Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Djäkn Peder ja Sunneva
Kansainvälisissä sukutietokannoissa (mm. My Heritage) Sunneva Dufvan os. Djäkn isä Peder Djäkn puolisoksi sijoitetaan Katariina Amundsdr Hatt. Tästähän moni suomalainen periytyisi Euroopan hallitsijoista.
Mitä mieltä palstan kielitaitoiset lähdekriitiset suomalaiset sukututkijat ovat, onko kyseessä lähinnä toiveajattelusta kysymys?
Olavi
Tätä aihetta käsiteltiin ainakin täällä joku vuosi sitten Sukuforumillakin tuttujen nimien toimesta:
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?p=5516&sid=ddf3b41d004cb9ee2011e0259b26630a
Terv
Topi
Bodniemi37
17.12.15, 23:15
Tätä aihetta käsiteltiin ainakin täällä joku vuosi sitten Sukuforumillakin tuttujen nimien toimesta:
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?p=5516&sid=ddf3b41d004cb9ee2011e0259b26630a
Linkittämässäsi viestissä mainittu Victor Gröön kuuluu oman tutkimuksemme piiriin. Hänestä kirjoittaa myös Pekka Lappalainen Säämingin historiassaan (I:2, Pieksämäki 1970): "Ahvionsaaren eli Abborholmin säteri. Israel Pistolekorsin säteri oli siirtynyt eversti Adam Pistolekorsille, joka oli v. 1704 myynyt säterirusthollin komissaari Victor Gröönille. Rustholli siirtyi 1720-luvulla Juho Mikkoiselle ja hänen pojalleen Yrjö Juhonp. Mikkoiselle, jotka ostivat rusthollin V. G:n leskeltä, Helena von Borgenilta...".
Helena (ei siis Margareta) von Borgen oli Victor Gröönin 2. puoliso. Hänen ensimmäinen, etunimeltä tuntematon puolisonsa, joka haudattiin 14.3.1697 Käkisalmessa, kuului Winter-sukuun. Helena von Borgen eli tyttäriensä kanssa jo vuonna 1724 leskenä Haminassa (henkikirjatieto, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12083969), mutta kuoli rippikirjamerkinnän perusteella vuoden 1739 lopulla Lappeenrannassa, Haminan vuosien 1732-42 rippikirja (ruotsinkieliset), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=36674214 (s. 12), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=36674284 (s. 64).
Terveisin,
Kansainvälisissä sukutietokannoissa (mm. My Heritage) Sunneva Dufvan os. Djäkn isä Peder Djäkn puolisoksi sijoitetaan Katariina Amundsdr Hatt. Tästähän moni suomalainen periytyisi Euroopan hallitsijoista.
Mitä mieltä palstan kielitaitoiset lähdekriitiset suomalaiset sukututkijat ovat, onko kyseessä lähinnä toiveajattelusta kysymys?
Olavi
Aihetta on käsitelty myös täällä:
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/86031.html?1178913369
Tutkimisiin
Antti Järvenpää
18.12.15, 08:50
Kansainvälisissä sukutietokannoissa (mm. My Heritage) Sunneva Dufvan os. Djäkn isä Peder Djäkn puolisoksi sijoitetaan Katariina Amundsdr Hatt. Tästähän moni suomalainen periytyisi Euroopan hallitsijoista.
Mitä mieltä palstan kielitaitoiset lähdekriitiset suomalaiset sukututkijat ovat, onko kyseessä lähinnä toiveajattelusta kysymys?
Olavi
Olisi ehkä saanut jäädä aikoinaan tuo Peder Torkilsson Djäken kirjoitus kirjoittamatta. Se on kyllä ollut mielessäni koko ajan, kun olen kahlaillut lähteitä ja Peder Torkilsson tulee aina silloin tällöin vastaan, mutta ainakaan itselleni ei ole tullut vastaan Katarina Amundsdr Hatt:a. Lisäksi voisi ihmetellä, ovatko kaikki Peder Diekenit samoja, vai onko heitä useampia saman nimisiä.
Netti ja erilaiset sukututkimussivustus ovat täynnä kevyesti kopioituja tietoja, joille ei löydy mitään lähteitä. Kun syvällä historiassa väitetään jotain, pitäisi aina olla maninta alkuperäislähteestä, josta väitteen voi todentaa. Jos todennusta lähteistä ei ole, tieto on silloin hatusta vedetty tai surutta kopioitu jostakin epäluotettavasta paikasta, toistettiin sitä sitten kuinka paljon hyvänsä tai esitettiin se kuinka arvovaltaisesta kynästä hyvänsä.
