta? Sukulainen?
T.V.
Tapio Vähäkangas toi tässä esiin tietoa oman assosiaationi tueksi. Kuitenkin minua kiinnostaa pari toistakin Fordell-nimeä käyttänyttä:
Strängnäsin Lännan Nyckelbergan ruukinpatruunan herraskartanon vouti, Johan Mattsson Fordell, joka oli syntynyt Ruotsissa 23.1.1619 muutti nuoren, Ruotsissa syntyneen vaimonsa Birgitta Jacobintyttären (s 16.4.1649) ja heidän yhteisen tyttärensä Catharinan (s 3.6.1679 Nyckelberga Länna Strängnäs) Merimaskun Tammistoon, missa Johan Mattsson toimi Tammiston rusthollarina. Merimaskun puisen kirkon ovessa on ollut epitafi, jonka tekstinä oli:

"NEMO HIC EXCIPITVR. Jordisk Jämmer/ Pust och Twång/ Til een Himmelsk Seger-Sång/ Förwäxladt; Då den Ehreborne Gudfruchtige och Dygdesamme Matronans, Hust. BRIITA Jacobs Dotters/ Fordom Befalnings-Mans på Nyckelberg/ Ehreborne och Wälbetrodde Sal. JOHAN MATTS SONS FORDHELLS/ Effterlefwerskas och Kärälskelige Makas/ Hwilken uppå sit 43 åhrs Ålder uthi en salig stund denne Werldennes Oroo/ och Twång saligen den 2 Februarij Anno 1694 valedicerade, Andelöse Lekamen med Hederlig Lijk Process, och Förnämbligt Medföllie til des Lägerställe och Hwijlorum uthi Merimasko Kyrckia den 18 Martii dereffter nidsattes/ där at förvänta Frelsarmannens JESU Christi Uppenbarelse på sidsta HERrans Dagh."

Johan Mattsson voisi olla m.m. Isak Rothoviuksen lasten kotiopettajana toimineen, ja Strängnäsissä lukio-opintonsa suorittaneen Forteliuksen veli. Kuitenkin yhä mielenkiintoisemmaksi kysymyksen Fordell-nimestä tekee se, että jokseenkin samoina aikoina Johan Mattssonin kanssa asui Nousiaisissa muuan ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell. Tämän puoliso oli nimeltään Lisbetha - ja jollen nyt aivan väärin muista, oli hänenkin patronyyminsä Jacob. Molemmat Fordellit liittyvät Nousiaisten pappeihin: Johan Mattsson F. naitti tyttärensä Catharinan Nousiaisten khra Gustaf Alleniuksen ja vaimonsa Maria Jägerhornin pojalle, Nousiaisten kpl:lle Johan Alleniukselle, kun taas ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell yhdessä ratsumestari Per Mattsson Röökmanin kanssa ajoi Nousiaisten kappalaisen asiaa, jotta myös Nousiaisiin saataisiin erityinen kappalaisenasunto kuten oli naapuripitäjissäkin. Khra Albertus Davidi Spenseniuksen poika, Nousiaisten kpl Petrus Spensenius saikin lopulta asunnokseen kirkon vieressä sijainneen Killaisten Lulli-nimisen tilan. Petrus Spenseniuksen p:so oli khra Gustaf Alleniuksen sisar Catharina (jonka isä oli siis khra Henrik Laukka, Alleniusten kantaisä).

Johan Mattsson Fordellin ja Bengt Bengt Fordellin vaimojen ikäero on suuri, mutta aritmeettisesti he voisivat olla saman isän kahdesta eri aviosta. Ruotsin sukututkijoitten Anbytarforumilla käyty keskustelu Johan Mattsson Fordellista ei selkeyttänyt kuvaa ainakaan minulle, vaikka Bengt-nimikin keskusteluissa esiintyy.

T.V:n mukaan Ericus Mathiae ei käyttänyt lisänimeä Fortelius, mutta tällä nimellä hänet löytää kuitenkin Paimenmuistosta:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715

PH

[TapioV]

Tapio Vähäkangas toi tässä esiin tietoa oman assosiaationi tueksi. Kuitenkin minua kiinnostaa pari toistakin Fordell-nimeä käyttänyttä:
Strängnäsin Lännan Nyckelbergan ruukinpatruunan herraskartanon vouti, Johan Mattsson Fordell, joka oli syntynyt Ruotsissa 23.1.1619 muutti nuoren, Ruotsissa syntyneen vaimonsa Birgitta Jacobintyttären (s 16.4.1649) ja heidän yhteisen tyttärensä Catharinan (s 3.6.1679 Nyckelberga Länna Strängnäs) Merimaskun Tammistoon, missa Johan Mattsson toimi Tammiston rusthollarina. Merimaskun puisen kirkon ovessa on ollut epitafi, jonka tekstinä oli:

"NEMO HIC EXCIPITVR. Jordisk Jämmer/ Pust och Twång/ Til een Himmelsk Seger-Sång/ Förwäxladt; Då den Ehreborne Gudfruchtige och Dygdesamme Matronans, Hust. BRIITA Jacobs Dotters/ Fordom Befalnings-Mans på Nyckelberg/ Ehreborne och Wälbetrodde Sal. JOHAN MATTS SONS FORDHELLS/ Effterlefwerskas och Kärälskelige Makas/ Hwilken uppå sit 43 åhrs Ålder uthi en salig stund denne Werldennes Oroo/ och Twång saligen den 2 Februarij Anno 1694 valedicerade, Andelöse Lekamen med Hederlig Lijk Process, och Förnämbligt Medföllie til des Lägerställe och Hwijlorum uthi Merimasko Kyrckia den 18 Martii dereffter nidsattes/ där at förvänta Frelsarmannens JESU Christi Uppenbarelse på sidsta HERrans Dagh."

Johan Mattsson voisi olla m.m. Isak Rothoviuksen lasten kotiopettajana toimineen, ja Strängnäsissä lukio-opintonsa suorittaneen Forteliuksen veli. Kuitenkin yhä mielenkiintoisemmaksi kysymyksen Fordell-nimestä tekee se, että jokseenkin samoina aikoina Johan Mattssonin kanssa asui Nousiaisissa muuan ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell. Tämän puoliso oli nimeltään Lisbetha - ja jollen nyt aivan väärin muista, oli hänenkin patronyyminsä Jacob. Molemmat Fordellit liittyvät Nousiaisten pappeihin: Johan Mattsson F. naitti tyttärensä Catharinan Nousiaisten khra Gustaf Alleniuksen ja vaimonsa Maria Jägerhornin pojalle, Nousiaisten kpl:lle Johan Alleniukselle, kun taas ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell yhdessä ratsumestari Per Mattsson Röökmanin kanssa ajoi Nousiaisten kappalaisen asiaa, jotta myös Nousiaisiin saataisiin erityinen kappalaisenasunto kuten oli naapuripitäjissäkin. Khra Albertus Davidi Spenseniuksen poika, Nousiaisten kpl Petrus Spensenius saikin lopulta asunnokseen kirkon vieressä sijainneen Killaisten Lulli-nimisen tilan. Petrus Spenseniuksen p:so oli khra Gustaf Alleniuksen sisar Catharina (jonka isä oli siis khra Henrik Laukka, Alleniusten kantaisä).

Johan Mattsson Fordellin ja Bengt Bengt Fordellin vaimojen ikäero on suuri, mutta aritmeettisesti he voisivat olla saman isän kahdesta eri aviosta. Ruotsin sukututkijoitten Anbytarforumilla käyty keskustelu Johan Mattsson Fordellista ei selkeyttänyt kuvaa ainakaan minulle, vaikka Bengt-nimikin keskusteluissa esiintyy.

T.V:n mukaan Ericus Mathiae ei käyttänyt lisänimeä Fortelius, mutta tällä nimellä hänet löytää kuitenkin Paimenmuistosta:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715

PH
Hakuteoksissa käytetään tunnettavuuden lisäämiseksi myöhempiä sukunimeä. Näin esim. Tott, Erik Axelinpoika, Ivar Axelinpoika yms. vaikka henkilöt itse tai muut heitä tarkoittaen eivät sellaista käyttäneet.
T.V.

[Pekka Hiltunen]

Hakuteoksissa käytetään tunnettavuuden lisäämiseksi myöhempiä sukunimeä. Näin esim. Tott, Erik Axelinpoika, Ivar Axelinpoika yms. vaikka henkilöt itse tai muut heitä tarkoittaen eivät sellaista käyttäneet.
T.V.

Herra Ercus ei tietenkään tarvinnut aikoinaan lisänimiä, ja jos hän olisi sellaista käyttänyt, olisi se varmaankin muodostettu toimipaikkansa paikannimestä, kuten 1600-l. tapana ainakin Pohjanmaalla oli - jollei ollut kyseessä jo tunnettu aatelis- /rälssisuku tai muualta Euroopasta lähtöisin ollut, alkujaan vaikkapa porvarissäätyinenkinkin henkilö. Esim. Kaarinan, Piikiön ja Liedon alueilla sijainneen (ja nykyään osittain Turkuunkin kuuluvan) Littoisten Lithovius-nimi (jota on käytetty opintovuosina) muuttui Limingassa Limingiukseksi.

Tukholman ja muutkin Ruotsin puolen Fordellit käyttivät tunnettua nimeä suruitta, mutta kun pohjalaismurteissa "dee" on yleensä "ree", ja kun jo 1600-luvulla oli Vaasan ja Oulun vaiheilla huomattavaa savolaisvaikutusta, on "d":n muuttuminen "t":ksi ilmeistä ja odotettavaa.

Minulta jäi epähuomiossa Anbytarforumin linkki pois viestistäni, joten lisään sen nyt tähän, jotta asiasta vähemmänkin kiinnostuneet saattaisivat sen saada yhdellä klikkauksella esille - mahdollisten älynväläysten toivossa: asiaahan on pohdittu molemmin puolin lahtea vuosikausia.

http://aforum.genealogi.se/discus/

PH

[Matti Lund]

Sen verran yritän valistaa Pekka Hiltusta, että myös joku, joka on kotoisin Fort -nimisestä talosta, on saattanut hyvinkin käyttää nimeä Fortelius.

Tosin tiedossani ei ole Fort -nimistä taloa Pedersöressä eli Pietarsaaren pitäjässä. Etelä-Pohjanmaalla on Fort -niminen talo Mustasaaren Tölbyssä.

Lisäksi näyttäisi Fort -nimisiä taloja olevan Ruotsissakin.

Siis nämä on suljettava ulos, jotta voidaan varmistaa johto Fordell -> Fortelius.

Esimerkiksi mistä Vöyrin kirkkoherra Kristien Wernbergin toinen vaimo Ingrid Håkanintytär oli saanut Fortelia -lisänimensä? Hänet katsotaan paimenmuistoissa Norrköpingin porvarin Håkanin tyttäreksi.

Jokin "johtoajatus" Erik Mathiaanpojalla saattaa olla siinä, että hän on ryhtynyt ostamaan itselleen maita, jotka ovat ennen kuuluneet Fordelleille. Ei siinäkään voida sulkea kuitenkaan ulos, etteikö nämä maanhankinnat olisi puhdas sattuma: ne ovat "vapautuneet" ja Erik on maksukykyisenä niihin tarttunut.

Katsoin vuoden 1645 käräjiä, kun hra Ericus huudatti neljännen kerran Kivilösin kartanoa itselleen, jonka hän oli ostanut Kort Bockmölleriltä. Oli jäänyt epäselvyys sen kalavesinautinnoista ja hra Ericus toi kolme vanhaa tuomiokirjettä, tai yksi oli kuningas Sigismundin kirje, joissa oli taattu Bockholman (tai Bogholman), Björkholman ja Granholman saarten kalanautinnat. Nämä tulivat ilmeisestikin Kivilösin kautta, mutta samoja nautintapaikkojen nimiä esiintyy myös Fordellien saamissa tuomiokirjeissä.

