Kuurunen kuurupiilosta Kemiin 1750

[Tapani Kovalaine]

Kemin Lautiosaaren kylän Rautiolan talon uusi isäntäperhe ilmaantui rippikirkkoon 1.1.1751 ensi kertaa. Kyseessä oli Heikki Frantsinpoika Kuurunen s. 1694 ja vaimonsa Anna Heikintytär (1700-1770). Heillä oli Kemin seurakunnan kirjojen mukaan kaksi lasta. Tytär Riitta Kuurunen s. 1732 (rk) avioitui 10.12.1751 Heikki Juhonpoika Pörhön s. 16.2.1732 kanssa. Kuurusen perheen poika Aaron on ollut Kemiin muuton aikaan vasta 10-vuotias, sillä hän oli syntynyt 4.1.1740 kenties Hietaniemen seurakunnassa.

Rautiolan uusi isäntä Heikki Kuurunen kuoli 24.1.1752 ja Pörhön Heikistä tuli taloon 38 vuoden ajaksi isäntä Heikki Rautiola, joka toimi myös kestikievarin pitäjänä ja lautamiehenä. Hän kuoli 1790 ja Riitta-vaimo kuoli 1806. Lapsia heillä oli yhdeksän ja poika Juho (1760-1808) toimi isänsä jälkeen 18 vuoden ajan isäntänä.

Aaron Kuurunen (1740-1806) asui Rautiolassa, sen jälkeen viiden vuoden ajan Viheriälän isäntänä, muutti 1776 Kaakamaan Anttilan taloon nro 29. Aaron oli neljästi aviossa ja asuinpaikkojen takia hänen sukunimensä vaihtui jatkuvasti. Lapsia Aarolla oli vaimojensa kanssa ainakin seitsemän.

Hiskin mukaan viimeisin maininta Kuurusen (= Curunen) nimestä Kemissä on vuodelta 1764.

Kysymys kuuluu: Mistä kuurupiilosta tämä Rautiolaan vuonna 1750 saapunut Kuurusen perhe mahtaa olla lähtöisin? Netistä ei löydy tuolta ajalta Kuurusia koskevia vihjeitä.

Hiski, kuolleita Kemissä: 24.1.1752 30.1.1752 Lautiosaari Rautiola Hend. Frantson blodstörtning 57

[Lasse80]

Helsinby (Hietaniemi fs)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/15.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/29.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/51.htm


//Lasse

[Tapani Kovalaine]

Helsinby (Hietaniemi fs)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/15.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/29.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/51.htm


//Lasse
Kiitoksia Lasse! Sieltähän se kuurupiilo löytyi Helsingistä! Löytyi uusi patronyymi Annalle, joka oli Pekantytär på svenska. Löytyi Olli Heikinpoika Kuurunen esikoiseksi ja hänelle syntymäaika 25.8.1727.

Kuurusen suku on jäänyt Suomen puolella varsin pienikokoiseksi. Kuroset ovat paljon tunnetumpia.

[Juhani Mäkitalo]

Leikkiäkö se Tapani puhuu Helsingistä ?
Ehkä kaikki eivät tiedäkään, että Helsinby on nykyisin KAINUUNKYLÄ.
Tornionjokivarren suurin kylä taitaa olla ja asutuskin mahd. vanhinta.

Henrikl Franzon asui nykyisin Kannala - nimisellä tilalla, joka jaettu Kuurusesta.
Ruotulaitoksen aikaan tila kuului Meijer-ruotuun nr 78
Tilojen taarkistuksessa ruotulaitosta varten 1728 (hemmansrannsakning)
mainitaan kuhunkin ruotuun kuuluvat talot ja niiden isännät sekä ruotulaitosta perustettaessa 1695 ja myös 1728. Sieltä löytyy sitten
lisäksi kuvaus talon kantokyvystä: pellot, niityt, karja jne.

Kannalan kohdalla mainitaan isännäksi 1695 Franz Olson ja 1728 Henrik Franzon. Minä en tällaista Franzia löydä mistään 1695, enkä koko tilaa
ennenkuin 1720-luv. Kuurunen henkikirjasta löytyy ja on numerolla 10
ainakin 1600/1700 vaihteessa.
Jota asia enemmän kiinnostaa, niin koettakaapa hakea, siinä ilm.
isä ja poika.

JM

[Tapani Kovalaine]

Leikkiäkö se Tapani puhuu Helsingistä ?
Ehkä kaikki eivät tiedäkään, että Helsinby on nykyisin KAINUUNKYLÄ.
Tornionjokivarren suurin kylä taitaa olla ja asutuskin mahd. vanhinta.
- - - -
JM
Tapanin esi-isä Anders Engström syntyi 3.7.1809 Kainuussa Ruotsissa. Näin kertoo digikuva 79 Simon Maksniemen Turskan talon isännästä. Toki olisi voitu sanoa, että hän oli tullut Simoon Helsingistä. Ylitornion (Hietaniemen) kylän nimi Helsing nimittäin taipuu suomalaisittain juuri noin hauskalla ja leikkisällä tavalla ja sointuu sanaan "kuurupiilo". Juhani halusi leikkiä tosikkoa.

