Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sääksmäen Sexmontanus ja Bergman
Voisiko joku kertoa Sääksmäen Sexmontanus pappissuvun (Turun hiippakunnan paimenmuisto, W. Walli: Montan-suvuista. Genos 29(1958), Bergman rälssisuvun (Jully Ramsey: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden) ja Bergman talonpoikassuvun sukulaisuudesta 1600-luvulla. Wikipediassa sanotaan Bergman-suvun olevan sääksmäkeläisen Sexmontanus-Montanus suvun talonpoikaistunut haara (fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Tapola).
Esivanhempani Mickell Jacobsson ifrån Lemppälä s:n Ingilä by, ja J. (jungfru) Anna Nilsdotter ifrån Huittulaby, vihittiin 6 joulukuuta 1696 Sääksmäellä. Tällöin toisena adventtipyhänä vietettiin Sääksmäen Huittulassa kaksoishäitä. Toinen hääpari oli Annan sisar J. Ingeborgh Nilsdotter ifrån Huittila by ja Hend. Person ifrån Pelckäne s:n Laidick (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14519&pnum=79).
Kummankin sisaruksen kohdalla löytyy Hiskin vihkimistiedoissa kommentti ”_jonkun lisäys: Bergman” (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t7819287).
Heikki Impola käyttää nimeä ”Anna Bergman (Sexmontanus)” Mikko Jaakonpojan puolisosta Häkärlän ratsutilalta Sääksmäen Huittulasta artikkelissaan ”Säätykiertoa eräässä satakuntalaisessa talollissuvussa Ruotsin ajalla.” (Genos 4.1960).
Jully Ramseyn mukaan Karl Bergman, k.1722, omisti Huittulan ratsutilan Sääksmäellä. Hänen puolisonsa oli Anna Olofsdotter, k. 1750. Ratsutilan perijä oli heidän vanhempi poikansa Gustaf, s. 8/8 1700; 1:n puoliso Maria Mattsdotter ja 2:n puoliso Katarina Speitz. Ramsey kirjoittaa Karl Bergmanin isän olevan Karl Bergman,”Kvartermästare vid öfverste C.J. Baranoffs reg:te. Död 4/12 1676 i slaget vid Lund”. Viimeksimainitun isä oli Sääksmäen Kemmolan omistaja Göran Bergman. Bergman-suku oli saksalainen aatelissuku Pommerista ja tuli Suomeen Göran Bergmanin sotilasuran kautta. Hänen poikansa ja pojanpoikansa palvelivat myös Ruotsin armeijassa (http://runeberg.org/frfinl/0025.html, sivu 20-21).
Tämä Carl Bergman on kompastuskiveni. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan SAY 1693 Huittulan Häkärlän omistajana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=650331). Yksityisissä sukuselvityksissä esiintyy, luultavasti tämä sama, Carl Bergman Huittulan Härkärlästä nimellä Carl Nilsson Bergman. Hänet esitetään olevan Nicolaus Sexmontanuksen poika. Voisiko joku ystävällisesti selvittää näitä sukulaissuhteita.
Miisamaija
16.12.15, 01:29
Hei,
huomasin, että näillä sivuilla oli selvitystä mainitsemistasi suvuista ja mm. Carl Bergmanista. /R
http://sukuajahistoriaa.blogspot.fi/2015/08/hirvijarvelaisten-jaljestysta.html
http://sukuajahistoriaa.blogspot.fi/2015/08/sexmontanus-saaksmaelta.html
Hei
Ramsey kirjoittaa Karl Bergmanin isän olevan Karl Bergman,”Kvartermästare vid öfverste C.J. Baranoffs reg:te. Död 4/12 1676 i slaget vid Lund”. Viimeksimainitun isä oli Sääksmäen Kemmolan omistaja Göran Bergman. Tämä on virheellistä tietoa jonka voi todeta jo Sääksmäen syntyneiden luettelon perusteella jonka mukaan Carl on Nilsson joka jatkaa isänsä jälkeen Huittulan Häkärlän omistajana.
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
22.12.1698 23.12.1698 Kärssä Carll Nilsson Anna Olofd:r Beatha
8.8.1700 10.8.1700 Huittula Carll Bergman Anna Olofsd:r Gustaff
12.11.1702 14.11.1702 Huittula Carll Bergman Anna Olofsd:r Nils
25.12.1704 28.12.1704 Huittula Carl Nijlsson Anna Olofsd:r Hedwig
2.8.1707 3.8.1707 Huittula Carll Nilss: Bergman Anna Olofsd:r Ingeborg
3.11.1710 4.11.1710 Carl Bergman Anna Olofsd:r Thomas
Keräsin muistiinpanojani perheestä tuonne http://karisalmi.fi/bergman.htm
Mainittakoon Miisamaijan viittaamaan blogiin Bergman-Sexmontanus liittyen: kyseinen blogi on minun kirjoittamani. Esittämäni Bergman-sukujohto avautui minulle Esko Karisalmen julkaiseman tutkimuksen avustamana, josta tässä samalla kiitokseni. Hänen esityksensä pohjalta kävin läpi omia aiempia tiedonjyviäni, SSHY:n ja SAY:n dokumentteja Sääksmäeltä (joihin Esko on myös viitannut) jne.
Omasta puolestani olen edelleen vakuuttunut Eskon esittämään polveutumiseen kunnes toisin todistetaan. Mihin sitten Ramsayn esitys kenttävääpeli Karl Bergmanin osuudesta Huittulaan perustuu? Lieneekö joku jo tutkinut asiaa? Minulle tämä olikin tyystin uusi tuttavuus. Olisihan tuo kai selvitettävä ettei jää kiusaamaan...
