Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hiippakunnan rajalla 1645 - 1648
Alatornion Ylikaakaman Ruottalaan (Rodzala tuohon aikaan) (hiippakunnan raja kulki kylää sivuavassa Kaakamajoessa) ilmaantui henkikirjassa vuonna 1648 Radzaikes Moija. Kiinnostaa, saattaisiko kyseessä olla mahdollisesti Kuolajärvellä mainitun Moija -nimistön edustajasta kysymys vaiko väärä tulkinta (Hk 1648 Kaakama (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12164&pnum=83)). Toinen merkillinen nimi oli ilmaantunut hiippakunnan rajajoen varteen kasvavaan kylään ja tuo nimi "Kuokes Kahrin" löytyy jo vuoden 1645 henkikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12161&pnum=71) (löytyy myös tuosta 1648 kirjasta, muttei niin selvänä). Tulkinnoissa sain ehdotuksena, että kyse voisi ehkä olla saamen kuhkes- (pitkä) sanan suomalaisesta väännöksestä.
Molemmat sukunimet mainitaan Kuolajärven ja Kitkan kylissä. Enbuske mainitsee teoksessaan Lapinmaan maaoikeudet Moijan ja Pitkän (kuhkes). Tuo Moija erityisesti kiinnostaa koska nimi hävisi jo seuraavan vuoden henkikirjasta ja Maijan, Majan eli Majalan talo ilmaantuu Kemin Liedakkalan kylään samoihin aikoihin ja tuolta samaisesta Ma(i)jalasta palasi reilun sadan vuoden jälkeen mies takaisin Rajaojan varteen ja hän käytti Maijanheikki/Maijheicki -nimeä.
Tuon ajan asutus ja sen leviäminen on kovin hämärässä ja epäselvää on sekin, keitä pohjoisessa todella asui ns alkuperäisinä asukkaina ja keitä olivat ne lappalaiset/saamelaiset, jotka laidunsivat aina eteläistä-Suomea myöten ja nousivat talonpoikaisasutuksen tieltä yhä ylemmäs pohjoiseen.
Juhani Mäkitalo
28.01.16, 18:51
Hauskoja juttuja täällä, Raatikaisen muijakin ??
Kysymys on siis Ruottalan kantasuvusta eli Ruotsalaisesta/Ruottalainen/Rodzacka ja leski MAIJASTA.
Ruottalan Erkinanttia asui Antti KUOKKAINEN ja häntä aeurasi leski
KUOKKAS-KARIN.
Ei tämän merkillisempää !
JM
Juhani Mäkitalo
28.01.16, 19:18
Lisäys ed. Kuokkainen:
1648 Anders (Antin) Karin
JM
Hauskoja juttuja täällä, Raatikaisen muijakin ??
Kysymys on siis Ruottalan kantasuvusta eli Ruotsalaisesta/Ruottalainen/Rodzacka ja leski MAIJASTA.
Ruottalan Erkinanttia asui Antti KUOKKAINEN ja häntä aeurasi leski
KUOKKAS-KARIN.
Ei tämän merkillisempää !
JM
Hienoa, näin se saattaa asia selvitä ja vielä parempaa jos näistä Ruottalan alkuperäisasukkaistakin saisi jostakin tietoa. Ainoa lähde toistaiseksi ovat olleet nuo vanhat maakirjat, joiden tulkkauksessa on omat haasteensa, mikä toki näkyy esitetyssä tulkinnassa. Eli kyse olikin siis leski Maijasta. Tuo ei käynyt mielessäkään kun olen luetteloinut noita nimiä ja miettinyt kuka kuuluu mihinkin kohtaan. Arvelin että Olli Rodzalan tilalla asui vuonna 1651 Olli, Paavo ja Margeta ja tuo Margeta Antintytär olisi mennyt naimisiin Eric Antinpoika Blindin kanssa. Itse asiassa tuon Blindin olen uskonut asettautuneen Erkinantille ja oletin, että hänestä tila nimensäkin sai, jos ja kun, poika Antti jatkoi tilanpitoa 1690 eli Antti Erkinpoika Blind eli Erkinantti. Löysin lähteestä www.vanhakartta.fi (http://www.vanhakartta.fi) kartan Lapin läänin lounaiskulmasta ja siellä on kirjattuna Ruottalaan Karvala ja Ahonpää sekä "Eric Anti uti Kakama älv och Torneåjoki". Kukahan oli tuo Kuokkanen Erkinantilla tuohon aikaan 1600 luvulla (Kuokkanen löytyy nykyäänkin seudulta).
Juhani Mäkitalo
29.01.16, 14:51
Noinhan se meni tuo Erkinantin synty, joku oli sitten sokeakin eli blind.
Anders Kuokkainen näkyy Ruottalassa 1609 - 30, eipä ole tietoa mistä
lähtöisin, luultavasti savolaisia.
Kannattaa lukea Jouko Vahtolan väitöskirja: "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty", sieltä löytyy tietoa siitä mistä minkinnimiset henkilöt luultavasti ovat lähtöisin.
JM
Noinhan se meni tuo Erkinantin synty, joku oli sitten sokeakin eli blind.
Anders Kuokkainen näkyy Ruottalassa 1609 - 30, eipä ole tietoa mistä
lähtöisin, luultavasti savolaisia.
Kannattaa lukea Jouko Vahtolan väitöskirja: "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty", sieltä löytyy tietoa siitä mistä minkinnimiset henkilöt luultavasti ovat lähtöisin.
JM
Kiitos vinkistä. Täytyy etsiä tuo Vahtolan väitöskirja, näkyy löytyvän kirjaston aineistoista.
Kirja löytyi ja paljon siinä on tavaraa. Fräki oli Vahtolan mukaan talo Kivirannalla ja Kukkolassa ja epäilee nimeä kansanomaiseksi väännökseksi Frederik nimestä, mm Frideric larss 1557 mainittu Kukkolassa. Vahtola epäilee vierasperäiseksi nimeä ja vuoden 2011 Leiviskän teoksessa kerrotaan, että Siikajoelta löytyy vielä vanhempia Fräkejä (nimiasu hyvin samanlainen) eli Soininsaaressa Siikajoella, missä oli talo nimeltä Frakila, jossa asui vuonna 1567 Per Fraki ja 1653 tila oli Fräkilän nimellä. Fräkejä asusti myös joen toisella puolella, jossa mm vuosina 1548 – 1570 asui Heikki Pekanpoika Frakilainen eli Henric Frakelaijn 1548, Frakilain 1550, Fragila 1560, Fragella 1563. Myöhemmin tilalla asui Pehr Henriksson eli Pekka Heikinpoika Fraki. Norjan vanhoissa lähteissä mainitaan Fraki. Bergenissä henkilönnimet Paedher Ffrak 1448, Erland Frack 1488 – 1504 sekä paikannimi Frackegjerd (1567). Oslonvuonossa on lisäksi paikka nimeltä Frakkastadir. Nimi mainitaan mahdollisesti myös parissa ruotsalaisessa riimukivessä, mm. Uplannin Västra Rydin kivessä sekä Gävlen Hämlingen kivessä. Nimen takana Norjassa on adjektiivi frakkr ”rohkea, röyhkeä, karski” (M. Leiviskä 2011, Siikajokilaakson asutuksen synty[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)).
Tuolloin vielä Ylikaakaman kylään kuuluneen talorykelmän Ruottalan kylän perustajaksi epäillään Antti Ruotsalaa ja Rodzalaisia on asunut paljonkin eri puolilla Suomenmaata. Jossakin on epäilty nimen tulleen jopa råssalaijne eli ehkä venäläinen -kantasanasta, ilmeisesti Viipurin suunnalla. Rodzalan nimi mainitaan tätä ennen Viipurin läänissä Karjalassa 1566 ja 1569 ”Annders rodzala” ja Anders Råssalaijne. Oleff Rodzala asusti Tarkan tilalla Kutalan jakokunnassa Ylä-Satakunnassa 1500 luvun alkuvuosina. Sääksmäellä asuivat Michel Rodzilaynen Epaila sekä Olof ja Jöns, jotka olivat joutuneet maksamaan sakkoja linnan oikeuksien laiminlyönneistä koska vain he olivat olleet Hämeen linnan kirjoissa Kulsialan kylästä. Suvulla on ollut omistusta Kulsialan kylässä jo 1500 luvun alussa. Kantatila oli töiden ja eräiden maksujen puolesta jaettu jo kolmeen osaan: Kangasalan laamanninkäräjillä 1.2.1509 oli lm Jons Rotzalainen, FMU VII 5638 k. Kangasalan lk 3.3.1513 oli lm Jonss Ruotzalainen, VA Ylä-Satakunta KOa 4 (1643–48) f. 384, FMU VII 5641[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Mikko, Michl Ruåtzalainän, oli 1469 sen katselmuskunnan jäsen, joka tutki Valkeakosken myllyriitoja. Samassa tehtävässä oli neljä muuta Kangasalan hallintopitäjän pälkäneläistä. RA Hog. Bielkes samling vol. 8, kopiovihko "Åthskillige...", FMU IV 3400. Pälkäneen talvikäräjillä 18.4.1483 oli Michil Rodtzelaynen valatodistajana Onkkaalan ja Kukkolan riidassa kaskimaista, RA De la Gardieska samlingen, vanha kopio. Toinen kopio on vuoden 1612 vidimaatio alkuperäisestä, VA Acta historica. Siinä nimi on Michil Rodzulainen. FMU V 3969. Kulsialan talvikäräjillä 14.1.1508 Michel Rodzilaynen Epaiala sai kolmen markan sakon "for treske om slotzins rethet", BFH I s. 245. Kangasalan hallintopitäjään kuuluvilla ei ollut mitään suoritusvelvollisuuksia Hämeen linnaan - sitähän tuo slot tässä tarkoittaa. Mikolla ja saman kylän ja talon Olavilla ja Juholla täytyi siten Epaalan tilansa lisäksi olla verovelvollinen tila Kulsialan hallintopitäjässä, mutta lähteet eivät kerro missä siellä. Vuosien 1469, 1483 ja 1508 Mikko Ruotsalainen ei välttämättä ole yksi ja sama mies, vaikka ei sekään ole mahdotonta. Kulsialan kesäkäräjillä 21.6.1507 Oleff Michelson Epaiala sai sakot siitä, että ei ollut ajoissa suorittanut linnaan sen "oikeutta". BFH I s. 242. Vahtola arvelee Rodzalan tulleen Ylikiimingistä 1588.
Vanhimmat tiedot olen löytänyt Ylikaakaman Ruottalan kylän asukkaista henkikirjoista noin vuodelta 1645. Henkikirjan mukaan kylällä asuivat seuraavat ruokakunnat eli taidettiin vielä savuista puhua. Henkikirjaan on kirjattuna Ruottalaan Olüff Rodzala. Muita asukkaita olivat 1645[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Eskil Karaka (Kärachka), Mickell Jönssinpoika, Kuokas Ka(d)hrin (voisiko kyse olla saamen kuhkes- (pitkä) sanan suomalaisesta väännöksestä? lähde: Suomen sukututkimusseura – H. Särkkä vaiko Antti Kuokkasesta, joka mainitaan Kaakamassa 1609 alkaen nimillä Kokain 1609, Kuocka 1613, Cuockainen 1616, Kuockain 1623), Lükas Jacobinpoika, Karin vaimo omalla tilallaan ilmeisesti leskenä, Niilo Jöraninpoika sekä Henrik Laurinpoika. Ylipaakkolassa asui samoihin aikoihin Lauri Kärachka, joka oli 44 vuotias vuoden 1637 Suomen asutuksen yleisluettelossa, eli tämä Lauri olisi syntynyt noin 1593. Lisäksi tiedetään Johan Laurinpoika Kolf eli Karhakka (1685). Ei voida varmuudella tietää, olivatko Johan ja Eskil Karhakka veljeksiä. Vuonna 1648[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Ruottalassa asuivat Eskill Karaka, Matti Könönen, Oluff Rodzala, Mickell Jönsinpoika, Anders (Carvoin?), Lúcas Jacobinpoika,Radzakes (Rodzalas) Moija ja Carin leskenä edelleen tilallaan (Carinin jälkeen Hendrich Antinpoika). Myöhemmin Ruotsalan veljekset kai käyttivät nimeä Swänsk? ja jostakin tuli Blind eli Sokia, ja käsittääkseni tämä oli ns sukunimi.
Mutta mihin joutuivat seudun alkuperäiset polkujentekijät? Tornionlaaksossa on asunut aikoinaan peuranpyyntiä ja kalastusta harjoittavia saamelaisia. Arkeologisia todisteita ei juuri ole löytynyt, mutta Vojakkalan ja Liakan seduilta tunnetaan saamelaisperäisiä paikannimiä. Aapajärvellä on mm Kenttäsaari ja Ukonkalliot, joita on pidetty osoituksena saamelaisasutuksesta (Heljala & co 2012). Merilapin alueella on paljon lappalaisperäisiä nimiä ja Liakasta löytyy mm. Lapinniitty, Lapinsuo, Ootsorva, Lapinkulas, Loviomaa ja Kulhankumpu. Kulha tarkoittaa lappalaissanastossa noitaa tai velhoa eli kulharia. Lisäksi tiedetään Piessa nimisiä asuneen Ruottalassakin ja Piessa tarkoittaa pirua. Tornionlaakson vuosikirjassa 1978 Vahtola toteaa että saksalainen aatelismies vieraili vuonna 1616 lappalaisten luona lähellä Torniota ja lappalaisia tiedetään asuneen alueella enemmänkin[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Osa omaksui talonpoikaisen elämäntavan ja osa muuti ehkä sisämaan järvialueille. Saamelaiset kulkivat vielä 1600 – 1700 -luvuilla kalastamassa Perämeren jokivarsissa ja rannikolla. Ruottalan ja Kaakamajoen länsipuolella Luukkaankankaalta (Hirsikangasta) on löytynyt 1500 -luvulle ajoittuva kodanpohja sekä lisäksi 1600 – 1700 luvun asumusten pohjia, jotka saattavat olla saamelaisten kalastustukikohdan jäännöksiä[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Saattoiko Närvä olla yksi näistä kulkijoista, joka jäi talonpoikaiselämää elämään kun muu väki palasi esi-isiensä maille pohjoiseen vai tulivatko hekin etelästä, siirtyäkseen pohjoisemmaksi. Lisäksi Kalkkimaassa on käyty metsästämässä koska sieltä Viitajärvenlehdosta on löytynyt yli 20 kuopan ryhmä. Sitten 1600 luvulla savolaiset saapuivat sankoin joukoin ja asuttivat Liakan ja Laivajärven kylät. Samoihin aikoihin syntyivät Arpelan, Könölän ja Ruottalan kylät. (Joen ja meren rajakaupunki. 26/2012. Heljala, Seppälä ja Elo).
Syntyy epäily lappalaisten / saamelaisten olemassaolosta jos kaikki asukkaat tulivat jostakin. Kuitenkin heidän kerrotaan metsästäneen ja kalastaneen seudulla vielä 1600 luvulla. Onko mistään löydettävissä merkintöjä näistä merkillisistä metsäläisistä, jotka eivät ole jättäneet meille itsestään minkäänlaisia merkkejä, lukuun ottamatta muinaiskohteita mm kodanpohja Luukkaankankaalla ja Kalkkimaassa. Vai saattoiko käydä niin, että kun keskiajalla pakanallisilla ihmisillä oli ainoastaan yksi nimi ja papit kasteessa antoivat heille uudet ristimänimet ja tuo alkuperäinen nimi jäi suvun nimeksi. Osa nimistä vääntyi -nen muotoon mm Martti – Marttinen (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk). Tällaisia ovat ehkä mm Kuokka, Leino ja Vanha.
Olisi mielenkiintoista tietää näistä kulkijoista jos tietoja jossakin olisi, ei niinkään sukulaisuudet mielessä vaan yleensä seudun historian näkökulmasta.
_____________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) M.Leiviskä: http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Siikajokilaakson%20asutuksen%20synty%20_lisensiaat inty%C3%B6_.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kangasalan hallintopitäjä http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0722-0944_KANGASALA.pdf
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Hk 1645 Ruottala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12161&pnum=71
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Hk 1648 Ruottala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12164&pnum=83
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Kemi-Tornion kaupunkilehti (42)2014
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Joen ja meren rajakaupunki – Suomen ympäristö 36/2012 – Heljala, Seppälä ja Elo
Juhani Mäkitalo
03.02.16, 00:33
Ruottalan historiaa osa II (korjattu painos)
Olihan Ruottalassa todennäköisesti jo 1593 Anti Ruotsalainen, vaikka
asuinpaikaksi sanotaan Kaakamo, kun Ruottalaa ei ollut erikseen
nimetty.
Tulevaa ERKINANTTIA asuii 1613 Antti Kuokainen (Kokain - ei siis Kokaiini Antti)
KARVALAA - Mikko Juntinpoika oli kylässä 1623 alkaen.
KAARAKKA ei ollut eikä ole Ruottalassa, vaan Könölässä.
Tuskin nämä vanhimmat asukkaat asuinpaikkojaan vaihtelivat esim. Kaaka-
mosta Ruottalaan, kun tilaa oli, Kaakamossa sitä ei niinkään ollut.
JM
Juhani Mäkitalo
03.02.16, 00:35
Lähteenä ed. tietysti omat luotettavat tutkimukset alkup. asiakirjoista
JM
Ruottalan historiaa osa II (korjattu painos)
Olihan Ruottalassa todennäköisesti jo 1593 Anti Ruotsalainen, vaikka
asuinpaikaksi sanotaan Kaakamo, kun Ruottalaa ei ollut erikseen
nimetty.
Tulevaa ERKINANTTIA asuii 1613 Antti Kuokainen (Kokain - ei siis Kokaiini Antti)
KARVALAA - Mikko Juntinpoika oli kylässä 1623 alkaen.
KAARAKKA ei ollut eikä ole Ruottalassa, vaan Könölässä.
Tuskin nämä vanhimmat asukkaat asuinpaikkojaan vaihtelivat esim. Kaaka-
mosta Ruottalaan, kun tilaa oli, Kaakamossa sitä ei niinkään ollut.
JM
Tämähän mainiota, en arvannutkaan että tuo Kuokkanen oli Erkinantin alkuperäinen asukas. Löytyykö Ruottalan historiaa kirjastosta, en ehtinyt tarkistaa vielä?
Kysymys on siis Ruottalan kantasuvusta eli Ruotsalaisesta/Ruottalainen/Rodzacka ja leski MAIJASTA.
Haluan palata vielä tähän Maija nimeen, oliko kyse leskestä vai ns sukunimestä. Netistä löytyvässä lähteessä Alvsborgs lösen för Tornedalen (http://erikkuoksu.se/?page_id=200)kerrotaan, että Maijan talo sijaitsi tiettävästi Vojakkalassa jo 1500 luvun lopulla.
Juhani Mäkitalo
09.02.16, 16:01
Tottakai oli kysymys Ruotsalaisen leskestä, ei kai koskaan sanota,
että Maija-tilan leski. Nyt puhutaan Ruottalasta !!
JM
Jo vain hän saa olla Radzakes Maija (Ruotsalaisen Maija?), mutta nimi on kai melko erikoinen tuon ajan nimeksi. En muista törmänneeni Maija -nimeen 1600 -luvulla.
Juhani Mäkitalo
11.02.16, 04:10
Harvinainenhan se Maija kyllä tuohon aikaan oli veroluetteloissa
kun nimet olivat yleensä ruotsalaisessa muodossa. mutta kaukaa esim.
Torniosta ei tarvitse hakea, kun Maija löytyy jopa tilannimestä.
Ruotsin Ylivojakkalassa (Alatornio), on tila nimeltään MAIHANNU
Kuuluisa nimistöstä väitellyt tri Erik Wahlberg sanoo nimen johtuvan
TODENNÄKÖISESTI nimestä MAIJANHANNU. Tilaa olisi ensin kutsuttu
Maijaksi leski MARITIN mukaan, joka näkyy kym.luet. 1594 - 1596,
ja kun tilalla 1618 - 66 oli isäntänä Hannu Ollinpoika, kutsuttiin häntä
mahdollisesti MAIJAN HANNUKSI.
JM
Harvinainenhan se Maija kyllä tuohon aikaan oli veroluetteloissa
kun nimet olivat yleensä ruotsalaisessa muodossa. mutta kaukaa esim.
Torniosta ei tarvitse hakea, kun Maija löytyy jopa tilannimestä.
Ruotsin Ylivojakkalassa (Alatornio), on tila nimeltään MAIHANNU
Kuuluisa nimistöstä väitellyt tri Erik Wahlberg sanoo nimen johtuvan
TODENNÄKÖISESTI nimestä MAIJANHANNU. Tilaa olisi ensin kutsuttu
Maijaksi leski MARITIN mukaan, joka näkyy kym.luet. 1594 - 1596,
ja kun tilalla 1618 - 66 oli isäntänä Hannu Ollinpoika, kutsuttiin häntä
mahdollisesti MAIJAN HANNUKSI.
JM
Kiitos paljon. Liekö tuo nimien ketjutus ollut tavallista tuohon aikaan koska Ruottalan kylässäkin muotoutui nimiä Juhonolli (Olof Johansson), Antinkaapo (Gabriel Andersson) ja Erkinantti (Anders Eriksson). Olen miettinyt saattoiko Liedakkalan Majalasta eli Maijasta tullut Johan käyttää juurikin tällä tavalla ketjutettua nimeä kun hän käytti lastensa kasteissa nimeä Maiheicki (Maijanheicki). Liedakkalaan asettautui aikanaan 1600 luvun alusta Laiti-Maja(laan) Henrik niminen henkilö.
Juhani Mäkitalo
11.02.16, 18:22
Tavallista oli juuri tällainen nimien muuntuminen !
JM
Ruottalan Erkinanttia asui Antti KUOKKAINEN ja häntä seurasi leski
KUOKKAS-KARIN. Palaan vielä tähän kohtaan koska löysin Juho Heikinpoika Karvalan puolison juuria etsiessäni Tärendön kylästä parikin taloa, jotka voisivat ehkä olla Ylikaakaman Ruottalan kylän talojen taustalla eli Erkinantti ja Karvala.
Vanhassa kartassa on maininta: ”Eric Anti eller Blind uti Kakama och Torneåjoki” eli Eric Anti eli Blind Kaakamasta ja Tornionseudulta ja poika Antti haki ehkä jo morsiamen Karvalasta. Ainakin Ruottalassa vihittiin Margeta Juhontytär Karvala Olli Antinpoika Sokian eli Blindin kanssa. Tärendössä oli jo 1600 luvun alusta Antin talo ja Antti Antinpoika asui taloa 1600 luvun lopulla eli vuodesta 1671 alkaen.
Mielenkiintoista on myös se, että Tärendön kylässä tuon Antin talon isäntä Antti Anttipoika käytti vuodesta 1695 Karfola-Karvoi nimeä (Kuoksu, Sammanställningar av skatte- och mantalslängder för Pajala socken 1587 – 1735 (http://erikkuoksu.se/wp-content/uploads/2014/04/Pajala-socken-1587-1734.pdf)).Liittyneekö Sokia eli Blind jo tuohon taloon vaiko Ruottalan Erkinantin taloon (ehkä vaimon kautta).
Juhani Mäkitalo
29.03.16, 17:31
Missä kartassa ?? Taitaa olla Ruottalan kartta, siis ERKINANTTI ELI BLIND
tai suomeksi sokea/sokia
Pitäisikö tähän vielä yhdistää Tärännön Per KARVONEN, joka näkyy
Pellon luettelossa jo 1596, Kuosku mainitsee hänet jo muutama vuosi
aikaisemmin muka Pajalassa, ei ollut mitään Pajalaas tuohon aikaan.
Kaikki Pellon ja sen pohjoispuoliset talot merkittiin aluksi Pellon alle,
vasta myöhemmin erotettiin Pajalat ja Tärännöt erikseen.
Ruottalassa on sitten KARVALA, joka tietysti eri asia
Kukaan muu ei näytä tähän höperrykseen puuttuvan, mutta täytyyhän jonkun se tehdä.
JM
Juhani Mäkitalo
29.03.16, 17:40
.....ja se Karvosen asuinpaikka näkyy nykyisin nimellä ANTTIS
eli viittaa ANTTI Karvoseen, n.50 km Pajalasta luoteeseen Tornionjokea
ylöspäin. Taitaa olla jossain vanhassa kartassa Anttikarfoin-nimellä
myös.
JM
Missä kartassa ?? Taitaa olla Ruottalan kartta, siis ERKINANTTI ELI BLIND
tai suomeksi sokea/sokiaKartta löytyy osoitteesta www.vanhakartta.fi (http://www.vanhakartta.fi) ja siellä kun laittaa hakusanaksi: Lapin läänin lounaiskulma yleiskartta, niin löytyy tuo maininta: "Eric Anti eller blind Eric uti Kakama och Torneåjoki" (linkki (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22231/mh%20149%20oulun%20l%20yleiskartta.jpg)).
Olen jotenkin taipuvainen uskomaan, että kyseessä olisi kuitenkin ns lappalaissuku Blind eli Sokia, joita löytyy Tornion lapinkylistä jo aiemmin.
Ruottalan Karvalan tarina on vielä tuntematon (ehkä jääkin). Luultavasti Karvalaan asettautui Juho Heikinpoika (n 1697) ja Brita Joosepintytär (n 1695). Tämä pariskunta on epävarma, nimet sopivat Juho Juhonpoika Karvalan vanhemmiksi koska hänen hautaustiedoissaan on kirjattu isäksi Juho Heikinpoika ja äidiksi Brita Joosepintytär. Hiski löytää parin, joka vihkivuotensa vuoksi sopisi Juhon isäksi ja äidiksi eli tuo mainittu Juho Heikinpoika olisi haaparantalaisia ja Brita Joosepintytär Tärändöstä.
Kaksi Brita Joosepintytärtä voisi sopia Karvalan Juho Heikinpojan (n 1697) vaimoksi. Ruottalassa Brita Joosepintytär kuoli jo 1772 75 -vuoden iässä eli hän syntyi noin 1697. Britan isä oli Josep Laurinpoika ja äiti Ella Matthiaksentytär. Toinen Brita Joosepintytär kuoli 1.2.1767 Kaakamassa 72 vuotiaana ja hänen vanhempansa olivat Josep Henrikinpoika ja Margeta Jönsintytär.
