Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hailuoto ja Isovihan julmuudet tv:ssä tänään
Tv 1 klo 20:00 dokumentti satojen luotolaisten surmista 1712 Hailuodossa. Katoppa.
Pekka Paavola
14.12.15, 20:42
Tv 1 klo 20:00 dokumentti satojen luotolaisten surmista 1712 Hailuodossa. Katoppa.
Joo. Ehin kattoa vain osan, mutta kiitos Risto silti vinkistä. Oma sukuni eräs haara asui Hailuodon Kittilässä 1800-luvun alussa. Tuo v.1714 joukkomurhahan oli niin täydellinen, että vain kaksi naista selvis niistä ja vangiksi otetuista kolme miestä palas myöhemmin Venäjältä. En tiedä sukuni juontoa Luodossa tuota 1800-luvun alkua taaksepäin, mutta sinne tuli sukuani Haukiputaan Kellosta ja Lumijoelta.
Hieno ohjelma ja se ois hyvä,että nykypäivänä ihmiset saisivat tuon ohjleman tyyppistä tietoa kuinka kovissa luonnon olosuhteissa esi-isääme täällä kampailivat ja selvisivät ,vaikka venäläisten ryöstöretket vainosivat lisäksi alueitamme satoja vuosia.
Pekka Paavola
Tässä Muhoksen Laitasaaresta ryöstetyt lapset - Raimo R kooste
http://www.laitasaari.fi/isoviha-laitasaaressa/
Pohjanmaan vankilista - Ritva N löytö
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373
-Solja
tellervoranta
16.12.15, 13:10
Ylikiiminki, Alakiiminki, Haukipudas, Kello ---vangitut s.97-99. Sitten jatkuu Kuivaniemi, Ii..
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373&pnum=97
Tässä Muhoksen Laitasaaresta ryöstetyt lapset - Raimo R kooste
http://www.laitasaari.fi/isoviha-laitasaaressa/
Pohjanmaan vankilista - Ritva N löytö
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373
-Solja
Kiitos asianomaisille!
Karjalankylä löytyy sivulta 99 ja Pirttitörmä seuraavalta sivulta. Muutaman sukulaisen kohtalosta löytyy tiedonjyvänen.
Jouni Kaleva
16.12.15, 20:12
Kiitos asianomaisille!
Karjalankylä löytyy sivulta 99 ja Pirttitörmä seuraavalta sivulta. Muutaman sukulaisen kohtalosta löytyy tiedonjyvänen.
Tässä Suur-Iin vangit.
Pekka Paavola
16.12.15, 20:19
Tässä Suur-Iin vangit.
Mielenkiintoinen lista. Onkohan kenenkään Suomeen vapautetun tai karanneen kertomusta tallessa, että mihin asti Venäjälle on viety ja miten on päässyt kulkeutumaan takas Suomeen?
Terv .Pekka Paavola
Tässä Suur-Iin vangit.
Karjalankylään seuraava korjaus:
Jurvakka > Jurvakainen
jukkaukkola
17.12.15, 00:07
Mielenkiintoinen lista. Onkohan kenenkään Suomeen vapautetun tai karanneen kertomusta tallessa, että mihin asti Venäjälle on viety ja miten on päässyt kulkeutumaan takas Suomeen?
Terv .Pekka Paavola
Tuskinpa tuolta kukaan vapaana ja elävänä pääsi pois jos kasakat heidät orjiksi möivät (tuntien hiukan Venäjän historiaa).
Ehkä tunnetuin tarina karanneista ja elävänä palanneista on tämä:Koivu ja tähti (http://www.parkkinen.org/topelius.html)
Matti Lund
17.12.15, 00:39
Mielenkiintoinen lista. Onkohan kenenkään Suomeen vapautetun tai karanneen kertomusta tallessa, että mihin asti Venäjälle on viety ja miten on päässyt kulkeutumaan takas Suomeen?
Terv .Pekka Paavola
Siviilejä kohdeltiin erittäin raa'asti ja sotavangeiksi joutuneita ruotusotamiehiä raa'asti muttei niin raa'asti, mutta sotavankiupseereja kohdeltiin paremmin. Osin siksi sotavankeja palasi moninverroin enemmän kuin siviilejä.
