Sara Ericksdr. Florina [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sara Ericksdr. Florina

Calonius

11.01.16, 03:11

Sattumalta löysin HisKistä Lemu - haudatut: 1678 Sara Ericksdr. Florina (bägge af präst familier). En vain löydä, kuka tämä Sara voisi olla. Lemun kirkkoherran Ericus Henricin (kuoli 1636) tytärkö? Ericuksen lapsethan käyttivät nimeä Florinus.

Täältäkään en löydä mitään:
http://users.utu.fi/isoi/talot/lemu.htm

Voi olla, että tämä tytär on tiedossa, mutta itse en sitä nyt löytänyt mistään netistä. Tietääkö joku?

Benedictus

11.01.16, 21:10

Tämä Sara Eriksdotter Florian on kiinnostava löytö, sillä ikänsä puolesta sopii erittäin hyvin Karkun Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan sisareksi.

Kävin lävitse Spåra suvun tiloja Lemussa, sillä on ilmeistä että khr Erikus Henricin 1. vaimo oli khr Olaus Jacobi Spåran tytär.
2. vaimo oli siis Cristina Thomasdotter Blom-Florinus.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
Tässä Toijaisten toisella tilalla näkyy Caplan Clement ja tällä vaimo Sara 1637.
1649 Sara hq
Tuntuisi luontevalta, että tässä olisi edellisen khr:n 1636 kuolleen Eriuc Henricin tytär puolisoineen.

Toijaisten toisella tilalla on siis Henrik Olofsson Spåra.

Clemens Magni (mainitaan 1637)

Clemett / Klemett Magnusson / Månsson
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin 1637.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006001
Kiinnostavaa, että Kallelassa näkyy khr Jacobus Steffanin lisäksi Benght Eriksson Klockare ja alla h. Sara. 1667
-onko kyse samasta Sarasta, joka olisi uudelleen avioitunut?
-toisaalta Bengt Eriksson voisi olla myös khr Erikin poika ja siis Saran veli.
-1666 näkyy Sara p.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979
Toijala 1656 Sara utridarens h.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33378
Tässä Henrik Impolan aloittamassa ketjussa selviää, että khr Jacobus Stephanin vaimo lienee Henrik Olofsson Spåran tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
-Toijaisten toisella tilalla cap.Erik Henriksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603193
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006642

Yllä Toijaisten toisella tilalla vuodesta 1641 näkyy Per Michelsson, jonka tiedot viittaavat, ettei asu tilalla.
Kysymys onkin: onko Per Michelsson sama kuin Karkun Suoniemen Per Michelsson Pacchalenius, jonka vaimo oli siis Cristina Eriksdotter Florina?

Per Michelsson Pacchalenius kuoli 1702 ja siten sopii tuoksi Toijaisten Periksikin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579170
Per Michelsson Pacchaleniuksen vaimo Kirstin mainitaan vasta 1651 Packalassa, on voinut avioitua silti jo aiemmin.

Benedictus

12.01.16, 01:34

Olen pohtinut miten Per Michelsson Pacchalenius tuli naineeksi Lemun khr:n tyttären, eikä lähempää Karkkua.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541

Toijalan tilalla näkyy Erik Henrikssonin jälkeen kappalainen her Sigfrid eli Sigfrid Michelsson.

Tämä Sigfrid Michelsson on kiinnostava, sillä hän tuntuu liittyvän jälkeläistensä kautta jotenkin Karkkuun.

Kummallista on, että kappalaisen Sigfrid Michelssonin poika aateloitiin nimellä Gyllenbögel.

http://runeberg.org/frfinl/0170.html

Kappalainen Sigfridus Michaeliksen vaimo oli Margareta Thomasdotter. jonka alkuperästä ei liene tietoa.

Tässä tulee epäilys, että tämän isä Thomas olikin Thomas Andersson.

Thomas Andreae (mainitaan 1593)

Tomas Andersson
Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) (emäseurakunnan) kappalainen, mainitaan 1593, jolloin allekirjoitti ("Tho. Andreae sacell."; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset. – – Hämen Linnan läänisä. – – Thomas Andreae Hattulasa.") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta.
sekä
Thomas Andreae (mainitaan 1614 - 1615)

Tomas Andersson
Pälkäneen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5087) kappalainen, mainitaan 1614–1615 (Blomstedt).

Aulis Ojan mukaan kyseessä on Anders Staffansson Pakkalan poika eli Thomas Andersson Pacchalenius.

Tämän Thomaksen veljen Michel Anderssonin poika oli Per Michelsson Pacchalenius.
Ajallisesti Margareta Thomasdotter sopii kuvioon.

Margareta ja Per olisivat olleet serkut.

Varallisuuden lisäksi Pakkalan isännillä oli runsas määrä senaikaiseksi harvinaista sivistysharrastusta, johon jo alkuun viittasin. Antti Matinpoika Pakkala koulutti jo 1500-luvulla kaksi pojistaan papeiksi, joista Paavali Antinpoika (elossa 1614) palveli sotilaspappina sekä Tuomas Antinpoika (elossa 1629) ensin Hattulan ja sitten Pälkäneen kappalaisena. Matti Antinpoika Pakkalan poika Johannes Matinpoika Pacchalenius (elossa 1654) luki niinikään papiksi ja palveli Kangasalan kappalaisena. Mikko Antinpoika Pakkalan pojista taas Tuomas Mikonpoika Pacchalenius valmistui papiksi ja Antti Mikonpoika Pacchalenius tuomariksi. Näiden veljesten ynnä heidän nuoremman veljensä Pietari Mikonpoika Pakkalan elämänvaiheita yritän nyt teille selostaa. Ennen sitä on kuitenkin syytä mainita, että yksi veljesten sisaristakin, Priitta Mikontytär Pacchalenia, tuli papinemännäksi. Hänen miehensä oli piispa Eerik Sorolaisen sukulainen Eerik Salonius, joka palveli Laitilassa ensin pitäjänapulaisena, sitten kappalaisena ja lopuksi kirkkoherrana.

Calonius

13.01.16, 14:42

Sara Ericksdotter Florina vaikuttaa tosiaan Ericus Henricin tyttäreltä.

Samoilla sivuilla tuolla SAY:ssä mainitaan myös vuonna 1635 Birit Eriksdr. h.g.
Olihan siellä tietystä joku muukin Erik, mutta tuossakin olisi yksi tytärvaihto.
Sen lisäksi on vielä paljon merkintöjä useilta vuosilta Margreta, hq. jne.

Tiedustelin muuten Maskun seurakunnalta siitä Ericus Henricin ja ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafista (muistotaulu), joka on Lemun vanhassa kirkossa. Suntio vastasi, että kyseinen epitafi ei ole enää kirkossa eikä hänellä ole tietoa sen nykyisestä sijainnista. Kirkko remontoitiin vuonna 1998.

Onkohan Ericus Henricin perukirjaa tai muita perintöjuttuja olemassa?

eyrjola

13.01.16, 16:11

On kai kirkoillakin jonkinlainen omaisuusluettelo ja sen pitäisi löytyä seurakunnasta. Tuon ikäinen taulu saattaisi olla jo arvokaskin. Toivotaan, ettei se ole joutunut luovutetuksi/varastetuksi tai tuhotuksi.

Antti Järvenpää

13.01.16, 22:59

Itselleni on jäänyt irtotieto:

Sigfrid Johaninpoika, Turun kaupungin vouti, pso jo 1643 Florina N.N., vht. Loimaan nimismies Erkki Tuomaanpoika ja tämän I vmo.

Lähteeksi olen laittanut: Genos 73 1:2003 Veli-Pekka Toropainen, Loimaan Niinijoensuun Pietilän periytyminen

Tässä ei tosin ole vaimon nimeä, mutta samalla isällä voisi olla toisiakin tyttäriä ja patronyymi osuisi kohdalle ja ajoituskin voisi osua. Ei ole nyt tuota Genosta kädessä, mitä muuta siinä lukisi.

Calonius

14.01.16, 01:02

Tuo on toki myös yksi mahdollinen vaihtoehto. Tuo Toropaisen juttu löytyy nykyään myös netistä. Tässä jotain kohtia siitä:

Loimaan Niinijoensuun Pietilän nimismiessuku

Erik Thomasinpoika ”Skrivare” (vanhemmat taulu III:5 & III:6). Hänen vanhempansa olivat ilmeisesti Turun linnankirjuri Thomas Eskilinpoika ja tämän nimeltä tuntematon vaimo, joiden monet jälkeläiset käyttivät sukunimiä Florinus, Florin ja Blom.

Lapsia:
1. Anna Erikintytär Florina.
1. N. N. Erikintytär Florina. Puoliso Loimaan kirkkoherran poika, Turun kaupunginvouti Sigfrid Johaninpoika.[39]

Annan puoliso oli:
Erik Henrikinpoika Spåra (vanhemmat Taulu II:1 & II:2), syntyi Lemun pitäjässä. Peri Lemun Toijolan kahden manttaalin tilan isänsä kuoltua.

[39] KA Loimaan käräjät 28.─29.11.1643, 371v.

Tuossahan on nyt linkki Lemun pitäjäänkin.

Antti Järvenpää

14.01.16, 21:47

Ihan vain mielenkiinnosta ajattelin katsella, olisiko Lemun kuolleissa jotakin lisää. Kuitenkaan Lemun haudattuja ei tunnu löytyvän sen paremmin digiarkistosta kuin SSHY:stä.

Onkohan nuo digitoimatta, vai onko mustien kirjojen tekijät löytäneet Lemun haudatut jonkun toisen seurakunnan kirjoista.

Antti Järvenpää

15.01.16, 09:55

Calonius

15.01.16, 10:27

Kiitoksia! Siellähän se on. Flori... loppu on vähän epäselvä, mutta ei se oikein mikään muukaan suku voi olla. Digitoija on näemmä tulkinnut, että nämä kaksi papin perheestä eivät välttämättä ole Kataisista.

Näitä alkuperäisiä pitäisi käydä läpi tarkemminkin.

Calonius

15.01.16, 15:18

Mielenkiintoiset nuo Lemun kirkkokassan tilit. On vaikea sanoa, milloin mikäkin on kirjoitettu, kun sinne ilmeisestikin on kirjoitettu eri aikoina asioita. Siellähän samalla sivulla saatetaan puhua 1600-luvun alun ja 1700-luvun asioistakin.

Tässä mainitaan Ericus Henricin kuolema 12.5.1636:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8083357
Mitäköhän aukeaman oikealla ylhäällä kerrotaan Ericuksesta vuonna 1635? Vaimo Christina ainakin kuoli sinä vuonna.

Kuolinpäivä on varmaan saatu juuri tuosta tänne Paimenmuistoon:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565

Siellä on tietoja muistakin kirkkoherroista. Mitäköhän Arvidus Henrici Karckuensiksestä sanotaan vuodelta 1687? Paimenmuisto ei kerro mitään siltä vuodelta.

Tässä kerrotaan, että Ericus Henrici allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen (tms.) vuonna 15??:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8083095

Ensin katsoin, että se on 1579, mutta kaipa se on 1593. Ainakin tunnettu Uppsalan kokous pidettiin 1593. Samalla sivulla olevat kolmoset ovat vain niin erilaisia.

Antti Järvenpää

15.01.16, 19:29

Benedictus

16.01.16, 10:08

Sara Eriksdotter Florina avaa todella kiinnostavan sukusotkun framille, jonka avaaminen voisi valoittaa montaakin muuta sukuryhmää.

1. Aiemmin olemme selvittäneet Lemun khr Jacobus Stefanin alkuperää, jolloin paljastui, että isänsä oli Vehmaan kappalainne Stefanus Henrici.

Vaikuttaisi ilmeiseltä, että Jacobuksen vaimo Lisbeta oli Henrik Olofsson Spåran tytär Lisbeta, jonka veli siis oli Loimaan Niinijoen Erik Henriksson Spåra.

Taulu 9
7. Henrik OlofssonSpåra, Lemun Kallelan omistaja (-1640) veljensä jälkeen, k. 1656 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Valborg Knutsdotter, k. 1662 Lemu. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Sofia
Erik Henriksson
Margareta Henriksdotter. Tauluun 8.
Lisbeta
Elin
Bertil Henriksson, talollinen, lautamies, s. noin 1611, k. 1669 Kemi

Jacobus Stephani (K 1677)

Jakob Stefansson / Staffansson
Kotoisin ilmeisesti Varsinais-Suomen pohjoisosasta ("Norfindus", "borealis").
"Her Jacob Stephani" sai kuningas Kustaa II Aadolfilta valtakirjan rykmentinpastorin virkaan "Pohjois-Suomessa" 9.10.1630; oletettavasti Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kirkkoherra 1637; Mynämäen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) lääninrovasti ainakin 1670-luvulla, jolloin suoritti rovastintarkastuksen Pöytyän emäseurakuntaan kuuluvassa Yläneen kappelissa 6.3.1673 (Lempiäinen 1967).
Saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) Turun pappeinkokouksessa 1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 10(7).10.1646, 27.4.1653, 7.11.1655, 26.4.1656 ja marraskuu 1657.
K Lemu 1677.
P Lisbetha N.N., mainitaan 1667, ei enää 1668.

Yllä mainitaan Henrik Spåran tyttärenä Lisbeta, kuten myös khr Jacob Stephanin vaimona Lisbeta ilman isännimeä.

Olaus Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1864) Spåra 1570 † noin 1613
Sigfrid (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2264) N.N. (ehkä vt. kirkkoherra) mainitaan 1613
Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) 1615 † 1636
Jacobus Stephani (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1129) 1637 † 1677
Georgius Laurentii Borgerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=272) 1677 † 1679
Arvidus Henrici Karckuensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1268) 1679 † 1689

Arvidus Henrici Karcuensiksen veljen Johan Karkuensiksen vaimon Maria Eriksdotterin äiti Elsa Thomasdotter Blom-Florinus oli siis Lemun khr Ericus Henricin vaimon Cristina Thomasdotter Blom-Florinuksen sisar.

Näiden veljen nimismies Erik Thomasson Blom-Florinuksen tytär Anna Eriksdotter Florina oli Erik Henriksson Spåran vaimo.

Yleensä suvut yrittivät pitää saadut edut, kuten pappilatkin hallussaan, siksi tuntuu, että Arvidus Henrici Karkuensiksen nimitys Lemun khr:ksi vain veljen sukulaisuuden kautta on liian kaukaa haettu.
Jos Ajatellaan, että Arvidus Henricin äiti joka oli Margareta Stefansdotter, siis Stefans ei Staffans, olisi ollut Jacobus Steffanin sisar, selittyisi tämä nimitys heti.

Toisaalta Georgius Laurentii Borgerus on kiinnostava, isänsä suvusta ei ole tietoa?

Toisaalta hänen vaimonsa suku onkin taas hyvin kiinnostava.

Borgerus, Georgius Laurentii (K 1679)

Jöran Larsson
S Turku todennäköisesti 1620-luvun alkuvuosina. V Turun kaupungin porvari, raatimies ja kämneri Lars Eriksson / Lassi Erkinpoika Borgare ja hänen 1. puolisonsa N.N. (Tor Carpelan 1890, Yrjö Kotivuori 16.11.2006).
Karjalohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5028) Sammatin kappalainen oletettavasti 1649–1653, asiakirjojen allekirjoittajana mahdollisesti vt. kirkkoherra (curam gerens) 1649; Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) nähtävästi vt. kappalainen 1653 ja vakinainen kappalainen Turun tuomiokapitulin päätöksellä 8.9.1656, kirkkoherra 1677. Turun tuomiokapituli tarjosi Borgerukselle 7.9.1659 kappalaisen (choralis) virkaa Turussa ja hän lupasi harkita asiaa mutta näyttää päätyneen kielteiseen ratkaisuun.
Strandbergin mukaan aikalaiset tunsivat Borgeruksen juoppona ("känd af samtida som drinkare").
K Lemu 1679.
P Malin Henriksdotter, PV ilmeisesti Karjalohjan kirkkoherra Henricus Amundi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=945) (K 1648) ja nähtävästi N.N. Olofsdotter.

Henricus Amundi (mainitaan 1634–1648)

Henrik Amundsson
Karjalohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5028) kirkkoherra, mainitaan 1634–1648.
P nähtävästi N.N. Olofsdotter, PV Karjalohjan edellinen kirkkoherra Olaus Caspari (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1858) ja N.N. Nilsdotter.

Georgius Borgeruksen anoppi oli siis khr Olaus Casparin tytär.

Olaus Caspari (K 1633/34)

Olof / Oluff Caspari / Caspersson / Kaspersson
V todennäköisesti Tyrvään kirkkoherra Casparus Olai ja N.N.
Sotilaspappina erään suomalaisista hovimiehistä koostuneen lippukunnan saarnaaja; Karjaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5027) Karjalohjan lukkari ja kappalainen kuningas Juhana III:n määräyksellä 1591; Karjalohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5028) ensimmäinen kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimittämänä 16.2.1614, astui virkaan 1. toukokuuta, sai virkaanvahvistuksen kuningas Kustaa II Aadolfilta 26.1.1615.
Omisti vuodesta 1612 maatilan Ilmoniemen kylässä ja 1628 tilan myös Pellonkylässä.
K Karjalohja 1633/34 (eli vielä 2.11.1632, mutta mainitaan vainajana 1634).
P N.N. Nilsdotter, kotoisin Karjalohjalta, K todennäköisesti ennen miestään, PV mahdollisesti Niilo Jesperinpoika (Nils Jespersson) Saarenpään kylästä ja N.N.

Khr Olaus Casparin isä oli Tyrvän khr Casparus Olai, setänsä Laurentius Olai Tyrvään kappalainen, toinen setänsä Hämeenkyrön khr Henricus Olai.

Karjalohjan 3. khr on kiinnostava, sillä tästä on tietona vain nimi Henricus Erici, joka voisi ajallisesti ja nimen perusteella olla Lemun Ericus Henricin poika.
Olaus Caspari (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1858) 1614 † 1633/34
Henricus Amundi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=945) mainitaan 1634–1648
Henricus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=959) ainakin 1650–1654

Mikä tekee kiinnostavaksi tämän "Casparus-suvun" on se, että Karkun Suoniemen Pakkalan ratsutilaan kuului 2 tilaa, joista toinen oli Saviniemi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513891

Saviniemessä näkyy Casper Olsson i Saviniemi, joka on ilmeisimmin Tyrvään khr Casparus Olai, joka kuoli 1600.
1606 Brita enka-tämä lienee Casparus Olain leski.

1611 mainitaan Jesper

1615 Josef, joka sopii Tyrvään kappalainen ja khr Josephus Caspariksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=514875

Saviniemeä ja Pakkalaa viljeltiin yhdessä.

Olen esittänyt jo aiemmin, että Saviniemessä näkyvä Brita enka olisi sama kuin Pakkalan emäntä Brita Nilsdotter, Cristina Eriksdotter Florinan anoppi.
Käsittäisin niin, että Brita Nilsdotter oli khr Casparus Olain viimeinen vaimo, joka leskenä nai Michel Andersson Pacchaleniuksen.

Koska Saviniemessä näkyy Jesper niminen, tulee mieleen, että Karjalohjan khr Olaus Casparin vaimo oli N. Nilsdotter, jonka isäksi mainitaan Nils Jespersson.

Olisiko mahdollista, että Olaus Casparin vaimo oli Pakkalan Brita Nilsdotterin sisar?

Tällöin Borgeruksen anoppi ja Per Michelsson Pacchalenius olisivat olleet serkut.

Osaako joku asiantuntijoista sanoa, olisiko mahdollista, että Lemun Toijaisissa näkyvä Per Michelsson voisi olla sama kuin Pakkalan Per Michelsson?

Lewmun khr Ericus Henricin lapset näyttävät olevan aika hakusessa, eli heihin sopii hyvinkin myös Caloniuksen hakema Thomas Eriksson, joka ajallisesti sopisi Ericin 1.Spåra-sukuisen vaimon pojaksi.

Benedictus

21.01.16, 00:01

Jatkan tässä Lemun khr Ericus Henriciä koskevaa pohdintaa, sillä havaitsin erään hyvin oudon seikan, joka voi olla ratkaiseva pohdittaessa, kuka oli sukua kellekin tuossa Lemun kirkoherrojen suvussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605039

Yllä näkyy 1585 Marcus Matsson yliviivattuna ja tilalle kirjoitettuna Her Erik Caplan.
Mistä ja miten tieto on tähän SAY sivuun laitettu?
Pappismatrikkelin mukaan her Ericus Henrici oli vasta 1592 Lemun kappalaisena.
Jos tieto 1585 pitää paikkansa, pitää Ericuksen ikää varhaistaa huomattavasti eli olisi syntynyt jo 1560 tai aiemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605040
Kummallista, että samana vuonna 1585 Toijalassa näkyy toisella tilalla myös khr Olof Jacobsson Spåra.
Miten kappalainen ja khr hankkivat samasta kylästä tilat samaan aikaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
Toijalan tilalla her Erik näkyy 1618 saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605542
Toijalan toisella tilalla khr Olof näkyy 1609 saakka sitten leskensä.
1619 siellä näkyy her Erik.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605543
Onko tässä näkyvä Henrik Olsson Spåra?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509
Kallelassa 1609 alkaen Erik Henriksson ja sitten Henrik Olofsson(Spåra?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603192
Toijala Henrik Olssonilla osin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603194
Henrik Olsson.

Olen pitänyt linjana, että caplan Ericus Henricin 1. vaimo oli khrOlof Spåran tytär, jolloin tilat siirtyivät vävyn kautta.

Tuo ylläoleva tieto, että Ericus Henrici on jo 1585 Lemun kappalainen tekee kuitenkin mahdolliseksi senkin asian, että Ericuksen 1. vaimo oli tuntematon ja 2. Cristina Blom saattoi olla jo aiemmin aviossa tämän kanssa.

Eräs tilojen omistusten selitys olisikin, että Ericus Henricillä oli tytär joka olisi ollut kirkkoherran pojan Henrik Olofssonin 1. vaimo 1610-luvulla.
Tällöin esimerkiksi Loimaan Niinijoensuun vävy Erik Henriksson Spåra saattoi olla Ericus Henricin tyttärenpoika joka nai isoisänsä 2. vaimon veljentyttären Anna Florinan.

Calonius

11.02.16, 12:45

Tiedustelin muuten Maskun seurakunnalta siitä Ericus Henricin ja ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafista (muistotaulu), joka on Lemun vanhassa kirkossa. Suntio vastasi, että kyseinen epitafi ei ole enää kirkossa eikä hänellä ole tietoa sen nykyisestä sijainnista. Kirkko remontoitiin vuonna 1998.

Onkohan Ericus Henricin perukirjaa tai muita perintöjuttuja olemassa?

Tästä ei ole vielä kuulunut mitään uutta. Yritän selvitellä lisää lähiaikoina. Kuka ihmeessä mahtaa olla tuo Jac. M. Hammerman, joka laati tämän epitafin ja milloin tämä tapahtui? En löydä netistä mitään sopivaa.

MyHeritagesta löytyy "Kirkkoherra Henrik Florinus / Hammerman, Mateusson":
https://www.myheritage.fi/person-1500157_293850091_293850091/kirkkoherra-henrik-florinus-hammerman-mateusson

En ole kyseisen sivuston käyttäjä ja sieltä löytyy vaikka mitä roskaa. Mistä ihmeestä tuo Hammerman tulee tämän Henricus Mathiae Florinuksen nimeen? Kyseessä on siis tämä Ericus Henricin pojanpoika:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=662

Ei tuollakaan ole mainintaa Hammermanista, mutta muuten sopisi mainiosti tämän epitafin laatijaksi. Jac. M. taas viittaa esim. Jacob Matiassoniin, joka voisi olla eräs toinen Ericus Henricin pojanpoika, tullikirjuri Jakob Florinus:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1538

sl. 1662 Jakob Florinus, myöhemmin Blom Jacobus Matthiæ, Pemarensis 1538. * noin 1646. Vht: Paimion kirkkoherra Matias Florinus (Matthias Erici, † 1669) ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1662 Florinus Jac. Matthiæ Pemar _ 71. — Turun meritullikamarin tullikirjuri noin 1680. Omisti Paimion Räpälän ratsutilan sekä Lemun Iso-Toijolan. ‡ Lemussa 30.5.1731.