Olen koittanut kirjailla itselleni muistiin kaiken oleellisen mikä tulee aina silloin tällöin vastaan koskien tätä Peder Torkilssonia. Laitan oheen sen mitä on tähän mennessä kertynyt (viiteita en tähän liitä, mutta ne ovat olemassa). Tiedot ovat hataroita, osittain ristiritaisia ja osittain kirjattuihin tarinoihin perustuvia. Toisaalta Peder on selkeästi historiallinen henkilö, sillä hän esiintyy myös selkeästi alkuperäis dokumenteissa.
Djäkn Peder Torgilinpojan suku
Peder Torgilinpoika Dieknin alkuperää ei tunneta, mutta viitteitä hänen alkuperästään antavat jotkin hänen elämästään dokumentteihin kirjautuneet asiat. Näistä ehkä merkittävin on tieto, että hänen sanotaan olleen Knut Erikinpojan (Ruotsin ritarihuoneen Kurck-suvun kantaisä) sisaren mies, joskin Peder oli tunnetussa aviossa Margareta Olofintyttären kanssa. Sukutukija Gillinstamin mukaan sekä Peder Dieknin että Knut Erikinpojan tausta on todennäköisesti aateliton, joskin molemmat heistä saivat sittemin rälssivapauden. Huomattavaa on, että he olivat samaa ikäluokkaa valtionhoitaja Sten Sturen kanssa ja että kaikkien heidän kolmen vaakunoissa esiintyy lumpeita »sjöblad».
Pederillä ja Stenillä on kolme ja Knut Erikinpojalla kaksi lummetta Kun lumpeita katsotaan Suomessa esiintyvien rälssi- ja pappismiesten vaakunoissa, havaitaan että myös tuomiorovasti Henrik Wenne sinetissä on kolme lummetta ja myöhemmin Euran khralla Johannes Jacobi Wennen sinetissä on 1 lumme.
Peder Dieknin taustaan on erilaisissa yhteyksissä liitetty emämaa Ruotsi. Joskus sanotaan hänen itsensä olleen linnapäällikkö Ruotsissa ja toisaalla sanotaan hänen vaimonsa olleen Benhammarista (Stora Benhamra kuului Bjelke-suvulle 1300-luvulta aina 1500-luvun alkuun ja sen jälkeen Tott-suvulle) mutta kumpikin tieto on epävarma.
Peder Torgilinpoika Diekn
Peder Djäkn ”i från Sverige”, jonka vaakunassa oli kolme lummetta ”sjöblad”. Hänen sanotaan olleen linnapäällikkö Ruotsista Benhammarista. Vuodet 1457–1488 rajaa sen ajanjakson, jolta Peder Diekenistä löytyy lähdeaineistoa Suomesta. Peder Torgilinpoika mainitaan Turun porvarina , jolle kuningas Kristian antoi rälssivapauden Nauvon, Rymättylän ja Marian kunnissa. Samainen porvari 1465 myi myös laivansa 140 Lyypekin markan hinnasta.
Mika Kallioisen Turun porvareita käsittelevän väitöskirjan mukaan Turun porvareista 1400-luvulla osa oli saksalaisia ja osa silloisen Ruotsin kansalaisia. Varsin monen ruotsalaisen porvarin tausta löytyy Turun ympäristöstä ja on jäljitettävissä, mutta Peder Dieknin alkuperää ei tunneta. Tuohon aikaan osa porvareista saattoi kuulua rälssiin, mutta lähteiden perusteella ei voida päätellä, oliko Peder Dieknin alkuperä rälssissä, porvaristossa vai talonpojissa. Kaiken kaikkiaan hänet tunnettaan varakkaana porvarina. Kaiken lisäksi se, voidaanko Peder Diekn ja Peder Torkellinpoika identefioida samaksi henkilöksi ei ole varmaa.