Muistaakseni Bogholma oli jossain vaiheessa kokonaan Fordellien omistuksessa.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Sen verran yritän valistaa Pekka Hiltusta

"Yrittänyttä ei laiteta", ja toisaalta otan kyllä vastaan kaiken mahdollisen valistuksen puheena olleitten Fordellien ja "Fortelienkin" osalta. Olen jostain poiminut "tiedon", jonka mukaan Tukholmassa vaikuttanut "kantaisä" Jöns Knutsson, jolle mainitaan puolisokin, "Brita Halsius", on syntynyt Keskiajalla ja kuollut 1512. Hänet on kirjattu maakauppias ja Vöyrin vouti (1530-51) Knut Jönssonin isäksi. Knut Jönssonin vaimosta mainitaan jopa kastevuosi 1475. En aio ryhtyä kritisoimaan tässä lähteitä, kun olen vain kiinnostunut omista esivanhemmistani enkä henkilöhistoriasta historian tieteenalan erikoisalana, mihin kai genealogiakin luettaneen. Tässä täytyy nyt kuitenkin ihan vain vaikka "hihasta vetäen" todeta, ettei kai niinkin tunnetun suvun nimeä ilman jonkinlaista sukujohtotraditiota ole voitu ottaa käyttöön (mikä myös T.V:n viestin rivienvälistä oikeastaan ilmenee).

On harmittavaista, ettei Anbytarforumin linkistä pääse suoraan Fordell-sukuun. Kyseistä linkkiä klikattua pitäisi siis ensin hakeutua alaotsikkoon "Ämnen", sitten valita järjestyksessä neljännestä alaotsikosta "Släktnamn" ja sieltä sitten "Övriga släkter" -kapiittelista äffän kohdalta Fordell...

mvh PH

[Matti Lund]

Hakuteoksissa käytetään tunnettavuuden lisäämiseksi myöhempiä sukunimeä. Näin esim. Tott, Erik Axelinpoika, Ivar Axelinpoika yms. vaikka henkilöt itse tai muut heitä tarkoittaen eivät sellaista käyttäneet.
T.V.

Näin tietystikin, mutta hra Erikin yhteydessä käytettiin "virallisissakin" yhteyksissä lisänimeä Fortelius melko pian hänen kuolemansa jälkeen kuten oheisessa Nygårdin perintöriidassa Pedersören talvikäräjillä 1658:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710661

Sinä siis lukee talvikäräjillä 1658 "Sal. M.r Erich Fortelius", muttei sattumoisin hänen poikansa Gabrielin kohdalla esiinny lisänimeä, vaikka on annettu tieto, että hän oli kirjautunut 1656 yliopistoon lisänimellä Fortelius. Lisäksi siinä viitataan toisenkin pojan Samuelin kirjoitukseen, jonka lisänimen käytöstä ei ole tässä vaiheessa mitään tietoa.

Luikautinko liian hätiköidysti, kun arvelin vasta Erikin poikien ottaneen Fortelius -lisänimen käyttöön? Ehkä joku suvun mies oli käyttänyt sitä jo heitä ennen? - Näyttää myös olleen useita Västerbottenilaisia, jotka ovat käyttäneet Fortelius -lisänimeä.

Tämä käräjäjuttuhan on jatkokäsittely aikaisemmin linkittämälleni Nygårdin perintökiistalle. Myös Kivilösin kiemurat tulevat siinä ohimennen ilmi.

Vaikuttaa siltä, että Maria Erikintyttären holhooja Erik Tavast puolustaa kovasti holhottinsa oikeutta Nygårdin taloon tytön äitipuolta ja Elias Hamniusta vastaan. Viitataan jopa mahdolliseen tunteiden kuumenemiseen tai spontaanisti alkaneeseen asiasta väittelyyn 12.2. joidenkin osapuolten välillä.

Elias Hamnius yrittää perustella omaa oikeuttaan myös sillä, että talo on ollut pitkässä ketjussa papiston hallussa ja pappilanakin, ja kuuluu niin olla edelleen.

Se mikä minua tässä omistuskiistassa eniten alkoi kiinnostaa, on se, millä perusteella Erik Tavast on määrätty Maria Erikintyttären toiseksi holhoojaksi???

Voisiko hänellä olla jonkinlainen sukusuhde holhottiin? - Vaikuttaa siltä, ettei hämäläistaustaisella Tavastilla (lähtöisin vesilahtelaisesta talonpoikaissuvusta, joka on ollut nousevassa säätykierrossa 1500 -luvun lopulta alkaen ja josta kantavanhus on kotiutunut Turun porvaristoon) voi olla isän- tai äidin suvun kautta yhteyttä pietarsaarelaisiin, mutta selittävänä linkkinä voisi paremmin olla Maria Erikintyttären äiti, joka oli Alftaneita ja Alftanit alkuaan helsinglantilaista sukua (Pietarsaarelaisilla on melkoisesti sukuyhteyksiä helsinglantilaisiin, koska Helsinglannin rannikko on ollut liikenteellisesti ja kielellisesti paljon lähempänä kuin Häme!) ja toisaalta Turun seudulle kotiutuneita.

Siis voisiko Alftanuksilla tai Brenneruksilla olla jokin aika läheinenkin sukusuhde näihin Tavasteihin? - Onko sellaisesta ollut puhetta? Nimittäin jos pastorin lapselle ei tahtonut löytyä holhoojaa helpolla oman suvun joukosta, konsistori määräsi ja pani valtuutettunsa ajamaan käräjille siihen tehtävään jonkun paikallisista papeista. Erik Tavast oli kuitenkin tällöin vouti ja nimismies eikä pappismies, joten holhoojaa määrätessä ei ole ainakaan turvauduttu suvun ulkopuoliseen pappismieheen.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Näin tietystikin, mutta hra Erikin yhteydessä käytettiin "virallisissakin" yhteyksissä lisänimeä Fortelius melko pian hänen kuolemansa jälkeen kuten oheisessa Nygårdin perintöriidassa Pedersören talvikäräjillä 1658:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710661

Sinä siis lukee talvikäräjillä 1658 "Sal. M.r Erich Fortelius", muttei sattumoisin hänen poikansa Gabrielin kohdalla esiinny lisänimeä, vaikka on annettu tieto, että hän oli kirjautunut 1656 yliopistoon lisänimellä Fortelius. Lisäksi siinä viitataan toisenkin pojan Samuelin kirjoitukseen, jonka lisänimen käytöstä ei ole tässä vaiheessa mitään tietoa.

Luikautinko liian hätiköidysti, kun arvelin vasta Erikin poikien ottaneen Fortelius -lisänimen käyttöön? Ehkä joku suvun mies oli käyttänyt sitä jo heitä ennen? - Näyttää myös olleen useita Västerbottenilaisia, jotka ovat käyttäneet Fortelius -lisänimeä.

Tämä käräjäjuttuhan on jatkokäsittely aikaisemmin linkittämälleni Nygårdin perintökiistalle. Myös Kivilösin kiemurat tulevat siinä ohimennen ilmi.

Vaikuttaa siltä, että Maria Erikintyttären holhooja Erik Tavast puolustaa kovasti holhottinsa oikeutta Nygårdin taloon tytön äitipuolta ja Elias Hamniusta vastaan. Viitataan jopa mahdolliseen tunteiden kuumenemiseen tai spontaanisti alkaneeseen asiasta väittelyyn 12.2. joidenkin osapuolten välillä.

Elias Hamnius yrittää perustella omaa oikeuttaan myös sillä, että talo on ollut pitkässä ketjussa papiston hallussa ja pappilanakin, ja kuuluu niin olla edelleen.

Se mikä minua tässä omistuskiistassa eniten alkoi kiinnostaa, on se, millä perusteella Erik Tavast on määrätty Maria Erikintyttären toiseksi holhoojaksi???

Voisiko hänellä olla jonkinlainen sukusuhde holhottiin? - Vaikuttaa siltä, ettei hämäläistaustaisella Tavastilla (lähtöisin vesilahtelaisesta talonpoikaissuvusta, joka on ollut nousevassa säätykierrossa 1500 -luvun lopulta alkaen ja josta kantavanhus on kotiutunut Turun porvaristoon) voi olla isän- tai äidin suvun kautta yhteyttä pietarsaarelaisiin, mutta selittävänä linkkinä voisi paremmin olla Maria Erikintyttären äiti, joka oli Alftaneita ja Alftanit alkuaan helsinglantilaista sukua (Pietarsaarelaisilla on melkoisesti sukuyhteyksiä helsinglantilaisiin, koska Helsinglannin rannikko on ollut liikenteellisesti ja kielellisesti paljon lähempänä kuin Häme!) ja toisaalta Turun seudulle kotiutuneita.

Siis voisiko Alftanuksilla tai Brenneruksilla olla jokin aika läheinenkin sukusuhde näihin Tavasteihin? - Onko sellaisesta ollut puhetta? Nimittäin jos pastorin lapselle ei tahtonut löytyä holhoojaa helpolla oman suvun joukosta, konsistori määräsi ja pani valtuutettunsa ajamaan käräjille siihen tehtävään jonkun paikallisista papeista. Erik Tavast oli kuitenkin tällöin vouti ja nimismies eikä pappismies, joten holhoojaa määrätessä ei ole ainakaan turvauduttu suvun ulkopuoliseen pappismieheen.

terv Matti Lund


Enemmän Kivilösin tilanteesta täällä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710667


Siis holhooja Erik Tavast ajaa kappalaisen Peter Lundinuksen talosta ulos, ottaa sen hallintaansa ja palauttaa holhottinsa Maria Erikintyttären perintöoikeuden siihen. Lundinukselle palautetaan käsiraha 70 taalaria takaisin ja korvataan arvionnin mukaan hänen tekemänsä parannukset Kivilösin talolle.

Terv Sama

[Kimmo Kemppainen]

En tunne asiaa tarkemmin, mutta onkohan kukaan vilkaissut, olisivatko Emporagriuksen ruumissaarna ja Simon Angleniuksen parentaatio vielä olemassa ja saatavilla?
Kimmo Kemppainen

[Benedictus]

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/07/turun-porvari-tavastit.html

Erik Tavastin isoisän veli oli Kalajoen khr Dionisius Tavast eli olisiko sitä kautta sukusuhteita.
Alftanuksien kanssa menee ajallisesti melko kauas, jos olisi sukusuhde.

[Pekka Hiltunen]

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/07/turun-porvari-tavastit.html

Erik Tavastin isoisän veli oli Kalajoen khr Dionisius Tavast eli olisiko sitä kautta sukusuhteita.
Alftanuksien kanssa menee ajallisesti melko kauas, jos olisi sukusuhde.

Eikös Erik Tawast ollut isänsä Henrikin - Jaakko DeLaGardien ja leskensä hopmannin - viimeisen hedelmällisen avioliiton ainoa poika ja Tavastjerna-suvun kantaisä? Hänhän oli pontus D:n ensiavion /frillan, Elisabetin (joka Turun Linnassa toimi "hovineitona" eli sisarpuoltensa lapsenvahtina) jälkeläinen. Pohjalaisissa suvuissa esiintyy sekä aateloitujen Tawast- että Tavastjerna-sukujen jäseniä (m.m. turkulaiseen Pictorius-sukuun kytkeytyen). En yhtään ihmettelisi, jos osoittautuisi Forteliusten taikka Fordellien näihin liittyvän. Erikin jälkeläistöä löytyy Savosta, mutta varmuudella myös Pohjanmaalta. Hopmanni Henrikin kaikki jälkeläiset naitettin, jos ei aatelistoon niin ainakin valtaporvaristoon, mitä Fordell-suvun jäsenet kai Pohjanmaalla edustivat.

