Kaukosen esipolvista Kittilässä

[Matti Sandqvist]

Kaukosten juuria on käsitelty useissa viestiketjuissa, mutta vain palasina. Yritän kommentoitavaksi ja korjattavaksi koota kokonaisuutta.

Vuoden 1711 veroluettelosta on pääteltävissä, että Kaukosen uudistila olisi ollut Paloniemessä vuodesta 1640 lähtien.

I Matti Heikinpoika Kaukonen (tuomiokirja 1684/JM)
- Pekka (Pehr)
- Matti (Mats)

II 1. Pekka Matinpoika Kaukonen k. 1729-1730 (veroluetteloissa)
Vo: Brita Larsdr. (ilmeisesti käräjätiedoissa?)
- Ingrid
II 2. Matti Matinpoika Kaukonen k. noin 1720 (veroluettelossa poika esille)
Vo: Kaarina Mikontytär (ilmeisesti käräjätiedoissa?)
- Matti

III 1. Ingrid Pekantytär Kaukonen k.1735
M: Klaus Mikonpoika Kyrö k. 4.10.1765 (mainittu jossain vävyksi)
2. vo: Aili Erkintytär Salmi s. 1.1.1711 k. 13.11.1790
- Mikko jne.
III 2. Matti Matinpoika Kaukonen k. >1742 Norjassa?
Vo: Regina Antintytär Nikkinen
- Pekka
- Maria
- Valborg
- Margeta
Mutta Lapin lukutaitoiset noin 1723:
Matts Cauconen
H. Anna
son Pehr
dr Maria

IV 1. Mikko Klausinpoika Kaukonen/Ranta s. 27.1.1721 k. 10.2.1794
Vo: Anna Pekantytär Kaukonen s. 3.10.1725 k. 23.3.1813
- Klaus jne.
IV 2. Pekka Matinpoika Kaukonen s. 1702 k.
Vo: Elin Heikintytär
- Anna jne.

Varmasti korjattavaa!

Matti S

[Lasse80]

Kaukosten juuria on käsitelty useissa viestiketjuissa, mutta vain palasina. Yritän kommentoitavaksi ja korjattavaksi koota kokonaisuutta.


II 1. Pekka Matinpoika Kaukonen k. 1729-1730 (veroluetteloissa)
Vo: Brita Larsdr. (ilmeisesti käräjätiedoissa?)
- Ingrid

Matti S

Klaus meni naimisiin ensimmäisen kerran Ingrid Pekantytär Kaukosen kanssa. Vuoden 1711 Kittilän käräjillä mainitaan Pekka ja Brita Kaukosen testamentanneen Kaukosen tilan isännyyden vävylleen Klaus Mikonpoika Kyrölle. Pekka ja Brita olivat jääneet vaille miespuolista jälkeläistä, joten vävy oli yksi mahdollisuus talon jatkamiselle. Joidenkin tutkimusten mukaan Pekka ja Brita olisivat olleet täysin lapsettomia, jolloin Klaun puoliso ei olisi ollut heidän tytär. Ainoana ehtona testamentissa oli, että Klaus suostuu vaimoineen huolehtimaan Pekan ja Britan elatuksesta heidän kuolemaansa saakka. Vuodesta 1715 lähtien mainitaan Klaus perheineen isännöimässä Kittilän Kaukosen tilaa, josta myöhemmin muodostui kokonainen kylä.
Lähde: https://sites.google.com/site/kuitulagenealogos/kyro/kolmannen-polven-kyrot

//Lasse

[Lasse80]

Kaukosten juuria on käsitelty useissa viestiketjuissa, mutta vain palasina. Yritän kommentoitavaksi ja korjattavaksi koota kokonaisuutta.