Terveisin
JP Mattjus
< Bergman-Sexmontanus liittyen: kyseinen blogi on minun kirjoittamani. Esittämäni Bergman-sukujohto avautui minulle Esko Karisalmen julkaiseman tutkimuksen avustamana, josta tässä samalla kiitokseni. Hänen esityksensä pohjalta kävin läpi omia aiempia tiedonjyviäni, SSHY:n ja SAY:n dokumentteja Sääksmäeltä (joihin Esko on myös viitannut) jne.
Omasta puolestani olen edelleen vakuuttunut Eskon esittämään polveutumiseen kunnes toisin todistetaan. Mihin sitten Ramsayn esitys kenttävääpeli Karl Bergmanin osuudesta Huittulaan perustuu? Lieneekö joku jo tutkinut asiaa? Minulle tämä olikin tyystin uusi tuttavuus. Olisihan tuo kai selvitettävä ettei jää kiusaamaan...>
Hei!
Taitaapakiusata muitakin:
Maskun Maksmäen Montanukset --> Maexmontanus
Sääksmäen Montanukset ---> Sexmontanus
mutta jos aavistukseni ovat oikeat lyijykynällä merkityt Montanat viittaavat kappalaiseen, apupappiin Gabriel Maxmontanukseen, s. n. 1610, joka lienee vaikuttanut Sääksmäellä, kuten veljensäkin. Siellä on niin monta Mikkoakin sukupolvissa.
Bergman saattaisi liittyä Nils Jacobsoniin Maexmontaniin Gertrud Jacobssonin kautta ja sitä kautta Hahlin sotilaisiin/rusthollareihin Lempäälässä ja Asikkalan/Heinolan Hujansaloon? Tutkimatta ovat sotilaiden ja rusthollareiden elämäntiet?
Tutkimisiin
Montan-Montanus-Maxmontanus sukuja on useita eri juurista lähtöisin. Aihetta on käsitelty mm Genos 29(1958), s. 85-101 http://www.genealogia.fi/genos-old/29/29_85.htm
T: JP
Tulin kosketukseen Sexmontanus-Bergman- suvun kanssa jo nuoruudessani, kun selvitin omaan sukuuni läheisesti liittyvää Tyrvään Liuhalan Knuutilan sukua. Knuutilan Michel Jakobsson (1667-1726) oli rusthollari ja valtiopäivämies Jakob Johansson Knuutilan nuorin poika ja suvun Lempäälän haaran kantaisä. Hänen veljiään oli mm. profssori Anders Wanochius (alk. Liuhander). Michel Jakobsson peri sedältään Lempäälän kappalaiselta Thomas Liuhanderilta Miemolan Inkilän ratsutilan ja muutamat hänen lapsensa käyttivät nimeä Liuhander. Hän oli naimisissa Anna Sexmontanuksen kanssa, jolla oli myöhemmin nimi Bergman. Olen kirjoittanut Knuutilan suvusta Genoksessa n:o 4/1960. (Ks. myös Genos 2003:167).
Anna Sexmontanus-Bergman oli Sääksmäen kappalaisen Nicolaus Sexmontanuksen ja Hedvig Paltheniuksen tytär. Sexmontanus omisti Sääksmäellä Häkärlän ratsutilan, joka periytyi hänen Bergman-nimisille jälkeläisilleen. En ole tutkinut Bergman-sukua tarkemmin. Saamieni tietojen mukaan suvun jäsenillä on Hedvig Paltheniuksen äidin Anna Nödingin kautta esipolvia ulkomaisissa hallitsijasuvuissa. Muutenkin halveksivat puheet jonkin suvun "talonpoikaisuudesta" tuntuvat sopivan huonosti nykyaikaan.
Tulen ehkä myöhemmin, kun on enemmän aikaa, pohtimaan Sexmontanus-suvun alkuperää.
Henrik Impola
< Hän oli naimisissa Anna Sexmontanuksen kanssa, jolla oli myöhemmin nimi Bergman. Olen kirjoittanut Knuutilan suvusta Genoksessa n:o 4/1960. (Ks. myös Genos 2003:167).
Anna Sexmontanus-Bergman oli Sääksmäen kappalaisen Nicolaus Sexmontanuksen ja Hedvig Paltheniuksen tytär. Sexmontanus omisti Sääksmäellä Häkärlän ratsutilan, joka periytyi hänen Bergman-nimisille jälkeläisilleen. En ole tutkinut Bergman-sukua tarkemmin. Saamieni tietojen mukaan suvun jäsenillä on Hedvig Paltheniuksen äidin Anna Nödingin kautta esipolvia ulkomaisissa hallitsijasuvuissa. Muutenkin halveksivat puheet jonkin suvun "talonpoikaisuudesta" tuntuvat sopivan huonosti nykyaikaan.
Tulen ehkä myöhemmin, kun on enemmän aikaa, pohtimaan Sexmontanus-suvun alkuperää. >
Kiitos molemmille lähdevihjeistä!
Minullakin on vielä selvittämättä tarkemmin Kaapo (Gabriel) ja Vappu (Walborg) Maexmontanus, jotka vaikuttivat Sääksmäen tienoilla. Nuo asuinpaikat tuntuvat vaihtelevan pappilasta ja kirkonkirjat ovat siellä ja täällä, kun rohmusivat huonoon tilaan menneitä asuintiloja omistuksiinsa. Vrt. liite.