Mitä tulee Jöns Tawastin tai vaimonsa hämäläisyyteen, niin kyseessähän oli kuninkaan asettama vouti, joka tiettävästi (Ramsayn lähde?) kuoli virantoimituksessa, minkä jälkeen leski ja lapset asettuivat Turun Linnaan, mistä sitten juontuu hopmanni Henrikin ja DeLaGardie-suvun (eli Laiska-Jaakon) tuttavuus ja myöhemmin sukulaisuus. Kannattaa miettiä, mitä muuan Tawast -suvun jäsen on maininnut toisaalta isästään ja toisaalta itsestään suhteessa DelaGardie -sukuun (kts. Ramsay).
PH

[Matti Lund]

...
Tuosta Forteliuksesta, että herra Erik ei sitä signeerauksissaan käyttänyt, vaan se noudatti oheista muotoa, mikä on vielä tässä hänen kuolinvuotensa henkikirjan allekirjoituspöytäkirjassakin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132696

Siis Ericus Mathiae Bothniensis pp in Pedersöre

Mutta kyllä melko pian hänen kuolemansa jälkeen herra Erikin aikalaiset käyttivät hänenkin yhteydessään Fortelius -nimeä tuomiokirjoissa, vaikka varsinaisesti kai hänen poikansa sen lanseerasivat.

terv Matti Lund

Tässä hauska kohta hra Erikin allekirjoituksesta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17316679

Kun koko litania ja Bothniensis ei mahdu, hra Erikille riittää "B" tässä vuoden 1641 kirkkoherrojen kymmenystilitysten yhteisessä todistuksessa.

Viereiselle foliolehdelle painetun sinettikuvion vaha on alkanut nakertaa hiljalleen hra Erik B:n kohtaa tässä kuitissa.

Silloin tällöin lyhyempää muotoa on muulloinkin näkynyt.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/07/turun-porvari-tavastit.html

Erik Tavastin isoisän veli oli Kalajoen khr Dionisius Tavast eli olisiko sitä kautta sukusuhteita.
Alftanuksien kanssa menee ajallisesti melko kauas, jos olisi sukusuhde.

Kummankaan osalta ei välttämättä mene niin kauas, jos vain tietämistämme sukulenkeistä puuttuu joku joko Tavastien tai Alftanusten suvun naishenkilö, joka olisi Erik Tavastin äiti ja joko "Alftanus" tai "Fortelius".

Yritin tutustella itseäni Vesilahden-Turun Tavasteihin eri selvityksistä ja hakea Henrik Tavastin 1:o ja 2:o vaimoja, mutta missään kohtuullisen luotettavaksi katsottavaan lähteisiin perustuvassa selvityksessä niistä ei ollut tietoa. Vasta Henrikin 3:o vaimosta tiedetään nimi ym. - Yllätyksellisen ammottava aukko näin huomattavan miehen sukutaustassa!

Tor Carpelanin vanhassa selvityksessä (1) tiedetään, että Henrik Tavastin 1:o NN on kuollut viimeistään 1630. Erik Tavast on syntynyt ennen sitä ja on siis sen mukaan tämän Henrik Tavastin ensimmäisen tuntemattoman vaimon poika.

Erik ja Johan Tavastin holhoojuuksien kautta saatettaisiin päästä jäljille tämän ensimmäisen vaimon syntyperästä ja siitä, liittyykö siihen jotain samaa kuin Forteliuksilla.

1 Tor Carpelan: "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700 -talen", toimitetussa julkaisussa Västra Finland III. (Utgifna af Västfinska Afdelningen), ss. 95-99.

---------------------------------------

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Huomiotani alkoi kiinnittää sekin seikka, että porvari Henrik Tavast vaati käräjillä rästisaataviaan 1630 -luvulla (esim. v:n 1634 talvik.) eräiltä Pietarsaaren pitäjäläisiltä. Tämä viittaa siihen, että hän on pian porvariksi tultuaan ryhtynyt luotottamaan jotakuta pietarsaarelaista. - Miksiköhän hän lainasi juuri pietarsaarelaisellekin eikä ole pitäytynyt vesilahtelaisiin jne. hämäläisiin talonpoikiin?

Pohjanmaan kaupunkien porvarit luotottivat ennen muuta kotikyliensä talollisia, jos olivat sieltä kotoisin (silti jäi paljon luottotilaa ruotsalaisille ja holstenilaisille porvareille).

Uusikaarlepyyläiset, vaasalaiset ja kokkolalaiset porvarithan ne yleensä luotottivat tässä vaiheessa pietarsaarelaisia. Pietarsaaren kaupunkihan perustettiin vasta 1652 rva Ebba Brahen aikoihin, jolloin Henrik Tavast oli juuri tullut hopmanniksi. Hän oli ehtinyt juuri täpärästi saada hopmannin valtakirjan autuaalta Jacobus De La Gardielta.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Huomiotani alkoi kiinnittää sekin seikka, että porvari Henrik Tavast vaati käräjillä rästisaataviaan 1630 -luvulla (esim. v:n 1634 talvik.) eräiltä Pietarsaaren pitäjäläisiltä. Tämä viittaa siihen, että hän on pian porvariksi tultuaan ryhtynyt luotottamaan jotakuta pietarsaarelaista. - Miksiköhän hän lainasi juuri pietarsaarelaisellekin eikä ole pitäytynyt vesilahtelaisiin jne. hämäläisiin talonpoikiin?

Pohjanmaan kaupunkien porvarit luotottivat ennen muuta kotikyliensä talollisia, jos olivat sieltä kotoisin (silti jäi paljon luottotilaa ruotsalaisille ja holstenilaisille porvareille).

Uusikaarlepyyläiset, vaasalaiset ja kokkolalaiset porvarithan ne yleensä luotottivat tässä vaiheessa pietarsaarelaisia. Pietarsaaren kaupunkihan perustettiin vasta 1652 rva Ebba Brahen aikoihin, jolloin Henrik Tavast oli juuri tullut hopmanniksi. Hän oli ehtinyt juuri täpärästi saada hopmannin valtakirjan autuaalta Jacobus De La Gardielta.

terv Matti Lund
1. p:so on siis saattanut olla jotain sukua pohjalaisille ja ehkä "Sursilleillekin". 2. p:son osalta olen tehnyt katsauksen - ilman luotettavia lähteitä (vaikka Ramsay mainitsee maakaupoista nähtävästi langon kanssa); nimet kuten Johan Pontus tai Pontus Johan viittaavat tietenkin Pontus DelaGardien 1. vaimon / frillan tyttären, Elisabetin jälkeläiseen. Myös Tavastjerna-suvun lahjakkuutta on ihmetelty m.m. Vuosikirjassa, ja m.m. musikaalisuus on voinut kytkeytyä esim. pohjalaisen Pictorius-suvun kuvataiteellisesti lahjakkaaseen väkeen ainakin joissain sukuhaaroissa. Tavastjerna-suvun kantaäitiä olen pohdiskellut "Tutkimuslöytöjä"-osiossa.
Kts. SAY, Rymättylän (Maskun) Kaksonen. On lisäksi huomattava, että Henrik T. kieltäytyi kahdesti pormestarinvirasta työkiireisiinsä Jaakko D:n hopmannina vedoten. Tawastit elivät Pontus D:n lasten tavoin Turun Linnassa lapsuuttaan. Erik Tawastin lausuma isänsä tukijasta (Jaakko DelaGardie) ja omastaan (vm:n jälkeläinen) on paljon puhuva, mutta ei tietenkään riitä genealogiseksi näytöksi...
H.T:n viimeisessä aviossa on Ramsaylla virhe, jonka kaikki kai tietänevätkin. Muuan Fortelius-haara näyttäisi liittyvän Pictoriuksiin eräässä Fellman-sukuhaarassa (Ravander).
PH

[Benedictus]

Lainaus Lund:
Kummankaan osalta ei välttämättä mene niin kauas, jos vain tietämistämme sukulenkeistä puuttuu joku joko Tavastien tai Alftanusten suvun naishenkilö, joka olisi Erik Tavastin äiti ja joko "Alftanus" tai "Fortelius".

Yritin tutustella itseäni Vesilahden-Turun Tavasteihin eri selvityksistä ja hakea Henrik Tavastin 1:o ja 2:o vaimoja, mutta missään kohtuullisen luotettavaksi katsottavaan lähteisiin perustuvassa selvityksessä niistä ei ollut tietoa. Vasta Henrikin 3:o vaimosta tiedetään nimi ym. - Yllätyksellisen ammottava aukko näin huomattavan miehen sukutaustassa!

Tor Carpelanin vanhassa selvityksessä (1) tiedetään, että Henrik Tavastin 1:o NN on kuollut viimeistään 1630. Erik Tavast on syntynyt ennen sitä ja on siis sen mukaan tämän Henrik Tavastin ensimmäisen tuntemattoman vaimon poika.

Lundin pohdinnan pohjalta voi ajatella, että kyseess¨Erik Tavastin äidiksi tarvitaan nainen, joka on syntynyt n. 1612 tai aiemmin.

Kyseeseen saattaisi sopia Erik Forteliuksen sisar, koska Erikin sanotaan syntyneen 1602.
Lund mainitsee Henrik Tavastin kauppasuhteet Pietarsaaren suuntaan, mikä voisi olla sopiva side aviolle.
Fortelius, Ericus Matthiae (1602–1650)

Forthelius, Ericus Matthaei, Erik Mattsson
S Pietarsaaren pitäjä keväällä 1602. V Pietarsaaren Ala-Purmon talollinen, myöhemmin kaupungin porvari, laivanrakentaja ja ehkä kauppiaskin Norrköpingissä Matthias / Matts Andersson ja Birgitta (Brita) Björnsdotter.
Ericus Erici Alftanuksen lapset mainitaan Elin Brenneruksen perinnönjaossa 1664, jossa myös Erik Fortelius oli mukana, eli edusti lapsiaan.(jos en väärin muista).
Tällöin jäisi ainoaksi mahdollisuudeksi, että Ericus Alftanksella olisi ollut vaimo ennen Elin Brennerusta, josta olisi tytär Henrik Tavastin 1. vaimo.
Tälläisestä tyttärestä ei ole kuitenkaan minkäänlaista viitettä, eikä Tavastien ja Alftanusten välillä ole mainintoja yhteyksistä toisiinsa.

Toisaalta myös voisi olla kyse Elin Brenneruksen sisaresta, jolloin myös tuo sukusuhde Alftanus-Forteliukseen säilyisi.
Liioin ei ole tietoa tuollaisesta sisaresta, vaikka onko kaikki Brennerus lapset tiedossa, ei ole varmaa. Ennen 1630 kuollut sisar saattaisi olla hyvinkin kadonnut tiedoista.

Lookisimmalta kumminkin tuntuisi tuo sisar ajatus, silloin Erik Tavast olisi ollut Maria Eriksdotter Forteliuksen isänpuoleinen serkku ja selittäisi myös Erikin siirtymisen Pohjanmaalle.

[Matti Lund]

...
Tor Carpelanin vanhassa selvityksessä (1) tiedetään, että Henrik Tavastin 1:o NN on kuollut viimeistään 1630. Erik Tavast on syntynyt ennen sitä ja on siis sen mukaan tämän Henrik Tavastin ensimmäisen tuntemattoman vaimon poika.

Lundin pohdinnan pohjalta voi ajatella, että kyseess¨Erik Tavastin äidiksi tarvitaan nainen, joka on syntynyt n. 1612 tai aiemmin.

Kyseeseen saattaisi sopia Erik Forteliuksen sisar, koska Erikin sanotaan syntyneen 1602.
Lund mainitsee Henrik Tavastin kauppasuhteet Pietarsaaren suuntaan, mikä voisi olla sopiva side aviolle.
...

Hei vuosi 1612 ei ole tässä tapauksessa raja 1:on syntymävuodelle, sillä vaimo on todennäköisesti synnyttänyt jo noin vuonna 1620 tai vähän ennen.



Lähde, jota käytin (1):
Tuntee 9 lasta Henrik Tavastille, joista Erik lienee toiseksi nuorin ja pojista nuorin, olisi syntynyt 1629. Vuonna 1623 on pian synnytyksen jälkeen kuollut poikalapsi. Muut 7 eivät mahdu millään vuosien 1624...28 väliin, ellei ole syntynyt useita eloonjääneitä kaksosia.

