Mats Johansson Hannula

[Matti Sandqvist]

Kittilään ilmestyi 1755 Mats Johansson Hannula vaimonsa Carinin kanssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3930&pnum=43
Kiinnostaa, koska uusi sukunimi tuohon aikaan niillä selkosilla. Näyttäisivät tulleen Alapaakkolasta, missä Matti renkinä 1751-1754
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1330&pnum=28

Kemissä vihittiin 13.7.1745 Dreng Michel Pörhö ja qvinsp Carin Maunu. Heille syntyi 3.1.1747 poika Olaus (tuli myös Kittilään). Mikko kuoli 34 vuotiaana ja haudattiin 8.11.1747.

Kemin Ilmolassa vihittiin 17.8.1751 Bonddr: Mats Hannula ja Enk: Carin Jac:dr Maunu. Sama kirjattiin Tervolan Ylipaakkolassa 22.9.1751 Hannula: Mats Johansson ja Enk: Carin Jacobsd:r. Heille syntyi 5.1.1752 Alapaakkolassa poika Johannes (tuli Kittilään).

Mats Johansson kuolee 25.4.1791 iältään 62 v ja 11 kk eli olisi syntynyt noin 1728. Ketkä ovat vanhemmat ja mistä?

Carin Jacobsdr kuolee 18.10.1771 iältään 52 v eli olisi syntynyt noin 1729. Vanhemmat? Epäilen Jacob Ruutia ja Britaa, mutta ei näyttöä.

Matti S

[Matti Sandqvist]

Tervolassa vihittiin 2.2.1734
"Lapinniemibyy Hans Henrichss: Rombsi ja Enck: Ingre Nilsd:r Hannula Kittilä lappbyy"
eli Kittilässä olisikin ollut joku "Hannula" uskomaani aikaisemmin.

Sodankylän (Kittilän) rippikirjoihin talon nimenä Hannula ilmestyy Mats Johanssonin myötä 1760. Tervolan rippikirjoihin Runkaukseen 1772. Aika sekava!

Matti S

[Markku Pelttari]

Rovaniemellä asuivat 1700 luvun alussa ilmeisesti juuri Kittilästä tulleet aviopari Elin Hannula (k. 27.9.1730 Roi) ja Niilo Hannula (k. 27.9.1735 Roi, merkintä "lapp gubben"). Heillä lapsia Matin mainitsema Ingrid ja Margareta, joka nai Juho Korneliuksenpoika Sukulan Muurolasta sekä Niilo, jonka jälkeläisiä näkyy sitten Tervolassa.

Jostain näin mainittavan Hannulan Kittilän vanhojen sukujen joukossa, mutta vanha on niin suhteellinen käsite.

[Tapani Kovalaine]

---
Kemissä vihittiin 13.7.1745 Dreng Michel Pörhö ja qvinsp Carin Maunu. Heille syntyi 3.1.1747 poika Olaus (tuli myös Kittilään). Mikko kuoli 34 vuotiaana ja haudattiin 8.11.1747.
- - -
Carin Jacobsdr kuolee 18.10.1771 iältään 52 v eli olisi syntynyt noin 1729. Vanhemmat? Epäilen Jacob Ruutia ja Britaa, mutta ei näyttöä.
Matti S
Qvinsperson Carin Jaakontytär Maunu voisi hyvinkin olla digikuvassa 168 mainittu Carin Maunu, joka pääsi ripille 1735 ja kävi heinäkuussa äitinsä Margareetan kanssa ripillä. Isä Jakob Matinpoika Maunu on kuollut 9.7.1727 ja oli vasta 32-vuotias.
Digi 168 rk, Maunun talo, Korois, Kemi: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/168.htm

Digi 206 rk 1742-1756 Kemi, piikojen luettelossa on Kaarina Maunu s. 1719. Hän avioitui 1751 jolloin ehtoollismerkinnät päättyvät.

[Matti Sandqvist]

Kiitos Markku ja Tapani. Katsoin nuo Maunu-sivut useampaankin kertaan, mutta jäipä Carin huomaamatta.

Kun tuon Ingridin huomasin, välähti mieleen Ingridin olleen 1. aviossa Kittilässä. Jospa Mats Johansson olikin hänen poikansa ja palasi isänsä maille (Ryssän/Pietulan naapuriksi).

En osaa katsoa/löytää Kittilän henkikirjoja ajalta 1705-1731, joista voisi ratkaisu löytyä.