Benedictus

11.02.16, 20:06

Ilmeisimmin tämä epitafin tekijä oli nimeltään Jacob Magnusson Hammarman. Eli alla olevan setä.

1653/54 Magnus Hammarman Magnus Nicolai, Fenno 1011 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1011). * noin 1640. Vht: Someron kirkkoherra Nils Hammarman (Nicolaus Magni, † 1664) ja Karin. Ylioppilas Turussa 1653/54 Hammarmannus Magn. Nic:i Fen _ 50. — Majoittaja Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä (1670), majoitusmestari (1675). Kiskon ja Kiikalan nimismies 1677. Haapaniemen kartanon vouti 1685. Omisti Kiikalan Simolan ratsutilan. ‡ Kiikalassa 28.5.1705. Pso: Kristina Pettersdotter Procopaeus.
Isän velipuoli: Pusulan kappalainen Jakob Stigelius 67 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=67) (yo 1640, † 1679).
Lanko: Someron kirkkoherra Henrik Procopaeus 953 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=953) (yo 1652/53, † 1678).
Lanko: Someron kappalainen Abraham Rautenius 2011 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2011) (yo 1668/69, † 1684).

<Isä tässä

Hammarmannus, Magnus Thomae (K 1611/12)

Magnus / Måns Tomasson
S ilmeisesti Maaria. V oletettavasti Hamaron kruununtilan lampuoti Maariassa, suutari Tuomas Pekanpoika / Tomas Persson ja N.N.
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti (”Magnus Thomae Rendemekiensis”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.
Hammarmannus asui Hamaron kylässä.
K Maaria 1611 tai 1612.
P1 N.N.; P2(?) Anna Johansdotter (Somera) hänen 1. avioliitossaan, K 1637, P2 V Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) ja Margareta N.N.
Anna Johansdotterin P2 Hammarmannuksen seuraaja Maarian kappalaisena Clemens Michaelis Stigaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2380), K Maaria 1630.

Benedictus

11.02.16, 21:00

E Juhani Tenhunen

12.02.16, 10:33

Clemens Magni (mainitaan 1637)

Clemett / Klemett Magnusson / Månsson
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin 1637.

Her Clement mainitaan Toijalassa ja samoin vaimo Sara.

Kun vaikuttaisi, että Epitafin Ericus Henricistä oli tehnyt Maarian kappalaisen poika Jacob Månsson Hammarman ja Lemun kappalainen on Clemens Magni eli Månsson, niin aikalailla vahvasti rupeaa epäilemään, että tuossa ovat veljekset Marian kappalaisen poikia kummatkin.

Mahtaisiko joku pystyä sanomaan tai tutkimaan, missä ja milloin Lemun khr Ericus Henricillä on ollut tuo Björneburgensis lisänimi?

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis). ???Mistä tieto?

Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.

Kappalainen tai ainakin pappina jo 1585. mainitaan Toijalassa.Olisi silloin syntynyt jo ennen 1560.

Tuo mainittu isä Maarian kappalainen oli Magnus Thomæ (1593-1610), Paimenmuistossa:
Hammarmannus, Magnus Thomae (K 1611/12)

Magnus / Måns Tomasson
S ilmeisesti Maaria. V oletettavasti Hamaron kruununtilan lampuoti Maariassa, suutari Tuomas Pekanpoika / Tomas Persson ja N.N.
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti (”Magnus Thomae Rendemekiensis”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.
Hammarmannus asui Hamaron kylässä.
K Maaria 1611 tai 1612.
P1 N.N.; P2(?) Anna Johansdotter (Somera) hänen 1. avioliitossaan, K 1637, P2 V Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) ja Margareta N.N.
Anna Johansdotterin P2 Hammarmannuksen seuraaja Maarian kappalaisena Clemens Michaelis Stigaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2380), K Maaria 1630.
Julkaistu 19.1.2011.

E Juhani Tenhunen

Calonius

12.02.16, 15:19

Lemun talonhaltijaluetteloja
(Lasse Iso-Iivari)
http://users.utu.fi/isoi/talot/lemu.htm

kappalainen Lemu
1592-1615 Eric Henricss Björneburgensis
N. N.
Christina Thomasd Blum

Pappila Lemu
1615-36 Eric Henricss Björneburgensis
N. N.
Christina Thomasd Blum

Mistä oikeastaan Iso-Iivari nämä tiedot on ottanut? Aiemmissa keskusteluissa olemme linkanneet SAY:n sivuille, mutta yritän tähän alle laittaa linkkejä uudestaan. Etsin kaikki Lemun Eric Henricssonit näiltä vuosilta. Samalla pidän silmät auki Thomas Erikssonien varalta, sillä yritän löytää Turun Thomas Bytin (Loimaan Pesänsuon Thomas Eriksson) juuria.

Lemu

1560 - 1579

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803397
Erich Hind:ss (merkintä jo 1561!)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803402
Erich Hinderss. (1563)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803445
Erich Hinderss
preb.g.
Hast (?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803568
Erich Hind.ss (merkintä jo 1560!)

1580 - 1599

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605023
Eric Hend:ss

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605039
H Eric Caplan

1600 - 1619

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605487
Eric Hend:ss (vain 1600-1601)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605505
Thom. Eric:ss
Lars Flemings landbo
frelsse
etc.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509
Eric Henricsson (1609-1610)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605526
Eric Henderss. (1600-1603, 1611, 1616)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605539
Eric Hendss. (1607, 1610)
frelssis (?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
Her Eric Hendersson (1607-1614)
Capplaan

1620 - 1639

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603199
Thom. Erichss:
(Henr. Flemings)
Karin, h
(huom! näiden mukaan kyseessä nyt ei voisi olla Turun Thomas Bytti ... ehkä se Oxhorn?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603208
Erich Hinderss: (1620)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603223
Thomas Erickss. (1639)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603244
Tämä sivu on aika mielenkiintoinen...
Joku Thomas 1627 eteenpäin
Thomas Kuroj (1635) (Kyrö!?)
Henr. Thomass. (1636)
Thom. Erichs, b (1638)
Brita, h
Thom. Erickss. (ainakin 1639)
Flemingin säteriä taas
(huom! Loimaan Pesänsuon Thomas Erikssonin vaimo oli Brita ainakin 1634-1650. Lisäksi läheisissä tekemisissä Loimaan Kyröläisten kanssa. Poika Henrik, rytt, merkintä vuodesta 1642)

1634 - 1653

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005784
Thomas Eriksson (1639)
(1637 Thomas, vaimo Sara)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005826
Askais
Nåendals Klöster gods etc.
Thomas Eriksson (1639 --> )
Brita, h. (1643)
Jöran, s. (1643)
(huom! tämä siis sama Askaisten talo ja Thomas Kuroj kuin vähän ylempänä aiemmin. Thomas Bytillä oli Jöran-poika, jonka olen arvellut syntyneen vasta noin 1640, mutta periaatteessa on voinut syntyä vaikka noin 1630)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005830
Thomas Eriksson
Karin Jacobsdotter, h.
(tämä Wilun talon Thomas ei voi olla Thomas Bytti)

Yllättävän vähän merkintöjä Herra Ericus Henricistä. Tajusinkin, että niitä taitaa pitää etsiä myös Maskun ja Merimaskun luetteloista. Eikö vain? Se jääköön seuraavaan kertaan. Tuossa nyt oli mielestäni kuitenkin kaikki Erik Henrikssonit ja lähes kaikki Thomas Erikssonit Lemusta vuosilta 1560 - 1653.

En todellakaan tiedä, missä nimi Björneburgensis on mainittu Ericus Henricin kohdalla. Ehkäpä juuri siinä epitafissa? Ehkä Turun katedraalikoulun matrikkelissa? En vain tiedä, löytyykö sellaista mistään 1500-luvun puolelta. Jos käy ilmi näitä asutusluetteloita selattaessa, että Ericus on asunut jo 1560-luvulla tai jopa ennen Lemulla, tuskin hän on silloin syntynyt Porissa. Ja merkitäänkö listoihin Björneburgensis, jos on tullut ihan lapsena Porista tai vaikka vanhemmat tulleet sieltä? Olen käsittänyt, että esim. Turun Akatemian matrikkeliin merkittiin näin kun opiskelija tuli suoraan Porin suunnalta eli merkittiin se paikkakunta, mistä tuli Turkuun.

Calonius

12.02.16, 17:02

Vielä tuosta Askais-kylän Tomas Erikssonista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603244

Onko tuo Askais sama kuin Askainen eli Villnäs? Samalla tilalla mainitaan 1629 Eric, mutta muuten koko kylässä ei mainitaan missään vaiheessa ketään Ericiä.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=17&TYPE=HTML&LANG=FI

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/10/florinit.html

"...Ericus oli ollut kappalainen Askaisissa..."

Joiltakin vuosilta SAY:stä löytyy myös Villnäs, mutta sekin on ihan Askaisen vieressä. Ehkä Ericus Henrici ei asunut Askaisten kylässä vaikka olikin Askaisten kappalainen. Iso-Iivarin luettelosta löytyy kappalainen ja pappila, mutta en mä sellaisia löydä SAY:stä.

Benedictus

17.02.16, 10:21

Lemu

1560 - 1579

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803397
Erich Hind:ss (merkintä jo 1561!)
Tämä Seijaisten Erik Henriksson näkyy jo 1561, joten ei voi tulla kysymykseen, olisi kuolessaan yli satavuotias.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803402
Erich Hinderss. (1563)
kuten edellä, ois liian vanha.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803445
Erich Hinderss
preb.g.
Hast (?)
Liian vanha, tosin kukahan oli tuo Henrik Hast?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803568
Erich Hind.ss (merkintä jo 1560!)
Liian vanha

1580 - 1599

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605023
Eric Hend:ss
Lienee sama kuin 1.Seijaisissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605039
H Eric Caplan

1600 - 1619
Toijalan tila, joka mainitaan 1585 Erik Kappalaisella, joka on sama kuin 1600-19, ja sama jossa on 1637 Clemens Kappalainen ja vaimo Sara ja joka on Per Michelssonin nimissä 1694 saakka.
-voidaan aika varmasti sanoa, että on Ericus Henrici jo 1585.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605487
Eric Hend:ss (vain 1600-1601)
mahdollisesti sama kuin Kamaisissa aiemmin ollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605505
Thom. Eric:ss
Lars Flemings landbo
frelsse
etc.
Liian vanha Bytyksi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509
Eric Henricsson (1609-1610)
Kallela, lienee Ericus Henrici, seuraa Henrik Olsson Spåra.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605526
Eric Henderss. (1600-1603, 1611, 1616)
Seijeisiä, lienee sama tai jälkeläisiä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605539
Eric Hendss. (1607, 1610)
frelssis (?)
Ei osaa arvioida

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
Her Eric Hendersson (1607-1614)
Capplaan

1620 - 1639
Sama tila kuin aiemmin Toijalassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603199
Thom. Erichss:
(Henr. Flemings)
Karin, h
(huom! näiden mukaan kyseessä nyt ei voisi olla Turun Thomas Bytti ... ehkä se Oxhorn?)
Ajallisesti ehkä Pytty, muttei Oxhorn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603208
Erich Hinderss: (1620)
ehkä kirjaus virhe
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603223
Thomas Erickss. (1639)
ei osaa sanoa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603244
Tämä sivu on aika mielenkiintoinen...
Joku Thomas 1627 eteenpäin
Thomas Kuroj (1635) (Kyrö!?)
Henr. Thomass. (1636)
Thom. Erichs, b (1638)
Brita, h
Thom. Erickss. (ainakin 1639)
Flemingin säteriä taas
(huom! Loimaan Pesänsuon Thomas Erikssonin vaimo oli Brita ainakin 1634-1650. Lisäksi läheisissä tekemisissä Loimaan Kyröläisten kanssa. Poika Henrik, rytt, merkintä vuodesta 1642)
ajallisesti taitaa olla tiukaa, koska pojalla vaimo. Sepän tila?
1634 - 1653

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005784
Thomas Eriksson (1639)
(1637 Thomas, vaimo Sara)
Sara vaikuttaisi Thomaksen leskeltä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005826
Askais
Nåendals Klöster gods etc.
Thomas Eriksson (1639 --> )
Brita, h. (1643)
Jöran, s. (1643)
(huom! tämä siis sama Askaisten talo ja Thomas Kuroj kuin vähän ylempänä aiemmin. Thomas Bytillä oli Jöran-poika, jonka olen arvellut syntyneen vasta noin 1640, mutta periaatteessa on voinut syntyä vaikka noin 1630)
Voisi olla yksi mahdollisuus,jos olisi Ericus Henricin omistuksessa aiemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005830
Thomas Eriksson
Karin Jacobsdotter, h.
(tämä Wilun talon Thomas ei voi olla Thomas Bytti)
ei voi olla.

Noista ei enempää taida saada irti.

Alan yhä vahvemmin uskoa, että Ericus Henricin 1. vaimo oli khr. Olaus Jacobi Spåran tytär. Ajallisesti sopii jopa vuoteen 1585, jolloin hankkivat Toijalan maita khr Olauksen kanssa.
Toinen mahdollisuus on, että naivat sisaret ja maat tulivat heille sitä kautta.

E Juhani Tenhunen

17.02.16, 10:42

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/10/florinit.html

"...Ericus oli ollut kappalainen Askaisissa..."

Joiltakin vuosilta SAY:stä löytyy myös Villnäs, mutta sekin on ihan Askaisen vieressä. Ehkä Ericus Henrici ei asunut Askaisten kylässä vaikka olikin Askaisten kappalainen. Iso-Iivarin luettelosta löytyy kappalainen ja pappila, mutta en mä sellaisia löydä SAY:stä.

Lemu ja Askainen ovat aika lähekkäin. E.H. on saattanut olla Askaisten kappalaisena ennen Lemua mutta omistanut tilan Lemun Toijalassa.

E. Juhani Tenhunen

E Juhani Tenhunen

17.02.16, 11:19

Lemu ja Askainen ovat aika lähekkäin. E.H. on saattanut olla Askaisten kappalaisena ennen Lemua mutta omistanut tilan Lemun Toijalassa.

Askainen oli Lemun kappeli, ja se on voitu nimetä kappeliksi jo 1585. Toijalasta käsin oli helppoa toimia Askaisten kappalaisena.

E. Juhani Tenhunen

Benedictus

20.02.16, 11:31

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509
Eric Henricsson (1609-1610)
Kallela, lienee Ericus Henrici, seuraa Henrik Olsson Spåra.

Lainaus Toropainen:
HenrikOlofsson
(
Spåra
)(taulusta1),mainitaanvuodesta1602lähtienisänsä tilallaLemunToija-lassajavv.1604–10samassakylässäkolmentan-gon tilalla, josta hän suoritti v. 1611 ratsupalve-lusta.
23
SeurasiisäntänäveljensäOlofOlofssonintilallaLe munKallelassa,jonkahänenilmoitetaanostaneen 14.11.1605.

Olof Olofsson Spåra oli Kallelan isäntänä 1604-5.

Erik Henriksson oli Kallelassa siis Henrik Spåran omistus aikana.Kallela tuli Henrik Spåralle perintönä ja hän on sitä viljellyt vain sivutilana ja lopulta jättänyt autioksi.

Tämä viittaa, että Erik Henrikssonilla olisi ollut sukusuhde Spåra perheeseen.
Jotenkin vaikuttaisi, että suhde ei ollut appi-vävy, koska tilaomistukset eivät viittaa siihen.

Jossain on ollut mainittuna, että Olaus Jacobi Spåran vaimo olisi ollut Lemun edellisen kirkkoherran Siogfridus Thomaen tytär.

Voisi olettaa, että Olaus Jacobi oli jo aviossa 1570 tullessan Lemun khr:ksi.
Hänet mainitaan Vehmaan lainlukijaksi 1567, sitten Lemun apupapiksi1569.

Vaimonsa Elin Jöransdotterin tilalla Vretassa Olaus Jacobi mainitaan 1589.

Näkisin, että Olaus Jacobilla on hyvinkin voinut olla 1. vaimo ennen Elin Jöransdotteria, jolloin tämä edeltäjän tytär olisi hyvinkin mahdollinen ratkaisu.

Edelliseen liittyen olisi mahdollisesti Ericus Henricin 1. vaimo ollut myös Sigfridus Thomaen tytär.

Voisi ajatella, että esim Olof Olofsson Spåra voisi olla ensiaviosta ja siksi myös Erik Henriksson on mukana Kallelassa.

Voidaan pohtia oliko Toijala tilat mahdollisesti khr Sigfridus Thomaen omistuksia, jotka olisi jaettu kahdelle vävylle 1585.

Jos ajatellaan mahdollisuutta, että porvari Thomas Eriksson Bytty olisi Ericus Henricin poika, olisi hän varmaankin 1. aviosta, koska Blom-Florinukset käyttivät yleensä sukunimeä, eikä Bytty käyttänyt sitä koskaan.
Teoriani mukaan hänellä olisi siis äidin kautta sukuyhteys myös Spåra-perheeseen.

A.K.Johansson

20.02.16, 13:06

Sen verran haluan oikoa, että tutkija Jarl Gallen on arvellut, että kirkkoherra Olaus Jacobin isä Jakob Olofsson eli Marttilan Juvan "Jeppe" olisi ollut naimisissa ensimmäisen kerran kirkkoherra Sigfridus Thomaen sisaren kanssa.
AJ

Calonius

20.02.16, 14:15

Benedictus

21.02.16, 12:16

Jos khr Sigfridus Thomaen sisar olisi ollut Olaus Jacobi Spåran äitipuoli, olisi oikeastaan luonnollista, että Spåra olisi nainut tämän tyttären.

Milloin arvellaan Olaus Jacobin avioituneen Elin Jöransdotterin kanssa.

Pojan Erik Hakolan avioituminen Karin Jacobsdotter Hakolan kanssa viittaa siihen, että Erik oli jo aika iällä avioituessaa.

Karin hakolan Toropainen mainitsee avioituneen ekakerran 1550 luvulla eli olisi silloin syntynyt viimeistään 1530 ja 40-lukujen vaihteessa.
Karinin 2. puoliso mainitaan kuoleeksi 1602 jälkeen eli Erik Hakola on avioitunut Karinin kanssa 1603-6 välillä.

Karin on siis ollut 3 avioon mennessään noin 60 vuotias tai ylikin.
Jopa tuonajan näkökulmasta olisi ollut aika outoa, jos sulhanen olisi ollut nuoripoika vanhalla naisella.
Erik Hakola kuoli 1655 eli jos oli avioituessaan 20v. olisi ollut 70v. ja syntynyt 1585.
Jos oli 30v. niin oli kuolessaan 80v. ja syntynyt 1575.

Koska jopa tuolloin olisi noin hurja ikäero ollut outoa, niin voidaan arvella, että Erik olisi ollut 30-40 välillä avioituessaan ja olisi silloin syntynyt ehkäpä jo 1570 paikkeilla,ehkä aiemminkin, mikä sopisi isänsä uraan.

Pekka Hiltunen

22.02.16, 16:30

Tiedetäänkö muuten, mistä tuo Kallelan tilan nimi tulee? Ehkä joku ensimmäisistä isännistä oli Carl / Kalle? Mietin vain sitä, että tuon tapaiset nimet tuntuvat toistuvat oman suvun tutkimuksissani. Toki tuo nimi on varsin yleinen tyypiltään.

Turussa oli tämä Kallialan talo. Mouhijärvellä Kallon kylä. Tyrväällä Kalliala, josta lähtöisin Collinus-suku. Turussa oli Kalonen-sukua, joilta esi-isäni Henrik Pytti kiireessä osti talon vuonna 1711 palaneen talonsa tilalle. Voisi kuvitella, että hänellä oli jotain sukuyhteyttä tuohon turkulaiseen sukuun.

Nyt kirjoitin ulkoa, joten tuossa saattaa olla jotain virheitä. Joka tapauksessa jotain yhteyksiä noiden nimien kautta on, mutta vielä en tiedä varmuudella, mitä.

Lemun Kallela mainitaan tällä nimellä maakirjassa näköjään ensikerran SAY-kaudella 1580-99:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605005

Jacob "Jeppe" Spåran miniä oli kait (T.V:n selvitysten perusteella, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset, Genos) Kerstin Tavastin (vh:t Henrik Tavast ja Birgitta Jacobintytär Kurki) ja Mårten Nilsinpojan nimeltä tuntematon tytär Lemun Mannan talosta. Thomas Jacobsson Spåran ja em. vaimonsa tytär Karin nai Liedon Rähälän Ryökkään talonpojan ja näitten poika Mathias Bengtsson Ryökäs oli Nousiaisten khra. Hänen vaimonsa oli Valborg Jesperintytär - joku Peer Jespersson Skinnare taas mainitaan SAY:ssa Kallelan kohdalla jo kaudella 1560-79. Thomas Jacobi Spåran suku kyllä kytkeytyy myöhemmin velipuolensa Olaus Jacobiin sukuun, kun kerran likellä asuttiin. Yhtään Carlia tai Carolusta en SAY:sta ole löytänyt noilta ajoilta, mutta arvaukseni on, että tilan on joskus omistanut joku tämän niminen rälssimies.

Kallela sijaitsee ehkä noin kilometrin-parin etäisyydellä Lemun kirkolta Askaisiin päin. 1600 alkaen tilalla esiintyy Lemun khra Olaus Jacobi Spåran jälkeläistöä. Olof Olofsson i Kallela omisti Kallelassa kokonaiset 12 tankoa veljensä Henrik Olofssonin jälkeen, mutta heidän isästään onkin sanottu, että hoiti omaisuuttaan tarkemmin kuin virkaansa.

Vuodesta 1600 lähtien tila tunnettiin m.m. nimillä Kallela, Kalleila, Kallila ja Kallenkylä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan esi-isä oli Juho Jaakonpoika Kallela, Lemun Kallelan isäntä, jonka isä oli Lemun Kovalan Jacob Henriksson. Juho Jaakonpojan (1697 - 3.7.1780) vaimon isänäiti oli kait Margareta Henrikintytär Spåra ja äidinäidin isänäiti Karin Thomasdotter Spåra. Juho Jaakonpojan pojanpoika Tuomas Mikonpoika käytti Kallenius-nimeä ja tämän poika Peter Wilhelm, Akselin isä, otti käyttöönsä omintakeisten sukututkimusharrastustensa perusteella Galle´n -nimen.

PH

Pekka Hiltunen

22.02.16, 16:49

Milloin arvellaan Olaus Jacobin avioituneen Elin Jöransdotterin kanssa.
Olaus Jacobiin on päätelty syntyneen ennen v. 1546, koska toimi 1567 Vehmaan lainlukijana ennen pappisvihkimystään. Kun Jürgen Berendsson Barsker toimi Ivar Flemingin palveluksessa välskärinä 1537, on sekä Olof Jacobsson että Elin Jürgensdotter syntyneet näillä main, siis noin 1540 tai vähän ennenkin: e.m. kuoli 1612 ja v.m. 1609. Henrik Olofssonin tiedetään kuolleen 1656 ja Erik Olofssonin vuotta aiemmin, joten vanhempien avio on voitu solmia vuosien 1560 ja 1570 välillä. Jürgen kuoli Maskussa 1570 ja vaimonsa Birgitta (porvari Erik Knapen tytär, joka kasvoi lapsuudestaan Sundholman kartanossa Ivar Flemingin vaimon Metta Ulvin luona ja meni avioliittoon kysymättä sukulaistensa neuvoa) kai suunnilleen samoihin aikoihin.
PH

Benedictus

23.02.16, 10:06

Olaus Jacobiin on päätelty syntyneen ennen v. 1546, koska toimi 1567 Vehmaan lainlukijana ennen pappisvihkimystään. Kun Jürgen Berendsson Barsker toimi Ivar Flemingin palveluksessa välskärinä 1537, on sekä Olof Jacobsson että Elin Jürgensdotter syntyneet näillä main, siis noin 1540 tai vähän ennenkin: e.m. kuoli 1612 ja v.m. 1609. Henrik Olofssonin tiedetään kuolleen 1656 ja Erik Olofssonin vuotta aiemmin, joten vanhempien avio on voitu solmia vuosien 1560 ja 1570 välillä. Jürgen kuoli Maskussa 1570 ja vaimonsa Birgitta (porvari Erik Knapen tytär, joka kasvoi lapsuudestaan Sundholman kartanossa Ivar Flemingin vaimon Metta Ulvin luona ja meni avioliittoon kysymättä sukulaistensa neuvoa) kai suunnilleen samoihin aikoihin.
PH

Tämä selvitys tuntuu kyllä melko selvältä ja siten poistaisi tuon 2 vaimon vaihtoehdon.
Toisaalta se tuo mahdollisuuden, että lapsia on syntynyt jo useampiankin 1560-luvulla.
Koska Olaus Jacobi ja kappalainen Ericus Henrici ovat jo 1585 mainitut Toijalassa ja Ericus lienee tuo Kallelassa näkyvä Olof Olofssonin jälkeen, voisi aika vahvasti epäillä, että Ericuksen 1. vaimo oli Olaus Jacobin tytär. Aiemmin tuntui, että oli ristiriita ajallisesti.