Peder Dieknin nimeltään tuntematon mahdollinen vaimo oli Laukon Jöns Knutinpojan täti eli Knut Erikinpojan sisar. Toisaalta sanotaan Peder Dieknin tyttären olleen kotoisin Hattulan Mervistä ja hänen äitinsä saman lähteen mukaan kotoisin Ruotsista ”ifrån Sverige i Benhammar” (ks. viite 2 lähteet). Toisaalta mainitaan eräässä panttauskirjeessä Vehmaalla Peder Dieknin leskeksi Margareta Olofintytär.
Margareta Olofintytär oli myöhemmin aviossa Mårten Bengtinpojan kanssa (vht. Bengt Mårtensson ja Valborg Sunentytär (Ille)), joka omisti maata Lohjalla. Mårten Bengtinpojan veli Hans Bengtinpoika Diekn oli Hattulan kihlakunnantuomari, joka omisti Hattulan Merviä, jossa myöhemmin esiintyy Peder Diekn pojan tytär. Margareta Olofintyttärellä oli tästä myöhemmästä aviosta tytär Valborg Martintytär, joka oli aviossa Mickel nimisen miehen kanssa, joka on oletettavasti sama kuin Mickel Diekn, joka 1504 oli Henrik Bidzin lainlukija.
Benhammarin liittäminen Peder Dieknin vaimon juuriin tulee epäselvästä perintöriidasta kahden Dufva-sukuisen ja Benhammarin asukkaan Greger Bengtinpojan (oäkta Folkungaätten) välillä, ja luultavasti kyseessä on vain tätä riitaa varten rakennettu sukutarina, jota ei muilla lähteillä voida tukea. Tämä tieto yhdistettynä siihen, että vaimo oli Knut Erikinpojan sisar ja näin ollen porvarillista alkuperää, tukisi myös Gillinstamin tulkintaa.
Peder Diekn mainitaan Suomessa 1457 Henrik Bitzin Liedossa pitämissä käräjissä turkulaiseksi hovimieheksi. Luther mainitsee hänen olleen mahdolliseti alempaa aatelia ja kotoisin Viipurista. Vuonna 1463 hän sai rälssivapauden tiloihin Kiussaby ja Torsse Nauvossa, Tammas ja Letalax Rymättylässä ja Hirvensalo Mariassa. Vuonna 1465 hän myi laivansa 140 Lyypekin markalla ja samana vuonna Erik Akselinpoika Tott lahjoitti hänelle aution ja kålgårdin Viipurista. Vuonna 1468 hän esiintyy tuomarina Vehkalahdella ja Erik Akselinpoika Tottin linnavoutina Viipurissa. 1473 hänet tavataan lamaannina Pernajassa, jossa hän vahvistaa rajankäynnin Sarvilahden ja Pitkäpään välillä. Vuonna 1482 mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata.
Tukholman raadin pöytäkirjoissa on maininta vuodelta 1487, jossa sanotaan Paimion Kyselen kylästä olevan Peder Djeknin tyttären kuolleen Tukholman porvarien portin luona. Tytär oli ollut porvari Michel Raukan palveluksessa. Tämän vaimo oli lyönyt häntä hellapuulla, ja muutaman päivän sairasteltuaan tytär oli kuollut 1 joulukuuta. Mainitun oikeustapauksen perusteella tiedetään erään Peder Diekenin olleen elossa vielä kesällä 1488, jolloin hän haki Tukholmasta 40 mk sakkorahoja tyttärensä surmasta. 27.3.1517 luovutti Peder Dieknin tytär Naantalin luostarille perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan.
Peder Diekn nimisten maaomaisuus käsitti ainakin seuraavat tilat: Kivi ja Toras Nauvossa, Letelax ja Tammas Rymättylässä, tila Hirvesnsalossa Mariassa, autio (harmaaveljesten luostarin naapurissa) ja ”kaalitarha” Viipurissa, Reinila (28 tankoa maata) Vehmaalla, Storgård ja kalastamo Lapjoella ja Kyysilä Paimiossa, joista viimeksi mainittu ainakin 1487 oli erään Peder Diekenin asuinkartano.
