Kittilän Ryssät ?

[Matti Sandqvist]

Kirkonkirjojen mukaan 1730-1740 Kittilässä näyttää olleen kolme Ryssä -nimistä perhettä
1. Pehr Ryssä k. 1737
- poika Johan Pehrsson Ryssä k. 1741, vaimo Carin s. 1690 k. 1758
2. Henrik Andersson Ryssä s. 1694 k. 30.10.1771, vaimo Elin Johansdr. s. 1696 k. 26.3.1762
3. Johan Hansson Ryssä k. 1739, vaimo Malin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30515341
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30515364

Voisi päätellä, että isännät eivät ole sukua toisilleen. Riihitammela on kirjannut Henrikin Juhonpojaksi ja Pietarin jälkeläiseksi, mutta se ei patronyymin eikä syntymäajankaan vuoksi näytä mahdolliselta. Lisäksi Riihitammelalla on mielestäni yksi Johan Ryssä sukupolvi liikaa.

Olisiko tällä foorumilla enemmän tietoa näiden Ryssien esipolvista ja sukulaisuudesta.

Matti S

[VSimula]

En tiedä onko ollenkaan samaa huonetta tai sukua: Iin Olhavassa Piukkula N:o 6:ssa on jaksosta 1819 alkaen muuan Salomon Joh:son Ryssä s 1766 ja hänen jälkeläisiään:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1819-1825_ik252/13.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1826-1830_ik252-253/13.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1831-1837_ik253/23.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1838-1844_ik253/23.htm jne.
t. Veikko

[Jones]

Tuossa vaimoni suvussa näkyy olevan Ryssä sukunimen omaavia 11 sukupolvea taaksepäin.
Pietari Ryssä s. n. 1630 Vienan Karjala?? Hänen tyttärensä Aili menee Erik Erikson Jääskön kanssa naimisiin- > tästä Palon Salmen sukua nykypäivänä vielä Kittilässä

Historiaa Ryssän / Jääskön suvun vaiheista:
Esiintyy käräjillä 1681; luvaton asuminen Molkojärvellä
v.1683 pyyntö asua edelleen Molkojärvellä, jonka kalastus-ja nautintaoikeudet saanut...sai luvan , avioituminen lapinnimismies Hannu Juhonpojan sisaren Britan Juhontyttären tytön Ailin kanssa..
v.1711 nautintaoikeudet Kelontekemäjärveen...
1690 lupa uudistaloon Kittilän Alakylän Somerkönkäälle, asui siellä v.1695 ja 1711 maakirjatietojen mukaan.
Tilanpito siellä 1690-1730, missä hänestä tuli myös lautamies.
v.1729 mm. määrättiin Juho Juhonpka Tepsan alaikäisten lasten holhoojaksi.

[jouko_autio]

Tri Matti Enbuske valaisee asiaa näin.

145
Muita varhaisia tulokassukuja ova t olleet Ryss(ä), Pulli ja Mokko. Näistä erityisesti Ryssän historia menee Kittilässä 1500-luvulle. He saattoivat olla Kemin emäpitäjän Ilmolassa esiintyneen Ryssän suvun eräjärvilleen tulleita jälkeläisiä. Toisaalta he voivat olla Kemin satamassa käyneiden karjalaiskauppiaiden jälkeläisiä tai itsenäisesti Kittilään tullutta sukua. Perimä-tieto kertoi heidän olleen kotoisin Venäjän Karjalasta ja ”noidan jälkeläisiä”. Itse Ryssän nimi on tullut todennäköisesti vanhasta yhteydestä ortodoksisuuteen, ”ryssän uskoon”, josta muistona olivat vielä 1800-luvun loppu puolella näkyvissä olleet karjalaisperäiset hirsihautaukset Kurjenpolven hautausmaassa. Se sijaitsi lähellä Ryssän asuinkenttää kirkonkylän pohjoispuolella.
42
Toki 1600-luvulla ortodoksisuudella ei ollut enää sijaa Kittilän seudulla, joten idän kirkon vaikutus on täytynyt olla 1500-luvulla ja aikaisemmin. Sukunimenä Ryssä vakiintui vasta 1700-luvun kuluessa, joten todennäköisesti suvulla oli alun perin jokin muu karjalaisperäinen nimi. Ryssät asuivat ilmeisesti jo 1500 -luvun jälkipuolelta lähtien lähellä Aakenusjoen suuta Riikonkosken tuntumassa, eli nykyisen kirkonkylän paikkeilla. Itse Aakenus-nimi on aiheuttanut päänvaivaa tutkijoille, mutta selitys saattaisi löytyä 1700- luvun kirjoitusasusta Akionoxen. Nimessä olisi siten saamenkielinen joutsenta merkitsevä sana ja alkuosana esimerkiksi saamenkielen aika-sana ’akkia’ – Akkianoxen, Ikäjoutsen. Keminmaalla on myös Akkenusjoki ja Kuusamossa Ikkunus-nimiä.
43
Toisaalta voidaan todeta, että Ryssän suvun kantaisä on ollut mitä ilmeisimmin 1500-luvun puolivälin jälkeen veroluetteloissa esiintynyt Henrik.
44
Hänen patronyyminsä Akiensson saattaisi hyvinkin kytkeytyä Aakenus-nimeen. Liekö taustalla sittenkin karjalainen henkilönimi?