Ericus Henricin Blom-Florinus nimeä käyttäneet jälkeläiset vaikuttavat uriensa perusteella syntyneen 1600-luvun puolella.

Nimien perusteella ei liioin oikein saa tolkkua suvusta, sillä ainoa Ericuksen jälkeläinen oli Jacobus, Lammin kappalainen, joka nimen perusteella voisi olla 1. vaimon poika. Ajallisesti ei oikein vaikuta siltä, lisäksi jälkeläiset käyttivät Florinus nimeä.

Ericus Henricin pojat olivat Mathias, Arvid ja Jacobus. Jos nimet on otettu isovanhemmilta, pitäisi Ericus Henricin isän ja isoisän olla Henricus Matsson, Henricus Arvidsson, Jacobus sopii Blom suvun nimeksi, sillä Kristinan isä oli Thomas Eskilsson, jonka äidinisä Jacobus Blom.
Tyttäriä Sara ja Cristina.
Ketä Henrik Matssoneita tai Henrik Arvidssoneita tiedetään noin 1550-luvulla, jolloin Ericus Henrici oli syntynyt.

Hänen ei tarvitse olla Porista, vaikka tuo Björneborgensis määre onkin laitettu Ericuksen perään.

Calonius

15.03.16, 13:46

Tämän hetken tietojen valossa näyttää siltä, että Thomas Eriksson Bytin lapset olivat järjestyksessä:
Sara
Henric
Jacob
Jöran
Johan

Johanin poika oli Henric. Henricin pojat olivat Henrik (tai Kristian Henrik) ja Matthias (eli Matts). Kristian Henrikin lapset olivat Sigfrid ja Hedvig. Mattsin lapset Henrik, Hedvig, Matts, Johan, Erik, Kristina Johanna, Israel.

Tuossa nyt siis jotain osviittaa. Saattaa puuttua osa lapsista. Ainakin nimi Henric toistuu useasti. Hieman ihmetyttää, että Erik-nimeä ei näy kovinkaan paljon, mutta voihan olla, että osa Erikeistä kuoli lapsena ja heistä ei ole jäänyt mitään mainintoja.

Muuten - Turun tuomiokirkon lattian alle on haudattu aivan vierekkäin seuraavat suvut: Florinus, Hollo, Collin.

Benedictus

15.03.16, 14:16

Tämän hetken tietojen valossa näyttää siltä, että Thomas Eriksson Bytin lapset olivat järjestyksessä:
Sara
Henric
Jacob
Jöran
Johan

Johanin poika oli Henric. Henricin pojat olivat Henrik (tai Kristian Henrik) ja Matthias (eli Matts). Kristian Henrikin lapset olivat Sigfrid ja Hedvig. Mattsin lapset Henrik, Hedvig, Matts, Johan, Erik, Kristina Johanna, Israel.

Ylläolevassa Caloniuksen listassa pistää silmään tytär Sara, joka on myös tuo Lemun Florinan nimi.

Toisaalta myös poikien lapsista Hedvig on kummallakin, eli vaikuttaisi olevan suvun nimi, mutta mistä päin? Poikien äidin, äidinäidin tai isänäidin tai tämän äidin.

Pekka Hiltunen

15.03.16, 15:11

Tämän hetken tietojen valossa näyttää siltä, että Thomas Eriksson Bytin lapset olivat järjestyksessä:
Sara
Henric
Jacob
Jöran
Johan

Johanin poika oli Henric. Henricin pojat olivat Henrik (tai Kristian Henrik) ja Matthias (eli Matts). Kristian Henrikin lapset olivat Sigfrid ja Hedvig. Mattsin lapset Henrik, Hedvig, Matts, Johan, Erik, Kristina Johanna, Israel.

Ylläolevassa Caloniuksen listassa pistää silmään tytär Sara, joka on myös tuo Lemun Florinan nimi.

Toisaalta myös poikien lapsista Hedvig on kummallakin, eli vaikuttaisi olevan suvun nimi, mutta mistä päin? Poikien äidin, äidinäidin tai isänäidin tai tämän äidin.

Tullikirjuri Jacob Florinus (Blom), jonka vh:t olivat Paimion khra Mathaeus Erici Florinus ja Elisabet Henriksdotter, nai Nousiaisten mamselli Maria (Margareta) Albertsdotter Spensenian (k 13.4.1693). Jacob Florinus kuoli Iso-Toijolassa 1731.
PH

Calonius

15.03.16, 16:21

Listaan mahdollisia Ericus Henricin (Björneburgensis) isiä pappisluetteloista (HisKi). Kävin lähes koko Suomen läpi.

Eurajoen kappalainen Henricus Olai (1579-1607)

Huittisten kirkkoherra Henricus Nicolai (1597-1611)

Rauman kappalainen Henricus Martij eli Martini (1568-78)

Askaisissa oli kappalainen Ericus Henrici (1592-1620)

Halikon kirkkoherra Henrik (1530), taitaa olla liian aikaisin

Kaarinan kirkkoherra Henricus (1549)

Kemiön kirkkoherra Eschillus Henrici (1587) voisi olla vaikka Ericus Henricin veli.

Laitilan kirkkoherra Henricus Petri (1581-87)

Liedon kirkkoherra Bertil Henrici (1580-83) ja kappalainen Sigfridus Henrici (1581-82) voisivat olla vaikka veljiä.

Mynämäen kirkkoherra Henricus Olai Karroi (1558-73)

Paimion kirkkoherra Heikki Martinpoika (1589-1612-)
(Florinukset vallitsivat pian vuosikymmeniä tämän jälkeen)
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982
Henricus Martini (K 1617)
Hendrik Mårtensson, Henrik Mårtensson
V Paimion edellinen kirkkoherra Martinus Johannis ja Riitta Matintytär (Brita Mattsdotter).

Piikkiön kirkkoherra Henrik Olavinpoika (noin 1593-1610), ehkä vähän liian myöhään

Pöytyän kappalainen Henricus Thomæ Rimotoensis (noin 1600 eli ehkä liian myöhään). Seuraava kappalainen oli Gregorius Olai Björneburgensis (1628-30)

Rymättylän kirkkoherra Henricus Andreae (1578-1600)

Sauvon kappalainen Henricus Johannis (1571-85)

Turun kirkkoherra Henricus Jacobi (1580)

Turun kappalainen Henricus Andreæ (1569-77)

Turun saarnaaja Henricus Canuti (1568-70)

Turun linnansaarnaaja Henrik Andreæ (1577)

Kalannin kappalainen Henricus Michaelis (1591)

Vehmaan kappalainen Stephanus Henrici (1593-1623) voisi olla Ericus Henricin veli
Myös kirkkoherra Stephanus Henrici, vt. (1620)

Yläneen kappalainen Henricus Thomae (?), ennen 1628

Hattulan kappalainen Hendrich (1560-61)

Hauhon kirkkoherra Mårten Henriksson Winter (1578-80) voisi olla Ericus Henricin veli

Hauhon kappalainen Thomas Henrici (k. 1590) voisi olla myös veli

Janakkalan kirkkoherra Henricus Martini Rautia (1560-83)
Seuraava kirkkoherra Simon Henrici (1584-94) ehkä poikansa?

Lammin kirkkoherra Henrik (1553, 1554)

Lammin kappalainen Henricus Matthiae (-1597)

Lopen kirkkoherra Abrahamus Henrici (1632-36) voisi olla veli

Hämeenkyrön kirkkoherra Henricus Olai (1561-1610)

Hämeenkyrön kappalainen Henricus Jacobi joskus 1500-luvulla
Hämeenkyrön kappalainen Abrahamus Henrici (1600-11) ehkä edellisen poika?

Kangasalan kappalainen Henricus Erici (1560)
Kangasalan kirkkoherrat Georgius Henrici (1585-1609) ja Johannes Henrici Agricola (n. 1610-1617) ehkä edellisen poikia?

Karkun kirkkoherra Henricus (1530)

Mouhijärven kappalainen Henricus Petri (1590-91), ehkä liian myöhään

Pirkkalan kappalainen Henricus Petri (1590-91), ehkä liian myöhään

Sääksmäen kappalainen Carolus Henrici (1603) voisi olla veli

Tyrvään kirkkoherra Ericus de Kalliala (1579) on mietityttänyt aiemminkin. Kuka hän oli?

Asikkalan kappalainen Canutus (Knut) Henrici (-1634-), komministeri voisi olla veli

Hollolan kirkkoherra Matthias Henrici (-1558) taitaa elänyt liian aikaisin ollakseen Ericus Henricin veli

Hollolan kappalainen Henrik Hemmingson (1559)

Jämsän kirkkoherra Henricus Olai (1564-92)

Jämsän kappalainen Henrik (1560)

Espoon kirkkoherra Henricus Stephani Herkäpaeus (1554-1561)
Espoon kirkkoherra Ericus Stephani Hercke (1563-1786) edellisen veli?
Espoon kirkkoherra Andreas Henrici (1615-1616) ehkä edellisen poika?

Karjaan kirkkoherra Henric Matthiæ (1568-n. 1600)
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=984
Henricus Matthiae (K 1600)
Henricus Matthaei / Mathei, Henrik Mattsson
V Karjaan (ja Karjalohjan) edellinen kirkkoherra Matthias Petri ja N.N.
Vaikuttaa aika hyvältä...

Lohjan kappalainen Henrik Magni (1584)

Mäntsälän kappalainen Henricus Magni (1587-?)

Tenholan kirkkoherra Henricus Johannis (1586-95)

Porvoon kirkkoherra Henricus Jacobi (1557,1558)

Sipoon kirkkoherra Henrik (1570-77)

Pyhtään kirkkoherra Henricus Jacobi (1547-91)
Pyhtään kirkkoherra Martinus Henrici, ensin vt. (1583-1614) edellisen poika?
Täällähän oli myös Pytty-sukua.

Finströmin (Ahvenanmaa) kirkkoherra Henricus Andreae (1548-61)

Juvan kirkkoherra Henricus (1554-56)

Juvan 1. kappalainen Matthias Henrici Viburgiensis (1566-71), liian aikaisin ollakseen Ericus Henricin veli?
Juvan 1. kappalainen Ericus Henrici (1615)

Benedictus

15.03.16, 20:37

Pekka Hiltunen

15.03.16, 20:52

Ilmeisimmin Ericus Henrici mainitaan Toijalan tilan omistajana 1585 kappalaisena.

Tällöin olisi syntynyt noin 1560 tai aiemmin, koska papinvirka kai edellytti 25 vuoden ikää.

Tämä rajaa aika monta pappi Henrikkiä ulos listasta, koska isän olisi pitänyt syntyä 1535 tai aiemmin.

Vielä 1700-luvulla toimi papinvirassa ainakin Etelä-Savossa ylioppilaita pappeina (eli kappalaisina/ apulaisina), vrt. Mechelin-suku. Saattoivat siis olla 18-vuotiaita. Ei näihin ikiin kyllä mitään voida perustaa, vaikka idea muuten olisikin ehkä ajatuksen arvoinen. Yleensäkin armovuodensaarnaajat ja kappalaisetkin poimittiin niistä, joille kelpasi heinänsiemenetkin muutenkin vähäisissä kappalaisenkapoissaan - varsinkin jos oli toiveita saavuttaa kunnollinen leipätyö pitäjässä myöhemmin.
PH

Calonius

26.10.18, 15:09

Taas ongelmana, mihin ketjuun näitä löytöjä laittaisi, mutta laitetaan nyt tähän.

Mynämäki - 1634 31/10
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791523
(oikealla sivu 155 alkaen 3 jutusta)

Mårten Tursson wid Saris hafuer en gång …

Simon Laukalo bekommer dett han och Telkemäki Matz haf nu stulitt af Her Hinrich Hofmans fåår i Huolis - 3 str men dett wara med honom förlijktt. Gifwitt förlichninger en oxe. Detta för någre ähr skeedt.

Matz i Telkemäki sager att Erich Knutzson i Huolis hafwer waritt med stiela desse -3 fåår. Simon Laukalo frijar honom. Dett här om widare ransakas.

Her Erich kyrkioherde i Lemmå hafuer mist af sin fällbodh - 6 sijdhor flesk och någre Danske kläder.
Jacop Bertillsson i Huolis, mist -5 z:nor spann:ll
Marcus i Nefwois mist flesk -3 sijdhor kiött och korfwar
detta nu i resan när dhe drogo senast till Nyynääs och natten tillförende.

Sinänsä tässä ei tapahtu mitään sen ihmeellisempää, mutta näyttää varmentavan Lemun kirkkoherran Ericus Henricin kuvioita. Aluksi käsitellään lammasvarkauksia. Sitten ilmeisesti on kadotettu elintarvikkeita matkalla Nynäsiin. Joukossa Lemun kirkkoherra Erik. Mårten Turssonin tuossa huomioin, kun hän tuli esille toisessa ketjussa, jossa keskusteltiin Merimaskun talonhaltijoista ja kun hänet mainitaan olevan Sariksesta.

Tämä on siis Mynämäen käräjiltä ja Huolis on kylä Mynämäellä.

Nyynäinen (ruots. Nynäs) on kartano ja kylä Lemussa, nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nyyn%C3%A4inen

Näiden välillä on noin 13 km matkaa linnuntietä. Saris on ilmeisesti Saaren kartano, joka on Huolin lähellä.

SAY Mynämäki 1620-1639 Huolis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748389
SAY Mynämäki 1634-1653 Huolis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735295

Noilla sivuilla ja niitä seuraavilla sivuilla näkyy Carl Hoffman, Henrik Hoffman ja aiempina vuosina myös Hans Hoffman "fougte på Sarisgård". Siellä mainitaan myös useasti Erich Hendersson tai vastaavaa. Näkyy myös "Her. Erich", "S. Henrici".
Paimenmuisto ei tunne ketään Erik-pappia Mynämäeltä tältä ajalta tai sitä ennen:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5068

Mynämäen pappilaankin on merkitty "Pastoris Erich" vuonna 1635. Ja myös "Prästeus h. dödh.".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735443
Entä kuka Erik on tässä kirjeessä vuodelta 1566, joka kirjoitettu SAY:n sivulle Huolis-kylän kohdalle?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=729125

V:1130a s. 2.
Haff:r K. Erich efterlåtid Mats Olss. frijhett opå thz hans föreldrar nutid och brukadt haffua i Huolisbij udi Wirmå sochn. Thee under är 3 af 7 ö 7 dlr röcht och 3 frelqerdsmän.
Breff dat. 25 sept. å-66.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaren_kartano_(Mietoinen)
Wikipedian mukaan kartano oli Margareta Fincken hallussa vuoteen 1634. Vuosina 1639-1681 kartanoa hallitsi Kustaa II Aadolfin avioton poika Gustaf Gustafsson. Edellä mainitulla Huolis-tilalla näkyy jo 1634 “Gustaf Gustafssons frelse”!

Nyynäinen muuten näyttää itse asiassa löytyvän SAY:stä Nousiaisista.
SAY Nousiainen 1634-1653 Nynäs
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=791813
Siellä näkyy Hend. Oloffs., joka on ilmeisesti Spåra.

Näyttää siis aika vahvasti siltä, että Lemun Ericus Henrici omisti talon myös Mynämäen Huolin kylässä. En nyt muista, onko tämä tullut aiemmin esille.

Calonius

26.10.18, 15:50

Vajaa kaksi vuotta tämän jälkeen:

Nousiainen (Nousis), Masku, Lemu - 1636 16/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791594
(oikealla, sivu 223, alhaalla)

Olin törmännyt tähän aiemminkin, mutta oli niin sotkuista, etten jaksanut katsoa tarkemmin. Päätin kuitenkin yrittää ja kyllähän siitä jotain selvää tuli:

Henrich Olsson wid Nynääs(?) begärade optaga ett ödheshemman i Toijola om -1 m:ll hwilckett S. Her Sigfred Caplan upåbodde. Efter hans dödh hafwer efterlefwerskan ...hast sitt tillhåld men cronon i -9 åhrs tijdh en stöga(?) rättigh der af bekommit men nu platt ödhe och illa förfallit såm nempden witnade. Emedan nu några är detta för… ähr dett … på höge öfwerhetens nådige behogh efterlåtit doch mz feedeles åker dett besittia. Han sette bårgen för sigh: Her Matz i Nousis, Thomas Erichsson i Tammisaari, Erich i Pajula(?), Jöns i Nummis(?), Simon i Åchdasmäki och Simon i Wallais(?).

Henrik Olsson (Spåra) pyytää haltuunsa Toijolassa sijaitsevaa autioitunutta taloa, jossa edesmennyt kappalainen herra Sigfred oli asunut aiemmin. Tämän jälkeen leski oli asunut siellä ja kruunu oli ottanut talon haltuunsa. Talo oli joutunut lautamiesten mukaan erittäin huonoon kuntoon. Takaajikseen Henrik ilmoitti: Nousiaisten herra Matts, Tammisaaren Thomas Eriksson, Pajulan Erik, etc.

Toijola sijaitsee kai nykyisen Maskun keskustassa, melko kaukana Merimaskun Tammisaaresta, noin 11 km linnuntietä - merta välissä. Minkä takia takaajana on Kankaisten lampuotivouti Thomas Eriksson? Yksi selitys voi olla, että Thomasilla oli sinne sukuyhteys.

Yllä mainittu herra Sigfrid:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2286
Sigfridus Michaelis (K viimeistään 1633)
Lemun kappalainen jo 1615, lienee astunut virkaan vasta 1617. Sigfridus Michaelis erotettiin virasta 7.2.1625 hänen syyllistyttyään todistajana väärään valaan Vehmaan kirkkoherran Zacharias Jacobin ollessa syytettynä huoruudesta. Hänet kuitenkin armahdettiin ja palautettiin virkaansa.
Herra Sigfridus ("hr Sigfrid i Lemu i Toijala") oli lokakuussa 1625 uudelleen syytettynä tapeltuaan pitäjänmiesten kanssa ja 1628 vastaamassa käräjillä siitä, että hän oli ottanut tilan Lemun Toijalan kylästä viljelykseensä, mutta oli antanut puolet tilasta autioitua.
K Lemu viimeistään keväällä 1633.
P Margareta Tomasdotter, eli leskenä miehensä jälkeen. Hänelle myönnettiin ylimääräinen armovuosi 7.6.1633. Pariskunnan poika majuri David Sigfridsson aateloitiin nimellä Gyllenbögel 1648.

Nousiaisten herra Matts:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2165
Ryökäs, Matthias Benedicti (K 1648)
Matts Bengtsson
S Lieto. V Liedon Räihälän Ryökkään ratsutilallinen Pentti / Bengt N.N. ja N.N.
Nousiaisten kappalainen 1613, kirkkoherra (mainitaan 17.12.) 1631.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643 ja 4.12.1646.
K Nousiainen 1648.
P Valborg Jespersdotter hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä ja asui pappilassa vielä 1651.
Valborg Jesperdotterin P2 aikaisintaan 1651 Mynämäen kappalainen Henricus Georgii Mojerus hänen 2. avioliitossaan, K 1664.

Toijala on siitä mielenkiintoinen, että Ericus Henrici asui siellä aiemmin ennen Sigfridus Michaelista. Olisiko tässä taas yksi vihje, että Thomas Eriksson on Ericus Henricin poika? Tässä on joka tapauksessa kyse Kankaisten lampuotivoudista, sillä juuri hänellä oli talo Tammisaaressa. Heti seuraava juttu näillä käräjillä liittyi hänen työhönsä voutina. Vastaavia on lähes joka käräjillä eikä pelkästään tämän paikkakunnan käräjillä vaan ympäröivissä pitäjissä, joissa Margareta Finckellä oli läänityksiä.

Kuten olen joissakin ketjuissa maininnut, sama vouti mainitaan Turun tuomiokirjoissa ainakin vuodesta 1630 ja entisenä Kankaisten voutina ainakin vielä vuonna 1651. Tämä tieto rajoittaa varmaan vaihtoehtoja. Onkohan aiemmissa tutkimuksissa välillä sekoitettu Tomas Eriksson Oxhorn "till Kuuslax i Merimasku socken" tähän Kankaisten voutiin?

http://runeberg.org/frfinl/0326.html

Entä sitten tämä seikka, joka on myös esitetty muissa ketjuissa:

Tuija Tuhkanen: Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa
1400-luvulta 1700-luvun lopulle:

Mynämäen kirkon vuonna 1625 uusitussa kuoriaidassa on ollut lahjoituskirjoitus, jossa teettäjät mainittiin nimeltä:
Tämän kuoriaidan maalauksen ja korjauksen ovat omalla kustannuksellaan tehneet Martinus Rungius, Henricus Hoffmannus, Henricus Gregorii, Carolus Hoffmannus, Thomas Erici, Bartoleus Blasii, Sigfridus Laurentii

Näyttää nimittäin siltä, että juuri tällä Kankaisten voudilla oli tiiviit yhteydet Hoffmanneihin ja myös Mynämäkeen.

Benedictus

29.10.18, 22:43

Mynämäen pappilaankin on merkitty "Pastoris Erich" vuonna 1635. Ja myös "Prästeus h. dödh.".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735443

Eikö yllä luo, että papin hustru on kuollut.

Onkohan Calonus ratkaissut erään ongelman?

Vaikuttaisi, että Lemun khr Ericus Henrici on toiminut myös Mynämäen kirkkoherrana 1634-6.

Tuota tukee myös pappismatrikkelin kirjaukset.

Rungius, Martinus Matthaei (K 1633/34)

Mårten Mattsson

Mynämäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5068) kirkkoherra 1624.
Rungius tuomittiin 28.1.1625 annetulla Turun hovioikeuden päätöksellä 9 markan sakkoon väärän todistuksen antamisesta Vehmaan kirkkoherra Zacharias Jacobin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2705) puolesta tämän ollessa syytettynä huoruudesta ja väärästä valasta. Turun tuomiokapituli määräsi 7.2.1625 hänet erotettavaksi pappisvirasta, mikäli kuningas ei vapauttaisi häntä rangaistuksesta. Hän lienee saanut armahduksen, koska hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1627–1633.
K Mynämäki 1633/34.
P N.N., mainitaan leskenä 1634.

Rungius vaikuttaisi kuoleen 1634 mennessä, mutta seuraajansa, joka oli siis Wenno on mainittu määreellä "ilmeisesti" virassa 1635 eli voi olla myöhemminkin.

Wenno, Johannes Nicolai (K 1667)

Wenne / Venno, Johan Nilsson

V Turun kaupungin pormestari ja Kaarle-herttuan luottomies, luultavasti ruotsalaisyntyinen Nils Eriksson ja N.N. Larsdotter (ehkä Euran kirkkoherra Laurentius Johannis Wennen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2652) tytär).
Turun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) apulaispappi ilmeisesti ainakin jo 24.9.1623, jolloin mainitaan piispan edustajana Turun raastuvanoikeudessa erään varkausjutun yhteydessä; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan (kaupunkiseurakunnan) kappalainen (choralis) 1625–1630; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1.5.1630 ja vielä 1634; Mynämäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5068) kirkkoherra 1634, ilmeisesti astui virkaan 1635.

K Mynämäki 1667 (mahdollisesti 23.3.).
P Brita N.N., K 1667.</
Eli Brita oli kai pormestari Bertill Mårtenssonin tytär, vai kuinka se meni.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005860

Oliko toisessa ketjussa maininta, että jotain omaisuutta oli herra Erikin hallussa.

