Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tuusniemen Krögerit
Hei,
Olen tässä yrittämässä linkittää Tuusniemen Krögereitä muihin Pohjois-Savon Krögereihin ja myös muihin lähialueen Krögereihin, jos linkit löytyy.
Perimätiedon mukaan Tuusniemelle tuli joskus Anders Kröger (synt. 1787) ja Johan Kröger (synt. 1780), jotka olivat veljeksiä, mutta muuta heidän alkuperistä ei oikein tiedetä (tai minä en ainakaan tiedä).
Hiskistä ei löydy mitään, rippikirjoista löytyi jo jotain ja Tuusniemelle muuttaneiden kirjoista löytyi sitten oikein oma sepustus Anders Krögerin Tuusniemelle tulosta (numero 55): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tuusniemi/muuttaneet_1805-1822_mko1-3b/23.htm
Ongelma on omalle harjaantumattomalle silmälle, että en kyllä kuollaksenikaan keksi noitten hieroglyfien perusteella, että missä kylässä tuo herra on silloin 1787 syntynyt, vaikka jo pohjois-savon kuntia ja kyliä selailin. Jotenkin tuohon Andersiin liittyy myös naimisiin meno ja ehkä Leppävirta.
Onko tietoa, sivistyneitä arvauksia tai muita näkemyksiä aiheesta?
t. Hannu Kröger
Tapani Kovalaine
27.01.16, 23:27
Leppävirta, Rummukkalan kylä, talo nro 2, Juho Krögerin lapset, myös Antti s. 1787, digi 457 lk:
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/lastenkirja_1798-1808_tk2082-2083/457.htm
Rippikirja, digi 190: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1802-1813_tk2073-2074/190.htm
Leppävirta, Rummukkalan kylä, talo nro 2, Juho Krögerin lapset, myös Antti s. 1787, digi 457 lk:
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/lastenkirja_1798-1808_tk2082-2083/457.htm
Rippikirja, digi 190: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1802-1813_tk2073-2074/190.htm
No siinä ei pitkään nokka tuhissu! :)
Tuo näyttäis täsmäävän kyllä kaikilta mahdollisilta osiltaan.
Pekka Hiltunen
28.01.16, 20:10
näyttäis täsmäävän kyllä kaikilta mahdollisilta osiltaan
Minulla on Iisakki Olavinpojan (~ 1615 - 1671 Leppävirta, p:so Margareta Andersdotter Skopa) kaksi poikaa, Kotalahden Anders (p:sot 1:o Elin Eskilsdotter Kolari, 2:o Kerttu) sekä Haapamäen Johan (k. 1707, p:so Kirsti Suhonen) tauluissani. Jälkimmäisellä näyttää olleen Anders- ja Johan -nimiset pojat (ja edelliselläkin oli ainakin Johan) sekä m.m. Isaak (s 1693, p:so Carin Kasanen), jonka p:ka Johan syntyi 1725 Haapamäellä ja nai Roikansaaren Margareta Ihalaisen, jonka isä-Iivarin äiti näyttäisi olleen Kuopion Anna Johanssdotter Kröger. Tässä on siis näköjään kyseessä Kuopion ja Leppävirran Krögereitten risteymä. Isänäitini Kröger-sukuhaarat olivat vähintään 10-kertaiset ("vähintään" siksi, että suvussa on äpärä, jonka isä tuskin on kovinkaan kaukaa...). Näistä on kyllä keskusteltu useampaankin kertaan tälläkin foorumilla.
PH
Tapani Kovalaine
28.01.16, 20:51
Leppävirran kastekirjan mukaan 26.7.1757 Haapamäen kylässä syntyi Johan Juhonpoika Krouvarinen. Digi 139 kastetut: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=357&pnum=139
Vanhemmat: Joh. (= Juho) Krouvarinen (= Kröger) ja Charin (= Kaarina) Keinätär (= Keinänen).
Hiski, Kuopion msrk vihittyjä: 27.12.1744 Leppävirta Joh. Krögere Caisa Matsdr. Keinät. Tuusniemi
On tutkimisen arvoista voisiko tämä Tuusniemeltä vaimonsa löytäneen Juhon poika olla se, joka rippikoulut käytyään on avioitunut Elisabet Kinnusen kanssa toka avioonsa.