Joka tapauksessa rajaa on vaikea ulottaa vuoden 1600 jälkeen, vaikkei myöskään kovin paljoa ennen vuotta 1600, jos oletetaan, että Henrik Tavast on nainut nuoren neitosen.

Ericus Mathiae Bothniensiksen sisko tietysti sikäli sopisi siihen paikalle "helpoiten".

Erik Tavastin isä Henrik Tavast hoiti kruununvoutia vastaavaa tointa jo 1630 -luvun alussa Pietarsaaren kihlakunnassa. Voi olla, että siinä on ollut enemmän kruunun virkamiehenä ajautumista Pohjanmaalle kuin alla olevia sukuverkostoja. Mielestäni Tavasteilla ei ollut sukusuhteita Sursilleihin kuin vasta sitten, kun Erikin vanhempi veli Johannes Tavast avioitui Pietarsaaren kappalaisen Erik Suursillin tyttären kanssa. Muuten on Pohjanmaan rannikolle ulottunut verkostoituminen saattanut hyvinkin alkaa jo Turusta käsin 1620 -luvulta alkaen.

Myös verkostoituminen Helsinglantiin on käynnistynyt Henrik Tavastin kruununvirkojen kautta. Käskynhaltija (esim. Ulfsparre) hoiti noihin aikoihin laajaa lääniä, johon kuului myös Pohjoinen osa Ruotsin puolta - ja enemmän maaherra oli tuolloin läsnä paitsi omassa sukusäterissään Upplannissa myös Helsinglannin kuninkaankartanossa ja vieraili muutamaan otteeseen Pohjanmaallakin kuten vuonna 1626.

Norrköping oli monille pietarsaarelaisille sangen tuttu paikka, yhtä tuttu kuin Turku.

Katsoin vähäsen Turun raastuvan istuntoja, mm. painatteesta VI Utdrag ur Åbo Stads dombok 1632-34.

Sivuilla 85, 91 ja 93 hra Klemet Finni / Finno oli perintöriidassa yhtenä Kittilän kartanon perillisistä. Mainitaan pari muutakin nimeä. Sitten kun tämä riita väistyi, tuli sivulla 129 eteen asia, jossa Matti Sakriksenpoika anoi Klemet Finnin ja Henrik Tavastin puolesta tuomiota riidellyssä testamenttiasiassa". Mitähän testamenttia se lienee koskenut?

1 Tor Carpelan: "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700 -talen", toimitetussa julkaisussa Västra Finland III. (Utgifna af Västfinska Afdelningen), ss. 95-99.

-------------------
terv Matti Lund

[Benedictus]

Pappismatrikkelista löytyi vai pari kolme ajallisesti sopivaa her Clemensiä tuohon Kittilän perintöriitaan.

Clemens Clementis (K 1648) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=430)
Clemens Jacobi (mainitaan 1632) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=431)


Clemens Magni (mainitaan 1637) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=434)


Clemens Clemensiksestä ei löyty tietoa.
Clemens Magni oli Lemun kappalainen, joka mainitaan 1637 Toijalan tilalla vaimonaan Sara, joka lienee khr Ericus Henricin tytär Sara Florina.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
Tässä tosin mainitaan vain her Clemens ja Sara eli periaatteessa kyse voisi olla myös Clemens Clemesson ja vaimonsa Sara.

Clemens Magni (mainitaan 1637)

Clemett / Klemett Magnusson / Månsson
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin 1637.

Pappismatrikkelin tiedot ovat usein virheellisiä ja siksi voi kysyä, onko tuokaan tieto oikea?

Jos Pälkäneen khr olisi kyseessä kummassakin tapauksessa, niin silloin Sara Florinan kautta tulisi pohjanmaa yhteys, sillä setänsä näkyy alla.
Tosin hänenkään 1. vaimoaan ei tunneta.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=669

Henrik Tavastin monet lapset kyllä saa aikajanan ahtaaksi, tietysti, jos Erik Forteliuksella olisi ollut vanhempi sisar, hän voisi sopia tuohon ajallisesti.

[Pekka Hiltunen]

Lainaus Lund:
Kummankaan osalta ei välttämättä mene niin kauas, jos vain tietämistämme sukulenkeistä puuttuu joku joko Tavastien tai Alftanusten suvun naishenkilö, joka olisi Erik Tavastin äiti ja joko "Alftanus" tai "Fortelius".

Yritin tutustella itseäni Vesilahden-Turun Tavasteihin eri selvityksistä ja hakea Henrik Tavastin 1:o ja 2:o vaimoja, mutta missään kohtuullisen luotettavaksi katsottavaan lähteisiin perustuvassa selvityksessä niistä ei ollut tietoa. Vasta Henrikin 3:o vaimosta tiedetään nimi ym. - Yllätyksellisen ammottava aukko näin huomattavan miehen sukutaustassa!

Tor Carpelanin vanhassa selvityksessä (1) tiedetään, että Henrik Tavastin 1:o NN on kuollut viimeistään 1630. Erik Tavast on syntynyt ennen sitä ja on siis sen mukaan tämän Henrik Tavastin ensimmäisen tuntemattoman vaimon poika.

Lundin pohdinnan pohjalta voi ajatella, että kyseess¨Erik Tavastin äidiksi tarvitaan nainen, joka on syntynyt n. 1612 tai aiemmin.

Kyseeseen saattaisi sopia Erik Forteliuksen sisar, koska Erikin sanotaan syntyneen 1602.
Lund mainitsee Henrik Tavastin kauppasuhteet Pietarsaaren suuntaan, mikä voisi olla sopiva side aviolle.
Fortelius, Ericus Matthiae (1602–1650)

Forthelius, Ericus Matthaei, Erik Mattsson
S Pietarsaaren pitäjä keväällä 1602. V Pietarsaaren Ala-Purmon talollinen, myöhemmin kaupungin porvari, laivanrakentaja ja ehkä kauppiaskin Norrköpingissä Matthias / Matts Andersson ja Birgitta (Brita) Björnsdotter.
Ericus Erici Alftanuksen lapset mainitaan Elin Brenneruksen perinnönjaossa 1664, jossa myös Erik Fortelius oli mukana, eli edusti lapsiaan.(jos en väärin muista).
Tällöin jäisi ainoaksi mahdollisuudeksi, että Ericus Alftanksella olisi ollut vaimo ennen Elin Brennerusta, josta olisi tytär Henrik Tavastin 1. vaimo.
Tälläisestä tyttärestä ei ole kuitenkaan minkäänlaista viitettä, eikä Tavastien ja Alftanusten välillä ole mainintoja yhteyksistä toisiinsa.

Toisaalta myös voisi olla kyse Elin Brenneruksen sisaresta, jolloin myös tuo sukusuhde Alftanus-Forteliukseen säilyisi.
Liioin ei ole tietoa tuollaisesta sisaresta, vaikka onko kaikki Brennerus lapset tiedossa, ei ole varmaa. Ennen 1630 kuollut sisar saattaisi olla hyvinkin kadonnut tiedoista.

Lookisimmalta kumminkin tuntuisi tuo sisar ajatus, silloin Erik Tavast olisi ollut Maria Eriksdotter Forteliuksen isänpuoleinen serkku ja selittäisi myös Erikin siirtymisen Pohjanmaalle.

Erik Henrikinp:ka Tawast, aatel. 1687 Tawaststjerna, on Tor Carpelanin mukaan 2. aviosta. Hän toimi Pohjanmaalla kruununvoutina ja myöhemmin Ebba Brahen hopmannina, kun isänsä Henrik Mattsson oli Turun raatimies ja kämneeri ennen 2. aviotaan. Erikin poika aviosta Beata Pictoriuksen kanssa, Jacob Pontus (s. 1666), peri isänsä Pohjaanmaan kihlakunnantuomarin viran. Beata Pictorian äiti oli Terva-Pietin tytär, Margareta Arctophilacia. Ramsay (tai Carpelan) on kirjannut Erik Henrikinpojalle sisaren Karin, k. 1684, sekä veljen Isakin, elossa 1663, k. luultavasti 1667. Beata Pictorian äiti oli Sursillien sukua (Magdalena Östenintytär).

Pietarsaaren kpl Johan Henrikinpoika Tawast nai Margareta Arctophilacian Johan Olofsson Pictoriuksen jälkeen.

Ramsay on Tor Carpelanin mukaan järjestänyt Henrik Mattsson Tawastin lapsista vanhimmaksi Gabrielin, Helsingin pormestarin joka k. 1657. Ei Erik Tawast-Tawaststjernaa mitenkään kyllä saada mahtumaan isänsä ensiavioon. Jos Erik Henrikinpojan äiti oli Maskun Kallelasta ja Pontus DelaGardien jälkeläinen tämän frillan kansssa, on luonnollista, ettei avioliitosta ole ollut soveliasta pitää suurta hälyä. Mahdollisesti Henrik Mattssonin ensiaviokin liittyy Hietaniemen ex-voudin, Henrik Jönssonin vaimon ja lasten Turun Linnan tuttavuuksiin, kuten ehkä porvari Matts Tawastin tuntematon äitikin. Henrik Mattssonin 3. avio on carpelanin (& Ramsayn) tauluissa virheellinen.

Olen siis esittänyt Henrik Mattssonin 2. vaimoksi Maskun Kallelan Margareta Pontusdotteria, jonka isän vanhemmat olivat Matts Eriksson till Kallela och Agerbo, ja Elisabet Pontusdoter, Jaakko DelaGardien sisarpuoli. Henrik Mattsson näkyy Merimaskun (Rymättylän) Kaksosessa talonhaltijana 1639 alkaen (SAY):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284061

Muistelen Erik Henrikssonin jossain maininneen, että Magnus Gabriel De la Gardie oli hänen tukijansa, kun isäänsä Henrik Matssonia tuki v.m:n isä Jaakko De la Gardie. Magnus Gabrielin äiti oli siis Ebba Brahe; hänen vaimonsa oli Kaarle X Kustaan sisar Maria Eufrosyne.

PH

[Matti Lund]

Erik Henrikinp:ka Tawast, aatel. 1687 Tawaststjerna, on Tor Carpelanin mukaan 2. aviosta. ...

PH

Minulla on edessäni Tor Carpelanin selvitys. (1)

Ei siinä Erik Henrikinpoika Tavast ole toisesta aviosta.

En usko, että Carpelan on ainakaan myöhemmin muuttanut käsitystään.

Tavasteista on esitetty paljon virheellisiä sukupuita, joista osa juontunee arvauksista, jotka Wasastjerna on kelpuuttanut sukutauluihinsa, joista Carpelankin varoittaa omassa selvityksessään. (1)

Tutustu hieman Carpelanin käyttämiin lähteisiin ja lue tarkemmin Carpelanin selvitys!

Teidän hyvät ihmiset tulisi jotenkin noteerata ne tuomiokirjalähteet, joita Carpelankin on käyttänyt selvityksensä hyväksi.

Ettetpä vain nyt yrittäisi tässä ujuttaa yhtä todetuista virheistä Tor Carpelanin piikkiin, vaikkei se sinne voi kuulua?

1 Tor Carpelan: "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700 -talen", toimitetussa julkaisussa Västra Finland III. (Utgifna af Västfinska Afdelningen), ss. 95-99.

terv Matti Lund

Ps. jos jossakin selvityksessä olisi ollut ehdotus Henrik Tavastin toisesta vaimosta tai jotain vahvoja aihetodisteita hänestä, otaksuisin Capelanin kommentoineen niitä selvityksensä alakvooteissa. Mutta siinä ei ole halaistua sanaa, joka sellaiseen viittaisi. Siksipä luulen, että tuosta Maskusta on ollut olemassa parempaa toisensuuntaista tietoa eikä Tavastia ole voitu mitenkään liittää siihen.

