Rantaneuvos Seppänen
16.01.16, 23:38
Prof: Veijo Saloheimo Sulkava 11.8.2001
SEPPÄSIÄSUOMESSA JA RUOTSISSAKIN VUOSINA 1541-1690
LÄHTEET JA NIIDEN KIRJAVUUS
Sukututkimuksen yleinen työsuunta etenee nykypolvesta taaksepäin lähinnä amatöörin taitojen mukaisesti. Seuraavassa koetan luoda jonkinlaista ”vastaanottoasemaa” aikaisimmista asiakirjatiedoista 1600-luvulle niihin aikoihin, joista on jo helpompi päästä jatkamaan.
Lähteistä on yhtenäisin vuonna 1571 laadittujen hopeaveroluettelojen sarja, joka syntyi Ruotsin lunastaessa Tanskan valtaamaa Elfsborgin linnaa Göteborgin edustalta. Rikastietoiset luettelot on painettu ja siten helpot lukea. Karjalan luetteloista puuttuvat valtakunnan itä-rajalla toistuneista sodista kärsineet Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat, jotka säästettiin hopeaverolta.
Aulikki Ylönen kokosi kylittäin tiedot Jääsken kihlakunnan sukunimistä jo 1540-luvulta, ja Kauko Pirinen laati kolme poikkileikkausta Savon sukunimien maininnoista vuosina 1541-1617. Armas Luukko selvitti vuosikymmenittäin uudisasutuksen Pohjois-Pohjan-maalla ja Kainuussa. Hänen tuloksiaan on toisteltu Pohjanmaan jokilaaksojen historioissa.[1] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn1) Äyräpään kihlakunnan aukkoja täydentävät voudintileistä poimitut tiedot.[2] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn2)
1600-luvulta kertyi ”haaviin” muissa yhteyksissä tietoa etenkin muuttajista. Sen valossa ilmennee Seppästen osuus suurvalta-ajan liikkuvuudessa, jonka vertainen muuttovipinä syntyi vasta 1800-luvun loppupuolella.
Seppästen selvittämisessä on ongelmana sukunimen ja ammattinimen yhtäläisyys. ”Seppä” voi ilmaista yhtä hyvin ammatin kuin suku-nimen, sillä kirjurit ja muut asianomaiset virkamiehet osasivat suomea siinä kuin alamaisetkin eivätkä käyttäneet tässä valta-kunnan virkakieltä ruotsia, jolla ilmaistu ammatti olisi ollut varma.
Lähteissä näkyvät ”Seppä” ja Seppänen” rinnan, ensin mainittu Antreasta Savon läpi Hämeenkyröön ja toinen Muolaasta Virroille ja Ristijärvelle. Käsittelen tässä molempia siltä varoin, että itäinen nen- loppu olisi kuulunut muihinkin nimiin riippuen kirjurin tyylitajusta tai mielentilasta.
Kaksimuotoisuus ilmenee eräissä muissakin nimissä. Tällaisia pareja ovat Hartikka-Hartikainen, Karhu-Karhunen, Kälviä-Kälviäinen, Kärkäs-Kärkkäinen, Martikka-Martikainen, Rossi-Rossinen, Pulkki-Pulkkinen, harvinaisempina Lukkari-Lukkarinen, Oinas-Oinonen ja Turtia-Turtiainen. Tuo –nen-loppuinen nimiasu on yleisempi Savossa kuin muualla. Savolainen ”aatelismerkki” liittyy samoin useammin Jääsken kuin Lappeen kihlakunnan nimiin.
Nimi näkyy saaneen aikanaan muitakin ilmiasuja. Mikkelin seudulla tunnettiin ”Sepponen”, johon voi verrata ”Pitkänen-Pitkonen” ja ”Keinänen-Keinonen”-pareja. Jälkimmäinen muistuttaa ”koti-koto”-vaihtelua ja karjalaista diminutiivi- ja hellittelymuotoa ”lapsi-lapsonen”. ”Seppinen” kuuluu ilmeisesti samaan pesueeseen.
SEPPÄSIÄ 1500-LUVULLA
Seppästen asuma-alue käsitti 1500-luvulla hyvin erilaisia osia. Karjalan kannas oli asuttu vanhastaan. Pähkinäsaaren raja halkoi sitä ja tuotti alkaen 1400-luvun lopulta uhkaa Ruotsin ja Venäjän sotiessa. Etelä-Savo ja Saimaan eteläranta on rautakautista kulttuurimaaperää, ja siihen rinnastuu Ylä-Satakunta Tampereelta länteen Ikaalisten reitillä. Pohjanmaan larvamaiden, Kainuun, Päijänteen latvojen ja suur-Ruoveden keskiaikaisia takamaita taas asutettiin 1500-luvulla kruununkin keinoin.