Peder Nilsson Djäkn
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00495815&tree=LEO
Nils (son av Bengt, Tab, 1). Kallas »välbördig man». Besökte i Åbo riksföreståndaren Sten Sture 1488 och förevisade handlingar rörande sin släkts arvgods samt fick dem vidimerade. Slottsloven på Viborg 1495. Lagman i Karelen. (Medd. av J. W. Ruuth i Helsingfors. Gift med Sunneva Djekn, dotter av Peder Djekn.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Dufva_i_Finland_nr_95#TAB_10
[QUOTE=Antti Järvenpää;269575]Olisi ehkä saanut jäädä aikoinaan tuo Peder Torkilsson Djäken kirjoitus kirjoittamatta. Se on kyllä ollut mielessäni koko ajan, kun olen kahlaillut lähteitä ja Peder Torkilsson tulee aina silloin tällöin vastaan, mutta ainakaan itselleni ei ole tullut vastaan Katarina Amundsdr Hatt:a. Lisäksi voisi ihmetellä, ovatko kaikki Peder Diekenit samoja, vai onko heitä useampia saman nimisiä.
QUOTE]
Päinvastoin, tämä oli hyvin kiinnostavaa pohdiskelua ja hyvä kun kirjoitit !
Aihe kiinnosta siinäkin mielessä, että jonkin arvauksen mukaan Pederin ja Sunnevan pitäisi olla omiakin esivanhempiani - kuten tuhansien muidenkin.
Ainakin genealogics.org ja parin muun tiedoston mukaan Hattin puoliso olisi Peder Nilsinpoika Djäkn eikä Torgilsson.
Terv
Topi
< Päinvastoin, tämä oli hyvin kiinnostavaa pohdiskelua ja hyvä kun kirjoitit !
Aihe kiinnosta siinäkin mielessä, että jonkin arvauksen mukaan Pederin ja Sunnevan pitäisi olla omiakin esivanhempiani - kuten tuhansien muidenkin.
Ainakin genealogics.org ja parin muun tiedoston mukaan Hattin puoliso olisi Peder Nilsinpoika Djäkn eikä Torgilsson. >
Samaa mieltä!
Tämä keskustelupalstahan on juuri oikea areena hypoteeseille ja vastaväitteille sekä muiden mielipiteiden saamiselle oletuksille.
Ei kai kukaan suoraan sellaisenaan merkitse sukupuihinsa tietoja. Kyllähän luettu täytyy aina ensin ymmärtää ja sitten tarkistaa omiin tietoihinsa verraten. Tietysti hyvä olisi aina merkitä myös lähteet tietojensa tueksi.
Jatka samaan tyyliin!
Djäkn Peder Torgilinpojan suku
Peder Torgilinpoika Dieknin alkuperää ei tunneta, mutta viitteitä hänen alkuperästään antavat jotkin hänen elämästään dokumentteihin kirjautuneet asiat. Näistä ehkä merkittävin on tieto, että hänen sanotaan olleen Knut Erikinpojan (Ruotsin ritarihuoneen Kurck-suvun kantaisä) sisaren mies, joskin Peder oli tunnetussa aviossa Margareta Olofintyttären kanssa. Sukutukija Gillinstamin mukaan sekä Peder Dieknin että Knut Erikinpojan tausta on todennäköisesti aateliton, joskin molemmat heistä saivat sittemin rälssivapauden. Huomattavaa on, että he olivat samaa ikäluokkaa valtionhoitaja Sten Sturen kanssa ja että kaikkien heidän kolmen vaakunoissa esiintyy lumpeita »sjöblad».
Antille ystävällisesti: Korjaa hyvä mies tuo punainen teksti. Kyseessähän on hieman enemmän kuin sukutukija Gillinstam (http://fornminnesforeningen.com/2013-fil-dr-hans-gillingstam/).
____________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Voisiko joku täsmentää käsitettä "AATELINEN" tai antaa suomenkielisiä lähteitä Ruotsin ja ehkä myös Tanskan, Saksa/Puolan, Hollanin, Britanian käytännöstä.
Minulle on jäänyt käsitys että Unioni kuninkaiden aikana 1300-1400 suomalaisille suvuille myönnettiin rälssikirjoja (verovapautta ratsumiehen varustamisesta). 1600-luvulla perustettiin ritarihuoneet niin Ruotsiin kuin Suomeen, joihin otettut suvut muodosti AATELIS säädyn. Ruotsin suurvalta pyrkimyksien myötä oli kehittynyt erilaisia verovapauksia, joita 1600 luvun puolenvälin reformissa purettiin, ja erikseen puhuttiin "vanhoista rälssisuvuista"
Oliko nuo Unioniajan vanhat ruotsalaissuvut vastaavia vanhoja rälssisukuja? Nitä kai Tukholman verilöylyssä hävitettiin? Minkälainen oli Tanskan käytäntö? Sieltähän tuli useita hallintosukuja Suomeen? Vastaavasti kauppa kesteinä Hollanista. Kauppiaat ja hallinosuvut nykykielellä käsittääkseni hyvin kotoutuivat vanhojen suomalaissukujen kanssa. Tallinna ensin isona Hansakaupunkina ja myös Latvia/Puola/Saksa myöhemmin osana Ruotsia tuotti Suomeen sikäläisiä rälssi-/aatelissukuja ja päinvastoin.