[Pekka Hiltunen]

Minulla on edessäni Tor Carpelanin selvitys. (1)

Ei siinä Erik Henrikinpoika Tavast ole toisesta aviosta.

En usko, että Carpelan on ainakaan myöhemmin muuttanut käsitystään.

Tavasteista on esitetty paljon virheellisiä sukupuita, joista osa juontunee arvauksista, jotka Wasastjerna on kelpuuttanut sukutauluihinsa, joista Carpelankin varoittaa omassa selvityksessään. (1)

Tutustu hieman Carpelanin käyttämiin lähteisiin ja lue tarkemmin Carpelanin selvitys!

Teidän hyvät ihmiset tulisi jotenkin noteerata ne tuomiokirjalähteet, joita Carpelankin on käyttänyt selvityksensä hyväksi.

Ettetpä vain nyt yrittäisi tässä ujuttaa yhtä todetuista virheistä Tor Carpelanin piikkiin, vaikkei se sinne voi kuulua?

1 Tor Carpelan: "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700 -talen", toimitetussa julkaisussa Västra Finland III. (Utgifna af Västfinska Afdelningen), ss. 95-99.

terv Matti Lund

Ps. jos jossakin selvityksessä olisi ollut ehdotus Henrik Tavastin toisesta vaimosta tai jotain vahvoja aihetodisteita hänestä, otaksuisin Capelanin kommentoineen niitä selvityksensä alakvooteissa. Mutta siinä ei ole halaistua sanaa, joka sellaiseen viittaisi. Siksipä luulen, että tuosta Maskusta on ollut olemassa parempaa toisensuuntaista tietoa eikä Tavastia ole voitu mitenkään liittää siihen.

Minulla ei ole edessäni muuta kuin sukujen Tawast ja Tawaststjerna taulut Ramsayn opuksesta kopioituina.

Jacob Pontus Tawaststjerna syntyi Pietarsaaressa 2.8.1666. On järkevää olettaa hänen isänsä syntyneen noin 25-30 vuotta aiemmin, ehkä 1630-luvun alussa, kun kämneeri, raatimies ja hopmanni Henrik Mattsson leskeytyi ensimmäisen kerran. Jacob Pontiin vanhempi veli Henrik Erikinpoika (joka kuoli lapsena) on saman taulun mukaan syntynyt 24.12.1656, mistä on päädytty käsitykseen, että 2. avio on solmittu ennen mainittua vuotta; vanhempi sisar Christina kuoli Rymättylässä 1727 ja hän oli avioitunut 1660.

Olen päätynyt sijoittamaan Erikin 2. isänsä avioon yksinomaan olemassa olevan aritmeettisen tiedon varassa. Jos joku haluaa uskoa, että Tor Carpelanilla on ollut 1800-luvulla sellaista tietoa, joka kumoaa järkevän päättelyn, ja jota ei näköjään enää ole missään olemassa, niin saakoon uskoa minun puolestani.

PH

[Matti Lund]

...

Olen päätynyt sijoittamaan Erikin 2. isänsä avioon yksinomaan olemassa olevan aritmeettisen tiedon varassa. Jos joku haluaa uskoa, että Tor Carpelanilla on ollut 1800-luvulla sellaista tietoa, joka kumoaa järkevän päättelyn, ja jota ei näköjään enää ole missään olemassa, niin saakoon uskoa minun puolestani.

PH

Hei, en väittänyt, että Tor Carpelan olisi sijoittanut Erik Tavastin ensimmäiseen katraaseen. Hän ei sijoittanut Erikiä ensimmäiseen eikä toiseenkaan.

Aritmetiikka kyllä puoltaa sitä, että Erik Tavast oli syntynyt ennen vuotta 1630, jolloin Henrik Tavastin 1:o oli jo kuollut, mutta ei ole varmistettu sitä, oliko kuolinvuosi juuri tuo 1630.

Erik Tavast sai siis kruununvoudin valtakirjan vuonna 1651.

Kirkkoherra hra Erik kuoli 26.6.1650 ja siis Erik Tavast oli yksi hänen alaikäisille lapsilleen määrätyistä holhoojista. Valitettavasti Pedersören käräjien renovoiduista pöytäkirjoista ei ilmene sitä, miten ja milloin Erik Tavast nimitettiin holhoojaksi. Toistaiseksi pitää uskoa, että hän olisi alkanut vuonna 1650 eikä olisi jotakuta korvannut holhooja.

Onko jollakulla tietoa Erik Tavastin opiskeluista - missä ja milloin, Tartossako, 1640 -luvullako?

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Hei, en väittänyt, että Tor Carpelan olisi sijoittanut Erik Tavastin ensimmäiseen katraaseen. Hän ei sijoittanut Erikiä ensimmäiseen eikä toiseenkaan.

Aritmetiikka kyllä puoltaa sitä, että Erik Tavast oli syntynyt ennen vuotta 1630, jolloin Henrik Tavastin 1:o oli jo kuollut, mutta ei ole varmistettu sitä, oliko kuolinvuosi juuri tuo 1630.

Erik Tavast sai siis kruununvoudin valtakirjan vuonna 1651.

Kirkkoherra hra Erik kuoli 26.6.1650 ja siis Erik Tavast oli yksi hänen alaikäisille lapsilleen määrätyistä holhoojista. Valitettavasti Pedersören käräjien renovoiduista pöytäkirjoista ei ilmene sitä, miten ja milloin Erik Tavast nimitettiin holhoojaksi. Toistaiseksi pitää uskoa, että hän olisi alkanut vuonna 1650 eikä olisi jotakuta korvannut holhooja.

Onko jollakulla tietoa Erik Tavastin opiskeluista - missä ja milloin, Tartossako, 1640 -luvullako?

terv Matti Lund

Viittasit Tor Carpelanin erinomaisen informatiivisiin lähteisiin, joita ei ole osunut käsiini, ja joita tuskin olisin ymmärtänytkään, jos olisi. Henrikin 1:o haudattiin kaiketi suvun haudaksi hankittuun holviin Turun Tuomiokirkkoon pohjoiskäytävälle vanhan sakastin kohdalle ja nykyisen saarnastuolin portaitten juureen; tästä lienee maininta kirkon tileissä. Kämneeri ei välttämättä ole aikaillut 2. vaimon hankkimisessaan, joten Erik on voinut syntyä jopa juuri 1630, jolloin isänsä 1:o "var död". Kuten sanottu, H.T. kieltäytyi kahteen kertaan tarjouksesta Turun pormestarin virkaan, koska tuli Jaakko De la Gardien ja Ebba Brahen huomattavan omaisuuden "linnanvoudiksi" eli hopmanniksi. Erik Henrikinpoika on voinut tulla Pohjanmaan kruununvoudiksi tarkalleen 21-vuotiaana, mutta ehkä 22-vuotiaanakin; koko Pohjanmaan tullitarkastajaksi ja kreivitär Ebba Brahen hopmanniksi hänet nimitettiin 1657. Hän ei siis välttämättä opiskellut muualla kuin kotonaan - kenties juuri herra Erikin opastuksella.

Maskun Kallelan Matts Erikssonin ja Elisabet Pontusdotterin poika Pontus Mattsson avioitui Margareta Svärdin kanssa. Heidän tyttärensä Margareta Pontiin nähdään kirjatun Merimaskun (Rymättylän) Kaksosiin ennen Henrik Mattsson Tawastia.

Ramsay:

"Pontus Mattsson, † 1635. Tab. II.

? Jakob Mattsson Pontus, ryttare 1611
under Eskert Linderssons fana (3).

Johan Mattsson, sålde Kaksois till borgaren
i Åbo, Henrik Ta väst (4).
Barn:

Johan Pontusson, tillägges i handlingar
släktnammet „Puntus". Egde Korvenranta i
Lokalaks kapellsocken, samt såsom
tilldelningshemman, Neulaniemi i Kangasala och Aimaala
i Lempäälä socken. Förare vid Fabian Berndes
reg:te 1651; korpral 1656; — † 1656, i Polen,
under kriget (8). Barnlös. — Gift med Hebla
Hästesko af Målagård, i hennes l:a gifte,
dotter af kornetten Mårten Hästesko af Målagård,
n:r 187, och Anna Gyllenhjerta, n:r 40. Hon
blef omgift 1659 med Kasper Hästesköld, n:r
228, och synes efter sin svärmoders död hafva
egt Könikkälä säteri i Nousis socken.

? Elisabet Pontusdotter, nämnes 1658 på
Kallela i Masku socken. Måhända gift med
Matts Jakobsson, som 1641, enligt jordeboken,
egde Kallela gods.

Två barn, som lefde 1635, efter faderns
död (5)."

Henrik Mattsson näyttäisi ostaneen Kaksosen langoltaan. Hänellä tuskin oli tarkoituksena ryhtyä talonpojaksi.
PH

[Matti Lund]

Viittasit Tor Carpelanin erinomaisen informatiivisiin lähteisiin, joita ei ole osunut käsiini, ja joita tuskin olisin ymmärtänytkään, jos olisi. Henrikin 1:o haudattiin kaiketi suvun haudaksi hankittuun holviin Turun Tuomiokirkkoon pohjoiskäytävälle vanhan sakastin kohdalle ja nykyisen saarnastuolin portaitten juureen; tästä lienee maininta kirkon tileissä. Kämneeri ei välttämättä ole aikaillut 2. vaimon hankkimisessaan, ...
PH

Hei, ongelmana on se, ettei sangen informatiivisia lähteitä ole Tavastien Turun ajalta käytettävissä kuin tilityskuitteja ja muutama maininta kuten Henrik Matinpoika Tavastin ja hänen kanssaperillistensä nimeäminen raastuvanpöytäkirjassa 1631 (ks. painatteesta IV Utdrag ur Åbo Stads dombok 1626-32, julkaisusarjassa Bidrag till Åbo stads historia I-4 etc, s. 82, istunnossa 8.1.1631, jossa on vahvistettu heidän perinnönjakosopimuksensa)

Carpelan valittaa nimenomaan sitä, että Henrik Tavastin personaliadokumentti on kokonaan kadonnut (kun Tavastit ovat poistuneet Turusta aivan tykkänään, he ovat vieneet asiakirjansa mukanaan, joten Tavastien personaliaa ei löydy niistä sarjoista, joista monilta turkulaisilta löytyy ja joiden johdosta tiedämme heidän avioliitoistaan tarkemmin kuin Tavastien!).

Carpelan nyt näyttää olevan tietoa Tavasteista tarjoavista vähävirheisin ja siis luotettavin taho, jonka käyttämät lähteet ovat (nykyään helposti) tarkistettavissa ja minä olen luonnollisesti sen tehnyt suurimmalta osalta kuten tapani tällaisissa tilanteissa aina on.

Carpelan viittaa myös itse Tavastien piiristä levinneisiin harhaanjohtaviin perimätietoihin, jotka ovat hänen mielessään tällaisissa tapauksissa ihan luonnollisia sukujuurten koristelupyrkimyksiä. (1) Näihin vipuihin ovat monet 1800 -luvun loppupuolen ja 1900 -luvun alun genealogit sortuneet ja näistä olemme saaneet tietysti runsasta satoa Tavasteja sisältäviin nettisukupuihin (ks. tämä puppu Genissä, Myheritagessa jne. olevissa sukupuissa).

Mitä tulee tuohon Erik Tavastin äidin ja syntymähetken ajoituksen problematiikkaan, niin aritmetiikkahan ja kruununvirkojen täyttämisestä saamamme historiallinen faktatietohan puoltavat selkeästi sitä aritmetiikkaa, jonka mukaan Erik Tavast on syntynyt vähän ennen vuotta 1630. Jos Henrik Tavastin 1:o onkin haudattu vuonna 1630, silloin oltaisiin jo aika varmalla pohjalla siitä kysymyksestä, kummasta avioliitosta Erik Tavast olisi. Hautausajankohdastahan jää paljon riippumaan se, milloin Henrik Tavast on saanut luvan toiseen avioliittoonsa ja taas siitä ja luonnollisista syistä jäisi riippumaan se, milloin toisen avioliiton ensimmäinen lapsi on voinut syntyä.