Juhani Mäkitalo
29.03.16, 21:29
Minulle ei käynyt selville miltä vuodelta kartta on, mutta siellä lukee:
Erik Anti eli Blind Erik uti Kakam och Torneå socken
Raja Kemin kanssa oli Kaakamojoessa.
ERKINANTISSA oli isäntänä Erik Erson Blind 1660
vaimo Helga Nilsdr. n. 1665 - 80, tiedot 5 v välein.
ehkä Helgan II mies Jakob Nilson 1685
ja poika Anders Erson eli Erkin Antti 1690 -, näkyy myös nimellä Blind
Ilmeisesti Erik oli sokea, sillä Sokea/Sokia nimeäkin tilasta käytettiin
Karvalan I ensimmäinen isäntä oli Mickel Jönson 1623 - 55
Henrik Johanson isäntänä 1719 - 24 ja tila autioituu
Seuraava isäntä Johan Hinderson 1728 -
hänen vaimonsa yht. minulla merkintä LAURI Tärännöstä, valitettavasti
en ole kirjannut mistä tieto.
Josefia en löydä Tärännön Laurista, enkä päässyt Tornio/Haparanda sukututkimusseuran sivuilta käsiksi Wahlbergin tutkimuksiin, siellä näytti mm.Tärännön Lauri olevan.
JM
Juhani Mäkitalo
29.03.16, 22:18
Rippikirjastahan ne kuolemiset katsellaan, eikä pidetä HISKI:ssä
arpajaisia !
Brita Josefsdr. löytyy v. 1764 - rippikirjasta s. 115
JM
Juhani Mäkitalo
29.03.16, 23:45
Tärännön LAURI:STA NR 4 löytyy 1690-luv. isäntä:
JOSEF LARSON
Tämännimistä miestähän piti juuri hakea ! Onko vaihtoehtoja ?
JM
Juhani Mäkitalo
30.03.16, 00:21
Nyt on tarkistettu tohtori Wahlbergin tutkimuksista, että
Brita Josefsdr oli Tärännön LAURISTA !
JM
Erittäin suuret kiitokset näistä tiedoista. Liitän vielä muutamia pohdintoja (arvauksia) näihin dokumentteihin kun olen tutkiskellut noita vanhoja Länsipohjan läänin henkikirjoja:
ERKINANTISSA oli isäntänä Erik Erson Blind 1660
vaimo Helga Nilsdr. n. 1665 - 80, tiedot 5 v välein.
ehkä Helgan II mies Jakob Nilson 1685
ja poika Anders Erson eli Erkin Antti 1690 -, näkyy myös nimellä Blind
Ilmeisesti Erik oli sokea, sillä Sokea/Sokia nimeäkin tilasta käytettiinSaattoiko käydä niin, että Eric Erson Blind tuli Malin Antintytär Ruotzalan emännöimään taloon isännäksi ja Malinin kuoltua Eric vihittiin Helga Niilontyttären kanssa ja Helga jäi leskeksi vuosien 1657 – 1667 vuosien välillä. Ehkä Antti Erikinpoika eli Erkinantti tuosta ensimmäisestä avioliitosta tuli isännöimään isänsä jälkeen ErkinAnttia, josta talo sai nimensä. Tai sitten Malin Antintytär Rodzala oli jo leskenä talossa ja Eric Erson oli talon oma poika. Uskon toistaiseksi, että kyseessä oli lapinsukuinen (ehkä Ruotsin lapista) nimi Blind eli Sokia, jonka lähtönimeksi arveltu Lindi nimi.
Karvalan I ensimmäinen isäntä oli Mickel Jönson 1623 - 55
Henrik Johanson isäntänä 1719 - 24 ja tila autioituu
Seuraava isäntä Johan Hinderson 1728 -
hänen vaimonsa yht. minulla merkintä LAURI Tärännöstä, valitettavasti
en ole kirjannut mistä tieto.
Josefia en löydä Tärännön Laurista, enkä päässyt Tornio/Haparanda sukututkimusseuran sivuilta käsiksi Wahlbergin tutkimuksiin, siellä näytti mm.Tärännön Lauri olevan. Jos Mickel Jönssinpojalla ei ollut kuin tyttäriä talossa vuonna 1655, saattoi olla että patronyymi hävisi Mikon kuoltua kun naisten nimiä tuskin rippikirjoihin tuona aikana kirjattiinkaan ja tyttäret toivat taloon vävyjä, jotka sitten mainittiin. Saattoiko tuo vuodesta 1664 mainittu Jöns Henrikinpoika olla Karvalan vävy. Nimi viittaa myöhempään Heikinjuntin taloon, joka ilmeisesti sijaitsi sekin Ylikaakamossa.
Juhani Mäkitalo
30.03.16, 14:27
Enpä jaksa oikein alkaa pohtimaan kun varmoja vastauksia ei ole.
Sen verran katsoin, että Mickel Jönsonilla oli 2 tytärtä 1655 ja
1656 tila oli lesken hallussa (ei nimeä mainittu)
1657 isäntänä todennäköisesti vävy Josef Olofson, hänellä mainitaan
ikäänkuin olisi yksi tytär väh. 15 v. vanha. Tämähän ei tietysti pidä
paikkaansa, vaan kysymyksessä on se talon toinen tytär, koskai
sellaista saraketta kuin vaimon sisar ei ole.
Josefilla on sitten 2 poikaa: Johan ja Abraham ja tila jaetaan 1690-luv. kahtia
Ala- ja Ylikarvalaksi.
Jos tilojen sijainnit kiinnostaa kannattaa hankkia alueen Kaakamo/Ruottala
peruskartta, luulisin että Torniossa kaupunintalolla myydään, niissä on
yleensä näiden vanhimpien kantatilojen nimiä, tai olisiko kirjakaupoissa.
Blindin alkuperää epäilen pahasti - sokea mikä sokea.
Jos olisi kysymyksessä joku lappalainen suku Blind, miksi se olisi suomennettu Sokeaksi, ei kai kukaan näkevä ota itselleen tuollaista nimeä.
JM
... Jos tilojen sijainnit kiinnostaa kannattaa hankkia alueen Kaakamo/Ruottala
peruskartta, luulisin että Torniossa kaupunintalolla myydään, niissä on
yleensä näiden vanhimpien kantatilojen nimiä, tai olisiko kirjakaupoissa.
tselleen tuollaista nimeä. ...
JM
Kyllä noita peruskarttoja voi ladata aivan ilmaiseksi osoitteesta
http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
Vanhin peruskartta 1 : 20 000 Kaakamon-Ruottalan alueelta on vuodelta 1956.
Topografikarttojakin 1 : 20 000 löytyy n v 1959 tuolta alueelta.
Kannattaa vilkaista myös löytyykö pitäjänkarttoja täältä:http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/pitaejaenkartat
Haulla "Kaakamo" löytyy myös jokin sotilaskartta, mutta pääsy siihen on rajoitettu.
Enpä jaksa oikein alkaa pohtimaan kun varmoja vastauksia ei ole.
Sen verran katsoin, että Mickel Jönsonilla oli 2 tytärtä 1655 ja
1656 tila oli lesken hallussa (ei nimeä mainittu)
1657 isäntänä todennäköisesti vävy Josef Olofson, hänellä mainitaan
ikäänkuin olisi yksi tytär väh. 15 v. vanha. Tämähän ei tietysti pidä
paikkaansa, vaan kysymyksessä on se talon toinen tytär, koskai
sellaista saraketta kuin vaimon sisar ei ole.
Josefilla on sitten 2 poikaa: Johan ja Abraham ja tila jaetaan 1690-luv. kahtia
Ala- ja Ylikarvalaksi.
Jos tilojen sijainnit kiinnostaa kannattaa hankkia alueen Kaakamo/Ruottala
peruskartta, luulisin että Torniossa kaupunintalolla myydään, niissä on
yleensä näiden vanhimpien kantatilojen nimiä, tai olisiko kirjakaupoissa.
Blindin alkuperää epäilen pahasti - sokea mikä sokea.
Jos olisi kysymyksessä joku lappalainen suku Blind, miksi se olisi suomennettu Sokeaksi, ei kai kukaan näkevä ota itselleen tuollaista nimeä.
JM
Kiitokset jälleen molemmille kirjoittajille. Karttaohjelma olikin oikea aarreaitta ja näin vanhoja tietoja Ylikaakaman taloista en ole mistään löytänyt, ja kiinnostus herää missä tällaisia tietoja on olemassa (jopa 1600 luvun vaihteesta). Pikkuhiljaa Karvalan talon tarina alkaa avautua ja syntyy kysymys, olisiko kuitenkin niin, että sotamies Elg olikin Karvalan poikia ja Tornionlaakson vuosikirjassa puhuttiin jostakin muusta Elgistä.
Karvalan tilalla mainitaan ensimmäisissä tunnetuissa asiakirjoissa isäntänä Mickel Jönsson eli Mikko Jönssinpoika eli Mikko Juntinpoika vv 1623 - 55. Tällä Mikko Juntinpojalla oli kaksi tytärtä talossaan vuonna 1655 ja Mikko luultavasti kuoli jo 1656 koska talo oli lesken hallussa (nimeä ei mainita). Seuraavana vuonna 1657 taloon oli tullut vävyisäntä, eli toiselle tyttärelle puoliso, joka oli luultavasti Kaakaman henkikirjassa mainittu Josef Ollinpoika. Jooseppi Ollinpoika tuli kylälle jostakin muualta koska Ylikaakaman Ruottalasta ei löydy Olli nimistä isäntää välittömästi ennen tuota ajankohtaa, ainoastaan Olli Ruotsala asui taloaan vielä vuoden 1655 henkikirjassa, mutta hänellekään ei ole kirjattu taloon kuin kaksi tytärtä. Talossa asui nuorenparin ja lesken lisäksi lesken ja Juntin toinen tytär, joka oli vuonna 1657 15 vuotias eli syntyi noin 1642. Joosefille ja Karvalan tyttärelle (s 1640 luvulla) syntyi kaksi poikaa Juho ja Abraham. Perinnönjaossa myöhemmin 1690 luvulla tila jaettiin kahtia, Ala- ja Ylikarvalaksi (Sukuforum, Hiippakunnan rajalla 1645 – 48). Abraham luultavasti isännöi Ylikarvalaa koska seuraavan sukupolven emäntä oli Ylikarvalassa Carin Abramintytär (1716). Joten Juholle (sn 1660 luvulla) jäi Alakarvala. Luultavasti Ylikarvalan isäntä Abram Joosepinpoika haudattiin Kaakamassa 19.4.1719. Haudattujen tiedoista löytyy vuonna 1779 Ruottalassa kuollut ja haudattu kahdeksankymmentäkaksivuotias Juho Carvala (1697), jonka isäksi mainitaan Heikki Juhonpoika eli tämä Heikki oli luultavasti Alakarvalan isännän poika. Luultavasti juuri edellämainitun Heikki Juhopojan isäntävuosien vv 1719 - 24 jälkeen tila autioitui ja seuraava isäntä Juho Heikinpoika otti tilan viljelykseen vuonna 1728 (eli kyseessä alla oleva Juho Heikinpoika Karfwala).
Karvalassa asuivat vuosina 1764 – 1770[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Johan Hinderinpoika Karfwala (1696) ja Brita Joosepintytär (1701) sekä lapset Henrik (1735) perheensä ja vaimonsa Brita Niilontytär (1724) ja lapset Marja (1767), Brita (1760), Helena (1762), Carin (1765) ja Olof (1770). Miksi yhtäkkiä tulivat haaparantalainen ja tärändöläinen tilalle asukkaiksi? Olihan tila autiona muutaman vuoden, mutta silti epäilen saattoiko Juho Juhonpoika Karvalan (myöh Jänkälä) puolison Margeta Heikintyttären (1735) isä olla Karvala, vaikka käytti Elgin ruotunimeä (?). Yleensä joku perimysjärjestys oli olemassa, vähintään sukulaisille.
________________________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Alatornio 1764 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=54
Kyllä noita peruskarttoja voi ladata aivan ilmaiseksi osoitteesta
http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
Vanhin peruskartta 1 : 20 000 Kaakamon-Ruottalan alueelta on vuodelta 1956.
Topografikarttojakin 1 : 20 000 löytyy n v 1959 tuolta alueelta.
Kannattaa vilkaista myös löytyykö pitäjänkarttoja täältä:http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/pitaejaenkartat
Haulla "Kaakamo" löytyy myös jokin sotilaskartta, mutta pääsy siihen on rajoitettu.
Muutamia vanhoja karttalinkkejä tuli jokus kerättyä tänne palstalle ja löytyvät täältä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27463
Esimerkiksi Ruottala Pitäjäkartastossa (todennäköisesti n 1900):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181767
T Pekka
Muutamia vanhoja karttalinkkejä tuli jokus kerättyä tänne palstalle ja löytyvät täältä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27463
Esimerkiksi Ruottala Pitäjäkartastossa (todennäköisesti n 1900):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181767
T Pekka
Kiitos vinkistä, tuo ensimmäinen linkki on todella hieno kooste kartoista, joita olen päässyt hyödyntämäänkin.
Palaan vielä Karvalan väkeen koska löysin kirjastosta oikeastaan keskusteluketjun nimeen oikein hyvin sopivan kirjan, nimittäin Vuennon kirjan Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta. Kirjan tietojen perusteella huomasin, että Elgin ruotuhan oli Karvalan tiluksilla:
Ruotu Elg
⅜ Juho Joosepinpoika Karvala ja Abram Joosepinpojan vaimo Malin Karvala
⅓ Hannu Niilonpoika Elg eli Heikinjuntti
Mitä tulee Karvalan Juho Heikinpoikaan (n 1697) epäilen, että hän oli paluumuttaja Haaparannalta koska Heikki Juhonpojan isäntävuosien vv 1719 - 24 tila autioitui ja Vuento kertoo syynkin. Karvalan väki joutui evakkoon, kuka kerkisi mihinkin, osa varmasti joutui vihollisen surmaamaksi, mutta osa pääsi pakoon. Talon asukkaat olivat Vuennon mukaan muutamia vuosia paossa, mutta pöytäkirjan tekijä (ruotutarkastuksessa) ei tiennyt missä (ehkä Haaparannalla). Tila joutui siten joksikin vuodeksi kruunun haltuun. Näin kävi myös Elgin ruodun talolle, eli Heikinjuntin tilalle. Eli sotaa pakoon perheensä vienyt Heikki Juhonpoika oli luultavasti Juho Heikinpojan isä ja vuoden 1733 maakirjassa Karvala oli jo jaettu Juho Heikinpojan ja Pekka Heikinpoika Toppin kesken.
Juhani Mäkitalo
01.04.16, 00:13
Oiotaan nyt vähän käsitteitä:
Elgin ruotu 51 ei ollut Karvalan tiluksilla, vaan Karvalan 2 tilaa
Ruottalassa ja Heikinjuntti Kaakamossa kuuluivat ELG´in ruotuun.
Ruodun torppa saattoi sitten olla jollakin tiluksilla, Vuennon kirjoissa
saattaa jossain olla karttojakin jossa sot.torpat näkyy.
Tämä Vuennon kirjan "Perimätietoa hiippakuntarajalta" otsikoksi
olisi hyvin sopinut: "Sitä sun tätä vanhoista kirjoistani", se on vähän
niinkuin tämän otsikon alla kirjoitettu teksti.
Kannattaisi muistaa , että näitä luetaan, jos nyt joku jaksaa, vielä
vuosienkin päästä ja otsikointi on ERITTÄIN TÄRKEÄÄ !
Tulihan se nyt selväksi, että Johan Hind. Karvalan s. n. 1697 isä oli
Henrik Johanson KARVALA, välillä kyllä puhuttiin Heikinjuntistakin, jossa
oli myös isäntä Hindrik Johanson.
Kun otsikosta ei ole niin väliä, niin kerrotaan tässä 1600-luvun alun vuosien
alla, että KARVALASSA (siitähän tässä on pääasiassa kyse), että
Hemmansrannsakningin v. 1728 mukaan tila oli autioitunut 1720, eli se
oli todettu silloin sodan päättyessä, ylösotettu 1727, siis Johan Hindersonin
toimesta (joku kutsui Hinderinpojaksi)
Tilalla oli 3/8 mtl veroluku, lehmiä 12, lampaita samoin ja 2 hevosta,
kohtalainen tila, kylvö 2 tyn.alaa, kaikkihan tietää paljonko se on suomeksi.
JM
Kiitos tuosta korjauksesta, ruotulaitos on vielä hakusessa ja nimien muuntuminen todella haastavaa. Palaisin mielelläni vielä tuohon Blind-Sokia (sokea) epäilyyn ja yleisestikin Erkinantin syntyhistoriaan.
Blind on tunnistettavissa jo 1600 luvun alussa, jolloin Malin Antintytär omisti tilaa 1655, mutta samalla kohdalla häntä aiemmin mainitaan Olof Ruotsala vuoden 1651 henkikirjassa. Ehkä tuo vaimoihminen henkikirjoissa mainittuna Malin Antintytär Ruotsala oli Erikin äiti. Sitten Erik Blind on kirjattuna taloon vuonna 1657 ja hänen jälkeen jälleen talossa mainitaan usean vuoden ajan hustru Helga, joka ilmaantuu henkikirjaan Erik Blindin jälkeen ja oli luultavasti Erkin leski. Erkin sukunimi Blind mainitaan jo vuoden 1657 henkikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2596&pnum=519) ja nimi on kirjattu aivan kuten mm Eskil Kaarakka tai Matti Könönen, eli uskallanko nähdä, että se on kirjattu sukunimenä (Länsipohjan lääni, hk 1657 kuva 519).
Mistä tuo nimi tuli, on toistaiseksi epäselvää. Vuentokin epäilee tekstissään, että kyse olisi vain sokeasta miehestä. Saattoiko kuitenkin tulosuunta olla pohjoinen. Vanhaan karttaan on kuitenkin kirjattu ehkä henkilöiden tulosuunta Torneåsockn ja Antti. Tilan nimi ei sopisi ajallisesti vielä Ruottalan Antin(kaapoksi), josta erotettiin lie 1700 luvulle tultaessa tilat Olli, Auno ja Antti. Isäntä Erkin on kerrottu olleen sokean, mikä ei sinällään riitä perusteeksi sukunimelle koska heikkonäköisiksi ja sokeiksi kirjattiin rippikirjoihinkin paljon ihmisiä kun silmälaseja ei ollut käytettävissä, eivätkä nämä kaikki saaneet sukunimekseen Sokeaa. Länsipohjan läänin henkikirjassa vuodelta 1650 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12166&pnum=86) on kirjattuna useampikin blind -kuvaus Kaakaman kohdalla ja yleisesti tuossa kirjassa on kirjattuna nimen perään ilmeisesti muitakin kuvaavia sanoja. Epäillä saa kai siihen asti kun ajatus tyrmääntyy totaalisesti koska kuitenkin Blind suku on olemassa.
Juhani Mäkitalo
02.04.16, 14:12
Ei muuta kun osoitat, sen yhteyden lappalaiseen BLIND-SUKUUN,
tai osoitat kaikkien sokeiden olevan sukua keskenään.
Siellä esittämissäsi henkikirjoissa on selvästi PIENELLÄ ALKUKIRJAIMELLA
kirjoitettu blind. Varmemmaksi vakuudeksi ovat kirjurit vielä suomentaneet
tässä tapauksessa nimen SOKEAKSI/SOKIAKSI.
Näitähän merkittiin henkikirjaan siksi, että taisivat olla henkirahasta vapaita,
samoin kuin rutiköyhät (utfattiga)
Joku toinen kirjuri saattoi sitten ymmärtää maininnan sukunimeksi ja siihen
saattoi tulla isoalkukirjainkin.
Muistelen, että jossain lappalaisalueella oli sellainenkin sukunimi/lisänimi
kuin RAMPA. Jossain muualla oli nilkkua, puujalkaa ym. Ei kai näitä kukaan
ottanut sukunimekseen, ei ainakaan ole nykypäiviin säilyneet.
Vielä hullumpaa on yrittää niputtaa kaiken maailman Antit yhdeksi suvuksi.
Antinkaapo on yhtä kuin GABRIEL ANDERSON, hänen isänsä taas oli oli
Anders Pålson, nämähän on helposti selvitettävissä samasta Ruottalan kylästä,
ettei ympäri Lappia tarvitse juosta Anttien perässä.
JM
Juhani Mäkitalo
02.04.16, 14:21
Vuoden 1657 henkikirjassa on minusta aivan selvästi
kirjoitettu blind ei Blind, vrt esim Brita, jota sieltä löytyy.
Onko sekin epäselvää, että Torneå socken on vanha nimitys
Ala- plus Ylitorniolle ??
JM
Juhani Mäkitalo
02.04.16, 14:50
Jatketaanpa vielä tätä Antinkaapon sukuakin taaksepäin:
Anders Pålsonin isä oli Pål Rodzaka (1651 - 56) eli siis Antti Ruotsalaisen/Ruottalaisen jälkeläisiä.
Erkinantit olivat sitten eri sukua Antti Kuokkaisen seuraajia, taisivat
olla sukuakin, mutta tämähän on selvitetty tällä palstalla joku aika sitten,
oliko nyt tämä otsikko vai joku muu.
JM
Ei muuta kun osoitat, sen yhteyden lappalaiseen BLIND-SUKUUN,
tai osoitat kaikkien sokeiden olevan sukua keskenään.
Siellä esittämissäsi henkikirjoissa on selvästi PIENELLÄ ALKUKIRJAIMELLA
kirjoitettu blind. Varmemmaksi vakuudeksi ovat kirjurit vielä suomentaneet
tässä tapauksessa nimen SOKEAKSI/SOKIAKSI.
Näitähän merkittiin henkikirjaan siksi, että taisivat olla henkirahasta vapaita,
samoin kuin rutiköyhät (utfattiga)
Joku toinen kirjuri saattoi sitten ymmärtää maininnan sukunimeksi ja siihen
saattoi tulla isoalkukirjainkin.Väite tulisi tosiaan kyetä todistamaan ja siihen ei tällä hetkellä ole aineksia. Toivotaan, että tuokin jonakin päivänä tulee varmistettua, ettei mitään kytköksiä Blind sukuun ollut. Tuntuu vain kummalliselta, että yhdelle ihmiselle olisi kirjattu Sokia sukunimeksi sen vuoksi jos oli heikkonäköinen tai sokea. Näitä kirjauksia riittää, eikä heitä kaikkia voi todistaa sukulaisiksi :) Minusta kuitenkin edelleenkin nimi on kirjattu kuten muutkin sukunimet, osalla siellä on samalla tapaa pieni kirjain kirjattu isompana kuten (B)lind tai (A)nders.
Kiitos kuitenkin näistä lisäyksistä ja tarkennuksista. Kirjaan ne ylös. Voihan tosiaan olla, että tuo vanha kartta koskee jo aikaa kun Antin tila oli erotettu Ruotsalan tilasta ja tarkoittaa juuri Ruottalan Anttia.
Vuennon kirjaa tavatessa huomasin, että eikös Ruotsalasta irrotettu myös Aunin tila ja Aunissa mainitaan Pekka Paulinpojan (Björkberg, Auni) isäksi Påhl Ollinpoika Ruotsala (taisi löytyä Hiskin lisämaininnoista JM :n kirjaus), joka oli mitä ilmeisimmin Agneta nimisen naisen kanssa naimisissa koska Pekka Paulinpoika Aunon äidiksi on hautaustietoihin kirjattu Agneta Henrikintytär (ehkä Auni, josta tilalle nimi). Tässä jo aiemmin olen etsiskellyt Pekka Paulinpoika Aunin eli Björkbergin vaimon kotia koska hänelle hautastiedot antavat äidikseen Margeta Tapanintyttären. Tällainen henkilö voisi löytyä Yli-Vojakkalasta ja sieltä löytyy myös Aunin tila ja Yli-Vojakkalan Aunissa mainitaan Jöns Hinderinpoika vv 1680 - 84 eli oliko ehkä Agneta Henrikintytär Aunin veli.
Eli olisiko Påhl Ollinpoika Ruotsalan vaimo olla Agneta Henrikintytär Auni ja poikansa Pekka Paulinpojan vaimo Margeta Tapanintytär Yli-Vojakkalasta?
Juhani Mäkitalo
03.04.16, 13:06
Ruotsalastahan AUNO on jaettu, nimeä Auni en muista nähneeni tässä
yhteydessä vaikka Auno on ainakin tänään miehennimi, naisennimenä on sitten Auni/Aune.
Vojakkalasta en tiedä Aunon tilaa, mutta Kukkolasta löytyy vielä nykyisinkin
ja pohjana on nimi Agnes 1600-luvulta, ehkä Aunoa käytettiin aikoinaan
sekä miehen- että naisenimenä, onhan näitä joitakin muitakin.
Sukunimien perässä ei kannata kovin paljon juosta, sillä ihmisethän
saivat muuttaessaan nimen uuden asuinpaikan mukaan.
Sanonpa tässä vielä senkin, että kirkonkirjoja edeltävältä ajalta ei juuri
minkäänlaista sukututkimusta pysty tekemään ilman tuomiokirjoja, muu
on pelkkää arvailua. Ei muuta kuin opettelemaan vanhoja käsialoja ja
lukemaan, kovaa hommaa, tuhansia sivuja on kahlattava.
JM
Auni sekä Auno on tainnut vilahdella jälkipolvien keskusteluissa, eli tietysti on hyvä olla tarkkana nimien kanssa. Mitä tulee tuomiokirjoihin, täytyy kai ajan kanssa perehtyä vanhoihin teksteihin. Sivumäärät eivät pelota, mutta se vanha koukeroinen teksti ehkä enemmänkin.
Juhani Mäkitalo
04.04.16, 17:30
Pahimmillaan käräjäpöytäkirjat esim. Alatorniolla ovat 2 krt vuosi
a`200 sivua, sata vuotta esim. 1650 - 1750 tekee 40.000 ja jos
otetaan Ylitornio lisäksi se on tupla. Lukeminen täytyy todella olla
sujuvaa, ettei joka kirjainta tarvitse aapisesta hakea, että tällaista määrää jaksaa lukea. Luettu kuitenkin on, ainakin selattu, siis katsottu onko jutussa
kiinnostavia henkilöitä.
Olikohan tuo vielä niin, että aukeama on yhdellä numerolla, siis sivuja
tupla määrä. Pitkä aika kun viimeksi olen filmejä katsellut.
JM
Juhani Mäkitalo
04.04.16, 19:18
On se surkea tuo otsikko, hukkaan menee kaikki mitä tähän kirjoittaa.
