Myllar-Krank/kamreeri Sigfrid Sigfridsson

[Benedictus]

Avaa tähän uuden ketjun, koska aihe vaikka liittyy muihin Finno-Ispoinen-Ladjakoski-Somerus ketjujen aiheisiin selventää omana paremmin asiaa.

Tuomiorovasti Henricus Canutin leski oli Anna Matsdotter.

Tämä avioitui Henricus Canutin jälkeen pormestari Michel Eriksson Krankin kanssa.

Lainaus Pekka Hellemaa:
Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).

4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Valborg Henriksdotter Myllar, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.

Kuka oli tuo Valborgin 2. puoliso Lars Michelsson?
Lasse Mikonpojan isästä tiedämme vain etunimen Mikko, joka on pääteltävissä Lassen patronyymin perusteella. Sen sijaan äidistä tiedämme enemmän. Hän oli Gertrud Lassentytär Balk, vehmaalaista Balk-sukua, joka leskeksi jäätyään avioitui uudelleen Länsi-Göötanmaan Löseen (jota en kartalta löytänyt).

Michel Eriksson Krankin veli oli rikskaslist Hans Eriksson Krank.
Sisaren perhe alla.

Matts Michaelis Carpelan *n. 1530 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gifn. 1592 Erhöll av hertig Johan underhållsbrev 1562, inställd för konung Eriks nämnd 1563 anklagad att hava gynnat hertig Johans planer. Dömd till döden men lyckades erhålla intyg om sin oskuld av sina sockenmän, blev benådad. Lantsprost i Vemo 1570. Taivassalon kirkkoherra isänsä jälkeen 1560 Puoliso 18.4.1557 Margareta Krank
Isä Erik Krank Kylänvouti Turussa
Äiti Carin Lapset
Mikael Carpelan
Lars Carpelan *1566 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gif6.10.1648 Vias (Taulu 1.1.1.1.1.2 (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/suvut/Carpelan.htm#Taulu%201.1.1.1.1.2)) Taulu 1.1.1.1.1.2

Lars Carpelan *1566 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gif6.10.1648 Vias (ruots) Lars Carpelan till Vias,Ristinkylä,Kettarsund,Vuorenpääi Töfsala samt genom sitt gifte, Ström i Töfsala,Bussila i Pikkis ,Ahtis i Lemo,Raitniemi i Sagu och OKuhmis i Bjärnå Hovjunkare hos hertig Carl. Rannsakningskommisarie i Finland. Turun hovioikeuden asessori Puoliso 1606 Carin Lax http://www.suku.fi/genos/risti14.gif1657
Isä Henrik Mårtensson Lax ratsumestari
Äiti Brita Sigfridsdotter Balk
Jatkuu myöhemmin...

[taunot]

Henrik Krankin puoliso oli Juliana Israelsdotter (Christer Israelssonin sisar).
Henrik Krank kaatui Liivinmaalla n.v.1604. Urjalan Laukeelan Uotilan nimismiehenä toiminut Olof Ericsson (Skarp) nai Krankin lesken ja sai Brusilan Urjalan Laukeelasta Uotilan lisäksi (SAY:ssa näkyvät v.1634 Olof Ericsson ja Juliana Israelsdr. Urjalan Laukeelassa). Kinola joutui v.1611 Nuutajärven kartanon rälssiin. Ylläolevasta kirjoittaa Kirsti Arajärvi Urjalan historiassa. SAY:ssa mainitaan Brusilassa Henric Eskillsson Krank ryttare v.1611, minusta hän on eri henkilö.
Särkilahdet omistivat Urjalan Brusilan jo vuodesta 1586.

[Benedictus]

Turun Kylänvouti Erik Krankin vaimona on jossain mainittu Kahiluoto-sukuinen nainen, missä tai kuka maininnut, ei löydy enää viestiketjuista.

http://runeberg.org/frfinl/0417.html

Kuka oli Henrik Mårtensson Laxin vaimo Brita Sigfridsdotter Balk.
Liittykö ylläolevaan Skalm-Balk sukuun, joka omisti vaimon peruna Kahiluodon.?