Digi 89, Turska: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1735&pnum=79

Mutta asiaan. Miksi Kuurusia on Suomessa hyvin niukasti, vaikka Kuurunen on talon ja perheiden nimenä ollut Ylitorniossa jo 300 vuoden ajan? Kun katselee Kannalan naapuritilan Kuurusen asukastietoja 1700- ja 1800-luvulta, niin näyttää lasten runsas kuolleisuus ja tytärvaltaisuus olleen syynä Kuurunen-sukunimen käyttäjien lukumäärän pienuuteen. Tarvittiin lopulta vävyjä sukunimen säilymiseen ja kun sekään ei riittänyt, niin vävyn lesken uuden puolison avulla Kuurusia syntyi jatkossakin.

Alussa oli kaksi Kuurusen taloa, toisessa asui Jöns Kuurunen, jolla oli asukkaana veli Heikki Kuurunen. Toisen talon isäntänä oli Heikki Kuurunen, joka 1750 muutti Kemiin ja hänen poikansa Olli jäi isännäksi. Tilan nimi muuttui Kannalaksi. Voi päätellä, että isännät Jöns ja Heikki olivat ehkä serkuksia. Vai olivatko Heikin naapuritalon veljekset Jöns ja Heikki kumpikin Heikin poikia?

Digi 29 rk: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/29.htm

Digi 14 rk: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/14.htm

Kodin suuri nimikirja ei tunne nimeä Kuurunen. Hiskin osumat Kuurusista ovat tosi niukkoja.

[Juhani Mäkitalo]

Yritetäänpä kuitenkin pysä asiassa ainakin pääosin, hupipalstat erikseen,
ja jatketaan asiasta.
Kannalan tila sijaitsee Kannalan lahden rannalla joka taas sai nimensä niillä
tienoilla joskus 1500-luvulla asuneen asuneen Canna/Cannan-nimisen
henkilön mukaan. Erikoinen lahti Tornionjoen itärannalla, ehkä joku
500 m pitkä ja kulku sinne on vain kapean väylän kautta, nykyisin lähinnä
oja. Hyvin suojaisa asuinpaikka, jota joella kulkeva on tuskin huomannut.
Asutus onkin vanha, kaivauksissa, joista tietoa Tornionlaakson historiassa,
esineitä on löytynyt aina 1000-luvulta lähtien, jos nyt oikein muistan.
Torniosta kun ajaa valtatietä pohjoiseen n. 48 km, niin siellä viitta vasem-
malle, kohti Tornionjokea - Poikkilahti, tätä tietä n. 1 km (?) pohjoiseen ja
lahti näkyy oikealla.
Käyhän tutustumassa ja opettele samalla nimen Ylitornio taivutusmuodot: Ylitorniolla, Ylitorniolta jne (Tornio asia erikseen).
Kainuunkylä ei ole muuten koskaan ollut nimellä Helsing, vaan HELSINGBY,
sukuni on siellä asunut 400 v. joten kylän historia on selvillä ainakin osittain.
Laitetaanko muuten tälle Engströmille oma palsta tänne Forumiin, ei sovi
oikein tähän yhteyteen.

JM

[Tapani Kovalaine]

Täältä Joensuusta ajelimme navigaattorin avulla Pelloon ja olevinaan suorinta tietä. Jäi Ylitornio ja sen tiestön kaikki taivutusmuodot näkemättä, sillä oudosti ohjelmoitu navigaattori käski Torniosta ajaa Haaparantaan. Sieltä Ruotsin puolta ajellen oli muka lyhin reitti Joensuusta Pelloon. En ole asiasta vieläkään ihan varma, jotta ihanko oikeesti on.

Juhani: olen yli 6000 viestiä kirjoitellut susirajalta tänne Suku Forumiin. Susi söi 700 viestiäni. Sudella tarkoitan foorumin palvelinrikkoa. Olen omasta mielestäni pyrkinyt sisällyttämään viesteihini niin paljon hupia kuin mahdollista. En pyri olemaan vakavasti otettava näissä esipolvien tähystyshommissani. Johtuneeko siitä että sukujuureni ovat Ruotsin Kainuusta ja erityisesti Simosta, josa ei senthän jokhaiseen sanhaan hoota panna. :) :)

[Juhani Mäkitalo]

Mestari olet, ja kun tähänkin vastaat, saat tilastoon taas merkinnän + 1,
nyt selvisi tämänkin lukeman arvoitus. JM

[Juhani Mäkitalo]

Palataanpa vielä Kuurusen isäntiin:

Olof Jönsön 1688 - 1706 ja seuraaja
Jöns Olofson 1708 - 19 (kirkonkirjoissa s. 1679 - 26/1 1741)

Franz Olofsonia ei näy missään henkikirjassa, eikä OJ:llä kahta poikaa.
Sitten oli tämä "hemmansrannsakningin" maininta Franzista kyllä ja
lisäksi tohtori Erik Wahlbergin kokoelmassa mikrokorteilla (nr 284) v. 1693
maininta hänestä, jota en ole löytänyt alkup. asiakirjoista.