II 2. Matti Matinpoika Kaukonen k. noin 1720 (veroluettelossa poika esille)
Vo: Kaarina Mikontytär (ilmeisesti käräjätiedoissa?)
- Matti


Matti S

Löytyy tällainen myös netistä:

Hyvin todennäköisesti Mikon sisar Kaarina Mikontytär
avioitui Matti Kaukosen kanssa. He olivat lapseton pariskunta ja antoivat syytinkisopimusta vastaan Paloniemen uudistilan Mikon pojalle Klausille. Hän otti sukunimekseen Kaukonen tultuaan Paloniemen isännäksi vuonna 1715.55
55 Jordeböcker för Torneå och Kemi Lappmarcker 1705–1715. Skattelängder för Kemi lappmark 1702–1773.
Länsräkenskaper. Västerbottens län. SRA.
http://oikeusministerio.fi/sv/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20066lapinmaanmaaoikeudet.asutuksenjamaankaytonhis toriakeskisessalapissajaenontekiolla1900-luvunalkuun/Files/OMJU_2006_6_Asutuksen_ja_maankayton.pdf

//Lasse

[Lasse80]

Kaukosten juuria on käsitelty useissa viestiketjuissa, mutta vain palasina. Yritän kommentoitavaksi ja korjattavaksi koota kokonaisuutta.


II 2. Matti Matinpoika Kaukonen k. noin 1720 (veroluettelossa poika esille)
Vo: Kaarina Mikontytär (ilmeisesti käräjätiedoissa?)
- Matti


Matti S

Löytyy tällainen myös netistä:

Hyvin todennäköisesti Mikko Kyrön sisar Kaarina Mikontytär
avioitui Matti Kaukosen kanssa. He olivat lapseton pariskunta ja antoivat syytinkisopimusta vastaan Paloniemen uudistilan Mikon pojalle Klausille. Hän otti sukunimekseen Kaukonen tultuaan Paloniemen isännäksi vuonna 1715.55
55 Jordeböcker för Torneå och Kemi Lappmarcker 1705–1715. Skattelängder för Kemi lappmark 1702–1773.
Länsräkenskaper. Västerbottens län. SRA.
http://oikeusministerio.fi/sv/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20066lapinmaanmaaoikeudet.asutuksenjamaankaytonhis toriakeskisessalapissajaenontekiolla1900-luvunalkuun/Files/OMJU_2006_6_Asutuksen_ja_maankayton.pdf

//Lasse

[Matti Sandqvist]

Lasse, kiitos kommenteista. Yleensähän lähdetään siitä, että Pekka Matinpoika k. 1729-1730 oli Matti Matinpoika vanhemman k. noin 1720 ja Kaarina Mikontyttären poika. Ja niin voi ollakin. Tarkoituksella laitoin toisin.

Vanhin nimeltä tiedetty oli Matti Heikinpoika Kaukonen ja hänellä kaksi poikaa, Pekka ja Matti. Tätä Pekkaa yritin sovittaa, mutta voi olla edellistä sukupolvea verrattuna testamenttaaja Pekka Matinpoikaan.

Kaarina Mikontyttären Kyrö-yhteydestä lienee jossain alkuperäislähde. Enbuske toteaa vain "hyvin todennäköisesti".

Tuo Lapin lukutaitoisten kirjauksessa noin 1723 "Matts Cauconen, H. Anna, son Pehr ja dr Maria" hämmentää vaimo Anna. Oliko Anna 1. vaimo ja Regina vasta 2. Tuskin kirjausvirhe?

Matti S

[Erkki A Tikkanen]

Löytyy tällainen myös netistä:

Hyvin todennäköisesti Mikko Kyrön sisar Kaarina Mikontytär
avioitui Matti Kaukosen kanssa. He olivat lapseton pariskunta ja antoivat syytinkisopimusta vastaan Paloniemen uudistilan Mikon pojalle Klausille. Hän otti sukunimekseen Kaukonen tultuaan Paloniemen isännäksi vuonna 1715.55
55 Jordeböcker för Torneå och Kemi Lappmarcker 1705–1715. Skattelängder för Kemi lappmark 1702–1773.
Länsräkenskaper. Västerbottens län. SRA.
http://oikeusministerio.fi/sv/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20066lapinmaanmaaoikeudet.asutuksenjamaankaytonhis toriakeskisessalapissajaenontekiolla1900-luvunalkuun/Files/OMJU_2006_6_Asutuksen_ja_maankayton.pdf

//Lasse

Harmillisesti kaikki Kaukosen paperini ovat kotoSuomessa, mutta mukana on esim. 1730 tuomiokirja, jossa mainitaan Matti Matinpoika Kaukonen + puolisonsa Anna Antintytär ja Matin poika Pekka + puolisonsa Ella Heikintytär. En ole ehtinyt kääntää selkokielelle tuota käräjäjuttua, mutta siinä käsitellään edelleen Paloniemen asumusta. Jutussa mainitaan myös lautamies Klaes Mikonpoika Kyrö. Eli Klaes tunnettiin vielä 1730 sukunimellä Kyrö.

