Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Etunimien "normalisointi"
tuomoerola
03.12.15, 18:41
Olen usein ihmetellyt sukututkijoiden nykyaikaiseen muotoon kirjoittamia etunimiä - muotoon, jota ehkä silloin aikanaan ei edes tunnettu tai ei ainakaan käytetty. Eräs sellainen, johon olen usein törmännyt, on nimestä Erik käytetty nykymuoto Erkki. Olen kymmeniä vuosia sitten kuullut Koillis-Savossa vanhojen, 1800-luvulla syntyneiden ihmisten puhuvan Erik/Eerik-nimisistä tutuistaan ja vanhemmistaan. Aina he käyttivät muotoa "Ierikka", ei esim. koskaan Erkki. Luulen, että muoto Erkki tuli tuolla alueella tutuksi vasta 1900-luvun alussa. Mielestäni oikea "kirjakielen" muoto noiden ihmisten nimistä olisi Eerikki, jota olenkin usein käyttänyt. Se on lähin vastine murremuodolle Ierikka, vaikka olenkin kuullut myös muodon Eerikka. Kirkonkirjoista näitä muotoja ei taida löytyä. Mitä mieltä olette ? Eikö kuitenkin ihmisten käyttämää
muotoa lähinnä olevaa nimeä pitäisi käyttää ?
Löydät useita eri keskusteluja tästä aiheesta forumilta
Tässä yksi
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28296
Mutta toki vai aina aloittaa uudenkin :)
Juha
tuomoerola
03.12.15, 20:26
Kiitos, hyvä viite. Totta kai tämä on ollut yleinen keskusteun aihe. Yksi hyviä esimerkkejä on Kaisa, joka usein löytyy asiakirjoista yhtenä muotona samasta henkilöstä, joka on kirjattu nimillä Carin tms. Itse olen käyttänyt julkaistuissa tutkimuksissa suomalaistettuja nimimuotoja niin, että niiden jälkeen olen merkinnyt sulkuihin pappien tai viranomaisten merkitsemän muodon nimestä.
ristojohannes
03.12.15, 20:28
Tämä aihe on ikuisuusaihe.
Vanha harrastaja on kyllästynyt koko aiheeseen.
Uudemmat harrastajat näkevät kuitenkin, että on erilaisia koulukuntia tässäkin asiassa.
Kun 60 vuotta sitten kävin koulua oli Kustaa Vaasa, miksikähän Kustua nykyään nimitetään oppikirjoissa.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Vaikkakin vanha harrastaja pitää keskustelua aiheesta kyllästyttävänä, sillä on merkitystä. Ns. normalisoitujen sukututkimusten lukeminen on työlästä jos haluaa verrata tietoja alkuperäisiin lähteisiin. Normalisoimalla saatetaan myös kadottaa tietoa jos esimerkiksi veljessarjan Påhl ja Paul normalisoidaan molemmat samaksi nimeksi. Toki esimerkki on harvinainen, mutta on tullut vastaan perheessä, jossa lapsia oli toistakymmentä. Koska en voi tietää minkälaisia kutsumanimiä henkilöistä on käytetty, käytän sukututkimuksessani kyseessä olevan paikkakunnan kirkonkirjoissa vakiintuneita muotoja nimistä. Tämä on toiminut hyvin selvittäessäni sukujuuriani niin itä- kuin länsipuolellakin Suomea. Nimien kirjoitusmuodot vaihtelevat myös alueittain, mikä minusta kertoo erilaisista nimikulttuureista.
Kyllä näitä kokeneetkin sukututkijat usein pohtivat. Erkki vai Eerik tahi Riitta tai Priitta tai Juha vai Juho? Yksi asia näytetään kuitenkin useimmiten ohitettavan - nimittäin sukututkimusohjelmistot. Ne nimittäin hakevat mahdollisia vanhempia, lapsia tai puolisoita etunimen perusteella. Ja se pakottaa käyttämään yhtenäistä etunimen normalisointia, vaikka se joskus tökkiikihin pahasti.
Ohjelmat eivät vaadi nimien suomenkielistämistä, vakiintuneiden muotojen (esim. Eric, Brita) käyttäminen riittää. Poikkeavista muodoista täytyy joka tapauksessa lisätä kommentti. Esimerkiksi usein kasteessa saatu nimi poikkeaa käytetystä nimestä, esim Christina > Stina, olen käyttänyt jälkimmäistä koska se on ollut käytössä koko aikuiselämän kun pidempi muoto vain kasteessa ja lastenkirjassa.
< Ohjelmat eivät vaadi nimien suomenkielistämistä, vakiintuneiden muotojen (esim. Eric, Brita) käyttäminen riittää. Poikkeavista muodoista täytyy joka tapauksessa lisätä kommentti. Esimerkiksi usein kasteessa saatu nimi poikkeaa käytetystä nimestä, esim Christina > Stina, olen käyttänyt jälkimmäistä koska se on ollut käytössä koko aikuiselämän kun pidempi muoto vain kasteessa ja lastenkirjassa. >
Joo ohjelmat eivät vaadi, mutta niiden tehokas käyttö melkein edellyttää etunimien normaalistamista. Olen samaa mieltä, että eri alueilla Suomessa ja eri aikoina esiintyneet etunimet pitäisi saada jonkilaiseksi relaatiotauluksi, niin kaikki olisi bielä helpompaa - jopa HisKin etunimien normaalistamisessa ja hauissa!