Mistä löytyy AUNI ?
Sellainen löytyy kyllä kuin AUNIS, siis perusmuodossaan, esim Kukkolan Aunoa
kutsutaan näin. Esim. Erik Wahlberg kirjoittaa kirjassaan A Keksi s. 125:
AUNIS, nuvarande finska Kukkola nr 9 AUNO.
Ja kun sanotaan Aunis son, sehän näyttää kuin se olisi perusmuodossaan Auni,
mutta kun ei taida olla. Aunishan täytyy tulla Agneksesta ja s näkyy sieltä.
JM
Juhani Mäkitalo
04.04.16, 23:17
No nyt on selvitetty missä Auni näkyy - Alat rippikirjassa 1764 -
Edellisessä se on Aunis ja tätä seuraavissa 12:ssa rippikirjassa AUNO,
samoin nykypäivän puhelinluettelossa.
Valitsemme nimeksi siis Aunin ??
JM
Juhani Mäkitalo
04.04.16, 23:28
AUNO
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auno
siis käytetty myös naisennimenä !
JM
Tätä minä olen tulkinnut Auniksi Ylivojakkalassa eli numero 13 (linkki (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12177&pnum=58)). Ja tuota Maijaakin tässä on etsiskelty, joka tuli tiettävästi Liedakkalasta Ruottalaan. Mutta näkyy asuneen Ylivojakkalassakin joku (ks. ed. sivu).
Juhani Mäkitalo
06.04.16, 15:26
Juuri vastasin perusteellisesti, eikä näy missään ??
Nr 13 Pakkanen Ylivojakkala
Jon ANUNDSONS hustru Elin, ei ainakaan AUNI, ei sellaista ole koko kylässä.
Nr 4 Maihannu Ylivojakkala
Vaimo Marit eli Maija 1594 - 97, tilannimi MAJA vielä 1700-luv. alussa
Isännän HANNU Ollinpojan (1618 - 66) mukaan ilmeisesti MAIJANHANNU'ksi
ja lyhennettiin sitten MAIHANNUKSI.
JM
Juuri vastasin perusteellisesti, eikä näy missään ??
Nr 13 Pakkanen Ylivojakkala
Jon ANUNDSONS hustru Elin, ei ainakaan AUNI, ei sellaista ole koko kylässä.
Nr 4 Maihannu Ylivojakkala
Vaimo Marit eli Maija 1594 - 97, tilannimi MAJA vielä 1700-luv. alussa
Isännän HANNU Ollinpojan (1618 - 66) mukaan ilmeisesti MAIJANHANNU'ksi
ja lyhennettiin sitten MAIHANNUKSI.
JM
Itse asiassa itsekin huomasin, että taitaa olla jostakin Anundista kyse. Kiitos joka tapauksessa tämän korjaamisesta. Saattaisiko tuo Ruottalan kylän Aunin Pekka Paulinpoika olla lähtöjään Kukkolasta. Maihannun olet tainnut jo aiemmin mainita myöskin, mutta voisiko nyt olettaa, että tuo Ruotsalan Maija voisi olla Vojakkalan lähtöjä. Käyttihän Johan Maihannun sukunimeä Ruottalan kylällä (lastensa kastetiedoissa ainakin) ja hänellä oli tiettävästi oma puumerkkikin.
Aunoa ei siis Ylivojakkalassa ollut, mutta saattoiko ehkä Pekka Paulinpoika Auno / Björkbergin vaimo Carin Ollintyttären äiti olla Ylivojakkalan Pakkasia. Jos olisi, saattoivatko Pekan ja Carinin lasten nimet tulla Carinin äidiltä Margetalta ja Henrik puolestaan Pekan isoisältä (äiti Agneta Henrikintytär). Adam ehkä isoäidin suvulta, sillä tiedetään Ylivojakkalassa kuolleen 20.6.1733 25 vuotiaan Adam Laurinpoika Packaisen 25 vuotiaana. Tämän Adamin äidiksi on kirjattu Brita Niilontytär ja Brita Niilontytär oli myös Joseph Majan vaimon Brita Laurintytär Packaisen äiti eli Adam Laurinpoika (1708) ja Jooseppi Majan Brita Laurintytär (1709) olivat sisaruksia. Sisaruksia oli vielä 1728 kuollut Sara Laurintytär (1704), joka hukkui nuorena hänkin.
Tällaisia muistiinpanoja...
KORJAUS: Johan Majala käytti rinnakkaisnimeä Maiheikki eli Maijanheikki ja tätä olen arvellut, olisiko samasta Maijasta?
Juhani Mäkitalo
06.04.16, 20:03
Ei arvaamalla tehdä minkäänlaista tutkimusta !
Per Pålson k. 1742 Ruottalassa ja äiti oli Agneta Henriksdr.
Hiskissä on virhe, siellä on Per Pärson, sen olen aikoja sitten
korjannut sinne, joku oli vielä sen vahvistanut. Ruottalasta tietenkin
oli kotoisin.
Kun haet Per Pålsonia, eihän sitä tietenkään löydy.
JM
Arvaamalla ei tosiaan pääse pitkälle, mutta ehkä ristiintutkimalla eri lähdetietoja löytää varmistuksia (johtuu juuri siitä, että vanhojen tekstien tulkinta voi mennä pieleen). Tässä kohtaa palaan vielä noihin Hiskin tietoihin. Eli Ruottalassa haudattiin Hiskin tietojen mukaan Pär Pärsson Auno 76 vuoden iässä 1742 ja hänen äidikseen mainitaan Agneta Henrikintytär.
Hiskin korjaus/kommenttiteksti:
Aivan oikein / alldeles rätt 22/6 1742
Aunossa isäntä Per Pålson 1730-luv. luultavasti hän, jota ei muualta löydy.
Aunos husbonde 1730-talet Pär Pålson, ingen Pärsson där,
går ochså att hitta hans far Pål Olson Rodzacka 1650-luv på detta hemman 04.08.2011 02:32:13
Jolkkonen:
Clearly death at 22 June in the SSHY facsimile. May be Påhlsson rather than Pärsson (hard to tell with certainty). Tästä kai minä olen tulkannut, että tämä kyseinen Pekka oli Biörkberg eli Auno, joka syntyi noin 1666 ja meni naimisiin vuonna 1684 syntyneen Carin Ollintyttären kanssa, jonka olen arvellut tulleen Ylivojakkalasta.
Siis Pekka Paulinpoika vai Pekka Pekanpoika, oletan, että Pekka Paulinpoika?
Juhani Mäkitalo
08.04.16, 13:22
Hyvä, aivan oikein !
JM
Palaisin vielä näihin "Rajaojan" tiloihin. Tuossa aiemmin mainitaan, että Ruottalan Erkinanttia asui Antti KUOKKAINEN ja häntä seurasi leski
KUOKKAS-KARIN.
Mistä tiedetään että juuri Antti Kuokka(nen) asui Erkinanttia?
Toinen kysymys koskien näitä vanhempia tietoja koskee tuota kylän nimen muodostumista. Voiko olla mahdollista, että paikka oli jo saamelaisten eli lappien nimeämä koska kirjattiin saamea muistuttavaan muotoon Radzake. Kertoohan myös Vuento kirjassaan Hiippakunnan rajalta, että Kaakama nimenä olisi myös saamelaisten nimeämä eli gak´ka (vaara) tai kaacam (virtaava vesi). Myös toista laitaa kulkevan Tiekson epäillään olevan alkujaan saamelainen nimi. Sekin nimittäin on kiinnostavaa, että saamelaiset nimittivät Ruotsin valtiota Ruotta valdegodde ja venäjää Ruossa valdegodde.
Saattoiko käydä niin, että kylän suurimman tilan isäntä omi itselleen Ruotsalan nimen eli Antti Rodzala (Ruotsala). Mikä tuon nimen tausta sitten olisikaan. Varhaisin löytämäni asiakirja on Länsi-Pohjan henkikirja vuodelta 1634 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12161&pnum=71), missä mainitaan Olli Rodzala. Oliko hän oletetun Antin poika. Mistähän löytyisi näitä vanhimpia, missä mainitaan Antti.
Juhani Mäkitalo
23.09.16, 18:59
Mistä tiedetään Antti (Anders) Kuokainen asui Erkinanattia ? Ei oikeastaan
mistään. mutta voidaan päätellä, että näin on.
Kun tutkitaan jonkun kylän asutusta, niin kylän talojen isännistä pitää laatia
luettelo aikojen alusta aina nykypäivään asti (?), silloin on helppo nähdä kuka
seuraa ketäkin taloissa isäntinä.
Esim. Kaakamon luettelossa on 1616 seur. järjestyksessä isännät:
Hans Könönen 1613 alk. (oikeast. asuu omaksi kyläksi muodost. Könölässä
Anders Kuokain alk. 1613 - asuu myöhemmin Erkinantiksi nimettävää taloa
Anders Ruotsalainen 1593 - 23 asuu Ruottalan kylän kantataloa
1630 isäntien järjestys on:
Mats Könönen 1629 alk.
Eskil Kaarakka - uusi tila Könölässä
Anders Kuokkainen, seur. Kuokas Karin 1645 - 50, Erik Ers. Blind 1660 ja
1690 isäntänä sitten Anders Erson eli Erkin Antti, välivaih. ei niin help. selv.
Olof Rodzacka 1625 - 55
-----------------------------------------
Selvästä Ruotsalaisesta on turha yrittää tehdä mitään lappalaista !
Prof. Jouko Vahtola sanoo nimistöväitöksessään Anders Ruotsalaisesta s. 442: nimivertailujen pohjalta päädytään tulokseen, että kyseessä olisi se
Antti R. joka mainitaan Iin husmanluetteloissa 1588 ja 1589 ja asui Ylikiimin-
gissä.
Lisätietona voisin mainita, että Antin patronyyminä mainitaan Älvsborgs lösen
luettelossa1613 HANSON (ei näytä olevan yleisesti tunnettu tieto)
Ei muuta kun jälkeläiset Iin luetteloja kaivamaan, jotta löytyykö HANNUJA ??
JM
Juhani Mäkitalo
23.09.16, 21:13
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044460_00015?beta=true#?s=0&cv=14&c=0&m=0&z=0.157%2C0.1174%2C0.5298%2C0.3357
Tässä näkyy Anders Ruotsalainen Kaakamossa 1602
JM
Juhani Mäkitalo
23.09.16, 21:34
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044451_00012?beta=true#?s=0&cv=11&c=0&m=0&z=0.5452%2C0.0288%2C0.4094%2C0.2594
Tässä sitten vanhin merkintä Antti Ruotsalaisesta: Landskapshandlingar
1593 Alatornio/Kaakamo, Antti toiseksi viimeinen eli luettelo on aloitettu
varsinaisesta Kaakamosta ja päättyy Ruottalan taloihin.
------------------------------------------------------------
Edellä nimim. Outikka laittoi linkin muka 1637 henkikirjaan Kaakamosta.
Vanhimmat henkikirjat on v. 1642 ja linkki on v. 1645 henkikirjaan niinkuin
siellä selvästi sanotaan suomeksi oikein.
JM
Juhani Mäkitalo
23.09.16, 21:45
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00065?beta=true#?s=0&cv=64&c=0&m=0&z=0.447%2C0.1368%2C0.4728%2C0.2995
Tässä linkki asiaskirjaan Älvsborgs lösen 1613
siinä näkyy A. Ruotsalaisen patronyymi, joka nähdäkseni HANSON
(Oliko se nyt 1. nimi Kaakamon luettelossa ?)
JM
Juhani Mäkitalo
23.09.16, 22:05
Älvsborgin lunastusasiakirjassa 1613 näkyy lisäksi, että Ruottalaisen Antilla on
POIKA !
JM
Nyt tuli tosiaan aivan uutta tietoa Antti Hannunpojasta. En väitäkään että juuri Antti olisi ollut lappalainen, joskaan todistelu suuntaan jos toiseen on haastavaa :) Suuret kiitokset asiantuntijalle. Tällä hetkellä en pääse Riksarkivetin aineistoihin käsiksi, enkä oikeastaan ollut ajatellutkaan, että vanhoja asiakirjoja sieltä löytyisi. Kuuluihan alue tosiasiallisesti Ruotsinmaahan tuolloin.
Henkikirjan olin näemmä tallentanut väärin ja tästä syystä vuosiluku oli kyllä virheellinen.
Juhani Mäkitalo
24.09.16, 13:38
Edellä siis paremmin ylläolevaan otsikkoon viittaavaa tietoa.
(ettei menisi aivan hukkaan hyvä tieto.
JM
Juhani Mäkitalo
24.09.16, 14:29
Tässä vielä sotaväenottoluettelo 1638 Alat. Kaakamo, siellä näkyy
miehet 15 - 60 v. ikätietoineen. Antti Ruotsalainen oli ilm. yli-ikäinen
tuolloin, mutta poika Olli näkyy.
5. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055027_00030?beta=true#?s=0&cv=29&c=0&m=0&z=0.1703%2C0.1763%2C0.4458%2C0.2833 RODZACKA
-----------------------
Kerrottakoon kuvan ulkopuolelta vielä, että Ollilla oli 1628 Alatornion suurin
karja: 20 lehmää + 15 hiehoa ja ilmeisesti lisäksi pienkarjaa, jota en ole
kirjannut, yritän katsoa, jos karjaluettelo löytyy.
JM
Juhani Mäkitalo
24.09.16, 15:03
Tässä näkyy, että Ruotsalaisen tila oli kylän suurin eli 2/3 mtl
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044491_00079?beta=true#?s=0&cv=78&c=0&m=0&z=0.0891%2C0.2152%2C0.4154%2C0.2632
Karjaluetteloita en löytänyt, ehkä niitä on Vuennon kirjoissakin ?
JM
Juhani Mäkitalo
24.09.16, 15:09
Vuosi on tässä maakirjassa 1628 ja isännäksi merkitty vielä Antti,
vaikka se todellisuudessa taisi olla jo Olli.
JM
Tässä tuli dokumenttia kerrakseen. Eli jos tuo Erkinantin alkuperäinen isäntä olikin Antti Kuokain (Kuokas) ja leskensä Kaarina [Kuokas Kahrin] asui taloa 1644 - 47. Oliko se 1648 kun Margeta ilmaantui tilalle ja saattoiko Margeta olla Antin tytär, joka ehkä tosiaan oli sokea kuten siellä vuoden 1648 tiedoissa mainitaan [utfattig, blind] ja hänestäkö Sokian nimi talolle? Vuoden 1651 tiedoissa mainitaan Malin Koukainen ja 1655 Malin Antintytär ja ilmaantuuko 1656 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2595&pnum=148) Eric Antinpoika isännäksi (3. nimi Kaakaman listalla). Erkin sukunimenä mainitaan Blind vuonna 1648 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2596&pnum=519).
Syntyi toinenkin kysymys, saattoiko Erkki olla tämän Kuokkas Antin poika ja Malin sisarensa koska Erkin leskenä jäi tilalle ilmeisesti Helga niminen naisihminen.
Ja vielä kolmaskin kysymys, voidaanko kirjoitustavasta päätellä oliko Antti Kuokka vaiko Kuokkanen ja voiko ehkä tulosuuntaa tästä päätellä.
Juhani Mäkitalo
27.09.16, 23:31
Vaikeeta on !
Kuka oli Kuokkas Karin ? Tietysti hän oli Kuokkaisen Antin vaimo, eikä kenenkään Kuokan.
Niinkuin voidaan sanoa Kääriäis Outi, sanotaan myös Kuokkas Karin,
eli tavallinen suomalainen ilmaus.
Kuokkas Antilla ja vaimollaan oli tytär, näkyy ainakin henkikirjassa 1648 - 50
ja sitten nimellä Malin Andersdotter esim. 1655.
Erik Blind oli ilmeisesti talon vävy ja näkyy esim. 1656 patronyymin kanssa -
ERSON (ei Anderson)
Helga Nilsdotter oli sitten ilmeisesti sokean Erkin II vaimo. Luetteloita pitää
käydä läpi vuosi vuodelta, että näkee mitä tapahtuu milloinkin. Taisipa olla
sokea Erkki ilman vaimoa jossain välissä.
Välillä OK oli sitten katsonut jotain köyhien ja vaivaisten luetteloa ja
sieltähän sokeita löytyy. Mikähän Margeta sieltä oli löytynyt, ei normaalissa
henkikirjassa minusta mitään Margetaa näy.
--------------------------------------------------
Vuoden 1650 vaivaisten ja köyhien luettelossa näkyi muuten Olof Ruotzacka
spitaalisena (spätelsk)
JM
Juhani Mäkitalo
28.09.16, 00:17
Vielä lisäys edelliseen:
Prof. Vahtola käsittelee KUOKKAISEN väitöskirjassaan Tornionlaakson asutuksesta ym. luvussa IX otsikolla: asutuskehitys 1500-luv. ja savolaisten saapuminen -alaotsikko: savolaiset huuhtamiehet Tornionlaaksossa.
Siis sieltä tulosuunta, niinkuin arvata voi.
Ensin mainitaan nimi KUOKKAINEN ja sitten näitä kirjurin virheitä, Kokaiini
Anttia ym. jos ne nyt jotain kiinnostaa, sekoittavat ainakin.
JM
Tiedä häntä kuinka suhtautua sitten eri selontekoihin, kun arvellaan pappien aikanaan muuntaneen nimiä mm -nen päätteisiksi. Esimerkiksi Martti - Marttinen jne ja siten Kuokka - Kuokkanen. Eli nämä edellämainitut saattoivat mahdollisesti olla Lapin kansaa, jotka asettuivat talollisiksi ja pappi sujautti paperiin uuden nimen, sellaisen sopivamman. Kuitenkin toisissa lähteissä puhutaan siitä, että alkuperäisellä -nen päätteellä varustetut saapuivat luultavasti Savosta käsin ja ehkä sieltä "Ruossan" rajan takaakin. Tässä on käsittääkseni ristiriita.
Kiitos joka tapauksessa näistä selvennyksistä. Sitä tottumattomana uskoo kaiken mitä näkee eli mm vuoden 1650 asiakirja (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12166&pnum=86) oli tallennettu henkikirjana ja sitä myös luulin lukevani. Ihmettelin tosin näitä runsaita sivuhuomautuksia, mutta sekin nyt selvisi. Kukahan tuo Margeta Kaakamassa sitten oli, siinä lukee jotakin nimen edessä.
Juhani Mäkitalo
28.09.16, 14:14
Tuossa v. 1650 asiakirjassa lukee otsikossa:
1650 7/7 längd opå de fattiga och oförmögne, som icke förmår
uthgiöra deras uthlagor (sanakirjani käyttää tästä sanasta suomennosta ulosteko/maksu)..... (ja siksi heille myönnetään) gunstig och och nådig
förskoning upå deras mantal.
Ensin vasemmalla ent. manttaali ja sitten se alennettu jonka mukaan vero
sitten aleni.
Margetan kohdalla Kaakamossa, nimen edellä lukee ehkä Cnutz Margeta,
tällaisiakin ilmaisuja näkyy, että mainitaan miehen nimi, edesmennyt
luultavasti. Näistä luetteloista on vaikea selvittää ketä siellä on, kun nimien
järjestyksestäkään ei voi mitään päätellä, eikä sukunimiäkään paljon ole,
Ruotzackaa lukuunottamatta.
JM
Tuossa v. 1650 asiakirjassa lukee otsikossa:
1650 7/7 längd opå de fattiga och oförmögne, som icke förmår
uthgiöra deras uthlagor (sanakirjani käyttää tästä sanasta suomennosta ulosteko/maksu)..... (ja siksi heille myönnetään) gunstig och och nådig
förskoning upå deras mantal.
Ensin vasemmalla ent. manttaali ja sitten se alennettu jonka mukaan vero
sitten aleni.
Margetan kohdalla Kaakamossa, nimen edellä lukee ehkä Cnutz Margeta,
tällaisiakin ilmaisuja näkyy, että mainitaan miehen nimi, edesmennyt
luultavasti. Näistä luetteloista on vaikea selvittää ketä siellä on, kun nimien
järjestyksestäkään ei voi mitään päätellä, eikä sukunimiäkään paljon ole,
Ruotzackaa lukuunottamatta.
JM
Oikein hyvä opastus. Kiitokset. Vielä tähän Margetaan, eli hän taisi sitten olla jostakin muusta talosta.
Kalevassa (http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/kaakaman-outo-raja-koko-kansan-katsottavaksi/330660/) kerrotaan artikkelissa vuodelta 2008, että Luukkaankankaalle on pystytetty opastetaulu, jossa kerrotaan Kaakamojoesta rajajokena. Kaakamajoki eli Rajaoja eli Rajajoki ns Ruotsin itäisellä rajalla ja toiselle puolelle levittäytyi ei-kenenkään maa, käytännössä Karjala ja Venäjä. Kyseessä oli siis Ruotsin ja Venäjän raja aina vuoteen 1809 kun Venäjä miehitti koko Länsi-Pohjan.
Kaikista kylän Ruotsalais -teorioista huolimatta esitän kysymyksen voisiko olla niin, että Kaakamajoen rannalla oleva pikkuruinen Ruottalan kylä sai nimensä saamelaisilta. Perustelen sillä, että nimi oli käytössä myös Radzaken Maijalla, joka hävisi kylästä asuttuaan siellä muutaman vuoden.
Vasta 1300 – 1400 luvun kiistoissa Ruotsi onnistui laajentaa selvästi aluettaan kun se tähän asti oli hallinnut ainoastaan Laatokalta – Oulujoen eteläpuoleista osaa ja nykyisen Suomen pohjoisemmat osat olivat pääasiassa venäläisten ja norjalaisten verotuksen piirissä. Kaakamajoki rajaojana oli erittäin merkittävässä asemassa Ruotsin ja Venäjän rajana koska käytännössä Pähkinäsaaren rauhassa määriteltiin vain eteläisen Ruotsi-Suomen alueita ja pohjoiset erämaat alkaen Pohjanlahden rannikolta jäivät vielä määrittämättömiksi erämaiksi. Hyvin luultavaa on myös se, että nimikin on saamelaisten peruja koska saamelaiset käyttivät Ruotsista nimeä Ruotta (ehkä Rodza, Rotza?) ja Venäjästä Ruossa (Rossa?) ja rajalla kun oltiin, nimi ehkä vääntyi paikalle sopivaksi? Näin pikkuinen jokipahanen ja sen rantamilla asustaneet saamelaiset antoivat savuille nimen Radzake, Rodzala tai Ruotzala, olihan se kahden suuren mahdin raja ja myöhemmin myös hiippakuntien raja. Vasta 1600 luvulle tultaessa Ruotsi oli sodan päätyttyä 1595 vahvistanut oikeuksiaan pohjoisessa kun sai ns suomalaisastuksen valtakuntaansa. Nyt raja kulki Kuusamon ja Lapin rajaa Inarinjärveen ja Kemin lappi kuului virallisesti Ruotsiin.
Tiedä häntä?
Juhani Mäkitalo
23.10.16, 02:34
KAAKAMOJOESSA EI OLE KOSKAAN OLLUT MINKÄÄNLAISTA RAJAA,
vaikka se on kyllä yleinen virhekäsitys monien torniolaistenkin mielessä
ja näyttää olevan edelleenkin joillakin tämä käsitys.
Kaakamojokihan on keskellä Kaakamon kylää ja Kaakamon kylä kuului
aikoinaan tietysti kokonaan Västerbotteniin eli Ruotsiin.
Se raja, joka Kaakamossa oli aikoinaan, oli Uppsalan ja Turun hiippakuntien
raja Ruotsi-Suomessa, jonka itäraja oli kaukana täältä nykyisen itärajamme tienoilla.
Tämä hiippakuntien raja kulki alkuosaltaan ns. RAJAOJAA pitkin, joka sijaitsee,
jos oikein muistan n. 2-3 km Kaakamojoelta itäänpäin, ainakin sillä kohtaa,
jossa Kemi- Tornio vanha maantie ylittää tämän rajan, pohjoisempana
raja taisi kyllä joltain osalta sivuta Kaakamojokeakin.
KaakamoJOKEA ei tietysti ole koskaan kutsuttu ojaksi, eikä kannata ainakaan
kaakamolaisille mennä tällaista kertomaan.
Kun Luukkaankankaalle pystytettiin opastaulua, koska sille
ei muka löytynyt sopivaa paikkaa lähempää tätä oikeaa vanhaa rajaa, niin
kirjoittelin PS:aan pienen artikkelin, jota en valitettavasti enää löydä,
että kyse on niin merkittävästä monisatavuotisesta rajasta, että kyllä
se olisi tienvarteen saatava jotenkin esille, mutta näin ei tapahtunut ja
näin sitä sitten puhutaan höpöjä asiasta tälläkin palstalla edelleen.
Olikohan vielä niin, että Luukkaankangas on aika paljon Kaakamonjoesta
länteen (oikaiskaa jos olen väärässä) ja Rajaoja kilometrejä joesta itään ??
Maantien varressa näkyy kyllä nykyisin KEMINMAAN/TORNION raja ja
kuntien vaakunat, se paikka ei ole kaukana vanhasta rajasta, se ojakin
on nähtävissä muistaakseni. Samoilla tienoilla oli ,ja on todennäköisesti
vieläkin, erään talon pihalla yksi vanha rajakivi, jossa näkyy numerokin,
siitä oli kuvakin jossakin kylähistoriassa, olisiko Ruottalaa koskeva kirja.
Siihenkään ei kuulema silloin sopinut panna mitään viittaa tienvarteen,
pelättiin, että turistit häiritsee talon asukkaita.
JM
Se raja, joka Kaakamossa oli aikoinaan, oli Uppsalan ja Turun hiippakuntien
raja Ruotsi-Suomessa, jonka itäraja oli kaukana täältä nykyisen itärajamme tienoilla.Ruotsin vallan ajan kerrotaan alkaneen jo 1200 luvun lopulla, joskaan alue ei ollut niin laaja kuin suurvalta Ruotsin aikana. Perustan ajatukseni siihen tietoon, että Ruotsin raja 1300 Pähkinäsaaren rauhassa oli aivan eteläisessä Suomessa ja puhuttiinkin Itämaasta, Österlandista, mikä tarkoitti Etelä Suomea ja 1400 luvulla tässä merkityksessä puhuttiin Finlandista. Ruotsin valtapiiri nykyisessä Suomessa oli Kalmarin Unionin aikana 1400 – 1500 luvuilla vieläkin eteläisimmässä Suomessa ja Novgorod vaikutti näiden alueiden itäpuolella. Aluelisäys toteutui vasta 1595 Täyssinän rauhassa, jolloin myös Länsipohja merkittiin Ruotsille[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Oliko kylän nimi Rodzala tai Radzake syntynyt jo ennen Antin tuloa (koska sitä nimeä käyttivät muutkin)?