Mukana on myös pieni tieto vuoden 1700 Kittilän käräjiltä, jossa mainitaan Matti Kaukonen veljineen sekä Matin poika, joka oli mennyt naimisiin lappalaistytön kanssa. Ehkä kyse oli majavanpyynnistä, se selviää kunhan saan loputkin paperit paikalle.
Oliko tämä poika se Matti Matinpoika, joka oli tuo samainen Matti vuoden 1730 tuomiokirjassa? Ja oliko Anna Antintytär sama kuin Regina Antintytär ja oli kirjurin virhe, vai oliko hän esim. ensimmäinen vaimonsa ja ehkä toisen vaimon sisar? Pitää näköjään alkaa kaivella enemmän noita tuomiokirjoja, jos tähän asiaan tulisi valaistusta. Regina kun ainakin on lappalaista juurta.
Tuo Enbusken lausuma, että Matti Matinpoika olisi ollut lapseton, ei pitäisi noiden käräjäpöytäkirjojen mukaan paikkaansa, tai kyseessä on sitten täysin toinen Matti Matinpoika ja hänen puolisonsa.

[Matti Sandqvist]

Ei laiteta Enbusken nimiin lapsettomuudesta mitään. Lainaan "Hyvin todennäköisesti Mikon sisar tai täti Kaarina Mikontytär oli avioitunut Matti Kaukosen kanssa Paloniemeen. Heidän poikansa Pekka Matinpoika Kaukonen testamenttasi yhdessä puolisonsa Briitta Laurintyttären kanssa syytinkisopimusta vastaan Paloniemen uudistilan Klaus Mikonpoika Kyrölle vuonna 1712. Klaus otti sukunimekseen Kaukonen tultuaan Paloniemen isännäksi vuonna 1715". Viitteena Kittilän käräjät 1717.

Enbuskekin lähtee siitä, että testamenttaava Pekka oli Matti Matinpoika vanhemman poika eikä vanhimman Matti Heikinpojan poika kuten alkuviestiin kirjasin.

Matti S

[Lasse80]

Kirjasta: Kittilän vanhimmat suvut Reijo Lukkarinen 1994

Savosta olis Kaukonen tullut...

//Lasse

[Jonas]

Tuossa edellä taisi olla ristiriitaisuuksiakin....ehkä itse menin Mattseissa ja Pehreissä sekaisin. Itselläni on kuitenkin ollut vuosia seuraava ketju:
Matts Mattsson Kaukonen
Carin Mickelsdr.

Matts Mattsson Kaukonen
Regina Andersdr. Nickinen

Pehr Mattsson Kaukonen s. 1702 +4.2.1780
Elin Henriksdr. (Mäkelä) s. 1700 +1761

Elin Pehrsdr. Kaukonen s. 30.4.1727 +12.6.1784
Mickel Johanss. Jääskö 30.11.1725 +23.3.1798

Malin Mickelsdr. Jääskö s. 17.1.1746 + 13.5.1803
Henrik Mickelsson Kallo s. 15.3.1741 +11.4.1803

Tämä on tietenkin vain yksi haara, joka johtaa Kalloihin....en ole tätä kuitenkaan osannut epäillä rippikirjojenkaan perusteella??

[Markku Pelttari]

Mielenkiintoinen tämä Klaus Mikonpoika Kaukonen - Kyrö ja hänen perhesuhteensa, aika sekavaa.