Tutkimisiin
Hei
Sääksmäen Voipaalan kylän Kemmolan omistajista voidaan mainita Suomen salpietarikeittämöiden tarkastaja Anders Ericsson joka mainitaan Kemmolassa vuodesta 1612 alkaen ja jolle Kustaa Adolf myöntää verovapauden em Kemmolan verotilaan kirjeellään 26.4.1628. Anders Ericsson mainitaan Kemmolassa sitten läänintileissä vuoteen 1636 asti jolloin lienee kuollut vaikka maakirjassa nimi esiintyy vielä 1660-luvulla.
Anders Ericssonin kuoleman jälkeen Kemmolassa mainitaan vuodesta 1638 alkaen fru Margareta Martens eli Mårtensdotter jolle Kemmolan lienee läänitetty.
Margareta Mårtensdotter mainitaan Kemmolassa 1660-luvun loppuun asti, 1664 alkaen leskenä.
Göran tai Jürgen Bergman mainitaan ensimmäisen kerran Hämeen linnan päällikkönä 1655 jolloin hänen puolisona on Anna Margareta Grull, 1655 henkikirjassa Anna Grulle. Pariskunnan tytär Margareta Elisabet on syntynyt jo ennen Hämeenlinnaan muuttoa noin 1652, viitteenä mm käräjät Hämeelinnassa 14.7.1696.
Jully Ramsayn esittämä väite että Göran Bergman olisi perinyt Kemmolan ensimmäisen puolisonsa (Margaretan, Jutikkala Margareta Martensin) vanhemmilta ei siis voi pitää paikkaansa vaan Kemmola lienee osoitettu kruunun toimesta linnanpäällikön kuoleman jälkeen hänen leskensä elatukseksi. Mielestäni Anna Margeta Grull oli siis Bergmanin ensimmäinen ja ainoa puoliso.
Lisäksi kun Ramsayn tiedot 1722 kuolleesta Carl Bergmanista ovat virheelliset herää epäilys kuluuko Ramsayn mainitsema "Karl Bergman,”Kvartermästare vid öfverste C.J. Baranoffs reg:te. Död 4/12 1676 i slaget vid Lund myöskään linnanpäällikön jälkeläisiin.
Huittulan Häkärlän Bergmanien kanssa em Bergmaneilla ei ole yhteyttä eikä pidä myöskään sekoittaa sääksmäkeläisiä (Sexmontanus) mäksmäkeläisin (Maexmontanus)
Hei ja kiitos teille kaikille keskustelijoille.
Kiitos erityisesti alkuperäisistä sekä kirjallisista lähteistä. Odottelen mielenkiinnolla lähempää tutkimusta Sexmontanus-suvun alkuperästä. Mielenkiintoni kohdistuu tietysti ensikädessä esiäitini sukujuuriin. Mutta huomasin että Paimenmuiston tiedot Sexmontanus / Montanus-suvusta olisivat myös päivittämisen tarpeessa.
Terveisin
S. Elo
Ilari Kuuliala kirjoittaa kirjassaan Sääksmäen seurakunta, emäseurakunnasta seurakuntayhtymän osakkaaksi (1989) s. 65 otsikolla Pappeja ja pappiparkoja, Sata vuotta uskollista palvelua:
1600-luvulla voidaan Sääksmäen seurakunnan historiassa puhua eräänlaisesta "pappisdynastiasta". Niilo Eerikinpoikaa seurasi kirkkoherrana Sigfrid Sigfridinpoika, joka mainitaan kappalaisena jo v. 1593. Suvun nimi oli alunperin Viinaparta (Wijnaparda), joka viittaa porvarilliseen alkuperään. Suku, joka sittemmin otti kotipitäjän mukaan nimen Sexmontanus ja lopulta lyhennettynä Montanus, palveli Sääksmäen seurakuntaa lähes sata vuotta ja naiskantaiset mukaanlukien pitkälti toistasataa vuotta. Sigfrid oli kirkkoherrana vuoteen 1634. Hänen poikansa Niilo Sigfridinpoika Sexmontanus, joka mainitaan Sääksmäen kappalaisena 1618 näyttää seuranneen isäänsä virassa, mutta kuoli jo v. 1635. Hänen tilalleen kappalaiseksi tuli hänen veljensä Gabriel Sigfridinpoika, joka kuoli v. 1658 saaden seuraajakseen vävynsä Antti Fabriciuksen.
1630-luvulla on ilmeisesti perustettu seurakunnan alueen hajanaisuuden vuoksi kolmas papinvirka, pitäjänapulainen. Tämän viranhaltijan tehtävänä oli pitää saarnoja kauempana kirkosta sijaitsevilla kulmakunnilla, Metsäkansassa, Rantoolla ja Saarioispuolella. Viran ensimmäisenä haltijana oli Gabriel Sigfridinpoika, josta sitten tuli kappalainen.
Antti Fabriciuksen astuttua kappalaisen virkaan, tuli pitäjänapulaiseksi Niilo Gabrielinpoika Montanus. Hän avioitui kirkkoherra Paltheniuksen tyttären kanssa ja olisi seurannut appeaan kirkkoherran virassa, mutta kuoli vuotta ennen kuin tämä v. 1684. (Blomstedt 1960 s 394; Jutikkala 1934 s. 650-651)
yt Riikka
Anna Sexmontanus-Bergman oli Sääksmäen kappalaisen Nicolaus Sexmontanuksen ja Hedvig Paltheniuksen tytär. Sexmontanus omisti Sääksmäellä Häkärlän ratsutilan, joka periytyi hänen Bergman-nimisille jälkeläisilleen. En ole tutkinut Bergman-sukua tarkemmin. Saamieni tietojen mukaan suvun jäsenillä on Hedvig Paltheniuksen äidin Anna Nödingin kautta esipolvia ulkomaisissa hallitsijasuvuissa.