Tapani Kovalaine
28.01.16, 21:31
Leppävirran kuolinluettelon sivusta ei mitään selvää saa eka lukemalla, mutta 46 vuoden ikäinen Johan Krogerus kuoli 15.5.1759 Haapamäen kylässä (tapahtuman numero on 62/1759).
Digi 96: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/kuolleet_1743-1765_tk2087/96.htm
Hiskistä saa hyvin selvän että leski Kaarina Keinänen avioitui Magnus Heiskasen kanssa marraskuussa 1760. Oli näet pääsääntö että naislesken tuli vuosi odotella ennen vihille menoa jotta mahdollinen syntyvä lapsi saisi oikeat isätiedot.
Hiski: 23.11.1760 Hapamäki Bd.s. Magnus Heiskain änk. Carin Keinätär Hapamäki
Digi 11, rippikirja: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/11.htm
Hei,
Olen tässä yrittämässä linkittää Tuusniemen Krögereitä muihin Pohjois-Savon Krögereihin ja myös muihin lähialueen Krögereihin, jos linkit löytyy.
Perimätiedon mukaan Tuusniemelle tuli joskus Anders Kröger (synt. 1787) ja Johan Kröger (synt. 1780), jotka olivat veljeksiä, mutta muuta heidän alkuperistä ei oikein tiedetä (tai minä en ainakaan tiedä).
Hiskistä ei löydy mitään, rippikirjoista löytyi jo jotain ja Tuusniemelle muuttaneiden kirjoista löytyi sitten oikein oma sepustus Anders Krögerin Tuusniemelle tulosta (numero 55): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tuusniemi/muuttaneet_1805-1822_mko1-3b/23.htm
Ongelma on omalle harjaantumattomalle silmälle, että en kyllä kuollaksenikaan keksi noitten hieroglyfien perusteella, että missä kylässä tuo herra on silloin 1787 syntynyt, vaikka jo pohjois-savon kuntia ja kyliä selailin. Jotenkin tuohon Andersiin liittyy myös naimisiin meno ja ehkä Leppävirta.
Onko tietoa, sivistyneitä arvauksia tai muita näkemyksiä aiheesta?
t. Hannu Kröger
Mielenkiintoinen suku, mkä on avioliiton kautta iskeytynyt jopa omaan lähisukuuni pari vuotta sitten.
Sain itse juuri uuden Y-DNA-osuman, missä sukunimi on muuttunut jokaisen sukupolven jälkeen. Tämän vuoksi en enää luota syystäkin "antiikkiseen" sukunimitutkimukseen.
Jopa Viipurin saksalaisen seurakunnan takia esitän geneettistä tutkimusta nimenomaan Krögereiden parissa.
Etenkin Y-DNA-tutkimuksen jälkeen liiankin usein todetaan oman sukuni esimerkin lailla, että geneettinen suku todella onkin huomattavasti suurempi.
Samalla voidaan luotettavasti jäljittää suvun alkuperä ja TMRCA.
Jopa Iberian ja Italian valloitus joskus 400 vuotta jaa. näkyy useissa suomalaisissa suvuissa.
Miksi Krögereitä ei voida vilkaista geneettisesti?
Miten DNA-osuma osoittaa useita sukunimen vaihtumisia?
Pekka Hiltunen
07.02.16, 11:18
Miten DNA-osuma osoittaa useita sukunimen vaihtumisia?
Eiköhän tässä ole käynyt niin, että sukunimi on vaihtunut, mutta DNA ei. Jos on kyse Y-DNA:sta, niin on kai sitten äpäriä useassa polvessa(?).
PH
Eiköhän tässä ole käynyt niin, että sukunimi on vaihtunut, mutta DNA ei. Jos on kyse Y-DNA:sta, niin on kai sitten äpäriä useassa polvessa(?).
PH Juuri näin voi käydäkin mutta silloinhan tarvitaan paljon näytteitä joiden vertailusta voi tämänsuuntaista päätellä. Oliko näin asiantila? Alkuperäinen ilmaisu kun herättää kysymyksiä enemmän kuin vastaa.
Miten DNA-osuma osoittaa useita sukunimen vaihtumisia?