Aloittaaksemme vanhimmasta päästä tapaamme Seppäsiä vuonna 1542 Kannakselta Ollin Kivennavalta, kaksi Anttia, Matin, Maunon ja Ollin Muolaasta sekä Antin Uudeltakirkolta.[3] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn3) Heidän kotikyliään ei mainita, mutta Kivennavan Olli lienee asunut Seppälässä kirkolta kymmenkunta kilometriä itään.
Aulikki Ylönen kirjasi 1540-luvulta Jääsken kihlakunnasta pelkkiä Seppiä yksittäin Antrean Kavantjärveltä ja Jääsken Kuurmanpohjasta. Tämän jäljiltä kertyi naapuriin Penttilään vuonna 1582 kolme Seppää.[4] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn4) Vuonna 1571 asui Lappeen Vilkjärvellä Pekka ja Tuomas Seppä, Taipaleessa kaiketi nykyisellä Suomenniemellä Juho, Martti ja Pekka Seppänen sekä Viipurin pitäjässä Lauri Seppä.[5] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn5)
Savosta jäi Pirisen ”haaviin” 1540-luvulta kaksi Seppää Mikkelin Kiialasta, neljä Rantasalmen Keriharjulta eli Joroisten rajalta ja Sulkavalta kaksi kolmen Seppäsen ohella. Visulahden hallintopitäjässä Norolan ja Paukkulan neljänneksissä seitsemän molemmissa sekä Mälkölän neljänneksessä yksi Seppänen tai Sepponen.[6] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn6) Näistä osa muuntui aikanaan Seppäläisiksi. Heidän keskeinen kotipaikkansa oli Seppälän kylä, Sepposten taas Seppola.
Vuonna 1571 asui Juvan Koikkalassa Kuosma Seppänen, Kerimäellä Antti sekä Otavaniemen neljänneksessä eli kaiketi Sulkavan puolella Eero, Juho, Mikko ja Olli. Visulahtelaiset merkittiin sinä vuonna kaikki Sepposiksi.[7] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn7)
Pohjois-Hämeessä eli suur-Rautalammilla ei vuonna 1571 ollut Seppiä eikä Seppäsiä, mutta Ylä-Satakunnasta muutama. Ikaalisissa asui Lauri ja Hämeenkyrön Mahnalassa Mikko Seppä, Virroilla Lauri Seppänen ja Ruoveden Löytänässä Pekka Seppä.[8] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn8)
Seuraavat nimet on koottu pääosin autioluetteloista tavoiteltaessa poismuuttoa valaisevaa tietoa, autioiden eläjät kun liikkuivat veronmaksukykyisiä herkemmin.
Vuonna 1576 mainitaan Juho Seppä Kangasniemen Himottulassa, Lauri ja Pekka Seppänen Mikkelin Kaipaalassa sekä Paavo Paukkulassa.[9] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn9) Ensinmainittu voi olla Seppäläinenkin, sillä 1580 näkyy eräs senniminen Himottulassa.[10] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn10) Niilo ja Olli Seppä mainitaan Oulun läänin Pyhäjärvellä 1579 ja Pekka 1585 Keuruulla ehkä Mikkelistä lähteneenä.[11] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn11) Virtoislainen Lauri lienee samaa juurta. Niilon ja Ollin lähtöpaikka lienee Savossa.
Vuonna 1570 lähti eräs Pekka Seppänen ehkä Lapinlahdelta, jossa hän eli Maaninkajärven neljänneksessä, pohjoiseen, sillä eräs Pekka näkyy vuonna 1597 Utajärven Ahmasjärvellä ja 1603 Otermassa.[12] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn12) Puumalan Kitulasta löytyi autioluetteloon vuonna 1581 Mikko Seppänen.[13] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn13)
Nuijasodan vuonna 1597 merkittiin autioksi Otavaniemen neljänneksestä Juho, Olli, Pekka ja Pekka Tuomaanpoika, joista viimeinen saattoi monen muun savolaisen tavoin lipaista Pohjanlahden taa. Eräs Pekka Tuomaanpoika tavattiin näet vähän myöhemmin Taalainmaan koillisnurkalta Svärdsjöstä, ja kyseessä voi olla sama mies.[14] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn14)
Vuonna 1613 merkittiin Raudun Maaselässä veroluetteloon Matti Seppänen kaiketi Kivennavalta muuttaneena. Häntä ei näy enää vuonna 1631 maakirjassa.[15] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn15)
SEPPÄSET SUURVALLAN VALJAISSA
Vuonna 1617 Ruotsin ja Venäjän solmima Stolbovan rauha sekä verojen ja sotaväenottojen kasvava paine lisäsi entisestään muutto-haluja. Ruotsin valtakunnan itäraja työntyi Laatokalle. Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin entinen väestö vieroksui uuden esivallan otteita ja pakeni pääosaltaan uskonveljiensä luo Venäjälle, jossa suunnaton määrä sotien jättämiä autiotiloja odotti uusia viljelijöitä. Baltia liitettiin Ruotsiin 1629 Väinäjoelle asti, ja sielläkin riitti autioita viljeltäviksi.