Tuon alttarinlahjoittajissa oli Henricus Gregorii. Oliko hän Mynämäen kappalainen Henricus Gregorii Mojerus, vai Marttilan khr Henricus Gregorii.

Eräs lahjoittaja oli Bertill Blasiusson Mynämäen Kalliksesta. Vouti ym.. 2. vaimonsa Margareta Andersdr.

Pekka Hiltunen

30.10.18, 07:42

Rungiuksen leski ("prästens h., dödh 1635") ei siis ehtinyt ennen kuolemaansa anoa tai saada armovuodekseen saarnaajaa eli apulaista, joten Martinus Matthaein tilalle on astunut Lemun kirkon kellotapulin vieressä ja nykyisen pappilan edustalla sijainnutta noin, 7:n km:n päässä Nousiaisten kirkolta ollutta Toijolan autiotakin viljellyt Lemun (ja Askaisten?) khra Erich.
PH

Benedictus

30.10.18, 12:47

Jacobus Stephani (K 1677)

Jakob Stefansson / Staffansson

Kotoisin ilmeisesti Varsinais-Suomen pohjoisosasta ("Norfindus", "borealis").
"Her Jacob Stephani" sai kuningas Kustaa II Aadolfilta valtakirjan rykmentinpastorin virkaan "Pohjois-Suomessa" 9.10.1630; oletettavasti Lemun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5051) kirkkoherra 1637; Mynämäen rovastikunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6122) lääninrovasti ainakin 1670-luvulla, jolloin suoritti rovastintarkastuksen Pöytyän emäseurakuntaan kuuluvassa Yläneen kappelissa 6.3.1673 (Lempiäinen 1967).
Saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) Turun pappeinkokouksessa 1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 10(7).10.1646, 27.4.1653, 7.11.1655, 26.4.1656 ja marraskuu 1657.
K Lemu 1677.
P Lisbetha N.N., mainitaan 1667, ei enää 1668.

Yllä on Ericus Henricin seuraaja Laemun khr virassa.

Onkohan kenellekään tullut mieleen, miksi Jacobus valittiin tuohon virkaan?

Jacobus Stphanin isä oli Vehmaa kappalainen Stephanus Henrici.

Stephanus Henrici (K 1623)

Staffan Henriksson

Syntyperältään, kansallisuudeltaan ja opinnoiltaan tuntematon.
Vehmaan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5115) kappalainen (1. sarjaa) 1581, vt. kirkkoherra 1619–1620 ; Kokemäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5036) kirkkoherra kevättalvella 1623.

Jos katsotaan tuota isännimeä Henrik, niin pakosta tulee mieleen, että kyseessä saattaisi olla Lemun khr Ericus Henrixin veli. Samaan viittaisi tuo pojallaankin ollut pohjoissuomi määre.

Arvidus Henrici Karckuensis (noin 1632–1689)

Carckuensis / Charcuensis / Karkuensis, Arvid Henriksson

S noin 1632. V Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/953) ja Margareta Stefansdotter.

Aiermmin tuli jo esille ajatus, että khr Arviduksen äiti olisi ollut Jacobus Stphanin sisar.

Ericus Henricin suvusta ei ole tietoa, mutta jos Stephanus Henrici olisi veljensä, niin nimitys Kokemäen khr virkaan voisi viitata Kokemäkiseen alkuperään.

Calonius

31.10.18, 17:28

Olisihan se kiva, jos tässä jotain olisi edes ratkaissut. Tuntuu, että löytää kaikenlaista tietoa ihan tuhottomasti, mutta mikään asia ei varsinaisesti ratkea. Mutta sellaista tämä taitaa olla. :)

En kyllä tiedä, ratkeaako tuossa mikään muu kuin se, että Ericus Henrici oli myös Mynämäen kirkkoherrana... Toivotaan. Nämä sukuyhteydet tuntuvat kyllä vain vahvistuvan tässä.

Niin, tätä Ericus Henriciä käsitellään jo aika monessa ketjussa ja vaikea pitää lankoja hyppysissä. Pitäisi varmaan tehdä jotain kaavioita henkilöistä ja niiden suhteista. Benedictus ehkä viittaa muissa ketjuissa esim. näihin:

TRO 5.4.1647:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479381
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30993372
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994856

Dahltrömin kortti:
Hans Bertilsson har till Hr. Erich i Wemo givit 40 dlr “godt mynte” på samma giäld aff sitt mödernes arff.
Thomas Erichsson förbehåller sig att ännu få arrest (gårdz- och källares värde) på det som Hans Bertilsson och hustru Margareta “kunde tillfalla aff uthestående gällder”

Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön (40 taalaria) Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994856
Toropainen: Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla kaikilta pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.

Näistä ei käy ilmi se, että kirjassa lukee selvästi "Sal. Herr Erich i Weemo" eli kyseessä on edesmennyt Vehmaan herra Erik. Ja seuraavalla aukeamalla olevassa jutussa on mielestäni "Herr Johan i Wirmo" eli Mynämäen herra Johan eikä Vehmaan herra Johan. Kyseessä on siis Wenno, Johannes Nicolai (K 1667).
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2654

Sitten on tuo "Her Erich i Ny kyrckian" eli Kalannin herra Erik, Neocleander, Ericus Nicolai (K 1658), joka vaati Mermaskun Tammisaaren taloa itselleen sen jälkeen kun Henrik Hoffman oli myynyt sen ensin Kankaisten voudille Thomas Erikssonille:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1781

Ehkä huomioitavaa ylempänä mainitussa Nousiaisten, Maskun ja Lemun käräjäjutussa 1636 16/6 on se, että Ericus Henrici oli kuollut kuukausi sitä ennen. Muuten juuri hän olisi mahdollisesti ollut yksi Henrik Olsson Spåran takaajista.

Tässä näitä joitakin minun aloittamiani ketjuja:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33910&highlight=thomas+eriksson

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37531&highlight=thomas+eriksson

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2189&highlight=thomas+eriksson

Calonius

31.10.18, 17:32

Yritin kirjoittaa tuon latinankielisen tekstin Lemun kirkontileistä. Tietenkin täynnä virheitä, mutta tuosta on ehkä helpompi lähteä tulkitsemaan eteenpäin.

Kirkkokassan tilit 1639-1743 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8083357
Anno 1635 die Asceaeoms Const tempore Antelessons mi Con
Erici Henrici Ates Parachiales cum cauta et d---ae
nulla domo exlepte sunt egie consumptae. 1637 Calent Maij
pastor Ecclesiae constitutus. Inventarum in Bresbyterio |: resa-
rentibus p.m. antele---s saeretibus et parocciae senioribus :| ut
nullum fuerat, ita nil praeter cinorem inbeni. Adificium
qualecung propries humptibus bona ex parte extrusteu.
praeter domos quasdem proprio ore r---
Jacobus Stephani

Calonius

31.10.18, 18:37

Vielä vähän Thomas Bytistä. Tässä ketjussa ei käy ilmi, että joku aikaa sitten löysin hänellä olleen myös pojan nimeltä Erik.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938074

Turun manttaali 1669
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Elin, piika Karin, veli Erich, inh. Lisbet, piika Brita 4 / 2
+ Ciulia Matzdr., tytär Margareta 0 / 2

Luulen, että kyseessä on porvari Erich Thomasson Kalonen, mutta en ole ehtinyt tutkia tätä tarkemmin. Tuo Ciulia voisi olla Thomaksen veljen Mattsin tytär (Johanin serkku). Margareta on ilmeisesti sitten Ciulian tytär.

On todella monta asiaa, jotka yhdistävät Thomas Bytin Kankaisten voutiin Thomas Erikssoniin. Olen seurannut heitä aikajanalla ja kaikki tuntuu menevän kohdilleen. MUTTA ... on pari seikkaa, jotka näyttävät kaatavan tämän teorian.

TKO 28/7 1660
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12184395
Sveno Caliander till Thomas Erichsson
Belagen dhe … effter obligation huilka Svenoni Caliandre af Arendatoren Sven Olofsson på Åminnegårdh i betahlning ära opdragne, den han uthaf Thomas Erichsson skulle bemächtiga, huilka be:te penningar(?) Thomas Erichsson well tilstedh sigh wara skyldigh, men icke hafua medell at ehrlaggia, beken dhe detta Caliander effter begäran till att Bröyss Ex Protocolla meddeles.

Tuo vaikuttaa olevan se Thomas Eriksson, joka oli myös Kankaisten vouti. Thomas Bytti kuoli kuitenkin 1659.

Toropainen on kirjoittanut (muistaakseni Genossa) näin:

2. NRO 24.1.1652: Luonnonmaan Herttulan lampuoti Thomas Erikinpoika syytti isäntänsä Turun kauppias Simon Blomin puolesta Miekkulan lampuoti Jakob Jakobinpoikaa ruokatavaroiden varastamisesta. Naantalin Sigfrid Mårteninpojan leski Lisbet kertoi, että Jakob oli myynyt hänelle silakoita jouluaattona. Lisäksi Jakob oli tuonut kaupunkiin tullitta voita. Jakob ilmoitti Blomin vaimon Annan lähettäneen voin kirkkoherralle joulukestitykseksi. NRO 24.4.1661.

Tuo 1652 on varmaankin ihan huolimattomuusvirhe, sillä tämä todellakin löytyy vuodelta 1660:

Naantalin raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1660-1696 (q:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377088

Toisaalta tässä on kyse vain lampuodista. Tuskin on entinen Kankaisten lampuotivouti vaikka liikutaankin samalla suunnalla ja samoissa henkilöissä (kuten Simon Blom... joka kyllä liikkui vähän siellä sun täällä). Tuossa ensimmäisesäkin jutussa voi olla ihan joku muu Thomas Eriksson.

Erikoista näissä on se, että Turun manttaaleista ei oikein löydy ketään Thomas Erikssonia. Luulisi, että manttaalissa ja tuomiokirjoissa käytettäisiin tarkalleen samoja nimiä. Sehän oli periaate, jotta henkilöt voitiin erottaa toisistaan. Toisaalta taas olen mielestäni löytänyt esimerkkejä siitä, että esim. Turussa henkilöön viitattiin jonkinlaisella porvarisnimellä kun taas vaikkapa pitäjien käräjillä käytettiin vain etunimeä, isännimeä ja esim. "ifrån Åbo" perässä.

Nyt kun nimiin mentiin, tuon taas esille sen omituisuuden, että Ericus Henricillä tiedetään kai olevan 3 poikaa: Arvid, Jakob ja Matts (?). Mikään niistä ei ole Ericus Henricin isän nimi Henrik eikä hänen vaimonsa isän nimi Thomas.

Benedictus toi esille sen, että Ericus Henrici näyttää olleen kotoisin pohjoisemmasta - ei pelkästään tuon Björneburgensis-lisänimen perusteella. Y-DNA-tulokseni jatkavat samaa rataa. Kaikkien lähimpien uusienkin osumien isälinjat näyttävät menevän pääasiassa Ikaalisiin, Jämijärvelle ja Mouhijärvelle. Viikko sitten tuli erittäin lupaava osuma: Y37-tasolla geneettisellä etäisyydellä 1. En ole saanut vielä yhteyttä tähän henkilöön, mutta nimen perusteella selvittelin, että näyttää menevän ihan 1500-luvulle asti Mouhijärvelle. Y37 GD1 on vielä hyvin epävarma, mutta vertailun vuoksi eräs toinen Calonius on myös tehnyt nimenomaan vain 37 markkerin isälinjan testin. Olen hänelle sukua 1700-luvulta ja hän on myös juuri Y37 GD1.

Tässä tuli nyt sekalaista asiaa. Tarkoitus oli vähän päivittää tilannetta ja vetää joitakin asioita yhteen ennen kuin pureudun niihin tarkemmin ehkä enemmän niille kuuluvilla ketjuilla.

Pekka Hiltunen

31.10.18, 19:21

Calonius

31.10.18, 19:54

Olen kirjannut tiedostooni Staffan Henrikssonin isästä:
Vihitty 1643, p:so Sara. K. Lemu Kovala. Henrik Henriksson oli samassa pitäjässä Vipisten isäntänä 1641-1675 ja Lemun kirkonisäntänä 1649-1681. Hänen pojastaan Jakob Henrikssonista polveutuu Kallelan suku (Genos 1971 ss 72-73)"

Nuo ovat kaikki varmaankin 1500-luvulta? Onko kutonen päässyt vahingossa viitosen sijaan?

Pekka Hiltunen

31.10.18, 20:35

Nuo ovat kaikki varmaankin 1500-luvulta? Onko kutonen päässyt vahingossa viitosen sijaan?
On tietenkin! Jacobus Stefani on syntynyt 1605 ja isänsä Stephanus Henrici kuoli 1623...
PH

Calonius

27.11.18, 14:07

Jossain vaiheessa mietin, että tarkoitetaanko herra Erikillä jostain syystä Huolin Erik Knutssonia, mutta esimerkiksi tämä alkuperäinen lähde osoittaa, että kyseessä on kaksi eri henkilöä:

Maskun kihlakunnan tilikirja 1635-1635 (7128)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13396299

Ryttare Rulla aff Masko härede för åhr 1635
Underr Generall Wälb:ne Tårsten Stållhanskes Compagnie
Wirmo sochn
Huolis
1 8 15 Her Erich Caplan
1 8 15 Erich Knutzson
2 17 16 Her Hinrich Håffman

Calonius

08.12.18, 12:26

Sain selville, että netissä olevan Paimenmuiston tieto Lemun kirkossa olevasta epitafista on alunperin saatu Strandbergin kirjasta "Åbo stifts Herdaminne" (painettu 1832). Oli pakko hankkia tuo kirja ja siellähän olikin enemmän tietoa tähän liittyen! Poimittuna olennaiset kohdat:

Lemu
kyrkoherder
3. Ericus Henrici, Björneb. född omkring 1560. Pastor här ätminstone 1620, kanske redan förut? Var dessförinnan Kapellan i Församlingen. Död 1636.

I Lemo Kyrka finnes följande Epitaphium öfver honom och hans sista eller tredje hustru, Christina Blum, författadt af Jac. M. Hammerman, till personen okänd:

Monumentum Posthumum (dicatum) cineribus Rever. literarum fulgore, virtutum splendore & morum integritate politissimi Senis Dn. Erici Henrici, Pastoris Lemoensis vigilantissimi ; qui, postqvam mundum numerosa prole auxisset, & duas conjuges ad vitam aeternam praemisisset, Ecclesiam militantem integris undecim qvadrienniis fideliter administrasset, tandem Epochae Christianae a. 1663 d. 12 Maji, plenus dierum et canae senectutis satur, ad Triumphantis Ecclesiae societatem, septuagenario major, placide transmigravit.

Ut uet Vitae sanctimonia, honestate, modestia & omnium matronalium virtutum ornamentis cultissimae mulieris, Christinae Thomae Blum ; quae anno aerae usitatae 1635 d. 21 Oct. animam Deo commendans, piae vitae periodum clausit, & omnibus ingens sui desiderium reliqvit.

EPITAPHIUM

Mariti.

Qvod si nosse juvat, qvi transis forte vistor
Cujus in hoc recub nt ossa sepulta rogo,
Ille dec is patriae, virtutum splendor Ericus
Hoc tumulo reqviem morte peremptus habet.
Qvem Björnoburgum vitae produxit in oras,
Et puertum primas literulas docuit,
Hinc Helisnopoli Musarum castra secutus,
Excoluit doctis artibus ingenium.
Postmodo praefectus Lemoensi Pastor ovili
Ornavit spartam sedulus usque suam;
Qvicqvid enim verbo docuit re praestitit, atque
Commisso fulsit praevia stella gregi.
Auxilium miseris ultro praestare solebat:
Vix habuit prisca simplicitate parem.
Virtutem coluit plus auro: sortis acerbae
Assvetus forti pectore ferre vices
Bis thalami foedus felix contraxit, utrique
Uxori lecti pignora chara dedit.
Confectus senio vita discedere prompte
Gestiit, & Domino sponte jubente mori:
Occubuit tandem letho, (mors parcere nescit)
Annorum plenus, canitieque satur.
Spiritus in coelis gaudet, sumanumque Parentem
Adspicit, & vitae pascitur Ambrosia.
Fama volat terris: hoc corporis ossa sepulchrum
Continet, extremo restituenda die,
Discite mortales soli confidere Christo:
Sic vobis Lachesis spicula nulla nocent.

Uxoris.

Lustrati qvisquis lector monumenta Marti
Uxoris restant busta videnda tibi,
Hoc etiam gelido tegitur Christina sepulcro,
Post bis quina aevi lustra peracta sui,
Quae non in cassum Christinae nomen habebat,
Nec frustra Blum cognomine dicta fuit.
Nam Christum teneris didicit cognoscere ab annis,
Illius & tota mente statuta seqvi.
Ob Christum miseris stipem porrexit egenis,
Nuda pupilloram corpora veste tegens.
Saepius a mundo rebus vexata malignis,
Nil timuit firmo pectore ferre erucem.
Christo chara fuit vivens, moriens quoque Christo
Se dedit, extinctem funere Christus habet.
Purpureus veluti viridanti flosculus horto
Insignem laudem conciliare solet:
Sic Christina pios morum spiravit odores,
Floruit & sexus flosque decusque sui,
Dum liberis vitae normam praebebat honestae,
Inque viri jacuit sarcina grata thoro,
Cui presso curis semper solatia dixit,
Et jussit toto fidere corde Deo:
His tandem rebus placide sublata caducis
Occidit, heu fallax & breve vitae bonum!
Mens coelum petiit: cineres haec urna reservat
Summa quoad venient tempora judicii.
Floribus interea tumulum consperge viator,
Et memor humanae conditionis abi.

Calonius

08.12.18, 12:46

Joko alkuperäisessä epitafissa tai sitten kirjassa on virhe vuosiluvussa. 1663 on tietenkin 1636. Ericus Henrici kuoli 12.5.1636. Tuossa kirjassa on osa kirjaimista niin heikkoja, että joko olen jättänyt jonkun kirjaimen kirjoittamatta tai sitten olen vain arvannut sen. Onneksi niitä kohtia ei ole paljon. Kirjassa on 436 sivua ja tämä on siinä lähes ainoa vastaava alkuperäisteksti, jota siteerataan! Joku toinen vastaava siellä on ja pari kirjettä.

Tuossa on muuten nyt se lähde lisänimelle Björneburgensis. Ilmeisesti hän todellakin oli Porista kotoisin ja kuollessaan yli 70-vuotias. Oli siis syntynyt 1560-luvun alussa.

Kokeilen nyt googlen kääntäjällä kääntää ylläolevan epitafin tekstin sekä englanniksi että suomeksi. Siinä tulee tietysti kaikenlaista sekavuutta joukkoon, mutta auttaapa ainakin jonkin verran ymmärtämään sisältöä.

----

Posthumus monument (dedicated) ash Rever. letters brilliance of perfection as the integrity of Rome and Siena DN. Asked Erik, Henry, pastor of the Lemoensis on the watch for; that, after the annexation of issue that the world, and the two partners are sending to life, the Church, serving a fresh eleven qvadrienniis faithfully served the last Epochæ Christian. 1663 d. 12 May, full days of hoary old enough, the Triumphant Church of the society for more than seventy years, calmly removed.

In order to net the sanctity of life, honesty, modesty and the matronly virtues of a magnificent decorations, Christina Thomas Blum; namely, that in the year 1635 æræ d. Oct. 21 my God, sets of wet period has ended, and all the great desire reliqva.

FUNERAL ORATION

Fights.

The list of helps but if you would know, perhaps, who passeth by the vistor
NT bones, which are buried in the RECUB petition
Dec is one country, may Erik Brightness
This was killed and the death of a hill and has a reqVIeM.
Qyem Björnoburgum of life he brings forth to pray for this,
Letters and Puerto first taught;
Hence Helisnopoli that he wholly followed the camp, the muses,
Wholeheartedly cultivated skills, personality.
In time pastor fold over Lemoensi
Spartan adjacent to its determination;
In reality, for he taught in word Qvicqvid show a scrupulous integrity, and
An engagement is a star shone at the previous flock.
Used to help poor herself;
Scarcely had the ancient simplicity of the match.
Served more power to gold bitter lot
Assvetus to bear the times, and a brave heart,
Twice lucky one chamber league contract with both
Wife dear pledges to bed.
Old age is ready to leave
Perk, and the command will die;
Finally succumbed to death, (Death to spare knows)
Full year, canitieque satisfied.
The heavens enjoys parent sumanumque
, Her life and is fed by Ambrosia.
Fame flies countries, the bones of the body to the grave
It contains, on the last day of rallying;
Also learn to trust in Christ alone;
Lachesis, darts In this way, it does no harm to you.

Editing.

Qvisquis reader scans the monuments on Mars
It remains to be seen by the death of you
This is covered by Christina icy tomb;
After twice five years after completion of their regions,
Those which are not made in vain, Christina had a great name,
Nor is it without the surname Blum was called the.
In fact, he learned to know the Christ, in the years following the tender,
All of that and set his mind to follow.
Christ poor because of their contribution would reach needy
Pupilloram her crouching naked bodies.
World affairs often overrun by a virulent
Without prejudice to the breast of nothing, he was afraid to bear the cross.
Was dear to Christ, the living, the dying Christ, too,
He devoted himself, he has been dead, the funeral of Christ.
Like green, purple flower garden
Winning the highest praise follows:
Thus, Christina, of morals, the breath of the odors of the pious,
Calpulli charmer of beauty and sex self
As long as it afforded the honorable course of conduct by their children,
And the welcome package was lying in bed,
Who cares pressure is always the solace;
So he ordered the whole faith of God;
But as time passed quietly and it was lifted up to transient things,
Killed, oh deceptive and short life is good!
Mind sky claimed the ashes of the pot reserves
The sum in respect to the time of judgment shall come.
Meanwhile mound of flowers and knead traveler;
The memory of the human condition go away.

----

Posthumus muistomerkki (oma) tuhkaa Rever. kirjeet loisto täydellisyyteen koskemattomuutta Rooman ja Siena DN. Kysyi Erik, Henry, pastori Lemoensis kellon varten; että liittämisen jälkeen ongelma, että maailma, ja kaksi kumppania lähettävät elämään, kirkon, jossa on tarjolla tuoretta yksitoista qvadrienniis uskollisesti palvellut viime Epochæ kristitty. 1663 d. 12. toukokuuta täyttä päivää harmaantunut vanha tarpeeksi, Triumphant kirkko yhteiskunnan yli seitsemänkymmenen vuoden rauhallisesti pois.

Jotta net elämän pyhyyttä, rehellisyys, vaatimattomuus ja matronly hyveitä upea koristeet, Christina Thomas Blum; nimittäin, että vuonna 1635 æræ d. 21 lokakuu minun Jumalani, sarjaa märkä on päättynyt, ja kaikki suuri halu reliqva.

hautajaispuheesta

Taistelee.

Luettelo auttaa, mutta jos tietäisitte, ehkä, joka käyt ohitse vistor
NT luut, jotka on haudattu RECUB vetoomuksessa
Kavennus yksi maa, voi Erik Kirkkaus
Tämä kuoli ja kuoleman mäen ja on reqVIeM.
Qyem Björnoburgum elämän hän tuo esiin rukoilemaan tähän,
Kirjeet ja Puerto opetti ensin;
Siksi Helisnopoli että hän on uskollisesti seurannut leirin miettii,
Varauksetta viljelty taidot, persoonallisuus.
Aikanaan pastori taita Lemoensi
Spartan vieressä sen määrityksen;
Todellisuudessa sillä hän opetti sanan Qvicqvid osoittavat pikkutarkkaa eheyttä, ja
Sitoutumista on tähti loisti edellisen parven.
Käytetty auttaa köyhiä itseään;
Tuskin oli antiikin yksinkertaisuus ottelun.
Palvellut enemmän valtaa kultaa katkera paljon
Assvetus kantamaan kertaa, ja rohkea sydän,
Kahdesti onnekas yksi kammio liiga sopimus molempien
Vaimo rakas lupauksia nukkumaan.
Vanhuus on valmis lähtemään
Lisäansiot, ja komento kuolee;
Raatikainen menehtyi kuolemaan, (Kuolema vara tietää)
Koko vuoden canitieque tyytyväinen.
Taivaat nauttii vanhemman sumanumque
, Hänen elämänsä ja syötetään Ambrosia.
Fame lentää maissa luiden elimistöön hautaan
Se sisältää viimeisenä päivänä rallin;
Myös oppia luottamaan yksin Kristuksessa;
Lachesis, darts Tällä tavalla se ei haittaa.