Kiinnostavaa on tuo Krankkien avioitumispiiri.

Sattumalta silmiin osui hyvin kiinnostava nimi selatessani SAY:n Raunistulan sivua.

Henkilö on Valborg Krank. En muista, että hänen nimistään olisi tullut esiin Krank suvun yhteydessä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749892
1634 mainitaan ikivanha hustru Valborg Krank
-Onko sama kuin seuraavaksi mainittu Thomas moder ut.gl.
Thomas Jacobsson vai Thomas Jönsson?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749893
Kastussa mainitaan Mårten Kranck, seuraavana borttagen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742799
Tässä Thomas Jacobsson
1624 mainitaan enkia under Anders Eriksson

1589 köyhien holhooja fatiges förmyndare Mårten Krank, joka lienee..
En löytänyt tuota kohtaa Abrahamin kronikasta.

Valborg ja Mårten lienevät noita Michel Krankin lapsia.

[Benedictus]

3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
-tässä siis väärät tiedot!
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).

(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600.
Tämän perusteella Michel Krank oli aika viriili äijä, koska vielä 1596?(leskenvuosi) nai Henricus Canutin lesken. Oli iältään pakosta jo yli 70-vuotias.

Henricus Canuti sai eron tuomiorovastin virasta 12.12.1594 oltuaan useita vuosia sairaalloinen ja kykenemätön hoitamaan virkaansa.
K 1595.
P Anna Mattsdotter, eli leskenä vielä 1604

Tiedetään, että käräjillä kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poika pormestari Mårten Stodius mainitsee äidikseen Anna Henriksdotterin.
Toisaalta tiedetään, että Kamreerin anopin nimi oli Barbara Michelsdotter.
Yllä on siis pormestari Michel Krankin tytär Barbara Michelsdotter Krank.

Barbara ei voi olla Kamreerin puoliso, koska on anoppi. Olisi liian suuri sattuma, että myös vaimo olisi Barbara Michelsdotter.

Tuntuu, että tutkijoilla on menneet vaimot sekaisin, kun on lähdetty ajatuksesta, että henkilöt ovat eläneet 1500-luvun loppupuolella.

Väittäisin, että jos tehdään oikea aikajana, niin saadaan uudenlainen ratkaisu.

Michel Krankin vaimo oli Elisabeth Henriksdotter Myllar.

Henrik Mylläri avioitui noin 1530. Hänen Agnes-niminen puolisonsa syntyi noin 1510.(onko näin. Lienee niin, että vaimoja oli 2, joista Agnes oli myöhempi)

Agnesin juuret ovat todennäköisesti Paraisissa, koska hän sai vanhempainperintönä tilan Paraisten Tennäsin kylästä.[51]
Agnes eli vielä vuonna 1583.[52]
Pariskunnan lapsista tunnetaan kolme tytärtä:

Elisabeth Henrikintytär, k. 1593 Turun palossa[53]; puoliso Turun porvari ja pormestari Mickel Krank, k. 1600.
Valborg Henrikintytär, k. n. 1596; 1. puoliso Juhana herttuan kamaripalvelija Hannu Skotte, k. 1563; 2. puoliso Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. 1571; 3. puoliso kuningas Juhana III:n sihteeri Per Rasmusson Brun.[54]
Margareta Henrikintytär, k. 1605; 1. puoliso Maarian kirkkoherra Jacobus Petri Finno, k. 1588; 2. puoliso Turun kirkkoherra Gregorius Martini Teit.[55]http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/HenrikMyllari.html


Kuten yllä käy ilmi olisi Henrik Myllar avioitunut noin 1530 aikoihin.

Tällöin tyttäret lienevät syntyneen noin 1530-luvun alkupuolella.


Periaateessa voidaan epäillä, että Elisabet Myllar olisi voinut olla naimaikäinen jo ennen 1550 aikaa, eli olisi voinut avioitua Michel Krankin kanssa jo 1549 aikoihin.


Tästä seuraa kiinnostava ajatus: oliko tytär Barbara Michelsdotter syntynyt jo 1549 paikkeilla.