Verokirjanpito muuttui. Poismuuttajat näkyvät nyt lyhennysluetteloissa. Niihin merkittiin verorästin laatu ja määrä sekä maksuky-vyttömyyden syy. ”Kuolleet, rutiköyhät ja karanneet” oli niiden otsikoina. Karanneen menosuunta mainittiin jos tiedettiin.
Savon Seppäset näyttävät olleen silloin verraten vakavaraisia, sillä heitä näkyi karanneina vain neljä. Eero Tahvonpoika livisti Säämingistä vuosina 1627-28 kaiketi Tohmajärven Akkalaan, jossa näkyy samanniminen asukas maakirjoissa vuosina 1642-51. Hannes Seppänen pakeni Rantasalmen Voinsalmelta vuonna 1630 ja Matti Laurinpoika Pieksämäeltä väenottoa Ruovedelle. Hän lienee jatkanut sieltä monen muun kutsuntakarkurin tavoin Ruotsiin, mutta ei ole vielä paljastunut sieltä.
Pekka Seppäsen sanottiin karanneen vuonna 1640 Sulkavalta Venäjälle, mutta suunta oli toinen.[16] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn16) Hän joutui kirjoihin Hyrynsalmella vuonna 1645 Kainuun Seppästen kantaisänä.
Viipurin-Karjalassa oli vipinää enemmän. Sieltä kertyi pakolaisia neljä Seppää ja viisi Seppästä. Antti Antinpoika Seppä meni vuonna 1627 Uudenkirkon Kirjavalasta Tuuteriin, Niilo Mikonpoika 1631 Novgorodin lääniin ja Hannes Viipurin Hanhijoelta 1635 Liivin-maalle. Muolaasta katosi vuonna 1629 Iivana Seppä, mutta etunimi paljastaa hänet ortodoksiksi. Liikanimi tarkoitti kai ammattia.[17] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn17)
Kivennavalta katosi vuonna 1630 Antti Seppänen ja Antti Antinpoika saman pitäjän Kekrolasta 1633 Inkeriin. Hannes Tuomaanpoika karkasi 1630 väenottoa Muolaasta Aunukseen ja Juho Matinpoika Ruoko-lahdelta samasta syystä ”Venäjälle”. Eräs Juho Seppänen, kaiketi juuri hän näkyi vuonna 1651 Sortavalan Soukanrannassa. Savolaiset pitivät näet Käkisalmen lääniä Venäjänä Stolbovan rauhan jälkeenkin Imatralainen Lauri Seppänen muutti 1636 Liivinmaalle.[18] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn18)
Vuosina 1656-60 käyty sota tyhjensi eräitä Inkerin ja Käkisalmen läänin pitäjiä kokonaan ja nosti uuden muuttoaallon niihin. Kannaksen Sepät ja Seppäset olivat tässä mukana ainakin kuuden perheen voimin. Simo Seppänen muutti Kivennavan Voipialasta 1658 Vrudan Moloskovitsaan, Jaakko Seppä Muolaan Hanttulasta 1655 Deg-linan Poritsaan, jossa 1675 asui Joonas Seppänen, ja Heikki Yskjärveltä Grigorovan Koloditsaan.[19] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn19)
Jääsken Aholasta 1679 kadonnut Esko Paavonpoika Seppä asui 1680-luvulla Suistamolla. Lappeen Seppälästä poistuneen Hannes Ollinpojan ja Kivennavan Lipolasta 1697 kadonneen Laurin määränpää ei näy lähteistä, mutta lienee sijainnut idässä.[20] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn20)
Savon Seppäset jälleenasuttivat miehissä Käkisalmen lääniä. Antti Antinpoika lähti sinne 1660, mutta asui vuonna 1675 Saaren Kuba-nitsassa Inkerinmaalla[21] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn21). Eero Seppäsen kerrottiin 1669 menneen Leppävirralta ”Venäjälle”. Sekin tarkoitti kai Käkisalmen lääniä. Ehkä sama Eero näkyy vuonna 1658 renkinä Punnolassa, josta hän oli muuttanut Leppävirralle.