Eli tämä 1300 luvulla piispojen neuvottelema raja Kaakamajoessa oli veronkannon raja, ns voutiraja, koska pohjoisessa ”oikeita” rajoja ei tuolloin tunnettu.
Edelleen, paikkojen nimet yleensä ovat syntyneet paikallisten puheessa (tai joskus ehkä muualta annettu ns pilkkanimenä), on alettu nimittämään yhteisesti jotakin joksikin. Nyt puhutaan ajasta, jolloin tiedotusvälineitä ei ollut, ehkä ainoa tiedontuoja saattoi olla alueella vieraileva vouti tai pappi. Näin ollen on luultavaa, ettei tämä metsän kansa Cacaamin varrella tiennyt valtakunnista mitään, mutta olivat oppineet ymmärtämään erot kun vouteja kävi heiltä perimässä saataviaan. Luultavasti siellä välteltiin sekä Ruotsin että Novgorodin vouteja. Eli kansalle syntyi käsitys tästä eroavaisuudesta, jota he ehkä nimittivät Ruottaksi ja Ruossaksi. Samassa artikkelissa mainitaan, että 1600 luvulla Kemin lappalaiset kertoivat polveutuvansa suomalaisista, joiden kanssa heillä oli yhteinen Venäjän usko[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2).
__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suomen rajamuutokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2)Historian tietosanomat, Enbuske: http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pohjoinen-kolmen-kuninkaan-riitamaana/
Juhani Mäkitalo
23.10.16, 15:19
Palataanpa taas asiaan!
Outi Kääriäinen puhui vielä eilenkin Kaakamojoen rajasta, olisi hyvä oikaista
virheensä edes jälkikäteen.
Melkein yhtä väärin on puhua Kaakamon rajasta. Tarkennan vielä klo 3.34
aamulla esittämääni vanhan rajan (1300-luvulta) sijaintia:
Siis Tornion/Keminmaan nykyiseltä rajalta vanhan E4 valtatien varressa
n. 900 m itään, tien vasemmalla puolella, KÄÄRIÄISEN (huom !) pihassa,
tilalla nr 26 (esim. peruskartassa), ulkorakennuksen päässä, naveta ylisille
johtavan ajosillan luoteiskulmassa on vanha rajakivi nr 4. Käykää katsomassa,
niin muistatte missä raja kerran oli, mutta älkää mainitko, että minä ole käskenyt. Ja jos vielä tarkennetaan, niin 100 m itäänpäin lähtee PÖRHÖLÄNTIE
valtatieltä eteläänpäin eli oikealle Torniosta tullessa.
Kirjoitin näistä asioista 31/10 2008 PS:ssa. Olisi se hienoa jos paikalla olisi
jonkunlainen taulu jo 600 sitten ja v. 1809 asti sijainneesta rajasta, nyt ollaan
sen varassa mitä viisaat tällä palstalla kertovat.
Prof. Kyösti Julku´n teoksessa "Kemin ja Tornion vanha raja" on tietoa asiasta,
mutta eihän siellä näin tarkkaa tietoa ole kuin edellä. (oikeesti)
JM
Juhani Mäkitalo
23.10.16, 15:36
ja vielä lisäys: yhtä huvittavaa kuin on puhua Kaakamojoesta ojana,
on Julkunkin maininta Rajaojasta Rajajokena. Kun käy paikanpäällä,
niin ajatusmaailma selkiintyy ja ymmärtää mikä on joki ja mikä oja.
Missä on Rajajoki, sellainenkin löytyy entiseltä Suomen alueelta Karjalan
kannakselta, vähän Terijoelta (Zelenegorsk) itään, ei ole hääppöinen
joki sekään, helposti ylittyi uimalla, mutta mahtava virta Rajaojaan verraten.
JM
Juhani Mäkitalo
23.10.16, 16:40
Pitää palata vielä tuohon Kaakamojokeen rajana, vaikka
mainitsin tästä jo edelläkin.
Kemin ja Tornion raja on todellakin osittain Kaakamojoessakin,
esim. tiellä, joka johtaa Kemin Liedakkalasta Ruottalan kautta
Kalkkimaahan ja edelleen Alatornion (Tornion) Raumolle, niin
siellä on rajamerkki Keminmaa/Tornio Kaakamojoen sillalla.
On vain niin, että tuota rajaa kun ajattelee, niin ensimmäiseksi
tulee mieleen E4 ja rajan sijainti siellä, se taisi jo edellä tulla selväksi.
Kyselkää jos ei maantiede ole selvillä.
JM
Julkun kirjassa kerrotaan, että vanhimpien tietojen mukaan Telgen 1328 sopimuksessa ruotsalaiset vaativat, että Uppsalan arkkihiippakunta tuli ulottaa Oulujoelle ja Oulujärvelle saakka. Hätäännyksissä Turun piispa rakennutti vuoden 1330 tienoilla kirkonkin Kemiin tukikohdaksi. Piispan mielestä Turun hiippakuntaan kuuluivat alueet Kemistä etelään, vaikkakin ne Pähkinäsaaren rauhan jälkeen kuuluivat Novgorodiin. Bo Joninpojan kirjeessä 1370 kuvataan raja Kaakamaan, joka kuului Helsinglantiin ja Kemi puolestaan Turun hiippakuntaan.
Julkun kirjassa Kemin ja Tornion vanha raja löytyy kuva sivulta 28. Mauri Yrjänänpojan rajatuomiossa 1596 raja määrättiin kulkemaan Östgrundetin eli Rajakarin, Rajajoen ja Mandajärven linjalla. Lähtökohtana oli Rajakari, josta rajan tuli kulkea kompassisuunnassa pohjoiskoilliseen Koivusaaren ja Leppäluodon yli Soutajansaaren länsipäähän ja sieltä Rajajoen suuhun, edelleen Rajajokea pitkin niin pitkälti kuin Kaakaman ja Ruotsalan kylän alueita riitti, ja kääntyä sitten ylöspäin 31 peninkumaa Mandojärvelle. Rajan tuli mennä aina Ahonpäähän, mistä rajan tuli kääntyä Mandojärvelle. Ahonpää sijaitsee myöhemmän rajapisteen Kalliokosken kohdalla.
Sitten tähän rajaojaan, mikä se sitten olikaan. Ehkä Kaakamajoki on ollutkin satoja vuosia sitten isompi virta ja ehkä kuivunut ja rehevöitynyt nykyään.
Julkun kirjassa Rajaoja laski Leppäluodonputaaseen, mutta se ei enää laske suoraan mereen vaan Kiikaranojaan. En tiedä missä nämä sijaitsevat, mutta kirjassa mainitaan että rajasta kiisteltiin vuosisatoja ja vielä 1500 luvulla kiistoja ratkoi maaherra Pietari Bagge ja määräsi rajan kulkemaan Kaakamajokea pitkin. Tuolloinhan Täyssinän rauhassa Ruotsi selkeästi sai siirrettyä rajan idemmäksi.
Markku Pelttari
23.10.16, 17:35
Ei ehkä pitäisi sekaantua tähän rajakeskusteluun, mutta oheisena faktaa eli museoviraston käsitys asiasta ja vanha kartta 1700-luvulta.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5230
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/21877/Vasterbotten.JPG
Juhani Mäkitalo
23.10.16, 17:46
Mitäs jupisemista tässä on ? Käykää katsomassa KIÄRIÄISEN
pihalla onko siellä rajakivi vai ei, kun siirtyy välillä kirjojen sivuilta
todellisuuteen, niin pysyy kartallakin.
Ei noissa minun antamissani tiedoissa ole mitään epäselvää, eikä
niihin ole valitusoikeutta!
Sen sijaan kaiken maailman toimittajien lehdissä esittämiä kirjoitelmia
voi ,ja on syytä epäillä, ei siellä kaikki ole kohdallaan.
Jos on jotain valittamista, niin on syytä esittää asiat lyhyesti ja selvästi.
JM
Juhani Mäkitalo
23.10.16, 17:51
Minulla on Julkun kirja ja plus nykyiset peruskartat
ja lisäksi paikallistuntemusta.
Kiäriäisen pihalle ei Kaakamonjoki edes näy ja ollaan Keminmaassa.
JM
En kyllä vieläkään päässyt kartalle, mistä se rajan suuaukko mereen ilmaantuu, mutta Kaakamajoessa Ruottalan kylän kohdalla sen on täytynyt kulkea jos Karvalan ja Kalliokosken kautta on kulkenut. Olen kyllä ihmetellyt miksi Kalliokoski on kirjattu sekä Kaakama- että Tieksonjokeen. Liitän vanhan karttalinkin tähän (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22231/mh%20149%20oulun%20l%20yleiskartta.jpg).
En kyllä vieläkään päässyt kartalle, mistä se rajan suuaukko mereen ilmaantuu, mutta Kaakamajoessa Ruottalan kylän kohdalla sen on täytynyt kulkea jos Karvalan ja Kalliokosken kautta on kulkenut. Olen kyllä ihmetellyt miksi Kalliokoski on kirjattu sekä Kaakama- että Tieksonjokeen. Liitän vanhan karttalinkin tähän (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22231/mh%20149%20oulun%20l%20yleiskartta.jpg).
Raja menee juuri kuten Juhani kirjoitti ja kuten tuolla aiemmin luki:
Rajakarista pohjoiskoilliseen Koivuluodon ja Leppiluodon yli Rajaojan suuhun. Ongelma on vain siinä, että näistä saarista ei mikään enää nykyisin ole saari ja ojan suu on siis sisämaassa Pörhölänputaassa aivan Juhanin mainitseman kiven tuntumassa:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7300454&e=384602.5&title=Rajakivi&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D
Aikoinaan oja on laskenyt tällä kohdalla mereen, mutta maankohoamisen seuraksena saaret ovat maatuneet osaksi mannerta ja salmet mataloituneet putaiksi.
Rajaoja tulee Luikonniittyjen yli Rajaojanniityiltä Hirsikankaan itäpuolelta. Rajaojanniityiltä raja on jatkunut Ruottalan sillalle ja siitä sitten jonkin matkaa Kaakamojokea pitkin (kuten sekä Outi, että Juhani mainitsivat).
Kalliokoski on siis Kaakamojoessa, onko joskus ollut Tieksonjoessakin, sitä en osaa sanoa, mutta en muista siitä muita koskia, kuin karttapaikassakin mainitut. Kalliokosken jälkeen raja on kääntynyt pois joesta kohti Kaisavaaraa, jonka huipulla on iso rajamerkki.
Ja todellakin Kaakamojoki on joki (edelleen). Runsaasta rehevöitymisestä huolimatta siitä ei pääse hyppäämällä yli miltään kohdalta Ruottalan alapuolella. Joen nimihän kirjoitetaan virallisesti a:lla Kaakamajoki (ei Kaakamojoki), vaikka eipä sitä nykyään kukaan sillä nimellä tunne.
Rajaoja ja Kiikkaranoja sekä vanha raja näkyvät Maanmittauslaitoksen v 1955 ja 1956 kartoissa:
http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
ja raja on myös tässä v 1809 kartassa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/21435/18%20338%20laivaniemi%20kemijoki_3.jpg
T Pekka
Hei, kiitokset selvennyksestä ja karttalinkeistä. Toki minä tiedän että Kaakamajoki on joki, en vain sitä tiennytkään että raja lähti todellakin pientä puroa pitkin nousemaan kohti Kaakamajoen virtaa ja liittyi jokeen vasta sisämaassa Hirsikankaan takana (Ruottalan kylän eteläpäätä).
Arvelin josko arvon piispat olivat nimitelleet jokea ojaksi kiihdyksissään kun siellä kahden suuren joen lohiverojen tuottoa jakoivat:)
< Hei, kiitokset selvennyksestä ja karttalinkeistä. Toki minä tiedän että Kaakamajoki on joki, en vain sitä tiennytkään että raja lähti todellakin pientä puroa pitkin nousemaan kohti Kaakamajoen virtaa ja liittyi jokeen vasta sisämaassa Hirsikankaan takana (Ruottalan kylän eteläpäätä).
Arvelin josko arvon piispat olivat nimitelleet jokea ojaksi kiihdyksissään kun siellä kahden suuren joen lohiverojen tuottoa jakoivat >
Entinen pieni oja on voinut olla iso uoma. Meren rannalla maapallon pinnan nousu on ennenkin tehnyt pienistä luodoista saaria ja pienistä puroista laaksoja.
Ennen vanhaan lienee kuitenkin vesireitit (kirkkovenereitit) olleet luonnollisia rajoja, vaikka joskus myös niiden välissä sijainneet saaret.
http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pahkinasaaresta-rajat-%e2%80%9dkolmen-kuninkaan%e2%80%9d-lapinmaahan/
Lukemisiin
Entinen pieni oja on voinut olla iso uoma. Meren rannalla maapallon pinnan nousu on ennenkin tehnyt pienistä luodoista saaria ja pienistä puroista laaksoja.
Kallinkangas ja Hirsikangas ovat vedenjakajana vain parin kilometrin päässä rajakivestä ja valuma-aluetta niiden eteläpuolella on tuskin kolmea neliökilometriä enempää. En usko, että siinä siis on 1300-luvullakaan kovin kummoista puroa ollut. Maankohoamisen seurauksena rantaviiva on toki karannut aika nopeastikin neljän kilometrin päähän, kun Kaakamojoen ja Kemijoen väliset saaret ovat kasvaneet yhteen.
Tässä vielä muutama vanha kartta. Neljä ensimmäistä esittävät Kemin puoleisen alueen rannikolta Ruottalan yläpuolelle. Mielenkiintoista toisessa kartassa on, että Kemin kirkonkylän pellot näyttävät ulottuvan niin rajakiven kuin -ojankin länsipuolelle (Kartassa Rajaoja lähtee Kiikkaranojasta hentona viivana ja kulkee peltojen läpi menevän tien pohjoispuolella itä-länsi-suunnassa kääntyen sitten pohjoiseen kohti yhtenäisen peltoalueen pohjoisinta kärkeä.) Neljänteen karttaan on merkitty Tornion raja oranssilla viivalla jonka katkoviivajatke johtaa Kalliokoskeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893735
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893740
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893741
Tässä kartassa näkyy hyvin rannikon saaret nimineen. Rajalinjassa on pohjoisempana on pientä epätarkkuutta, koska todellisuudessa raja on Ruottalan pohjoispuolella kulkenut joen länsipuolella.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24859/skrivelser%20till%20km%201737%20rajankaynti%201686 b.jpg
Juhani Mäkitalo
24.10.16, 14:56
Harmi, ettei minun ehdotukseni lehtikirjoituksessa 2008 johtanut siihen,
että edes rajan suunta olisi merkitty viitalla johonkin ihmisten ilmoilla
olevaan paikkaan. Lähes ainoa paikka olisi ehkä ollut rajakiven nr 4
tienoilla Keminmaan Laurilassa. Ei ehkä "Kiäriäisen" pihapiirissä, mutta
lähistöllä, en muista minkälaista aluetta siinä on esim. E4-tien toisella puolella.
Infotaulun paikka Luukkaankankaalla moottoritien levikkeellä kilometrien
päässä ei ehkä ole paras mahdollinen. Kuinka moni teistä on pysähtynyt siellä,
käykö jostain selville, että ko. paikalla on infoa vanhasta rajasta ?
JM
Enpä ole koskaan Luukkaankankaan levikkeelle pysähtynyt. Jalkaisin olen paikalla kyllä käynyt useammakin kerran, mutta silloin siinä kasvoi hienoa kuusimetsää.
Rajaojan maisemia voi katsella tästä:
https://www.google.fi/maps/place/921+324,+94450+Keminmaa/*65.8040954,24.4759922,19z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x45d54a0bd789f09b:0xf158e 138dc697a1b!8m2!3d65.8040949!4d24.4765394
Minulla näkymä aukeni selaimeen, kun klikkasin kuvaruudun vasemmassa yläkulmassa olevaa maisemaa. Jos google-maps ei ole tuttu, niin tiedoksi, että kuvaa pääsee pyörittelemään hiirellä.
Kivi on mielestäni tien pohjoispuolella näkyvän punaisen talon pihassa, joten hienotunteisuutta tulisi noudattaa, jos kivelä lähtee katsomaan. Jos v. 1686 karttaa oikein tulkitsin, niin pihapiiri ja valtatie olisivat aikoinaan olleet (Kavio-?) saarta ja Rajaojan suu olisi sijainnut jossain punaisen piharakennuksen takana. Selän takana, tien eteläpuolella on peltoa ja pellon takana Pörhölänpudas.
T Pekka
Hienoa, suuret kiitokset kaikista e.m. tiedoista. Karttalinkeissä oli minulle aiemmin tuntemattomiakin.
Harmi, ettei minun ehdotukseni lehtikirjoituksessa 2008 johtanut siihen,
että edes rajan suunta olisi merkitty viitalla johonkin ihmisten ilmoilla
olevaan paikkaan. Lähes ainoa paikka olisi ehkä ollut rajakiven nr 4
tienoilla Keminmaan Laurilassa. Ei ehkä "Kiäriäisen" pihapiirissä, mutta
lähistöllä, en muista minkälaista aluetta siinä on esim. E4-tien toisella puolella.
Infotaulun paikka Luukkaankankaalla moottoritien levikkeellä kilometrien
päässä ei ehkä ole paras mahdollinen. Kuinka moni teistä on pysähtynyt siellä,
käykö jostain selville, että ko. paikalla on infoa vanhasta rajasta ?
JM 24.10.16 12:21En tarkkaan tunne tuota paikkaa, mutta kyseessä on siis vanha Torniontie Kaakamon kohdalla. Eikö JM :n toteama / epäkohta ole aina korjattavissa? Kyseessä kuitenkin merkittävä historiallinen paikka.
Juhani Mäkitalo
25.10.16, 16:36
Lapin puhelinluettelossakin on aika hyvä kartta ko. alueesta s. 38,
Rajaojakin näkyy (ilman nimeä). Siis Torniontiestä nr 921 lähtee
sillä kohdin Pörhöläntie etelää kohti ja Kiikkarantie pohjoispuolelle.
"Kiäriäisen" rakennukset n. 20 m päässä ojan länsi/luoteispuolella,
(näkyvät peruskartassa tila nr 26), se navetan ylisille johtava ajosilta pitäisi olla hyvä tuntomerkki,
muistikuvani ovat hiemen haalistunet, kun vuosia on kulunut
siitä kun on tullut ohi ajettua.
JM
Juhani Mäkitalo
25.10.16, 16:41
"Kiäriäisen" suvulle anteeksipyyntö etukäteen, jos eo.
viestien takia jopa 4000 henkeä saattaa alueella liikkua
lähiaikoina.
JM
Juhani Mäkitalo
25.10.16, 17:04
Pekan viestissä 24/10 12.21 kiinnitti huomiota
viimeisessä linkissä näkyvässä kartassa nimen KAKAMA BYY
yläpuolella oleva nimi HÄVONPÄRSÄ. Jokohan selvisi viimeinkin
tämän usein mainitun, mutta muuten tuntemattoman paikan sijainti ?
Suomalaisethan ovat tunnettuja tämäntyylisistä paikkojen nimeämisistä !
JM
Leppiluodontien päässä olevalla pellolla on tähän rajaan liityvät viisarikivet 3 kpl
Juhani Mäkitalo
26.10.16, 14:34
Puhelinluettelon kartassa näkyy myös Leppiluodontie Pörhölässä
Torniontien eteläpuolella.
Vähän asian vierestä, mutta kaakamolaista kuitenkin:
Tässä näitä härskejä paikannimiä, ei ole siis Kaakamon Hevonp.
(niinkuin sen tulkitsin) ainoa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000977492.html
JM
Kiitos Juhani tuosta tekstin tulkinnasta. Nytpä tietää mitä sanoa, kun kysytään mistä on lähtöisin:D: Liekö kyse Kaakamojoen koskesta? Ainakin kaikki muut mustalla pisteellä ja nimellä merkityt paikat liittyvät jokeen. Mitä mahtaa lukea Kakama byy -tekstin alla?
Markku Pelttari
27.10.16, 07:27
Tarkoitatko "Landswägen", sehän siinä näyttää kulkevan.
Tarkoitatko "Landswägen", sehän siinä näyttää kulkevan.
Niinpä tietysti. Nyt kun sanoit, niin siltä se tosiaan näyttää.
Missä Vesku nuo kivet tarkemmin ovat? V 1955/56 kartassa rajan nurkkapisteet ovat:
Rajakari (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7296358&e=382603&title=R1&desc=Rajakari&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
Koivuluoto (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7297741&e=383258&title=R2&desc=Koivuluoto&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
Leppikarin laita (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7299000&e=383642&title=R3&desc=Soutajansaari%3F&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D) (Tämä 2,5 metrin käyrä voisi olla ollut 1600-luvun kartassa mainittu Soutajansaari)
Rajaojan kivi (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7300449&e=384601&title=R4&desc=Rajaoja&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
T Pekka
Juhani Mäkitalo
27.10.16, 13:33
Landzvägenhän se siinä.
Niinkuin näkyy myös Leppäkoski on kirjoitettu samaan tapaan
kuin H.p. eli Läppäkoski.
JM
Juhani Mäkitalo
27.10.16, 13:54
Em. 1955/56 kartassa näkyy olevan merkittymä myös nämä
rajakivien numerot eli R1, R2 jne.
JM
Em. 1955/56 kartassa näkyy olevan merkittymä myös nämä
rajakivien numerot eli R1, R2 jne.
JM
Jos tarkoitit edellisen viestini linkkejä, niin niissä näkyvät merkinnät R1-R4 ovat minun linkkeihin kirjoittamia nimiä näille rajan nurkkapisteille. Maanmittauslaitoksen vanhojen karttojen sivuilla olevissa kartoissa ei näitä nimiä ole, mutta raja menee niissä näiden pisteiden kautta.
T Pekka
Viisarikivet tuossa Leppiluodon kuvaan piirretyn R3 pyykin yläpuolisella pellolla.
Kyläläiset kyllä ne tietävät ja maanomistaja säilyttänyt ne muutaman suojapuun avulla.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7299452&e=383928&title=viisarikivet%203%20kpl&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %2C%7B%22id%22%3A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
Juhani Mäkitalo
28.10.16, 03:26
Näinhän se rajakivien numerointi menee:
Rajakari 1
Koivuluoto 2
Soutajansaari 3
Rajaoja 4, lähellä paikkaa, jossa oja laskee Pörhölänputaaseen eli "Kiäriäinen"
Cajanuksen niitty (taitaa olla sama kuin Rajaojanniitty) 5
Saari Alakarvalan kohdalla Ruottalassa 6
Kalliokoskessa oleva paasi 7
Kaisavaara 8
Julkun kirjassa s. 90 näkyy v. 1786 lopullisesti käyty raja
siinä näkyy selkeästi kuinka virheellistä on sanoa, että
raja oli Kaakamojoessa. Pyykit 6 ja 7 on joessa, muuten ollaan
ensin joen itäpuolella ja sitten länsipuolella.
JM
Näinhän se rajakivien numerointi menee:
Rajakari 1
Koivuluoto 2
Soutajansaari 3
Rajaoja 4, lähellä paikkaa, jossa oja laskee Pörhölänputaaseen eli "Kiäriäinen"
Cajanuksen niitty (taitaa olla sama kuin Rajaojanniitty) 5
Saari Alakarvalan kohdalla Ruottalassa 6
Kalliokoskessa oleva paasi 7
Kaisavaara 8
Julkun kirjassa s. 90 näkyy v. 1786 lopullisesti käyty raja
siinä näkyy selkeästi kuinka virheellistä on sanoa, että
raja oli Kaakamojoessa. Pyykit 6 ja 7 on joessa, muuten ollaan
ensin joen itäpuolella ja sitten länsipuolella.
JM
Nämä kartat ja tiedot auttavat lukijaa kyllä ymmärtämään nyt rajan kulun tuon pikkuruisen joen ja sen alajuoksulla siihen liittyvän vielä pienemmän "purojoen" kulkureitin selkiydyttyä. Usein mainitaan Kaakamajoen saari Karvalan maisemassa. Kaakaman virta saattoi olla vähän suurempi muinoin ja mietinkin, mikä kohta oli saarta jos nyt maankohoamisen seurauksena paljon ovat maisemat muuttuneet. Olen ymmärtänyt, että Karvalan kohdalla oleva merkki olisi nykyjään veden alla.
Pekka JS: Kallinkangas ja Hirsikangas ovat vedenjakajana vain parin kilometrin päässä rajakivestä ja valuma-aluetta niiden eteläpuolella on tuskin kolmea neliökilometriä enempää. En usko, että siinä siis on 1300-luvullakaan kovin kummoista puroa ollut. Maankohoamisen seurauksena rantaviiva on toki karannut aika nopeastikin neljän kilometrin päähän, kun Kaakamojoen ja Kemijoen väliset saaret ovat kasvaneet yhteen.
Jos tästä arvioi, olisiko rantaviiva ollut jossakin Hirsikankaan maisemissa. Eli Ala-Kaakamoa ei varsinaisesti tuolloin olisi ollutkaan?
Tässä Juhanin mainitsemat rajan nurkkapisteet kartalla. Ala-Karvalassa on muistini mukaan edelleen jonkinlainen saarentapainen. Osa näistä pisteistä näkyy aika hyvin v 1800-luvun kartoissa, jotka olivat aiemmin esillä.