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi15s.htm
Viimeisin näkemäni erinomainen tyhjentävä artikkeli lienee eri näkökulmista yllä oleva, mutta sukuohjelmiin siinä ei vielä ehkä älytty ottaa kantaa. Itse käytän normaalistettua ristimänimeä ja suluissa (jotain alkuperäismuotoa) sekä Kustaa Vilkunan etunimi kirjaa. Mutta kun Jaakko oli nuorena Jasu, sitten ehkä kouluaikana Jaska ja vanhana kunnioittettuna isäntä Jaakko.
Lukemisiin
tuomoerola
05.12.15, 15:41
Sukututkimusohjelmistojen merkitys tässä asiassa on tietysti nykyaikana tärkeä. Sitä ongelmaa ei kuitenkaan ollut, kun vuonna 1973 aloitin tämän hauskan harrastuksen. Sirkka Paikkalan harrastuksen ja asiantuntemuksen asiassa olen kyllä hyvin tiennyt, mutta tätä hyvää artikkelia en ollut lukenut. Sen pohjalta voin ehkä lisätä hiukan huumoriakin, joka liittyy nimen Erik normalisoimiseen. Isoisäni nimittäin "suomensi" siinä vuoden 1906 aallossa isänpuoleisen sukuni nimen Iskanius nimeksi Erola. Pohdin kauan, mistä hän tuon nimen keksi, kunnes luin jostakin nimiartikkelista, että sekä suku- että talonnimet Eronen, Eerola, Erola eri puolilla Suomea olivat kirjoittajan mukaan tulleet etunimestä Erik. No, isoisäni isän, isoisän ja vielä isoisän isänkin etunimi oli ollut Erik. Oma isoisäni ei ottanut sukunimeksi muotoa Erkkilä, kun seudulla ei nimeä Erkki käytetty. Mutta ei hän myöskään ottanut nimeä Eerola, koska tuolla Savossa se olisi varmaan puheissa vääntynyt muotoon Ierola ! Olen täysin varma tässä johtopäätöksessäni, vaikka isoisäni kuoli vuonna 1923 enkä olen voinut tätä asiaa häneltä kysyä ...:)
pirjosirainen
05.12.15, 16:27
Kaikki Erikit, Erkit ja Eerot kiäntyvät Savossa muotoon Ierikka tai Iero. Moneen nimeen lisätään vielä -kka -kkä. pääte. Jukka> Jukukka, äiti> äitikkä, isä>isukka, Lea>Lejukka. Länsisuomessa, Abraham> Aappo, mutta Savossa se on Uappo
Kirjoitan itse kasteessa annetun nimen.
Kutsumanimihän yleensä vaihtui iän myötä.
Mataleena on voinut elää Malin tai Leena-nimisenä, mutta hautakirjoituksessa lukee Mataleena.
Hyvää Itsenäisyyspäivää Forumilaisille!
T: Pirjo
Sen verran huomautan, että kasteessa ei anneta nimeä. Kasteessa lapsi liitetään osaksi seurakuntaa.
Nimenanto ei siis ole kristillinen sakramentti
Juha
Anteroinen
06.12.15, 21:39
Kansan keskuudessa on tästä kuitenkin aika vahvasti eroavia mielipiteitä. Esimerkiksi kun minä huomautin samasta asiasta omalle äidilleni, hän ei vain ollut eri mieltä, vaan vielä vuosia myöhemmin huomauttaa sarkastisesti tästä asiasta, jos puhuu kasteesta minun läsnäollessani.
EDIT: Normalisoinnista: itse pyrin lähinnä yhtenäistämään kirkonkirjoissa olevat nimivariantit, koska en millään voi tietää onko Brita ollut oikeasti Reetta, Riitta vai Priita tai Johan oikeasti Juha vai Jussi. Kielitiede toki auttaa asiaa, mutta ei tarpeeksi, että kirjoittaisin omia arvauksiani ylös. Asia erikseen on jos löytyisi käräjäpöytäkirja missä jotain kutsutaan Paksu-Jussiksi tai jotain vastaavaa.
< Normalisoinnista: itse pyrin lähinnä yhtenäistämään kirkonkirjoissa olevat nimivariantit, koska en millään voi tietää onko Brita ollut oikeasti Reetta, Riitta vai Priita tai Johan oikeasti Juha vai Jussi. >
Yllä mainituissakin menisi pahasti pieleen:
Reetta, Reeta on Gretasta eli Margaretasta! Brita on todella Riitta, mutta useimmin sotketaan Pirkkoon ja Pirjoon eli Birgittaan eli Brigit. Johannekesen eri variantteja on Kustaa Vilkunan mukaan useita - Ihannuksesta Junttiin. Juho kai yleisimmin Länsi-Suomessa ja Jussi Itä-Suomessa.
Tutkimsiin
Anteroinen
07.12.15, 18:46
< Normalisoinnista: itse pyrin lähinnä yhtenäistämään kirkonkirjoissa olevat nimivariantit, koska en millään voi tietää onko Brita ollut oikeasti Reetta, Riitta vai Priita tai Johan oikeasti Juha vai Jussi. >
Yllä mainituissakin menisi pahasti pieleen:
Reetta, Reeta on Gretasta eli Margaretasta! Brita on todella Riitta, mutta useimmin sotketaan Pirkkoon ja Pirjoon eli Birgittaan eli Brigit. Johannekesen eri variantteja on Kustaa Vilkunan mukaan useita - Ihannuksesta Junttiin. Juho kai yleisimmin Länsi-Suomessa ja Jussi Itä-Suomessa.
Tutkimsiin
Näin taitaa tosiaan olla. No eipähän ole ollut tuosta haittaa kun en ole nimiä käännellyt. Margaretasta olisi ensiksi tullut mieleensä Marka, en tosin tiedä käyttääkö mokomaa normalisoinnissaan kukaan.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.