Seppänen Juntti isäntä vuodet 1606 - 1616

[Rantaneuvos Seppänen]

Seppänen Jöns ( Juntti ) isäntänä vuodet 1606 - 1616 ja isäntänä jatkaa samalla paikalla Pekka Seppänen 1618- 1627 ja paikkana oli Säräisniemi Oterma.
Kysymys minne mahtoivat Seppästen tiet johtaa sen jälkeen ja oliko heillä myös missään vaiheessa perheen lisäystä syntynyt. www.rantaneuvos.com
Sukututkimus terveiseni ja hyvää uutta vuotta tällekin vuodelle. Eero Antero Seppänen Suomussalmi.

[Kimmo Kemppainen]

Vilkaisin muutaman paperin ja ensin syntyi sellainen alustava epäilys, että nämä Oterman Seppäset olisivat ehkä oikeasti Kiehimänsuun Sopasia. Kuitenkin Kainuun ensimmäisessä pitkän vihan jälkeisessä luettelossa Kiehimänsuun Jöns Sopanen ja Oterman Jöns Seppänen ovatkin selvästi kaksi eri miestä ja sukunimetkin on kirjoitettu Såpåinen ja Seppänienn.

Nythän on niin, että nuo nimet Jöns ja Per eli Juntti ja Pekka olivat käytössä sekä Sopasilla ja Seppäsillä. Siitähän seurasi mahdoton sotku kun eivät kirjurit useinkaan erottaneet Sopasta Seppäsestä. Useimmiten asuinkylästä erottaa varmuudella, kummasta oli kysymys, jos ei muuten. Tämä ei ole siis edes lukijasta useinkaan kiinni vaan ihan siitä kielipuolesta kirjurista.

Tästä syystä Kainuussa nimenomaan Seppästen tutkiminen vaatii 1600-luvun osalta aivan poikkeuksellista tarkkuutta. 1700-luku on jo paljon helpompi.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Jep,
nämä Oterman "Sepaiset" löytyvät vielä vuoden 1627 väenottoluettelosta. Vaikuttavat erittäinkin lupaavilta, siellä olivat Pekka ja Juntti Pekanpoika. Pitäisi tutkia, voivatko olla samat kuin sitten myöhemmin Hyrynsalmella.
Kimmo Kemppainen

Vilkaisin muutaman paperin ja ensin syntyi sellainen alustava epäilys, että nämä Oterman Seppäset olisivat ehkä oikeasti Kiehimänsuun Sopasia. Kuitenkin Kainuun ensimmäisessä pitkän vihan jälkeisessä luettelossa Kiehimänsuun Jöns Sopanen ja Oterman Jöns Seppänen ovatkin selvästi kaksi eri miestä ja sukunimetkin on kirjoitettu Såpåinen ja Seppänienn.

Nythän on niin, että nuo nimet Jöns ja Per eli Juntti ja Pekka olivat käytössä sekä Sopasilla ja Seppäsillä. Siitähän seurasi mahdoton sotku kun eivät kirjurit useinkaan erottaneet Sopasta Seppäsestä. Useimmiten asuinkylästä erottaa varmuudella, kummasta oli kysymys, jos ei muuten. Tämä ei ole siis edes lukijasta useinkaan kiinni vaan ihan siitä kielipuolesta kirjurista.

Tästä syystä Kainuussa nimenomaan Seppästen tutkiminen vaatii 1600-luvun osalta aivan poikkeuksellista tarkkuutta. 1700-luku on jo paljon helpompi.
Kimmo Kemppainen

[Rantaneuvos Seppänen]

Jep,
nämä Oterman "Sepaiset" löytyvät vielä vuoden 1627 väenottoluettelosta. Vaikuttavat erittäinkin lupaavilta, siellä olivat Pekka ja Juntti Pekanpoika. Pitäisi tutkia, voivatko olla samat kuin sitten myöhemmin Hyrynsalmella.
Kimmo Kemppainen

Jep,
nämä Oterman "Sepaiset" löytyvät vielä vuoden 1627 väenottoluettelosta. Vaikuttavat erittäinkin lupaavilta, siellä olivat Pekka ja Juntti Pekanpoika. Pitäisi tutkia, voivatko olla samat kuin sitten myöhemmin Hyrynsalmella.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Kimmo Kemppainen olet alustavasti oman selvityksen kanssa samaa mieltä, tuleeko vielä tähän yhteyteen Utajärveltä lähtenyt Jöns Seppänen ja jos niin on ehkä pääsemme sitä kautta mahdollisesti Lapinlahden Maanikkajärven Pehr Seppäseen 1570 luvulla lähteneeseen ja nyt pitänee jo kaikki mahdollinen kääntään sukumme hyväksi, ammatti sukunimet eivät ole kaikkein helpompia selvittää kenellekkään sukuselvittäjä.