Rajakari (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7296358&e=382603&title=R1&desc=Rajakari&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D) kivi olemassa
Koivuluoto (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7297741&e=383258&title=R2&desc=Koivuluoto&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
Soutajansaari (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7299000&e=383642&title=R3&desc=Soutajansaari%3F&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D) viisarikivet olemassa
Rajaojan kivi (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7300449&e=384601&title=R4&desc=Rajaoja&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D) kivi olemassa
Cajanuksen niitty (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7301788&e=385046&title=R5&desc=Cajanuksen%20niitty&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
Alakarvala (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7304804&e=386528&title=R6&desc=Saari%20Alakarvalan%20kohdalla&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
Kalliokoski (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7307275&e=387052&title=R7&desc=Kalliokoski&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D)
Kaisavaara (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7342876&e=387112&title=R8&desc=Kaisavaara&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D) rajamerkki olemassa
Ala-Kaakamo ei ole ollut 1300-1500-luvuilla veden alla. Aiemmin esillä olleesta 1600-luvun kartassa näkyy tilanne kartan epätarkkuudesta huolimatta aika hyvin. Rantaviivaa voi koettaa hahmotella myös 2,5 metrin korkeuskäyrän avulla. Taitaa mennä aika hyvin yksiin tuon vanhan kartan kanssa. Kaakamojoen suu mereen on ollut siinä, missä Pörhölänpudas ja Kaakamojoki kohtaavat. Joen nykyisen uoman itäpuolella on alkanut meren saaristo: "Kaviosaari?", Pajusaari, Katkosaari, Soutajansaari, Leppikari jossa on sijainnut mm Pörhölän tila ja aikanaan Valmarinniemen kirkko, sekä Koivuluoto. Rajaoja on laskenut mereen Kaviosaaren pohjoispuolella, ei siis nykyisessä Pörhölänputaan rannassa Kikkaraojan suussa.
Joen länsipuolla rantaviiva on kulkenut pohjois-eteläsuunnassa 200-500 m nykyisestä jokirannasta, mutta Kaakamoniemen nokassa ranta on ollut jokseenkin nykyisellä paikalla. Länsipuoli, eli Ala-Kaakamo on siis ollut suurelta osin nykyisellään, mutta Vanha Alapääntie Kaakamoniemen tiehaaran pohjoispuolella on kulkenut meren rannassa.
En tiedä selvensikö? 2,5 m käyrä on luultavasti helpoin tapa koettaa ymmärtää rantaviivan kulkua.
Juhani Mäkitalo
28.10.16, 14:49
Julku kertoo teoksessaan "Kemin ja Tornion vanha raja s. 74-75
pyykistä nr 6 raja- ja pyykityspöytäkirjan v. 1786 mukaan:
Saari Alakarvalan kohdalla, jonka keskikohta ollut rajapiste. Kun kuitenkin
tulvavesi viime vuosina on kokonaan leikannut pois saaren katsottiin
kummankin osapuolen (ruotsalaiset siis paikalla myös) suostumuksella
toinen tulvalta turvattu paikka 150 kyynärää (= 90 m) tästä ja 30 kyynärää
(= 18 m) joesta, johon pyykki asetettiin.
(Oma muistiinpano jostakin luettu: itäpuolella jokea)
Julkun kirjassa s. 83 on kuva kivestä, joka on aivan kuivalla maalla,
kuvatekstissä kerrotaan, että paikka ei enää ole saari koska sivu-uoma
on maatunut. Oli siis kirjailijalla unohtunut, mitä muutama sivu aikaisemmin
oli pöytäkirjasta luettu.
JM
Juhani Mäkitalo
28.10.16, 14:56
Kun vielä edellä oleviin kirjoituksiin lisätään, että Kikkara on Kiikkara, niinkuin
esim. puh.luet. kartasta voimme lukea (Kiikkarantie), niin kyllä
tulevat sukupolvet meitä kiittävät tästä selvityksestä ja rajakin voi saada
uuden nimen esim.kiven nr 4 sijaintipaikan mukaan ??
JM
Kiikkarahan se, hyvä, että joku paimentaa minun kirjoitusvirheitä.
Tässä liitteessä karkea piirros 2,5 ja 5 m korkeuskäyristä. Tumma sininen (2,5 m) on rantaviiva noin 1700 ja vaalea sininen (5 m) rantaviiva noin 1400.
T Pekka
Tämähän olikin mainio kuva. Karttoja vertaillen voisi arvella, että merivesi on huuhdellut 1400 luvulla Hirsikankaan etelälaidan kivikkoja ja olivatko Luikonniitty pääosaltaan sekä Harijänkä aina Heikinjunttiin asti Ahdin maailmaa. Olisiko tuo Hiippakuntien raja osin seuraillut silloista rantaviivaa, mikä myöhemmin maannouseman myötä muuttunut alkuosaltaan pieneksi ojaksi???
Mitenkähän se tuossa yläpuolella näkyy, onkohan joki ollut leveämpi esim Ruottalan kohdalla?
Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Kun sitä miettii pitää muistaa se, että merivesi ei ole alempana vaan maa on nousuut ja nousee metrin / sata vuotta. Jokien virtaus on muuttunut koska pudotuskorkeus on pienetynyt rajusti - maa nousee lähellä enemmän kuin sisämaassa. Joet ovat ennen virranneet nopeammin.
1400-luvulla Luikonniitty näyttäisi olleen vedessä, mutta Harijänkä ja Heikinjuntinperä ovat kartan ulkopuolella kuivalla maalla. Siellä saakka vesi olisi näin laskien ollut v 1100 tienoilla.
Kuten Vesku kirjoitti, jokivarsien osalta asia on monimutkaisempi. Lisäksi jäät, vesi ja maanviljelys ovat muokanneet uomia ja saaria, joten kartta on rannikollakin vain suuntaa-antava.
T Pekka
Juhani Mäkitalo
29.10.16, 16:02
Pitänee muuttaa tuota otsikkoa, että kaikki tiedot mahtuvat
haarukkaan.
JM
Maantiede ja sukututkimus liittyvät tietenkin toishiinsa, mutta menneekhän teilä vähän yli. Ei tämä palvele sukututkimusta, tuskin edes siellä taahjanasutussa Kemi-Torniossa?
Maantiede ja sukututkimus liittyvät tietenkin toishiinsa, mutta menneekhän teilä vähän yli. Ei tämä palvele sukututkimusta, tuskin edes siellä taahjanasutussa Kemi-Torniossa?
Liippaahan tämä maantiedettä tässä kohtaa aikatavalla, joskin henkilökohtaisena tavoitteena on esi-isien asuinpaikkojen hahmottaminen ja jonkinlaisen kokonaisuuden ymmärtäminen paikallisen historian (ihmiset ja ympäristö) valossa. Hiippakunnan rajan tarkempi kulkureitti sinällään on kiinnostava paikallishistoriaan liittyvä erityiskysymys, johon liittyy sitten laaja joukko muita kysymyksiä.
Eli ei kait tämä sunkhan yli mene :)
Sovithan näin. Onko tässä hiippakuntarajassa kysymys Kemin ja Tornion lapin rajasta, joka sivuaa kotiseutuanikin Rajakirakka-Kerovaara sivun osalta. Tämä Kerovaaran "kivikasa" on minulle hyvinkin tuttu metsästys- ja porohommien kautta. Se on nykyisin kolmen kunnan rajapyyki (Ylitornio, Rovaniemi, Pello).
Sovithan näin. Onko tässä hiippakuntarajassa kysymys Kemin ja Tornion lapin rajasta, joka sivuaa kotiseutuanikin Rajakirakka-Kerovaara sivun osalta. Tämä Kerovaaran "kivikasa" on minulle hyvinkin tuttu metsästys- ja porohommien kautta. Se on nykyisin kolmen kunnan rajapyyki (Ylitornio, Rovaniemi, Pello).
Enpä arvaa tuohon rajakysymykseen ottaa kantaa enempää kuin sen minkä Julkun kirjasta luin. Eli hiippakunnan raja ei ilmeisesti noudattanut mitään aiempia jakorajoja, vaan vedettiin jostakin jonnekkin ja rajamerkkejä on aseteltu merialueelta lähtien aina Mantojärvelle asti tiettyihin paikkoihin.
Liekö se on hiippakunnan rajamerkki no 10, joka on asetettu Typpyrä- eli Kerovaaralle keskelle avokalliota. Merkkiin on Julkun mukaan hakattu suunta pyykkeihin 9 ja 11. Julku kertoo, että rajankäynnissä Kerovaaralla eli Typpyrävaaralla syntyi riitä kemiläisten ja torniolaisten välille kun torniolaiset tahtoivat viedä rajan Typpyrä eli Kerovaaran korkeimmalle laelle ja kemiläiset länsilaelle. Riitelyn jälkeen merkki asetettiin länsilaelle.
Muita rajapyykkejäkin kirjassa mainitaan. Esim Kerovaaran lähistöllä olevassa Sitomaniemessä on rajapyykki, joka on vanhemman tuntuinen, mutta viitteet ikään puuttuvat eli Julku olettaa tämän olevan vanhemman pyykin. Pyykin löytäjä on kertonut perimätietona, että pyykki liittyisi hiippakuntien väliseen rajaan. Tätä perimätietoa ei ole voitu tarkistaa. Lisäksi myös Kotarovassa oleva merkki on mahdollisesti ikivanhan rajan merkki.
Tähän toivon asiaa paremmin tuntevien näkemystä sekä korjauksia.
Juhani Mäkitalo
30.10.16, 15:36
Nyt aletaan mennä vaaralliselle alueelle, kohta alkaa
tulla aluevaatimuksia, kun meän porot on siellä joskus polkeneet.
Julkun kirjassa on hyvä kartta s. 71 v. 1785, siinä näkyy ensinnäkin valkoisen
miehen alue eli Länsi-Pohjan läänin (Västerbotten) pohjoisosa, se ulottuu
Tornionjoen molemmin puolin aina Muonion yläpuolelle Kätkäsuantoon,
Itäraja tulee sitten alas mm. Jerisjärven halki ja selvästi Raanujärven itä-
puolitse ja ikäänkuin Typpyrävaaran länsipuolelta.
Keminlapin etelärajasta ei saa oikein selvää, aivan kuin se kulkisi Tervolan
kaakkoispuolelta Kemin ja Simon ja väliin, ei kai tuo voi pitää paikkansa.
Tuhruista on teksti ja mittakaava niin suuri, että Torniosta on Muonioon kartalla
n. 6 cm, hae sieltä sitten pyykkien paikat.
JM (lapinvouti Tulkkilan jälkeläisten jälkeläisiä)
Tiedän, että tänäkin syksynä ko. aluella on ollut joitakin pyykien etsijöitä. Tämä on tullut ilmi ainakin erään porohirhvaan ja miehen painiottelun kautta. Onneksi ei "käyny kuinkhan, pintahaavoja ja rikkihnäisiä vaattheita. Hirvas on hoiettu". En tiedä mikä heitä kiinnostaa. Tuo käyttämäsi termi Typpyrä- eli Kerovaara oudoksuttaa. Ne ovat kaksi eri vaaraa. Kerovaara on iso vaara ja Typpyrävaara mitätön rova edellisen n. eteläpuolella. No, tämä sivuseikka, toivotaan, että lisätietoa pyykeistä löytyy.
Tuolla aikaisemmin oli puhetta nimestä Blind ja sen etymologiasta. Tämäntyyppisiä nimiähän saamelaisilla on aika paljon: Rampa, Orbas, Halta, Blind, Marakatt...Osa ruotsinnoksia, suomeakin ja saameakin ja saamen ilkeämielisiä väännöksiä. Käsittääkseni ovat jonkun mainitseman "valkoisen miehen" kirkonkirjoihin antamia nimiä. Rotuoppi oli jo silloin vallalla, huipennuksensa toki sai paljon myöhemmin, toivottavasti huipennuksensa. En tiedä tästä ko.Blind tapauksesta, mutta en pidä mahdottomanakaan, että kysymyksessä olisi saamelainen.Toki tiedän kirkonmiesten kiusallisen tarkan halun kirjata viattomia syntisiä: Utfattig, oäkta..ym.
Juhani Mäkitalo
06.11.16, 16:36
Kyllä Julkun kirjan mukaan (s. 75) rajapyykki nr 10 on Typpyrävaaralla
ja tämän hän on lukenut rajankäyntipöytäkirjasta 19/7 1786. S. 71 kirjassa
on kartta v. 1785 ja siinä näkyy rajapiste "Typeravaaralla".
Nykykartalla näen Ylitornion/Pellon/Rovaniemen yht. rajapisteen Nuasjärven
kaakkoispuolella ehkä 2-3 km, Typpyrän kylä (?) tästä n. 5 km itään.
Minulla on sellainen Postisäästöpankista saatu Lapinläänin kartta 1:400.000,
ettei siis kovin tarkka.
---------------------------
Nämä oli nimitykset Rampa, Nilkku, Sokea (mm. Alatornion Ruottalassa, ihan valkolaisiakin)
olivat sen ajan käytäntöä ja niillä esim. eroteltiin sellaisia henkilöitä, jotka
saivat vammojensa takia verovapauksia/helpotuksia.
Ei kannata olla katkera.
JM
Juhani Mäkitalo
06.11.16, 16:59
Julku puhuu tosiaan moneen kertaan Typpyrä eli Kerovaarasta.
Mutta esim. s. 87, jossa kuva pyykistä nr 10, sitä sanotaan Kerovaaran
pyykiksi. Se ei ole kivikasa vaan yksi ehkä miehenkorkuinen pystyssäoleva
kivi ja sitten 4 näitä viisarikiviä ja lisäksi nämä kaikki ympäröity vajaan
metrin korkealla kiviaidalla - kuulostaako tutulta, pitääkö paikkansa ?
JM
Juhani Mäkitalo
06.11.16, 18:46
Tässä muinaismuistorekisterin selostusta rajasta
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx?taulu=T_KOHDE&tunnus=1000021327
JM
Tässä muinaismuistorekisterin selostusta rajasta
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx?taulu=T_KOHDE&tunnus=1000021327
JM
Tässä samasta rekisteristä tieto kyseisestä pyykistä:
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx?taulu=T_KOHDE&tunnus=1000019227
T Pekka
Tuolla aikaisemmin oli puhetta nimestä Blind ja sen etymologiasta. Tämäntyyppisiä nimiähän saamelaisilla on aika paljon: Rampa, Orbas, Halta, Blind, Marakatt...Osa ruotsinnoksia, suomeakin ja saameakin ja saamen ilkeämielisiä väännöksiä. Käsittääkseni ovat jonkun mainitseman "valkoisen miehen" kirkonkirjoihin antamia nimiä. Rotuoppi oli jo silloin vallalla, huipennuksensa toki sai paljon myöhemmin, toivottavasti huipennuksensa. En tiedä tästä ko.Blind tapauksesta, mutta en pidä mahdottomanakaan, että kysymyksessä olisi saamelainen.Toki tiedän kirkonmiesten kiusallisen tarkan halun kirjata viattomia syntisiä: Utfattig, oäkta..ym.
Tämä harmittaakin kun henkilötodisteita ei oikein löydy. Närvä mainitaan Kaakamossa 1600 luvulla ja Blindin nimi tuli Ruottalan talolle nimeksi.
Nimistötieteellinen tutkimus (sivu 91) kertoo, että "saattaa olla, että jokisuuseudulla varsin kummallisella tavalla ympäristöönsä nähden löytyy runsain mitoin lappalaisten oleskelua edellyttävää nimistöä. Tämä viittaa kenties heidän myöhäiseen oleskeluunsa jokisuulla maannousun myötä syntyneiden hyvien kalastuspaikkojen ääressä. Mahdollista näyttäisi olevan, että lappalaisia olisi oleskellut Liakan suunnalla Tornionjokisuun putaiden varsilla senkin jälkeen kun Vojakkalan uudisasutus oli syntynyt. Kemijokilaaksossa taas ei alajuoksulla näytä olevan juuri nimeksikään tuoretta lappalaisnimistöä, mutta sitä oli heti 1500 luvun alussa todetun tiheän asutuksen yläpuolelta, nykyisen Tervolan tienoilla".
Ja kirjassa todetaan samalla sivulla, että "Lappalaisten kosketus Pohjanlahden rantaan säilyi kauimmin tieysti suurten jokilaaksojen välialueilla". Olivathan sekä Kaakamajoen että Tieksonjoen nimet saamelaista alkuperää, eikä siinä jokien välissä ole virtojen alajuoksulla juuri muita kuin Ruottalan ja Kaakamon kylät kohtalaisen kapealla kannaksella.
Juhani Mäkitalo
07.11.16, 15:15
Hyvä otsikko, tänne saa kirjoittaa mitä tahansa, kaikki sopii otsikon alle.
(eli kaikki menee hukkaan !)
Ruottalan Erkinantin tilan nimenä esiintyy Blindin lisäksi myös SOKEA.
ei kai ketään sanota sokeaksi, jos ei sitä ole.
Tässäpä taas miettimistä !
En muista nähneeni yhtään mainintaa lappalaisista Alatornion kirkonkirjoissa alk. 1750.
Kai niitä joskus on täälläkin ollut, kuten nimistö todistaa, mutta ne on karkotettu kohti
Jäämerta, kun vahvempi uusi kansa, eli suomalaiset lähinnä, tänne saapuivat.
JM
En näe ristiriitaa otsikon kanssa jos nimenomaan hiippakunnan rajaseudun asioista keskustellaan. Eikö se raja kulkenut Ruottalan kylän kohdalla jokea pitkin. Vahvemmasta tulevasta kansastakaan en tiedä sanoa. Muinaiset Pohjan asukkaat hiihtelivät Pohjan perillä ennenkuin suksia tunnettiinkaan :)
Juhani Mäkitalo
07.11.16, 16:57
Siis kaikki menee hukkaan otsikon takia ! Otsikko ei koskaan
voi olla liian tarkka, siitä on nähtävä kerralla mistä on kysymys,
ei kaikilla ole aikaa lukea kaiken maailman jorinoita.
JM
Jatkan vielä aloittamaani: Vahtolan nimistötutkimus kertoo vanhaa perimätietoa, että Liakan suunnan asukkaat ovat ikänsä haukkuneet vojakkalalaisia lantalaisiksi. Ehkä kahden saamelaisten nimeämän pikkujoen Tiekson ja Kaakamankin suojissa asusti viimeisiä alkuperäiskansan jälkeläisiä.
Liedakka lienee lapinlähtöinen sana liedde, Kaakama gak´ka sanasta vaara, Kaisavaara kai´se eli vaara sana saameksi, Tiekso eli tjiektja eli kalajoki. Lisäksi Korttojoki eli kuor´tu, mikä trollia eli pahaa silmää tarkoitti, Outsorva syntyi sana vuovdista eli metsästä, Pessakumpu se piessaa eli pirua muistutti eli ”yllä olevan pohjalta näyttää mahdolliselta otaksua, että uudisasukkaat joutuivat Vojakkalan – Liakan alueella tekemisiin saamelaisasutuksen kanssa, joka ilmeisesti pysyi varsinaisen väylän itäpuolisten jokihaarojen varsilla ehkä kauankin sen jälkeen, kun uudisasutus oli pureutunut itse joen varteen. Tätä tukee mielenkiintoisella tavalla vanha perimätieto, jonka mukaan Liakan suunnan asukkaat ovat vojakkalalaisia ”ikänsä haukkuneet lantalaisiksi”” (sivu 68).
En tiedä miksi Blindin nimi kirjoitettiin pienellä alkukirjaimella, aivan kuin kertomaan sokeudesta, tosin näin saattoi ollakin, mutta miksi juuri tätä perhettä niin nimiteltiin kun varmasti tuohon aikaan sokeita oli muissakin taloissa kun silmälaseja ei tuolloin tainnut löytyä joka torpasta. Entä jos taustalla vaikuttaisikin sellainen seikka, että nimen kantajaa ei oikein hyväksytty. Vuonna 1707 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9126&pnum=3) on kirjattu Antti Erikinpojan tyttären Kaarinan kasteesssa isän sukunimeksi blind (jos tuota oikein luen).
Silmälasien historiaa Suomessa (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sil_suo1.html)
Juhani Mäkitalo
07.11.16, 21:42
Tässä tätä Erkinantin (Anders Erson) jälkeläisten jälkeläisiä.
sokioita ovat
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7i803r
JM
Juhani Mäkitalo
07.11.16, 22:17
Eipä onnistunut linkki HISKIin.
mutta sieltä kun hakee SOKIA-nimellä, niin näitä
löytyy, juuri samoja, joita löytyy myös Blind- nimellä,
ilman sukunimeä ovat ensin, eivät siis Blind´einä tulleet.
Enontekiöllä näkyy samanlaista käytäntöä, välillä ovat
Sokeita välillä Blindejä, mutta eihän sellaista yhteenvetoa
voi tehdä, että sokea siellä, sokea täällä, yksi sama suku ??
JM
Ok! Latomus ehkä on kuvaavampi nimitys Kerovaaran pyykille, kiviaita kuulostaa ehkä turhan mahtipontiselta. Näitä saamen miehiä ja naisia näkyy Alatornion Hiski:ssä olevan suorastaan runsaasti. Tuttuja sukuja Ruotsin lapinkylistä: On Riimiä, Winturia, Pauckaa, Kuhmuista, Tallbomia, Pankaa, Oulaa, Pockaa....Osa vaan käymässä, mutta kuitenkin.
Juhani Mäkitalo
08.11.16, 12:16
Enpä ole ko. nimiin täällä kiinnittänyt huomiota, Tallbom on
muistaakseni sotilasnimi, joku muukin mainisemistasi saattaa olla niitä
Merkillinen on edelläkin mainittu Marakatt, joka ainakin Abiskon seudulla
Ruotsissa edelleen esiintyy. Markatta se kyllä pitäisi olla ruotsiksi..
Nyt meni vähän hiippakunnan ulkopuolelle.
Väestörekisterin tilastoista tarkistin, että Sokeaa siellä ei esiinny, enpä
ihmettele.
JM
On luonnollista ettei Ruotsinmaalla Sokia nimeä esiinny, joskin Blindin nimi on tainnut olla käytössä jo 1500 luvun lopulla aivan pohjoisessa. Antti Blindin poika Jaakko syntyi 16.5.1699 ja Jaakon kummeina olivat Heikki Klokkari ja Liisa Junes, Niilo Taskila ja Susanna Kontio sekä Matti Peteri[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Antti Erkinpojan Olli syntyi 7.2.1705 ja tuolloin Antin sukunimeksi on kirjattu Kuóckoin. Ollin kummeja olivat Gabriel Antinpoika Ruotzala ja vaimo Carin Heikintytär, Juho Joosepinpoika Karvola ja Anna Heikintytär sekä Matti Antinpoika Kuóckainen ja Margeta Juhontytär Ruotzala[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Kaarina syntyi 1707. Alatornion kirjassa sukunimi on kirjattu pienellä alkukirjaimella blind[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Annan syntymä Ruottalassa[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4), oliko lie sokia pienellä alkukirjaimella hänkin.
____________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=5
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=39
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9126&pnum=3
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=23
Juhani Mäkitalo
09.11.16, 18:12
Eikös tämäkin ole käsitelty moneen kertaan että Erkinantin
eli Blindin tila oli sama kuin Kuokkas Antin tila eli ihan tavallinen
savolainen huuhtamies (Vahtolan nimitys) oli hän.
Katsokaa miten Vahtola käsittelee näitä nimiä väitöskirjassaan,
hakemistossa on KUOKKAINEN ja sitten tekstissä mainitaan
näitä kirjurien väännöksiä, joita jotkut innolla asiakirjoistakin
lukevat ja täällä toistelevat esim. Kuóckoinen (huom savolainen
heittomerkki !), välillä Kokaiini Antti jne, niitä on turha tänne tuoda.
Asiat syytä esittää tiiviisti ja yksinkertaisesti, vaikka ollaankin
hiippakunnan rajalla. Näitä lukevat sellaisetkin, jotka eivät näillä
palstoilla työkseen ole.
JM
Juhani Mäkitalo
09.11.16, 18:33
Siis SUOMEN väestörekisterikeskuksen tiedostoista tarkistin,
että siellä ei nimeä SOKEA esiinny sukunimenä, ei Ruotsista
ollut mitään puhetta.
Kerovaaran rajapyykkiä ympäröivä latomus on selvästi tehty
pyykin suojaksi ikäänkuin aidaksi. Jatistaan nyt tästäkin,
Julkun kirjasta: Kemin ja ja Tornion vanha raja s. 86, sen näkyy kuvassa.
Jos ei ole kiireellisempiä hommia tästäkin asiasta voi vaikka tehdä
väitöskirjan.
On se mielenkiintoista tämä elämä hiippakunnan rajalla vielä nykyisinkin.
JM
Ja jottei jaaritus loppuisi, jatkan vielä: Liedakka lienee lapinlähtöinen sana liedde, Kaakama gak´ka sanasta vaara, Kaisavaara kai´se eli vaara sana saameksi, Tiekso eli tjiektja eli kalajoki. Lisäksi Korttojoki eli kuor´tu, mikä trollia eli pahaa silmää tarkoitti, Outsorva syntyi sana vuovdista eli metsästä, Pessakumpu se piessaa eli pirua muistuttiJos nyt on kirjattu selvästi pappismiehen käsialalla kirkonkirjaan Antin sukunimeksi Kuóckoin, esitän kysymyksen onko mahdollista, että muistuttaisi saamenkielen kirjoitusasua?? Siis jos ympäristössä oli muutakin voimakkaasti saamenkieleen viittaavaa nimistöä.
Joka tapauksessa on mahdollista ja jopa luultavaa, että kirkonmiehet väänsivät joukon nimiä kirkonkirjoihin sopiviksi "ruotsinnoksiksi" kun saivat pakanoita kastettua kristinuskoon. En väitä että tässä tapauksessa näin olisi.
Eric Anti on kirjattu Tornion seudulta tulleeksi vanhassa kartassa ja hakipa pojanpoikakin vaimon Ylivojakkalasta ja pojan-pojan-poika Pekka Antinpoika Blind eli Erkinantti haki vaimon Korpikylästä. Oletettavasti vaimo oli Vuopion sukua, Anna Jönsintytär, jolla oli Aapeli niminen veli ja Annalla ja Pekalla itsellään oli Aapeli niminen poika.
Juhani Mäkitalo
10.11.16, 14:40
Kuuokkoinen piti vielä kerran toistaa, että kaikille jää päähän.
Vahtolan nimistöväitöksestä selviää tämänkin nimen alkuperä.
Jotta nimen ja henkilön alkuperän voisi selvittää, on selvitettävä
sen alkuperäinen kirjoitusasu. Kun tuijotetaan
kirjurinvirheitä käy niinkuin entiselle tytölle, savolaisesta tuleekin
saamelainen.
Tästä Erkinantin karttamerkinnän virheellisyydestä on muistaakseni myös
ollut puhetta jo vuosia sitten, sieltä se viestihistoriasta löytynee.