Editointi.

Qvisquis lukija skannaa jäänteitä Mars
Jää nähtäväksi kuoleman teistä
Tämä kuuluu Christina jäinen hauta;
Kahdesti viiden vuoden ajan niiden alueen,
Joille ei ole tehty turhaan, Christina oli hieno nimi,
Eikä se ole sukunimi Blum kutsuttiin.
Itse asiassa, hän oppi tuntemaan Kristuksen jälkeisinä vuosina tarjouksen,
Kaikki tämä ja asettaa hänen mielensä seurata.
Kristus huono, koska niiden osuus saavuttaisi tarvitseville
Pupilloram hänen Hiipivä alasti elimissä.
Maailman asioihin usein ylittynyt virulenttia
Rajoittamatta rintaa mitään, hän pelkäsi kantamaan ristin.
Oli rakas Kristus, elävän, kuolevan Kristus myös,
Hän omistautui, hän on kuollut, hautajaisiin Kristuksen.
Kuten vihreä, violetti kukka puutarha
Voittaa suurin ylistys seuraavasti:
Siten, Christina, moraalin, henkäys hajuista hurskaita,
Calpulli hurmuri kauneuden ja sukupuolen itse
Niin kauan kuin se antoi arvoisan toimintalinjasta heidän lapsensa,
Ja tervetullut paketti makasi sängyssä,
Kuka välittää paine on aina lohtua;
Niinpä hän määräsi koko uskon Jumalan
Mutta kun aika kului hiljaisesti ja se paisui ohimeneviä asioita,
Tappoi, oh petollinen ja lyhyt elämä on hyvä!
Mieli taivas väitti tuhkasta potin varausten
Summa on suhteessa tuomion aika tulee.
Samalla kasa kukkia ja vaivaa matkustajille;
Muisto ihmisen kunnossa mennä pois.
*

Calonius

09.12.18, 01:06

Nuo käännökset ovat kyllä aivan kauheita. Voisin yrittää parantaa niitä kyllä itsekin, mutta taidan odottaa, että saan apua joltain paremmin latinaa osaavalta. Tuossa on ongelmana sekä kirjassa olevien kirjainten epäselvyys (eli virheet omassa kirjoituksessani) että myös esim. se, että u, v, j, i -kirjaimia taidetaan käyttää kirjan tekstissä aika summittaisesti (tästä en ole aivan varma).

Tuossa Poriin viittaavassa kohdassa sanotaan mahdollisesti, että oli kotoisin Porin rannikolta ja oppi siellä jo poikana lukemaan. Christinasta taas sanotaan hienosti, että ei hänen nimensä turhaan ollut Christina eikä sukunimensäkään turhaan ollut Blum. Tässä näytetään viittaavaan siihen, että sukunimi tarkoitti kukkaa.

Calonius

10.12.18, 10:41

Kävin läpi Ulvilan SAY:n vuosilta 1560-1599. Tuskin Ericus Henricistä on mitään mainintaa muilta ajoilta siellä. Eikö Ulvila ole se ensisijainen paikka, mistä pitäisi nyt hakea SAY:stä? Kuinka paljon Porin kaupungista on manttaaleita tuolta ajalta? Onko jollain linkkejä? Olen kerännyt tähän kaikki Henrikit (Ericus Henricin isää ajatellen) ja Erik Henrikssonit, jotka löysin. Huomioitavaa on, että löysin vain kaksi Erik Henrikssonia. Toinen on Södermarckissa ja mainitaan jo ainakin 1560, joten tuskin on etsimäni Ericus Henrici. Toinen on Clasmarckissa ja mainitaan jo 1564, joten tuskin hänkään ellei samassa paikassa ole myöhemmin toinen Erik Henriksson. Henrik Olsson -niminen mainitaan monessa paikkaa, ja luultavasti onkin joku Henrik Olsson, jolla oli monta taloa.

Valitettavasti en nyt jaksa liittää tähän linkkejä, mutta nämä löytyvät helposti etsimällä. Otin ylös myös joitakin Thomas Erikssoneja, kun etsin tässä myös mahdollista Ericus Henricin Thomas-poikaa. Heistilä/Haistila ja Leistilä ovat mielenkiintoisia. Olen nimittäin löytänyt vinkkejä niihin muualtakin.

SAY Ulvila Vuodet: 1560 - 1579

Tattara
Henrik Nilsson, Henrik Michelsson

Vickala
Henr. co:nus, Henrich Olefsson, frelss landb.

Heistilä
Henr. Olefsson

Tähän liittyen olen löytänyt aiemmin erikoisen maininnan:

Ala-Satakunnan kihlakunnan tilikirja 1636-1636 (7160)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13053078
Nedersatukundens ryttare 1636
Munsterskifare Hinrich Eskillsson
Pesäsuo 1 ⅓ Thom: Ersson --- 6 /: Loimjoki sochn
Warexela 1 Thom: Marcusson --- 4 ½ /: Cumo sochn,
För denne en hemeen (er gemeen?), och finnes i rullen för Heistila i Ulfzby
Minusta tuossa mainitaan, että nimenomaan Loimaan Pesäsuon Thomas Eriksson löytyisi myös Ulvilan Heistilän rullasta. Onkohan näin?

Karssmarck
Henr. Poualss.

Härenpää
Henr. Larss.

Henr. Olsson

Ruasnäs
Henr. Olsson
Henr. Persson
Henr. Larsson
Henr. Hansson

Södermarck
Erich Hendersson
Ei voi olla Ericus Henrici, koska mainitaan jo 1560

Lasse Hindersson

Sideby
And. Hend:ss

Rijsby
Lasse Henr:ss

Sastamala fierdh
Henr. Olofss.

Jacob Hendersson

Gördebööll
Henr. Olsson

Huittis bofierdh, Ytterby
Henr. Larsson

Ericus colonus (Madzs?)
Göstaff Fincke
Ei voi olla Ericus Henrici

Normark
Henr. Siffredss.

Finneby
Henr. Olsson

Påmarck
Hendr. Tordss.

Klassmarck
Henr Larsson
Erich Hendersson mainitaan jo 1564
Henr Bengtss.

Romon
Henr Matts.
Henr Larss.

Torsnäs
Henr. Jörenss.

Bredwick
Henr. Tordss.
Henr. Thomosson

Cumenäs
Henr. Erikss.

Inderöö
Henr. Olofss.

Henr. co:nus, Henr. Ersson
On ilmeisesti colonus eli lampuoti, vai nimismies vai kappalainen?
Myös Jacob colonus (Henr:ss?)

Friby
Thom. smedh 1576, Thom. Erikss.
Nils co:nus, D: Nicolaus (Venälen)

Ulfsby
Henr. And:ss., Henr. i Stoorgårdh, frels. lb.

Nackila
Henr. Larss.

Holmgård
Henr. Olss.

SAY Ulvila Vuodet: 1580 - 1599

Romon
Henr. Oloffss.
Henr. Mattss. (Long / Lang)

Torsnäs
Henr. Jöranss.

Inderöö
Henr. Oloffss.

Penäs
Henr. Mattss. (Huosu Heikki, Henr. Tavast)

Heistilä / Haistila
Henr. Olofss.

Rawaldzby
Thomas Eriksson vuodesta 1587

Karsmarck
Henr. Poffualss.

Häreppä
Henr. Oluffss.

Roasnäs
Henr. Oluffss.
Henr. Persson

Hinbööll
Thom. Erikss. 1593

Ulfzby
1594 Haff:r her Erich
Ehkä kirkkoherra Ericus Laurentii

Lammais
Henr Jönss.

Tattara
Jacob Henr:ss
lendzman

Henr. Michelss:

Masia
Henr. Mårtenss.

Henr. Nilsson

Sastmalfierdh
Pappila
Henr. Oluffss.

Yterby
Henr. Rådgerss.

Huittisbofierdh
Allgård
Henr. Mattsson

Nårmarck
Henr. Sigfr:ss

Henr. Mattss.

Thom. Erikss.

Finneby
Henr. Mattss.

Henr. Oluffss. (Jöns Kurki)

Påmarck
Henr. Tordss.

Clasmarck
Erich Henr:ss 1580-1594
Henr. Bengtss. (i Clåsmarck)

Pari huomiota myöhemmältä ajalta:

SAY Ulvila Vuodet: 1600 - 1619

Ragwaldzby
Thomas Erichss 1605
Hoffmans enckia 1610-1611
(onkohan Maskun Hoffmaneita?)

Thom. Erichss 1600

Leistilä
Thomas Erichss. 1618
(Oli Gödich Fincken rälssimaata... voisi olla siis myöhemmin Kankaisten Margareta Fincken lampuotivouti Thomas Eriksson...)

Benedictus

10.12.18, 22:11

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605040
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605039

Kuten havaitaan, oli Lemun Toijalassa jo 1585 her Olof ja toisella tilalla her Erik Caplan.

Jos Erik Caplan on sama kuin Ericus Henrici, niin syntymäaikansa taitaa siirtyä hieman aikaisemmaksi, koska pappisvihkimys yleensä vaati 25 iän, eikä kait juuri vihitty pappi haalisi maatilaa itselleen heti pitäjään tultuaan.

Benedictus

12.12.18, 00:03

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33378
Tässä Henrik Impolan aloittamassa ketjussa selviää, että khr Jacobus Stephanin vaimo lienee Henrik Olofsson Spåran tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
-Toijaisten toisella tilalla cap.Erik Henriksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603193
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006642

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson

S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.

Stephanus Henrici (K 1623)

Staffan Henriksson

Syntyperältään, kansallisuudeltaan ja opinnoiltaan tuntematon.
Vehmaan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5115) kappalainen (1. sarjaa) 1581, vt. kirkkoherra 1619–1620 ; Kokemäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5036) kirkkoherra kevättalvella 1623.
Allekirjoitti ("Stephan. Hen: Vemoensis"; Confessio Fidein 1693 painetussa suomennoksessa "Stephanus Wehmalla") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Turun hiippakunnan pappeinkokouksessa 1619 Stephanus Henrici valittiin sotamarsalkka Evert Hornin lesken Margareta Fincken suosittelemana Vehmaan kirkkoherraksi, mutta tuomiokapituli katsoi hänet ”heikon oppineisuutensa ja kevytmielisten käytöstapojensa takia ("för sin svaga lärdom och lättfärdiga åthäfvors skull)” sopimattomaksi kirkkoherran virkaan
Stephanus Henrici asui Vehmaan kirkonmäellä kirkon itäisen portin vieressä sijainneessa talossa (Perälä).
K Kokemäki (ennen 1.5.) 1623.
P N.N., eli leskenä miehensä jälkeen, ei koskaan asunut Kokemäellä. Turun tuomiokapitulissa käsiteltiin 29.7.1623 eräiden Kokemäen pitäjänmiesten valitusta siitä, että kirkkoherraksi nimitetty Johannes Clementis (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1169) oli astunut virkaan ennen aikojaan antamatta edeltäjänsä lesken nauttia tavanomaista armovuotta (saada nauttia osan kirkkoherranviran tuloista ja asua pappilassa, kunnes sai asiansa järjestettyä). Tuomiokapituli hylkäsi valituksen todeten uuden kirkkoherran tulleen virkaan täysin laillisesti, sillä Stephanus Henrici oli ollut kirkkoherrana niin lyhyen aikaa, ettei hänen leskensä, joka ei ollut edes muuttanut Kokemäelle eikä asunut kirkkoherranpappilassa, ollut oikeutettu armovuoteen.

Ericus Henrici (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/565) 1615 † 1636
Jacobus Stephani (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1129) 1637 † 1677

Jacobus Stephani oli siis ylläolevan Stephanus Henricin poika.

Olisiko niinm että Ericus Henrici ja Stephanus Henrici olivat veljekset ?

Hannu Virttaalainen

12.12.18, 09:27

Florinien (Blom) kautta olen Ericus Henricin jälkeläinen.
Inderöön Henric Olofssonin jälkeläinen olen Karkun kirkkoherra Prytzin ja Messukylän kirkkoherra Erik Indreniuksen (Inderööstä siis) kautta

Ks. Hiltusen Pekan aloittama vanha ketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1000

Ks. myös suoraan Pekan antama viite: http://www.juhasinivaara.fi/siniv/olavil.htm

Sopisikohan tämä Ericus Henricikin samaan sakkiin esipolvissani?:cool:

Calonius

12.12.18, 09:53

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33378
Tässä Henrik Impolan aloittamassa ketjussa selviää, että khr Jacobus Stephanin vaimo lienee Henrik Olofsson Spåran tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
---
Jacobus Stephani oli siis ylläolevan Stephanus Henricin poika.
Olisiko niinm että Ericus Henrici ja Stephanus Henrici olivat veljekset ?

Sopii kyllä kuvioihin. Missä siis on todettu, että Jacobus Stephani on Stephanus Henricin poika? Tuossa Impolan aloittamassa ketjussako? En nyt jaksa käydä sitä kokonaan läpi. Sekin vaikuttaa kyllä hyvin mahdolliselta.

En nyt vielä lähtisi väittämään, että Ericus Henrici olisi Inderöön Henric Olofssonin poika kuten Hannu tuossa epäilee, mutta olisihan sekin mahdollista. :)

Benedictus

12.12.18, 10:03

Hannun ajatus sopii ehkä liiankin hyvin, sillä silloin on kyseessä kiinnostava sukuvyyhti Lemun ympärillä.

Jos Karkun khr Jören Prytzin äiti oli Margareta Storfinger, olisi hän ollut Hannun ajatuksen mukaan Ericus Henricin lasten serkku, siis myös Karkun Packalan emännän Cristina Florinuksen serkku.

Jos Stphanus Henrici oli samoja veljeksiä olisi Margareta Lemun khr Jacobus Stphanin serkku.
Henrik Impolan ketjussa toin esille ajatuksen, että Karkun khr Henricus Arvidin vaimo Margareta Stephansdotter olisi ollut Stephanus Henricin tytär, siis Jacobuksen sisar ja Margaretan serkku.
Margaretan poika Jören Prytz tuli tasen Karkun kirkkoherraksi 1672.

Karkun khr Henrikuksen poika Arvidus tuli Lemun kirkkoherraksi myöhemmin 1679.

Ericus Henrici (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/565) 1615 † 1636
Jacobus Stephani (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1129) 1637 † 1677
Georgius Laurentii Borgerus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/272) 1677 † 1679
Arvidus Henrici Karckuensis (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1268) 1679 † 1689

Henricus Arvidi (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/953) 1641 † 1660
Johannes Matthiae Collinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/459) 1662 † 1671
Georgius Nicolai Prytz (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2040) 1672 † 1677

Ericus Henricin ja Stephanus Henricin veljeyttä tukee myös Lemun tilojen omistusten siirtymiset.
Ei olisi mahdotonta, että veljekset olisivat naineet khr Spåran 2 tytärtä.

Olisi hienoa, jos joku pystyisi kääntämaan tuon latinan epitafitaulusta. Jos siinä määritellään tosiaan, että Ericus Henrici oli Porin rannikolta, niin silloin Inderöö eli Kokemäensaari sopii täydellisesti.Tuolloin se todella oli saari Porin edustalla.

Hannu Virttaalainen

12.12.18, 10:23

Sopii kyllä kuvioihin. Missä siis on todettu, että Jacobus Stephani on Stephanus Henricin poika? Tuossa Impolan aloittamassa ketjussako? En nyt jaksa käydä sitä kokonaan läpi. Sekin vaikuttaa kyllä hyvin mahdolliselta.

Impola esitti sen tässä http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=259628&postcount=9

Hannu Virttaalainen

12.12.18, 10:43

Kyllä virttaalaisena tämäkin http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=252609&postcount=24 pitää lisätä, jos saisi yhden esiäidin vielä samaan sakkiin ;)

lisäys: linkin kautta myös Onkijoen Rynkö ja Rungiukset mukana kuviossa?

Calonius

12.12.18, 10:47

Kävin läpi Ulvilan ja Porin historian kirjoja. Tässä jotakin mahdollista vihjettä Ericus Henricin isästä ja ehkä yhdestä veljestäkin:

Porin historia II, 1. Jakso

Sivut 280-281
Muuten alkoi maalaisten kanssa käytävä kauppakin yhä enemmän omaksua niitä muotoja, jotka sitten seuraavalla aikakaudella säännösteltiin järjestelmäksi. Jo siihen aikaan oli ns. ennakko-osto ja maakauppa kielletty. V. 1573 tuomittiin Henrik Kyröläinen 40 mk:n sakkoihin, koska hän tarjosi 5 markkaa oravannahkakiihtelyksestä, vaikka eräs toinen jo oli luvannut 4 markkaa, joka oli "kaupungin hinta”.[8] V. 1562 sakotettiin Henrik Simonpoikaa hänen Närpiössä harjoittamansa maakaupan takia, ja v. 1572 paria porvaria Kokemäellä ja Huittisissa käydyn maakaupan tähden.[9]

8 V.A. Sakkoluettelot v. 1573.
9 V.A.; Etuoikeuksissa, erikoisesti v. 1604 annettujen neljännessä pykälässä, kielletään maakauppa etenkin Närpiön, Kokemäen ja Ulvilan maakauppiaita, sekä seitsemännessä pykälässä ennakko-osto, "jota ei saa katsoa läpi sormien”.

Sivut 284-285
Merenkulusta lisättäköön vielä, että Saksaan purjehti 1580- ja 1590-luvulla tavallisesti noin 7 tai 8 laivaa, Perä-Pohjaan 10 tai 12. 1600-luvun
alussa huomataan ulkomaankaupan vähenevän, kun sitä silloin välitti ainoastaan 3 tai 4 laivaa. Mainittakoon myös, että Lyypekki nyt esiintyy porilaisten laivojen useimmin käymänä paikkana, kun sitävastoin Danzigilla 1500-luvun lopussa oli ollut siinä suhteessa etusija. Mitä kaupungin kauppalaivastoon tällä aikakaudella tulee, siitä tavataan ainoastaan vaillinaisia tietoja. 1570-luvulla näyttää kaupungin suurin laiva olleen Pietari Mikonpojan ' suuralus”, jolla oli 12 miehen laivaväki. Muut alukset olivat, erään v:lta 1572 olevan luettelon mukaan seuraavat kahdeksan: Martti Henrikinpojan ja Pietari Sälien laivat, kumpikin 30-lästiset, Matti Jaakonpojan ja Olavi Martinpojan, kumpikin 20-lästiset, Niilo Laurinpojan 14-lästinen haaksi, Tapani Antinpojan 12-lästinen, kirkkoherra Juhanan 10-lästinen ja Henrikki Nurkan 8-lästinen.[17] Näistä olivat neljä ensinmainittua tänä vuonna "aijotut Saksanmaalle”, Niilo Laurinpojan ja Tapani Antinpojan haahdet olivat taas veronvientimatkalla
Viipuriin. Luettelo ei näytä olevan aivan täydellinen, koska samaan aikaan kaupungin asiakirjoissa mainitaan pari kolme muutakin aluksen
omistajaa. [18] Siten oli ainakin Paavo Olavinpojalla, Henrik Kyröläisellä ja Pietari Olavinpojalla mainittuna vuonna kullakin laivansa. Eräs luettelo porvareista, jotka v. 1576 veivät kruunun tavaraa Tukholmaan, sisältää 12 tai 13 nimeä, osaksi aivan toisia kuin ne, jotka vuoden 1572 laivaluettelossa tavataan. Näyttää niin muodoin luultavalta, että Porin ulkomaan merenkulkua ja Perä-Pohjan purjehdusta varten tarkoitettuja laivoja 1570- ja 1580-luvulla oli yhteenlaskettuina noin parikymmentä.

17 Luettelo tavataan V.A:ssa eräässä Porin, Kokemäen ja Koiviston kartanoita käsittevässä tilissä 16 p:ltä maaliskuuta v. 1572 ("Räkenskap öfver mantal på Biörneborgz gårdh, Cumå gårdh och Koivistå Ladegårdh thenn 16 martii anno 72”). V.A.
18 Vai olivatko he edellä mainittujen laivojen pienempiä osakkaita, kuten myöhemmin usein oli laita.

Sivu 295:
Samaten kävi kaupungin tonttien, joista ei maksettu mitään tonttiäyrejä, vaikka kaupungilla kuningas Juhanan kirjeen mukaan v:lta 1584 oli oikeus kruunun puolesta niitä kantaa, ja vaikkei kaupungissa ollut useampia vapaatontteja kuin ne kaksi, jotka mainittu hallitsija herttuana ollessaan oli v.1563 lahjoittanut Henrik Korpelaiselle ja Pietari Sveninpojalle. [10] Tontit olivat siis kokonaan verovapaita. Ainoastaan niitä ensi kertaa omistajalle luovutettaessa kannettiin kaupungin kassaan maksu, joka mahdollisesti alkuaan oli melkoisen korkea, koska Niilo Laurinpoika Masiasta saattoi v. 1570 sanoa eräälle Niilo Henrikinpoika-nimiselle vaskenvalurille, joka oli kotoisin Suoniemen Sarkolan kylästä, ettei hänellä ollut varaa asettua asumaan Porin kaupunkiin, "koska he ottavat niiltä, jotka tahtovat sinne rakentaa, joka tonttikyynärältä 4 äyriä rahaa”. Tätä pilaa pidettiin kuitenkin siinä määrin kaupunkia loukkaavana, että Niilo Laurinpoika tuomittiin "herjaussanoistaan” 40 markan sakkoihin.[11]

10 M.p.
11 V.A. 2239: 125 v.

Sivu 319:
Porvari Matti Henrikinpoika Kattilus muutti v. 1634 Köyliöisen taloon Malmin neljänneksestä ja otti nimensä talon mukaan.
Sivu 325:
Ensimmäisen oman kirkkoherransa näyttää kaupunki kuitenkin saaneen vasta kahta vuotta myöhemmin, kun Juhana 111 7.7.1590 nimitti Jacob Henricin eli Jaakko Henrikinpojan Porin kaupungin ja seurakunnan kirkkoherraksi, koska hän ”oli kuullut siellä olevan sopivan seurakunnan sekä ruotsalaisia että suomalaisia”.[3]
… koska se, joka heillä nyt on mahdollisesti yllämainittu Jaakko Henrikinpoika, joka eli ainakin vielä v. 1600, jolloin hän otti pappissäädyssä osaa Linköpingin valtiopäiviin [4] ei voi sopia heidän kanssaan, niin tulkoon Eerik-herra heidän kirkkoherrakseen ja koulumestari pitäköön sitten koulun ja Ulvilan pitäjän”.[5]

3 Suomen hopeaveroluettelot 1571, IV, Satakunta. Toimittanut Mauno Jokipii. Suomen historian lähteitä V, 4, s. 88—95.
4 Veikko Kerkkänen: Etelä-Suomen kaupunkien kruununverot 1614—1650, s. 54—55.
Viimeksimainitulla sivulla kritiikki tähän astisesta tutkimuksesta.
5 Veikko Kerkkänen: Etelä-Suomen kaupunkien kruununverot 1614—1650, s. 55, taulu 5.

Suur-Ulvilan historia 1, 1. osa

Brita ja Kustaa Slatten tytär Margareta meni avioliittoon Hämeenlinnan päällikön Gödik Niilonpoika Renkosen eli Fincken kanssa, jolta hän 1518 Ulvilan Suniamäessä eli Sunniemessä sai huomenlahjaksi erinäisiä kartanoita. Sunniemi tuli kuulumaan tälle pariskunnalle, jolta
se siirtyi Kustaa Gödikinpoika Finckelle. Tämä uusi Fincke-suku pesiytyi Ulvilaan siten aivan keski- ja uuden ajan taitteessa.

...

Vanha Slukin rälssisuku on keski- ja uuden ajan taitteessa omistanut maata
Harjunpäässä, ja vielä 1550-luvulla asui muuan Tuomas Sluk Söörmarkussa.
Erään Pietarin vaimo Margareta Sluk möi harjunpääläisen tilansa Sunniemen
herralle, Suomen käskynhaltijalle Kustaa Finckelle, jonka omistusoikeus vahvistettiin Ulvilan käräjillä 1542.