[Kimmo Kemppainen]

Katsotaanpa: vuoden 1627 väenottoluettelossa Oterman kylässä 1/8 manttaalin talo Peer Sepainen 30 vuotta ja Jöns Peerszon 20 vuotta, jälkimmäinen otettu sotilaaksi. Arvatenkin veljeksiä, molemmat Jöns Seppäsen poikia. Vuoden 1629 luettelosta en yht'äkkiä katsoen havaitse enää ainakaan Oterman kylästä.

Hyrynsalmelle tosiaan ilmaantui 1630-luvun puolivälissä Pekka Seppänen ja hänen lisäkseen Jöns Seppäsen lapsia, sopisivat erinomaisesti olemaan juuri sotaan joutuneen veljen lapsia, kun veljeä itseään ei mainita.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Kimmo Kemppainen olet alustavasti oman selvityksen kanssa samaa mieltä, tuleeko vielä tähän yhteyteen Utajärveltä lähtenyt Jöns Seppänen ja jos niin on ehkä pääsemme sitä kautta mahdollisesti Lapinlahden Maanikkajärven Pehr Seppäseen 1570 luvulla lähteneeseen ja nyt pitänee jo kaikki mahdollinen kääntään sukumme hyväksi, ammatti sukunimet eivät ole kaikkein helpompia selvittää kenellekkään sukuselvittäjä.

[Kimmo Kemppainen]

Kun on ollut tapana antaa rehellinen tunnustus, niin onneksi olkoon, jos tämän Oterman jutun itse hoksasit.

Ja lisätieto: Jöns Seppänen saapunut Oterman kylään vuonna 1598.

Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Tarkoitan: molemmat Jöns Seppäsen pojanpoikia...
Kimmo Kemppainen

Katsotaanpa: vuoden 1627 väenottoluettelossa Oterman kylässä 1/8 manttaalin talo Peer Sepainen 30 vuotta ja Jöns Peerszon 20 vuotta, jälkimmäinen otettu sotilaaksi. Arvatenkin veljeksiä, molemmat Jöns Seppäsen poikia.

[Rantaneuvos Seppänen]

Kun on ollut tapana antaa rehellinen tunnustus, niin onneksi olkoon, jos tämän Oterman jutun itse hoksasit.

Ja lisätieto: Jöns Seppänen saapunut Oterman kylään vuonna 1598.

Kimmo Kemppainen

Olen jo vuosikymmenet ihmetellyt oman sukuni juuria ja lähin ottamaan asiasta selvyyttä sukuselvityksen kautta ja tässä harrastuksessani on ollut monta omasta mielestään hyvää asiantuntijaa, esim, mainitsen prof: Veijo Saloheimo Joensuun Yliopistosta, joka on ollut yhtenä tiedon lähteenä kaikille niille jotka olivat Seppästen sukuseura ry,n järjestämässä ensimmäisessä sukujuhlassamme vuonna 2001 Sulkavalla. Pro: Veijo Saloheimo, puheenjohtaja Eero Antero Seppäsen pyynnöstä teki yleisluonteisen karkean version suvusta Seppänen.
Prof: Veijo Saloheimo kirjoittaa omassa Seppästen sukuselvityksessään seuraavasti, ja sana tarkasti näin. Vuonna 1570 lähteen eräs Pekka Seppänen
ehkä Lapinlahdelta, jossa hän eli Maanikajärven neljännneksessä, pohjoiseen, sillä eräs Pekka näkyy vuonna 1597 Utajärven Ahmasjärvellä ja 1603 Otermassa.
Huomaa samassa tilaisuudessa pro: Veijo Saloheimo kertoo kuitenkin kirkain silmin Pekka Seppäsen sanotaan karanneen vuonna 1640 Sulkavalta Venäjälle, mutta suunta oli toinen. Hän joutui kirjoihin Hyrynsalmella vuonna 1645 Kainuun Seppästen kantaisänä.
Jo edesmennyt Seppästen sukuselvittäjä Kaisu Väisänen/Seppänen on ollut alusta pitäen pro: Veijo Saloheimon sukuselvityksen kannattaja.
Sukukirja Kainuun Seppänen on juuri tehtynä Kaisun selvityksen pohjalta alkuosalta ja me muu olemme sitten jatkaneen lähes nykypäivään saakka.
Sukujen selvittäjä Eero Antero Seppänen on tämän Otermalta lähteneen Seppäsen kannalla kantaisäksemme, josta olen jo saanut hyvin arvovaltaiselta sukujen ja historian tutkijoilta myöteistä kannatusta että olisin ollut johdonmukainen omassa arviossa.
Ps. Nykyisen Kuopion alueelta / joka ennen oli Savilahti ja josta olen löytänyt omissa tutkimuksessani Seppäsiä aina 1540 luvun puolelta alkaen.
Kunnian ja oman tunnon kautta olen tätä mieltä sukujen selvittäjänä Eero Antero Seppänen Suomussalmi.