Henrik Impola
Olen tuota Nöding-linjaa perannut (http://sukuajahistoriaa.blogspot.fi/2015/09/nodingien-matkassa-liivinmaalle.html) ja olisi kiinnostavaa nähdä mitä minua kokeneemmat sukututkijat saavat esiin sääksmäkeläisten balttilaisista juurista.
Kiinostavaa olisi myös saada avattua Sääksmäen kirkkoherran ja Anna Nödingin puolison Thomas Canuti Paltheniuksen alkuperää. Ilmeisesti hän on turkulaisen Knut Paltun poika? Viittaako nimenmuodostus Baltiaan?
Tämä taitaa kylläkin mennä jo viestiketjun aiheesta ohi.
---JP Mattjus---
Benedictus
19.12.15, 14:38
Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1807) 1579 † 1601
Sigfridus Sigfridi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2297) 1601 † 1634
Nicolaus Sigfridi Sexmontanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2258) 1634 † 1636
Olen jo aiemmin yrittänyt selvitellä noita Sääksmäen pappeja ja heidän sukujaan.
Nicolaus Erici Sorolainen oli siis piispa Ericus Erici Sorolaisen veli.
Vaikuttaisi että Sigfridus Sigfridin vaimo olisi voinut olla Nicolaus Ericin tytär, koska poikansa oli myös nimeltään Nicolaus, mahdollisen isoisän mukaan.
Erääksi Nicolaus Ericin tyttäreksi olen ajatellut Suoniemen Packalan emäntää Brita Nilsdotteria, jonka miniä oli Kristina Eriksdotter Florinus ja toinen poika alilaamanni Anders Pacchalenius.
Ajatusta tukee myös se, että pari polvea myöhemmin Pachalenius tytär, nai Sorolaisten pojan.
Sääksmäen pappien avioita ympäristön säätyläis-ja suurtalollis perheisiin on huonosti tutkittu, toivottavasti tämä ketju tuo lisävaloa.
[QUOTE=Riikka P;269629]...(Blomstedt 1960 s 394; Jutikkala 1934 s. 650-651)
Hei Riikka ja kiitos antamistasi lähteistä. Olisin kiinnostunut lähemmin tutustumaan esivanhempieni aikaiseen Hämeen historiaan. Blomstedtin tuotannon löysin. Jutikkalaa, 1934, en löytänyt. Onko tämä mahdollisesti sama teos: Jutikkala Eino , Aaltonen Esko, Kuusanmäki Lauri, Seppälä Felix (toimituskunta ) ja Koskimies Y.s. ( toimitussihteeri ): Hämeen historia II n. vuodesra 1540 vuoteen 1721.
Terveisin
S.Elo
Blomstedtin tuotannon löysin. Jutikkalaa, 1934, en löytänyt. Onko tämä mahdollisesti sama teos: Jutikkala Eino , Aaltonen Esko, Kuusanmäki Lauri, Seppälä Felix (toimituskunta ) ja Koskimies Y.s. ( toimitussihteeri ): Hämeen historia II n. vuodesra 1540 vuoteen 1721.
Lähdeviitteet oli Kuulialan teoksesta. Pitänee käydä kirjastossa :)
- Riikka
SAY Voipaala v.1580-99 ja v.1600-19 kertoo seuraavaa:
Mårten Henricsson 1565-1589
Her Nils (Nicolaus Erici) kyrckoherde 1589-1601
Her Sigrfid v.1603-
v.1607 Sigfrid Wijnaparda
v.1609 Her Sigfrids enckia
v.1610 Her Sigfrid Sigfridsson kyrckoherde
v.1611 Her Sigfrid brukar till prästegården
v.1619 Henric Jacobsson
v.1620 Henric Jacobsson
v.1621 Carl Sigfridsson
Kumpaa tuo "Her Sigfrids enckia" tarkoittaa? Her Sigfrid leski vai Her Sigfridin leski?
Tarkennan vielä kysymystäni: Minun ruotsinkielen taitoni mukaan (taivutus Sigfrid-Sigfrids)kyseessä olisi isä ja poika Sigfrid. Isä kuolee v.1609 ja poika v.1634. Ovatko muut mitä mieltä?
Hei
Sääksmäen Voipaalan kylän Kemmolan omistajista voidaan mainita Suomen salpietarikeittämöiden tarkastaja Anders Ericsson joka mainitaan Kemmolassa vuodesta 1612 alkaen ja jolle Kustaa Adolf myöntää verovapauden em Kemmolan verotilaan kirjeellään 26.4.1628. Anders Ericsson mainitaan Kemmolassa sitten läänintileissä vuoteen 1636 asti jolloin lienee kuollut vaikka maakirjassa nimi esiintyy vielä 1660-luvulla.
Anders Ericssonin kuoleman jälkeen Kemmolassa mainitaan vuodesta 1638 alkaen fru Margareta Martens eli Mårtensdotter jolle Kemmolan lienee läänitetty.
Margareta Mårtensdotter mainitaan Kemmolassa 1660-luvun loppuun asti, 1664 alkaen leskenä.
Göran tai Jürgen Bergman mainitaan ensimmäisen kerran Hämeen linnan päällikkönä 1655 jolloin hänen puolisona on Anna Margareta Grull, 1655 henkikirjassa Anna Grulle. Pariskunnan tytär Margareta Elisabet on syntynyt jo ennen Hämeenlinnaan muuttoa noin 1652, viitteenä mm käräjät Hämeelinnassa 14.7.1696.