...

Myös Köönikän toe on sangen vanhaa kantaa, mutta senkään syntyhistoriaa
tai vanhinta nautintaa ei voi selvittää. Gödick Fincken leski Kristiina Hannuntytär omisti 3.3.1631 annetun kirjeen, jonka mukaan "Anolan kartanolla vanhastaan ja ikimuistoisista ajoista on ollut 2 päivää viikossa Lammaisten kosken lohenkalastamossa niin kauan kuin kalastusta suoritetaan (medan fiskeri haver påstått).

...

Porissa antamallaan laamannintuomiolla Yrjänä
Fincke 16.2.1562 vahvisti näitten oikeuden Köörtilän kalaveteen, mitä oikeutta rouva Gertrud Böning, Gotthard Zechlerin leski, yritti noin sata vuotta myöhemmin kiistää. Köörtilän kalaveteen saivat ravanilaiset ja haistilalaiset kukin yhden miehen osan ennen kaikkia muita. V. 1676 Haistilan ja Köörtilän kalastusriitaa jatkettiin.

...

Suur-Ulvilan historia 1, 2. osa

Suoliston kartanon kantatila Grannilan rälssisäteri oli keskiaikaista rälssiä.
Grannila sai säterivapauden eli katsottiin kuuluvaksi asuinkartanoluokkaan
vasta v. 1649. Vanhankylän Isokartanosta puhutaan jo keskiaikana, mutta
kysymys oli kahdesta talosta, jotka Jaakko Teitin mukaan olivat keskiaikaisia
kruununtiloja ja muodostivat Isonkartanon vasta 1620-luvulla. Ne olivat 1500-luvun puolivälissä rälssiä mutta peruutettiin kruunulle v. 1599. Omistaja Sten Kustaanpoika Fincke oli Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelussa kannattanut kuningasta. Yhdentoista muun Suomen aatelisherran tavoin hän joutui Kaarlen verituomioiden uhriksi 19.11.1599 Turussa. V. 1600—1610 tilat olivat läänitettyinä ja lahjoitettiin Juho Kurjelle v. 1641. Isokartano nautti säterivapautta vuodesta 1662 vuoteen 1683, jolloin se peruutettiin ja muodostettiin ratsutilaksi.

...

Vanhankylän tilukset eivät jääneet Porin kartanon
yhteyteen, vaan muodostettu tila jäi olemaan Gammelgårdin nimisenä. Kartano oli kahden lampuodin viljeltävänä vuoteen 1570, jolloin se pantattiin Märta Hielle, jolta tila edelleen joutui hänen pojalleen Gödik Finckelle. Kun v. 1602 kartanon toinen puoli lankesi kruunulle mutta toinen puoli jäi panttioikeudella Fincken haltuun, kartano jakaantui pysyvästi kahtia siten, että toista puolta alettiin reduktion jälkeen nimittää Trumetariksi toisen puolen säilyttäessä Gammelgårdin nimen.
Vanha kuninkaankartano tuli 4.7.1651 Gödik Fincken tyttärenpojan, kuuluisan Kustaa Eevertinpoika Hornin rälssiksi Norrköpingin päätöksen ehdoilla. Tila peruutettiin reduktiossa, ja rovasti Gabriel Forteliuksen lähdettyä asiaa ajamaan Kaarle XI määräsi 14.10.1691 Gammelgårdin jälleen Ulvilan kirkkoherran Pappilaksi.

...

Mahtavat Fincket kotiutuivat Sunniemeen niin perin juurin, että he hankkivat oman haudan Ulvilan kirkosta. Djäkn-suvun omistukset ovat olleet siksi runsaat, että voi ajatella suvun jäseniä asuneen täällä. Myöhemmistä 1500-luvun suvuista Anolan omistaneen Kurki-suvun jäseniä asui siellä aina toisinaan; Anolasta muodostui Akseli Kurjen asuinkartano, ja hovioikeuden presidentti Juho Kurjen puolisot Märta Oxenstierna sekä Sofia De la Gardie on haudattu Ulvilan kirkkoon. 1600-luvun suvuista ainakin Ram, Tevalan suku, Munck, Jordan ja Enesköld ovat sellaisia, joilla on ollut paikkakunnalla pysyvä edustus. Nämä suvut ovat suuresti vaikuttaneet seudun elämänmenoon.

...

Jordanien asettuminen Nakkilan puoleen näyttää tapahtuneen enemmittä
prosesseitta. Mutta kun oli useampia kotkia samalla saaliilla, syntyi riitoja, ja
Jordanit riitelivät Anolan omistajan Juho Kurjen kanssa rajoista, etenkin
Porrasalhon niitystä. Jokin riita lienee ollut lähtökohtana sille, että 1639 eversti Mikael Jordan ja rouva Margareeta Fincke pyysivät Leistilän pellon jakoa.

...

...ja 1630-luvulla syntyi kirjallisuuden tietojen mukaan Kuhaan Levanpeltoon
ensimmäinen saha. Sen alkuunpanijaksi mainitaan Sunniemen säterin v.
1631—1646 omistanut Eevert Hornin leski Margareeta Fincke.

...

----------

Liitin tuohon noita kappaleita Ulvilan historian kirjasta, koska Margareta Fincke ja Jöns Kurck liittyvät myös näihin Lemun ja Turun kuvioihin. Kirjoitan näistä enemmän myöhemmin ehkä toisessa ketjussa. Lyhyesti: Olisi hyvin mahdollista, että jos Ericus Henrici kerran oli Porista ja jos hänellä oli poika Thomas, tästä pojasta olisi tullut Fincken Kankaisten lampuotivouti. Ulvilassa mainitaan Jöns Kurckin Thomas-seppä. Samoihin aikoihin (ei aivan samana vuonna) Turussa mainitaan Mätäjärven Pytyn talossa Jöns Kurckin Thomas-seppä. Näyttää siltä, että Loimaan Pesäsuon Thomas Erikssonin kohdalla mainitaan, että "finnes i rullen för Heistila i Ulfzby" (tarkemmin ylemmässä viestissä). Loimaan Pesäsuon Thomas Eriksson mainitaan kerran Loimaan käräjillä seppänä. Samalla käräjäkirjan sivulla mainitaan kuitenkin Pesäsuon yhteydessä myös Turun Thomas Pytty, ja Veli Pekka Toropainen on sitä mieltä, että kyseessä on oltava tämän vuoksi kaksi eri henkilöä. Monimutkaiseksi menee.

Porin Henrik Kyröläinen on mielenkiintoinen. Myös Turussa 1500-luvulla Hollot ja Kyröläiset tekivät yhdessä kauppaa laivojen kanssa. Ja kuten tiedämme ainakin Holloissa oli pappeja, jotka liittyvät läheisesti tähän koko kuvioon. Loimaan Pesäsuon lähellä Mellilässä oli Kyröläiset, jotka mainitaan usein myös Pesänsuon Thomas Erikssonin yhdeydessä. Tämä Kyröläisten suku omisti jo ainakin 1600-luvun alkupuolelta Pesäsuon Mattilan talon, jota Thomas Eriksson isännöi noin 1634-1650. Thomaksen jälkeen isännäksi tuli korpraali Matts Jöransson Kyröläinen, joka mielestäni mainitaan myös Turussa muutamaan otteeseen. Tämä Kyröläisten suku vaikutti hieman myöhemmin myös Naantalissa. Y-DNA-tulokseni viittaa vahvasti Kyröön.

Kuka sitten oli yllä mainittu Jacob Henrici, joka nimitettiin Porin kaupungin ja seurakunnan kirkkoherraksi? Tämäkö?

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2339
Smogrodh, Jacobus Henrici (K noin 1602)
Småråd, Jakob Henriksson
Oriveden kirkkoherra 1561–1574 (Blomstedtin mukaan sotilaspappi 1572); Lempäälän kirkkoherra 1574, astui virkaan ehkä 1575; Tukholman suomalaisen seurakunnan saarnaaja (2. sarjaa) 1583; Porin kirkkoherra 1588, sai kollaatiokirjeen virkaan 7.7.1590, pastoraattiin kuuluivat "Porin kaupunki ja pitäjä" (= kaksi Ulvilan neljänneskuntaa); Ala-Satakunnan rovastikunnan maarovasti mahdollisesti jo 1593 ja ainakin 1597.

Jacobus Henrici ("D. Jacobus Småråd pastor Biörnburgensis") osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti ("Jacobus Hen."; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Biörnborin Caupungisa. Jacobus Henrici Pastor...") kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.

Kirkkoherra Jacobus ("Vtij Bijörnneborgh Her Jacob Kyrckeherde") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 16 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hänet mainitaan tiliasiakirjoissa vielä 12.9.1601.

K Pori noin 1602.

Julkaistu 19.1.2011.

Näyttää olevan kotoisin Kyrön suunnalta. Onkohan hieman liian vanha ollakseen Ericus Henrici Björneburgensiksen veli?

Calonius

12.12.18, 13:16

Olisi hienoa, jos joku pystyisi kääntämaan tuon latinan epitafitaulusta. Jos siinä määritellään tosiaan, että Ericus Henrici oli Porin rannikolta, niin silloin Inderöö eli Kokemäensaari sopii täydellisesti.Tuolloin se todella oli saari Porin edustalla.

Olen vähän parannellut sitä alkuperäistä tekstiä (kirjassa se on välillä niin epäselvä eikä kaikki kirjaimet erotu), mutta odottelen vielä, että joku osaisi tulkita paremmin. Eräs ystäväni sieltä kyllä nopeasti katsoi muutaman asian. Ensinnäkin latina eroaa keskiaikaisesti latinasta ja ehkäpä siinä on jo vähän vaikutteita ruotsinkielestä ja muistakin kielistä. Kuulemma alussa on yleisteksti, jossa kerrotaan Ericus Henricistä, että hän on oppinut ja fiksu mies, saattanut maailmaan lukuisan lapsikatraan ja ollut naimisissa 2 kertaa. Hän on ollut kirkon palveluksessa 11 neljävuotiskautta (undecim quadrienniis - ilmeisesti siis 44 vuotta, mutta ystäväni ei ole nähnyt tuollaista ilmaisua koskaan). Sen alla tulee muutama rivi hänen hienosta ja kunniallisesta vaimostaan Kristiina Tuomaantytär Blomista. Sitten tulevat vasemmalla (maritus = aviomies, mariti genetiivimuoto) Ericuksesta kertova teksti: ollut Porissa, opettanut poikia, ja lopulta päätyi Lemuun papiksi. Ja oikealla (uxor = vaimo, uxoris genetiivimuoto) kerrotaan Kristiinasta kauniita asioita, kuten näissä on tapana.

Mielestäni tässä on ratkaisevat rivit Ericuksen taustasta:

Qvem Björnoburgum vitae produxit in oras,
Et puertum primas literulas docuit,
Hinc H?lisnopoli Musarum castra secutus,
Excoluit doctis artibus ingenium.

Tuo Porin rannikko oli oma nopea tulkintani. Alussa sanotaan, että elämä sai alkunsa Porissa, mutta "in oras" voinee tarkoittaa montaa asiaa. Voi myös viitata ehkä jotenkin rukoilemiseen. Minä tulkitsen sen "laitamilla, rannoilla". Seuraavassa lauseessa on "puertum", joka ei taida olla varsinaista latinaa (portum olisi latinaa). En tiedä, voiko sillä tarkoittaa muuta kuin satamaa. Ensin tulkitsin, että oppi ensikerran lukemaan "satamassa", mutta ystäväni mukaan tuossa sanotaankin, että opetti poikia.

Sitten "H?lisnopoli Musarum" (ilmeisesti Helisnopoli) on arvoitus. Kirjoitettu tosiaan isoin alkukirjaimin. Se on enemmänkin kreikkaa ja tarkoittaisi esim. kaukaista muusien tai tieteen kaupunkia. Muistaakseni "helis-" tarkoittaa myös kaukaista, mutta taitaa tarkoittaa enemmänkin aurinkoa. "Castra secutus" tarkoittaa esim. "seurasi leiriä". Tulkitsen, että Porista seurasi kauas tekemään tiedettä. Tarkoittaneeko Turkua tai jopa jotain kaukaisempaa yliopistoa.

Viimeisessä lauseessa sitten kerrottaisiin, kuinka siellä pääsi varauksetta hyödyntämään oppejaan ja ominaisuuksiaan.

Lukuisa lapsikatras varmaan tarkoittaa enemmänkin kuin ne noin kolme lasta, jotka tiedetään saaneen Kristina Blumin kanssa. Kirkon palveluksessa 44 vuotta voi nyt tarkoittaa ehkä mitä vaan. Jos siinä tarkoitetaan tosiaan jonkinlaisia neljävuotiskausia, nehän eivät välttämättä ole olleet aivan peräjälkeen edes.

Benedictus

12.12.18, 15:01

Calonius

12.12.18, 15:13

En halua sekoittaa kuvioita, mutta tuon tässä esille yhden mahdollisuuden Ericus Henricin alkuperästä. Muutamassa ketjussa on käsitelty Ikaalisten Vatsiaisten Siiroja, joiden eräsija sijaitsi Veitsijärvellä (Lapväärttiä), jossa nykyäänkin on Siiroo. Toisaalta tuo Veitsijärvi on Vatsiaisista ihan yhtä kaukana kuin Porikin. Olikohan loppupäätelmänä, että tämä on se Siirojen eräsija vai oliko heillä eräsijoja lähempänäkin Poria? Joka tapauksessa näiden erämiesten joukossa oli Henrik Siiro, joka iältään sopisi Ericus Henricin isäksi.

http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kulkijoita.htm

Vatsiainen
Luukas, Luukas ja pka Heikki sekä Yrjö
Talonen, Heikki Muotia ja Reko Laurinpoika
Hannu, Lauri Siiroi
Ollikkala, Olavi Siiroi

ISOJOEN ASUTUSVAIHEITA Eero Heimo Kokkola 1969

SIIRO NO. 1

Siiron talo Vesijärvellä on Isojoen vanhimpia. Vain Vilppulaa, Noukkia ja Penttilää voidaan pitää vanhampina. Nimenä Siiro on paljon vanhempi ja tunnetaan jo siltä ajalta, jolloin Isojoella ei vielä ollut kiinteää asutusta. Vuoden 1552 eränkävijäluettelossa Kyrön (= Hämeenkyrön) pitäjän kohdalla kerrotaan kolmella Vatiaiskylän talollisella, Lasse, Heikki ja Olavi Siirolla olleen erämaansa "vid Veitsi Träsk" 20 silloisen peninkulman päässä (n. 100 km vesistöjä seuraavia kulkuteitä). Veitsijärvi ei voi olla mikään muu kuin myöhempi Vesijärven Veittijärvi, joka 1600-luvulla kirjoitetaan mm. muodoissa Wissijärfvij, Weisjärf ja Vettijerfvi. Vatiaiskylä on nykyinen Ikaalisten Vaittiainen. Vuoden 1553 eränkävijäluettelossa mainitaan vielä "Lasse Siiroij Vatziaisthn" ja vuonna 1554 "Lasse Vadiaisthn", mutta sen jälkeen Siiroja ei eränkävijäluetteloissa mainita. Ikaalisten messukirjan muistiinpanoissa esiintyy Kurkelan Matti Siiro naimakaupan takaajana jo 12.2.1548.

Näihin liittyen yhdessä ketjussa pohdimme Ikaalisten Lahden kappelia.
Suvanto, Kyrö:

Anders Partainen oli 3.5.1550 todistajana läsnä, kun Lahden kappelin lukkari Henrik Laurinpoika luovutti Lahden kirkontilan (curie eiusdem Lactis) irtaimiston seuraajalleen Olaville. HYK Ikaalisten kirkon messukirja, pain. BFH III s. 261-262, uudelleen pain. ja suom. Aulis Oja, Kotiseutu n:o 1/1972

IKAALINEN
VII Keturi
HEIKKI mk 1540-68, k 1540: 5, 1541: 4, 1558: 5. Pm 1557- . Karja 1540: hev 1, le 3, nk 1, la 7, ny 6.375. Lv 1557: 3. Hen. Keturj (Keturi) mk 1546, 1553-59, pm 1558-65, 1567, Hen. Ketturi mk 1560, Hen. seppä pm 1557, Hendrick (Hen) Soutaia pm 1568-71. Henric Seppä ibidem (Ikalis) oli läsnä 3.5.1550 entisen lukkarin (ks. talo X) luovuttaessa virkansa uudelle sekä Lahden kappelin kirkontilan hallinnan. Ikaalisten messukirja, lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972.

VIII autioitunut
HEIKKI LAURINPOIKA 1540, k 4, karja hev 1, le 2, nk 1, ny 4.5. (siir-
tynyt kappelin lukkariksi ?, ks. talo X).

X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa
seurakuntaluettelossa.
Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava
Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: An-
no ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N,
successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540
ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla
myös vain kirkontila.

Seuraavat entisen Ikaalisen kappelin kylät kuuluvat nykyään Jämijär-
ven kuntaan ja seurakuntaan. Niillä on ollut jokaisella oma jakokuntansa. Kaikki olivat Lahdenpohjan neljännestä.

Henrik Siiro on ilmeisesti tämä vaikka ei Suvannon kirjassa mainitakaan Siiroksi:

VATSIAINEN Vadzsias mk 1540-42. Wadziais mk 1543 ja sen jälkeen
tavallisimmin
I Luukas
LUUKAS 1540-52, k 1540: 6. Karja 1540: hev 1, le 7, nk 7, la 4, ny 13. Lucas mk 1540-52.
HEIKKI LUUKKAANPOIKA mk 1553-68, pm 1557- , k 1553: 6. Lv 1557: 11. Hendrich Lukus mk 1553, 1555-56, Lucus mk 1554, Hen. Luchass. (Lucass.) mk 1558-68, pm 1557, 1559, 1562-69. Hendrich (Hin.) Lucasson pm 1558, 1561, 1570-71.
Eom 1552 Hendric Lucasson aff Vadziais yksi eräsija benempd Hies 14 peninkulman päässä kotoa. Siellä ei ollut asuttavaksi kelpaavaa
paikkaa. Erämaan sijainti selviää kahdesta 1600-luvun tuomiosta:
1) Kyrön käräjillä 7.3.1645 Hämeenkyrön kirkkoherra Henricus Jacobi
sai omistusoikeuden opå en Eremark bed Hietainen Maa, joka sijaitsi
pitäjän uloimmassa päässä Pohjanmaan rajalla, VA Ylä-Satakunta KOa 4 f. 161v. 2) Kyrön käräjillä 1663 kirkkoherra esitti kanteen Vatsiaistenkylää vastaan. Riita koski Hienmaa utmark, joka sijaitsi molemmin puolin Karvianjokea Kodisjoen suusta alkaen inemot Kurkela och Norbotns gränser. Alue on Honkajoen pohjoisosissa. Samalla tämä kohta osoittaa, että Kurkelan Pöllön eräsija Pukarajärvellä oli tosiaan Honkajoella, VA Ylä-Satakunta KOa 5 (nn 62) l. 715. Voionmaa 1950 s. 64.
Henric Lucasson myi 1559 voudille kolme näädännahkaa ja 40 sam-
fång oravannahkoja, VA 2032 f. 7-8.
Hen. Lucasson oli Kyrön kesäkäräjillä 30.6.1544 lautamies, VA
Ylä-Satakunta 68 f. 485v. Heikki oli 1550-60 lm 15 kertaa: Hen. Vadzi-
an sk 50, Hen. Watziasthen tk 51, Hen. Lucasson kevk ja kk 51, Henrich
Watzesild kk 54, Hen. Watziaisten kk 55, Hen. Lucasson Vatzoila stk
1.3.56, Hendrich Lucasson kk 56, Hen. Vadziaisist sk 29.1.57, Hen.
Luckan tk 57, kevk 57, Hen. Vadziaisten kk 57, Hen. Vadziais kk 60,
Hen. Vatzian sk 2.1.61, Hen. Vatzia tk 61.
Sak tk 1564 Kurkelan Matti Siiroi (talo I) t > Hen. Lucasson Wad-
ziaisby.

YRJÖ HEIKINPOIKA Laskiaissunnutaina 12.2.1548 sovittiin naimakaupasta
inter Jorgum Henrici ex Watzia et filiam Johannis Turcki ex Ikalis.
474
Takaajina oli neljä miestä, kukin 10 markan edestä. Ensimmäisenä on
Henricus Watzian (Yrjön isä ?). HYK, Ikaalisten messukirja, lat. ja suom. Aulis Oja, Kotiseutu 1/1972. Hv 1571 Jor:n Henricsson ku 10, hev
2, le 10, nk 0-5-5-0, la 8, oa 187:4, ny 20.

Tuossa olisi siis nyt lukkari/kappalainen Heikki Laurinpoika, joka luovuttaa virkansa 1550. Saattoi muuttaa vaikka Ulvilan suuntaan. Toinen on tämä Heikka Luukkaanpoika. Tässähän nyt on se, että lähimmät Y-DNA-osumani menevät Vatsiaisten kylään. On myös lähin BigY-osumani. Turun porvari Thomas Bytti/Pytty on siis kirjojen mukaan kaukaisin tunnettu isälinjainen esi-isäni. Nyt pitäisi vaan selvittää, missä vaiheessa isälinjat ovat haarautuneet ja mitä kautta osa on mennyt Ikaalisiin vai onko se enemmänkin niin päin, että oma isälinjani nimenomaan tulee Ikaalisista. Ericus Henrici vaikuttaisi tässä hyvältä linkiltä, mutta pitää nöyrästi todeta, että ei tässä vielä selkeitä todisteita ole. Tässä vielä nämä muut ketjut:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17094&highlight=veitsij%E4rvi
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=940&highlight=veitsij%E4rvi
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35342&highlight=siiro
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459&highlight=siiro

Thomas Bytistähän on oma pitkä ketjunsa myös. Siellä ja ehkä muissakin ketjuissa on tullut todettua Thomas Bytin yhteys Blomeihin. Toinen Turun Aninkaisten kauppaporvareista oli Simon Blom. Loimaan nimismieheksi tuli Erik Thomasson (Blom) samoihin aikoihin kun Pesäsuolla mainitaan ensimmäisen kerran Thomas Eriksson, joka luultavasti on Thomas Bytti tai johon vähintäänkin Bytillä on tiiviit yhteydet. Juuri silloin Erik oli myös valtiopäiväedustajana. Thomas Erikssonin talon kohdalla on kerran merkintä Lendzman, kun muissa taloissa sitä ei ole. Kun Erik Henriksson Spåra oli Loimaan nimismiehenä, nimismiehen talossa Niinijoensuussa on merkintä Thomas Eriksson.

Vaikka kuollessaan 1659 Thomas Bytti taisi olla melko köyhä, hänen Johan ja Jöran poikansa olivat juuri aloittaneet opintiensä Turun Akatemiassa. Joutuessaan vaikeuksiin, professorit huolehtivat Jöranin ylläpidosta. Hänet haudattiin Akatemian multiin. Jo 1660 Jöran onnitteli pitkällä runolla professori Alanusta hänen yhdestä väitöskirjastaan. Georgius Alanuksen äiti oli muuten Mynämäen kirkkoherran tytär Elisabet Georgii.

Esi-isäni, Thomas Bytin pojanpoika, Henrik Pytti/Kalonen haudattiin Mouhijärvelle 1727 vaikka vielä samana vuonna on merkitty Turun manttaaliin. Hänet mainitaan rouva Blomin ja Mouhijärven kappalaisen yhteydessä eräässä käräjäkirjan jutussa. Teki kauppaa ainakin Tukholmaan asti kuten myös isänsä Johan Pytti.

Tuossa nyt lopuksi jonkinlainen yhteenveto näin ulkomuistista.

Calonius

12.12.18, 15:57

Todella mielenkiintoista.

Pappiamatrikkeli mainitsee olleen jo 1592 kappalaisen. eli lienee tuosta epitafi kirjoituksesta otettu tuo 44 vuotta, mitä se sitten tarkoittaneekin.
Toijaisissa oli kuitenkin kaplan Erik jo 1585.

Vaimoja siis 2 ja lukuisia lapsia. Harmi, että epitafi taulu on kadonnut, Aattelin kysellä, josko jonkun lehden kautta sen vaiheet selviäisivät, epitafeissa oli yleensä kuvattuna kaikki lapset.