JM
J. Korpela (2006) on julkaissut Historiallisessa Aikakauskirjassa no 104 artikkelin otsikolla ”Keskiaikainen itäraja läpi itäisen Fennoskandian metsävyöhykkeen – mikä se on”. Tätä artikkelia siteeraa Kuzmin Historiallisen aikakauskirjan numerossa 3, vuodelta 2012[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Kuzmin kertoo, että Pähkinäsaaren rauhan rajaviiva oli ensimmäinen idän ja lännen välinen raja. Viime aikana käsitys vuoden 1323 rauhasta ja sen rajasta on muuttunut. Korpelan mukaan tarkkaa rajalinjaa Suomen metsien läpi ei ollut koska Venäjän ja Ruotsin maantieteellinen rakenne oli vasta muotoutumassa. Rajamerkkejä ei ollut pitkin metsiä eikä rajaviivalla ollut niinkään merkitystä ennen 1400 lukua. Yleensä ottaen metsien asukkaat eivät tunteneet pysyvää maanomistusta eivätkä rajan käsitettä vielä keskiajalla. Saamelaiset kuitenkin käyttivät nimityksiä Ruossa valddegodde ja Ruotta valddegodde. Saamelaiset käyttivät suomalaisista nimeä ruoḉit, mitä lienee tarkalleen tarkoittanutkaan. Ehkä Ruottalan nimi Radzaike´sta Rodzalan ja Ruotsalan kautta oli alkujaan saamelaisten työtä kun jokirannan niittyaukeille alkoi ilmaantua uusia asukkaita, kuka yksin, kuka perheensä kanssa. Kuka tietää vaikka olivat sitä joukkoa, jotka joutuivat väistymään Karjalan Aunukselta Valkeanmeren rannoille ja sieltä poikkikairan kohti rauhallisempia asuinsijoja. Myös nimiperimä Vienanmeren eli Valkeanmeren rannoilla on samanlaista esim Kemi, Kuivaniemi ja Ruika, miksei Pajakantakin. Taitaa sieltä löytyä Torniokin.
Ensimmäisiä merkintöjä tunnetuista asukkaista on tehty 1500 luvun lopulta ja olivatko nämä varmaksi uudisasukkaita vai alkoiko säännönmukainen esim verotietojen kirjojen pito vasta tuolloin. Mistä siis tiedetään kuka asui seudulla ennen e.m kirjanpidon aloittamista. Myös Vahtola kirjoittaa kirjassa Tornionlaakson historia sivulla 260 ainakin Tornion lapin asutuksen kehittymisestä siten, että saamelaisia joutui muuttamaan uudisasutustoiminnan tieltä etelämpää Pohjois–Savosta, Oulujärveltä ja Pohjois-Pohjanmaan jokilatvoilta. Se on mielenkiintoista, että Vahtola sanoo, että tämä muutto ei näy Kemin lapin manttaaleissa.
Rajajoen rantamilla asui asiakirjojen mukaan 1593 Anders rooslaine (VB 1593: 3, 1595; 4. KA) ja samalle suunnalle perusti talonsa 1596 kymmenyksensä maksanut Paavo Raappain(en) eli Raappana. Vahtola epäilee, että Paavo oli sama Raappana, jonka talon venäläiset polttivat 1585 Utajärven Oulunniskalla. Antin ja Paavon jälkeen asiakirjoihin ilmaantui 1601 Mårtten Karpain ja Vahtola epäilee, että tästä Karpaisesta olisi Karvalan tila saanut nimensä. Kartalta löytyy vieläkin Karppasenkumpu Karvalaa vastapäätä ja Tieksojoen takaa eräomistuksista kertova Karpahaisenmaa. Myös Kuokkanen sijaitsee kauempana jokirannasta kuin muu asutus, eli oliko alkuperäinen asumus metsässä ja vasta vävymies rakensi torppansa jokirantaan. Eli mistäkäsin tulivatkaan?
Asutusta Kaakamajoella (ja lähivaaroilla) on ollut varmasti jo ennen uudisutusta koska Museoviraston sivuilta löytyy merkintöjä muinaisjäänteitä pyyntikuoppineen.
________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/statji_onomastika/kuzm_suomi_2012.pdf
Juhani Mäkitalo
20.11.16, 16:25
On se hyvä tämä otsikko, tänne sopii kaikki, menee vain kaikki
hukkaan, kun ei ole tietoa mistä täällä puhutaan.
Sitten lyhyesti Ruotsalainen > Ruottalainen > Ruottala
Kannattaa hankkia tämä Vahtolan väitöskirja: Tornionjoki- ja Kemijokilaakson
asutuksen synty - sivuja 563 ja pitää se aina pöydän kulmalla, jos nämä
asiat kiehtovat, useimpaan kysymykseen sieltä löytyy vastaus.
JM
Juhani Mäkitalo
20.11.16, 16:37
Nimimerkki Outikka ihmettelee edellä mitä tarkoitti saamelaisten
"ruoc`it" ? No, tietenkin se tarkoitti ruottalaisia eli ruotseja (ruotsit)
ja heidän valdakuntaansa (d:llä).
JM
Niin. Lähinnä mietin antoiko kylä Antille nimen vai Antti kylälle, en ole vieläkään vakuuttunut. Toinen kysymys, olikos Antti ehkä ruossalainen eli venäläinen vai ruottalainen?
Juhani Mäkitalo
20.11.16, 20:09
Minä kun en tiedä tästä asiasta juuri mitään, niin uskon mitä
prof. Vahtola on väitöskirjassaan kirjoittanut:
s 442 hän sanoo Antti Ruotsalaisesta näin: Tästä talokkaasta on saanut
Ruottalan kylä nimensä, ja että nimivertailujen pohjalta päädytään tulokseen,
että kysymyksessä olisi se A. R., joka mainitaan husman-luettelossa
Iissä 1588.
Sivulla 394 Vahtola kertoo Ruotsi-nimistä: Paitsi, että nimet voivat liittyä
ruotsalaisiin on ainakin yhtä todennäköinen selitysvaihtoehto se että nimien
taustalla on kreikanuskoisten karjalaisten lännenuskoisista suomalaisista
käyttämä nimitys RUOTSIT (suhuässä ?) Tätä ajatusta on tukemassa se,
että valtaosa Ruotsi-nimistä ei suinkaan ole siellä missä on ruotsalaisperäisen
asutuksen tyyssijat, vaan Kannaksella, Laatokan ympäristössä ja Savon
alueella.
Taitaa olla vaikea jäljittää Ruotsalaisen Antin suvun alkuperäistä
lähtöpaikkaa, oliko se ehkä Edenin puutarha ??
JM
Juhani Mäkitalo
20.11.16, 20:17
Eiköhän jätetä sieltä arvauksien joukosta pois ainakin se venäläinen.
Olisi sen, joka tällaista epäilee, hyvä vahvistaa, että nyt meni pieleen.
JM
Juhani Mäkitalo
20.11.16, 21:17
Mitä olivat russit:http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=282552
JM
Juhani Mäkitalo
20.11.16, 21:21
Mitä olivat russit ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusit
Ed. linkki ei näyttänyt onnistuvan
JM
Juhani Mäkitalo
21.11.16, 17:08
Mitä ovat ruotsit ?
Saamelaiset kuulema sanovat, että ne on venäläisiä ??
Tervetuloa Haaparantaan kyselemään ketä he ovat !
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsit
JM
Turun ja Upsalan hiippakunnan rajalta (100 m on sinne)
Nyt sattui otsikko kohdalleen !
Minä kun en tiedä tästä asiasta juuri mitään, niin uskon mitä
prof. Vahtola on väitöskirjassaan kirjoittanut:
s 442 hän sanoo Antti Ruotsalaisesta näin: Tästä talokkaasta on saanut
Ruottalan kylä nimensä, ja että nimivertailujen pohjalta päädytään tulokseen,
että kysymyksessä olisi se A. R., joka mainitaan husman-luettelossa
Iissä 1588.
Sivulla 394 Vahtola kertoo Ruotsi-nimistä: Paitsi, että nimet voivat liittyä
ruotsalaisiin on ainakin yhtä todennäköinen selitysvaihtoehto se että nimien
taustalla on kreikanuskoisten karjalaisten lännenuskoisista suomalaisista
käyttämä nimitys RUOTSIT (suhuässä ?) Tätä ajatusta on tukemassa se,
että valtaosa Ruotsi-nimistä ei suinkaan ole siellä missä on ruotsalaisperäisen
asutuksen tyyssijat, vaan Kannaksella, Laatokan ympäristössä ja Savon
alueella.Onko tulkittava niin, että ruotsit ja saamelaiset nousivat / pakenivat uudisutusta rinta-rinnan Laatokalta ja Ääniseltä ja vielä Vienastakin kun samalla tapaa ja samaan aikaan etenivät saamelaisetkin kohti pohjoisia erämaita (asiantuntijoiden mukaan).
Lisäksi onko tehtävä johtopäätös näillä tiedoin, että Iissä 1588 mainittu A.R oli juuri sama henkilö joka on Rodzalassa 1590 luvulla mainittu Anders rooslainen.
Johtopäätöksen tekemiseen ei minulla ole vielä tarpeeksi tietoa. Nimi rooslainen tosin viittaa enemmän saamelaisten venäläisistä käyttämään nimitykseen eli ruossat. Ja lisäksi tuota nimeä käytti Radzaikes Maija samalla kylällä. Miksi nimi oli laajassa käytössä jos se oli vain yhden tulokkaan "sukunimi" vai oliko alkuperäisasukkaiden nimeämä ja osoittamassa niiden kansallisuutta, jotka sinne asettautuivat.
Juhani Mäkitalo
22.11.16, 17:16
Kannattaa kertailla mitä edellä on kerrottu ja lukea mitä
"ruotseista" kertoo Wikipedia.
Ettei nyt vain mene sekaisin kolme täysin erillään pidettävää
kansaryhmää: germaanit (esim. ruotsalaiset), slaavit (esim.
venäläiset) ja suomensukuiset kansat.
Eiköhän Rodzakan Maijakin käsitelty jo aikoja sitten tällä palstalla,
että hän oli Ruottalan kantasuvun eli Ruotsalaisen (alkuaan) suvun
jäseniä, ei mitään sen kummallisempaa.
Ja tämän Antti Ruotsalaisen tie Ruottalaan saattoi kulkea aivan hyvin
Laatokan seudulta Iihin ja edelleen sieltä Ruottalaan.
PS pitää korjata ed. kirjoittamaani hiippakuntarajasta, että nykyään
täällä eletään edelleen em. rajalla, mutta nyt on kysymys Oulun hiippa-
kunnan ja Luleå stift'in rajasta.
JM
Juhani Mäkitalo
24.11.16, 14:33
Tässä linkissä http://www.kivennapa.fi/wiki/index.php/Joutsel%C3%A4n_suvut
näkyy kuinka nimi RUOTSAKKA esiintyy Karjalan kannaksella 1700-luvun
asiakirjoissa. Ruottalassahan nimi oli muodossa RUOTZACKA.
JM
Anders rooslaine, Rodzalaine .... nimi Rodzala (Ruotsala) ilmaantui asiakirjoihin 1300 - 1400 lukujen vaihteessa. Ruotsaloita ilmaantui 1460 Taivassalosta ja Rymättylästä Huittisiin ja edelleen Karkkuun. Karkusta Epaalaan pääsi vesistöjä pitkin itää kohti. Matka jatkui edelleen itää kohti Päijännettä eli Torittuun, mistä EHKÄ Päijänteen yli 30 km Virmailan ja Rapalan kautta itään Juvalle vai tulivatko Karjalasta Juvalle.
Ruotsala nimen ensimmäinen versio on kirjattu Varsinais-Suomessa Turun Taivassalossa kun Jönis Rodzlax pääsi kirjoihin vuonna 1380. Jönssin pojat lienevät kuitenkin suunnanneet tiensä kohti Ylä-Satakunnan laajoja viljavainioita. Ensimmäiset osumat löytyvät siis Taivassalosta, Rymättylästä ja Halikosta sekä Uskelasta. Aikaa kului vajaat neljäkymmentä vuotta kun kartalle ilmaantui 100 kilometrin päähän Satakunnan Huittisiin Färikin eli Färkkilän taloon Peter Rotzelainen 1419 ja Olaff Rodzalynen 1447. Lautamies Jöns Färikin talo jaettiin kahden veljen Heikin ja Mikon kesken eli syntyivät Färkkilän ja Kirran talot. Veljeksistä Heikki (Kirra) käytti myös Rodzalaisen nimeä 1558 ja Svenskin nimeä 1563[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Heikin poika Martti asui myöhemmin 20 km päässä Kokemäen Villiössä.
Otamossa (luultavasti tarkoittaa rannikon Otamoa Karkusta noin 100 km rannikolle länteenpäin) sijaitsi mm Karkun kirkkoherralla Mathia Martini Järfentakalla, Palvialan Jöns Haruksella, Kiuralan Markuksella, Käki Erikillä, Selchis -nimisellä talolla (Selkis, Sylkis?), Kittilän Ander Erichsonilla, Nuupala Peer Oleffsonilla ja Eric Karhulla. Ilmeisesti Selkeen talo oli sama kuin Sylkis, jonka isäntä Olavi menetti Vääksyn vaihtokaupassa Pentti Lydekenpoika Djäknille ja Olavi joutui muuttamaan rälssin tieltä pois. Selkeen kylä sijaitsee aivan Sastamalan pohjoispuolella ja veihän ehkä merkittävin erätie Sastamalasta Merikarvialle jo muinoin (Satakuntasarja s 16) ja Selkee oli jo 1440 luvulla voimakas eräkylä, sillä sen hallussa oli kuusi miehenmtsää[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Hämeen metsissä samoili jo 1303 ”silvis in Tavastia”. Katselmusmies Oluf Sifken (Selcke, Sylkis?) oli yksi mainituista, joiden talo liitettiin Hyllilään 1584. Olavi toimi katselmusmiehenä vuonna 1418 Mälkilän ja Taustin rajariidassa. Sekä Rodzalasta että Vääksystä tehtiin rälssi ja Ruotsilan Pälkäneellä sai haltuunsa Hans Romanovitz 1641. Pehulan eli Ruodzilan eli Rossin talon historia on sikäli mielenkiintoinen, että Olavi Kitinpoika mainitaan Rossin talosta olleena katselmusmiehenä tammikuussa 1390 ja myöhemmin jälkikasvu Lauri ja Olavi Laurinpoika ja Heikki Laurinpoika Kittilän kylän Kurki -nimisestä talosta käyttivät nimiä Kittile ja Kittilä[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).
Ulvilan käräjillä mainitaan 1551 Brusius (Ambrosius) Johansson Råssj ja hän lienee samoja Rosseja. Käräjillä käsiteltiin Rossin ja Selkeen suvun eräomistuksia, jotka sijaitsivat Sastamalan kylän itäisenä naapurina. Sastamalan itäpuolella Kulovettä pitkin koillista kohti sijaitsee mm Karkun Kutala (Kutalan Olavi) ja edelleen samaa vesistöä matkaten 30 km itäänpäin, Vesilahden Narvaan, mistä löytyi myös Ruotsilan talo eli Olavi Olavinpoika vv 1540 - 69. Karkun Kutalan ja Sarkolan taloilla oli pitkällinen omistusriita Laukon kartanoakin vastaan ja tätä käsiteltiin Pirkkalan nimismiestalossa Vainisella heinäkuussa 1564. Puolet todistajista olivat Vesilahdelta ja puolet Karkusta ja alkujaan asia perustui jo 1422 Pentti Lyytikänpojan tuomiokirjeeseen. Riita koski lähinnä Laukon myllyä Huhmarkoskessa sekä Murronmaata (Murtuma). Joka tapauksessa Kutalan kylän Olavi tuli Tarkan taloon Laurin jälkeen 1544 ja tiluksiin yhdistettiin Henrik Vestoin tila (Vesthåij, Westoij, Westoi). Olli käytti myös nimiä Rotzala, Rotzila ja Rotzalainen). Rossin ja Selkeen omistukset siirtyivät Selkeen kartanolle. Rossin talolla ja Selkeen Matilla oli vanhoja kalaoikeuksia Vatkekoskella ja Karvijoella[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) ja Karkun käräjillä vielä 1665 todisteltiin, että Lautajärvi oli Selkeen kylän ikimuistoista erämaata, jossa Brusius Johansson Råss (Ambrosius talosta XVIII), Henrik Kilka ja Hinrik Wäisi sekä Klemet Hiitu olivat kalastelleet[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Ambrosius talosta XVIII oli Jöns Röyhän eli Rossin poika ja tuon Jönssin isä oli tammikuussa 1439 Kuokkalan sovintokokoukseen osallistunut Olaff Raewhae. Olavi oli takaamassa yhteiskuntarauhan säilymistä Davidin kapinan jälkeen. Ehkä Rodzala lasketteli veneellään Kutalasta Mouhijärvelle ja hävisi samoin tein kohti Pohjoista.
Pälkäneen Epaalan Hirvelään ilmaantui jo 1469 Mikko (Micil) Ruåtzalainen sekä pokat Olavi ja Jöns. Lisäksi mainitaan Oleff Jonsson Rodzila ja Nilis Magnusson Rodzila sekä ilmeisesti poikansa Olef Nilisson Rodzilainen. Tuolloin Mikon aikana käsiteltiin jo Ruotzalan rajariitoja. Mikko Ruotsalainen toimi katselmusmiehenä kun Tyrväänkylän Kauppi ja jakoveljensä esittivät kanteen Tyrvään Ruotsalan kylän Olofille, jolla oli ilmeisesti jonkinlainen ulkopalsta rajamaastossa. Tämän Olofin lisänimenä mainitaan Maskog ja tekstejä laatinut Suvanto arvioi, että kyseessä olisi ollut kuitenkin Ruotsalan kylän Olavi. Toisaalta, myös Masku ja Rymättylä ovat siinä lähellä ja Rymättylässähän oli jo ensimmäiset Rodzalaiset, eikä Taivassalokaan kaukana ole? Yhtälailla Maso niminen paikka sijaitsee Sastamalan tienoilla, Rautaveden ja Pyhäjärven välimaastossa. Olli Maskoi lienee velkaantunut Rautaveden rannalla sijaitsevalle Kallialan kirkollekin vuonna 1510. Katselmuskunnan jäseninä vuonna 1477 olivat Kojolan Oluff Jönsson, Lauri Piltinpoika, Innan talosta Nikki Innanpoika, Harsusta Joff Palwala ja Tyrväältä Mustanojan Tord. Rajoja tarkisteltiin useasti koska seuraava käsittely oli jo 1481 koskien Kiikanojan ja Ruotsilan kylän rajoja. Vielä 1530 todisteltiin Ritalan eli Viljakkalan ja Ruotsilan kylien rajoista ja tuolloin todistamassa olivat Niilo Takku ja Äuhe (?) huittilslaisina kuuden muun ohella. Ilmeisesti Lauri Piltinpojan Olavi -poika käytti nimiä Pilti ja vuodesta Kutala. Vuonna 1544 Tarkan taloon ilmaantui Olavi Olavinpoika Rodzala eli Kutala. Ollista on mainittu viimeiset tiedot vuodelta 1558 ja ilmeisesti tästä Tyrvään tilasta tuli säteri heti 1600 vuoden alussa. Pälkäneen Ruotsilalla oli toinenkin nimi eli Karlsund ja viittasiko tämä ehkä asukkaasensa Morthen Larisson Kareleihin, joka saattoi ollakin Karjalasta lähtöisin nimensä perusteella. Ehkä Mikko Ruåtzalaisen poika Olavi Mikonpoika asui Epaalan Hirvelässä 1500 luvun alkuvuosina ja omaksui Epaalankin nimen ja toinen poika (?) Jöns Rotzalainen jatkoi isäntänä vuodesta 1540. Rossin talo ilmaantui ns ylimääräisenä 1611, mutta hävisi Epaalasta.
Asutus lienee laajentunut mm laajojen eräomistusten myötä kun jälkeläiset muuttivat eräomistusten toiselle laidalle, ehkä jopa valvontamielessäkin. Laajentumista vauhditti lisäksi se, että talonpoikien eräoikeudet peruttiin 1552 ja nyt sai lähteä etsimään onnea metsistä kuka uskalsi. Onko mahdollista, että myös Pälkäneeltä rälssien alta muutti Rodzaloita kaukaisemmille kala- ja riistavesille kun Ähtäriin Niemisveden Hankovedelle ilmaantui Jons Rodzalainen (huusman) ja Juhon jälkeen Hankavedellä mainitaan Sipi Juhonpoika Rodzalainen. Juho oli maaliskuussa 1570 tuomiolla ja sai sakot. Juho oli vallannut oikeudetta Antti Västgöten vävyltä Erik Simonpojalta Viikon kartanon kaskimaita ja rikoskumppaneina olivat sakkoja jakamassa Pietari Pakarinen ja Reko Vihavainen. Itse asiassa Anders Västgöte osti Pehulan talon Heikiltä ja Lasselta Ponnenmaan erämaan 1549 ja Pehulassa asui Peder Ruodzila eli Rossi jo 1550 luvulla, joka otti Pehun nimen käyttöön. Hankavedeltä pääsi Konnekosken kautta Lapintaipaleelle, minne lie tuo taival veikään.
Pälkäneellä jo alkoi ilmaantua Karjalaislähtöisiä nimiä ja huomattavasti Pälkäneeltä itään eli Juvalla (n 250 km), mainitaan vuonna 1540 Olli Rotzala, jonka tilalle muutti Lauri Yletyinen vuonna 1550 ja Olli hävisi tilalta Laurin ottaessa Rotzalain nimen käyttöön (SAY Juva 1540 jakso 35)[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Juuri tuolloin alkoi kuninkaan alulle saattama mullistus kun hän otti erämaat kruunun haltuun ja ilmoitti, että ne voitiin vapaasti asuttaa. Siinä menivät monella talonpojalla kalastusoikeudet ja metsästysoikeudet, mutta uskaliaille tilaisuus tarjosi vapauden matkata kohti Pohjoisia erämaita tai lähtö oli jopa pakollinen. Monella pääelinkeino oli pyynti ja koska ikiaikaiset eräoikeudet nyt hävisivät, täytyi kerta kaikkiaan lähteä kauemmaksi. Juvan Rotzalan lisäksi löytyy ehkä mielenkiintoinenkin nimi, sillä Lauri Yletyisen alias Rotzalaisen tila on kirjattu 1561 samaan Per Ollinpoican ja Per Hannunpoikca Haloisen kanssa. Samaan aikaan lähti Juvalta Suni Rotzala (jakso 38), mutta Pål Rotzalan eli Rossine jäi tilalleen ainakin vuoteen 1559 (jakso 61). Juvan Rodzalat ehkä tulivat Venäjältä jos nimi on kirjattu muodoissa Rådzinen, Russinen ja Rutzin ja pari veljestä vielä poistuivat kylästä Venäjälle useiksi vuosiksi. Olli ja Jören Rodzalainen katosivat 1608 Venäjälle: ”Rymbdtt månge år bårtt till Rÿdzelannd” (SAY Juva 1600 sivu 115). Mihin lienevät veljekset matkanneet, koska esim Pohjanmaa ei vielä tuolloin tainnut kuulua hallinnollisesti Suomeen ja Pohjan perillä kulkivat sekä voudit sekä Ruotsista että Venäjältä ja Pohjois-Savokin kuului Pähkinäsaaren rauhan nojalla vielä Venäjälle tuolloin.
Tuliko Rodzala eli rooslaine eli Ruotsala rannikkoa pitkin Iihin vaiko ehkä sätereiden alta karanneiden joukossa metsien läpi samoillen vaiko Juvalta käsin kun erämaat aukesivat (toisaalta laajat eräomistukset menetettiin).
_______________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVatP9VM/Satakuntasarja5.pdf
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Kittilän Matti Laurinpoika osoitti, että hänellä ja jälkeläisillään on oikeus kalavesiin, uthi Åtamaa, kuten kihlakunnan tuomiossa 22.9.1595 sanotaan. Tuomiossa vahvistettiin Matti Laurinpojan ja Järventaan omistajien kirkkoherra Mathias Martinin oikeus jakoveljineen Otamaan ikimuistoiseen nautintaan, jonka jo Horn ja Bielke olivat vahvistaneet aikanaan. Kurjen tuomiossa jakoveliä olivat her Mathias Martini, Kiuralan Markku, Selkeen Erkki Käki, Palvialan Juho Harsu, Kittilän Antti Erkinpoika sekä Tyrvään Nuupalasta kaksi isäntää. Åtama sijaitsi Siikaisten kunnassa. (Suvanto).
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) sivu 10
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727627
Pohjoisempana, noin sata kilometriä pohjoiseen Juvalta, Tavinsalmen Ruotsalaiset asustivat Suur-Savon alueella ja verolla vuonna 1571 oli kolme Ruotsalaa. Juvalla veroa maksoi viisi, Säämingissä kaksi ja Rantasalmella kaksi Ruotsalaa. Ehkä Olli Rodzala lähti hakeutumaan pohjoista kohti ja muutti Juvalta Savilahden Tavinsalmelle. Liekö Yletyinen muuttanut perässä kun ilmaantui sinne. Savilahti oli ruotsalaiselta nimeltään Savolax ja se oli Savon vanhin kirkkopitäjä. Vielä 1300 luvulla se oli ollut Novgorodin pogosta ”Zavolotskaja zemlja” eli taipaleiden takainen veropiiri.