Matti S

[Matti Sandqvist]

Markun vinkin pohjalta Rovaniemen rippikirjasta 1721-1738 ja kastettujen luettelosta voisi päätellä, että lappalaisukko Nils Hannulan perhe olisi ollut

Nils Hannula s. ? Kittilä k. 27.9.1735 Rovaniemi, rk s. 6
Vmo: Elin s. ? k. 27.9.1730 Rovaniemi
Lapsia:
- Hans, vmo Margeta, lapsi Anna 20.21726, ei muita merkintöjä
- Ingrid, rk s. 32: afw Pijg. I H (1. avioon Kittilään?)
- Margeta, m 10.3.1731 Johan Sukula
- Nils, vmo 28.12.1733 Malin Hansdr., muuttavat Tervolaan
- Påhl, rk s. 5, 20 ja 29, Lappe hos uti Lapmark (Kittilään?)

Hannula-nimen tausta lienee miehen nimi Hans.

Matti S

[Markku Pelttari]

Niilon ja Elinin perhe muuten noin, mutta tämä Hans on Hannu Juhonpoika Hannula, joka menee 1725 avioon Rovaniemellä Margareta Pekantytär Tarkiaisen kanssa. Heidän lapsensa Anna tunnetaan sitten myös nimellä Torpman ja menee avioon Heikki Ollinpojan (Kaukoniemi l. Tarsa l. Heiskari) kanssa eli Tarsarannan tilan aloittaja. Tätä puitiin aikoinaan jossain ketjussa.

Tämä Hannu Juhonpoika Hannula voisi olla vaikka tämän tässä ketjussa etsityn Matti Juhonpoika Hannulan veli. Mutta kuka ja mistä oli Juho Hannula?

[Tapani Kovalaine]

Joillekin voi kertyä elämän aikana monta sukunimen tapaista, kuten on käynyt Tervolaan tulleelle nihti Matti Hannulalle:

Hiski, Tervolan kastetut: 3.4.1733 8.4.1733 knecht. Matts Henr:s. Hannula ell. Pajari (poika) Matts

Kysessä on nihti Matti Heikinpoika Viiri- Hannula- Bajaar- Pajari ja hänen puolisonsa oli Anna Niilontytär Kanto Tervolasta. Lapsista löytyy myös poika Hans:

Hiski: 29.7.1739 29.7.1739 kn. Matts Henrichss. Pajari Anna Nilsd:r Kando Hans
Hiski, vihityt: 25.5.1725 Kittilä lappbyy Mattz Henr:s: Wijri ell: Hannula Pijg: Anna Nilsd:r Kando Lapinniemibyy

Kittilän Lapinkylässä näyttäisi asuneen Juho Hannula ja Heikki Hannula eli Viiri?

[Matti Sandqvist]

Yritin löytää merkintöjä Hansista, mutta olin näköjään huolimaton. Oli renkinä Ounasjoen kylässä Jääskön talossa, rk 1721-1738 s. 1 "afw. dreng Hans Hannula".

Viiri nimenä viittaa voimakkaasti yhteyksiin Rovaniemen seutuun. Hannuloita näyttää löytyvän enemmän kuin voin kuvitella. Kittilä tuntuu kuitenkin olevan lähtöpaikka.

Matti S

[Matti Sandqvist]

Hannuloista vielä. Nils Nilsson Hannula ja vaimonsa Malin Hansdr. (vihitty 28.12.1733 Roissa) muuttavat ilmeisesti Tervolaan, missä syntyy 22.1.1737 poika Nils. Vanhin poika Hans (s. 24.3.1734 Roi) on ensin Warg. k.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1984&pnum=137
ja vihitään 12.12.1756 Maria Eriksdr Lumpuksen kanssa; perustavat Hannulan uudistilan Runkaukseen.

Mitä todennäköisemmin nuorempi veli Nils on Warg. k. Kemin maaseurakunnan puolella ja vihitään 4.7.1758 Liisa Johansdr. Tuiskumäen kanssa (16.7.1758 Roissa). Siirtyy sotilaaksi Ounasjokivarteen nimellä (ruotuun) Nils Nilsson Fremling s. noin 1736.

Rovaniemellä kuolee naimattomana 25.1.1808 Maria Hannula (79 v). Jos oikein tulkitsen, on rippikirjassa tässä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3369&pnum=204
En ole löytänyt syntymätietoa, mutta voisi olla aikaisemmin mainittujen Hans Johansson Hannulan ja Margeta Pehrsdr Tarkiaisen tytär, siis Annan sisar.