Koska Kamreerin anoppi oli Barbara Michelsdotter ja vaimo Anna Henriksodotter, olisi Anna Henriksdotterin pitänyt syntyä jo ennen 1570 vuotta, sillä pariskunta hankki yhdessä tiloja Rymättylästä 1585 aikoihin.


Yllä on myös toinen kiinnostava seikka:
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).


Onkohan niin, että kirjoittaja on sekoittanut sisaruksia ja kyseessä on Barbara Michelsdotterin puoliso ja siis Anna Henriksdotterin isä.


Kuka on tämä Henrik Isaksson?
Ramseyltä lienee löytynyt vastaus, vaikka vaimoa ei mainita.
http://runeberg.org/frfinl/0123.html


Tässä näkyy Åbo Borgare Henrik Isaksson Finskilä, jolla mainitaan vaimo, joka lienee 2. vaimo.

Tuntuu uskottavalta, että kyseessä on Barbara Michelsdotter Krankin puoliso Henrik ja siis Anna Henriksdotterin isä.


Tämä vaikuttaisi huuhaalta, mutta tarkemmin katsoessa huomataan, että Henrik Isakssonilla oli sisar Elisabeth Isaksdotter, jonka 1. puoliso oli kamreeri Sigfrid Sigfridsson.



Tämä tarkoittaisi, että kamreeri on ensin nainut Henrikin tyttären Anna ja sitten tämän tädin Elisabetin.
Tämä myös selittää, miksi pormestari Mårten Sigfridsson hävisi kiistansa isänsä kiinteistöistä Elisabet Finskilälle.


Henrik ja Elisabeth Finskilän isä oli Isak Henriksson i Finskilä, jonka vaimoa ei tunneta. Tämä nai saksalaisen porvarin Hans Schaeferin.


(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).
-tämä Hans Schippere lienee sama kuin Hans Schaefer.
-http://www.mesterton.net/carpelanturku/schaefer.htm



http://runeberg.org/frfinl/0122.html
Carpelaneihin liittyen oli Isak Henriksson Finskilän tädin Elsen puoliso Hans i Bussila, josta alkaa Lax suku.


Eli tämän mukaan kamreeri Sigfrid Sigfridsson. Finskilät, Laxit, Carpelanit ja Krankit sekoittuvat sujuvasti keskenään.


Asiat sopivat, kun ajatellaan, että pormestari Michel Eriksson Krank on alkanut aktiivisen olonsa jo 1540-luvulla.


Entäpä Barbro Pytty, jota on pakotettu kamreerin anopiksi.
Sopisiko paljon paremmin, että onkin kamreerin äiti?
Pormestari Mårten Sigfridssonin isänäiti. Tällöin toisen pojan nimi Mats sopii myös kuvioon. Mårten olisi kamreerin isänisä ja Mats vaimon isä.

[Timo W]

Matts Mikaelis Carpelan (son av Mikael Mikaelis Carpelan, tab 1), till Vias, Vuorenpää och Ristinkylä i Töfsala socken. Kyrkoherde i Töfsala 1560. Erhöll av hertig Johan underhållsbrev 1562-06-03. Fängslad och ställd för konung Eriks nämnd 1563-06-01, Anklagad att hava gynnat hertig Johans planer. Dömd till döden av nämnden, men lyckades erhålla intyg om sin oskuld av sina sockenmän, blev benådad och erhöll av konung Erik konfirmation på sitt gäll 1564-02-02. Tillbytte sig av konung Johan Kettarsund i Töfsala socken under frihet på behaglig tid mot Auvola i Pemars socken 1568-12-08. Landsprost i Vemo prosteri redan 1570 (Medd. av frih. Tor Carpelain.). Erhöll nytt underhållsbrev 1585-09-07. Levde ännu, åldrig och blind, 1592 om våren (Medd. av frih. Tor Carpelain.) och torde dött 1592 Gift (?1557-04-18) (Medd. av frih. Tor Carpelain.) med Margareta Krank, som levde änka 1606 på Vias, dotter av byfogden i Åbo Erik Krank och hans hustru Carin.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Carpelan_nr_38