Seppiä asui vuonna 1675 lisäksi Inkerissä Markku Kuivaisin Oinilassa, Matti Järvisaaren Luikkolassa, Mikko Tuuterin Uudessakylässä ja Pekka Annamoisassa sekä Yrjö Seppälä Kurvilassa, Mikko Grigorovan Luseritsassa,Paavo Vrudan Voislavassa, Risto Kipinan Hapunassa ja Sihvo Deglinan Puutoisissa.[22] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn22)
Sulkavan kaipolalainen Lauri löytyi 1680-luvulla Soanlahdelta, punnolalainen Pertti Impilahden Ruokojärveltä, Säämingin Kiila-lanmäestä 1657 poistunut Paavo Liperin Siikasalmelta. Tunnilalaisen Tuomaan määränpäätä 1670 eivät aikalaiset tienneet eikä se liene ilmennyt myöhemminkään.[23] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn23)
Kaitaislainen Heikki lienee lähtenyt 1658 omalle taholleen, sillä hänen poikansa Pekka pantiin kirjoihin Värmlannissa, ensin Gunnarskogin Tinnhöjdenillä ja sitten muutaman peninkulman päässä Glavan Lenungenissa.[24] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn24)
Isä-Heikki ja poika-Pekka olivat viimeisiä metsäsuomalaisiksi lähteneitä, sillä tämä 1500-luvulla kruunun käskystä alkanut liike tyrehtyi 1600-luvun puolivälissä. Ruotsin kaivostoimi ei enää tarvinnut lisää suomalaisia viljelemään ruista leiväksi tai polttamaan hiiliä malminsulatukseen. Uusia, kaskeamalla elantonsa hankkivia tulokkaita toimitettiin ehtyvien metsä- ja muiden luonnonvarojen tuhoajina toimitettiin muuanne, esim. Inkerinmaalle tai Uuteen Ruotsiin nykyiseen Delawareen.
Tiuralan Pohjissa asui vuonna 1618 Jaakko Seppä. Kurkijoella eli kaksi tulokasta ilman alkuperätietoja. Tuomas Seppinen mainittiin Tervajärvellä 1631 ja Nuutti Sepponen Huhtervussa vuodesta 1631 kuolinvuoteensa 1642.
SEPPÄSTEN ROOLI ASUTTAJINA
Kootaksemme edellä kuvatut tapaukset yhtenäiseksi kuvaksi havaitsemme selviä eroja savolaisten ja viipurinkarjalaisten menosuunnissa. Savosta käsin asutti Keski-Suomea neljä, Pohjois-Karjalaa kolme, Kainuuta ja Pohjanmaata kaksi, Kannakselta etenkin Inkerinmaata viisi ja Liivinmaata kaksi Seppästä. Lähtöpaikaltaan tuntemattomat Sepät ja Seppäset paisuttavat etenkin Inkerinmaan asuttajien lukua kymmenellä.
Metsäsuomalaisiksi ei viipurinkarjalaisia Seppäsiä liiennyt – koko liikehän kantoi savolaisen kaskitalouden leimaa.
Suomen hopeaveroluettelot 1571 III Häme toim John E Roos Helsinki 1944, IV Satakunta toim Mauo Jokipii Helsinki 1953, VI Pohjanmaa toim Matti Valta Helsinki 1985 VII Karjala toim Matti Valta Helsinki 1987 VIII Savo toim Matti Valta Helsinki 1996, Aulikki Ylönen: Jääsken kihlakunnan historia I Imatra 1957, Kauko Pirinen: Savon historia II.1 Kuopio 1990, Armas Luukko: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II . Oulu 1954
[2] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref2) Kansallisarkisto voudintilit nide 5000, 5510, 5512
[3] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref3) voudintilit 5000:84,85v 86v 92 95v
[4] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref4) voudintilit 5510:5
[5] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref5) Hopeaveroluettelo Karjala ss 34 61 90, 92
[6] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref6) Pirinen 1990 s 761
[7] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref7) Hopaveroluettelo Savo ss 41, 44-5, 59, 60, 72, 81-2, 86, 89
[8] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref8) Hopeaveroluettelo Satakunta ss 131, 139, 207, 212
[9] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref9) voudintilit 6492:35, 55v, 6496:2v-3
[10] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref10) sama sarja 6526:20v
[11] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref11) voudintilit 4756:64-64v,
[12] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref12) voudintilit 6521:25, 4812:203, Luukko 1954 s. 375
[13] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref13) voudintilit 6537:51
[14] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref14) voudintilit 6662:34-34v
[15] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref15) voudintilit 6125a:200-201
[16] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref16) voudintilit 417:155v, 430:445v, 444:180v, läänintilit 9138:243v, 9654:31v, Ruotsin sota-arkisto:väenottorullat 609d-e
17 voudintilit 438:542, läänintilit 6889:740, 9658:861, väenottorullat 609d-e
[18] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref18) voudintilit 444:185, läänintilit 6895:425, 8551:356, väenottorullat 609d-e
[19] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref19) 8618:1006, 9726:1617v, 1546
[20] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref20) läänintilit 8618:711, 1006, 1327, 8709:1317, 8717:1327, 9726:1546, 1617v, Livonica II:175
[21] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref21) läänintilit 9726:1560
[22] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref22) läänintilit 9726:1539v, 1542v, 1594v, 1596v, 1649, 1667v,
[23] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref23) Leppävirran käräjät 1669 oo 4:131, syyskäräjät 1671 oo 5:19, läänintilit 8630:1419, 1425, 8636: 1241, 8663:, 9766: Kansallisarkisto
SEPPÄSIÄSUOMESSA JA RUOTSISSAKIN VUOSINA 1541-1690
LÄHTEET JA NIIDEN KIRJAVUUS
Sukututkimuksen yleinen työsuunta etenee nykypolvesta taaksepäin lähinnä amatöörin taitojen mukaisesti. Seuraavassa koetan luoda jonkinlaista ”vastaanottoasemaa” aikaisimmista asiakirjatiedoista 1600-luvulle niihin aikoihin, joista on jo helpompi päästä jatkamaan.