Ensinnäkin hänen syntymäaikansa. Rippikirjoissa ensin 1689, mutta sitten viimeisimpänä tietona 1689 on vedetty yli ja tilalle tarkka 29.7.1674, josta kuolintietoonkin v. 1765 on saatu tarkka ikä 91 vuotta ja risat. Perhesuhteidensa mukaan hän ei normaalein oletuksin voinut olla noin vanha. Hänellä oli ainakin viisi sisarusta, jotka olivat syntyneet 1685 - 1692. Klausin ja seuraavan sisaruksen välinen ikäero siten 11 vuotta? Sitten Klausin omat ainakin 12 lasta, syntyneet 1721 - 1755 Klausin ollessa 46 - 81 vuotta. Kovin myöhään aloitti lasten teon ja vielä myöhempään lopetti! Siten 1689 tuntuu uskottavammalta syntymävuodelta varsinkin kun ensimmäinen vaimo Inkeri oli syntynyt sopivammin 1690.

Sitten tämä vaimo Inkeri. Useimmiten ilmeisesti hänet mainitaan nimellä Pekantytär, mutta Lukkarisen mukaan hän oli Matti Pekanpoika (!) Kaukosen ja Regina Nikkisen tytär. Löytyneekö Inkerin oikea patronyymi jostain tuomiokirjoista? Onko kellään linkkiä siihen alkuperäiseen käräjäkirjaan 1711/1712, jossa Pekka ja Brita Kaukonen testamenttaavat Paloniemen tilan Klaus Mikonpoika Kyrölle?

[Matti Sandqvist]

Klaus Mikonpojan syntymäajasta olen samaa mieltä eli noin 1689. Huomautin asiasta jo 2006, kun Jokelan sukukirja julkaistiin.

Juhani Mäkitalon mukaan, jota kyllä uskon, ensimmäinen lähteistä löydetty Kaukonen Kittilässä oli Matti Heikinpoika Kaukonen (tuomiokirja 1684). Muihin kehitelmiin suhtaudun epäillen.

Huomasin, ettei Enbuske mainitse Klaus Mikonpojan vaimosta mitään. Inkerin patronyymin lähteen (ja muitakin Kaukoslähteitä) tietänee Erkki Tikkanen, kunhan kotiutuu jostain maailmalta.

Matti S

[Erkki A Tikkanen]

...

Tuo Lapin lukutaitoisten kirjauksessa noin 1723 "Matts Cauconen, H. Anna, son Pehr ja dr Maria" hämmentää vaimo Anna. Oliko Anna 1. vaimo ja Regina vasta 2. Tuskin kirjausvirhe?

Matti S
Vilkuilin ajankuluksi vanhoja tuomiokirjoja, jotka onneksi ovat aina koneellani mukana. Kittilän käräjillä 2.3.1703 mainittiin lappalainen Antti Laurinpoika, jonka tytär Anna oli mennyt naimisiin Matti Kaukosen pojan Matti Matinpojan kanssa!
Eli johtopäätöksenä tästä teen sen, että Pekka Matinpoika, s. 1702, on Anna Antintyttären poika ja Regina Antintytär Nikkinen on siis Matin toinen puoliso, joilla ei ehkä ollut yhteisiä lapsia ollenkaan, ellei joku noista rippikirjassakin olevista tyttäristä ollut Reginan. Esim. Maria olisi Annan ja loput Reginan, eikös ne loput tyttäretkin olisi muuten mainittu tuossa lukutaitoisten kirjassa.
Jatkan selailua, tuomiokirjoista löytyy kaikkea mukavaa, kunhan vain jaksaa tankata sitä vanhaa ruottia :cool:

Huomasin, ettei Enbuske mainitse Klaus Mikonpojan vaimosta mitään. Inkerin patronyymin lähteen (ja muitakin Kaukoslähteitä) tietänee Erkki Tikkanen, kunhan kotiutuu jostain maailmalta

PS. Matti, asun Gozolla, enkä vähään aikaan ole käymässä Suomessa, joten tarkemmat Kaukos-selvitykset tulevat viiveellä.

[Erkki A Tikkanen]

Edelliseen lisäyksenä, että Anna Antintytär mainitaan Matin vaimona vielä tuomiokirjassa vuodelta 1730, mutta Regina Antintytär Nikkinen jo 1731 alkavassa rippikirjassa.

[Matti Sandqvist]

Olen ihmetellyt sitä, että Regina näkyy tosiaan vain rippikirjassa vuodet 1731-1742. Nikkisen toiset tyttäret, Margeta ja Anna, ovat jo lukutaitoisissa.