Lars Carpelan (son av Matts Mikaelis Carpelan, tab 2), till Vias, Ristinkylä, Kettarsund och Vuorenpää i Töisala socken samt, genom sitt gifte, Ström i Töfsala, Bussila i Piikkis, Ahtis i Lemo. Raitniemi i Sagu och Kuhmis i Bjärnå socken, född 1566-08-00 i Töfsala socken. Gick i skola i Åbo, student i Wittenberg (Medd. av frih. Tor Carpelain.) 1588-04-16 och sedermera i Jena. Student i Helmstädt (Medd. av frih. Tor Carpelain.) 1592. Bevistade adelsmötet i Åbo 1596. »En lång tid» hovjunkare hos hertig Carl (Medd. av frih. Tor Carpelain.). Underskrev finska adelns trohetsförsäkran till hertigen 1602. Prestav för ryska sändebud 1609. Bevistade lantdagen i Helsingfors och har underskrivit dess beslut 1616-02-02. Rannsakningskommissarie i Finland. Assessor i Åbo hovrätt 1623-10-07. Intruoducerad 1625 och fick genom lottkastning första numret i dåvarande svenneklassen, nu nr 38. Avsked 1644. död 1648-10-06 på Vias och begraven 1649-05-00 (Medd. av frih. Tor Carpelain.) i Tötsala kyrka, där hans vapen uppsattes. Gift 1606 med Carin Lax, död 1657-08-00. enligt gravstenen i Pargas kyrka, dotter av ryttmästaren Henrik Mårtensson Lax, Till Bussila, av en adlad men ej introducerad ätt, och Brita Sigfridsdotter Balk (Skalm?).

http://runeberg.org/frfinl/0269.html


Ivar Gustafsson (son av Gustaf Nilsson, Tab. 2), till Stor-Särkilaks i Töfsala socken och Strömma-Ruoni i Gustafs socken. Hovjunkare hos konung Johan III 1588. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Kallas 1596 Claes Flemmings hovjunkare. Konfirmerad i besittningen av Strömma och av ett prebendehemman Söderlaks-Vuoris i Töfsala socken 1612-04-02. Deltog i Helsingfors lantdag 1616. Gift omkr. 1590 med Brita Sigfridsdotter, till Strömma, i hennes 2:a gifte (gift 1:o med Henrik Mårtensson Lax, av finsk frälsesläkt), dotter av kyrkoherden i Raumo Sigfrid Balk.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39#TAB_6

[Benedictus]

Jatkan tähän ajatusta Henrik Myllarista.

Tämän sanotaan avioituneen 1530 aikoihin, mikä sopii hyvin tyttärien Valborgin ja Elisabethin ikään ja toimintoihin.

Mikä ei sovi, on Margareta Henriksdotter Myllarin ajoitus.
Margareta avioitui Jacobus Petri Finnon kanssa lultavimmin 1570-luvulla, tämän saatua viran ja vakaan aseman.
Lapset syntyneet ainakin osin 1580-luvulla, joten voidaan olettaa, että Margareta Myllar ei olisikaan yhtävanha kuin sisarensa vaan huomattavasti nuorempi.

Tällöin voidaan epäillä että myös äiti Agnes oli paljon luultua nuorempi, mikä tarkoittaa, että Agnes oli Henrik Myllarin 2. vaimo ja toisten tyttärien äiti olikin joku tuntematon nainen.

Miten Myllarin omaisuus on jaettu lasten kesken?

Agneksen omistama Finbyn tila meni Margaretalle ja tämän puolisoille.
Samoin kaupunkitalo eli Myllarin talo meni Henrik Finnolle.

Valborg Myllar nautti miehensä hallitsemasta Kulhosta ja näkyy myöhemmin Liedon Hiiden omistajana 2 seuraavan miehensä kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999825

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166196
Valborg Myllarin mies Lars Michelsson ja pormestari Michel Krank Elisabeth Myllarin mies.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166629
Michel Krankin perilliset, Hans Skeppare, Lars Trulsson, Henrik Krank.