Perämeren kahden puolen (pohjanmaalla) syntyi muuttoliike, jota kutsutaan Sursill-suvuiksi. Oliko molemmin puolin Perämerta käytäntö ettei rälssi-/aatelissukuja syntynyt? Kyllä sieltäkin hieman ajan viiveellä nousi hallintomiehiä aatelissäätyyn.
Olavi
Lyhyt vastaus Olanykille: rälssivapaus ja aatelisarvo liittyvät yhteen mutta ovat tarkasti ottaen kaksi eri asiaa. Rälssiä voi olla ilman aatelisarvoa mutta ei aatelisarvoa ilman rälssiä.
Aatelin kriteerit määriteltiin vuoden 1569 aatelisprivilegioissa. Ritarihuoneen perustaminen 1625 merkitsi, että rälssin piiristä erottautui aatelisto suljetuksi säädyksi. Seulontakaudella 1569-1625 karsittiin ne suvut, jotka eivät täyttäneet kriteerejä. Pääkriteerinä oli kuninkaan myöntämä rälssi- tai aateliskirje. Kun suomalaisia sukuja kirjoitettiin ritarihuoneeseen, hyväksyttiin yleensä 1400-luvun rälssikirjeet, vaikka niissä vain harvoin annettiin vaakuna. Kun tämän johdosta protestoitiin vuoden 1634 valtiopäivillä, maamarsalkka ilmoitti, että on lähdetty siitä ettei vaakunaa siihen aikaan aina merkitty ”itse rälssikirjeeseen”. Vaasa-kuninkaiden kirjeissä oli tarkasti kuvattu vaakuna. Ritarihuoneeseen kirjoitettavan tuli esittää kirjeestä alkava mieslinjainen sukujohto. Sen hyväksyminen oli vaihtelevaa, joskus pääsi läpi sukulinjoja, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet vääriksi, joskus taas oltiin liiankin kriittisiä ja hyväksyttiin vasta hovioikeuden päätös.
Suomenkielisiä lähteitä ei ole olemassa, eihän silloin ollut edes nykyistä suomen kieltä vaan ainoastaan murteita. Olisi siis paras oppia ruotsia, jotta voisi käyttää ainakin Carpelanin ja Elgenstiernan sukutauluja.
H. I.
Kansainvälisissä sukutietokannoissa (mm. My Heritage) Sunneva Dufvan os. Djäkn isä Peder Djäkn puolisoksi sijoitetaan Katariina Amundsdr Hatt. Tästähän moni suomalainen periytyisi Euroopan hallitsijoista.
Mitä mieltä palstan kielitaitoiset lähdekriitiset suomalaiset sukututkijat ovat, onko kyseessä lähinnä toiveajattelusta kysymys?
Olavi
Hei,
En tiedä enkä käytä My Heritagen tietoja ollenkaan, mutta sain tietokannastani tuollaisen juonnon:
Esivanhempien polku
I
Birger Magnusson, Jarl in Sweden, Regent of Sweden 1251, s. noin 1200, k. 1.10.1266 Bjälbo
(Leo van de Pas XIV-307-4; Ebeling XXIII:2307929; ES NF/II Tafel 116 Die Folkunge II, 1250-1364 Könige von Schweden, 1319-1364 und 1380-1387 Könige von Norwegen, 1376-1387 Könige von Dänemark; E 770; NGA 182)
Ingeborg Eriksdotter of Sweden, s. 1212, k. 17.6.1254
(Leo van de Pas XV-153-2; ES NF/II Tafel 115; E 771; NGA 540)
II
Magnus Birgersson (Ladulås) (Folkunge), King of Sweden, s. noin 1240, k. 18.12.1290 Visingsö
(Leo van de Pas XV-394-5; ES NF/II Tafel 116; E 828; NGA 246)
Hedwig von Holstein, s. 1262, k. noin 1325
(Leo van de Pas XVI-593-1; E 829)
III
Birger Magnusson, King of Sweden 1290-1319, s. 1280, k. 31.5.1321 Sjaelland
(ES NF/II Tafel 116; NGA 391)
Margarete of Denmark, k. 2.3.1341
(Leo van de Pas XVI-205-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 497)
IV
Magnus Birgersson (Folkunge), s. 9.1300 Stockholm, k. 27.10.1320 Stockholm, murdered
(Leo van de Pas XVII-258-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 623)
N.N.