Jully Ramsayn esittämä väite että Göran Bergman olisi perinyt Kemmolan ensimmäisen puolisonsa (Margaretan, Jutikkala Margareta Martensin) vanhemmilta ei siis voi pitää paikkaansa vaan Kemmola lienee osoitettu kruunun toimesta linnanpäällikön kuoleman jälkeen hänen leskensä elatukseksi. Mielestäni Anna Margeta Grull oli siis Bergmanin ensimmäinen ja ainoa puoliso.
Lisäksi kun Ramsayn tiedot 1722 kuolleesta Carl Bergmanista ovat virheelliset herää epäilys kuluuko Ramsayn mainitsema " myöskään linnanpäällikön jälkeläisiin.
Huittulan Häkärlän Bergmanien kanssa em Bergmaneilla ei ole yhteyttä eikä pidä myöskään sekoittaa sääksmäkeläisiä (Sexmontanus) mäksmäkeläisin (Maexmontanus)
Anna Margareta Grüll
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2651
http://runeberg.org/frfinl/0026.html
http://www.genealogia.fi/genos-old/40/40_70.htm
< SAY Voipaala v.1580-99 ja v.1600-19 kertoo seuraavaa:
Mårten Henricsson 1565-1589
Her Nils (Nicolaus Erici) kyrckoherde 1589-1601
Her Sigrfid v.1603-
v.1607 Sigfrid Wijnaparda
v.1609 Her Sigfrids enckia
v.1610 Her Sigfrid Sigfridsson kyrckoherde
v.1611 Her Sigfrid brukar till prästegården
v.1619 Henric Jacobsson
v.1620 Henric Jacobsson
v.1621 Carl Sigfridsson
Kumpaa tuo "Her Sigfrids enckia" tarkoittaa? Her Sigfrid leski vai Her Sigfridin leski? >
!!!???!!! Jotain pielessä? Mitään tuollaista en löydä Voipaalan Johannesborgista?
SAY 1580-99: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=655764
SAY 1600-20: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632883
Edellinen sivu Naakkala sopisi paremmin, mutta taitaa olla eri Sigridit?
1609: Johan Knutsonin leski?
1611: itse Sigrid Johansson?
Suu ymmällään? Vai onko olemassa kaski SAY-sarjaa?
Tutkimisiin
Linkitys jäi pois, mutta tässä näkyy se mistä on kyse.
Voipaala 1600-1619/sivu 16
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632888
Hiukan taitaa kinkku painaa kun jäi tämä toinen linkki pois, mutta nyt tässä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=649257
Hei
Tuo linkitetty SAY:n jakso lienee Pappila joka on aikanaan kuulunut Voipaalan kylään.
Sigfridus Sigfridi mainitaan ensimmäisen kerran Sääksmäen kappalaisena vuonna 1593 kun allekirjoittaa Uppsalan kokouksen päätöksen "Sigfridus Sigfridi Säxmäesä"
Hänen omia hankintojaan ovat Vuorentaka jossa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1595
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=640534
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632897
Mainitaan omistajana myös Voipaalan Kemmolaan liitetyssä talossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638840
Huittulan Härkälässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638816
Pohjassa eli Rutalassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638823
Anajalan nimettömässä talossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638832
Hypoteettinen sukuyhteys SAY:n ja kansallisbiografian perusteella, mikä voidaan kumota tai täydentää lisätiedoilla.
Sääksmäen kirkkoherra Nicolaus Erici (k.1601) lienee syntynyt n. 1540-luvulla.
Janakkalassa kirkkoherrana 1622-1644 oli Johannes Nicolai. Hän hankki eläkepäivikseen tilan v.1644 Janakkalan Lopen Hyvikkälästä. Johannes Nicolain mainitaan olleen kotoisin Sääksmäeltä (kansallisbiografia.fi)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506652
Tuossa linkissä mainitaan Margareta Mårtensdr. 1645-1648.
Nicolaus Erici mainitaan omistajana vuodesta 1589- yhdellä Voipaalan tilalla, jonka edellinen isäntä oli Mårten Henricsson.
Janakkalassa mainitaan kappalaisena ainakin v.1627-1634 Nicolaus, jota ei tunneta enempää kuin vaimonsa etunimi Lisbet. Nicolaus sopisi tällöin Sigfrid Sigfridsson Wijnapardan ja N.N. Nilsdr.:n pojaksi Nicolaus Sigfridssoniksi, josta tuli Sääksmäen kirkkoherra v.1634 isänsä jälkeen ja v.1618- alkaen oli jo isänsä apuna kappalaisena Sääksmäellä(olisiko voinut olla välillä Janakkalassa?).
Margareta Mårtensdr. sopisi Janakkalan kirkkoherran Johannes Nicolai:n äidiksi ja N.N. Nilsdotterin äitipuoleksi (eli N.N. Nilsdr.olisi tytär Nicolai Ericin edellisestä aviosta).
Nicolaus Sigfridsson jää leskeksi v.1630 (Lisbet?)ja II puoliso Carin Jöransdr. jää leskeksi kun Nicolaus kuolee v.1636 Sääksmäen kirkkoherrana.
Voipaalan Kemmolan Margareta Mårtensdr.:n sanotaan kuolleen leskenä v.1664, silloin hän olisi syntynyt noin v.1570 jälkeen. Onko kyseessä sama vai eri Margareta? Puolisot voisi olla I pso Her Nicolaus Erici (k.1601), II pso N.N. välillä 1603-1609 , III pso Anders Ericsson 1612-1636.
Hämeen käräjät II toim. Jukka Patovirta s.108 ; Hämeen heimoliitto Karisto Oy Hämeenlinna 2001.