Matti S

[Matti Sandqvist]

Onko oheisissa lukutaitoisten luetteloissa oleva sukunimi Hannula vai mikä? Ensimmäisessä 5. ylhäältä ja toisessa 4. ylhäältä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916909
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916794

Matti S

[tellervoranta]

Olen sitä mieltä, että on Hannula. H-kirjainta on
noissakin nimistä eri näköistä, mutta ensimmäisen linkin kirjainta kun vertaa alla olevaan (Matts Jääskös h Clara), hustrun 1.kirjaimeen, niin ovat samannäköisiä.:cool:

Onko oheisissa lukutaitoisten luetteloissa oleva sukunimi Hannula vai mikä? Ensimmäisessä 5. ylhäältä ja toisessa 4. ylhäältä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916909
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916794

Matti S

[Kimmo Kemppainen]

Muuten hyvä, mutta kumpikaan kirjain ei ole H. Tuon Johanin sukunimen ensimmäinen kirjain on P eli nimi on Paanula ja tuon Claran edessä ei ole H vaan E niinkuin Enka.
Kimmo Kemppainen


Olen sitä mieltä, että on Hannula. H-kirjainta on
noissakin nimistä eri näköistä, mutta ensimmäisen linkin kirjainta kun vertaa alla olevaan (Matts Jääskös h Clara), hustrun 1.kirjaimeen, niin ovat samannäköisiä.:cool:

[Jones]

Muuten hyvä, mutta kumpikaan kirjain ei ole H. Tuon Johanin sukunimen ensimmäinen kirjain on P eli nimi on Paanula ja tuon Claran edessä ei ole H vaan E niinkuin Enka.
Kimmo Kemppainen

Sanoisin että kirjain Claran edessä on G eikä H tai E, Paanula on myös minun silmään tuo ensimmäinen

[Kimmo Kemppainen]

Mitäpä minä tässä joutavia arvailemaan, saatte päättää keskenänne.
Kimmo Kemppainen

Sanoisin että kirjain Claran edessä on G eikä H tai E, Paanula on myös minun silmään tuo ensimmäinen

[tellervoranta]

Siis, minustakin se on Pa-nula ollut ja olisikin, mutta ei passaa kittiläisporukkaan. Aloin nyt, kun sain koneen käyntiin tarkistamaan, ettei vain Clara ollut piika. :eek::confused:

Muuten hyvä, mutta kumpikaan kirjain ei ole H. Tuon Johanin sukunimen ensimmäinen kirjain on P eli nimi on Paanula ja tuon Claran edessä ei ole H vaan E niinkuin Enka.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Ei siinä Claran tittelissä ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraista. Kukin saa uskoa mitä haluaa, ei ole minulta pois.
Kimmo Kemppainen

Siis, minustakin se on Pa-nula ollut ja olisikin, mutta ei passaa kittiläisporukkaan. Aloin nyt, kun sain koneen käyntiin tarkistamaan, ettei vain Clara ollut piika. :eek::confused:

[tellervoranta]

On Clara Enka. Mutta pappi on tainnut kirjata Johanin sukunimen väärin. Kattelenpa vielä henkikirjoja, kun ehdin tai en hyydy tai kone ei hyydy tässä kahden viikon pakkasjaksossa. :)

[tellervoranta]

Henkikirjoja v.1700-1749.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/

[Matti Sandqvist]

Tellervon lailla kummastelin "Paanula" -nimeä, joka ei ole koskaan aikaisemmin tullut esille Kittilän kairoilta. Siksi yritin kuvitella Hannulaa, jota nimeä kantavia näyttää valunee 1720-1730 Kittilän "lapinkylästä" mm. Rovaniemelle ja Tervolaan.

Enbusken mukaan Panno -suku (tai sinne päin) esiintyy 1600-luvulla Kittilässä.

Vuoden 1704 henkikirjassa on sukunimiä tai asuinpaikkoja, mutta niin epäselvästi, etten osaa tulkita kuin varmasti tietämäni (Sirkka, Konti(nen), Jääskö, Kyrö ja Kauko(nen)).

Matti S

[tellervoranta]

Kertoisitko Matti vuoden 1704 henkikirjan numerot, missä kithiläläisiä, että pääsis hiukka tinkhaaman. :D:




Enbusken mukaan Panno -suku (tai sinne päin) esiintyy 1600-luvulla Kittilässä.