V
Katarina Magnusdotter https://www.adelsvapen.com/medeltidsvapen/Folkungar/p09a6980ea.html
Ingemar Ragvaldsson
VI
Kristina Ingemarsdotter (ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
Amund Hatt d.y., Riddare, värmlandslagman
(ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
VII
Katarina Amundsdotter Hatt
(ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
Peter djäkn eller Peter Nilsson
(ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
VIII
Bonde Petersson http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-admin.cgi?action=quick&do=print&HTTP_REFERER=576/86031&postindex=580559
N.N.
IX
Margareta Bondesdotter, k. noin 1500
http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-admin.cgi?action=quick&do=print&HTTP_REFERER=576/86031&postindex=580559
1.Knut Brynjulfsson (Roos af Hjelmsäter), k. 1444-56
2.Otte Torbjörnsson (fågel), k. 1475
Ystävällisesti
______________________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Knut Brynjulfsson, (son av Brynjulf Jonsson, tab 6). Var väpnare 1437-02-20. Ingick förlikning med sina norska fränder om Holdeby Tunöen Upplät 1438 åt välboren man Erik Pedersson två gårdar i Husby-Sjutolft och två gårdar i Hummelsta i Löts socken, båda i Uppsala län, vilka han ärvt efter sin farmoder Birgitta Knutsdotter. Ägde gårdar i Norge, Värmland och Närke. Levde 1444-06-29, då han beseglar ett brev, men var död 1456-03-23. [1]. Gift 1:o 1440-02-19 (morgongåvobrev) Norby med Ingegerd Magnusdotter, då han gav henne i morgongåva tre gårdar i Rynninge i Längbro socken, och Dyringe i Mosås socken, båda i Örebro län. Gift 2:o med Margareta Bondesdotter (fyrdelad sköld) i hennes 1:a gifte (gift 2:o före 1456-03-23 med hövdismannen och häradshövdingen i Värmland, väpnaren Otte Torbjörnsson). Levde ännu 1500-03-31, dotter av Bonde Petersson.
Barn:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Roos_af_Hjelms%C3%A4ter_nr_51#TAB_7
Hafthor Jonsson. Riddare och riksråd. Baron. Ägare av stora jordagods i skilda delar av landet. Vid konung Håkons död 1319 en av förmyndarna för den treåriga tronföljaren Magnus Eriksson. Levde 1331, troligen bosatt på Suderheim (RKn.), men enligt annan uppgift (N. F.) död 1320. Gift 1302 med Agnes, dotter av konung Håkan Magnusson.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Roos_af_Hjelms%C3%A4ter_nr_51
https://nbl.snl.no/Agnes_H%C3%A5konsdatter
Pekka Hiltunen
23.12.15, 00:57
Kun suomalaisia sukuja kirjoitettiin ritarihuoneeseen, hyväksyttiin yleensä 1400-luvun rälssikirjeet, vaikka niissä vain harvoin annettiin vaakuna. Kun tämän johdosta protestoitiin vuoden 1634 valtiopäivillä, maamarsalkka ilmoitti, että on lähdetty siitä ettei vaakunaa siihen aikaan aina merkitty ”itse rälssikirjeeseen”
Näin tietenkin on. "Ikiaikaisen aatelin" kohdallahan vaakuna ei yleisesti useinkaan viitannut tiettyyn sukuun, vaan lähinnä tilaan, kylään tai paikkakuntaan: vaakunan tehtävänä oli vain viestittää omille siitä, että kenen kaakkia ratsastettiin kentälle (ja ratsailta laskeutumisen jälkeen sitten ryhdyttiin itse taistelun tuoksinaan - jalkamiehinä), eli mihin falangiin tai yksikköön kuuluttiin, jotta saatiin rivit pitämään ilman turhaa torvisoittoa. Vasta lämminverihevosen käyttöönoton jälkeen Ruotsissakin palkkasotureista mallia ottaen muodostui ratsumiehen ja hänen henkensä pitimiksi kouluttamansa ratsun muodostama taisteluyksikkö eli ratsukko, joka tunnistettiin yksilöllisestä ja aateloimisen yhteydessä sukutunnukseksi muodostetusta kilpikuviosta. Tietenkin oli ylhäisaatelistolla sukutunnuksensa jo ennen historiallista aikaamme, mutta ratsumies ei voinut periä isäntänsä vaakunaa ilman sukulaisuutta. Ehkä tähänkin liittyen keskustelut vanhimmista "aatelissuvuistamme" herättävät aina suurta intohimoa.