Toiseen avioliittoon ryhtymisessä Henrik Tavast ei ole varmaankaan vitkastellut, kun on ollut suuri katras pieniä lapsia hoidettavina, vaikkakin ensi hätään on varmaankin hankittu imettäjä aivan pienimmälle (joka on saattanut olla jopa Erik?).

Erik Tavast siis nimitettiin kruununvoudiksi 1651. Sinulle näyttää olevan tiedonpuutetta siitä, miten kruununvoudiksi tultiin ja millä kokemuksella siihen päästiin. Se ei tapahtunut ns. pystymetsästä eikä kokematonta teiniä suin päin siihen valittu, vaikka hätäkin olisi ollut, vaan vaadittiin jonkinlainen edeltävä ura kruununhallinnon alemmissa virkatehtävissä (ylösottokirjuri, foutimies yms.). Selvitä itsellesi tämä paremmin!

1 Tor Carpelan: "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700 -talen", toimitetussa julkaisussa Västra Finland III. (Utgifna af Västfinska Afdelningen), ss. 95-99.

----------------------------------------

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Erik Tavast siis nimitettiin kruununvoudiksi 1651. Sinulle näyttää olevan tiedonpuutetta siitä, miten kruununvoudiksi tultiin ja millä kokemuksella siihen päästiin. Se ei tapahtunut ns. pystymetsästä eikä kokematonta teiniä suin päin siihen valittu, vaikka hätäkin olisi ollut, vaan vaadittiin jonkinlainen edeltävä ura kruununhallinnon alemmissa virkatehtävissä (ylösottokirjuri, foutimies yms.)

Nyt on erikoistapaus. Erik Tawast ohitti äitinsä sukulaissuhteitten takia kaikki muut: hänen ei edes tarvinnut opiskella HO:n asessorin - saati khra:n virkaan.

Olet jo jossain aiemmin todennut, ettet erityisemmin ole perehtynyt aateliin. Pidä nyt sitten vain kiinnostuksesi talonpojissa äläkä neuvo muita.
PH

[Matti Lund]

Nyt on erikoistapaus. Erik Tawast ohitti äitinsä sukulaissuhteitten takia kaikki muut: hänen ei edes tarvinnut opiskella HO:n asessorin - saati khra:n virkaan.

Olet jo jossain aiemmin todennut, ettet erityisemmin ole perehtynyt aateliin. Pidä nyt sitten vain kiinnostuksesi talonpojissa äläkä neuvo muita.
PH

Eihän Erik Tavastista tullut aateliseksi tunnustettu mies kuin vasta vuonna 1687, eli Tavaststjernojen taru alkaa siitä.

Nyt puhutaan 1640 - ja 1650 -lukujen taitteesta.

Ei Pohjanmaalle nimitetty tässä vaiheessa kruununvoudeiksi tai nimismiehiksi aatelismiehiä ja vanhaa hämäläistä rälssiä eritoten vältettiin: jos ei omasta takaa löytynyt, tuli kruununvouti Pohjanmaalle joistain Keski-Ruotsin lääneistä tai kaupungeista eikä omannut aatelistaustoja. Aatelisille läänitetyt tuomarinvirat ulottuivat vielä tässä vaiheessa Pohjanmaallekin asti.

Ei Pohjanmaalla mielestäni kuitenkaan enää 1680 -luvulla ollut tuomarinviran tai lainlukijan läänityksiä vanhoille hämäläisille rälssisuvuille.

Blomstedtin selvityksen "Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500 - ja 1600 -luvuilla (1523-1680)", Hki 1958, mukaan suurin osa vuosina 1623-52 tulleista lainlukijoista oli jo 2/5 syntyperältään tunnettuja ja enemmistö heistä oli papin poikia. Toinen huomattava ryhmä oli porvarien pojat ja sitten tulivat nimismiesten pojat [ks. s. 329]. Vielä oli toki voimissaan Speitzit, rälssimies Henrik Jönsinpojan jälkeläisten edustama keskinäisessä sukusuhteessa olevien lainlukijoitten joukko. [ks. Blomstedt s. 332] Kouluttamattomien "aatelisviranhoitajien" osuus oli kuitenkin jäämässä vähemmistöön 1600 -luvun edetessä kohti loppuaan.

Blomstedtin mukaan aatelistoon kohotettiin ennen vuotta 1680 lainlukijakautenaan vain kaksi viranhaltijaa: Anders Krook 1674 ja Olof Samuelinpoika Wallenius 1678. Erik Tavastilla ei siis ehtinyt olla montaa edelläkävijää.

Blomstedt luettelee huomattavimmat vanhojen aatelissukujen edustajat tuomarinviroissa 1600 -luvulla ja ne, jotka saivat rälssiyden jätettyään tuomarinviran [s. 340]

Talonpoikaistosta tuli 1600 -luvulla vain kaksi lainlukijaa Antti Mikonpoika Pacchalenius ja Matti Paavalinpoika, jonka jälkimmäisen sukua itsekin edustan ja jonka lainopillista kykyä ylistettiin prof. Daniel Achreliuksen sururunossa hänen kuoltuaan. - Blomstedt ei näe alhaiseen rekrytoitumiseen muuta rajoitetta kuin, että talonpoikaiston ihanteena oli pitäjän rovasti, joten siihen siellä tähdättiin eikä lakiopintoihin. [s. 342]

Blomstedtin johtopäätös näistä:

"Yhteenvetona kaikesta edellisestä voidaan sanoa, että lainlukijakunnan muodostuminen selväksi, toisista erotettavaksi ryhmäksi parhaasta päästä aatelittoman virkasäädyn piirissä alkaa jo 1500 -luvulla. " [s. 341]

Oikeudenhoidossa oli luonnollisesti suuria ongelmia sijaisjärjestelmän vallinnan johdosta.

Ne tuomarit, jotka istuivat käräjiä Pohjanmaalla 1600 -luvun jälkipuolella, ovat siltä osin kuin niitä jotenkin tunnen, koulutettuja, vaikka olisivatkin aatelismiehiä (jotkut olivat ja laamanneista lähes kaikki). Sikäli Erik Tavast on sangen mielenkiintoinen tapaus, kun emme hänen koulutuksestaan juuri mitään tiedä, mutta hän kuitenkin pääsi hoitamaan tuomarinvirkaa pitkän vouti- ja hopmanniuran päätteeksi, teki sen vieläpä Pohjanmaalla, ja vielä sen päätteeksi aateloitiin Tavaststjernaksi.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Eihän Erik Tavastista tullut aateliseksi tunnustettu mies kuin vasta vuonna 1687, eli Tavaststjernojen taru alkaa siitä.

Nyt puhutaan 1640 - ja 1650 -lukujen taitteesta.

Ei Pohjanmaalle nimitetty tässä vaiheessa kruununvoudeiksi tai nimismiehiksi aatelismiehiä ja vanhaa hämäläistä rälssiä eritoten vältettiin: jos ei omasta takaa löytynyt, tuli kruununvouti Pohjanmaalle joistain Keski-Ruotsin lääneistä tai kaupungeista eikä omannut aatelistaustoja. Aatelisille läänitetyt tuomarinvirat ulottuivat vielä tässä vaiheessa Pohjanmaallekin asti.

Ei Pohjanmaalla mielestäni kuitenkaan enää 1680 -luvulla ollut tuomarinviran tai lainlukijan läänityksiä vanhoille hämäläisille rälssisuvuille.

Blomstedtin selvityksen "Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500 - ja 1600 -luvuilla (1523-1680)", Hki 1958, mukaan suurin osa vuosina 1623-52 tulleista lainlukijoista oli jo 2/5 syntyperältään tunnettuja ja enemmistö heistä oli papin poikia. Toinen huomattava ryhmä oli porvarien pojat ja sitten tulivat nimismiesten pojat [ks. s. 329]. Vielä oli toki voimissaan Speitzit, rälssimies Henrik Jönsinpojan jälkeläisten edustama keskinäisessä sukusuhteessa olevien lainlukijoitten joukko. [ks. Blomstedt s. 332] Kouluttamattomien "aatelisviranhoitajien" osuus oli kuitenkin jäämässä vähemmistöön 1600 -luvun edetessä kohti loppuaan.

Blomstedtin mukaan aatelistoon kohotettiin ennen vuotta 1680 lainlukijakautenaan vain kaksi viranhaltijaa: Anders Krook 1674 ja Olof Samuelinpoika Wallenius 1678. Erik Tavastilla ei siis ehtinyt olla montaa edelläkävijää.

Blomstedt luettelee huomattavimmat vanhojen aatelissukujen edustajat tuomarinviroissa 1600 -luvulla ja ne, jotka saivat rälssiyden jätettyään tuomarinviran [s. 340]

Talonpoikaistosta tuli 1600 -luvulla vain kaksi lainlukijaa Antti Mikonpoika Pacchalenius ja Matti Paavalinpoika, jonka jälkimmäisen sukua itsekin edustan ja jonka lainopillista kykyä ylistettiin prof. Daniel Achreliuksen sururunossa hänen kuoltuaan. - Blomstedt ei näe alhaiseen rekrytoitumiseen muuta rajoitetta kuin, että talonpoikaiston ihanteena oli pitäjän rovasti, joten siihen siellä tähdättiin eikä lakiopintoihin. [s. 342]

Blomstedtin johtopäätös näistä:

"Yhteenvetona kaikesta edellisestä voidaan sanoa, että lainlukijakunnan muodostuminen selväksi, toisista erotettavaksi ryhmäksi parhaasta päästä aatelittoman virkasäädyn piirissä alkaa jo 1500 -luvulla. " [s. 341]

Oikeudenhoidossa oli luonnollisesti suuria ongelmia sijaisjärjestelmän vallinnan johdosta.

Ne tuomarit, jotka istuivat käräjiä Pohjanmaalla 1600 -luvun jälkipuolella, ovat siltä osin kuin niitä jotenkin tunnen, koulutettuja, vaikka olisivatkin aatelismiehiä (jotkut olivat ja laamanneista lähes kaikki). Sikäli Erik Tavast on sangen mielenkiintoinen tapaus, kun emme hänen koulutuksestaan juuri mitään tiedä, mutta hän kuitenkin pääsi hoitamaan tuomarinvirkaa pitkän vouti- ja hopmanniuran päätteeksi, teki sen vieläpä Pohjanmaalla, ja vielä sen päätteeksi aateloitiin Tavaststjernaksi.

terv Matti Lund

That´s it.
PH

[Matti Lund]

...

Oikeudenhoidossa oli luonnollisesti suuria ongelmia sijaisjärjestelmän vallinnan johdosta.

Ne tuomarit, jotka istuivat käräjiä Pohjanmaalla 1600 -luvun jälkipuolella, ovat siltä osin kuin niitä jotenkin tunnen, koulutettuja, vaikka olisivatkin aatelismiehiä (jotkut olivat ja laamanneista lähes kaikki). Sikäli Erik Tavast on sangen mielenkiintoinen tapaus, kun emme hänen koulutuksestaan juuri mitään tiedä, mutta hän kuitenkin pääsi hoitamaan tuomarinvirkaa pitkän vouti- ja hopmanniuran päätteeksi, teki sen vieläpä Pohjanmaalla, ja vielä sen päätteeksi aateloitiin Tavaststjernaksi.

terv Matti Lund

Erik Tavastin tuomarinura näyttäisi lähteneen jotenkin kangerrellen liikkeelle.

Pedersören vuoden 1682 talvikäräjillä toinen kihlakunnantuomari Olaus Hamnius, joka oli ollut jonkin aikaa myös varalaamannina, "hyökkäsi" erään maanomistukseen Evijärvellä liittyvän oikeustapauksen käsittelyvirheitten johdosta aika ankarasti Erik Tavastin kimppuun. Syytti tätä aika pahoista "töppäilyistä" asian käsittelyssä.