Kalvolan Taljalan Perttula tuli v.1634 lietolaisen Sigfridus Nicolai Kaskaan (ent. Wijnaparta) ostamana hänen pappissukunsa haltuun. Hän oli kappalaisena Kalvolassa, joka kuului Hattulan kappeliseurakuntaan. Valittiin
kirkkoherraksi v.1661 ja k. 1662 Kalvola. Puoliso Christina.
Kirkkoherra Nicolaus Erici:n sanotaan olleen unkarilaista sukua, joka tullut
Liivinmaan kautta Suomeen. Samaten nimi Wijnaparda voisi myös olla tullut Liivinmaalta kuten myös Fru Margareta Marthens (Mårtensdotter).
Liedossa on Kaskala niminen kylä, josta sukunimi Kaskas mahdollisesti on muodostunut.
Piikkiössä oli kappalaisena Nils-niminen kappalainen 1614-1615 ja Kiskossa
v.1615-1619. Olisiko kyse Nicolaus Sigfridistä, joka näkyy Sääksmäen kappalaisena vuodesta n.1618-.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=628055
Ylläolevassa näkyy Sääksmäen Liettulan eli Huittulan Kälkässä Margareta Mårtensdr. v.1651. Isäntänä on Thomas Sigfridsson, joka oli jäänyt leskeksi v.1609. Thomaksella näkyy II puolisona Walborg Nilsdotter. Hän voisi olla Nicolaus Erici tytär?. Thomas Sigfridsson jatkoi Liettulan Kälkän tilan pitoa vuodesta 1610-1611 tn. veljensä Sigfridsson Sigfridssonin jälkeen. Sigfrid Sigfridsson tuli isännäksi 1593- ja ainakin vuosina 1603-1607 tila merkitty autioksi. Tuona aikana Sigfrid oli appensa Nicolaus Ericin tilalla isäntänä. Kälkän edellinen isäntä Sigfrid Larsson on isäntänä Kälkällä vuodesta 1545-92.
Margareta Mårtensdr. näkyy tietenkin Huittulan Sipilässä eikä Kälkällä ja v.1650, missä Thomas Sigfridssonin puolisona on Walborg Nilsdotter. Meni sekaisin muistiinpanoistani kirjoittelu. Kälkällä on myös Thomas Sigfridsson, joka ollee Sigfrid Sigfridssonin poika.
Genos 30(1959,s.33-45) Kankaroisten suku, tekstissä sanotaan Jöran Jönsson oli saanut apeltaan v.1585 Liettulan tilat, joihin hän hankki verovapauden v.1587. Hän luovutti tilat takaisin anopilleen Israel Påvelssonin leskelle Margareta Mårtensdotterille. Her Sigfrid mainitaan Liettula Rutola Pohja tilalla v.1628-, joka oli Margaretalla.
Anajalan tilalla Her Sigfrid v.-1630 ja v.1631- Anders Ericsson sekä Kemmolassa Her Sigfridin jälkeen Anders Ericsson v.1628-.
Sääksmäen Huittulan Bergman-otsikolla löytyy Tiina Miettisen tutkimus Orpana 2
lehdestä vuodelta 2011.Itse sain sen tilaamalla.Sieltä tulee suora linja sukuuni.
Vieraslistan ainoa epävarmaksi jäävä naisvieras on "hustru Margareta". Hän on arvoltaan edellisiä alempiarvoinen, koska ei ole saanut nimensä eteen rouva-merkintää, mutta silti aatelisnainen. Kyseessä saattoi olla neito Ingeborgin isän serkun vaimo Margareta Mårtensdotter, jonka puoliso oli varmuudella listassa mainittu vouti Israel Påvelsson;nuorempaa Stiernkors sukua. Paikalla ollut Laukon herra Knut Jösson Kurck oli Ingeborg neidon eno. Kyseessä tn. kihlajaiset v. 1587 Hämeen Linnassa. (Tiina Miettinen: Töissä, juhlissa ja vankityrmissä - Hämeen Linna 1580-luvulta 1600-luvun alkuun.)
Edellisen perusteella voidaan todeta seuraavaa:
Voipaalan Kemmolan Fru Margareta Mårtensdr.(Martens) v.1638-1664 (SAY Sääksmäki s.46/1634-53) on eri Margareta Mårtensdr kuin Israel Påvelssonin leski, joka näkyy hustru Margaretana 1602-1606.(SAY Sääksmäki s.36/1600-1619).
Voipaalan Kemmolassa s.13/1600-19 näkyy vuonna 1611 Margareta ibm ja 1/3 par plat, oförmög.
Benedictus
10.01.16, 00:39
Lainaus;
Edellisen perusteella voidaan todeta seuraavaa:
Voipaalan Kemmolan Fru Margareta Mårtensdr.(Martens) v.1638-1664 (SAY Sääksmäki s.46/1634-53) on eri Margareta Mårtensdr kuin Israel Påvelssonin leski, joka näkyy hustru Margaretana 1602-1606.(SAY Sääksmäki s.36/1600-1619).
Voipaalan Kemmolassa s.13/1600-19 näkyy vuonna 1611 Margareta ibm ja 1/3 par plat, oförmög.
Margareta Mårtensdotter on melko hankala tapaus, sillä samanniminen löytyy myös Sääksmäen Sillantakaa, joka paikka oli ensin Christer Israelsson Stiernkorsin paikka, tämän kuoltua lesken Brita Månsdotterin ja sitten veljen Ivar Israelsson Stiernkorsin ja tämänkin kuoltua lesken Kirstin Cristoffersdotterin hallussa.
Veljesten isä oli tuo vouti Israel Påhlsson Stiernkors, Sääksmäen khr Paulus Nicolai Stiernkorsin poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=633191
Sillantaka on sitten Kirstin Cristoffersdotterin 2. puolison Hämeenkyrön Laitilan isännän Henrik Jönssonin hallussa.