Tuosta voisi päätellä, että Margaretalla ei ollut osuutta Myllykylään, koska puolisonsa Martinus Theet oli erinomaisen ahne suvun maihin.

Voidaan jopa kysyä, oliko Myllykylä Henrik Myllarin perintöomaisuutta vai oliko se tyttärien äidin peruja eli jonkun joka omisti Myllykylää.

Miten Henrik Myllarin vaimon Agneksen syntyperä muuttuu, jos hän onkin syntynyt vasta joskus 1530-luvun lopulla.

Henrik Mylläri kuoli noin vuonna 1572. Hän maksoi hopeaveroa vielä 1571, mutta 1573 kerätty hopeaveron lisäosa jäi hänen leskensä Agnesin maksettavaksi.[3]
http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/HenrikMyllari.html

[Pekka Hellemaa]

Mikä ei sovi, on Margareta Henriksdotter Myllarin ajoitus.
Margareta avioitui Jacobus Petri Finnon kanssa lultavimmin 1570-luvulla, tämän saatua viran ja vakaan aseman.
Lapset syntyneet ainakin osin 1580-luvulla, joten voidaan olettaa, että Margareta Myllar ei olisikaan yhtävanha kuin sisarensa vaan huomattavasti nuorempi.
En näe tässä mitään ajoitusongelmaa. Jos oletetaan, että Agnes avioitui noin 1530, voidaan myös olettaa, että hän on hyvinkin voinut saada lapsia vielä 1550-luvulla.
Finno sai virkansa 1568. Miksi hän olisi viivyttänyt avioitumistaa 1570-luvulle?
Margareta näyttäisi saaneen lapsia 1580-luvun puoliväliin saakka. Se kelpaa vihjeeksi siitä, että hän oli sisariaan nuorempi, muttei se mitään muuta taida todistaa.



Tällöin voidaan epäillä että myös äiti Agnes oli paljon luultua nuorempi, mikä tarkoittaa, että Agnes oli Henrik Myllarin 2. vaimo ja toisten tyttärien äiti olikin joku tuntematon nainen.

Ei ole mitenkään mahdotonta, että Henrik Mylläri olisi ollut naimisissa jo aiemmin. Vaan tuskinpa löytyy todisteita puolesta tahi vastaan.


Miten Myllarin omaisuus on jaettu lasten kesken?

Agneksen omistama Finbyn tila meni Margaretalle ja tämän puolisoille.
Samoin kaupunkitalo eli Myllarin talo meni Henrik Finnolle.

Tarkoitat varmaan Tennäsiä.



Valborg Myllar nautti miehensä hallitsemasta Kulhosta ja näkyy myöhemmin Liedon Hiiden omistajana 2 seuraavan miehensä kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999825

Kulho oli Skotten palkkatila ja Hiisi yksi Lasse Mickelssonin panttitiloista. Niillä ei siis ole mitään tekemistä Myllärin perinnön jakautumisen kanssa.



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166196
Valborg Myllarin mies Lars Michelsson ja pormestari Michel Krank Elisabeth Myllarin mies.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166629
Michel Krankin perilliset, Hans Skeppare, Lars Trulsson, Henrik Krank.

Tuosta voisi päätellä, että Margaretalla ei ollut osuutta Myllykylään, koska puolisonsa Martinus Theet oli erinomaisen ahne suvun maihin.

Voidaan jopa kysyä, oliko Myllykylä Henrik Myllarin perintöomaisuutta vai oliko se tyttärien äidin peruja eli jonkun joka omisti Myllykylää.

Margaretalla ei ollut osuutta Myllykylään, koska siskojenkin piti saada osansa. Ahne Teit ei voinut tilanteeseen vaikuttaa, koska avioitui Margaretan kanssa vasta hyvän aikaa perinnönjaon.

Henrik Myllärin arvellaan saaneen lisänimensä kotipaikkansa mukaan.


Miten Henrik Myllarin vaimon Agneksen syntyperä muuttuu, jos hän onkin syntynyt vasta joskus 1530-luvun lopulla.