Lähteistä on yhtenäisin vuonna 1571 laadittujen hopeaveroluettelojen sarja, joka syntyi Ruotsin lunastaessa Tanskan valtaamaa Elfsborgin linnaa Göteborgin edustalta. Rikastietoiset luettelot on painettu ja siten helpot lukea. Karjalan luetteloista puuttuvat valtakunnan itä-rajalla toistuneista sodista kärsineet Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat, jotka säästettiin hopeaverolta.
Aulikki Ylönen kokosi kylittäin tiedot Jääsken kihlakunnan sukunimistä jo 1540-luvulta, ja Kauko Pirinen laati kolme poikkileikkausta Savon sukunimien maininnoista vuosina 1541-1617. Armas Luukko selvitti vuosikymmenittäin uudisasutuksen Pohjois-Pohjan-maalla ja Kainuussa. Hänen tuloksiaan on toisteltu Pohjanmaan jokilaaksojen historioissa.[1] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn1) Äyräpään kihlakunnan aukkoja täydentävät voudintileistä poimitut tiedot.[2] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn2)
1600-luvulta kertyi ”haaviin” muissa yhteyksissä tietoa etenkin muuttajista. Sen valossa ilmennee Seppästen osuus suurvalta-ajan liikkuvuudessa, jonka vertainen muuttovipinä syntyi vasta 1800-luvun loppupuolella.
Seppästen selvittämisessä on ongelmana sukunimen ja ammattinimen yhtäläisyys. ”Seppä” voi ilmaista yhtä hyvin ammatin kuin suku-nimen, sillä kirjurit ja muut asianomaiset virkamiehet osasivat suomea siinä kuin alamaisetkin eivätkä käyttäneet tässä valta-kunnan virkakieltä ruotsia, jolla ilmaistu ammatti olisi ollut varma.
Lähteissä näkyvät ”Seppä” ja Seppänen” rinnan, ensin mainittu Antreasta Savon läpi Hämeenkyröön ja toinen Muolaasta Virroille ja Ristijärvelle. Käsittelen tässä molempia siltä varoin, että itäinen nen- loppu olisi kuulunut muihinkin nimiin riippuen kirjurin tyylitajusta tai mielentilasta.
Kaksimuotoisuus ilmenee eräissä muissakin nimissä. Tällaisia pareja ovat Hartikka-Hartikainen, Karhu-Karhunen, Kälviä-Kälviäinen, Kärkäs-Kärkkäinen, Martikka-Martikainen, Rossi-Rossinen, Pulkki-Pulkkinen, harvinaisempina Lukkari-Lukkarinen, Oinas-Oinonen ja Turtia-Turtiainen. Tuo –nen-loppuinen nimiasu on yleisempi Savossa kuin muualla. Savolainen ”aatelismerkki” liittyy samoin useammin Jääsken kuin Lappeen kihlakunnan nimiin.
Nimi näkyy saaneen aikanaan muitakin ilmiasuja. Mikkelin seudulla tunnettiin ”Sepponen”, johon voi verrata ”Pitkänen-Pitkonen” ja ”Keinänen-Keinonen”-pareja. Jälkimmäinen muistuttaa ”koti-koto”-vaihtelua ja karjalaista diminutiivi- ja hellittelymuotoa ”lapsi-lapsonen”. ”Seppinen” kuuluu ilmeisesti samaan pesueeseen.
SEPPÄSIÄ 1500-LUVULLA
Seppästen asuma-alue käsitti 1500-luvulla hyvin erilaisia osia. Karjalan kannas oli asuttu vanhastaan. Pähkinäsaaren raja halkoi sitä ja tuotti alkaen 1400-luvun lopulta uhkaa Ruotsin ja Venäjän sotiessa. Etelä-Savo ja Saimaan eteläranta on rautakautista kulttuurimaaperää, ja siihen rinnastuu Ylä-Satakunta Tampereelta länteen Ikaalisten reitillä. Pohjanmaan larvamaiden, Kainuun, Päijänteen latvojen ja suur-Ruoveden keskiaikaisia takamaita taas asutettiin 1500-luvulla kruununkin keinoin.
Aloittaaksemme vanhimmasta päästä tapaamme Seppäsiä vuonna 1542 Kannakselta Ollin Kivennavalta, kaksi Anttia, Matin, Maunon ja Ollin Muolaasta sekä Antin Uudeltakirkolta.[3] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn3) Heidän kotikyliään ei mainita, mutta Kivennavan Olli lienee asunut Seppälässä kirkolta kymmenkunta kilometriä itään.