Niin, tosiaan tuo 1592 on ehkä otettu siitä. Ericus Henrici kuoli juuri 44 vuotta sen jälkeen. Epitafista olen jo kysellyt monesta paikkaa ja voin kertoa siitä yksityisviestissä.

Calonius

13.12.18, 13:51

No löytyihän se lopulta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8083240 Lemun tileistä. Vihje löytyi musten kirjojen lähde luettelosta http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=BOOKS&ID=292&TYPE=HTML&LANG=FI

Näyttäisi kuolleen Kataisissa ja samassa yhteydessä Elsa Staffanintytär ja molemmat af prästefamilia. Näiden yläpuolella vielä Ingeborg Jöransdotter myös Kataisissa

Onkohan Elsa Staffanintytär Vehmaan kappalaisen ja lyhytaikaisen Kokemäen kirkkoherran Stephanus Henricin tytär? Silloin mahdollisesti tässä on serkukset kuolleet samana vuonna Lemussa.

(mielestäni nämä eivät välttämättä ole asuneet Kataisissa kuten Ingeborg)

Benedictus

18.12.18, 10:11

Tässä viikon verran erämaissa hommaillessa pohdiskelin tuota Ericus Henricin mahdollista isää.

Kokemäen saaren eli Inderöön Henrik sopisi todella hyvin isäksi. Hänen jälkeläisensä suuntautuivat porvareiksi ja papeiksi eli Indreniusten papit ovat samaa sukua.
Ei olisi mahdotonta, että parikin Henrikin poikaa olisi pantu papin oppiin.

Mistä vain saisi vahvistusta ajatukselle?

Ikaalsiten Siiron suku on kyllä paikallisesti merkittävä, mutta ei mielestäni sellainen, että olisi kuoluttanut jälkeläisiään. Heiltä meni maat koska tila siirtyi Kurkelan Didrich Hanssonin haltuun.

Calonius

18.12.18, 14:15

Oikeastaan aika samaa mieltä. En usko, että yhdessä sukupolvessa on edetty Ikaalisten talollisista Lemun kirkkoherraksi. Tuo Ikaalisten Lähteen kappelin Henric Larsson vielä voisi jotenkin sopia. Luultavasti Ericus Henricin suku on kuitenkin vaikuttanut ainakin parin sukupolven ajan Ulvilan seutuvilla.

Tuntuu siltä, että Porin varhaisista porvareista ei löydy kirjallisuutta. Onkohan näin? Löydän kyllä asiakirjoista 1600-luvun Porin porvariluetteloita. Siellähän oli muuten pitkään Pytty-talo.

Pyttyjen ja Ikaalisten yhteys tulee esim. tässä esille:

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

kk 1567 Hen. Madzsson Röyhiön sai 40 markan sakon, koska oli tappanut hirviä vastoin kuninkaallisen majesteetin kieltoa ja myynyt taljat Oluff Pytty -nimiselle porvarille Raumalle
(kyseessä Ikaalisten Röyhiöniemi eli Vähäröyhiö, III talo Nikkilä)

http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaQ4hUH/Satakuntasarja18.pdf
Kyrön käräjät 8. 6.1567, VA 2204: 39v-40.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1762577

Rauman porvari Olavi Pytty onnistui ostamaan hirvennahan Ikaalisten Röyhiön kylästä olevalta mieheltä

Kyseinen Olavi löytyy myös täältä:

Raumaan porvariston Gdanskiin, Stralsundiin ja Lyypekkiin lähetettyjen hevosten luettelo ja Turun kaupungin sakkoluettelo 1561-1562 (240)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697759

Oleff Bytto

Näistäkin näkee, että sekalaista lähdemateriaalia kyllä löytyy, ja niihin pääsee nopeasti käsiksi vaikka yllämainittujen linkkien kautta.

Benedictus

18.12.18, 15:18

Porin porvareista 1500 -luvulta ei tunnu löytyvän tietoa eikä tutkimusta, vielä vähemmän Ulvilan kaupungin porvareista, ennen heidän siirtoaan Helsinkiin.

Eräs mahdollisuus Ericus Henricin esiisiksi voi olla juuri nuo Ulvilan porvarit jotka olivat myös hankkineet maita Porin ja Ulvilan ympäristöstä.

Keskiajan ja 1500-luvun Ulvila oli tärkeä alueellinen kauppakeskus jonne myös Suomen valtaaateli hankki kartanoita.

Jopa Juhana Herttua vietti Porissa talvensa.

Kokemäensaaren ratsutilalliset voivat hyvinkin olla noiden Ulvilan porvareiden jälkeläisiä.

Saari oli suojaisa ja sijaitsi suuren joen suistossa, jolloin juuri kalastus tarjosi valtavia apajia.
Maannouseman tekemät niityt olivat jättimäisiä.

Eli sinne sijoittui paljonkin erinäisiä aatelisia ja porvarisakkia myöhemminkin.

Calonius

21.12.18, 10:05

Parantelin tässä yksi päivä Ericus Henricin Geni-profiilia. Lisäsin sinne tietoja ja myös esim. tämän Sara-tyttären, jonka löydöstä tämä ketju lähti liikkeelle.

https://www.geni.com/people/Ericus/6000000002224108345

Toki tiedostan, että Geni pitää helposti sisällään väärää tietoa, mutta silti se on kattavin ja helppokäyttöisin sukupuu, jota voi lisäksi käyttää ilmaiseksikin (kuten minä). HistoryLink-ohjelman avulla sain ajettua Genissä olevat Ericus Henricin miespolviset jälkeläiset. Alla on kyseinen lista. Nimen edessä oleva järjestysluku tarkoittaa sukupolvea. Onkohan mieslinja kuollut tuonne 1900-luvun alkuun? Vai jälkeläisiä ei enää ole syötetty Geniin? Y-DNA-testi olisi erittäin mielenkiintoinen saada tehtyä Ericus Henricin miespolvisista jälkeläisistä.

1. Ericus Henrici (c.1560 - 1636)
2. Matthias Erici Florinus ( - 1669)
3. Arvidus Matthaei (c.1610 - 1707)
4. Mårten Arvidsson Florin (Florinus) (c.1670 - 1731)
5. Isak Mårtensson Florin, d.ä. (1716 - 1800)
6. Otto Reinhold Florin (1762 - 1832)
7. Johan Kristian Florin (1811 - )
8. August Ferdinand Florin (1854 - )
8. Oskar Werner Florin (1861 - )
8. Carl Johan Constantin Florin (1850 - )
7. Otto Kustaa Florin (1809 - )
7. Karl August Florin (1814 - 1861)
6. Isak Florin, d.y. (1752 - 1825)
7. Johan Isak Florin (1797 - 1845)
7. Carl Arvid Florin (1805 - )
7. Claes Julius Florin (1802 - c.1845)
6. Johan Kristian* Florin (1757 - 1788)
6. Jonas Florin (1750 - 1826)
5. Martin Florin (c.1709 - 1753)
6. Johan Mårtensson Florin (1739 - 1796)
7. Johan Gustaf Johans. Florin (1777 - 1820)
8. Johan Gustaf Florin (1809 - 1883)
9. Carl Johan Florin (1852 - 1891)
9. Gustaf Henrik Florin (1854 - 1887)
10. Johan Gustaf Florin (1879 - 1905)
8. August Wilhelm Oskar Florin (1812 - 1894)
9. Johan August Florin (1841 - 1902)
10. Einar Florin (1882 - 1921)
8. Pehr Ulrik Florin (1810 - 1890)
7. Anders Johans. Florin (1780 - 1784)
5. Paul Mårtensson Florin (1700 - 1750)
6. Sven Florin (1746 - 1746)
6. Gabriel Florin (1734 - 1734)
6. Johan Florin (1738 - 1784)
5. Arvid Mårtensson Florin (1700 - c.1724)
3. Jakob Matiasson Blom (c.1646 - 1731)
4. Matts Jacobsson Blom (1699 - 1741)
5. Matts Mårten Blom (1740 - )
6. Carl Fredrik Blom (1791 - )
7. Karl Oskar Blom (1821 - 1893)
8. Arthur Frans Oskar Blom (1867 - )
9. Pehr Oskar Blom (1909 - 1916)
9. Jarl Lars Anders Blom (1904 - )
9. Carl-Åke Blom (1904 - 1968)
9. Arthur Holger Erik Blom (1908 - )
8. Karl Arthur Blom (1849 - )
8. Karl Rudolf Blom (1854 - )
8. Julius Frans Oskar Blom (1846 - )
7. Karl Johan Blom (1817 - )
5. Fredrik Blom (1730 - )
5. Carolus Petrus Blom (1737 - 1737)
5. Jakob Johan Blom (1726 - 1788)
4. Jakob Jakobsson Florinus (Blom) (c.1680 - 1756)
4. Gustav Blom ( - )
4. Johan Jakobsson Blom ( - 1713)
4. Erik Jakobsson Blom ( - )
3. Henricus Matthiae Florinus (1633 - 1705)
4. Jacob Henricsson Florin / Florinus (c.1688 - 1708)
5. Henrik Jaakonpoika Florin (1708 - 1767)
6. Karl Heikinpoika Florin (1738 - )
6. Johan Heikinpoika Florin (1731 - 1797)
7. Gabriel Johansson Florin (1771 - 1824)
6. Henrik Heikinpoika Florin (1735 - 1738)
4. Johan Henriksson Blom (c.1680 - 1714)
4. Gabriel Henricsson Florinus ( - 1728)
4. Samuel Henriksson Blomfelt (1671 - 1753)
4. Henrik Henriksson Florinus, d.y. (1668 - 1706)
3. Erik Matiasson Florinus ( - 1656)
2. Jakob Eriksson Florinus ( - c.1682)
3. Erik Jakobsson Florinus ( - 1721)
4. Johan Florin (c.1687 - 1733)
5. Anders Johansson Florin (1727 - 1797)
6. Anders Gustaf Andersson Florin (1767 - 1813)
6. Anders Johan Andersson Florin (1765 - )
5. Erik Johan Johansson Florin (c.1722 - 1758)
6. Johan Eriksson Florin (1757 - )
6. Erik Eriksson Florin (1759 - )
4. Tomas Florinus ( - 1743)
3. Arvid Jakobsson Florinus ( - c.1690)
3. Samuel Jakobsson Florinus (c.1671 - 1707)
4. Gustaf Florin ( - )
2. Arvid Eriksson Florinus (c.1590 - 1677)
3. Isak Arvidsson Florinus (c.1640 - 1676)
4. Anders Isaksson Florinus (1669 - )

Calonius

21.12.18, 10:27

Y-DNA-testistä puheenollen - sain pari kuukautta sitten osuman, jonka isälinja menee Johan Printziin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Printz

"Johan Printz (alk. Johan Björninpoika; 20. heinäkuuta 1592 Bottnaryd – 3. toukokuuta 1663 Jönköping) oli ruotsalainen sotilas ja Pohjois-Amerikassa sijainneen Uuden-Ruotsin siirtokunnan kolmas kuvernööri. Hän purjehti Amerikkaan vuonna 1643 ja jatkoi edeltäjänsä Peter Hollander Ridderin paikalla yli kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana Printz onnistui elvyttämään siirtokunnan talouden ja nostaa Uuden-Ruotsin hetkelliseen menestykseen. Siirtolaisten vähäinen määrä ja kauppatavaroiden niukkuus vaikeuttivat 1640-luvun lopulta lähtien Uuden-Ruotsin kasvua, ja kilpailevien siirtomaavaltojen lisääntynyt painostui sai Printzin jättämään virkansa 1553."

Ulvilassa ja Porissa näitä Printzejä on muistaakseni ollutkin. Tämä osuma näkyy minulle vain Y12-tasolla vaikka on tehnyt Y67-testinkin. Osuman todellinen läheisyys yhteiseen esi-isään voi siis olla mitä vain 500 ja 2000 vuoden välillä. Vasta SNP-testi toisi varmuutta. Hämmentävästi löytyy myös toinen Y12-osuma, jonka sukunimi on Printz ja joka asuu Yhdysvalloissa lähellä sitä paikkaa, jossa tämä Printzin johtama siirtokunta oli. Näistä on nyt vaikea sanoa mitään varmaa, mutta ei tuo kovin yleinen nimi ole...

No, minulla on yli 1000 Y12-osumaa ja niiden joukossa nämä kaksi. Ei siis pidä vetää suurempia johtopäätöksiä tästä. Ainoa olennainen johtopäätös saattaa olla, että samaa haploryhmää olemme (johon kuuluu puolet ruotsalaisista).

Benedictus

22.12.18, 08:06

Tuo Geni sivusto mainitsee vain nyt tuon Sara tyttären.

Karkun Packalan emäntänä oli Cristina Eriksdotter Florina, jonka isäksi on täällä forumilla päätelty Ericus Henrici ja Cristina Thomasdotter Blom.

Ericus Henrici on ainoa vaihtoehto, koska Cristina Blomin veli Loimijoen Niinijoen Pietilän isäntä, nimismies Erikin tytär tunnetaan.

Myöskään Mouhijärven khr Erikuksen vaimon Elsa Thomasdotter Blomin tytär hän ei voi olla.

Toisaalta Lemun Toijalassa on SAY:ssä sopivaan aikaan Per Michelsson, joka näkyy pitkään tilalla mainintana.
Olisin sitä mieltä, että kyseessä on Karkun Packalan isäntä, Per Michelsson Pacchalenius, Cristina Eriksdotter Florinan puoliso.

Mahtaisiko Ruotsin arkistoista löytyä jotain lisää Ericus Henricistä?

Julle

22.12.18, 10:10

< Toisaalta Lemun Toijalassa on SAY:ssä sopivaan aikaan Per Michelsson, joka näkyy pitkään tilalla mainintana.
Olisin sitä mieltä, että kyseessä on Karkun Packalan isäntä, Per Michelsson Pacchalenius, Cristina Eriksdotter Florinan puoliso.

Mahtaisiko Ruotsin arkistoista löytyä jotain lisää Ericus Henricistä? >

Pekka Mikonpoika Pakkalasta (Pacchalenius) , mutta ei käsittääkseni vaimosta, voi löytyä lisää tietoa kirjasta Maija Salo: Mistä olemme kotoisin, Helsinki, 2011, sivulta 155 sukutaulusta T22. Enpä ole muuta kirjannut.

Lukemisiin

Calonius

22.12.18, 20:05

No niin, loin Genissä Ericus Henricille tyttärelle Kristinalle profiilin ja yhdistin sen Pietari Mikonpoika Pacchaleniuksen puolisoon (jo aiemmin luotu profiili). Katsotaan, nouseeko ns. haloo.

https://www.geni.com/people/Kirstin-Pacchalenius/6000000010990258082

Kävin läpi näitä ketjuja tällä Forumilla ja olen melko vakuuttunut tämän sukuyhteyden oikeellisuudesta.

Benedictus

29.12.18, 15:10

Avolinus, Johannes Jacobi (K 1709)

Avalenius / Avolenius / Auvolinus / Avollinus / Avolin, Johan Jakobsson

Kotoisin Lemusta, S oletettavasti 1650-luvulla.
Kävi (Johannes Jacobi Lemoënsis) Turun katedraalikoulua (cl. rect. circ. super.) 1670–10.10.1672. Ylioppilas (Boreaalis, Avalenius Joh. Jacobi Lemoensis) Turussa 1672/73.
Lohjan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5054) pitäjänapulainen 1677–1678; Lemun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5051) pitäjänapulainen 1681; Vehmaan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5115) Lokalahden kappalainen 1691, astui virkaan ilmeisesti 1692.
K Lokalahti, Vehmaa 1709.
P Elisabet Florina, eli leskenä puolisonsa jälkeen, K 1730.

Kuka on tämä avolinus ja vaimonsa Elisabeth Florina.

Väkisin tulee mieleen khr Jacobus Stephani ja Ericus Henrikin perheet.

Calonius

30.11.19, 00:04

Hannu Virttaalainen

30.11.19, 08:21

En oikein tiedä, mihin tämän pistäisi ja olenko mahdollisesti jossain jo tuonut tämän pikkulöydän esille. En ainakaan löytänyt haulla.

Turun kaupungin tullitili 1556-1556 (233b)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671425
Eskell Bloom

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671477
Eskill Bloom

Ilmeisesti kyseessä on Florinus-suvun kantaisän Thomas Eskilssonin isä Eskill? En olisi ihan arvannut, että jo hän käytti nimeä Blom ja noin aikaisin kuin 1556. Eikö nimi tullut hänen vaimonsa kautta?

Kyllä kai tätä olisi voinut jonkinlaisena tutkimuslöytönä pitää ja aloittaa ihan oman ketjun tutkimuslöytönä ...
Tähän saakka on ollut vaan joku Esko, jonka kanssa Pietarsaaren kirkkoherran Jacobus Blumen ja emännöitsijänsä tytär oli mennyt naimisiin sekä Escillillä ja Blomen tyttärellä poika Thomas.
Katso TapioV:n Genos artikkeli https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm ja siinä taulu 11.

Benedictus

30.11.19, 14:40

Tytär. Isä Mårten Filpunpoika taulusta 7 (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#T7). Hän on myynyt osuutensa kotikartanoon Jöns Paavalinpojalle, koska tämän jälkeläisille kuului puolet Isonkylän säteristä. Hän on ollut Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacobus Blomen emännöitsijänä, koska Kristoffer Blome on merkitty vuosina 1559, 1560 ja 1562 Tahvion omistajaksi, kuten myös Mårten Friis, huomautuksella, ettei Blomella ollut rälssintarkastuksessa edes jalkamiestä. [84] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#84) Kristoffer Blome olikin hankkinut 30.8.1558 Juhana-herttualta luvan pitää omistamansa tila hallussaan rälssioikeuksin. [85] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#85) Kristoffer on ollut Jakob Blomen poika, koska häntä 1571 kutsutaan Kristoffer Jakobssoniksi. [86] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#86) Kristoffer ei aviottomana lapsena voinut periä. Siksi Jakob Blomen hankkimat maat joutuivat hänen sisarensa perillisille [87] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#87) ja Tahvion Tanskilan omistajaksi tuli Mårten Friis, kuten edellä on todettu. Kristoffer Blome oli hyvin luotettu virkamies. Hän meni naimisiin Vehmaan Piiloisten perijättären Elsa Lassentyttären kanssa. Avioliitosta ei ollut lapsia. Elsa solmi leskeksi jäätyään uuden avioliiton rälssimies Lasse Påvelinpojan (Piiloisten sukua) kanssa. [88] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#88)

Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#89) Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#90)

Eskill Blomin nimen löytyminen on hyvin kiinnostavaa, koska kuten yllä näkyy Tapio Vähäkangas on tulkinnut, että Kristoffer Blomella on ollut sisar jolla mies Eskill.

Onko niin, että tuota sisarta ei ole ollutkaan vaan kyseessä onkin Kristoffer Blomin veli Eskill.

Merkittävänä virkamiehenä Kristoffer Blomesta on jäänyt paljon tietoa, mutta jos veljensä oli jotain muuta, tietoa ei tuolta ajalta liene paljoakaan.

Ketkä yleensä mainittin tullitileissä?

Calonius

30.11.19, 22:37

Onko niin, että tuota sisarta ei ole ollutkaan vaan kyseessä onkin Kristoffer Blomin veli Eskill.

Tällainen vaihtoehto tuli minunkin mieleeni, mutta toisaalta ei kai ole poissuljettua, että Eskill on käyttänyt puolisonsa suvun nimeä.

"Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574"

Milloinkohan Tomas syntyi? Luultavasti jo ennen 1556, jolloin tullitilissä mainitaan Eskill Bloom.

Ketkä yleensä mainittin tullitileissä?

Tuo kiinnostaa hieman minuakin. Eiköhän siinä mainittu se, joka kauppaa teki, eli jonka omistamaa tavaraa kaupunkiin tuotiin. Välttämättä tämä henkilö ei fyysisesti itse ollut paikalla tulliportilla. Toki tulleja oli myös erilaisia. Voisi käydä tarkemminkin läpi noita 1500-luvun listoja.

Calonius

30.11.19, 22:54

Sellainen huomio vielä, että aikoinaan kun kävin läpi 1500-luvun tonttiäyriluetteloita, hopeaveroluetteloita ja tullilistoja, en merkinnyt muistiin muita havaintoja Eskill Bloomista. Joitakin muita Eskoja kyllä löytyy: Kondia, Halla, Putti ... 1600-luvun alussa Finne, Kollainen, Larsson, Eskill Kålare under slotz förswar ...

Benedictus

30.11.19, 23:25

Eskil (mainitaan 1557)

Saltvikin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra, mainitaan 1557. Mahdollisesti sama henkilö kuin Eschillus Johannis (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/600).

Voisikohan olla tuo Eskil?
Aika passais ja se. että Blom-Florinukset olivat suurin pappissuku aikoinaan.

Myös voisi olla liite tähän.

Eestho, Simon Eschilli (mainitaan 1605–1624)

Simon Aeschilli / Eskilsson

Mainitaan kenttäsaarnaajana 1605; Saltvikin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1607, erotettiin aviorikoksesta syytettynä virastaan 1623, sai vapauttavan tuomion 1624.
Ahvenanmaan papiston edustajana valtiopäivillä Tukholmassa 1609.
Eestho oli sotilaspappina ollessaan haavoittunut Liivinmaalla ja sai haavoistaan yhä kärsivänä kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeellä 14.6.1615 verovapauden kahteen Maskussa omistamaansa maatilaan.
P Margareta Mattsdotter.

Blom-Florinuksilla oli Simoneita.
Ajallisesti ei oikein sovi edellisen Eskilin pojaksi.ellei vanhojen päivien vaimon poika.
Thomas Eskilsonilla taisi olla sielläpäin myös tiloja

Mitkähän nuo tilat olivat?

Hannu Virttaalainen

01.12.19, 08:48

Ketkä yleensä mainittin tullitileissä?

Tuo kiinnostaa hieman minuakin. Eiköhän siinä mainittu se, joka kauppaa teki, eli jonka omistamaa tavaraa kaupunkiin tuotiin. Välttämättä tämä henkilö ei fyysisesti itse ollut paikalla tulliportilla. Toki tulleja oli myös erilaisia. Voisi käydä tarkemminkin läpi noita 1500-luvun listoja. Eiköhän tullia olisi pitänyt maksaa kaikkien kaupunkiin tavaraa tuovien ihan samalla tapaa kuin nykyisinkin tullirajan yli tavaraa tuovien. Nyky-Suomen tulliraja on EU:n raja, silloin rajoja olivat kaupunkien tulliaidat ja kauppaa sai, 'ainakin periaatteessa', käydä vain kaupungeissa. Kaikki maksetut tullit ja tullin maksaja kirjattiin sitten tullitileihin. Pääasia oli kaiketi maksun saaminen ja niiden kirjaaminen. Maksaja oli lisätieto, jolla pyrittiin vain varmistamaan että maksajalla oli jonkilainen oikeus tuoda tavaraa kaupunkiin.
Kyllä minä näiden tullitilin kirjausten pohjalta hakisin tätä 'joku Esko' lähinnä Turun tulliaidan sisältä tai ainakin aivan lähiympäristöstä.
Onko esim. linnantilejä tältä ajalta tutkittu, jos siellä olisi mainittu 'joku Esko'. Eskoja ko. ajanjaksolla löytyy varmaan Turustakin useita, joten tämä 'joku Esko' pitäisi jotenkin yhdistää tullitilin Escil Blomiin, Kristoffer Blomin siskoon, tai siskonpoikaan Thomas Escilssoniin.

Minusta tullitilin merkintä Escil Blom ei kerro mitään hänen sukulaisuussuhteistaan, enkä sen pohjalta epäilisi TapioV:n tulkintoja, mutta se on vain minun mielipiteeni.

Benedictus

01.12.19, 11:03

Tullia maksoivat siis kaiki jotka sitä toivat, myös kaupungin sisällä asuvat.
On siis vaikea arvella sen perusteella missä Eskill Blom asui.

Olisi kiinnostavaa tietää oliko Vähäkankaalla jotai tarkempaa tietoa tuosta sisaresta, joka olisi Thomas Blommen äiti, jos ei niin silloin voisi olla yhtähyvin veli Eskill Jacobsson Blom.