Tämän kuoltua n.1629 tilalla mainitaan fru Margareta, joka mainitaan vielä 1635 nimellä Margareta Mårtensdotter.
Seuraavaksi tilalla mainitaan Cristian Ivarsson Stiernkors.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638981
Sillantaka oli 2 1/2 mantaalin tila, johon kuului 5 taloa.
Kiinnostavaa, että yllä mainitaan Margareta Mårtensdotter fru tittelillä.
Tuntuu selvältä, että Israel Påhlssonin leski oli Margareta Mårtensdotter, joka vaikuttaisi olevan sama kuin Fru Margareta Mårtensdotter Sillantakana vielä 1635.
Ajallisesti laskien Margareta Mårtensdotter voisi hyvinkin olla vielä 1635 elossa.
Hän ei kyllä voine olla tuo Kemmolan Margareta Mårtensdotter, sillä olisi silloin ajallisesti jo yli satavuotias.
Benedictus
10.01.16, 23:57
Israel Påhlsson Stiernkorsin lapset
Spouses
1Margareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps04/ps04_086.htm)
Deathaft 1605
Children:
Abraham Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_307.htm)
Ivar Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_329.htm) (-1620)
Juliana Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_336.htm)
Klaus Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_341.htm) (-1610)
Kristian Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_342.htm) (-1600)
Måns Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_348.htm)
N.N. Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_353.htm)
Carin Israelsdotter
Lainaus:
Sääksmäen Voipaalan kylän Kemmolan omistajista voidaan mainita Suomen salpietarikeittämöiden tarkastaja Anders Ericsson joka mainitaan Kemmolassa vuodesta 1612 alkaen ja jolle Kustaa Adolf myöntää verovapauden em Kemmolan verotilaan kirjeellään 26.4.1628. Anders Ericsson mainitaan Kemmolassa sitten läänintileissä vuoteen 1636 asti jolloin lienee kuollut vaikka maakirjassa nimi esiintyy vielä 1660-luvulla.
Anders Ericssonin kuoleman jälkeen Kemmolassa mainitaan vuodesta 1638 alkaen fru Margareta Martens eli Mårtensdotter jolle Kemmolan lienee läänitetty.
Margareta Mårtensdotter mainitaan Kemmolassa 1660-luvun loppuun asti, 1664 alkaen leskenä.
Vaikuttaisi, että Fru Margareta Mårtensdotter olisi sama kuin Sillantakana näkyvä fru Margareta Mårtensdotter.
Ilmeisesti Margareta Mårtensdotter oli Anders Erikssonin vaimo Kemmolassa.
Kuka oli tämä Fru Margareta?
Heiträn tähän ajatuksen, että kyseessä olisi Israel Pahlsson Stiernkorsin pojan Månsin eli Mårtenin tytär.
Tuosta Månsiksi nimetystä pojasta ei ole oikeastaan mitään tietoa, ei edes oikeasta nimestä.
Jos kuitenkin äitinsä oli Margareta Mårtensdotter, niin lienee poikakin isoisän mukaan Mårten.
Tällöin selittyy myös miksi Margaretan oli Sillantakana, sillä oli siellä setänsä lesken jälkeen. Seuraavaksihan siellä oli Ivarin poika Cristian.
Ajallisesti sopii hyvin, sillä Israel Stiernkorsin tytär oli jo 1585 aviossa ja poikansa Cristian otti 1589 Sillantaan haltuunsa isänsä mestauksen jälkeen.Mårtenilla oli hyvinkin avioikäinen tytär 1600-luvun alussa.
Heitän tähän samaan ajatuksen kuka olisi Israel Påhlssonin vaimon Margareta Mårtensdotterin isä.
Täksi sopii Euran Lähteenojan isäntä rälssimies Mårten Jöransson(Angarsköld).
-Israel Pålssonin tyttärenmies hankki tiloja Euran alueelta.
-Israelin veljen tytär nai vouti Thomas Bengtssonin Eurasta.
[QUOTE=Benedictus;269634
...
Erääksi Nicolaus Ericin tyttäreksi olen ajatellut Suoniemen Packalan emäntää Brita Nilsdotteria, jonka miniä oli Kristina Eriksdotter Florinus ja toinen poika alilaamanni Anders Pacchalenius.[/QUOTE]
Monet viestit ovat tuoneet lisätietoja ja vielä vastaamattomia kysymyksiä Sexmontanus/Montanus suvusta. Tässä viestissä siirryn kuitenkin Packalan sukuun.
Aikaisemmassa viestiketjussa ”Christina Florina, Karkku” kirjoittaa Maija Salo tekemästään löydöstä ”Karkun seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelon 1672-1712 alussa on kirkon inventaarioita. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681023. Sivun 3v alalaidassa on tieto Pakkalan nimismiehen ja hänen vaimonsa lahjoituksesta Suoniemen kappelille…Tulkitsen oheisen linkin kautta näkyvän tekstin näin: Af Ländzman i Packala Ehreboren och Wälachtadt …. Michelsson med sin k. huusähra Ehrboren gudelig ödmjuken dygdesam Matrona hu Christina Er….r Florina hafwer förährat Gud till ähra Suoniemi…”.
Jatkossa käydään keskustelua Florinius suvuista ja mahdollisista Christinan vanhemmista.
Tiedustelen johtiko tutkimukset tietoon ketkä olivat Christina Florinan vanhemmat.
Ollaan varmaan edelleen tässä tilanteessa, josta Benedictus kertoi näin:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14603&page=4
Karkun Suoniemen Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan isästä ei ole täyttä tietoa, koska tuolloin oli 3 Erik nimistä miestä, joiden tytär Cristina voisi olla.