On useampia pitäjiä, joista vietiin orjiksi paljon eikä kukaan palannut. Hailuotoon sentään palasi kolme yli 70 viedystä lapsesta, minkä katson paljoksi. Suuri osa kuoli matkalla ja huomattava osa vankileireillä.
Iistä muistan parisen palaajaa, toinen oli Kellosta.
Monien palaajien vanki- ja orjatarina (siis vähistä palaajista) on kerrottu tarkoin käräjillä. Mitä pitemmän ajan päästä palasi, sitä enemmän asiaa tutkittiin käräjillä. Eivät vanhemmat ja naapurit osanneet enää varmasti tunnistaa 30 -vuotiasta, joka oli viety kymmenvuotiaana. Monia oli pahoinpidelty niin pahoin, että ulkonäkökin oli siitä paljon muuttunut rujoon suuntaan. Valejuttuja oli tutkinnassa useampia.
Joitain tarinoita on myös Vilkuna kuvannut isoavihaa käsittelevissä kirjoissaan, siis vieläkin virkaansa hoitava historiantutkija Vilkuna. En nyt niitä muista, vaan nämä ovat käräjäpöytäkirjojen lukemisesta.
Lähes kaikilla oli rankkaa, mutta pari "tuhkimotarinaakin" on: lapsiorjasta tuli ruhtinaan suosikki, oikeastaan ylimyksen adoptiolapsi, jolle ruhtinas testamenttasi huomattavasti omaisuuttaan ja yhdessä tapauksessa orja pistettiinkin opiskelemaan yliopistoon ja herra maksoi iloisesti koko hoidon.
terv Matti Lund
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2078&pnum=2
Tuossa on erään esi-isäni kohtalo kerrottuna, tosin siinä ei kerrota minne asti hänet vietiin eikä myöskään miten pääsi pakenemaan. L
Hei,
Laitasaareenkin pääsi palaamaan ainakin pari henkilöä, Ritvan löytöjä nämäkin, mutta en nyt äkkiä löydä keitä he olivat.
-Solja
Jouni Kaleva
17.12.15, 17:10
Karjalankylään seuraava korjaus:
Jurvakka > Jurvakainen
Noin se tietysti on, mutta halusin säilyttää nimiasut Hannes Paason jäljiltä.
Siviilejä kohdeltiin erittäin raa'asti ja sotavangeiksi joutuneita ruotusotamiehiä raa'asti muttei niin raa'asti, mutta sotavankiupseereja kohdeltiin paremmin. Osin siksi sotavankeja palasi moninverroin enemmän kuin siviilejä.
On useampia pitäjiä, joista vietiin orjiksi paljon eikä kukaan palannut. Hailuotoon sentään palasi kolme yli 70 viedystä lapsesta, minkä katson paljoksi. Suuri osa kuoli matkalla ja huomattava osa vankileireillä.
Iistä muistan parisen palaajaa, toinen oli Kellosta.
Monien palaajien vanki- ja orjatarina (siis vähistä palaajista) on kerrottu tarkoin käräjillä. Mitä pitemmän ajan päästä palasi, sitä enemmän asiaa tutkittiin käräjillä. Eivät vanhemmat ja naapurit osanneet enää varmasti tunnistaa 30 -vuotiasta, joka oli viety kymmenvuotiaana. Monia oli pahoinpidelty niin pahoin, että ulkonäkökin oli siitä paljon muuttunut rujoon suuntaan. Valejuttuja oli tutkinnassa useampia.
Joitain tarinoita on myös Vilkuna kuvannut isoavihaa käsittelevissä kirjoissaan, siis vieläkin virkaansa hoitava historiantutkija Vilkuna. En nyt niitä muista, vaan nämä ovat käräjäpöytäkirjojen lukemisesta.