[Rantaneuvos Seppänen]

Olen jo vuosikymmenet ihmetellyt oman sukuni juuria ja lähin ottamaan asiasta selvyyttä sukuselvityksen kautta ja tässä harrastuksessani on ollut monta omasta mielestään hyvää asiantuntijaa, esim, mainitsen prof: Veijo Saloheimo Joensuun Yliopistosta, joka on ollut yhtenä tiedon lähteenä kaikille niille jotka olivat Seppästen sukuseura ry,n järjestämässä ensimmäisessä sukujuhlassamme vuonna 2001 Sulkavalla. Pro: Veijo Saloheimo, puheenjohtaja Eero Antero Seppäsen pyynnöstä teki yleisluonteisen karkean version suvusta Seppänen.
Prof: Veijo Saloheimo kirjoittaa omassa Seppästen sukuselvityksessään seuraavasti, ja sana tarkasti näin. Vuonna 1570 lähteen eräs Pekka Seppänen
ehkä Lapinlahdelta, jossa hän eli Maanikajärven neljännneksessä, pohjoiseen, sillä eräs Pekka näkyy vuonna 1597 Utajärven Ahmasjärvellä ja 1603 Otermassa.
Huomaa samassa tilaisuudessa pro: Veijo Saloheimo kertoo kuitenkin kirkain silmin Pekka Seppäsen sanotaan karanneen vuonna 1640 Sulkavalta Venäjälle, mutta suunta oli toinen. Hän joutui kirjoihin Hyrynsalmella vuonna 1645 Kainuun Seppästen kantaisänä.
Jo edesmennyt Seppästen sukuselvittäjä Kaisu Väisänen/Seppänen on ollut alusta pitäen pro: Veijo Saloheimon sukuselvityksen kannattaja.
Sukukirja Kainuun Seppänen on juuri tehtynä Kaisun selvityksen pohjalta alkuosalta ja me muu olemme sitten jatkaneen lähes nykypäivään saakka.
Sukujen selvittäjä Eero Antero Seppänen on tämän Otermalta lähteneen Seppäsen kannalla kantaisäksemme, josta olen jo saanut hyvin arvovaltaiselta sukujen ja historian tutkijoilta myöteistä kannatusta että olisin ollut johdonmukainen omassa arviossa.
Ps. Nykyisen Kuopion alueelta / joka ennen oli Savilahti ja josta olen löytänyt omissa tutkimuksessani Seppäsiä aina 1540 luvun puolelta alkaen.
Kunnian ja oman tunnon kautta olen tätä mieltä sukujen selvittäjänä Eero Antero Seppänen Suomussalmi.


Kehoitan katsomaan ennen kaikkea Utajärven Ahmaksen kylä historiaa, josta löytyy maininta Juho Seppäsestä hän oli nimenomaan uudisasukas 1600 alussa ja kuitenkin hän katoaa vuoden 1602 jälkeen. Talonnimen Seppänen/ Seppälä hän kuitenkin kylään saa.

[Kimmo Kemppainen]

Ok,
voi olla, että hän ei kaiketi voinut olla sama mies kuin Oterman Juntti Seppänen vaikka ehkä hyvinkin oli samaa sukua. Vuonna 1604 nimittäin laadittiin luettelo Kainuun uudisasukkaista (päivättiin vuodelle 1605). Siinä luettelossa kerrottiin, kuinka kauan kukin asukas oli Kainuussa jo ollut. Juntti Seppänen Otermasta oli saapunut jo vuonna 1598.
Kimmo Kemppainen

Kehoitan katsomaan ennen kaikkea Utajärven Ahmaksen kylä historiaa, josta löytyy maininta Juho Seppäsestä hän oli nimenomaan uudisasukas 1600 alussa ja kuitenkin hän katoaa vuoden 1602 jälkeen. Talonnimen Seppänen/ Seppälä hän kuitenkin kylään saa.

[Rantaneuvos Seppänen]

Pieni tarkennus ennen kaikkea siitä syystä että tässä kohtaa ilmenee se sevitys että alla mainuttaja suku tavataan Ylä-Kainuussa laajalti ja sempä vuoksi rohkenenkin tämän kaikille tiedoksi antaa, että myös Juho Seppänen kuuluisi sukuumme.