Loimaan Niinijoensuun Pietilän isäntä nimismies Erik Thomasson Blom-Florinus.
Mouhijärven khr Ericus Georgii, jonka vaimo Elsa Thomasdotter Blom-Florinus.
Lemun khr Ericus Henrici, jonka 2. vaimo Cristina Thomasdotter Blom-Florinus.
Oma huomioni: Ainakaan kyseessä ei voi olla se nimeltä tuntematon Erik Thomassonin tytär, jonka puoliso oli Loimaan kirkkoherran poika, Turun kaupunginvouti Sigfrid Johaninpoika.
Aulis Ojan mukaan nimismies Per Mickelsson avioitui vuonna 1650 (ilmeisesti siis tämän Christinan kanssa), mutta Sigfrid Johaninpoika oli elossa vielä ainakin 1654.
https://www.academia.edu/11863006/Liedon_Moision_Sp%C3%A5ra-suku
24. Lemun käräjät 3.7.1637, mf ES 1843, s. 28. Turun kaupunginvouti Sigfrid Johansson ilmoitti 21.1.1654 kämnerinoikeudessa valvoneensa Turussa Henrik Olofssonin kuolinvuoteella. Loimaan käräjillä 1643 Sigfridiä sanotaan Erik Spåran langoksi. (Mf ES 1616)
Oma huomioni: Ainakaan kyseessä ei voi olla se nimeltä tuntematon Erik Thomassonin tytär, jonka puoliso oli Loimaan kirkkoherran poika, Turun kaupunginvouti Sigfrid Johaninpoika.
Aulis Ojan mukaan nimismies Per Mickelsson avioitui vuonna 1650 (ilmeisesti siis tämän Christinan kanssa), mutta Sigfrid Johaninpoika oli elossa vielä ainakin 1654.
https://www.academia.edu/11863006/Liedon_Moision_Sp%C3%A5ra-suku
24. Lemun käräjät 3.7.1637, mf ES 1843, s. 28. Turun kaupunginvouti Sigfrid Johansson ilmoitti 21.1.1654 kämnerinoikeudessa valvoneensa Turussa Henrik Olofssonin kuolinvuoteella. Loimaan käräjillä 1643 Sigfridiä sanotaan Erik Spåran langoksi. (Mf ES 1616)
Calaniuksen huomion Sigfrid Johaninpojasta voi vahvistaa seuraavalla tiedolla: ”Sigfrid Johansson. Nämnes rådm. 1632 - 1633. Stadsfogde 1633 – åtm. 1653.” Bidrag till Åbo stads historia, Carl v. Bonsdorf, 1894.
Benedictus
13.03.16, 23:19
24. Lemun käräjät 3.7.1637, mf ES 1843, s. 28. Turun kaupunginvouti Sigfrid Johansson ilmoitti 21.1.1654 kämnerinoikeudessa valvoneensa Turussa Henrik Olofssonin kuolinvuoteella. Loimaan käräjillä 1643 Sigfridiä sanotaan Erik Spåran langoksi. (Mf ES 1616)
Hmm..
Jos Sigfrid Johansson valvoi Henrik Olofsson Spåran kuolinvuoteella ja oli Erik Henriksson Spåran lanko, niin yksi vaihtoehto on, että oli Henrik Olofsson Spåran tyttären mies eli Erik Spåran lanko tätä kautta, ei Erik Spåran vaimon kautta.
Hei,
Onko kenelläkään tietoa liittyykö Kangasalan Sorolan kartanon vävy ja myöhemmin isäntä Petter Bergman (mennyt naimisiin 1722 Helena Rundeelin kanssa, kuollut 1740) tähän Sääksmäen Sexmontanus/Bergman-sukuun? Kangasalta Petter Bergman ei käsittääkseni ainakaan ole
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11971&pnum=215
https://hiski.genealogia.fi/hiski/9zw92y
Parhain terveisin
-Trapp
Hei
Sääksmäen Bergman suvun yhteydessä ei mainitata Petter nimistä, ei rippikirjoissa eikä kummina.
Olen merkinnyt ylös pari tuomiokirjamainintaa.
Kangasalan käräjillä v. 1722 mainitaan sergeanten Bergman ifrån Nylandska dragoune regemente.
Pirkkalan käräjät v. 1723: Tuomitaan ogift Petter Bergman Kangasalan Sorolasta för lönskelag år 1722 med ogift piga Maria Jöransdr ifrån Keijärvi. Begga varit år 1722 i samma Keijärvi by.
Näistä toinen voisi viitata mahdolliseen sukulaisuuteen sillä Keijärvellä sijaitsi Vidbom suvun rustholli ja talon pojan Bengt Nilsson Vidbomin puoliso oli Margareta Helena Bergman s. noin 1696, kuoli 24.11.1737 Vaasassa.
Yhteys voisi myös olla Laukon kartanon pehtooriin oli Hans Christiansson Bergmaniin, 1. pso Dorothea Butzow ja toinen Laukon rouvan kamaripiika Elisabet Andersdotter Vialenius, poika Christian Otto Bergman oli Pirkkalan nimismies ja asui Harjun Siivikkalassa.
Hei,
Kiitos vastauksista Esko Karisalmi! Mielenkiintoisia tiedon jyväsiä. Voi olla että Petterin alkuperä jää arvoitukseksi. Petter Bergmanilla ja Helena Rundeelilla oli suuri joukko jälkeläisiä ja aika monissa sukutauluissa heidät esi-isinä mainitaan. Petterin vanhmpien tietoja ei näissä ole esitetty.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.