Aulikki Ylönen kirjasi 1540-luvulta Jääsken kihlakunnasta pelkkiä Seppiä yksittäin Antrean Kavantjärveltä ja Jääsken Kuurmanpohjasta. Tämän jäljiltä kertyi naapuriin Penttilään vuonna 1582 kolme Seppää.[4] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn4) Vuonna 1571 asui Lappeen Vilkjärvellä Pekka ja Tuomas Seppä, Taipaleessa kaiketi nykyisellä Suomenniemellä Juho, Martti ja Pekka Seppänen sekä Viipurin pitäjässä Lauri Seppä.[5] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn5)
Savosta jäi Pirisen ”haaviin” 1540-luvulta kaksi Seppää Mikkelin Kiialasta, neljä Rantasalmen Keriharjulta eli Joroisten rajalta ja Sulkavalta kaksi kolmen Seppäsen ohella. Visulahden hallintopitäjässä Norolan ja Paukkulan neljänneksissä seitsemän molemmissa sekä Mälkölän neljänneksessä yksi Seppänen tai Sepponen.[6] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn6) Näistä osa muuntui aikanaan Seppäläisiksi. Heidän keskeinen kotipaikkansa oli Seppälän kylä, Sepposten taas Seppola.
Vuonna 1571 asui Juvan Koikkalassa Kuosma Seppänen, Kerimäellä Antti sekä Otavaniemen neljänneksessä eli kaiketi Sulkavan puolella Eero, Juho, Mikko ja Olli. Visulahtelaiset merkittiin sinä vuonna kaikki Sepposiksi.[7] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn7)
Pohjois-Hämeessä eli suur-Rautalammilla ei vuonna 1571 ollut Seppiä eikä Seppäsiä, mutta Ylä-Satakunnasta muutama. Ikaalisissa asui Lauri ja Hämeenkyrön Mahnalassa Mikko Seppä, Virroilla Lauri Seppänen ja Ruoveden Löytänässä Pekka Seppä.[8] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn8)
Seuraavat nimet on koottu pääosin autioluetteloista tavoiteltaessa poismuuttoa valaisevaa tietoa, autioiden eläjät kun liikkuivat veronmaksukykyisiä herkemmin.
Vuonna 1576 mainitaan Juho Seppä Kangasniemen Himottulassa, Lauri ja Pekka Seppänen Mikkelin Kaipaalassa sekä Paavo Paukkulassa.[9] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn9) Ensinmainittu voi olla Seppäläinenkin, sillä 1580 näkyy eräs senniminen Himottulassa.[10] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn10) Niilo ja Olli Seppä mainitaan Oulun läänin Pyhäjärvellä 1579 ja Pekka 1585 Keuruulla ehkä Mikkelistä lähteneenä.[11] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn11) Virtoislainen Lauri lienee samaa juurta. Niilon ja Ollin lähtöpaikka lienee Savossa.
Vuonna 1570 lähti eräs Pekka Seppänen ehkä Lapinlahdelta, jossa hän eli Maaninkajärven neljänneksessä, pohjoiseen, sillä eräs Pekka näkyy vuonna 1597 Utajärven Ahmasjärvellä ja 1603 Otermassa.[12] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn12) Puumalan Kitulasta löytyi autioluetteloon vuonna 1581 Mikko Seppänen.[13] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn13)
Nuijasodan vuonna 1597 merkittiin autioksi Otavaniemen neljänneksestä Juho, Olli, Pekka ja Pekka Tuomaanpoika, joista viimeinen saattoi monen muun savolaisen tavoin lipaista Pohjanlahden taa. Eräs Pekka Tuomaanpoika tavattiin näet vähän myöhemmin Taalainmaan koillisnurkalta Svärdsjöstä, ja kyseessä voi olla sama mies.[14] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn14)
Vuonna 1613 merkittiin Raudun Maaselässä veroluetteloon Matti Seppänen kaiketi Kivennavalta muuttaneena. Häntä ei näy enää vuonna 1631 maakirjassa.[15] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn15)
SEPPÄSET SUURVALLAN VALJAISSA
Vuonna 1617 Ruotsin ja Venäjän solmima Stolbovan rauha sekä verojen ja sotaväenottojen kasvava paine lisäsi entisestään muutto-haluja. Ruotsin valtakunnan itäraja työntyi Laatokalle. Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin entinen väestö vieroksui uuden esivallan otteita ja pakeni pääosaltaan uskonveljiensä luo Venäjälle, jossa suunnaton määrä sotien jättämiä autiotiloja odotti uusia viljelijöitä. Baltia liitettiin Ruotsiin 1629 Väinäjoelle asti, ja sielläkin riitti autioita viljeltäviksi.