Matti S

[Lasse80]

Edelliseen lisäyksenä, että Anna Antintytär mainitaan Matin vaimona vielä tuomiokirjassa vuodelta 1730, mutta Regina Antintytär Nikkinen jo 1731 alkavassa rippikirjassa.

Löytyy Matts Caukois hustru ----18 (luultavasti Anna Andersdotter)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3954&pnum=14 (Tilit 1729)
Mitäs tarkoitta tuo colliq (=keräys?) 02.02-1729 Olisko antanut kirkolle 18,00? Ajatellin että voisko liityä johonki hautaukseen tai...?

//Lasse

[Markku Pelttari]

Sodankylän tilikirjoja olen minäkin silloin tällöin selannut. Jos lähdetään Lassen esimerkin oikeanpuoleisesta sarakkeesta, siihen on kirjattu kellonsoitosta saadut korvaukset "Klockpengar". Sitä edeltävä "Coll.m." tai erittelyn "Colligerat" tarkoittanee keräystuloja eli kolehtia. Ensimmäinen tulosarake lienee "Föräring" tai "Förähring", joka tarkoittanee lahjoitusta yleensä. Olisiko niin, että kaikki toimituksista saadut tulot kirjattiin lahjoituksenomaisina, siis varsinaisia maksuja ei ollut? Tätä voisi joku tietävämpi kommentoida.

[Lasse80]

Sodankylän tilikirjoja olen minäkin silloin tällöin selannut. Jos lähdetään Lassen esimerkin oikeanpuoleisesta sarakkeesta, siihen on kirjattu kellonsoitosta saadut korvaukset "Klockpengar". Sitä edeltävä "Coll.m." tai erittelyn "Colligerat" tarkoittanee keräystuloja eli kolehtia. Ensimmäinen tulosarake lienee "Föräring" tai "Förähring", joka tarkoittanee lahjoitusta yleensä. Olisiko niin, että kaikki toimituksista saadut tulot kirjattiin lahjoituksenomaisina, siis varsinaisia maksuja ei ollut? Tätä voisi joku tietävämpi kommentoida.

Kiinnostava, kiitos :)

Eli luultavasti jos olis merkintö sarakkeessa - kellonsoitto (klockpengar) niin ehkä liityis kuolemaan.

//Lasse

[Erkki A Tikkanen]

Klaus meni naimisiin ensimmäisen kerran Ingrid Pekantytär Kaukosen kanssa. Vuoden 1711 Kittilän käräjillä mainitaan Pekka ja Brita Kaukosen testamentanneen Kaukosen tilan isännyyden vävylleen Klaus Mikonpoika Kyrölle. Pekka ja Brita olivat jääneet vaille miespuolista jälkeläistä, joten vävy oli yksi mahdollisuus talon jatkamiselle. Joidenkin tutkimusten mukaan Pekka ja Brita olisivat olleet täysin lapsettomia, jolloin Klaun puoliso ei olisi ollut heidän tytär. Ainoana ehtona testamentissa oli, että Klaus suostuu vaimoineen huolehtimaan Pekan ja Britan elatuksesta heidän kuolemaansa saakka. Vuodesta 1715 lähtien mainitaan Klaus perheineen isännöimässä Kittilän Kaukosen tilaa, josta myöhemmin muodostui kokonainen kylä.
Lähde: https://sites.google.com/site/kuitulagenealogos/kyro/kolmannen-polven-kyrot

//Lasse

Pekka Matinpoika Kaukonen ja Riitta (Brita) Laurintytär olivat lapseton pariskunta, mikä käy ilmi esim. 3.3.1705 tuomiokirjasta "som beggie Barnlössa ähro". He testamenttasivat omaisuutensa syytinkiä vastaan kolme eri kertaa, jokaisella kerralla eri henkilölle Viimeksi he laillistivat testamenttinsa vuonna 1705, jonka olivat ensimmäisen kerran tehneet jo 1687. Edunsaajina olivat Klaus Mikonpoika Kyrö, joka alkoi käyttämään myöhemmin Kaukonen-nimeä, ja hänen vaimonsa Ingrid. Ingridin patronyymi ja suku tuntematon toistaiseksi, elleivät tulevat tutkimukset kerro hänen juuristaan jotain.
Tuossa 1711 tuomiokirjassa ei mainita sanallakaan mistään vävystä. :cool:

[Markku Pelttari]

Olen yrittänyt tavata tätä tuomiokirjan sivua 3.3.1705. https://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Käräjäpöytäkirjoja/Kemin+ja+Tornion+lappi/1705/Valkopohja/GH1724_1705_19.JPG
Siinä tosiaan todetaan Pekka Matinpoika Kaukosen ja puolisonsa Riitta Laurintyttären lapsettomuus. Mutta ei siinä Klaus Kyröä mainita eikä kai voitaisikaan, koska uskoen Klaus Kyrön syntymävuodeksi aikaisemmin mainittu 1689 hän oli vasta 16-vuotias eikä siis vuonna 1705 vielä kenenkään vävy. Tuomiokirjassa mainitaan sen sijaan Pekka Matinpoika Kaukosen sisarenpoika Olli Ollinpoika Kallojärveltä sekä Pekan veli Matti Matinpoika Kaukonen.

[Juhani Mäkitalo]

Kommentti tuonne Matti Sandkvistin viestiin 19/1-16
Kuka on salaperäinen JM ?? Se olen MINÄ !

Täydellinen viite tuomiokirjaan v. 1694 s. 916

Pirjo Mikkosen kirjassa sukunimet s. 184 mainitaan Hindrik Kaukonen Iin Karjalankylässä, tässä on minulla lisäys: maakirja 1633, jakso 69. Jos asia kiinnostaa, niin tarkistakaapa onko tieto Mikkosen kirjassa, vai minun lisäykseni, saatan katsella itsekin, kun ehdin kirjastoon ja muistan !

Että melko "kaakaa" se Kaukonen oli, jos on tämä oli se ensimmäinen.

JM

[Juhani Mäkitalo]

..... ja sääennuste Erkki a:lle https://www.accuweather.com/fi/mt/valletta/233779/october-weather/233779

JM

[Juhani Mäkitalo]

... siis Erkki A:lle - JM

[Juhani Mäkitalo]

Palataanpa asiaan !
Em. kirjaa en löytänyt, mutta "Uusi suomalainen nimikirja" s. 410 mainitsee
Hindrik KAUKOISEN Iin Karjalan kylässä 1633, lähteestä ei puhu mitään.
Ilmeisesti tieto JB 1633 - jakso 69 on minun tarkistamani tieto, olin näistä Lapin uudisasukkaista joskus vuosia sitten kiinnostunut, vaikka omia juuria ei ole siellä päinkään.

JM

[Markku Pelttari]

Selasin vanhoja Kittilän verokirjoja Kaukosten alkuaikojen osalta. Tässä vähän yhteenvetoa.

Vuonna 1656 sinne ilmestyy Matts Hinderson (olettaen, että hän on Kaukonen) ja näkyy siellä yhtäjaksoisesti vuoteen 1667.
Vuonna 1669 Matts Hindersonin lisäksi on Peder Mattsson Kaukonen (kuten aikaisemmin referoidussa kirjassa kerrotaan).
1671 Matts Hindersson Kauko.
1674 Matts Hindersson, Peder Mattsson.
1678 Matts Hindersson (lisämerkintä?), Peder Mattsson.
1679-1680 Matts Mattsson Kauko, Peder Mattsson Kauko.
1681-1698 Matts Mattsson Kaukonen, Peder Mattsson Kaukonen.

Tästä ehkä voidaan haarukoida heidän syntymävuosiaan:
Pekka Matinpoika Kaukonen n. 1640-1650
Matti Matinpoika Kaukonen n. 1645-1655
Isänsä Matti Heikinpoika Kaukonen n. 1610-1620, luopui ilmeisesti tilanpidosta n. 1679.

[Markku Pelttari]

Olen yrittänyt tavata tätä tuomiokirjan sivua 3.3.1705. https://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Käräjäpöytäkirjoja/Kemin+ja+Tornion+lappi/1705/Valkopohja/GH1724_1705_19.JPG
Siinä tosiaan todetaan Pekka Matinpoika Kaukosen ja puolisonsa Riitta Laurintyttären lapsettomuus. Mutta ei siinä Klaus Kyröä mainita eikä kai voitaisikaan, koska uskoen Klaus Kyrön syntymävuodeksi aikaisemmin mainittu 1689 hän oli vasta 16-vuotias eikä siis vuonna 1705 vielä kenenkään vävy. Tuomiokirjassa mainitaan sen sijaan Pekka Matinpoika Kaukosen sisarenpoika Olli Ollinpoika Kallojärveltä sekä Pekan veli Matti Matinpoika Kaukonen.