Vuoden 1704 henkikirjassa on sukunimiä tai asuinpaikkoja, mutta niin epäselvästi, etten osaa tulkita kuin varmasti tietämäni (Sirkka, Konti(nen), Jääskö, Kyrö ja Kauko(nen)).

Matti S

[Joukoseon]

Kertoisitko Matti vuoden 1704 henkikirjan numerot, missä kithiläläisiä, että pääsis hiukka tinkhaaman. :D:

Jospa kirjoitettaisiin, että "missä kittiläläisiä, että pääsis hiukka tinkaahman", niin kuulostaisi lappilaisen korvaan oikeammalta. :D:

[tellervoranta]

Onko tämä sivu oikea ?

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/1704/1704_186.jpg

[tellervoranta]

Tässä olisi selvempi. Vuosi 1720.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/1720/1720_158.jpg

[Matti Sandqvist]

Sitä edellistä (1704) tarkoitin. Katsoin kaikki, joista löysin kittiläläiset ml. uudisasukkaat (1701, 1702, 1703, 1704, 1711, 1720, 1723 ja 1730). Jälkimmäisissä enemmän sukunimen tapaisia tai asuinpaikkoja, joista joitakin pystyn tulkitsemaan (selvien lisäksi).

Kirjoitan johtopäätöksiä Kallojärvi-ketjuun.

Matti S

[tellervoranta]

Vielä tuohon nimeen Hannula-Paanula. Kyllä se on Johan Paanula ja Niilo Johaninpka Paanula. V.1720 henkikirjassa näkyy Johan Hansson Panno (epäselvä) sekä 1.rippikirjassa Matti Ollinpoika Sirkan taloudessa piika Elin Panula v.1735.
Esipolvissani on Oinas eli Panula Pudasjärveltä useampaan otteeseen.

[tellervoranta]

Esipolvissa Oinas eli Panuma-sukua ....hups :D:

Vielä tuohon nimeen Hannula-Paanula. Kyllä se on Johan Paanula ja Niilo Johaninpka Paanula. V.1720 henkikirjassa näkyy Johan Hansson Panno (epäselvä) sekä 1.rippikirjassa Matti Ollinpoika Sirkan taloudessa piika Elin Panula v.1735.
Esipolvissani on Oinas eli Panula Pudasjärveltä useampaan otteeseen.

[Matti Sandqvist]

Kyllä se (1720 s. 289) tosiaan Panno -sanalta näyttää. 1723 s. 295 nimi on vähän erilaisin kirjaimin.
Mikä lie samoissa kuvissa toiseksi ylin Anders Nilsson ............? En saa millään järjellistä sanaa.

Matti S

[tellervoranta]

Laitan vuoden 1723 nimet tuijoteltavaksi :eek:

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/1723/1723_155.jpg

[tellervoranta]

Tavaan:
gl Anders Nilsson Akerselv/Akersänf/Akerson....Miksi ei liity esim. Aakenustunturiin tai Aakenusjokeen :confused::rolleyes:

[Matti Sandqvist]

Enbusken kirjassa on muistaakseni aprikointia Aakenus-nimestäkin, mutta ehdin sen jo palauttaa kirjastoon. Kittilän ja Sodankylän rajariistoja selviteltäessä 1722 kittiläläisten edustajina olivat Johan Matsson Tepsa ja Johan Hansson Pauna (Pauno). Nimen muoto vaihtelee tulkitsijan mukaan. Selvää kuitenkin on, että Kittilässä oli 1700-luvun alkuun asti Panno/Pauna/Pauno -suku, joka katoaa tai muuttaa nimeään.

Matti S

[tellervoranta]

Pauna-nimisiä on Kemijärvellä.

Aikanaan olen Kittilän suvuista kirjoitellut Lapin-ryhmään sekä tulostanut niitä, mutta tilanpuutteen vuoksi olen polttanut viime talvena lähes kaikki kirjoitukset; Vain Rannan lähin suku on taltioituna. Sitten muutama sukukirja. Niemelän Ounasjoen maa seilasi huoneiden väliä ja on nyt hukkateillä.

Minulla on Mauno Hiltusen 424-sivuinen Scripta Historica 32 julkaisu :Norjan ja Norlannin välissä. Enontekiö 1550-1808. Sieltä löytyy esim. v.1694-1695 veromaksajissa Rounalassa, Suonttavaarassa ja Peltojärvellä tuttuja nimiä.

