Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : 1560-luvun maapalat
1560-luvulla esim Mikkelin Vuolingon kylän talojen omistajilla oli useita maapaloja, niittyjä tms erämaita ( entistä Mikkeliä, nykyisen Hirvensalmen kunnan )alueella. Miten he ne saivat? Ostivatko vai ottivatko?
Eiköhän tuohon aikaan ollut kruunun määräys että kaikki miehet joita ei talossa välttämättä tarvittu ottivat emännän ja muuttivat asumattomaan korpeen. Sinne raivattiin sitten kaski ja pantiin pystyyn talo. Uudistila sai aluksi muutaman veronvapausvuoden ja sitten alkoi veron maksu. Tämä oli kruunun tavoite.
E Juhani Tenhunen
01.01.16, 09:05
1560-luvulla esim Mikkelin Vuolingon kylän talojen omistajilla oli useita maapaloja, niittyjä tms erämaita ( entistä Mikkeliä, nykyisen Hirvensalmen kunnan )alueella. Miten he ne saivat? Ostivatko vai ottivatko?
Eränkävijöiden ja uudisraivaajien sukualueet eli anekit virallistettiin maanjakokirjaan tehdyillä merkinnöillä. Merkintä antoi suvulle oikeuden nimettyjen maapalasten tuottoon, mutta siitä seurasi myös vastaava verovelvollisuus, jota seurattiin maakirjojen avulla.
E. Juhani Tenhunen
(Pielaveden-Kiuruveden) Kolehmalan sukualueen jälkeläinen
Kustaa Vaasan näkemys oli että kaikki maa kuului kruunulle, kuninkaalle ja jumalalle. Tästä seurasi kuninkaan näkemys että maata viljelevä talonpoika joka nautti tilan tuotoista oli tosiasiallisesti kruunun vuokraviljelijä joka maksoi vuosittaisen vuokran veroina.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.