PH
Erkki A Tikkanen
23.12.15, 22:28
Hei,
En tiedä enkä käytä My Heritagen tietoja ollenkaan, mutta sain tietokannastani tuollaisen juonnon:
Esivanhempien polku
I
Birger Magnusson, Jarl in Sweden, Regent of Sweden 1251, s. noin 1200, k. 1.10.1266 Bjälbo
(Leo van de Pas XIV-307-4; Ebeling XXIII:2307929; ES NF/II Tafel 116 Die Folkunge II, 1250-1364 Könige von Schweden, 1319-1364 und 1380-1387 Könige von Norwegen, 1376-1387 Könige von Dänemark; E 770; NGA 182)
Ingeborg Eriksdotter of Sweden, s. 1212, k. 17.6.1254
(Leo van de Pas XV-153-2; ES NF/II Tafel 115; E 771; NGA 540)
II
Magnus Birgersson (Ladulås) (Folkunge), King of Sweden, s. noin 1240, k. 18.12.1290 Visingsö
(Leo van de Pas XV-394-5; ES NF/II Tafel 116; E 828; NGA 246)
Hedwig von Holstein, s. 1262, k. noin 1325
(Leo van de Pas XVI-593-1; E 829)
III
Birger Magnusson, King of Sweden 1290-1319, s. 1280, k. 31.5.1321 Sjaelland
(ES NF/II Tafel 116; NGA 391)
Margarete of Denmark, k. 2.3.1341
(Leo van de Pas XVI-205-5; ES NF/II Tafel 100; NGA 497)
IV
Magnus Birgersson (Folkunge), s. 9.1300 Stockholm, k. 27.10.1320 Stockholm, murdered
(Leo van de Pas XVII-258-1; ES NF/II Tafel 116; NGA 623)
N.N.
V
Katarina Magnusdotter https://www.adelsvapen.com/medeltidsvapen/Folkungar/p09a6980ea.html
Ingemar Ragvaldsson
VI
Kristina Ingemarsdotter (ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
Amund Hatt d.y., Riddare, värmlandslagman
(ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
VII
Katarina Amundsdotter Hatt
(ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
Peter djäkn eller Peter Nilsson
(ÄSF I:2, Sparre af Hjulsta och Ängsjö, Tab. 11., s. 197a)
VIII
Bonde Petersson http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-admin.cgi?action=quick&do=print&HTTP_REFERER=576/86031&postindex=580559
N.N.
IX
Margareta Bondesdotter, k. noin 1500
http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-admin.cgi?action=quick&do=print&HTTP_REFERER=576/86031&postindex=580559
1.Knut Brynjulfsson (Roos af Hjelmsäter), k. 1444-56
2.Otte Torbjörnsson (fågel), k. 1475
Ystävällisesti
______________________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Suunnilleen näin minäkin olen kerännyt tiedot. Margareta Bondesdotter ja miehensä Knut Brynjulfsson kun ovat esivanhempiani ja tuo edellä mainittu Peder Nilsson Djäkn ei ole sama henkilö, joka olisi Sunnevan isä. Djäkn ei ole varsinainen sukunimi vaan nimi, jota on käytetty "opiskelleelle "ihmiselle. Siten kaikki Djäkn-nimiset eivät ole sukua keskenään. Tiedossani ei ole mitään yhteyttä näiden kahden Peder Djäknin kanssa, ei sukulaisuutta, ei mitään. Toinen toimi Suomessa, toinen Ruotsissa.