Ahmasjärvellä ennen venäläishävityksiä asuneet Pyykkösen ja Räisäsen suvut säilyivät sodan yli.
Asuttujen talojen määrä putosi aluksi viidestä kahteen. Kuitenkin jo vuonna 1598 asui kylässä Simo
Räisäsen ja Paavali Pyykkösen lisäksi Juho Seppänen, Olli Torvinen ja Paavo Pulliainen. Pulliainen
ja Torvinen hävisivät heti tämän jälkeen kylästä,, mutta Juho Seppänen mainitaan 1600
nimenomaan uudisasukkaana. Hänkin katoaa kylästä kuitenkin jo vuoden 1602 jälkeen.
Talonniemen Seppänen/Seppälä hän kuitenkin kylään jätti.

[Rantaneuvos Seppänen]

Ok,
voi olla, että hän ei kaiketi voinut olla sama mies kuin Oterman Juntti Seppänen vaikka ehkä hyvinkin oli samaa sukua. Vuonna 1604 nimittäin laadittiin luettelo Kainuun uudisasukkaista (päivättiin vuodelle 1605). Siinä luettelossa kerrottiin, kuinka kauan kukin asukas oli Kainuussa jo ollut. Juntti Seppänen Otermasta oli saapunut jo vuonna 1598.
Kimmo Kemppainen

Pieni tarkennus ennen kaikkea siitä syystä että tässä kohtaa ilmenee se sevitys että alla mainuttaja suku tavataan Ylä-Kainuussa laajalti ja sempä vuoksi rohkenenkin tämän kaikille tiedoksi antaa, että myös Juho Seppänen kuuluisi sukuumme.

Ahmasjärvellä ennen venäläishävityksiä asuneet Pyykkösen ja Räisäsen suvut säilyivät sodan yli.
Asuttujen talojen määrä putosi aluksi viidestä kahteen. Kuitenkin jo vuonna 1598 asui kylässä Simo
Räisäsen ja Paavali Pyykkösen lisäksi Juho Seppänen, Olli Torvinen ja Paavo Pulliainen. Pulliainen
ja Torvinen hävisivät heti tämän jälkeen kylästä,, mutta Juho Seppänen mainitaan 1600
nimenomaan uudisasukkaana. Hänkin katoaa kylästä kuitenkin jo vuoden 1602 jälkeen.
Talonniemen Seppänen/Seppälä hän kuitenkin kylään jätti.

[Rantaneuvos Seppänen]

Ok,
voi olla, että hän ei kaiketi voinut olla sama mies kuin Oterman Juntti Seppänen vaikka ehkä hyvinkin oli samaa sukua. Vuonna 1604 nimittäin laadittiin luettelo Kainuun uudisasukkaista (päivättiin vuodelle 1605). Siinä luettelossa kerrottiin, kuinka kauan kukin asukas oli Kainuussa jo ollut. Juntti Seppänen Otermasta oli saapunut jo vuonna 1598.
Kimmo Kemppainen

Mistä se Juntti Seppänen mahtoi tulla Otermaan ?

Pieni tarkennus ennen kaikkea siitä syystä että tässä kohtaa ilmenee se sevitys että alla mainuttaja suku tavataan Ylä-Kainuussa laajalti ja sempä vuoksi rohkenenkin tämän kaikille tiedoksi antaa, että myös Juho Seppänen kuuluisi sukuumme.

Ahmasjärvellä ennen venäläishävityksiä asuneet Pyykkösen ja Räisäsen suvut säilyivät sodan yli.
Asuttujen talojen määrä putosi aluksi viidestä kahteen. Kuitenkin jo vuonna 1598 asui kylässä Simo
Räisäsen ja Paavali Pyykkösen lisäksi Juho Seppänen, Olli Torvinen ja Paavo Pulliainen. Pulliainen
ja Torvinen hävisivät heti tämän jälkeen kylästä,, mutta Juho Seppänen mainitaan 1600
nimenomaan uudisasukkaana. Hänkin katoaa kylästä kuitenkin jo vuoden 1602 jälkeen.
Talonniemen Seppänen/Seppälä hän kuitenkin kylään jätti.

[Rantaneuvos Seppänen]

Mistä Juntti Jöns Johan ( Juho ) Seppänen tuli Säräisniemen Otermaan ?