Blom-Florinukset käyttivät vahvasti sukunimeään, myös naiset. Siten myös Lemun khr Ericus Henricin lapset käyttivät äitinsä Blom tai Florinus nimeä.

Jacobus Blomella oli varmaankin talo Turussa Blomen talo ehkä nimeltään. Silloin siinä asuva tytär ja hänen miehensä varmaankin olisi ollut Blom, kuten useimmissa porvaristaloissa oli tapana nimetä ihmiset talon mukaan.
Kaniikki Jacobus Blomella oli Turun seudulla useitakin tiloja.
Esimerkiksi Lausteen kartano Turun eteläpuolella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166080
Tämä kai meni sisaren miehelle Jacobuksen jälkeen.

Thomas Eskilsson Blomen tilojen alkuperää tutkimalla ehkä voisi saada vinkiä isästä, jos tiloista joku on hänen peruaaan.

Calonius

20.01.20, 16:40

Tässä muuten erottuu jollakin tapaa Lemun kirkkoherran Ericus Henricin sinetti.

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1615-1615 (483Bi)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691471

--- hafwer iagh Ericus Henrici pastor ibidem dette medh min egen hånd underskriffwit oc signet försegledh. Datum Anno, die & loco ut supra.
Ericus Henrici i Lemo

Näyttää siltä, että tuo loppu tosiaan on Erikin itse kirjoittama. Se on eri käsialalla kun varsinainen luettelo. Hänen käsialansa näyttää jääneen melko vahvasti 1500-luvun puolelle vaikka tämä onkin vuodelta 1615.

Tässä kirjassa erottuu vastaavalla tavalla monen muunkin papin sinetti. Ei kovin selvästi, mutta jotain noista saattaa kokenut tutkija erottaa ja päätellä. Ericus Henricin sinetti on kahdeksankulmainen ja sen sisällä näyttää olevan muodoltaan ns. puolalainen kilpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpi_(heraldiikka)
https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Targes_(heraldic_shields)

Kilven sisällä voi nähdä jalkajousen tai ankkurin, mutta kuvan epätarkkuus voi johtaa siinä harhaankin.

Calonius

22.01.20, 14:09

Kävin läpi sinettejä Juha Sinivaaran sivuilta. En aivan systemaattisesti, mutta lähes kaikki kuitenkin. Tässä joitakin samanlaisia kuin Ericus Henricillä:

233. Dijrick Hansson, Ali-Satakunan vouti 17.12.1618. Möi v. 1620 Friskalan vanhan säterin sekä Artukaisen ja Lepistojan Mynämäellä Juho Skyttelle. Näkyy omistaneen tiloja myöskin Maskun pitäjässä, lähellä. "Kuneis"ia ja Härmälää. (2538; 6.).

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies233.jpg

Liikutaan myös aivan samalla seudulla.

Tässä toinen:

265. Daniell Johansson, Äyräpään kihlakunnan vouti, 23.6.1622. (6066; 207.).

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies265.jpg

Ja tämä:

267. Gregorius Thomm [Björnburgensis], 1632. (1897; 340.).

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies267.jpg

Tuo on vieläpä Björnburgensis kuten Ericus Henrici. Onkohan kyseessä tämä:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/139
Arctopolitanus, Gregorius Thomae (K 1663)
Biörnburgensis, Grels Tomasson

Calonius

22.01.20, 15:54

Kokeilen saanko linkitettyä tänne pari kuvaa.

https://drive.google.com/open?id=1SKiJ1WPP0MmdvldyARpAKpc2OL3CLK08

https://drive.google.com/open?id=1FpIzONdc8U6ovAtgW6sNwBh32IkGAI3Z

Benedictus

24.01.20, 08:27

Kiitos Caloniukselle hienoista sinetti kuvista.
Niistä kyllä silmät menee ristiin kun yrittää katsoa joka kulmasta mitä esittäisivät.

Vaikuttaisi, että Ericus Henricin sinetti on ainakin risti ja melkovarmasti sen alaosassa on nuo ankkurin nuolet.

Silti vaikuttaisi, ettei tuossa yläosassa olisi pyörylää kuten voudin sinetissä eikä sellaisia kuin Gregorius Thomaen sinetissä.

Gregorius Thomaen alkuperää ei kai tunneta.
Itse olen heittänyt ajatuksen, että voisi olla Irjanteen Kaupin jälkeläisiä, jonka esi-isä oli vouti van Klöve.

Gregoriuksen vaimo omisti Vähäraumalla ratsutilan jonka ympärillä pyörii enemmänkin pappeja. Myös Henrik nimisiä. Olemme muistaakseni aihettä joskus kaivelleet täällä forumilla.Sinetti voisi tulla sieltä.

Oliko ankkuri minkä suvun sympooli aikoinaan?

Pekka Hiltunen

24.01.20, 13:03

Oliko ankkuri minkä suvun sympooli aikoinaan?
Kyseessä näyttäisi olevan rautainen ankkuri, joka viittaa merenkulkijataustaan jonkun esi-isän tai apen kohdalla. "Pyörylät" ovat köysien kiinnitystä varten. Esim. myrskyllä on ollut hyödyllistä käyttää ajoankkuria, jonka on sivulenkistä saattanut irroittaa vaikka kivenkolosta, kun on ollut kaksi köyttä ajossa. Aika merkittävä löytö! "Anckar"-nimi & ankkurisanaan liittyvät lisät, kuten "Sköld" tai "Sröm" on varmaankin ollut käytössä useilla suvuilla, mutta ei tämmöistä tunnusta ole "maakravut" käyttäneet. "Jojakim" saattaa vielä löytää matchit vaikkapa Kustavista...

PH

Benedictus

27.01.20, 09:40

Khr Gregorius Thomaen sinetti voisi olla sama kuin Lemun Ericus Henricin.
Miten sukusuhteet silloin menisivät.

Gregorius Thomassonin isää ei tunneta.
Eräs vahva isäkanditaatti voisi olla porilainen kultaseppä Thomas Guldsmed, jonka jälkeläisiä on täällä käsitelty eri ketjuissa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581470

Thomas Guldsmedin omistama Breiviikin tila on suoraan Tuorsniemestä merelle päin eli olivat tuolloin naapuri taloja.
Khr Grels Thomasson hankki itselleen Tuorsniemen pappilan tilan.

Eräs Tuorsniemen tila kuului Närpiön khr Eskill Henrikssonille, joka ajallisesti voisi hyvinkin olla Lemun khr Ericus Henricin veli.

Eskill Henricin isäksi paimenmuisto ehdottaa Närpiön khr Henricus Marcia.

Onko niin?
Koska Tuorsniemen tilalla ennen Eskill Henriciä näkyy isäntä Henrik Eskilsson.

Olisikohan Matti A. Niemisellä antaa tietoa Tuorsniemen ja Breiviikin omistajista?
Millainen mahtoi olla Eskill Henricuksen sinetti?

Benedictus

27.01.20, 10:26

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16621&highlight=tuorsniemi

Henricus Marci (K viimeistään 1587)
Henricus Martij, Henrik Markusson
Lapväärtin pitäjänhistorian (K. V. Åkerblom 1938) mukaan todennäköisesti Närpiön edellisen kirkkoherran Marcus Gregoriin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1572) poika.
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 1577.
Ajoi rahtia kruunun laskuun 1582.
K Närpiö viimeistään 1587.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581469
Tässä mainitaan Måns Grelsson, jota seuraa Poval Olofsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581467
Tässä Escill Henrici ja vaimo Anna Olofsdr.
Yllä Olof Mårtensson ja leski karin.Aeschillus Henrici (K noin 1600)

Eschillus Henrici, Eskell / Eskil / Eskill Henriksson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 20.8.1588.
Aeschillus Henrici (”Her Eskill i Närppis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”D. Eschillus in Närpis”) osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Eschillus Hen. Nerpensium pastor propria manu supscribsi”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Eschillus Henrici Nerpisisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Tultuaan kykenemättömäksi hoitamaan enää virkaansa hän (”Her Eskell Kijrcke heerde vdi Närpis”) sai elatuksekseen käskynhaltija Tönne Jörenssonin (Gyllenmåne) kirjeellä 25.6.1600 kolmasosan palkkatuloistaan.
K Närpiö noin 1600.

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.

Ulvila 22-23.9.1641
Gabriel Eskilsson Nårmarkista ja joku kirje (daterat fält i Pryssen Junij 1628) jalosukuiselle Göstaf Ifwarssonille. Mainitaan vaimo Anna ja tämän velipoika Påfvel Olsson Porissa.
TÄMÄ LIENEE YLLÄ OLEVA ANNA OLOFSDR, ESCILL HENRICIN VAIMO JA VELJENSÄ TILAA VILJELEVÄ PÅFVEL OLSSON.
Gabriel lienee, Eckilin ja Annan poika.

GABRIEL ECKILSSON NÄKYY NOORMARKUN FINBYN KAAPELIN TILALLA JOKA ON HÄNELLÄ VEROVAPAANA ELINIKÄNSÄ.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576730
Kuten yllä näkyy Gabrielin tila ei ollut mikään pikkutila vaan toistamanttaalin kokonaisuus.
Jatkuuko Gabrielin suku yhä Normarkussa olisi mielenkiintoista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576790
Tässä näkyy Påvel Olofsson pappilan tilalla ja seurtaajana on Grels Tomasson , Porin khr Arctopolitanus
Lainaus Latva-Rasku:

Näyttäisi, että Her Eskill Henrici on ollut Olof Mårtenssonin vävy ja anoppi on ollut nimeltään Karin. Ohessa katkelma Satakunta-sarjasta.

Tuorsniemen kylään kuului vanhimpaan aikaan 5 ja myöhemmin 6 tilaa. Yksi näistä annettiin kesäk. 18 p. 1582 Porin porvarille Olavi Martinpojalle. Tämä oli ehkä sama tila, jonka tulipalo sittemmin hävitti ja johon heinäk. 8 p. 1589 Porin porvari Olavi Olavinpoika sai verovapauden. Maalisk. 13 p. 1593 sai sitäpaitsi talonpoikainen ratsumies Maunu Gregoriuksenpoika yhteen tilaan ratsupalvelusvelvollisuutta vastaan verovapauden. V. 1632 otti Herman Meijer, joka oli nainut Pietniemen herran Hannu Ragvaldinpoika Örneramin tyttären, Britan, viljeltäväkseen yhden Tuorsniemen tilan. Pian hän kuitenkin luopui tilastaan, koska tämä näkyy liitetyn Porin kreivikuntaan, kun se maalisk. 26 p. 1651 perustettiin. Tuorsniemen muutkin tilat yhtä lukuunottamatta liitettiin kreivikuntaan. Kun nämä reduktsionissa oli peruutettu kreivi Kustaa Hornin perillisiltä, tehtiin aluksi yksi näistä aukumenttitilaksi, mutta muut neljä jäivät toistaiseksi jakamattomiksi kruununtiloiksi.

Pappilan rustholli, 5/6 mt., oli ainoa Tuorsniemen tila, jota ei oltu liitetty Porin kreivikuntaan. Sitä oli 1620-luvulla viljellyt eräs Paavali Olavinpoika, mutta hänen jälkeensä oli tila 13 vuotta autiona,

Närpiössä vaikutti noin vuonna 1600 kuollut kirkkoherra Eskill Henriksson, josta mainitaan seuraavaa:

Men även efterträdaren till herr Henrich, kyrkoherden Eschillus Henrici drev som företrädaren skeppningsverksamhet på sidan om sitt prästeliga kall

Närpiön papit harrastivat kauppapurjehdusta ja Närpiö sijaitsi kohtuullisella etäisyydellä Porista. Olisiko Tuorsniemen her Eskill Henrici sama kuin Närpiön kirkkoherra Eskill? Eskill olisi virasta luovuttuaan tullut kuolemaan Tuorsniemeen appensa omistamalle tilalle. ISOISÄNSÄ TILALLE, APEN TILA VIERESSÄ.

Eschillus ja Ericus Henricin voisi arvella olleen Närpiön kirkkoherran poikia. Närpiön kirkkoherran Henricus Marcin on arveltu olleen Närpiön kirkkoherran Marcus Gregoriin poika. Marcus oli ilmeisesti Porin kappalainen ennen saapumistaan Närpiöön.

Ulvila 25.5.1625
Olof Jakobsson (i Leistialla)RYTTARE,NIMISMIES JAAKOLAN ISÄNTÄ ja Olof Påhlsson, Bertil Påhlsson NÄKYVÄT YYTERISSÄ ERI TILOILLAsekä Karin Påhlsdr Ytterööstä kiistelevät isänäidin Britan ISÄ PÅHL MICHELSSON perinnöistä. Mainitaan Olof Jakobssonin isänsisko Anna Peerdr ja tämän poika Mats Matsson (i Birckalla i Cumå)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576533

Ulvila 31.3.1634
Edesmenneen Olof Påhlssonin perinnönjakoa. Mukana Bengt Olofsson (i Ytteröö), Hr Grels Olai (kyrkioherde i Pöyttis), Markus Olofsson, Brita Olofsdr ja Thomas Olofsson (jota edusti poika Henrik Thomasson) PORMESTARI CURNOVIUS?

I. Paavali Mikonpoika on tämän Sticku-suvun vanhin tunnettu jäsen. Hän oli nyk. Porin maaseurakunnan Yyterin kartanon lampuoti 1586 - 1600. Hänen äitinsä Briitta Jaakontytär oli kotoisin nyk. Nakkilan Leistilästä. Lapsia oli Paavalilla
II. Olavi, lampuoti isänsä jälkeen; Pärttyli, joka asui Harjavallan Suomenkylässä ja Kaarina, mainittu Yyterissä 1625. - Olavi Paavalinpojan lapsia olivat
III. Pentti, Yyterin lampuoti; Gregorius, Pöytyän kirkkoherra ja Utter-sukuhaaran alkaja; Markku, neuvosmies Porissa sekä Mariina, Briitta ja Tuomas, joista kaikista maininta 1634[1 (http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm#1)]. Pentti Olavinpojan lapsia olivat
IV. Juho, lampuoti isänsä jälkeen; Kerttu, main. 1635 - 38; Olavi, porvari Porissa (taulu 1); Marketta, main. 1639; Simo, porvari Porissa ja Hakuri-sukuhaaran alkaja. Juho Pentinpojan lapsia olivat

GRELS UTTERIN TYTÄR OLI JOHANNES FRISIUKSEN 3. VAIMO.

Ulvila 17-19.9.1638
Henrik Thomasson ja nihti Mats Olofsson kiistelevät tilasta Svartsmarkissa. Tila kuului Matsin vaimon perintöihin. Vaimon äidin isäpuoli Eskill Käyrä oli jättänyt talon verohylyksi ja muuttanut Inderöön. Sitten oli Påfvel Olsson ottanut tilan ja poika Hans Påhlsson ottanut vaimoksi Matsin vaimon äidin. Påfvelin kuoltua oli Eskil Käyrä tullut takaisin ja ottanut talon uudestaan verolle. Eskilin, vaimon ja tytärpuoli Gertrudin kuoltua tila jäi Mats Olofssonin vaimon vanhemmalle siskolle Britalle ja tämän miehelle. Ja lopulta Henrik Thomassonille. Tai jotain sinne päin. (onkohan tämä Henrik Thomasson sama kuin samanniminen lainlukija tai samanniminen Porin pormestari?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576595
TÄSSÄ NÄKYY TUORSNIEMEN PÅVEL OLOFSSON JA LAINLUKIJA HENRIK THOMASSON CURNOVIUS
ESKILL KÄYRÄN ISÄNIMI MÅRTENSSON

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581513
TÄSSÄ PÅVEL OLSSON UNDERFOUGDE JA HUSTRU KARIN ENCKIA, SIIS TUORSNIEMEN OLOF MÅRTENSSONIN LESKI JA POIKANSA PÅVEL.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847
TÄSSÄ SVARTZMARKIN TILA ROTKUS, JOKA SIIRTYY CURNOVIUKSEN TYTTÄREN KAUTTA ALEKSANDER MOLIISILLE.

Ulvila 25.9.1632
Herman Meyer (i Torsnäs) haluaa ottaa 6 vuotta verohylkynä olleen tilan Torsnäsistä, jota Påfvel Ollsson ennen asunut
HERMAN MEYERIN VAIMO MÄRTA, RAKEL MÅRTENSDR:N JA HANS RAMIN TYTÄR.
MEYER MAINITAAN GABRIEL ESKILSSONIN TILALLA ELI SAMA KUIN ESKILL HENRICIN TILA.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssira.htm
-RAMIN JUURET

Ulvila 10-12.12.1639
Porin kirkkoherra Grels Thomae haluaa ottaa 13 vuotta verohylkynä olleen tilan, joka on viimeksi ollut verolla Påfel Olssonilla
PÅVELIN TILA SAMA KUIN OLOF MÅRTENSSONIN JA POIKANSA PÅVELIN ASUMA.

TÄSSÄ SIIS MARTINUS OLAIN TYTTÄREN VÄVY JA KHR GRELS THOMAE HANKKIVAT TUORSNIEMEN TILOJA ITSELLEEN.

Vs: Indrenius-Curnovius | Porin porvareita Catharina Grelsdotter Arctopolitanuksen vanhemmat olivat Ulvilan kirkkoherra Grels Thomasson Arctopolitanus ja Anna Mattsdotter. Hänen veljensä Gabriel Grelsson Arctopolitanus oli kirkkoherra ja lääninrovasti ja oli aviossa Kristina Pettersdotter Udnien kanssa. Toinen veli Grels Grelsson Arctopolitanus oli Porin koulun rehtori ja naimisissa Katarina Gustavsdotter Curnoviuksen kanssa.

Katarina Gustafsdotter Curnoviuksen veljiä olivat amiraaliteetinsihteeri Gustaf Gustafsson Curnovius ja laamanni Johan Gustafsson Curnovius, joka aateloitiin Adlerström-nimisenä.

Kapteeni Simon Polvianderin tytär Katarina oli naimisissa kauppias Engelbert Kellanderin kanssa.

Gabriel Keckoniuksen ja Kristina Gabrielsdotter Arctopolitanuksen tytär Anna oli aviossa Mouhijärven kirkkoherra Mikael Polvianderin kanssa. Mikael Polviander oli kapteeni Simon Polvianderin poika ja hänen sisarensa oli siis Kristina Polviander, jonka puoliso oli Catharina Grelsdotter Arctopolitanuksen poika. Catharina Arctopolitanan puoliso oli siis Pirkkalan kirkkoherra ja lääninrovasti Isak Stenius.

Karkun kirkkoherra oli Georgius Nicolai Prytz, jonka 1. puoliso oli Anna ja 2. NN. Kirkkoherran poikia olivat velipuolet Korppoon kirkkoherra Georg Prytz ja Porin raatimies Gabriel Prytz. Karkun kirkkoherran vanhemmat olivat siis Claes Prytz ja Marketta Laurintytär Inderö l. Storfinger.

Lauri Storfingerin lapsia olivat raatimies Heikki Laurinpoika (kuoli lapsettomana), Marketta Laurintytär (p:so Claes Prytz), Mikko Laurinpoika (lautamies, Vähä-Rauman talollinen?) sekä Anna Laurintytär (p:so Petrus Svenonis Notenbergius). Tuomas Mikonpoika oli siis Indrenius-suvun kantaäidin Agneta Tuomaantyttären isä. Indrenius-suku jakautui kahteen haaraan Agnetan 1. puolison (Karl Marsvin) ja 2. puolison (Simuna Antinpoika) jälkeen.

Pormestari Henrik Curnoviuksen tytär oli Susanna Henrikintytär Indrenius, jonka puoliso oli Alexander Wolterinpoika Moliis. Olen esittänyt, että Henrik Thomasson Curnoviuksen isä on saattanut olla eräs Tomas Olavinpoika, jonka puolison Margaretan mainitaan olleen Porin kirkkoherra Mårten Olofsson Svärdin nimeltä tuntemattoman tyttären tytär. Mårten Svärdin toinen tytär Rakel oli Inderön Karl Marsvinin äidinäiti. Tämä selittäisi Indrenius-nimen käytön Curnoviusten yhteydessä.

Mikko Laurinpojan isä oli Kokemäensaaren rusthollari Lauri Heikinpoika Suursormi, jonka veli oli Harjunpään omistaja Pentti Heikinpoika. Heidän isänsä oli Kokemäensaaren ja Harjunpään omistaja, lautamies Heikki Olavinpoika. Harjunpään Pentti Heikinpojan poikia oli mm. raatimies Olavi Pentinpoika, joka jätti jälkeensä Indraeus-nimisen pappissuvun. Hypoteesini mukaan Olavi Pentinpojalla oli siis poika Thomas Olofsson, oletettu Henrik Thomasson Curnoviuksen isä.
PH
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=21432)

OLISIKO NIIN, ETTÄ TUORSNIEMEN OLOF MÅRTENSSONIN VAIMO KARIN OLISI KHR MARTINUS OLAIN TYRÄR, JONKA TYTÄR OLISI TUO HILTUSEN MAINITSEMA THOMAS OLOFSSONIN VAIMO, SIIS PORMESTARI HENRIK THOMSSON CURNOVIUKSEN ÄITI.

THOMAS OLOFSSON ON ILMEISESTI YYTERIN OLOF PÅHLSSONIN POIKA.

Arctopolitanus, Gregorius Thomae (K 1663)

Biörnburgensis, Grels Tomasson
Porin pedagogion koulumestari eli rehtori (Rector Scholae Biörneburgensis), mainitaan 1628, 1630 ja vielä myöhemminkin; Ulvilan ja Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kirkkoherra 1631, sai kollaatiokirjeen virkaan 14.3.1633; Porin rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) lääninrovasti ainakin jo vuoden 1639 alussa, suoritti 1639–1641, 1643, 1646–1647 ja 1649–1663 yhdessätoista eri seurakunnassa (viimeksi Vampulassa 28.1.1663) yhteensä noin 70 rovastintarkastusta (Lempiäinen 1967, Heininen 1977).
Osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan heinäkuussa 1640. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja kuningatar Kristiinan kruunausvaltiopäivillä Tukholmassa 1650.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 12.12.1649, 19.6. ja 6.12.1651, helmikuu 1653, 27.5. ja 3.12.1654, 22 (19).3. ja (20.6.)1656, 1657 ja 6.6.1662.
K Ulvila tai Pori ilmeisesti (jälkeen 28.1.) 1663.
P Agneta Mattsdotter, kotoisin Porin maaseurakunnan Tuorsniemen ratsutilalta.

? Thomas Gregorii. Nat. Fransén tekee tutkimuksessaan »Henricus Thomae-boken» (KSV XIX-XX, ss. 5-8) selkoa eräästä käsikirjoituksesta, joka on uskonpuhdistuksen ajan alkuajoilta ja joka sisältää suomenkielistä ordinarium-ainesta. Kirjan oli ruotsimnaalaiselle Andreas Bellanderille aikoinaan lahjoittanut Thomas Gregorii (Dedit hunc librum dono Thomas Gregorii). Fransén otaksuu, kuitenkin mainitsematta perusteita, että tämä Thomas Gregorii oli Gregorius Thomae Arctopolitanuksen poika. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, on mahdollista, että käsikirjoituksen aikaisempi omistaja, josta siinä on seuraava merkintä »Henricus Thomae Hattulasta Anno 1611 (vuosiluku epäselvä) i pelkoila», olisi Thomas Gregoriin setä ja siis Gregorius Thomaen veli. Pelkoila on Hattulassa sijaitseva kylä parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435
HENRIK MAINITAAN SKRIVARENA 1604 JA VIELÄ 1621, SITTEN KATOAA.
-VOISIKO OLLA HENRIK CURNOVIUS

LISÄKSI LÖYTYY VIELÄ YKSI PORILAINEN THOMSSON

LOKALAHDEN 1. KHR LAURENTIUS THOMAEN TIEDOT MAINITSEVAT, ETTÄ ON PORILAINEN. KUOLLUT 1640.

Laurentius Thomae (K noin 1640)

Lars Thomasson

Kotoisin Porista (Björneburgensis).
Lokalahden (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5057) kappalainen mahdollisesti jo 1634; Lokalahden kirkkoherra 1639.
K Lokalahti noin 1640.