Veikkaan, että Franz oli sotilas, jotka henkirahasta vapaat ja siellä
näkyy vain 1 kpl knechthustru. Sotilasluetteloja voisi katsella, jos
kiinnostaa, jollakin kai tämä Henrik Franzon oli esi-isissä ??

Seuraavannimisiä sotilaita olen kirjannut noilta ajoilta Kainuunkylästä:
Franz Hinderson Mejer -värvätty 1689, palveli ainakin vielä 1694.
Kuurunen kuului juuri Meijerin ruotuun. Oli myös Olof Franzon k. 1715.

Miten lienee - löytyykö Henrik Franzonille juuria Kuurusesta ?

JM

[Lasse80]

Luultavasti tuo nr. 14 Änka, 79v (s.n. 1660) Kirstin Olofsdotter k. 13 juni 1739 Helsinby olis Henrik Franzon Kuurusen äiti.

Mikä on hänen kuolinsyy ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1721-1803_fr1526/84.htm


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1736-1778_fr1526/15.htm

Moder Christin
Vois ehkä myös olla vaimon äiti, eli anoppi...

//Lasse

[Juhani Mäkitalo]

Kirstin kuolinsyy ??
Kun en ole lääkäri, enkä edes ollut paikalla, en osaa vastata, sitä
ei kuol.luet. kerrota.
Siellä vain teksti: Änkan Kirstin ålder 70 år i Helsinby - dödde 3/6
begrofs 22 ejusdem (eli 22 samaa kuuta)

JM

[Lasse80]

Kuurusen perheen poika Aaron on ollut Kemiin muuton aikaan vasta 10-vuotias, sillä hän oli syntynyt 4.1.1740 kenties Hietaniemen seurakunnassa.

Aaron Kuurunen (1740-1806) asui Rautiolassa, sen jälkeen viiden vuoden ajan Viheriälän isäntänä, muutti 1776 Kaakamaan Anttilan taloon nro 29. Aaron oli neljästi aviossa ja asuinpaikkojen takia hänen sukunimensä vaihtui jatkuvasti. Lapsia Aarolla oli vaimojensa kanssa ainakin seitsemän.



Onko sinulle Tapani tietoa että oliko Aron Henriksson Kuurusen 1.vaimo Lisa Hansdotter Sauvolainen = Hans Thomasson Täikkö - Sauvolaisen tytär?

//Lasse

[Tapani Kovalaine]

Onko sinulle Tapani tietoa että oliko Aron Henriksson Kuurusen 1.vaimo Lisa Hansdotter Sauvolainen = Hans Thomasson Täikkö - Sauvolaisen tytär?

//Lasse
Kysymys on oikein hyvä, mutta vastaukseni on erittäin epävarma. Minulla on toistaiseksi muistiin merkittynä sellaista, joka ei kenties pidä paikkaansa:

Liisa Hansintytär (Juhontytär?) Tasanen- Sauvolainen- Tulkki- Rautiola
s. 9.9.1929, k. 18.6.1769 Rautiola, Kemi
vanhemmat kenties:
Johan Hansinpoika Tasanen- Junes- Sauvolainen, s. 18.6.1705 Tasanen Kemi
Anna Hansintytär Tapanila- Niemi- Tasanen- Sauvolainen (elossa 1775).

Digi 118, rk, Sauvalainen Lisa: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1742-1756_msrk_ik270_ab/118.htm

[PekkaJS]

Luultavasti tuo nr. 14 Änka, 79v (s.n. 1660) Kirstin Olofsdotter k. 13 juni 1739 Helsinby olis Henrik Franzon Kuurusen äiti.

Moder Christin
Vois ehkä myös olla vaimon äiti, eli anoppi...

//Lasse
Todennäköisesti on äiti, sillä Hietaniemen tilikirjoista v. 1726 löytyy:
Kirstin enkia Kuurunen i Helsingby
Sonen Henrik Fransson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0013148_00024

Frans on tämän perusteella kuollut 1726 tai ennen sitä. Mahtaako merkintä tapaninpäivältä 1723 koskea juuri isän hautausta?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0013147_00139

Sotilasluetteloista en löytänyt muuta kiinnostavaa kuin Juhaninkin mainitsemat kohdat:
1694: Frans Hindersson Meijer (1689)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028741_00161

1728: Frans Olofsson & Henrik Fransson Kuurunen
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028745_00386

1712 ja 1715 Olof Fransson Meijer (k. 1715)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028742_00222
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028742_00510

Yksi mahdollisuus tietysti olisi, että Henrikin äiti Kristin Olofsdotter on Olof Jönsson Kuurusen tytär ja Frans Henriksson olisi tilan vävy. Tyttäriä Olof Jönssonilla näyttää henkikirjassa olevan.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001784_00044
Todeistaminen ei näillä eväillä onnistu, kun kasassa on vain henkikirjan merkintä knechthustru sekä ristiriitaiset Frans Hindersson ja Frans Olofsson.