Tekemällä perusteellinen Median-Joining Network perinteisen sukututkimuksen rinnalla ja etenkin tässä tapauksessa lukemalla kunnon silmälaseilla miehen tekemää sukupuuta kompuutterin kuvaruudulta useiden sukupolvien aikana. Did you understand: Pedigree made by this person?
Siis kertauksena: Joka sukupolvella eri sukunimi kyseisessä tapauksessa!
Eiköhän tässä ole käynyt niin, että sukunimi on vaihtunut, mutta DNA ei. Jos on kyse Y-DNA:sta, niin on kai sitten äpäriä useassa polvessa(?).
PH
Ei suinkaasn yllätys Hiltusilta - harvinaisen älykäs ja asiallinen kommentti Pekalta. Hiltuset ovat tunnetuja erittäin "oppivaisina" ihmisinä kommentteineen kautta koko Suomen historian. Ehkä tämänkin vuoksi minulla "suurena narsistina" on suuri ilo omistaa useita Hiltusia suvussani sekä mtDNA:n että Y-DNA:n kautta.
Pekka puhuu silkkaa faktaa. Aikana, jolloin ei ollut kondoomeja, kaikki oli mahdollista.
Äpäriin viitaten on pakko offtopicina mainita hyvin tunnettu termi "laukkuryssä". Toistaiseksi (Huom: "toistaiseksi") he ovat genetiikan valossa Intiasta lähteneitä romaneita eli geneettisesti Dravidan Y-DNA-H.
Liian useiden suomalaisten tunnettujen henkilöiden kantaisään ei haluta puuttua kauas historiassa, koska rehevä huoruus kukoisti syfiliksen ohella etenkin muinoin koko sekavassa valtakunnassa.
Juuri näin voi käydäkin mutta silloinhan tarvitaan paljon näytteitä joiden vertailusta voi tämänsuuntaista päätellä. Oliko näin asiantila? Alkuperäinen ilmaisu kun herättää kysymyksiä enemmän kuin vastaa.
Ei tarvita kuin yksi Y-DNA-"match" Family Treen DNA-näytteissä, missä henkilö vilpittömästi paljastaa pedigreensä aina itseensä saakka. Kuitenkin tuohon tiedostoon pääsemiseksi tarvitaan näytteen numero ja salaista salaisempi salasana.
Toivottavasti vastauksia on nyt enemmän kuin asiantuntemattomia kysymyksiä, vaikkakin minulla on osumissani eräs Kukkonen, jonka todellinen sukunimi on erilainen. Ehkä sinunkin suvussa jo muinoin yleinen kyläsaunominen ja huoruus oli yleistä?
Ensinnäkin sivusta katsottuna Krögerit näyttävät olevan hyvä kohde DNA-vertailulle. Onnea matkaan.
Toisekseen erehdyin Aslak67:n semantiikassa ja vain siinä, ja jos asia kaivaa vielä niin pahoittelen sitä.
Tällä mikä nyt seuraa ei ehkä ole laajaa kiinnostusta mutta kerron silti varmuuden vuoksi.
En kuulu suureen Pohjois-Karjalan Kukkosten sukuun, joka lienee valtaosin N-ryhmää. Omani on I.
Sukunimemme vakiintui vasta 1700-luvun alussa, kun tilan edellisen omistajan nimi näytti verottajan papereissa paremmalta ja kun hänellä oli ratsumiehenä korkeampi status. Ei siis ihme, että lähimmillä osumahenkilöilläni on vain etäisen tuntuisia sukunimiä.
Ja onhan siellä sukupuussa yksi varma äpäräkin, mutta ei haittaa varsinkin kun siitä lähti yksi kovin mielenkiintoinen polku aikansa emäporvareihin.
Ensinnäkin sivusta katsottuna Krögerit näyttävät olevan hyvä kohde DNA-vertailulle. Onnea matkaan.
Toisekseen erehdyin Aslak67:n semantiikassa ja vain siinä, ja jos asia kaivaa vielä niin pahoittelen sitä.
Tällä mikä nyt seuraa ei ehkä ole laajaa kiinnostusta mutta kerron silti varmuuden vuoksi.
En kuulu suureen Pohjois-Karjalan Kukkosten sukuun, joka lienee valtaosin N-ryhmää. Omani on I.