Verokirjanpito muuttui. Poismuuttajat näkyvät nyt lyhennysluetteloissa. Niihin merkittiin verorästin laatu ja määrä sekä maksuky-vyttömyyden syy. ”Kuolleet, rutiköyhät ja karanneet” oli niiden otsikoina. Karanneen menosuunta mainittiin jos tiedettiin.
Savon Seppäset näyttävät olleen silloin verraten vakavaraisia, sillä heitä näkyi karanneina vain neljä. Eero Tahvonpoika livisti Säämingistä vuosina 1627-28 kaiketi Tohmajärven Akkalaan, jossa näkyy samanniminen asukas maakirjoissa vuosina 1642-51. Hannes Seppänen pakeni Rantasalmen Voinsalmelta vuonna 1630 ja Matti Laurinpoika Pieksämäeltä väenottoa Ruovedelle. Hän lienee jatkanut sieltä monen muun kutsuntakarkurin tavoin Ruotsiin, mutta ei ole vielä paljastunut sieltä.
Pekka Seppäsen sanottiin karanneen vuonna 1640 Sulkavalta Venäjälle, mutta suunta oli toinen.[16] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn16) Hän joutui kirjoihin Hyrynsalmella vuonna 1645 Kainuun Seppästen kantaisänä.
Viipurin-Karjalassa oli vipinää enemmän. Sieltä kertyi pakolaisia neljä Seppää ja viisi Seppästä. Antti Antinpoika Seppä meni vuonna 1627 Uudenkirkon Kirjavalasta Tuuteriin, Niilo Mikonpoika 1631 Novgorodin lääniin ja Hannes Viipurin Hanhijoelta 1635 Liivin-maalle. Muolaasta katosi vuonna 1629 Iivana Seppä, mutta etunimi paljastaa hänet ortodoksiksi. Liikanimi tarkoitti kai ammattia.[17] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn17)
Kivennavalta katosi vuonna 1630 Antti Seppänen ja Antti Antinpoika saman pitäjän Kekrolasta 1633 Inkeriin. Hannes Tuomaanpoika karkasi 1630 väenottoa Muolaasta Aunukseen ja Juho Matinpoika Ruoko-lahdelta samasta syystä ”Venäjälle”. Eräs Juho Seppänen, kaiketi juuri hän näkyi vuonna 1651 Sortavalan Soukanrannassa. Savolaiset pitivät näet Käkisalmen lääniä Venäjänä Stolbovan rauhan jälkeenkin Imatralainen Lauri Seppänen muutti 1636 Liivinmaalle.[18] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn18)
Vuosina 1656-60 käyty sota tyhjensi eräitä Inkerin ja Käkisalmen läänin pitäjiä kokonaan ja nosti uuden muuttoaallon niihin. Kannaksen Sepät ja Seppäset olivat tässä mukana ainakin kuuden perheen voimin. Simo Seppänen muutti Kivennavan Voipialasta 1658 Vrudan Moloskovitsaan, Jaakko Seppä Muolaan Hanttulasta 1655 Deg-linan Poritsaan, jossa 1675 asui Joonas Seppänen, ja Heikki Yskjärveltä Grigorovan Koloditsaan.[19] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn19)
Jääsken Aholasta 1679 kadonnut Esko Paavonpoika Seppä asui 1680-luvulla Suistamolla. Lappeen Seppälästä poistuneen Hannes Ollinpojan ja Kivennavan Lipolasta 1697 kadonneen Laurin määränpää ei näy lähteistä, mutta lienee sijainnut idässä.[20] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn20)
Savon Seppäset jälleenasuttivat miehissä Käkisalmen lääniä. Antti Antinpoika lähti sinne 1660, mutta asui vuonna 1675 Saaren Kuba-nitsassa Inkerinmaalla[21] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn21). Eero Seppäsen kerrottiin 1669 menneen Leppävirralta ”Venäjälle”. Sekin tarkoitti kai Käkisalmen lääniä. Ehkä sama Eero näkyy vuonna 1658 renkinä Punnolassa, josta hän oli muuttanut Leppävirralle.
