Kiikan Kiimajärven Mäkelä 1600-luvun alussa

[Kiikasta]

Olen kadottanut Mäkelää koskevat muistiinpanoni ja samalla lähteet. Muistelen, että

- Mäkelän Kokko-sukuinen isäntä osti molemmat Haapaniemen talot, Raapasen ja toisen, joka sitten sai nimen Kokko. Milloin tämä tapahtui ja tuliko taloihin sitten Mäkelästä isännät?

- Mäkelä jaettiin veljesten kesken ja sitten taas seuraavassa polvessa yhdistettiin. Jossakin sanottiin, että Mäkelän ratsutila syntyi noin 1640 kahden talon yhdistyessä. Kumpi on oikea tulkinta?

[Hela]

Erik Kokon (jo 1524-1557) talo, tunnettu myöhemmin nimellä Mäkelä, jakautui pojille Eskil ja Matts. Matts Erikssonin poika Grels Mattsson yhdisti sen uudelleen 1605. Haapaniemen molemmissa taloissa oli Bapti (joskus Baptista)-nimistä sukua. Mäkelän Thomas Eskilsson oli v:sta 1606 isäntänä toisessa talossa, joka sai hänestä nimen Kokko. Grels Mattssonin poika Matts Grelsson tuli 1629 isännäksi toiseen taloon Raapaseen ja hänen pojanpoikansa jälkeen sinne tuli 1682 jälleen Mäkelästä uusi isäntä Jöran Henriksson. Raapasella alkuperäinen Kokko-suku on jatkunut meidän päiviimme saakka, mutta Kokko siirtyi tyttärelle ja vävylle 1686 ja Mäkelä
1744.

Mäkelästä tuli ratsutila 1640, mutta se yhdistyi siis paljon aikaisemmin.

H. I.

[Kiikasta]

Kiitos Hela!

Say on mielestäni sekava ja Kiikan seurakunnan historiastakan ei aivan selvinnyt. Myös Imbigin talonhaltijaluettelokin alkaa vasta 1631-34 isännistä.

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=218473&highlight=kiimaj%E4rvi+m%E4kel%E4#post218473

Tuolta ketjulta hieman sisää myöhempää Kiimajärveä.

[Hela]

Kiimajärven Mäkelän vanhempi suku (päälinja):

Olof Kocko, Kallialan kirkontileissä 1524.

Erik Olofsson Kocko 1524-1557. Pso Valborg Larsdotter, joka 1553 testamenttasi omaisuutensa pojalleen Mattsille. Tila oli 1/3 koukkua ja 4 äyriä.

Matts Eriksson Kocko, omisti ½ alkuperäisestä tilasta. Pso N.N. Eskilsdotter Huittisten (Keikyän) Pehulan Hoipolta (KA 222a:57v).

Grels Mattsson, omisti ½ tilasta v:sta 1595 ja yhdistetyn tilan 4½ äyriä 1604-1628. Manttaaliksi vakiintui 2/3. Pso Gertrud Thomasdotter. Nuorempi poika Matts Grelsson oli avioliittonsa kautta isäntä Haapaniemen Raapasella 1629-1670; talo oli hänen jälkeensä pojalla ja pojanpojalla.

Henrik Grelsson 1629-1663, haud. 7.4.1679. Pso Margareta Henriksdotter, haud. 25.9.1676. Pojista Jöran vanhempi oli lampuotina Kiikoisissa, k. 14.9.1694, ja Jöran nuorempi oli isäntänä Raapasella 1682-1704, k. noin 1729. Tämä sukuhaara omisti Raapasen vielä 1900-luvulla.

Clemet Henriksson 1663-1686, k. 19.2.1709. Pso Elin Thomasdotter, haud. 20.8.1687. Eräs nuoremmista pojista Erik Clemetsson oli isäntänä Nevon Kerolla 1697-1718 ja suku jatkuu siellä edelleen.

Michel Clemetsson 1687-1722, haud. 3.4.1729. Pso Maria Pålsdotter Vehkakorven Uotilasta, haud. 24.4.1734. Nuoremmat pojat Johan ja Michel viljelivät osaa Mäkelän maista. Johan Michelssonin sukuhaara jatkuu edelleen.