Lähes kaikilla oli rankkaa, mutta pari "tuhkimotarinaakin" on: lapsiorjasta tuli ruhtinaan suosikki, oikeastaan ylimyksen adoptiolapsi, jolle ruhtinas testamenttasi huomattavasti omaisuuttaan ja yhdessä tapauksessa orja pistettiinkin opiskelemaan yliopistoon ja herra maksoi iloisesti koko hoidon.
terv Matti Lund
Sibeliuksen taannoisista synttäreistä käsin:
Sitkeä sissi oli Ainon isän (Jouni Yrjänä / Teemu Keskisarja: Alexander Järnefelt, Kenraali ja suomalaisuustaistelija) isän isän isän isä Gustaf Johan Järnefelt, joka jäi 1705 (tai 1708, en tässä yhteydessä juutu ristiriitaiseen tietoon) Kolkanpäässä venäläisten vangiksi, pakeni 1717, osallistui raskaasti päättyneeseen Armfeltin Norjan retkeen 1718 ja edellisestä toivuttuaan jäi toistamiseen vangiksi Oulussa 1720.
Siperian opin käyneenä että Kokkolaan ja Kälviälle asettuneena yhteys Esseviuksen jälkikasvuun syntyi varmaankin luontevasti, tästä ei kuitenkaan seurannut maanpakolaisuutta erikssonilaisten kelkassa.
Jos ei palanneille juuri kriisiapua tarjottu, oli joidenkin pakenemaan onnistuneiden kohtalo kotimaassa vankeuttakin karumpi. Tunnetuin esimerkki lienee Kustaa Lillbäck (Mainittu Kustaa H. J. Vilkuna: Paholaisen sota), jonka kasakat tavoittivat pakomatkalta. Tulkiksi ja oppaaksi (ryssänrengiksi) koulutettu ja seuranneissa vaiheissa pahoin sotaan sairastunut kustaa pääsi viimein pakenemaan omien puolelle, vangittiin ja pantiin vastaamaan kaikesta siitä pahasta henkensä ja kärsimyksensä hinnalla.
http://www.kolumbus.fi/annsan/isoviha.htm
Tässä Alavieskasta viedyt lapset ja nuoret, myös Suur-Kalajoelta viedyt.
Pekka Paavola
20.12.15, 10:45
Näyttää olleen Isovihan aikaan ja vieläpä viime sotienkin aiknana ja jälkeen ,että vapautetut tai karanneet vangit joutuivat Suomessakin monesti laajoihin kuulusteluihin. Oliko syynä epäilykset ,että olis tullut tänne takaisin vakoojaksi? Myös syitä, jotka vangin piti hengissä vankeusajan ,varmasti myös vatvottiin kuulusteluissa. Eli palanneet eivät siis olleet mitään sankareita meidän silmissä, vaikka heidät julmat kokemukset todennäköisesti tiedettiin.
Terv .Pekka Paavola
Mitä Paltamon nimismiehen Daniel Cajanuksen perheen vankeudesta tiedetään?
Olavi
"Talollisen Matti Jaakonpoika Raihän vaimo Liisa Simontytär Jakku oli viety vankina Etelä-Suomeen. Sittemmin karannut Tuomas Jaakonpoika (Jaakko Pentinpoika Räsän poika s.3.2.1696, Etelä-Iistä) tapasi hänet Kymin pitäjässä erään talon pihamaalla. Liisalla oli oma aitta, ja hän oli pukeutunut paremmin kuin talonpoikaissäädyn jäsenet tavallisesti. Hän kertoi olevansa erään venäläisen kapteenin palveluksessa, ja kapteeni halusi mennä hänen kanssaan naimisiin. Uskontokysymys oli hänelle vaikea, ja sen vuoksi hän epäröikin. Tuomas antoi hänelle neuvon, että aina tuli kaikissa tapahtumissa pitää kiinni samanuskoisesta. Kuultuaan, että miehensä oli elossa, Liisa lähti mieli hämmentyneenä pois."
Tässä yksi kertomus Iin Pirttitörmän kylästä - lainaus Suur-Iin historia 1700-1870 Raili Rytkönen - lisäys Tuomaan isästä minulta
liisa.ahonen
24.12.15, 06:36
Hyvää Joulua kaikille!