Epäillään, että Savilahden väestö olisi ollut alkujaan hämäläistä alkuperää, mikä vahvistaisi Ruotsaloidenkin vuosisatojen matkanteon Taivassalosta läpi järven selkien ja tiettömien taipaleiden. Joskin toisaalla kirjoitetaan, että Savilahden väestö oli pääasiassa Viipurin ja Laatokan Karjalasta ja että hämäläisten osuus Savon asuttajina olisi verraten vähäistä, ulottuen vain Savilahden alueelle. Tavisalmi oli suuri pitäjä ja siihen kuuluivat mm nykyisen Kuopion seutu ja Iisalmi. Tavisalmen perusti Kustaa Fincke kun hän ehdotti kuninkaalle kesällä 1547 uuden pitäjän perustamista ja viisi vuotta myöhemmin aloitti Klemetti -kirjuri uransa Tavinsalmen kuninkaankartanossa Maaningalla . Tästä eivät alueen alkuperäiset asukkaat pitäneet, vaan valittivat siitä kuinka se oli rakennettu heidän Lapinmaahansa ja kartanon alle oli raskaasti otettu kaikki esi-isien niityt ja erämaat, joista he olivat veroa maksaneet. Rodzalaisen perhe matkasi kohti koillista uuden elämän toivossa kun ensin menettivät maansa rälssien alle ja lisäksi ikiaikaiset oikeutensa kala- ja riistavesiinsä tutuissa erämaissa. Olihan juuri lupeissa kuninkaalta apuja kun vain saisi tehtyä maa-anomuksen Klemetti kirjurille. Kymmeniä vuosia nämä korpien kulkijat asuttivat Tavinsalmea, mutta ehkä osa kyllästyi ikuiseen sotimiseen ja pakeni Pohjan perän korpia kohti. Tässä kohtaa kuningas käytti kansalaisia kilpenä maanvalloituksessaan koska tavoitteena oli muuttoliikkeen myötä vahvistaa Ruotsin asemia Pohjan perän hallinnassa, joka toistaiseksi oli vielä varsin vankasti venäläisten hallussa. Kuningas jopa lähetti sotilaita suojelemaan muuttajia, niin pohjalaisilta kuin myös vienankarjalaisten hyökkäyksiltä. Venäläisten tavoitteena oli uupumatta tuhota Pähkinäsaaren rauhan rajan ylittävä ruotsalainen uudisasutus. Siellä nämä korpien kulkijat pyyhälsivät kilvan saamelaisten ja lappalaisten kanssa kohti Pohjoisia metsiä ja jokisuistoja. Väistelivät mennessään vihollista, molemmin puolin. Taival kohti pohjoista noudatti pitkälti Pähkinäsaaren rauhan rajaa Tavinsalmelta ehkä Hanhikivelle, edelleen Ylikiiminkiin ja sieltä Perämeren kidasta kooltaan pienen mutta merkitykseltään suuren rajajoen, Kaakaman uomaa niittyaukealle, jonka nimesi Ruotsalaksi.
Seuraavista tiedoista suuret kiitokset Savon sukututkijoille, jotka ovat tallentaneet suuren tietopaketin SSHY :n tallenteisiin: Eli Pähkinäsaaren rauhan rajamailla Savon Tavinsalmella oli jatkuva sotatila ja valppaus oltava läsnä kun vienalaiset metsärosvot riehuivat erityisesti Tavinsalmella 1500 luvulla, tuhosivat taloja ja tappoivat 55 henkeä ja näissä julmuuksissa hävisi 50 savua siinä samalla. Juvan Tavisalmella (Savilahti, Onkivesi; III kymm.k) asui Antti Ruotsalainen 1549 - 68. Vuodesta 1570 isäntänä oli ilmeisesti Pekka Niilonpoika Ruotsalainen ja vuodesta 1587 Niilo Ruotsalainen. Antti Ruotsalainen oli vuosina 1561 – 63 maaveroluettelossa arviokunnan eli sukukunnan yhtiömiehenä ja vuosina 1564 – 65 olivat yhdessä Antti ja Pekka Ruotsalainen ja edelleen 1566 – 68. Välillä siellä mainitaan Nico Hiltunen, Tapani ja Antti Nikkinen sekä Antti Koponen eli he saattoivat olla talon vävyjä tai tyttärenpoikia, nimiperimästä arvioiden. Vuodesta 1570 Antin talo kirjattiin Maaninkavedelle koska tila oli autiona vuodesta 1587 ja arviokunta oli Maaninkavedellä . Ehkä tuolloin alkoivat Pähkinäsaaren rajakahakat voimistua ja vuonna 1589 tilat joutuivatkin vihollisen hyökkäysten kohteeksi. Tavinsalmen Savilahteen asettui Hemming Råtzalainen 1596 ja tuolloin arviokunta merkittiin Nerkoojärven kymmennyskuntaan. Ruotsalaiset myös mainitaan hopeaveroluetteloissa 1571. Pekka Antinpoika Ruotsalainen on verollisena vuonna 1600 Tavinsalmen Savilahdessa ja vuoden 1600 tarkastusluettelon yhtiömiehinä olivat Kauppi ja Pekka Ruotsalaisen yhteensä 8 vmk tila, josta autiona 4 vmk 20 vuotta venäläisten hävityksen vuoksi.
Antin naapurina Tavinsalmen Savilahdella (III) asui 1549 Caupe Nicolauksenpoika Rosalaine (Rozalaine) ja arviokunta oli sama kuin Antillakin Savilahden III kymmenyskunnassa. Jaakon arviokunnassa toimivat maaveroluettelon mukaan Tapani ja Antti Niilonpoika Nikkinen 1561 – 63, joskin vuodesta 1561 tuli joukkoon Antti Ruotsalainen. Vuodesta 1564 yhtiömiehinä olivat Antti ja Pekka Ruotsalainen sekä Antti Nikkinen ja vuosina 1566 – 68 Antti ja Pekka Ruotsalainen. !570 luvulla yhtiömiehinä jatkoivat samat miehet, paitsi Tapani Niilonpoika Nikkinen oli jäänyt pois joukosta. Jaakon tila oli veroaution vuodesta 1589 kolme vuotta, johtuen vihollisen hyökkäyksistä ja hävityksestä. Jaakon poika Niilo Jakobsson Ruotsalainen pystytti oman mökkinsä isänsä naapuriin 1557 ja Niilon arviokunta oli Onkivedellä ja vuonna 1561 Nerkoon kylällä ja vuodesta 1570 arviokunta toimi Maaninkaveden kylässä ja Nerkoojärven kymmenyksessä. Yhtiömiehinä olivat Pekka ja Antti Ruotsalainen vv 1570 – 79, jolloin Anttia mainitaan yhtiömiehenä viimeisen kerran ja tilalleen tuli Hekuli Yletyinen ja Heikki Leskinen. Pekka Ruotsalainen jatkaa yhtiömiehenä edelleen ja mukaan tulevat edelliset tulokkaiden lisäksi Paavo Ikonen, Pekka Nissinen ja vuonna 1589 Pekka Ruotsalainen mainitaan yksin. Nils Råzalainen eli Niilo Ruotsalainen mainitaan Tavinsalmen, Savilahden Jännevirralla 1587 ja seuraavana vuonna talo oli veroautio. Yhtiömiehenä oli Antti Ruotsalainen vv 1587 – 88. Niilo mainitaan Tavisalmella 1594 ja tila autiona.
Tahvo Rottine asui 4 vmk taloa Tavinsalmen Savilahdessa vuodesta 1552 – 68, 1570 – 73 ja 1584 – 89 (Niemisjärvi). Yhtiömiehinä oli Antti Ruotsalaisen lisäksi Staffan Rottinen itse 1552 vuodesta, mutta myös Henrik Heikkurinen. Talo autioitui 1589 ja sama maininta, että tauti kuoleman takia kaikki väki kuoli. Antti Roottine Tavisalmen Savilahdella vuodesta 1566 - 68(4 vmk) ja ilmeisesti Antti ei itse asunut tilaansa koska puolesta Henrik Heickuri mainitaan veroissa. Sitten vuodesta 1570 edelleen Anders Staffanson Rååttisen (Rottine, Råttine) puolesta hoitelee 4 vmk taloa vuoteen 1581 Henrik ja Joon Heickuvine ja Antin talossa ei ole merkintöjä vuosina 1582 – 85 ja tästä eteenpäin merkitty autioksi. Talosta vei väen kuoleman tauti ja kaikki väki kuoli ja tila jäi yhtiömiehille Nerkoon ja Maaninkaveden kymmenyskuntiin.
Per Rotsalain Tavinsalmen Savilahdella mainitaan 1563. Arviokunta merkittiin vsta 1564 vuoteen 1568 Savilahden III ja IV kymmenykseen ja arviokunnan yhtiömiehinä olivat Kauppi ja Antti Ruotsalainen sekä Nico Hiltunen ja vv 1566 – 68 yhtiömiehinä olivat Kauppi ja Antti Ruotsalainen. Pekka Ruotsalainen oli vuoden 1562 käräjillä lautamiehenä kaksi kertaa, asiakkaana vuonna 1563 kaksi kertaa ja vuonna 1564 kerran. Vuonna 1565 Pekka toimi lautamiehenä sekä asianosaisena. Vuodesta 1570 Pekka mainitaan Niilonpoikana ja asuu tilallaan vuoteen 1589. Vuonna 1577 arviomiehenä oli Pekka Niilonpoika Ruotsalainen ja sama Pekka käräjillä lautamiehenä v 1570, 1571 ja 1576. Ruotsalainen mainitaan vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Arviokunta merkittiin vuonna 1570 Savilahdelle ja vuoden 1589 aikana Maaninkaveden kymmenyskuntaan. Arviokuntaan merkittiin vuonna 1570 maaveroluetteloon yhtiömiehiksi Kauppi ja Antti Ruotsalainen 1570 – 72 ja tästä edespäin mukaan merkittiin Niilo Hiltunen, vuoteen 1589, tosin talo oli veroautiona 3 vuotta vihollisen hyökkäysten ja hävityksen tähden.
Olef Rådzalain tila Tavinsalmella (Savilahti, Nerkoojärvi/Maaninkavesi) on autiona 1577 ja maaveroluettelossa yhtiömiehenä oli Jussi Leppänen (autio). Vastaanotti vuonna 1576 Johan Herttuaisen kanssa 5 vmk verotilan Lauri Ikoselta. Pekka Ollinpoika Rots(?) Tavisalmella 1585. Olli Laurinpoika 1592 – 1595 Tavisalmen Savilahdessa ja arviokunta merkittiin 1592 Nerkoojärven kymmenyskuntaan. Tavisalmen Savilahti merkittiin Nerkoojärven kymmenyskuntaan vuodesta 1590, jolloin taloa asui Pekka Ruotsalainen aina 1600 vuoteen asti. Arviokuntaan merkittiin autioveroluetteloon yhtiömiehiksi vv 1590 – 93 Kauppi Ruotsalainen ja vuodesta 1600 Kauppi ja Pekka Ollinpoika Ruotsalainen (yhteensä 8 vmk, josta 4 vmk autiona 20 vuoden ajan venäläisten hävityksen vuoksi) ja vuonna 1594 hävisi Pekka Ollinpoika ja tilalle tuli Pekka Rissanen. Kaupi Ollinpoika Rozalainen asui Tavinsalmen Savilahdessa vuodesta 1591 ja arviokunta merkittiin Nerkoojärven ja Kuopionniemen kymmenyskuntiin ja veroautiovuodet Jännevirran kymmenyskuntaan. Talon yhtiömiehenä mainitaan 1590 – 93 Pekka Antinpoika Ruotsalainen. Kaupin talo oli autiona 1594 – 95 ja merkittiinkin vuonna 1600 veroautioksi tilaksi kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Caupi Olufsson Rozalainen ilmaantuu tällä nimellä 1593 (merkinnät ovat jo vuodesta 1590) ja arviokunta oli vuodesta 1593 Kuopionniemen kymmennyksessä.
Yksittäisenä asukkaana Michel Rothinen maksoi Tavisalmen Savilahdessa veroja 7 vmk talostaan vuonna 1582, mutta 1583 ei merkintää. Nimiperimä voisi vaikka liittyä Pälkäneen Mikko Ruotsalaiseen, jolla mainittiin pojat Olavi ja Jöns. Pälkäneen Ruotsilahan ilmeisesti tyhjeni ja mm Pälkäneen Ruotsilasta muutti Oleff Nilsson Konneveden erämaahan (SAY Rautalampi) ja heti kohta vuonna 1571 kohdalla mainitaan Pälkäneen kirkkoherra Bertil Jönsson (SAY Pälkäne, Längelmäki ja Sahalahti 1560 sivu 37).
Lauri Ruotsalainen maksoi veroja vuodesta 1598 Tavisalmen Savilahdessa. Yhtiömiehenä autioveroluettelossa Hemmi Ruotsalainen vv 1598 – 1600, joka oli asettunut taloksi vuonna 1596. Vuodesta 1600 arviokunta merkittiin Kuopionniemen kymmenyskuntaan ja yhtiömiehinä toimivat Hannu Kuosmanen, Paavo N, Antti Lintunen, Pekka Pärminen, Hemmi ja Pekka Ruotsalainen ja Hannu Kosunen. Hemmi Ruotsalaisen Lauri poika eleli Tavinsalmella vielä 1625 ja ympärille oli muodostunut Rotzalaby, jonka asukkaina mainitaan ainakin Olli, Henrik ja Pekka Rodzalaiset Laurin lisäksi.
Tässä nyt Ruotsalaisia kerrakseen ja ehkäpä Antti Ruotsala tuli Ylikiiminkiin rajalinjaa pitkin ja jatkoi Rajajokea eteenpäin, nimetäkseen Rodzalan kylän.
Olen jo melkein unohtanut mikä oli se peruskysymys, mutta olet perusteellinen, taitava ja ahkera. Kiitos siitä! Olisi mielenkiintoista tietää sukujuuriasi, yhteisiäkin voisi olla. Luulisin, että viisastuisin paljon.
Juhani Mäkitalo
07.01.17, 16:33
Vastasin Jonakselle, kun viestisi tuli sähköpostiin aivan kuin se olisi
osoitettu minulle, mutta jälkeenpäin huomasin, että tarkoitit ilmeisesti
Outikkaa. Kylläpä se selviää !
JM
Jaa..a, nämä ovat kyllä ainakin minulla vielä tavoitteina, tosin ahkera yritän olla, jotta jonkinlaisen käsityksen menneistä polvista saisin. Tarkkuus näissä asioissa on todella haastavaa koska täydellisen loogisen esityksen laatiminen on joskus ehkä mahdotontakin. Tämä foorumi on joka tapauksessa erinomainen paikka oppiin ja kriittisen arvioinnin kehittämiseen.
Kun noita Rodzaloita metsästin aika ja karttaharjoituksena, huomasin paljon yhtäläisyyksiä esi-isieni "suku"-nimiin eli Satakunnastako nämä metsäläiset nousivat Pohjolan korpiin kun mm Oinas, Haukka, Närvä sekä Peura suvut vaikuttivat muinaisina aikoina Satakunnan eräsijoilla ja mainitaanhan siellä Kitti ja Kittiläkin (sekä monia muita) ja epämääräisiksi tulosuunnaltaan ovat jääneet Kuokka, Maija, Blindi (Sokia), Korva jne, muutamia mainitakseni. Kuokkanen mainitaan Satakunnassakin. Tulihan sieltä Ruotsalan kanssa ehkä yhtä matkaa Halonenkin Kemijärven kairaan. Yhtälailla siellä mm Satakuntasarjan eräomistuksissa mainitaan pohjoisen paikkoja, jotka on kyllä käännetty aivan muiksi sanoiksi.
Ja yhä kysymys, keitä olivat ne lappalaiset joita häädettiin kun nimiä ei koskaan mainita. Tämä kiinnostaa koska osa tutkijoista on sitä mieltä, että lappalaiset sekoittuivat muuhun väestöön ja asettuivat samalla tapaa asustamaan yhteisiä kyliä kuin Satakunnan ja Karjalan saapuva uudisasutus. Ketkä siis olivat näitä alkuperäisasukkaita kun "nimet" ovat nousseet kovaa kyytiä kohti pohjoisia Lapin korpia. Eli kuinka paljon noista paikoistakin on lappalaisten ja saamelaisten nimeämiä, ja ehkä alkujaan "omistamiakin".
Sanoppas se, sukunimet sukututkijalle ovat vain viitteitä. Niitten varhan ei voi paljon rakentaa. Oma esi-isänikin oli vain Jonas Jonason s.1742....ei mithän muuta. Taas äitini äitin pääsuku Kuolajärvellä on hyvin helppo seurattava Tenno, Kantola suvuissa. Kaikki muutkin suvut: Miulus, Kuhmitsa, Kalluni ym. Juhani Mäkitaloa on kehuttu paljon, eikä aiheetta. Luulisin, että meillä hänen kanssaan on yhteisiä juuriakin. Elämme kuitenkin aivan eri maailmassa ja kulttuurissa. Sanoin isälleni kerran, että emme taida olla mitään viljelijöitä. Hän totesi vain, että emme todellakaan. Me olemme selviytyjiä.
eva-riitta uotila
08.01.17, 17:54
;)Näihin sukunimien seurantoihin kun vielä lisää kielitieteen,niin ehkä selviää pikkuhiljaa kansan liikkeet:). Tätä Suomenmaata kiertäneenä olen huomannut,että niin Etelä-Savossa kuin Pohjois-Karjalassakin käytetään mie-sanaa,kuten lapissakin Kemin yläpuolella,mutta ei se mie painotu (äänny) samalla tavalla eri paikoissa. Kuitenkin sen on täytynyt siirtyä itäistä suuntaa kohti Lappia koska muualla ,lännessä,sitä ei käytetä.
;)Näihin sukunimien seurantoihin kun vielä lisää kielitieteen,niin ehkä selviää pikkuhiljaa kansan liikkeet:). Tätä Suomenmaata kiertäneenä olen huomannut,että niin Etelä-Savossa kuin Pohjois-Karjalassakin käytetään mie-sanaa,kuten lapissakin Kemin yläpuolella,mutta ei se mie painotu (äänny) samalla tavalla eri paikoissa. Kuitenkin sen on täytynyt siirtyä itäistä suuntaa kohti Lappia koska muualla ,lännessä,sitä ei käytetä.
Kiitos, kielitiede tosiaan osoittaa paljon asioita, tosin minulle tuntemattomampi tutkimusalue, mutta mie ja sie, kotoisalta kuulostaa:)
Gebhard on kirjoittanut Savonlinnan läänin oloista vuoteen 1571 ja nimistötutkimuksen valossa todennut, että läänin ensimmäiset tunnetut asukkaat ovat olleet lappalaisia.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Lisäksi hän on tehnyt havainnon, että usein paikkojen nimet ovat siirtyneet muuttoliikkeen matkassa ja ihmiset ovat nimenneet paikat entisten asuinsijojen mukaan. Näin oli käynyt Pohjois-Savossa, Pohjois-Hämeessä ja Kajaanissakin Etelä-Savosta tulleiden majapaikoilla. Samoin Jalkanen on todennut tutkimuksissaan lappalaisten olemassaolon hämäläisten erämailla. Jalkanen kertoo väitöskirjassaan, että Jämsän pitäjän asukkaat valittivat kuninkaalle 1550 kun Savolaiset ja Pohjanmaan Lappalaiset häiritsivät heitä kalavesillään ja asiahan määrättiin tutkittavaksi ja ratkaistavaksi oikeuden mukaan.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Samassa teoksessa mainitaan Lappalaiset, jotka kuuluivat yksityisen talon alle ja kyse on ilmeisesti vuodesta 1390 ja Saarion pitäjän oravimetsät ja kalavedet, jotka olivat Pohjassa (noor i Bothnen). Lappalaiset tosin hävisivät Hämeestä aikaisemmin, mutta heitä tavattiin Savossa vielä 1663 (Jalkanen).
Mielenkiintoinen on myös Kittilä Satakunnassa ja monia muita vastaavia nimiä, jotka voidaan löytää myös aivan pohjoisimmasta Lapista.
Voisiko kuvitella (täysin spekulointia kartalla, nimillä ja vuosiluvuilla) Rodzalan tulosuuntaa kun Savon Tavinsalmella mainitaan Antti ja Caupe Nikolauksenpoika Rosalaiset (Rodzalaiset) jo hyvin varhain 1540 luvulla. Ehkä he olivat kulkeneet itää kohti Karkun Kittilänkylän Rossista eli Ruotsalasta, missä mainitaan varhaisimpana asukkaana Olli Kitinpoika 1390 ja hänen jälkeensä Olaff (Raewhae) 1439 ja Ollin jälkeen Jöns Rodzala ja Ambrosius Jönsson Råss 1550 luvulla. Pälkäneelle ilmaantui jo 1469 Micil Ruåtzalainen ja poikansa Olavi sekä Jöns ja Orivedelle syntyi kaksi taloa käsittävä Ruotsilan kylä eli Rossila ja Kurki, joista Kurki autioitui ja liitettiin Rossiin. Ehkä Rossin talon Jöns muutti eräsijalle Hankavedelle ja sieltä jälkeläiset Tavinsalmelle ja mahdollisesti itäreittiä kohti Ylivieskaa ja pysyvää kotipaikkaa Kaakamajoen varrelta.
Kaakamakin on ilmeisesti nimistötutkimuksen mukaan saamelaista alkuperää ja toinen seudun pikkujoki Tiekso samoin ja näiden välimaastossa voidaan löytää yhtälailla hyvin paljon saamenlähtöisiä nimiä.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Alanen, Asutushistoriallisen nimistöntutkimuksen kaksi linjaa. Muinaistutkija 1/2005 sivu 41 http://www.sarks.fi/mt/pdf/2005_1.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Jalkanen, Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620, sivu 5 http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/jalkanen/I_luku_1_29.pdf
Palaan vielä Ruotsala nimeen ja Ruottalan kylän perustajan Antin taustoihin. Vaikka tämä onkin aivan spekulointia tiedonjyväsillä, ajan ja paikan arvioilla, en malta olla lisäämättä tarinaan vielä tätä olettamusta:
Ensimmäinen mahdollinen oletettu Ruotsala (Jöns Rodzlax) tuli mainituksi asiapapereissa Taivassalossa jo 1380, mistä nimi levisi vuosien saatossa Satakuntaan, Hämeeseen ja itäistä reittiä Oulunjoen vesistöjen kautta luultavasti Kaakamajoen varteen.
Kuka tietää saattoiko tuo nimi viitata yhtälailla ruotsalaisiin, mutta yhtälailla nimen taustalla saattaa olla jopa viikinkien perintö. Rusit olivat viikinkien heimo, jotka asuivat Mälaren ja Birkan sekä Gävlen alueilla, jonne sijoittui maakunta Roden/Roslagen. Sieltä nämä, luultavasti rusit eli Roslagenin viikingit Roslagskarlit kaupankäynnin myötä saapuivat vuosien saatossa yhä idemmäksi Ahvenanmaan kautta. Oliko heistä eräs Jöns Rodzlax, joka kirjattiin Anno Domini 1380 Taivassaloon.
Sopivasti Itämaan reitin varrella oli Taivassalo (Taivalsalo alkujaan) sekä Rymättylä, missä Ruotzalaisia asui ja tilan valtasivat aikanaan Tavast ja Fleming.
Rurikin jälkeläiset, nuo roslagskarlit, taittoivat matkaansa laivalla Itämaalle nykyisen Suomen alueella ja kauemmaksikin. Nämä viikinkien perilliset varjagit ja rusit[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) asuttivat Mälaren ja Birkan seutuja. Upplannin vehreissä maisemissa terotti miekkaansa aikanaan itse viikinkipäällikkö, varjagiruhtinas Rurik, joka oli Suomen kuninkaan poika ja suomalaisasutusta sieltä löytyikin. Viitteiden kirjoissa kerrotaan, että Roslagenin lahdella majailivat suomalaiset ja heitä kutsuttiin nimellä Ruotzalainen[i] (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). Rurikin ja veljiensä kanssa Novgorodiin asettuneet skandinaavit, jotka olivat Finnejä, heitä kutsuttiin nimillä Roots eli Ruotzalainen ja Slaaveja kutsuttiin Rusiksi[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2),[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Rodenin ikiaikainen kylä Upplannin itäisellä rantavainiolla oli viikinkien mieleen[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2). Myös Roðer eli rodd nimillä tuo paikka tunnettiin[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn3). Nimensä kylä sai ilmeisesti viikinkisoturin soutukunnan majoittuessa rantapenkalle. Kauppatavaran vaihto tiesi seitsemän meren matkoja ja majapaikkojen varustamista vihollista vastaan. Itäisen meren pohja olikin varsin mutkikas ja vaarallinen kaikkine karikkoineen, lukuun ottamatta tuota ainoaa kohoumaa, jota Ahvenanmaaksi myöhemmin kutsuttiin. Sinne ilmeisesti rakennettiinkin jonkinlainen linnoitus pysähdyspaikaksi.
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Internetistä löytyvässä lähteessä kerrotaan, että Haploryhmä N1c1 viittaa Birkan pohjoispuolelle suomalaisalueelle ja Aunuksenkarjalaan ja kaksikin Ruotzalaista mainitaan testissä, joista toinen on Samuel Samuelsson Ruotzalainen Iisalmesta 1720
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Svenska folkets histori från äldsta till närwarande tider, Skandinavien under Hedna-åldern, sivu 317; https://books.google.fi/books?id=1s9iAAAAcAAJ&pg=PA317&lpg=PA317&dq=Ruotzalainen%2BRurik&source=bl&ots=TP900JWFiO&sig=wD_OFe0_DMZ5G_RiWrDs3z6H3bM&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjH3Pr-qvnRAhXMPZoKHcViAQMQ6AEINjAE#v=onepage&q=Ruotzalainen%2BRurik&f=false
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Strinnholm, Wikingszüge, Staatsverfassung und Sitten der alten Skandinavier: Die Wikingszüge, sivu 289
____________
____________
[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) Dieterich, Göttingische Anzeigen von gelehrten Sachen, nide 114, sivu 1180
[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) Hedenstierna, Rus´, Varagians and Birka Warriors
[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref3) Nordisk familjebok, Roslagen, ss 933 – 934 http://runeberg.org/nfcc/0515.html
Sopivasti Itämaan reitin varrella oli Taivassalo (Taivalsalo alkujaan) sekä Rymättylä, missä Ruotzalaisia asui ja tilan valtasivat aikanaan Tavast ja Fleming.
Rurikin jälkeläiset, nuo roslagskarlit, taittoivat matkaansa laivalla Itämaalle nykyisen Suomen alueella ja kauemmaksikin. Nämä viikinkien perilliset varjagit ja rusit[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) asuttivat Mälaren ja Birkan seutuja. Upplannin vehreissä maisemissa terotti miekkaansa aikanaan itse viikinkipäällikkö, varjagiruhtinas Rurik, joka oli Suomen kuninkaan poika ja suomalaisasutusta sieltä löytyikin. Viitteiden kirjoissa kerrotaan, että Roslagenin lahdella majailivat suomalaiset ja heitä kutsuttiin nimellä Ruotzalainen[i] (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). Rurikin ja veljiensä kanssa Novgorodiin asettuneet skandinaavit, jotka olivat Finnejä, heitä kutsuttiin nimillä Roots eli Ruotzalainen ja Slaaveja kutsuttiin Rusiksi[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2),[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Rodenin ikiaikainen kylä Upplannin itäisellä rantavainiolla oli viikinkien mieleen[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2). Myös Roðer eli rodd nimillä tuo paikka tunnettiin[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn3). Nimensä kylä sai ilmeisesti viikinkisoturin soutukunnan majoittuessa rantapenkalle. Kauppatavaran vaihto tiesi seitsemän meren matkoja ja majapaikkojen varustamista vihollista vastaan. Itäisen meren pohja olikin varsin mutkikas ja vaarallinen kaikkine karikkoineen, lukuun ottamatta tuota ainoaa kohoumaa, jota Ahvenanmaaksi myöhemmin kutsuttiin. Sinne ilmeisesti rakennettiinkin jonkinlainen linnoitus pysähdyspaikaksi.