Syntyperä pysyisi edelleenkin tuntemattomana.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=269715#post269715)
Mikä ei sovi, on Margareta Henriksdotter Myllarin ajoitus.
Margareta avioitui Jacobus Petri Finnon kanssa lultavimmin 1570-luvulla, tämän saatua viran ja vakaan aseman.
Lapset syntyneet ainakin osin 1580-luvulla, joten voidaan olettaa, että Margareta Myllar ei olisikaan yhtävanha kuin sisarensa vaan huomattavasti nuorempi.

En näe tässä mitään ajoitusongelmaa. Jos oletetaan, että Agnes avioitui noin 1530, voidaan myös olettaa, että hän on hyvinkin voinut saada lapsia vielä 1550-luvulla.
Finno sai virkansa 1568. Miksi hän olisi viivyttänyt avioitumistaa 1570-luvulle?
Margareta näyttäisi saaneen lapsia 1580-luvun puoliväliin saakka. Se kelpaa vihjeeksi siitä, että hän oli sisariaan nuorempi, muttei se mitään muuta taida todistaa.

Kiitos Hellemaalle vastauksesta.
Mitä haen tässä pohdinnassa on tuo Myllarin tyttärien ikä ja siitä seuraavat avioitumisiät ja perhesuhteet.
Aiemmin jo heitin, että Myllarin leski Agnes voisi olla myös Paraisten khr Elias Simoniksen 2. vaimo Agnes, joiden tytär olisi tuo Paraisten khr Corvinuksen vaimo.
Ajatus lähtee siitä, että Kaarinan Ladjakosken yrittää haltuunsa joku Thomas Simonsson,joka nimensä perusteella sopii Corvinukseksi.

Jos Thomas Simonsson Corvinus on tuo Ladjakosken henkilö, niin mikä olisi se yhteys, jolla yritti tilaa itselleen.

Esitin tuon pormestari Michel Krankin yhteydessä uuden teorian kamreeri Sigfrid Sigfridssonin vaimoista.
Mielestäni ajatus on järkeenkäypä ja tukee lähteitä. Halukkaat saavat kumota sen.

Arvioin, että ajallisesti Barbro Jönsdotter Pytty sopii hyvin myös Sigfrid Sigfridssonin äidiksi joka myöhemmin avioituu Eskil Suikin kanssa.
Koska kamreerilla mainitaan myös Simon Hansson niminen velipuoli, olisi äidillä ollut myös Hans niminen puoliso.
Mielestäni tuossa Pytty käräjälauseessa mainitaan vain, että Thomas Suikki ja Hans Bertilsson hakevat äidinäitinsä perintöä, he ovat myös pormestari Mårten Sigfridssonin valtuutettuja. Siinä ei erikseen mainita, että kyse on myös pormestarin äidinäidistä, voi siis olla hyvinkin myös isänäiti.

Jacobus Petri Finnon lapsista ei näytä olevan mitään tarkkaa tietoa.
Henrik Jacobsson Finno, Hämeenkyrön khr tiedetään ja Johannes Jacobi Finnonius, maininnalla.
Esitin,että Lempäälän khr Jacobus Jacobi Hiisi-Lundensis olisi myös veli, ainakin Liedon Hiiden omistajan Valborg Myllarin persoona tukee ajatusta. Oli siis Finnon vaimon sisar.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34742

Löytyykö muita lapsia?
-----------------------------------
Lähden nyt maalle Joulun viettoon.

Toivotan kaikille Forumilaisille oikein Iloista ja Hauskaa Joulua.