Simon Michelsson 1722-1738, k. 19.3.1738. Pso Maria Jakobsdotter Huittisten (Keikyän) Kiviniemen Uotilasta, k. 31.1.1753. Heillä oli aikuiseksi eläneitä lapsia neljä tytärtä. Vanhin, Maria Simonsdotter, s. 14.6.1723, k. 22.2.1761, solmi avioliiton Thomas Thomassonin kanssa, kotoisin Huittisten Mommolan Härkälästä, josta tuli Mäkelän seuraava rusthollari, s. maalisk. 1720, k. 16.8.1789. He ovat nuoremman Mäkelän suvun kantavanhemmat.

H. I.

[PetteriKivimäki]

Hatunnosto Heikki Impola -vainaalle.

Raapasella alkuperäinen Kokko-suku on jatkunut meidän päiviimme saakka, mutta Kokko siirtyi tyttärelle ja vävylle 1686 ja Mäkelä 1744.

Minä olen Haapaniemen Kokkojen jälkeläisiä 11. sukupolvessa. Olen jumissa Tuomas Martinpoika Kokossa (1661-28.6.1724 Haapaniemi Kokko), jonka vaimo oli Maria (1666-3.3.1702 Haapaniemi Kokko)

Voisiko Maria olla tuo mainittu tytär ja Thomas-Tuomas vävy?

[Kiikasta]

(Kunnioittamani Henrik Impola ei noteerannut naisia lainkaan suvunjatkajina).
Kokko on SAY:ssa erityisen sekava. Tässä eräs tulkinta. Muitakin löytyy. Tämän mukaan Maria Andersson olisi Sigfrid Michelssonin tyttären tytär, siis vävy ei siinä välillä ehtinyt isännäksi. Taitaa sekoittaa enemmän kuin selventää?

Eskil Eriksson Kokko tuli Mäkelän puoliskon isäntä ja hänen poikansa Thomas tuli Haapaniemen Kokkon isännäksi 1602 (1606), (ja antoi nimensä talolle), joko vävynä tai ostamalla.

Oletetaan, että hänen poikansa oli Michel Thomasson, joka kerran vilahtaa SAY:ssa, kun talo on autio, siis ei maksa kunnolla veroa.

Hänen poikansa olisi Sigfrid Mickelsson (s. noin 1606, 1609 tai 1617, k. 30.5.1698), sanotaan melkein satavuotiaaksi, rippikirjasta laskettuna 89 vuotias. Näkyy veronmaksajana 1634 lähtien ja vaimo Valborg Simonsdr. (k. 1668 tai 1672), uusi vaimo Gertrud 1674–. Kerttu-tytär ilmestyy 1656, eli syntynyt noin 1639, rippikirjan mukaan 1631, k.1697. Sitten Maisa s. noin 1643, katoaa 1662. tytär Valborg s. 1648

Vih. n. 1662 vävy Anders Mårtensson, k. 24.4.1670 ja vaimo Valborg Sigfridintytär (s. n 1646/48, k. 1669), ehkä heidän lapsiaan Maria 1662 ja Karin n. 1662, Anders 1663, Margaret n. 1664, Anna n.1667

Vih. 1671 vävy Bertil Jönsson (k. 30.4.1676) ja Gertrud Sigfridsson? vai Valborg Sigfridsd. toistamiseen?

Vih. 25.7.1686 ja isännäksi tulee vävy Thomas Mårtensson (Andersson?) Nikkilä Punkalaitumen Takalasta (s. 1661) ja Maria Andersson s. n. 1662 (rippikirjan mukaan 1666),Onko Maria Sigfridsdr., Kokkon emäntä (sama kuin Maria Andersson) haudattu 4.3.1702 ikä 48 v. eli syntynyt 1654. Tyrvään rippikirjassa 1793–1703 Maria Andersson on elossa.

[Taisto]

Kiimajärven asutushistoriaa käsitellään myös Perttu Immosen Suomen rahvaan historia-kirjassa.
Pekka Soppa (Teukku) muuttaa tilanvaihdon myötä Kiimajärvelle (s. 168). Pekan ja vaimonsa Maisan sekä heidän naapuriensa myöhempiä vaiheita Kiimajärvellä käsitellään kirjassa useaan otteeseen.

[PetteriKivimäki]

^Niinpä, täytynee lukea uusiksi.

Itselleni tuo Suomen rahvaan historia oli kovasti mieluinen yllätys, sillä n. isäni puolen 2/3 suvusta tulee Kiimajärven suunnalta. Antti Antinpoika Soppa (1680-1762) ja vaimonsa Liisa Erkintytär Horko (1689-1759) esiintyvät sukupuussani peräti 7:ssä haarassa.