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Internetistä löytyvässä lähteessä kerrotaan, että Haploryhmä N1c1 viittaa Birkan pohjoispuolelle suomalaisalueelle ja Aunuksenkarjalaan ja kaksikin Ruotzalaista mainitaan testissä, joista toinen on Samuel Samuelsson Ruotzalainen Iisalmesta 1720
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Svenska folkets histori från äldsta till närwarande tider, Skandinavien under Hedna-åldern, sivu 317; https://books.google.fi/books?id=1s9iAAAAcAAJ&pg=PA317&lpg=PA317&dq=Ruotzalainen%2BRurik&source=bl&ots=TP900JWFiO&sig=wD_OFe0_DMZ5G_RiWrDs3z6H3bM&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjH3Pr-qvnRAhXMPZoKHcViAQMQ6AEINjAE#v=onepage&q=Ruotzalainen%2BRurik&f=false
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Strinnholm, Wikingszüge, Staatsverfassung und Sitten der alten Skandinavier: Die Wikingszüge, sivu 289
____________
____________
[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) Dieterich, Göttingische Anzeigen von gelehrten Sachen, nide 114, sivu 1180
[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) Hedenstierna, Rus´, Varagians and Birka Warriors
[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref3) Nordisk familjebok, Roslagen, ss 933 – 934 http://runeberg.org/nfcc/0515.html
Sen verran pitää puuttua vanhaan keskusteluun, että mitään suomalaisia ei ole todistettavasti asunut Birkan lähimaillakaan. Rurikin skandinaavinen isälinja edustaa samaa vanhaa N1c1-haploryhmän alahaploryhmää L550, josta polveutuvat linjan lähimmät sukulaiset balto-puolalainen ja espanjalainen ryhmä.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Rurikid.pdf
Sen verran pitää puuttua vanhaan keskusteluun, että mitään suomalaisia ei ole todistettavasti asunut Birkan lähimaillakaan. Rurikin skandinaavinen isälinja edustaa samaa vanhaa N1c1-haploryhmän alahaploryhmää L550, josta polveutuvat linjan lähimmät sukulaiset balto-puolalainen ja espanjalainen ryhmä.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Rurikid.pdf
No jaa, näitähän on tosiaan vaikea todistella, puolin ja toisin. Tässä lähinnä ajatus syntyi kun Kainuunmaalle Iisalmeen pysähtyi aikanaan Samuli Samulinpoika Ruotzalainen, ja hän kantoi tiettävästi N1c1 -merkkiä. Elikkä sitä Ruotzalan Anttia ajattelin "ehkä" juuriltaan samaksi kuin Samuli. Ja ensimmäinen Rodzala ilmaantui Taivassaloon A.D. 1380. Sopisi niin hyvin reitille, jos nyt tulivat Itämeren toiselta laidalta ja kerrotaan Birkan alueella elelleen jotakin väkeä, joista joku ehkä siirtyi Venäjänmaalle ja perusti Rusien valtakunnan, jos nyt tuo hapoloryhmä on tiettävästi löytynyt Birkan pohjoispuolelta sekä yhtälailla Aunuksen karjalasta.
Rodzalaiset oletettavasti tulivat sveanmaalta, mitä sitten lienevätkään ja kuinka nimi tulkitaan. Siihenkin löytyy muinaisruotsin tarinoista niin monenlaista selitystä.
Todistusta ei ole löydettävissä yhdestäkään edelläolevasta lauseesta, joten tarinaahan nämä näin kaukaiset jutut ovatkin.
Täydennän vielä, eli tiedot olen kaivellut jo mainitsemistani lähteistä ja ne tähän vielä liitän. Till Roden har bildats olika inbyggarbeteckningar. I Karlskrönikan (från omkr. 1450) förekommer ordet rodskarlar (roodzkarla). Det finns även belägg från 1440-talet. Det kan förtjänas nämnas, att fågelnamnet roskarl (Arenaria interpres) inte är identiskt med detta inbyggarnamn. Hellquist (Svensk etymologisk ordbok) uppger, att namnet syftar på »fågelns av rostrött, vitt o. svart brokiga utseende (jfr sv. Dial.: rosig, blommig, brokig) säkerl. med skämtsam ansl. till ä.nsv (’äldre nysvenska’, min kommentar) roskarl, rospigg, fsv. (’fornsvenska’, min kommentar) roþskarl«. En annan, sporadiskt uppträdande inbyggarbeteckning har varit rodsman; i Olaus Petris En swensk Cröneka talas sålunda om rodzmännena.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)
Eli edellinen teksti on suora kopio nimitutkijan artikkelista (ks viite). Lisäksi Ruotsin muinaishistorian sivulla 317 olevan tekstin mukaan Rurikin ja veljiensä kanssa Novgorodiin asettautuneita skandinaavisia sukuja suomalaiset kutsuivat nimillä Roots eli Ruotzalainen ja Slaveja Ruseiksi.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)
Roslagen, roslagskarlar ja rodspiggar mainitaan myös Blöndalin muinaishistoriassa[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).
Tiettävästi Pohjan perä ei sekään ole ollut niin erämaata kuin voisi luulla, koska siellä lienee joku seilannut jo 800 luvulla, jolloin vesireitti mm Laivajärveen oli vielä yhteydessä mereen, mutta pikkuhiljaa umpeutui. Arkeologisten tutkimusten mukaan asutusta alueella on ollut jo hyvin varhain, rautaa valmistettu jne. ja Laivajärven pohjakerroksesta on kuivauksen yhteydessä löydetty kappale ommellun veneen keulapuutta, joka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä viikinki- ja ristiretkiajalle, 900 – 1100 luvuille.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)
Ilmeisesti tuo paatti oli jonkinlainen Itämeren muinaislaivan edelläkävijä ja kuka sillä seilaili?
Tämä nyt vain kiinnostaa, en väitä edes, että muiden muassa nämä edellisessä viestissä mainitut Ruotzalaiset olisivat juurikin noita roslagskarleja, joskin voihan epäillä.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Dosentti, paikannimitutkija Nils Gustaf Stahre, Ortnamn i Stockholms skärgård – Palmquist, 2016: Vad betyder egentligen namnet Roslagen?
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2)https://books.google.fi/books?id=1s9iAAAAcAAJ&pg=PA317&lpg=PA317&dq=Ruotzalainen%2BRurik&source=bl&ots=TP900JWFiO&sig=wD_OFe0_DMZ5G_RiWrDs3z6H3bM&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjH3Pr-qvnRAhXMPZoKHcViAQMQ6AEINjAE#v=onepage&q=Ruotzalainen%2BRurik&f=true
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3)https://books.google.fi/books?id=vFRug14ui7gC&pg=PA1&dq=varangians+finnic&redir_esc=y&hl=fi#v=onepage&q=%22this%20traffic%20originated%20mainly%20in%20s weden%22&f=false
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4)https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=books&cd=1&ved=0ahUKEwj31sz_4PjYAhXGBiwKHQLuDbEQFgglMAA&url=https%3A%2F%2Fhelda.helsinki.fi%2Fbitstream%2F handle%2F10138%2F38751%2FSY_36_2012.pdf%3Fsequence %3D7&usg=AOvVaw1Y4btcznFkqlF13qToqpdt
Juhani Mäkitalo
28.01.18, 16:06
Tieteentekoko yhä vielä jatkuu, että mistä ruotsalaiset tulivat ??
JM
Olisihan se mukava jos Antti Hannunpoika Ruotzalaisen tarina selviäisi. Olen kaivellut lisäksi Ylikiimingin ja PienSavon maakirjoja ja esittäisin seuraavan tarinan:
Tavinsalmi kuului pohjoisessa sijainneeseen pien-Savon linnalääniin ja siellä sijaitsivat siis Saamainen (Sääminki), Rantasalmi ja Savilahti. Säämingin maantarkastusluettelon mukaan vuosina 1562 – 63 siellä asuivat Hannus, Peer ja Simon Rodzalainen. Veljekset eivät asuneet Säämingissä vielä 1558[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Hannun, Pekan ja Simon tulosuunta ei ole tiedossa, mutta tiedetään, että Kymijoen vesistössä sijaitsee iso järvi Ruotsalainen. Järven nimesi sen rantamailla 1400 luvulla asumuksen pystyttänyt Hannus Pederinpoika Rodzalainen. Karjalaisia eivät olleet ja lännestä olivat saapuneet, Kymijoen rantamaat olivat tutuiksi tulleet.
Säämingin maantarkastusluettelon mukaan vuosina 1562 – 63 mainitaan Hans, Peer ja Simon Rodzalainen[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Maakirjan mukaan Säämingin Otavanniemessä Hannu ja Pekka Ruotsalaisten (Rotzalains) vanhaan perintömaahan kuuluivat Komerontaival, mikäli oli kylän asuinpaikka ja lisäksi Kurenahon salo (nyk Puumalaa), Lepistönkarista saari, Korkia-aho jota Gödik Fincke vaati, Vehkasaari, Aitosaari, Sauvasaari sekä Huhtisaari, jotka kaikki sijaitsivat lähellä Saukonsaaren kylää. Edellä mainituilla maakappaleilla löytyi vähän tilaa kaskimetsälle, vähäiset tervasmetsät, hyvät laidunmaat ja kalastusta Pihlajavedellä. Hannun ja Pekan perintömaat siirtyivät aikanaan Paavo Laurinpoika Innaiselle, mutta tila autioitui ja rapistui vuoteen 1646 mennessä[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Hannu ja Pekka Ruotsalaisen kotipaikka Otavanniemessä oli Sulkavan ja Savonlinnan puolivälissä ja Karistaansaari sijaitsee Pihlajaveden Valkiajärvellä ja Lapinsalo tästä linnuntietä noin 30 km pohjoiseen. Kurenahoon Otavanniemestä ei ole kuin 35 km.
Antti Rodzalainen asui Savolaxin neljänneksessä vuonna 1586 ja Tavisalmella samana vuonna Heikki Koakain eli olisiko ollut saman kylän Kuokkasen esi-isä. Savossa Antti ja Niilo Rodzalaisten talo oli jo autiona 1587[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) ja Antti kirjattiin vuonna 1588 Nerkoojärvelle. Eli oliko juuri matkalla kohti Ylikiiminkiä, sillä Anttia eikä myöskään Olli Halosta eikä Rasmus Lappea mainita Nerkoolla enää seuraavana vuonna. Antti tuli Ylikiiminkiin vuonna 1588[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) ja eli kylässä vajaan pari vuotta huonemiehenä. Antti Rodzalainen asui huonemiehenä Ylikiimingissä vielä 1589. Mukanaan tuli Antrei Karfwoinen, joka myös asettui samaan kylään ja mainitaan samoina vuosina. Antti Rodzalainen jatkoi matkaansa, sillä huonemiehiä ei enää Ylikiimingissä 1590 nähty, eli Karvosen Anttikin luultavasti lähti Antin matkaan. Luultavasti Antti lähti jatkamaan matkaansa koska Lasse Rottisen [kymm 1586 Rotzinen] talo poltettiin juuri tuona vuonna. Olivatko kylältä jo muuan vuosi sitten lähteneet kohti pohjoista muun muassa Paavali Halonen, Mikko Koroinen ja Pekka Oinoinen.
___________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Tavinsalmen kartanon mk 1558 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3122685
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Rantasalmen voutikunnan mk 1562 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3129529
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Rantatupa, Sääminki https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45556/KA%20C1%2094-95%20S%C3%A4%C3%A4minki%20Otavanniemi%20Kommerniem i.pdf.txt
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) PienSavon mk 1587 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3153046
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Husman luettelo 1588 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673869
Juhani Mäkitalo
05.02.18, 20:29
Mikähän tässä Antti Ruotsalaisen elämässä on epäselvää ?? Jouko Vahtola kirjoittaa nimistöväitöksessään (1980) s. 442: Nimistövertailujen pohjalta päädytään tulokseen, että kyseessä oli se ANTTI RUOTSALAINEN, joka mainitaan husman-luettelossa Iissä v. 1588 ja 1589 ja esiintyy Kaakamon alla, johon Ruottalakin alkuaan kuului, v. 1593 alk.. Turhaa viisastelua näiden kirjurien versioiden kanssa mikä se alkuperäinen ja oikea nimi on ollut. VAHTOLA sanoo selkeästi, että se on RUOTSALAINEN ja siitä Ruotzala ym. ja ed nykyversioon RUOTTALA kylännimenä. Vuosikausia jatketaan tätäkin selvää asiaa. JM
Jatkan vielä hiippakunnan hämärässä, ja nyt valoa tuovat hiukan Riksarkivetin tallenteet. Ohessa linkki Västerbottens handlingar (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044382_00021)SE/RA/5121/5121.16/1539: 1 (1539) (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044382_00021), ja tallenne kertoo Kaakaman asukkaista vuodelta 1539. Näyttäisi olleen viisi savua kirjattuna ja isännät Lasse Niilonpoika, Antti ja Niilo Joninpojat, Pekka Ollinpoika ja Lassi Antinpoika. Tunnistaisiko joku, mitä nuo oheismaininnat pitävät sisällään?
Anders Rooslaine mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1593, niinkuin JM on jo aiemmin esittänytkin. Ja Vojakkalassa samana vuonna Raffual Tars (linkki (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044382_00020)).
Kirjaukset eivät liene selviä kyselemällä, ja siksi arvailen voisiko siinä lukea jotakuinkin "ij samir"- "ij sömir" tms, joskaan en käsitä mitä tarkoittaa. "Ij" voisi tarkoittaa jossakin, jonnekin, mutta mitä toinen sana....
Toinen kysymys koskee manttaaliluetteloita ko ajalta ja siellä merkintöjä IQ? Saamelaisten ensyklopedia netissä kertoo, että läntisemmissä lapinmaissa käytettiin veronmaksuun usein myös rahaa. Kaikki eivät maksaneet veroa täysimääräisenä, vaan kukin verovelvollinen oman maksukykynsä mukaan. Aivan vuosisadan (1500-luvun) lopulla yksittäisen veronmaksajan veronmaksukyky alettiin ilmaista verotusluvulla manttaali: Täyden manttaalin saamelainen maksoi veronsa täytenä, œ-manttaalin saamelainen suoritti verosta vain puolet ja Œ-manttaalin saamelainen puolestaan yhden neljäsosan[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Kyselen saattavatko nuo merkinnät IQ tarkoittaa näitä saamelaisten manttaaleja, vai mitä merkinnät ehkä tarkoittavat? Tässä vuoden 1554[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) rekisterissä Kaakamaan on kirjattu esim Niilo Ioninpojalle IQ-merkintä, lisäksi vuoden 1556[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) luettelossa on enemmänkin kirjauksia.
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Saamelaiskulttuurin ensyklopedia, Sámi kultuvrra diahtosátnegirji; Lapinverotus
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044393_00051
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044396_00033
Kirjaukset eivät liene selviä kyselemällä, ja siksi arvailen voisiko siinä lukea jotakuinkin "ij samir"- "ij sömir" tms, joskaan en käsitä mitä tarkoittaa. "Ij" voisi tarkoittaa jossakin, jonnekin, mutta mitä toinen sana....
Arvaillaan sitten :) Söner ?
Kiitos paljon pyrkimyksestä selvittää probleemaa:) Esittämäsi vaihtoehto kyllä toisaalta sopisi, sillä jotenkin sieltä saan tavatuksi esimerkiksi Suensaaren asukkaiden kohdalla maininnat "in brodir"ja "in son". Tosin Kaakaman ja Laivaniemen muutamat merkinnät eivät näytä samanlaisilta, ja mihin nuo merkinnät yleensä viittaavat. Kirjailiko metsissä samoileva verovirkailija tosiaan ylös vaihtuneen asumapaikan sukulaisissa, vai mitä nuo merkinnät tarkoittavat.
Jotenkin minä yhäkin näen Kaakaman oheismerkintöjen osalta kirjurin kynän piirtäneen ensiksi s-kirjaimen, jota seuraa joko ö tai o tai ehken á tai ó. Seuraava kirjain voisi olla m-kirjain, sillä siinä on enemmän sakaroita kun noissa "son" -sanoissa. M-kirjainta seuranneessa kirjaimessa näyttäisi olevan päättäväisesti pilkku, ehken kertomassa i-kirjaimesta, vai onko se "koristeltu" e-kirjain é? Aukeamalta löytyy ainakin Raumolta Per Person samalla tapaa "koristeltuna" eli Pér Pérson. Tiedä häntä? Ja viimeinen kirjain näyttäisii r-kirjaimelta, jos vertaa muihin r-kirjaimia sisältäviin sanoihin, esim Birköö. Eli saan tästä "sámir", "sómir", "sámér" tai "sómér" tms, tai sen "sónér", jos tuo keskimmäinen kirjain luetaan n-kirjaimeksi:)
Lisäksi kyllä kiinnostaisi tietää, mitä nuo IQ-merkinnät muutamien isäntien kohdalla tarkoittavat.
Juhani Mäkitalo
09.01.19, 17:06
IQ = älykkyysosamäärä, ehkä ei tässä yht. kuitenkaan.
Kuinkahan tuon merkinnän IQ oikein voisikaan selvittää, en löydä mistään vihjeitä.
Riksarkivetin tallenteista voi löytää aika lailla täydelliset verojen ja maksujen keruulistat vuodesta 1539, aina 1700 luvulle. Loppu jää kyllä tulkitsijan vastuulle ja tulee mieleen, mistähän Yli- ja Alakaakaman asutus lähti liikkeelle, jos Heikinjuntinperä olisi niitä ensimmäisiä paikkoja, jotka asutettiin. Vuonna 1539 isäntinä mainitaan Lasse Niilonpoika, Antti Joninpoika, Niilo Juhonpoika, Pekka Ollinpoika ja Lassi Antinpoika. Vuodesta 1547 taloluku oli lisääntynyt kahdella, entisten lisäksi ja luultavasti olivat näiden 1539 isäntien jälkeläisiä, Heikki ja Hannu Laurinpojat. Vuodesta 1551 ilmaantui kolmaskin Laurinpoika ja lisäksi Jon Joninpoika. Nämä yhdeksän talollista makselivat veroja aina vuoteen 1560, jolloin alkoi enemmälti näkyä vaihtelua. Talollisten määrä näyttää aika vakiintuneelta 1500-luvun loppuun saakka. Antti Ruotsalaisen saapumisen aikaan taloluku nousi kolmella. Yhtäkkiä vuonna 1601 isäntiä kirjattiin heti useampia ja tästäkö Kaakamon kylä lähti muodostumaan.
Kuka lie ollut mainittu Hannu Hämäläinen kahdeksasosamanttaalin tilallaan vuonna 1607, joka ei lie kuitenkaan ollut Könösiäkään koska nämä miehet mainitaan molemmat omilla samankokoisilla tiloillaan vuonna 1613. Olivatko jo silloin könöläläisiä, eli kirjattiinko Könölä Kaakaman kylään? Kuokkanen ilmaantui 1619 sinne Ruotsalan Antin naapuriksi. Mutta kuka oli 1630 merkattu Antti Stinger(?) neljännesmanttaalin tilalle, oliko Kuokkanen, joka oli samankokoinen.
Saattoikohan Karvalan talo olla vanhempikin tila Kaakamajokivarressa. 1630-luvulla mainittiin Mikko Jönssinpoika ⅓-manttaalin tilalla. Jos lähtee seuraamaan nimeä, se esiintyy vuodesta 1613. Ko vuonna mainitaan, että tila oli ollut ⅔ manttaalia ja nyt ½ -manttaalia. Mikkoa edelsi sopivasti Jon Mikonpoika vuodesta 1601, joka nimensä perusteella voisi olla Mikon edeltäjä ja tilakokokin sopisi, ⅔ manttaalia. Kuka tämä Jönssi Mikonpoika saattoi olla? Vuonna 1597 mainitaan Ions Beltar ja samalla paikalla 1597 Jons Bertilinpoika, eli oliko kyseessä sama henkilö, ja vielä samassa talossa? Tätä Beltaria tai Bertilinpoikaa edelsi vuoteen 1594 Mikel Beltar, joka vuoden 1589 kymmenysluetteloon kirjattiin Mikko Beltarssonina. Beltarin nimellä tämä Mikko kirjattiin vuodesta 1577, ja oletettavasti aiemmin esiintynyt Mikko Henrikinpoika oli sama henkilö vuodesta 1560, jolloin ilmaantui Kaakaman kirjoihin. Henrikkejä asui parikin kylässä, mutta sopisiko Mikko tulemaan Vojakkalasta, koska sieltä hävisi samoihin aikoihin Mikko Henrikinpoika, ja tämä Mikko kirjattiin Vojakkalassa heti Olavi Belttar -nimisen isännän perään. Mikko Henrikinpoika mainitaan Vojakkalassa vv 1555 – 1559. Liekö tuo Beltar ollut muunnos Bertil-nimestä?
Ovathan nämä kaukaa haettuja, joskin aikakin on kaukana.
Juhani Mäkitalo
15.01.19, 02:22
Täällä taitaa olla ongelmia ? En broder en son ihmetyttää ?
BELTARE on ammattinimike, siinä on kantasanana BÄLTE = vyö, siis vyöntekijä, nimi muotoutui Tornion seudulla myöhemmin PELTTARI ksi, tässä muodossa sitä esiintyy edelleen mm. ent. Alatornion Alavojakkalassa on tämänniminen tila ja suku, 7 kpl taisi olla viim. puh.luet. Luokkatoverini lyseossa oli myöh. kansanedustaja Seppo PELTTARi (kesk.), ei liene enää eduskunnassa.
Juhani Mäkitalo
15.01.19, 02:27
Eihän se mikään Q ole , vaan S, siis 1 son - yksinkertaista !
Juhani Mäkitalo
15.01.19, 02:40
... ja nämä ij:t on lukusanoja, tarkistakaa jostain sukututkijan sanastosta ! Minulla on kotona vain suppea Oulun sukututkimusseuran julkaisu 14, tässä näitä ei ole !
Markku Pelttari
15.01.19, 08:13
ij = 2
Paljastui tästä teoksesta (sivu 28). Tuon kun jaksaisi lukea ja sisäistää!
www.fnf.nu/_filer/bagerfeldt/55%20bokstäver%20och%20gamla%20skrifter.pdf
Tuosta Beltar-nimestä jostakin taisinkin lukea, että kyseessä olisi ollut vyöntekijä, tai ylipäätään sellaisten solkia ja metalliosia sisältävien nahkatöiden tekijä, esim. valjaat, vyöt jne.
Kovin ovat haastavia nämä koukerot. En oikein vieläkään pääse käsitykseen näistä merkinnöistä, mitä ne kertoivat verottajalle, tai mitä verottaja näillä tahtoi kertoa kirjanpidossaan?
Liitän tähän nyt vielä tiedot parilta vuodelta. Eli kyse Kaakaman Niilo Joninpojasta, joka merkattiin tuolla IQ tai IS -merkinnällä vaihtelevasti ja esimerkissä nyt vuonna 1554 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044393_00051) ja heti seuraavana vuonna 1555 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044396_00033) näyttäisi merkintä olevan 1M. Eli onko M saman ajattelun mukaan Niilon Muori:), joskin muori häviää jälleen 1559 kun Niilo kirjataan tuolla iQ tai iS -merkinnällä.
Tähän kyllä toivoisin pitkämielisyyttä ja jonkinlaista valistusta. En aio väittää mitään, kun taidot eivät siihen riitä, mutta toivoisin ymmärtäväni tämän.
Kiitos myös tuosta latinan kirjauksesta ij=2, ja kirja kokonaisuudessaan mitä mainiointa selattavaa.
Eli kyse Kaakaman Niilo Joninpojasta, joka merkattiin tuolla IQ tai IS -merkinnällä vaihtelevasti ja esimerkissä nyt vuonna 1554 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044393_00051) ja heti seuraavana vuonna 1555 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044396_00033) näyttäisi merkintä olevan 1M. Eli onko M saman ajattelun mukaan Niilon Muori:), joskin muori häviää jälleen 1559 kun Niilo kirjataan tuolla iQ tai iS -merkinnällä.
Vävy paremminkin :)
Kyllä se tietenkin måg-en sopisi olemaan, mutta miksi ihmeessä vävy olisi merkitty kolmen vuoden ajan isännäksi ja Niilo Joninpoika jatkoi tämän jälkeen vielä vuoteen 1563. Mikähän tuota selittää?
Kuokkasen tila kirjattiin ensimmäistä kertaa vuoden 1613 tietoihin kahdeksasosamanttaalin tilana, ja edelleen vuonna 1621. Sitten vuonna 1630 listoille kirjattiin Antti Stingern neljäsosamanttaalin tilalle. J. Mäkitalon isäntäluettelossa tila on kirjattu Kuokkanen/Erkinantin tilaksi. Kiinnostavaa, sillä saattoiko tuo Stingern tarkoittaa Springarea, joka oli eräs Blind-suvun jäsenen nimi jossakin lähteessä kirjattuna. Erkinanttiahan isännöi myöhemmin Antti Erkinpoika Blind eli Sokia.
Juhani Mäkitalo
18.01.19, 16:35
Nimimi. OUTIKKA kertoo ed., että jostakin taisin lukea .... kun oli kyse imeisesti samana päivänä kirjoittamastani viestistä, jossa asia selvitetty. Eihän tuohon olisi tarvinnut muuta lisätä kuin KIITOS !
Nimimi. OUTIKKA kertoo ed., että jostakin taisin lukea .... kun oli kyse imeisesti samana päivänä kirjoittamastani viestistä, jossa asia selvitetty. Eihän tuohon olisi tarvinnut muuta lisätä kuin KIITOS !
Ilman muuta voin asiantuntijaa kiittää, monta asiaa on matkan varrella selkiytynyt. Tosin tässä kohtaa viittaan Blind-Springare -yhteyteen, josta taisin lukea Anbytarforum (https://forum.genealogi.se/index.php?topic=129348.0)ilta. Springern tosiaan löytyy Juhani Mäkitalon isäntäluetteloista, yhtälailla sen löysin nyt RA :n aineistoista ja palasin tarkistamaan asian vielä tästä isäntäluettelosta. Kiitos siitä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.