Jos ei tästä Kaukosten tutkimisesta tällä kertaa juuri muuta haaviin jäänyt, niin jäipähän tuo tieto, että Pekka Matinpoika Kaukosen sisarenpoika oli Olli Ollinpoika Kallojärveltä. Ymmärtääkseni ainoa vaihtoehto on Olli Ollinpoika Kallo eli myöhemmin Sassali. Hänen vanhempansa siis Olli Niilonpoika Jalka ja Matti Heikinpoika Kaukosen tytär Kaarina (etunimestä en ole 100 varma). Tulipahan tämäkin Kallojen ja Kaukosten sukulaisuus esiin.

[Juhani Mäkitalo]

Siinähän on ns. syytinkisopimus: Sisarenpoika Olof Olofson on ns sytningsman, sanakirjassani se on suomennettu sanalla ELÄKEMIES joka saa hoidettuaan Per Kaukosen lopun elämän ja kunnialla hautaan, kaiken heidän omaisuutensa mitä on kiinteää tai irtainta.
PS. Kannattaisi säilyttää nämä alkuperäiset asiakirjoissa esiintyvät ruotsalaiset nimimuodot silloin kun asioita käsitellään näillä palstoilla. "ymmärtämättömille" sukulaisille voi sitten puhua Riitoista ja vastaavista.

JM

[Erkki A Tikkanen]

... siis Erkki A:lle - JM
Kiitos säätiedoista, mutta emme asu enää Maltalla, muutimme jo puolisen vuotta sitten takaisin ja asetuimme Nastolaan. Parin vuoden kuluttua takaisin. :cool:

[Erkki A Tikkanen]

Siinähän on ns. syytinkisopimus: Sisarenpoika Olof Olofson on ns sytningsman, sanakirjassani se on suomennettu sanalla ELÄKEMIES joka saa hoidettuaan Per Kaukosen lopun elämän ja kunnialla hautaan, kaiken heidän omaisuutensa mitä on kiinteää tai irtainta.
PS. Kannattaisi säilyttää nämä alkuperäiset asiakirjoissa esiintyvät ruotsalaiset nimimuodot silloin kun asioita käsitellään näillä palstoilla. "ymmärtämättömille" sukulaisille voi sitten puhua Riitoista ja vastaavista.

JM

Oikeamminhan se olisi syytinkimies, eli juuri se henkilö kuten kuvailitkin.
Siksihän minullakin oli lisänä suluissa tuo Brita, että edes tiedetään kenestä oli puhe. :)
Kaukosella oli kaikkiaan kolme eri syytinkimiestä, viimeisenä tuo Claus Kyrö/Kaukonen. Kaikki löytyvät noista Oirulan sivujen tuomiokirjoista, lisäksi olen tallentanut koneelleni kaikki SVAR:sta löytyneet Kittilän tuomiokirjat. Onneksi ensi vuoden alusta nekin ovat ilmaisia, joten saa rauhassa tutkia muitakin asiakirjoja. :)

[Markku Pelttari]

En kyllä Oirulan tuomiokirjoista onnistunut löytämään juuri sitä kolmatta testamentin muutosta, jossa mainitaan Claus Kyrö/Kaukonen, kaksi muuta kyllä löytyi. Missähän tämä kolmas piileksii?

[Erkki A Tikkanen]

En kyllä Oirulan tuomiokirjoista onnistunut löytämään juuri sitä kolmatta testamentin muutosta, jossa mainitaan Claus Kyrö/Kaukonen, kaksi muuta kyllä löytyi. Missähän tämä kolmas piileksii?
Eli löysit Olli Ollinpojan ja Jouni (Joen) Panulaisen osuudet. Tämä Jouni kuoli nuorena, Olli lähti Sodankylään ja Claes Kyröstä tuli kolmas syytinkimies. Pitää etsiä hänen osuutensa vielä tuomiokirjoista.