Pentti Kamberg

[virpinissila]

Lainauksia Benedictukselta:

19.12.2015: ”Entäpä Barbro Pytty, jota on pakotettu kamreerin anopiksi. Sopisiko paljon paremmin, että onkin kamreerin äiti?
Pormestari Mårten Sigfridssonin isänäiti. Tällöin toisen pojan nimi Mats sopii myös kuvioon. Mårten olisi kamreerin isänisä ja Mats vaimon isä.”

ja

21.12.2015:"Esitin tuon pormestari Michel Krankin yhteydessä uuden teorian kamreeri Sigfrid Sigfridssonin vaimoista.
Mielestäni ajatus on järkeenkäypä ja tukee lähteitä. Halukkaat saavat kumota sen.
Arvioin, että ajallisesti Barbro Jönsdotter Pytty sopii hyvin myös Sigfrid Sigfridssonin äidiksi joka myöhemmin avioituu Eskil Suikin kanssa.
Koska kamreerilla mainitaan myös Simon Hansson niminen velipuoli, olisi äidillä ollut myös Hans niminen puoliso.
Mielestäni tuossa Pytty käräjälauseessa mainitaan vain, että Thomas Suikki ja Hans Bertilsson hakevat äidinäitinsä perintöä, he ovat myös pormestari Mårten Sigfridssonin valtuutettuja. Siinä ei erikseen mainita, että kyse on myös pormestarin äidinäidistä, voi siis olla hyvinkin myös isänäiti."


Minusta moneen kertaan esillä olleet lähteet tukevat sitä, että Barbro oli Sigfrid Sigfridinpojan anoppi.
Pytyn perinnönjaoissa (KA Loimaan käräjät 5.6.1626: 166v) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846091 ja (KA Loimaan käräjät 6.-8.1638: 275) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846946 puhutaan äidin äidin ja äidinpuoleisista perinnöistä. Veli Pekka Toropainen mainitsee käännöksissään Barbron patronyymiksi Jönsintytär, mitä näissä alkuperäisteksteissä ei sanota (eikä kai missään muussakaan esitetyssä alkuperäislähteessä), mutta Barbron sanotaan olleen Eskil Suikin vaimo kummassakin tekstissä. (Toropaisen teksti Genos 4/2010 kohdassa Pytyn perinnönjaot sivu 147 sekä taulu 7, sivu 152–153, myös https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset ) Mihinkään muuhun puolisoon ei ole pienintäkään viitettä. Toropainen on tauluun 7 kirjannut alkuperäistekstin pätkän (viite väärille käräjille). Minusta 1626 (taulu 7) kyse oli kaikkien kolmen tekstissä mainittujen äidinäidin perinnöstä, joskaan kaikki eivät ilmeisesti olleet paikalla käräjillä. (Toropaisen tekstissä lähdeviitteet taitavat olla väärin päin molemmissa kohdissa).

Voudintileissä (joiden viitteet ja linkit lienen antanut moneen kertaan) vuonna 1591 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 sanotaan ...Sigfridid Sigfridinsson med sin SWÄRE hustru Barbro framledne Eskil Suicks… ja 1592 Barbro MICHELINtyttären, edesmenneen Eskil Suickin lesken kuitissa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 ... MIN MÅGH Sigfrid Sigfriddson… Tämä kait ainoa, missä tähän mennessä esitetty Barbron patronyymi. Eikön näistä kahdesta lähteestä käy ilmi, että kyse on vävystä, vaikka mågh-sanalla onkin muitakin avioliiton kautta sukulaismerkityksiä.


Virpi Nissilä

[virpinissila]

Lisäyksenä edelliseen. Palstalla on vanhaa ruotsia paremmin taitavia, jotka osannevat tulkita sanojen swäre hustru ja mågh merkitykset. Kyse lienee joka tapauksessa sukulaisuudesta avioliiton kautta.

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Korjaus: Toropainen ei kirjoita Barbro Jönsintytär vaan (Jöranin) Yrjöntytär.

Yritin katsoa, olisiko Pytyn sakissa sopivaa Micheliä. Toropainen mainitsee yhden, joka asui Vähäperän kylässä 1626. Taitaa olla myöhempiä polvia.

Virpi Nissilä

[Benedictus]

Voudintileissä (joiden viitteet ja linkit lienen antanut moneen kertaan) vuonna 1591 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 sanotaan ...Sigfridid Sigfridinsson med sin SWÄRE hustru Barbro framledne Eskil Suicks… ja 1592 Barbro MICHELINtyttären, edesmenneen Eskil Suickin lesken kuitissa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 ... MIN MÅGH Sigfrid Sigfriddson… Tämä kait ainoa, missä tähän mennessä esitetty Barbron patronyymi. Eikön näistä kahdesta lähteestä käy ilmi, että kyse on vävystä, vaikka mågh-sanalla onkin muitakin avioliiton kautta sukulaismerkityksiä.