Sukunimemme vakiintui vasta 1700-luvun alussa, kun tilan edellisen omistajan nimi näytti verottajan papereissa paremmalta ja kun hänellä oli ratsumiehenä korkeampi status. Ei siis ihme, että lähimmillä osumahenkilöilläni on vain etäisen tuntuisia sukunimiä.
Ja onhan siellä sukupuussa yksi varma äpäräkin, mutta ei haittaa varsinkin kun siitä lähti yksi kovin mielenkiintoinen polku aikansa emäporvareihin.
Etenkin tuo yDNA-1-Kröger vaikuttaa alkujaan saksalaiselta, vaikka sukunimeä on melkoisesti Saksan lisäksi Ruotsissa, Espanjassa ja luonnollisesti Yhdysvalloissa.
Ei nykyään DNA:lla tavallinen harrastaja löydä juuri mitään yleisen pihtauksen vuoksi. Kuitenkin "vain" 15 vuoden DNA-uurastuksen jälkeen löytyi vihdoinkin oikeat ihmiset todistamaan DNA:llaan jopa eräiden kantauralin sanojen siirtymisen "alueeltamme" Persian kautta Zimbabween, josta Atlannin yli Meksikoon ja edelleen rantaa pitkin Peruun (Chachapoya), josta Pääsiäissaarille jatkaen edelleen Uuteen Seelantiin.
Jo muinoin jopa Iranin ulkoministeri mainitsi tapahtumasta (Tarahumara) Meksikon vierailunsa aikana.
Jätän kuitenkin nuo Krögerit rauhaan, sillä keskityn toiseen isoisääni, jota sukunimen perusteella löytyy I-, N-, ja E-versioina Suomessa. E-versio iskee autosomaalisella STR:llä tiukasti Israelin Calmel-vuoren druuseihin, mutta samaa ainesta löytyy Einsteinissa, Hitlerissä ja Napoleonissa.
Veikkaan, että piakkoin useat sukuseurat jakaantuvat sukunimiseuroiksi ja sukuseuroiksi.
Pekka Hiltunen
08.02.16, 18:52
Ei suinkaasn yllätys Hiltusilta - harvinaisen älykäs ja asiallinen kommentti Pekalta. Hiltuset ovat tunnetuja erittäin "oppivaisina" ihmisinä kommentteineen kautta koko Suomen historian. Ehkä tämänkin vuoksi minulla "suurena narsistina" on suuri ilo omistaa useita Hiltusia suvussani sekä mtDNA:n että Y-DNA:n kautta.
Pekka puhuu silkkaa faktaa. Aikana, jolloin ei ollut kondoomeja, kaikki oli mahdollista.
Äpäriin viitaten on pakko offtopicina mainita hyvin tunnettu termi "laukkuryssä". Toistaiseksi (Huom: "toistaiseksi") he ovat genetiikan valossa Intiasta lähteneitä romaneita eli geneettisesti Dravidan Y-DNA-H.
Liian useiden suomalaisten tunnettujen henkilöiden kantaisään ei haluta puuttua kauas historiassa, koska rehevä huoruus kukoisti syfiliksen ohella etenkin muinoin koko sekavassa valtakunnassa.
Kiitän kohteliaisuuksista. Samalla haluan kuitenkin yleisesti todeta, että nimim. Aslak67:n ajatuksenrientoon on jokseenkin turhaa ja turhauttavaa yrittääkään päästä mukaan, vaikka järkeä ja asiaakin tekstiin paljon sisältyy.
Mitä äpäriin tulee, niin olen itsekin saanut isoäitini Hiltus-nimen - vaikkakin Hiltusia tai Hilluttaria on minunkin suvuissani pari muutakin kuin nimisukuni, jonka olen johtanut (vaikkakin hiukan huterasti) Kuopion Hiltulanlahteen ja 1600-luvulle, joten kaikki kunnia Hiltusille, joitten kantaisä lienee ollut joku köyhtynyt saksalaisperäinen kauppias tai kesti, joka on tarttunut Kustaa I:n tarjoukseen tämän Savon-asuttamissuunnitelmissa ryssää eli russia vastaan.
Sukulaisterveisin:
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.