taunot
19.12.15, 17:57
Huittisten käräjät 16.–18.3.1646 f. 127 (Framträdde H: Ingeborg S: her Josepz Kyrckieherdes i Urdiala [Urjalan kirkkoherra Josephus Thomæ Rynkö] Enkia, med sin dotter H: Brita, och fordrade af H: Sara Matz Tackus i Sambu, thz Arf som be:te H: Sara effter sin förre Man her Jacob, som hade warit Caplan i Achas Sochn [Akaan kappalainen Jacobus Jacobi Hiisi, katso 993 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=993)] och tilförenne hade ägt be:te H: Britas stiuf Syster Kirstin Jörensdotter be:d till hustru, ärfft hadhe. Så emedhan samme Arf är fallet i be:te Achas, der och Arfskifftet hållet är; derföre blef saken här ifrå dijt, der att optagas, opskuten, och be:te H: Sara blef här af Retten pålagdt sig der hän att begifwa, att swara den der om till Rätta, enähr hon dijt blifwer stämbdh);
Kertoisiko tämä ylläoleva seuraavaa: Akaan kappalaisen (1611-1624) Jacobbus Jacobi Hiisin ensimmäinen tai edellinen puoliso oli Kirstin Jörensdotter ja sitt. seuraava puoliso Sara Johansdotter. Kirstin Jörensdr.:lla mainitaan sisarpuoleksi Brita Josephsdotter Rynkö, jonka äidiksi mainitaan Ingeborg ja isä Urjalan kirkkoherra vuosina 1627-33 Joseph Thomae Rynkö (kuoli v.1634). SAY:ssa Urjala Vahonen Rekunen mainitaan v.1637 papin leskenä Ingeborg Knutsdotter ja v.1636 Her Josephs enckia.
Urjalan Vahosen Rekusen tilaan liitettiin pappila v.1620.
Sisarpuoli Britalle oli Kirstin Jörensdr. ts. kummankin äiti oli Ingeborg (Knutsdr). Akaan kirkkoherrana (1606-1613) oli Georgi Sigfridsson jonka vaimona mainitaan etunimi Ingeborg, hän jäi leskeksi 1613 (vrt. isäntäluettelo Akaa Mustue).
Joseph Thomass. niminen esiintyy Akaan Mustuen isäntänä 1620-1629
(isäntäluettelo).
SAY:ssa Urjala mainitaan v.1637 pappilassa asui vävy Matthias Benedicti, Christina Josephsdr. ja mor Ingeborg Knutsdr.
Rynkön vävy Matthias Benedicti toimi aluksi Urjalassa apulaispappina v.1633, kappalaisena 1636-38, kirkkoherrana kuolemaansa asti vuoteen 1660.
Urjalan kirkkoherra vuosina 1603-1621 Canuti Pauli (Knut Paulsson) asuen Urjalan Vahosten pappilassa (Pappila liitettiin vasta v.1620 Rekusen tilaan). Canuti Pauli oli Hauhon kappalaisena v.1591- ja tuli sieltä ilm. Urjalaan. Ingeborg Knutsdr. ei sovi hänen leskirouvakseen, mutta tyttäreksi kylläkin, mutta se on arvailua, sillä Rekusen tilallakin nimi Knut esiintyy.
Kertoisiko tämä ylläoleva seuraavaa: Akaan kappalaisen (1611-1624) Jacobbus Jacobi Hiisin ensimmäinen tai edellinen puoliso oli Kirstin Jörensdotter ja sitt. seuraava puoliso Sara Johansdotter. Kirstin Jörensdr.:lla mainitaan sisarpuoleksi Brita Josephsdotter Rynkö, jonka äidiksi mainitaan Ingeborg ja isä Urjalan kirkkoherra vuosina 1627-33 Joseph Thomae Rynkö (kuoli v.1634). SAY:ssa Urjala Vahonen Rekunen mainitaan v.1637 papin leskenä Ingeborg Knutsdotter ja v.1636 Her Josephs enckia.
Urjalan Vahosen Rekusen tilaan liitettiin pappila v.1620.
Sisarpuoli Britalle oli Kirstin Jörensdr. ts. kummankin äiti oli Ingeborg (Knutsdr). Akaan kirkkoherrana (1606-1613) oli Georgi Sigfridsson jonka vaimona mainitaan etunimi Ingeborg, hän jäi leskeksi 1613 (vrt. isäntäluettelo Akaa Mustue).
Joseph Thomass. niminen esiintyy Akaan Mustuen isäntänä 1620-1629
(isäntäluettelo).
SAY:ssa Urjala mainitaan v.1637 pappilassa asui vävy Matthias Benedicti, Christina Josephsdr. ja mor Ingeborg Knutsdr.
Rynkön vävy Matthias Benedicti toimi aluksi Urjalassa apulaispappina v.1633, kappalaisena 1636-38, kirkkoherrana kuolemaansa asti vuoteen 1660.
Urjalan kirkkoherra vuosina 1603-1621 Canuti Pauli (Knut Paulsson) asuen Urjalan Vahosten pappilassa (Pappila liitettiin vasta v.1620 Rekusen tilaan). Canuti Pauli oli Hauhon kappalaisena v.1591- ja tuli sieltä ilm. Urjalaan. Ingeborg Knutsdr. ei sovi hänen leskirouvakseen, mutta tyttäreksi kylläkin, mutta se on arvailua, sillä Rekusen tilallakin nimi Knut esiintyy.