Virpi Nissilä

Kiitoksia Virpi Nissilälle jälleen kerran, että viitsii ja jaksaa kaivaa esiin uudelleen näitä lähteitä, joita koitan murtaa.

Yllä olevasta voimme siis varmasti todeta, että Eskil Suikin vaimo ja kamreerin anoppi oli Barbro Michelsdotter, jonka puoliso Eskil oli kuollut 1591.
Kamreeri Sigfrid Sigfridsson oli aivan ilmeisesti Barbron vävy eli tyttären mies, mikä tulee yllä esille kahdella tavalla vahvistettuna.
Ajankohta yllä oleville lähteille on 1591 ja 1592, jolloin kamreerin mainitaan olleen aviossa Anna Henriksdotterin kanssa.

Toisaalta käräjillä pormestari Mårten Sigfridsson kertoo äitinsä olevan Anna Henriksdotter eikä kukaan muu.
-kuten Latva-Rasku jo aikoinaan ihmetteli, ei Mårten Sigfridsson varmasti kertonut äidikseen ketään muuta kuin oikean äitinsä, sillä silloisessa Turussa jokainen käräjähenkilö tiesi, kuka oli pormestarin äiti, eli ei ollut mahdollisuutta yrittää voittaa Rymättylän tiloja valehtelemalla, että oli eri henkilö äitinä.

Näkisin, että tässä on selvä fakta: pormestari Mårten Sigfridssonin äiti oli Anna Henriksdotter ja 1591-2 isän kamreeri Sigfrid Sigfridssonin anoppi oli Barbro Michelsdotter, Eskil Suikin leski.

Mielestäni ei missään lähteissä ole mainittu kamreerille muuta vaimoa kuin Anna Henriksdotter, jolloin Barbro Michelsdotter on myös ainoa anoppi ja Anna Henriksdotter hänen tyttärensä 1. aviosta.

Mielestäni Barbro Michelsdotterin isäksi sopii aivan hyvin Michel Krank ja 1.puolisoksi Henrik Finskilä. Tilaomistukset ja sukuverkko tukee tätä seikkaa enemmän kuin vanhojen mestarien päättelemä tuntematon Pytty vaimo.

Toropaisen Pytty taulussa 1. on Jöns Henriksson Pytty eli Skinnar.

Kiinostavaa on, että hänen tyttärensä Elinin poika oli Ruotsin Arbogan pormestari ja toisen tyttären Margaretan puoliso säämiskäntekijä Sigfrid Turussa, tämä viittaa, että Pytyn tyttärillä oli naimaarvoa ja sukusuhteita. Olisi kiinnostavaa tietää heidän äitinsä suku.

Mats Sigfridsson vuonna 1626 käräjillä, kuten myös Mårten Sigfridsson ja muut myöhemmin vaativat Pytyltä äidinpuoleista perintöään, siis Anna Henriksdotterin puoleista perintöä.

Koska Pytyn suvusta ei mainita ketään Micheliä, eikä ajallisesti Jöns Pytyn vaimollakaan oikein sovi mieheksi ennen Jönsiä ketään Micheliä, pitää arvella, että ainoa selitys on, että Barbro Michelsdotterin äiti oli Jöns Pytyn tytär mahdollisesti Barbro Jönsdotter, jolla oli tytär Barbro Michelsdotter ja tällä tytär Anna Henriksdotter.
Mahdollisesti oli Barbro Jönsdotterilla 2 tytärtä, koska heidän osakseen Frans Pytty ilmoittaa 17 rahaa, kun taas Dorde Jönsdotterille oli maksettu 34 rahaa.

Barbro Michelsdotter oli Eskil Suikin vaimo, mutta se ei tarkoita, että heillä olisi ollut yhteisiä lapsia.
Thomas Suikin äiti saattoi olla vaikka Margaretan tytär.