Seppiä asui vuonna 1675 lisäksi Inkerissä Markku Kuivaisin Oinilassa, Matti Järvisaaren Luikkolassa, Mikko Tuuterin Uudessakylässä ja Pekka Annamoisassa sekä Yrjö Seppälä Kurvilassa, Mikko Grigorovan Luseritsassa,Paavo Vrudan Voislavassa, Risto Kipinan Hapunassa ja Sihvo Deglinan Puutoisissa.[22] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn22)
Sulkavan kaipolalainen Lauri löytyi 1680-luvulla Soanlahdelta, punnolalainen Pertti Impilahden Ruokojärveltä, Säämingin Kiila-lanmäestä 1657 poistunut Paavo Liperin Siikasalmelta. Tunnilalaisen Tuomaan määränpäätä 1670 eivät aikalaiset tienneet eikä se liene ilmennyt myöhemminkään.[23] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn23)
Kaitaislainen Heikki lienee lähtenyt 1658 omalle taholleen, sillä hänen poikansa Pekka pantiin kirjoihin Värmlannissa, ensin Gunnarskogin Tinnhöjdenillä ja sitten muutaman peninkulman päässä Glavan Lenungenissa.[24] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftn24)
Isä-Heikki ja poika-Pekka olivat viimeisiä metsäsuomalaisiksi lähteneitä, sillä tämä 1500-luvulla kruunun käskystä alkanut liike tyrehtyi 1600-luvun puolivälissä. Ruotsin kaivostoimi ei enää tarvinnut lisää suomalaisia viljelemään ruista leiväksi tai polttamaan hiiliä malminsulatukseen. Uusia, kaskeamalla elantonsa hankkivia tulokkaita toimitettiin ehtyvien metsä- ja muiden luonnonvarojen tuhoajina toimitettiin muuanne, esim. Inkerinmaalle tai Uuteen Ruotsiin nykyiseen Delawareen.
Tiuralan Pohjissa asui vuonna 1618 Jaakko Seppä. Kurkijoella eli kaksi tulokasta ilman alkuperätietoja. Tuomas Seppinen mainittiin Tervajärvellä 1631 ja Nuutti Sepponen Huhtervussa vuodesta 1631 kuolinvuoteensa 1642.
SEPPÄSTEN ROOLI ASUTTAJINA
Kootaksemme edellä kuvatut tapaukset yhtenäiseksi kuvaksi havaitsemme selviä eroja savolaisten ja viipurinkarjalaisten menosuunnissa. Savosta käsin asutti Keski-Suomea neljä, Pohjois-Karjalaa kolme, Kainuuta ja Pohjanmaata kaksi, Kannakselta etenkin Inkerinmaata viisi ja Liivinmaata kaksi Seppästä. Lähtöpaikaltaan tuntemattomat Sepät ja Seppäset paisuttavat etenkin Inkerinmaan asuttajien lukua kymmenellä.
Metsäsuomalaisiksi ei viipurinkarjalaisia Seppäsiä liiennyt – koko liikehän kantoi savolaisen kaskitalouden leimaa.
Suomen hopeaveroluettelot 1571 III Häme toim John E Roos Helsinki 1944, IV Satakunta toim Mauo Jokipii Helsinki 1953, VI Pohjanmaa toim Matti Valta Helsinki 1985 VII Karjala toim Matti Valta Helsinki 1987 VIII Savo toim Matti Valta Helsinki 1996, Aulikki Ylönen: Jääsken kihlakunnan historia I Imatra 1957, Kauko Pirinen: Savon historia II.1 Kuopio 1990, Armas Luukko: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II . Oulu 1954
[2] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref2) Kansallisarkisto voudintilit nide 5000, 5510, 5512
[3] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref3) voudintilit 5000:84,85v 86v 92 95v
[4] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref4) voudintilit 5510:5
[5] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref5) Hopeaveroluettelo Karjala ss 34 61 90, 92
[6] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref6) Pirinen 1990 s 761
[7] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref7) Hopaveroluettelo Savo ss 41, 44-5, 59, 60, 72, 81-2, 86, 89
[8] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref8) Hopeaveroluettelo Satakunta ss 131, 139, 207, 212
[9] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref9) voudintilit 6492:35, 55v, 6496:2v-3
[10] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref10) sama sarja 6526:20v
[11] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref11) voudintilit 4756:64-64v,
[12] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref12) voudintilit 6521:25, 4812:203, Luukko 1954 s. 375
[13] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref13) voudintilit 6537:51
[14] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref14) voudintilit 6662:34-34v
[15] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref15) voudintilit 6125a:200-201
[16] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref16) voudintilit 417:155v, 430:445v, 444:180v, läänintilit 9138:243v, 9654:31v, Ruotsin sota-arkisto:väenottorullat 609d-e
17 voudintilit 438:542, läänintilit 6889:740, 9658:861, väenottorullat 609d-e
[18] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref18) voudintilit 444:185, läänintilit 6895:425, 8551:356, väenottorullat 609d-e
[19] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref19) 8618:1006, 9726:1617v, 1546
[20] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref20) läänintilit 8618:711, 1006, 1327, 8709:1317, 8717:1327, 9726:1546, 1617v, Livonica II:175
[21] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref21) läänintilit 9726:1560
[22] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref22) läänintilit 9726:1539v, 1542v, 1594v, 1596v, 1649, 1667v,
[23] (http://www.kainuunosku.net/tervetuloa/FOV1-00011DE7/FOV1-00026430/FOV1-000270C0/juttuetu.htm?FCItemID=S00306A10#_ftnref23) Leppävirran käräjät 1669 oo 4:131, syyskäräjät 1671 oo 5:19, läänintilit 8630:1419, 1425, 8636: 1241, 8663:, 9766: Kansallisarkisto