Tässä linkkiä siihen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727471
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727474

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Erik Tavastin tuomarinura näyttäisi lähteneen jotenkin kangerrellen liikkeelle.

Pedersören vuoden 1682 talvikäräjillä toinen kihlakunnantuomari Olaus Hamnius, joka oli ollut jonkin aikaa myös varalaamannina, "hyökkäsi" erään maanomistukseen Evijärvellä liittyvän oikeustapauksen käsittelyvirheitten johdosta aika ankarasti Erik Tavastin kimppuun. Syytti tätä aika pahoista "töppäilyistä" asian käsittelyssä.

Tässä linkkiä siihen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727471
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727474

terv Matti Lund

Tämä tukee ajatusta siitä, että on ollut koulutukseltaan kotiopetuksen varassa ja valittu virkaan kreivi De la Gardien suhteilla.
PH

[Matti Lund]

Tämä tukee ajatusta siitä, että on ollut koulutukseltaan kotiopetuksen varassa ja valittu virkaan kreivi De la Gardien suhteilla.
PH

En usko, että De La Gardieen liittyvät suhteet kantoivat tänne asti.

Kun Erik Tavast sai tuomarin viran, Jacobus DLG:n kuolemasta oli lähes 30 vuotta, hänen poikansa kuoli 1658 ja vaimo Ebba Brahe 1674. Ei ollut jäljellä ketään De La Gardieta, joka kannattaisi sellaista taustavaikutusta. Sitä paitsi De La Gardien suhde Pohjanmaalle oli ollut erittäin ulkokohtainen, eli heillä ei ollut elävää mielenkiintoa sinne, vaan ainoastaan nauttia heille kuninkaallisen majesteetin suomien läänitysten ja muitten etuuksien tuotoista.

Mielestäni suora taustavaikutussuhde rajoittui lähinnä Erikin isään Henrik Tavastiin ja Erik "peri" sen heijastusta hieman isänsä kautta, mutta nähdäkseni sekään ei ollut mitenkään ratkaisevaa hänen uransa kehityksen kannalta.

Erikin veljien Henrikin ja Johanin koulutustausta tiedetään. Erikin koulutustaustasta ei sen sijaan tiedetä ainakaan mitään suoritettua tutkintoa.

Ratkaisevinta lienee ollut hänen isänsä avustaminen ja isän ohjaus.

Isällä Henrik Tavastilla on ollut harvinaisen pitkä Etelä-Pohjanmaalle sijoittunut virkaura, jossa De La Gardiella on ollut ratkaiseva rooli. Tuskin koko uraa olisi ollut ilman läänitystä. Taas johtuen lähes välinpitämättömyydestä De La Gardien taholta (itse asiassa Ebba Brahe alkoi leskenä jonkin verran kiinnostua Pohjanmaan asioista, ei kukaan De La Gardie juurikaan ennen sitä) Tavastin hopmannin virasta muodostui erittäin vaikutusvaltainen: hän pääsi "huseeraamaan" täysin rinnoin, varsinkin jos hoiti sopivalla suhdetoiminnalla selustansa maaherrojen taholta kuntoon, minkä näyttäisikin tehneen. Isän toiminta hyödytti monin tavoin poikaakin.

Ja itse Erik Tavastin Etelä-Pohjanmaalle sijoittuva virkaura muodostui vielä isääkin pitemmäksi, sitähän kertyi yhteensä yli 40 vuotta ja tuomarinviran saamista pohjusti noin 30 vuoden edeltävä virkaura. Tällä harvinaisella pituudella oli suuri merkitys. Se saattoi olla ennätys sillä alalla mitä tulee Etelä-Pohjanmaahan.

Kun sitten vähän seurailee Erik Tavastin edesottamuksia, hän oli harvinaisen toimellinen ja "härski" mies. Erik Tavast teki jonkin verran hätiköityjä päätöksiä, virkavirheitäkin, mutta ne eivät koituneet merkitseväksi ratsitteeksi ja niin toimelliselle sellaisia pakostakin sattui. Varovaisuus ei siis ollut Erik Tavastilla niitä päällimmäisiä hyveitä, vaan se että hän tarttui tavallista kärkkäämmin toimeen ja pystyi kenenkään pahemmin vastustamatta ajamaan silmiinpistävän itsekkäästi omia etujaan.

Voi olla että taas Olaus Hamnius piti itseään etevänä lainlukijana ja ehkä tavoitteli edullista virkauraa, jota Erik Tavastin nimitys häiritsi. Hamnius näyttää saaneen Tavastin nimityksen aikoihin siirron Etelä-Pohjanmaalta Kuopioon. Hamnius on saattanut kokea sen heikennyksenä tai vääränä nokkimisjärjestyksenä. Lisäksi saattoi olla vanhaakin painolastia. Erik Tavasthan oli aikoinaan Forteliusten nuorena holhoojana kammennut jyrkästi kirkkoherra Elias Hamniuksen suunnitelmia kumoon.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

En usko, että De La Gardieen liittyvät suhteet kantoivat tänne asti.
Kun Erik Tavast sai tuomarin viran, Jacobus DLG:n kuolemasta oli lähes 30 vuotta, hänen poikansa kuoli 1658 ja vaimo Ebba Brahe 1674. Ei ollut jäljellä ketään De La Gardieta, joka kannattaisi sellaista taustavaikutusta.

Jaakko De la Gardien poika Magnus Gabriel, joka avioitui Kustaa X:n sisaren kanssa, kuoli 1686, ja muistelen Erik Tawaststjernan joskus letkauttaneen Magnus Gabrielin tukeneen häntä samalla tavoin kuin tämän isä Jaakko De la Gardie tuki hänen isäänsä Henrik Tawastia. Magnus Gabriel De la Gardie oli aikuinen 1657, jolloin Erik Tawaststjernasta tuli hänen äitinsä läänitysten hopmanniksi. Jaakon ja Ebban toinen poika, Axel Julius kuoli 1710.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_Gabriel_De_la_Gardie

Jacob Pontus Tawaststjerna avusti isäänsä Erikiä 1692 (ja nimitettiin Suur-Savon tuomariksi 1697).

Henrik Tawast kuoli 1667 ja Ebba Brahe siis 1674. Henrik Tawast eli ja kuoli (tai haudattiin) Turussa, mutta lopetti kämneerin- ja raatimiehentehtävänsä pian 2. avionsa solmimisen jälkeen, viimeistään 1640-luvun puoliväliin mennessä, koska oli täystyöllistetty Jaakko De la Gardien ja myöhemmin tämän lesken voutina. Kreivitär Ebba Brahen läänitysten voudinviran siirtyminen juuri Erik Henrikinpojalle (eikä venhemmille velipuolilleen) viittaa Pontus-nimen sukuhaarassa periytymisen lisäksi siihen, että hän, Erik oli Henrik Tawastin ainoa aikuiseksi elänyt poika 2. aviosta.
PH

[Benedictus]

Liitän tähän joskus löytämäni seikan Erik Tavastin jälkeiseltä ajalta, virka näkyy meneen suvussa Margareta Henriksdotter Tavastin vävylle, jolla oli suhteet professori Mårten Stodiukseen, Alftanus serkkuun.

Mårten Stodiuksen maanmies olisi Johan Hansson Purmer ja mahdollisesti porvari Lars Rådhman eli raatimies.

On aina ollut selvää, että Mårten Stodius on turkulainen, mutta tuon mukaan hän ei olisikaan, vaan Purmerin Landsmän.

Johan Purmerin veljenpoika alla.

sl. 1652 Hans Purmerus, myöhemmin (1658) Burgman Johannes Johannis, Aboensis 892 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=892). Vht (Carpelan 1890): Turun kämneri, raatimies Hans Hansson († 1675) ja Elisabet Alexandersdotter Hervie. Ylioppilas Turussa sl. 1652 Purmerus Joh. Joh Ab _ 45. Oraatio 19.2.1654. Respondentti 7.4.1655, pr. Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7). Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1657 Jahannes Johannis Aboensis. Aboa accessit, pro quo spondebant Petrus Clementis, Haquinus Rosenholm. Kreikankielinen oraatio Turussa 22.6.1660. Lanko: turkulainen raatimies, lainlukija Kristian Greek 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) (yo 1646/47, † 1697).
Lanko: turkulainen asianajaja, raatimies Daniel Wernberg 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398) (yo 1660, † 1698).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 155a; KA valtakunnanregistratuura 25.2.1642 f. 337 (Fullmacht för Johan Hansson, att wara Borgemästare i Åboo ... effter som fordom Borgmästaren i Åboo Johan Knutsson (katso 322 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=322)) är för kort tijdh sedan medh döden afgången), 3.5.1662 f. 204 (Till Cammaren för een Fattig Student [ifrån Åbo] Joh. Burgman på 20 D:r S:r M:tt). — R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 134 (mainitaan isän veli, pormestari Johan Hanson Purmer († 1655), joka matkusti valtiopäiville Tukholmaan joulun jälkeen 1648), 135 (5.2.1649, Gyllenius ottaa yksityisoppilaaksi kolme tämän serkkua, pormestarin pojat Johannes, Ericus ja Engelbertus Purmeruksen); V.

Landsman 1. lienee tuo pormestari Johan Hansson Purmer
1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007). Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius.

Voisiko tuo Lars Brochius olla tuo porgare Lars Rådhman vai onko sillä määreellä löydettävissä joku toinen tuon hetken edustaja.

Lars Brochiuksen veli Sven Brochius oli vouti ja nimismies, joka vaikutti Pohjanmaalla, mutta alkuaan Liivinmaalla.

Löytämässäni tiedostossa ilmoitetaan Brochius af Brooke, englantilaista sukua.
Det stämmer som Ronny förmodar att Melker Storö ej skriver att Olof Hansson Falck bott i Jacobstad.
Melker skriver att Sven Månsson Brochius, död 1688, var hauptman eller fogde över överste Måss(e) Stackes gods i livland. Han blev av Ebba Brahe utnämnd till befallningsman över Pedersöre socken, samt av landshövding Wrangel den 2.4.1681 befullmäktigad att vara länsman i Pedersöre. Mantalskomissarie blev han 1683. År 1657 köpte han Sötensö hemman av salig Krister Mattsson. Han bosatte sig på Östensö, där han var post- och gästgivare. Fungerade även tidvis som Borgmästare i staden.
Bland Pedersöre kyrkas skatter finns en förgylld silverkanna. Kring kanten finns följande namn: Swen Månsson Brochius, Maria Eleanora Rogger, Margareta Falck.
Brochius av Brooke, en engelsk släkt.
Sven var gift I med Maria Eleanora Rogge. Två barn en son och en dotter, döda före 1665.
Svens andra (II) gifte med Margareta Olofsdotter Falck, d. 1665, dotter till befallningsmannen Olof Hansson Falck som levde 1662 men var död 1669 och Margareta Henriksdotter Tavast.
Förutom Beata hade Brochius även en dotter Maria, gift med kapellanen i Siikajoki Henrik Josander.
Margareta Henriksdotter Tavast var dotter till handlanden och rådsmannen i Åbo, befallningsmannen över Jacob de la Gardies gods i Finland Henrik Tavast. I Toini Melanders Personskrifter hänf. sig till Finland, Nr 965, ingår utdrag ur en likpredikan, tryckt i Åbo 1684, hållen över Margareta Henriksdotter Tavast. d. 21.3.1684 och hennes syster Catharina Henriksdotter Tavast d. 10.4.1684, vilka den 9. Nov. samma år beledsagades till deras lägerställe i Willnäs kapell. Vidare framfår att Margareta Tavast varit gift med befallningsman Olof Hansson samt att deras barn och livsarvingar voro: Margareta Olofsdotter/mantalskomissariens i Norrbotten/Sven Månssons husära samt Henrik Thelin kammarskrivare uti det kungl. kammarkollegiet i Stockholm, Johan Thelin, postmästare i Göteborg, Gabriel Thelin, bokhållare på postkontoret i Stockholm, Petter Thelin, skrivare på postkontoret i Göteborg, Carolus Thelin, teologistuderande vid den kungl. Akademin i Åbo.
Kanske ngn "Sherlock Holmes" kan härav hitta en förklaring till namnet Thelins uppkomst bland barnen till Olof Hansson Falck och Margareta Henriksdotter Tavast; samt kan föreslå vems son Olof Hansson Falck egentligen var, om han av kronologiska skäl kanske ej var en son till kaptenen Hans Eriksson Falck, d. 1660, vars födelseår tyvärr ännu ej är känd.
http://aforum.genealogi.se/discus/me...tml?1242481507 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/219475.html?1242481507)

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=enckell&page=159

[Pekka Hiltunen]

Mårten Stodiuksen maanmies olisi Johan Hansson Purmer ja mahdollisesti porvari Lars Rådhman eli raatimies.
On aina ollut selvää, että Mårten Stodius on turkulainen, mutta tuon mukaan hän ei olisikaan, vaan Purmerin Landsmän.
Maanmiehet olivat tässä tapauksessa siis suomalaisia.
PH

[ritva laiho]

Selvittäisikö Henrik Tavastin , ehkä toisen vaimon ja Maskun Kalelan yhteyttä?
Kaikkea en aivan ymmärrä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642

Terv. Ritva

[Pekka Hiltunen]

Selvittäisikö Henrik Tavastin , ehkä toisen vaimon ja Maskun Kalelan yhteyttä?
Kaikkea en aivan ymmärrä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642

Terv. Ritva

Ramsay Kallela-suvun yhteydessä:
"Johan Mattsson, sålde Kaksois till borgaren
i Åbo, Henrik Ta väst (4)."
ja
"(4) Ruuth. Suom. rälss. sinet."

