Oliko Turun koulun konrehtorilla palkkatila?

[Kivipää]

Turun koulun konrehtoraatti perustettiin kuninkaan ja Norrköpingin valtiopäivien linjaamana v. 1604. Turun koulun rehtorilla ja teologian lehtorilla oli virkaan kuuluvana joko läänitetty palkkatila tai anneksiseurakunta. Leinbergin hiippakuntamatrikkelin mukaan konrehtorilla ei nähdäkseni moista palkkaetua ollut. Vai onko jollain tiedossa Turun koulun konrehtoraattiin kuulunut palkkatila?
_____________
Matti Pesola

[Pekka Hiltunen]

Turun koulun konrehtoraatti perustettiin kuninkaan ja Norrköpingin valtiopäivien linjaamana v. 1604. Turun koulun rehtorilla ja teologian lehtorilla oli virkaan kuuluvana joko läänitetty palkkatila tai anneksiseurakunta. Leinbergin hiippakuntamatrikkelin mukaan konrehtorilla ei nähdäkseni moista palkkaetua ollut. Vai onko jollain tiedossa Turun koulun konrehtoraattiin kuulunut palkkatila?
_____________
Matti Pesola

Eivätköhän taalerit olleet kuninkaan omaisuutta, joka aina veronmaksun yhteydessä palautui riikin kirstuun. Esim. eräällä Turun Hovioikeuden (per. 1623) asessorilla muistelen olleen pari-kolme kartanoa sekä kymmenen verotaloa maakunnissa palkkanaan. Luulisi, että konrehtorikin on jollain tavoin päässyt kiinni leivänsyrjään, vaikka ei välttämättä kirkkoherranvirkaa ollutkaan - ehkäpä oli jokunen lampuotitila, joilla isännät vaihtuivat taajaan ja ehkä oli palkkatynnyreitäkin haettava milloin mistäkin pitäjästä. Taisi, muuten, olla Nousiaisissa 1700-l. eräällä matematiikan ja tähtitieteen professorilla kirkkoherranvirka palkkanaan, mutta en kyllä tiedä sanoa mahdollisten saarnojen sisällöstä muuta kuin pelkkiä arvailuja vain...
PH

[Benedictus]

Eräs kiinnostava tila, joka olisi voinut olla palkkatilana, on Halisten Greula, joka oli professori Mårten Stodiuksella kuolemaansa saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749973


Sivulla jokin maininta jota en tajunnut, oliko jotain bibliasta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749900
Mårten Stodius 1642

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742807
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742750

[Antti Järvenpää]

Itseän on vaivannut aika paljon, että kruunu maksoi palkkoja ja saataviaan monella tavoin, eikä lähellekään kaikessa ollut kysymys läänityksistä, vaan siitä, että kruunun saatavat ohjattiin suoraan jollekin, jolloin kruunulta säästyi veronkanto ja siihen littyvät vaivat.

Kun lukee erilaisia dokumentteja, näitä verotustarvikkeita saatettiin ohjata nimike nimekkeeltä eri kohteisin. Heinät sinne ja voit tänne, jolloin samalla tilalla saattoi olla useita saamamiehiä vero-objektien osalta.

Sukututkimuksessa ja myös historiateoksissa ei näitä ole yleensä eroteltu, ja sitten jää ihmettelemään, miten sama tila olisi läänitetty kahdelle tai useammalle, vaikka kyse ei ole edes läänityksestä vaan palkan tai saatavien suorituksesta.

[Kivipää]

Eräs kiinnostava tila, joka olisi voinut olla palkkatilana, on Halisten Greula, joka oli professori Mårten Stodiuksella kuolemaansa saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749973


Sivulla jokin maininta jota en tajunnut, oliko jotain bibliasta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749900
Mårten Stodius 1642

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742807
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742750

Sopisi sikäli hyvin, koska nähdäkseni vuoden 1604 päätösten mukaisissa virkajärjestelyissä dekaani (decanus) korvattiin konrehtorilla. Samana vuonna kuningas Kaarle IX kuitenkin antoi Turun piispalle ohjeet, että vain piispa, kirkkoherra, rehtori/koulumestari ja taloudenhoitaja voivat saada tuomiokirkon yhteydessä elantonsa. Heidän lisäkseen tuomiokapituliin kuuluivat teologian lehtori ja konrehtori. Kustaa II Aadolfin v. 1616 antaman palkkausjärjestyksen mukaan piispan, rehtorin ja konrehtorin palkkoja alennettiin. (Lähde: Martti Parvio, Turun tuomiokapitulisääntö 1600-luvun alkupuolelta, THArk. 17).