Lukiessani viestejänne, varsinkin tuota viimeistä, muuan asia loksahti kohdalleen. FTDNA:n serkkutestissä minulla on useita osumia Pohjois-Suomesta ja kaikki tiedetyt juureni ovat etelärannikolla. Tosin molempien 1700-luvun alkupuolen sotien aikana tuli uusia ihmisiä paikkakunnalle, eikä sen ajan rippikirjoissa mainita mistä ovat tulleet, muuttokirjoista nyt puhumattakaan. Muutamia esivanhempianikin. Toisaalta kasakat kuulemma veivät mennessään yhden esi-isistäni ja kolme hänen pojistaan, eikä he koskaan palanneet. Tässäkö yksi mahdollinen selitys?
Jouni Kaleva
24.12.15, 10:11
"Talollisen Matti Jaakonpoika Raihän vaimo Liisa Simontytär Jakku oli viety vankina Etelä-Suomeen. Sittemmin karannut Tuomas Jaakonpoika (Jaakko Pentinpoika Räsän poika s.3.2.1696, Etelä-Iistä) tapasi hänet Kymin pitäjässä erään talon pihamaalla. Liisalla oli oma aitta, ja hän oli pukeutunut paremmin kuin talonpoikaissäädyn jäsenet tavallisesti. Hän kertoi olevansa erään venäläisen kapteenin palveluksessa, ja kapteeni halusi mennä hänen kanssaan naimisiin. Uskontokysymys oli hänelle vaikea, ja sen vuoksi hän epäröikin. Tuomas antoi hänelle neuvon, että aina tuli kaikissa tapahtumissa pitää kiinni samanuskoisesta. Kuultuaan, että miehensä oli elossa, Liisa lähti mieli hämmentyneenä pois."
Tässä yksi kertomus Iin Pirttitörmän kylästä - lainaus Suur-Iin historia 1700-1870 Raili Rytkönen - lisäys Tuomaan isästä minulta
Tästä jutusta olen aikanaan saanut nyttemmin edesmenneen sukututkija Jorma Kakon referaatin, joka kuuluu näin:
"Jaakko Matinp. Kukkola/Räihä avioitui vuosien 1713/ 1714 taitteessa Liisa Simontr. Jakun kanssa. Ryssät veivät kuitenkin Liisan mukanaan tunkeutessaan Pohjanmaalle vuonna 1715. Jaakko eleli yksikseen, kunnes hän tuli vuoden 1724 talvikäräjille haluten avioitua uudelleen piikansa, kuusamolaisen Marjatta Matintr. Hartikan kanssa. Todistajakseen Jaakko oli saanut erään Tuomas Jaakonpojan, joka itsekin ollut ryssien vankina erään kaupustelijan (marqvetent) palveluksessa. Tämä Tuomas todisti, että hän oli tavannut Liisan vuonna 1716 Kyrön pitäjässä Etelä-Pohjanmaalla, jolloin Liisa oli ollut elämäänsä täysin tyytyväinen ja Liisa oli pukeutunut huomattavasti talonpoikaisväestöä paremmin. Liisa oli kertonut olevansa erään venäläisen kapteenin palveluksessa ja tämä oli sanonut haluavansa ottaa Liisan vaimokseen. Kihlakunnan oikeus ilmoitti kuitenkin, että se ei voi antaa Jaakolle lupaa uuteen avioitumiseen, vaan kehoitti tätä käntymään asiassa kuninkaallisen tuomiolkapituin puoleen. Jaakko saikin luvan nopeasti, sillä uusi avioliitto solmittiin jo 21.12.1724. Jaakolle ja Liisalle ei ilmeisesti ennättänyt syntyä lapsia, mutta Marketta synnytti ainakin seuraavat lapset: Matti (s.23.2.1725), Anna (s.18.2.1727) ja Heikki (s.9.4.1728). Jaakko ja Marketta kävivät elokuussa 1728 viimeksi ripillä Räihän talosta."
Sen jälkeen he siirtyivät Lallin taloon, jossa syntyivät Carin 1731 ja Jaakko 1734.
Jouni Kaleva
24.12.15, 16:44
Jaakko Räihän käräjäjuttu 1724 on tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620964
Paikkakunta on "Österbottn och Kyro sochn" joten Pohjanmaalla ollaan.
Tärkeä pointti on, että tuo todistajana ollut Tuomas Jaakonpoika oli ilmiselvästi palannut vankeudesta. Kaiketi hän oli Räsän poika, ainakin nimiyhteys siihen sopii.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.