Henrik Tawast nähdään Kaksosessa SAY:ssa; p:so 2:o oli nähtävästi Margareta Mattsdotter (avioton DelaGardie-sukuhaara äidin puolelta). Henrik Tawast on nähtävästi tehnyt maakaupat lankonsa kanssa.
PH

[JHissa]

Sen verran yritän valistaa Pekka Hiltusta, että myös joku, joka on kotoisin Fort -nimisestä talosta, on saattanut hyvinkin käyttää nimeä Fortelius.

Tosin tiedossani ei ole Fort -nimistä taloa Pedersöressä eli Pietarsaaren pitäjässä. Etelä-Pohjanmaalla on Fort -niminen talo Mustasaaren Tölbyssä.

Lisäksi näyttäisi Fort -nimisiä taloja olevan Ruotsissakin.

Siis nämä on suljettava ulos, jotta voidaan varmistaa johto Fordell -> Fortelius.

Esimerkiksi mistä Vöyrin kirkkoherra Kristien Wernbergin toinen vaimo Ingrid Håkanintytär oli saanut Fortelia -lisänimensä? Hänet katsotaan paimenmuistoissa Norrköpingin porvarin Håkanin tyttäreksi.

Jokin "johtoajatus" Erik Mathiaanpojalla saattaa olla siinä, että hän on ryhtynyt ostamaan itselleen maita, jotka ovat ennen kuuluneet Fordelleille. Ei siinäkään voida sulkea kuitenkaan ulos, etteikö nämä maanhankinnat olisi puhdas sattuma: ne ovat "vapautuneet" ja Erik on maksukykyisenä niihin tarttunut.

Katsoin vuoden 1645 käräjiä, kun hra Ericus huudatti neljännen kerran Kivilösin kartanoa itselleen, jonka hän oli ostanut Kort Bockmölleriltä. Oli jäänyt epäselvyys sen kalavesinautinnoista ja hra Ericus toi kolme vanhaa tuomiokirjettä, tai yksi oli kuningas Sigismundin kirje, joissa oli taattu Bockholman (tai Bogholman), Björkholman ja Granholman saarten kalanautinnat. Nämä tulivat ilmeisestikin Kivilösin kautta, mutta samoja nautintapaikkojen nimiä esiintyy myös Fordellien saamissa tuomiokirjeissä.

Muistaakseni Bogholma oli jossain vaiheessa kokonaan Fordellien omistuksessa.

terv Matti Lund
Lisätietoja Ingrid Håkanintyttären esipolviin eli hänen vanhempansa ovat porvari Norrköpingissä Håkan Jöraninpoika ja Anna Petterintytär Buller

Genealogiske och biografiske anteckningar hörande till Norrköpings stads historia. Del 1. s. 11
https://books.google.fi/books?id=_UQQAQAAIAAJ&pg=PA11&lpg=PA11&dq=norrk%C3%B6ping+buller+h%C3%A5kan&source=bl&ots=koQq4Kqhbm&sig=ACfU3U1UNdWkEY0OpB9PPfRdc_gnFBaNHQ&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiuk_3lnbLvAhWKPewKHdUBCioQ6AEwBXoECAcQA w#v=onepage&q&f=false
Petter Mårtensson Buller hade med Margaretha Gustafsdotter Dottren Anna Pettersdotter Buller, som dog i Wero Socken i Österbotten, och hade varit gift med Håkan Jöransson, Borgare i Nk., hvars Föråldrar voro: Jöran Larsson, Borgmäst. i Nk., och Ingrid Håkansdotter, hvars Syster Ragnil Håkansdotter ägde Ärke-Biskopen i Upsala Olaus Martini. Nämnde Håkan Jöransson hade med Anna Pedersdotter Buller Dottren Ingrid Håkansdotter, gift med Kyrkoherden i Wero, Christ. Gabr. Werenberg. Ingrid Håkansdotter föddes i Nk., och uppfostrades po Carlsberg, i hennes Slågtinges Herr Carl Carlsson Gyllenjelms Hof, samt var 98 år gammal, då hon denna berättelse om sin Slågt, uppå sin Mans Systerssons, Assessorens El. Brenners, begäran, meddelade, och till Stockholm öfversånde d. 18 Mars 1704. Se härom Palmskölds Genealog. Sviog. N:o XIII. F. V. P. IV. p. 505-527.

Katso myös. Pietarsaaren pitäjän käräjät 6.–7.6.1687 s. 52
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3671030
Kyrckioherdens i Wöro Sahl: H:r Christian Wernbergz effterlåtne Änckia, Gudhfruchtigh och dygdesamme Matrona Hustru Ingredh Håkans dåtters Fullmechtige Inspectoren Welbet:de Lars Bruun ... Hennes Sal: Modher Hustru Anna Pehrs dåtter Buller och Stiuf Fadren Christer Mattsson

[KariKK]

Lisätietoja Ingrid Håkanintyttären esipolviin eli hänen vanhempansa ovat porvari Norrköpingissä Håkan Jöraninpoika ja Anna Petterintytär Buller

Genealogiske och biografiske anteckningar hörande till Norrköpings stads historia. Del 1. s. 11
https://books.google.fi/books?id=_UQQAQAAIAAJ&pg=PA11&lpg=PA11&dq=norrk%C3%B6ping+buller+h%C3%A5kan&source=bl&ots=koQq4Kqhbm&sig=ACfU3U1UNdWkEY0OpB9PPfRdc_gnFBaNHQ&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiuk_3lnbLvAhWKPewKHdUBCioQ6AEwBXoECAcQA w#v=onepage&q&f=false
Petter Mårtensson Buller hade med Margaretha Gustafsdotter Dottren Anna Pettersdotter Buller, som dog i Wero Socken i Österbotten, och hade varit gift med Håkan Jöransson, Borgare i Nk., hvars Föråldrar voro: Jöran Larsson, Borgmäst. i Nk., och Ingrid Håkansdotter, hvars Syster Ragnil Håkansdotter ägde Ärke-Biskopen i Upsala Olaus Martini. Nämnde Håkan Jöransson hade med Anna Pedersdotter Buller Dottren Ingrid Håkansdotter, gift med Kyrkoherden i Wero, Christ. Gabr. Werenberg. Ingrid Håkansdotter föddes i Nk., och uppfostrades po Carlsberg, i hennes Slågtinges Herr Carl Carlsson Gyllenjelms Hof, samt var 98 år gammal, då hon denna berättelse om sin Slågt, uppå sin Mans Systerssons, Assessorens El. Brenners, begäran, meddelade, och till Stockholm öfversånde d. 18 Mars 1704. Se härom Palmskölds Genealog. Sviog. N:o XIII. F. V. P. IV. p. 505-527.

Katso myös. Pietarsaaren pitäjän käräjät 6.–7.6.1687 s. 52
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3671030
Kyrckioherdens i Wöro Sahl: H:r Christian Wernbergz effterlåtne Änckia, Gudhfruchtigh och dygdesamme Matrona Hustru Ingredh Håkans dåtters Fullmechtige Inspectoren Welbet:de Lars Bruun ... Hennes Sal: Modher Hustru Anna Pehrs dåtter Buller och Stiuf Fadren Christer Mattsson

Jokin näissä Ingrid Håkansdotterin tiedoissa ei nyt täsmää muiden lähteiden kanssa.
Saan tekstissä sen käsityksen, että Ingrid Håkansdotter oli 1704 noin
98-vuotias eli syntymävuosi olisi ollut 1606.
Arkkipiispa Olaus Martinin vaimon Ragnhild Håkansdotterin syntymäaikana
on mainittu 22.12.1561. Olaus Martinin syntymäajaksi mainitaan Ruotsin arkkipiispojen luettelossa 17.3.1557.
Ainakaan Ingridin äiti ei voi olla myös Ragnhildin äiti, mutta sisarpuolia
voisivat ajoituksen puolesta olla, vaikka 45 vuoden ikäero sisarpuolillakin
on kyllä harvinainen.
Ragnhildin isänä muissa lähteissä on mainittu raatimies Håkan Persson Gävlestä ja äitinä Katarina Jönsdotter Fordell.
Kumpi nyt on oikein Håkan Persson vai Jöransson?

[JHissa]

Jokin näissä Ingrid Håkansdotterin tiedoissa ei nyt täsmää muiden lähteiden kanssa.
Saan tekstissä sen käsityksen, että Ingrid Håkansdotter oli 1704 noin
98-vuotias eli syntymävuosi olisi ollut 1606.
Arkkipiispa Olaus Martinin vaimon Ragnhild Håkansdotterin syntymäaikana
on mainittu 22.12.1561. Olaus Martinin syntymäajaksi mainitaan Ruotsin arkkipiispojen luettelossa 17.3.1557.
Ainakaan Ingridin äiti ei voi olla myös Ragnhildin äiti, mutta sisarpuolia
voisivat ajoituksen puolesta olla, vaikka 45 vuoden ikäero sisarpuolillakin
on kyllä harvinainen.
Ragnhildin isänä muissa lähteissä on mainittu raatimies Håkan Persson Gävlestä ja äitinä Katarina Jönsdotter Fordell.
Kumpi nyt on oikein Håkan Persson vai Jöransson?
Eikös tuossa ole kaksi Ingrid Håkansdotteria eli Norrköpingin pormestarin Jöran Larssonin vaimo (Ragnil Håkansdotterin sisko) Ingrid Håkansdotter ja näiden pojan porvari Håkan Jöranssonin ja Anna Pettersdotter Bullerin tytär Ingrid Håkansdotter (syntynyt noin 1606), joka taas oli naimisissa Vöyrin kirkkoherran Christian Gabrielis Wernbergin kanssa.

[KariKK]

OK. Olet oikeassa, siinä on kaksi Ingrid Håkansdotteria.

Toinen oli isoäiti ja toinen tämän isoäidin pojantytär, joka syntyi n. 1606.
Ja tämä isoäiti Ingrid oli Olaus Martinin vaimon Ragnhildin sisar.
Siten ajoituksessakaan ei ole ongelmia. Eikä tässä tullut esiin
isoäidin vanhempia, kuten tulkitsin.
Olisi heti pitänyt piirtää kaavio, kun ei tekstistä hahmottunut oikein.