[Pekka Hiltunen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749973
Sivulla jokin maininta jota en tajunnut, oliko jotain bibliasta?
Olisikohan Mårten Stodius saanut tilalle verovapauden raamatunkäännökseen /kielellisiin tulkintoihin liittyen.
----
Konrehtori oli siis suljettu ulos tuomiokirkon palkkalistalta. Varsinais-Suomessa ja Turun ympäristökunnissa ovat tilat harvoin pysyneet yhden ja saman suvun hallussa Keskiajalta Isojakoon (esim. Liedossa lukumäärä saattaa olla yhden käden sormissa). Syynä lampuotien alituiseen vaihtumiseen olivat yleensä hallintoon liittyvät palkat. Hovioikeuden (per. 1623) historia luettelee kyllä oikeuden jäsenten palkat joissain tapauksissa tarkastikin, mutta niin HO:n kuin Akatemiankin palkkalistoilla oli runsaasti väkeä vahtimestareista ja puutarhureista kalastajiin. Maakirjassa usein tyydytään vain mainitsemaan tilan kuuluvan akatemian /HO:n palkkatiloihin. Voikin olla, ettei mitään kiinteää tilaa edes ollut sovittu, vaan vain palkan suuruus. Jos jotain tilaa kohtasi kato tai autioituminen, saattoivat palkkaviljat tulla muualta - muutenhan kyseessä olisi ollut palkan ehdollisuus, joka olisi täytynyt sitoa läänitykseen, ja konrehtorilla on saattanut olla opetusta ja kirjallista puuhaa niin, ettei ole ehtinyt isännän saappaisiin (esim. kirkkoherrat saattoivat vielä 1600-l. itse vaikuttaa tulonmuodostukseensa tarttumalla auraan tai ohjaksiin). Selaillessani joskus Ikaalisten Reitin varrelle rakennettuja uudisasumuksia 1700 -luvulla ja olin rippikirjojen lampuotien titteleistä huomaavinani, että akatemian perustamisen (1640) jälkeen talot määritettiin säännöllisesti akatemian palkkatiloiksi - jolleivät sijainneet jonkun läänityksillä, jolloin olivat k.o. aatelis- tai rälssimiehen augmentteja tai torppia.
PH

[Kivipää]

Konrehtori peri dekaanin tehtäviä, kuten hiippakunnan koulutoimen valvonnan ja papiksi vihittävien tutkimisen sekä tuomiokapitulin notaariuden. Näin ollen toimenkuva vaikuttaa olleen hallinnollispainotteinen. Koska kyseessä oli kuitenkin koulu, niin opetuspuolella konrehtori toimi myös filosofian lehtorina.

Kustaa II Aadolfin 4.2.1616 antamassa palkkausjärjestyksessä konrehtorin (kuten myös piispan ja rehtorin) palkkaa alennettiin. Olisi mielenkiintoista tietää mikä oli palkanmaksujärjestely ennen ja jälkeen kuninkaan päätöstä. Hallitsija oli antanut jo aiemmin eli 4.11.1614 kirjeen ja 7.12.1614 toimeenpanokirjeen Turun tuomiokapitulin jäsenten palkkausta koskien.

Martti Parvion lähteinä olivat Jac. Tengström: Afhandling om Presterliga Tjenstgörningen och Aflöningen i Åbo Erke-Stift II (Åbo 1821) ja K. G. Leinberg: Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet III (Helsingfors 1898)
___________
Matti Pesola

[Pekka Hiltunen]

Konrehtori peri dekaanin tehtäviä, kuten hiippakunnan koulutoimen valvonnan ja papiksi vihittävien tutkimisen sekä tuomiokapitulin notaariuden. Näin ollen toimenkuva vaikuttaa olleen hallinnollispainotteinen. Koska kyseessä oli kuitenkin koulu, niin opetuspuolella konrehtori toimi myös filosofian lehtorina.

Kustaa II Aadolfin 4.2.1616 antamassa palkkausjärjestyksessä konrehtorin (kuten myös piispan ja rehtorin) palkkaa alennettiin. Olisi mielenkiintoista tietää mikä oli palkanmaksujärjestely ennen ja jälkeen kuninkaan päätöstä. Hallitsija oli antanut jo aiemmin eli 4.11.1614 kirjeen ja 7.12.1614 toimeenpanokirjeen Turun tuomiokapitulin jäsenten palkkausta koskien.

Martti Parvion lähteinä olivat Jac. Tengström: Afhandling om Presterliga Tjenstgörningen och Aflöningen i Åbo Erke-Stift II (Åbo 1821) ja K. G. Leinberg: Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet III (Helsingfors 1898)
___________
Matti Pesola
Kustaa käytti surutta fyffeä sotaansa. Karsittiin virkamiehiltä: heitähän vastustivat sekä aatelisto että porvarit. Jollei ole rauhaa kotona, on turhaa lähteä sotaan ulkomaille.
PH