Kiistoissa maista ja mannuista mainitaan myös kittiläläisiä sekä avioliiton kautta Kittilään levittäytyneitä. Kiistoissa mainitaan ainakin Mikko Kyrö ja lapsensa kolmanteen polveen, Niilo Ollinpoika Sirkka ja Olli Niilonp. Sirkka, Nils ja Anders Pedersen.

[Jonas]

En tiedä liittyykö näihin Pauna, Pauno yms. nimiin, mutta alueella Raanujärvi/Ounasjoki on aikoinaan vaikuttanut suku Pahn, Paani. Esim. Paanin Maija, saamen nainen, joka oli kuuluisa kättentaidoistaan oli tätä sukua. Vanhat miehet aikoinaan vielä puhuivat kunnioittavasti Paanin Maijasta, vaikka eivät varmastikaan häntä itse olleet tavanneet. Kunnioitus oli ikäänkuin peritynyt.

[tellervoranta]

En pääse lainaamaan tekstiä, kun server is too bisi :mad:

Löysin Aution Joukon kirjoituksesta Aakenuksen ja sukututkijoiden vaikeuden sen kanssa. Kirjoitusasu 1700-luvulla Akionoxen. Ryssän Henrikistä 1500-luvun puolivälin jälkeen Akiensson. Kuusamossa Ikkunus.

[Matti Sandqvist]

Lainaan Enbuskea: "Ryssän suvun Kelontekemän haaraa edustaneen Hans Johanssonin perhekuntaan tuli 1600-luvun lopulla vävymieheksi Sodankylän Tepsa, joka juurtui Kelontekemän pohjoispuolelle nykyisin Tepsan kylänä tunnettuun paikkaan. Vastaavasti myös Sirkan sukuun tuli avioliiton kautta Tepsa, josta muotoutui Ounasjoen pohjoisosaan Tepasto. Toinen Hans Johanssonin perhekuntaan avioliiton kautta liittynyt oli Unarin takamailla ainakin 1600-luvun puolivälistä lähtien asunut Pannon suku, joka muuntui 1700-luvulla Kieringin Marttiinin ja Holkin talojen asuttajasuvuksi."

Lähdeviitteessä Enbuske toteaa, että Sodankylän puolella Pannon sukua kutsuttiin myös nimellä "Jundin" eli Juntti, joka on tullut todennäköisesti Jöns Hanssonista eli Hannun Juntista.

Kittilän puolella nimi katoaa ennen 1. rippikirjaa 1731 ilmeisesti avioliittojen myötä.

Ryssän suvun toinen vakiintunut asuinpaikka oli lähellä Aakenusjokisuuta (nykyisen kirkonkylän alueella). Enbusken mukaan tähän liittynevät kirjoitusasut esim. Akiensson ja Akionoxen. Ryss(ä) sukunimenä vakiintui veroluetteloissa ja käräjillä vasta 1700-luvun alussa.

Matti S

[Jonas]

Jukkasjärven rippikirjoissa (1795-1827) Rautusvuoman alla (22.jpg) on kirjattu: Michel Inga l. Ryss. Hieman epäselvästi se on kirjattu, mutta näin sen ymmärsin. Ingan sukua siellä on enemmänkin. Calasvuoman alta (ainakin) löytyy myös tätä Panis sukua, jonka yhdistäisin Paani, Pahn, Panne, Panno yms. sukuun.
Joka tapauksessa nämä esi-isämme Ryssät ovat mielenkiintoista porukkaa.

[Matti Sandqvist]

Palaan tähän vanhaan juttuun. Kyllä Hannula onkin peräti vanhaa kittiläissukua, kuten Markku Pelttari heti alussa arvelikin. Esko Vesalan tutkimuksesta 2022 "Kittilän asutushistoriaa 1600-luvulta 1970-luvulle" se ilmenee.


Hannu Hannunpoika Ryssä alkoi 1680-luvun lopulla maksaa veroa Aakenuksensuulla olevasta veromaasta. Tila sai nimen Hannula ilmeisesti isännältään. Hänen kuoltuaan 1700 maa siirtyi poika Juholle. Rovaniemellä elänyt Lapp gubben Nils (Niilo) Hannula (k. 27.9.1735) oli ilmeisesti Juhon veli.