Pieni tarkennus ennen kaikkea siitä syystä että tässä kohtaa ilmenee se sevitys että alla mainuttaja suku tavataan Ylä-Kainuussa laajalti ja sempä vuoksi rohkenenkin tämän kaikille tiedoksi antaa, että myös Juho Seppänen kuuluisi sukuumme.

Ahmasjärvellä ennen venäläishävityksiä asuneet Pyykkösen ja Räisäsen suvut säilyivät sodan yli.
Asuttujen talojen määrä putosi aluksi viidestä kahteen. Kuitenkin jo vuonna 1598 asui kylässä Simo
Räisäsen ja Paavali Pyykkösen lisäksi Juho Seppänen, Olli Torvinen ja Paavo Pulliainen. Pulliainen
ja Torvinen hävisivät heti tämän jälkeen kylästä,, mutta Juho Seppänen mainitaan 1600
nimenomaan uudisasukkaana. Hänkin katoaa kylästä kuitenkin jo vuoden 1602 jälkeen.
Talonniemen Seppänen/Seppälä hän kuitenkin kylään jätti. Tervehtien Eero Antero Seppänen.

[Sari H]

Ok,
Vuonna 1604 nimittäin laadittiin luettelo Kainuun uudisasukkaista (päivättiin vuodelle 1605). Siinä luettelossa kerrottiin, kuinka kauan kukin asukas oli Kainuussa jo ollut.
Kimmo Kemppainen

Kimmo, onko tämä jossain digitaalisena? Kiinnostaa DNA asioidenkin vuoksi :)

[Kimmo Kemppainen]

Tässähän se
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653101
Kimmo Kemppainen

Kimmo, onko tämä jossain digitaalisena? Kiinnostaa DNA asioidenkin vuoksi :)

[Rantaneuvos Seppänen]

Yksinkertanen kysymys kaikille ja mistä mahtoi olla lähtöisin Juntti/Jöns Seppänen joka ei ole vielä selvinnyt tällä suku forumilla.
Tässä lähiaikoina tulen laittamaan omille kotisivulleni omia Seppäs havaintojani, kannattaa muuten katsoa ja kertoa missä nyt mennää suvun Seppästen toimesta. www.rantaneuvos.com (http://www.rantaneuvos.com)

[Rantaneuvos Seppänen]

Rantaneuvos Seppänen
19.01.16, 23:41

Yksinkertanen kysymys kaikille ja mistä mahtoi olla lähtöisin Juntti/Jöns Seppänen joka ei ole vielä selvinnyt tällä suku forumilla.
Tässä lähiaikoina tulen laittamaan omille kotisivulleni omia Seppäs havaintojani, kannattaa muuten katsoa ja kertoa missä nyt mennää suvun Seppästen toimesta. www.rantaneuvos.com (http://www.rantaneuvos.com)

[Aslak67]

Rantaneuvos Seppänen
19.01.16, 23:41

Yksinkertanen kysymys kaikille ja mistä mahtoi olla lähtöisin Juntti/Jöns Seppänen joka ei ole vielä selvinnyt tällä suku forumilla.
Tässä lähiaikoina tulen laittamaan omille kotisivulleni omia Seppäs havaintojani, kannattaa muuten katsoa ja kertoa missä nyt mennää suvun Seppästen toimesta. www.rantaneuvos.com (http://www.rantaneuvos.com)

Ehkä Ristiinasta Keuruulle siirtynyt Pekka Pekanpoika Tiusanen (Säämingissä nimensä muuttanut Seppäseksi) lähtikin perinnöttömänä "Juntti" Tiusasen kanssa.

Re jostakin: "SAHRAJÄRVI Sariierffuij mk 1565, 1569-71, Sarierffuj mk 1566-68. I Karhumäki JUHO 1565-1631 (?). Jons Tiusainen mk 1565, 1570-71, Jons Tiusanen mk 1566-67, Jons Diusainen mk 1568-69. Hv 1571 Sarierffui: Jons Diusainen ku 10, hev 1, le 3, nk -, la 6, oa 60:-, ny 5.75."

Taas yksi Juntti lisää.

Jätetään kylmästi poskilihasten sen enmpää värähtämättä Y-DNA:n armoille moinen hupi eli kisailu.

Tämä ohimennen sanottuna olisi halpa leikki harvinaisen DYS385:n ja 389:n takia, koska tarvitaan ainoastaan ja vain 12 markkerin testi - todellisuudessa vain kahden markkerin testi; sillä Norjan metsäsuomalainern suku (Storberget/Nuualainen/Navilainen) ovat "out" ja TMRCA on liki 1000 vuotta. Muita ehdokkaita ei maailmassa toistaiseksi ole.

Jo pian on laskiainen: "Pitkiä pellavia kaikille!"