Noita Sparre-yhteyslinkkejä kyllä ihmettelen. Lomailen parhaillaan Suomessa ja ÄSF:t jäi tuonne Välimerelle, joten en voi nyt tarkistaa noita linkkejä.
Näistä Ossianin listan ihmisistä minulla on n. 20 vuoden verran kerättynä tietoja, eli aika monta kansiollista :cool:
Suunnilleen näin minäkin olen kerännyt tiedot. Margareta Bondesdotter ja miehensä Knut Brynjulfsson kun ovat esivanhempiani ja tuo edellä mainittu Peder Nilsson Djäkn ei ole sama henkilö, joka olisi Sunnevan isä. Djäkn ei ole varsinainen sukunimi vaan nimi, jota on käytetty "opiskelleelle "ihmiselle. Siten kaikki Djäkn-nimiset eivät ole sukua keskenään. Tiedossani ei ole mitään yhteyttä näiden kahden Peder Djäknin kanssa, ei sukulaisuutta, ei mitään. Toinen toimi Suomessa, toinen Ruotsissa.
Noita Sparre-yhteyslinkkejä kyllä ihmettelen. Lomailen parhaillaan Suomessa ja ÄSF:t jäi tuonne Välimerelle, joten en voi nyt tarkistaa noita linkkejä.
Näistä Ossianin listan ihmisistä minulla on n. 20 vuoden verran kerättynä tietoja, eli aika monta kansiollista :cool:
Hei,
Laitan ÄSF:stä koneelleni kopioimani tekstin, jotta voit rauhassa viettää Joulua:)
1. Fader Svensson. Levde 18.4 1382 (UUB perg) men var död 1389 (RPB, nr 2405). Ägde jord i Siende hd i Västmanland och Villåttinge hd i Södermanland (UUB perg 13.4 1382; RPB, nr 2405). - Gift före 1389 (RPB, nr 2405) med Katarina Amundsdotter, som var dotter av riddaren och värmlandslagmannen Amund Hatt d. y. (RA perg 10.7 1447) och Kristina Ingemarsdotter (RA perg 13.12 1453 jämfört med att hennes systers man Magnus Logason (schackrutad balk) utfärdat RPB, nr 2405; svågerlaget med Magnus Logason framgår av RA perg 8.7 1432 och K. H. Karlsson i NHT 4: 2, s. 158). Katarina levde ännu 1419 och då var omgift med en Peder djäkn eller Peder Nilsson (SD, nr 2590). C. I. Ståhles uppgift i Nationen och hembygden 5, s. 85, not 22, att en Hemming Hatt var Fader Svenssons son, vilar på feltolkning av Hemmings sigillinskription vid RA perg 1.7 1440; den nyligen i Eskilstuna påträffade sigillstampen visar, att dennes patronymikon ej var Fadersson utan Pedersson (påpekande av fil. lic. Sune Zachrisson, Uppsala), d. v. s. han var son till Fader Svenssons änka i hennes äktenskap med Peder djäkn.
Hyvä Joulun toivotuksin
______________________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Sven Fadersson (son av Fader Birgersson Tab. 2). Gift 1:o före 1345 med Ragnhild Filipsdotter, dotter av Filip Ragvaldsson (Lindöätten). Gift 2:o med en dotter till Brud Benason (Lejonansikte)
Barn:
1. Elin Svensdotter. Gift med mecklenburgska riddaren Johan von Schönberg som levde ännu 1394.
1. Fader Svensson. Gift före 1389 med Katarina Anundsdotter, dotter av riddaren Anund Hatt och Kristina Ingemarsdotter i hennes första gifte (gift 2:o med Peder djäkn)
2. Katarina Svensdotter. Gift med Halsten Petersson (båt) som tidigare varit gift med Kristina Jonsdotter.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sparre_av_Hjulsta_och_%C3%84ngs%C3%B6#TAB_11
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=6239
Erkki A Tikkanen
25.12.15, 13:12
Hei,
Laitan ÄSF:stä koneelleni kopioimani tekstin, jotta voit rauhassa viettää Joulua:)
...
Hyvä Joulun toivotuksin
______________________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Kiitos Ossian, nämä Katarinan ensimmäisen miehen tiedot ovat yhtenevät hänen toisen miehensä yhteydessä olevien tietojen kanssa.
Hyvät joulun jatkot kaikille Katarinan jälkeläisille ja totta kai myös muille :)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.