Juho Hannunpoika Ryssä/Hannulan kuoltua 1739 rippikirjan merkinnän mukaan perhe hajaantui Norjaan, Kemiin ja Tornioon. Niinpä Matti Juhonpoika Hannula löytyikin Kemi-Tervola alueelta, mistä hän palasi 1753 isänsä tilan asuttajaksi ja Hannulan suvun jatkajaksi Kittilään.


Matti S

[Jonas]

Mielenkiintoinen tieto. Olen syvästi tietoinen Kittilä juuristani. Ryssä kuulu heihin. Ei kovin trendikästä nykyisin. Minulle ei ole auennut mistä nimi juontuu. Onko venäjällä mitään tekemistä. Kysyy rajavartioston ylikersantti. Matti S. käsittääkseni ylemmän tason miehiä? :

[Jonas]

Ketju niin vanha, että en muista itsekin osallistuneeni. Kittilän suvut ovat puoli identiteettiäni. Se kuuluu murteessanikin ...me puhuthan lyhyesti. Tornionlaakson ihmiset yleensä puhuu pitkästi. Met puhuthaan tms.

[Matti Sandqvist]

Ryssän suvun vanhoja juuria on vaikea selvittää. Onko esim. nimissä Hansson ja Johansson joskus kyse kuitenkin samasta isästä?

Vesala toteaa Kelontekemän Hans Johanssonin olevan alunperin Hoikka. Nimi viittaisi Rovaniemen suuntaan. Voihan ollakin ja jälkeläiset omaksuneet Ryssä-nimen veromaan mukaan.
Mikä on Kelotekemän Ryssien ja Akenuksensuun (kirkonkylän) Ryssien suhde toisiinsa. Se on ainakin minulle epäselvä.
Legenda kertoo, että Vienasta olisi tullut joku Pekka ja siitä nimi Ryss(ä). Minä en usko siihen.


Murtheet nuin. Väylänvartiset Suomen puolella puhuvat Tornionlaakson murretta, länsipuolella meän kieltä. Eivät ole sama asia, vaikka jotakin murteella kirjoitettua kirjaa mainostettiin meänkielisenä. Tuohan se eksotiikkaa.


Matti S

[Jonas]

Hoikka nimi liittyi käsittääkseni Tepsa sukuun eikä mitään tekemistä Rovaniemen Hoikka sukuun. Tuo murre on mielenkiintoinen juttu. Suuren järven eri rannoilla puhutaan eri tavalla. Nuotti on luku sinänsä . Pellolaiset tunnistan missä vaan. Australian maauimalassakin. ?

[Matti Sandqvist]

Niin liittyy, mutta miten päin. Vesalan tutkimuksen mukaan "Karjalankentällä asui aikoinaan Juho Ollinpoika, 1660-luvun lopun nimismies, ja hänen jälkeensä poika Hannu Juhonpoika Hoikka, nimismies 1670- ja 1680-luvuilla". Ja "Veromaan seuraaviksi asukkaiksi tulivat Hannun tytär Anna ja tämän mies Juho Matinpoika Tepsa, joka toimi 1710- ja 1720-luvuilla nimismiehenä".


Matti S

[Jonas]

Ok! En ole törmännyt Vesalan julkaisuihin. Ei kai sattumalta Kittilän historian kirjoittajia. Tänään saan kyseisen kirjan luettavaksi. En nyt muista kirjan nimeä. Ei kuitenkaan pelkkä Kittilän Historia.

[Aiccu]

Kyllä, Esko Vesala on ollut Luonnostaan eläväinen - Kittilän historia-teoksen toimittajakunnassa ja kirjoittanut muistaakseni kaksi artikkelia tuohon teokseen. Ja kerännyt lisäksi erillisen julkaisun Kittilän asutushistoriasta.

[Aiccu]

Mitenkäs tämä Ryssä - sen Kittilään kulkeutuneen haaran alkuperää on tässäkin arvuuteltu, mutta myös Alastarossa on Ryssä esiintynyt sukunimenä. Onko näillä mitään tekemistä keskenään?

[Matti Sandqvist]

Eppäillä soppii. Kittilän Ryssienkin sukulaisuussuhteita (verisukulaisuutta) 1700 luvun alussa on vaikea selvittää, kuten Vesalankin tutkimuksesta ilmenee. Olisi käytävä saatavilla olevat perunkirjat ja käräjäjutut tarkkaan läpi. Voisi jotain kirkastua.


Matti S