Yksi hyvin tunnettu ja vankasti karj alaislähtöinen sukunimi on Riiko (< Grigorij, Riko), jonka Olof Tresk myös kirjasi Kittilään (Riikonkoski).
45
Riikosista ei ole jää nyt merkkejä lähteisiin, mutta mahdollisesti kyseessä oli sama suku kuin Jääskön korkeudella Rovaniemen puolella, jossa myös on Riiko-nimien pesye. Mielenkiinto isen linkin tarjoaa kärä jätieto, jonka mukaan
Ryssän suvulla oli nautintaomistuksessaan Riikonjärvi. Lisäksi suvun asuinpaikka oli Ounasjoen Riikonkosken partaalla. Mahdollista siten on, että Ryssän alkuperä on Riikon suvussa. Se selittää myös sen, miksi suvulla oli jo 1600-luvulla laajat omistukset eri puolilla Kittilää, kuten Molkojärvellä ja Kelontekemän Karjalankentällä, josta tulikin Aakenusjoensuun ohessa suvun toinen asuinpaikka.
46
Perimätietona kulkenut kertomus Vuolli-lappalaisesta ensin Molkojärven ja sitten Kelontekemän asuttajana 47 voi liittyä hyvin Ryssän sukuun mutta mieluummin kuitenkin Pullin Olof iin eli Olliin, siis Vuolliin.
Joka tapauksessa 1730-luvulla Ryssän suvun sanottiin olevan ”aito lappalainen”.
48
Sen Kelontekemän haaran Hans Johanssonin perhe kuntaan tuli 1600-luvun lopulla vävymieheksi So-
dankylästä Tepsa, joka juurtui Kelontekemän pohjoispuolelle nykyisin Tepsan kylänä tunnet-
tuun paikkaan. Vastaavasti myös Sirkan sukuun tuli avioliiton kautta Tepsa, josta muotoutui
Ounasjoen pohjoisosaan Tepasto. Toinen Hans Johanssonin perhekuntaan avioliiton kautta liittynyt oli Unarin takamailta Pannon lapinsuku, josta tuli 1700-luvulla Kieringin Marttiinin 146 ja Holkin talon asujia.
49
Ryssään kytkeytyi 1600-luvun loppupuolella myös Hoikka- tai Hiukka-nimi, joka sopii Rovaniemen Nivankylän asuinpaikan nimeen.
50
Pulli on Ryssän ohessa toinen selvästi vanha Kitt ilän asuttajasuku, joka oli muuttanut viimeistään 1600-luvun alkupuolella mutta todennäköises ti jo 1500-luvun lopulla Rovaniemeltä vanhoille eränautintamailleen. Pullilla oli veromaita Ryssän tapaan niin Molkojärvellä kuin Kelontekemässä, jonne suku erity isesti juurtui 1600-luvun lopulla.
Suvut myös kytkeytyivät toisiinsa ja Päiviön sukuun avioliittojen myötä.
51
Sen sijaan Mokko on ollut 1600-luvun alkupuolen tulokassuku, jollaiseksi sen myös perimätieto vahvasti kytkee.
52
Siitä kielii myös suvun asettuminen tiukasti Kittilän eteläosaan. Nimen perusteella Mokon juuret olivat Laatokan Karjalassa ja Viipurissa.

Matti Enbusken väitöskirja: Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö
historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun" (Biblioteca 113. SKS. 570 s.)

[Matti Sandqvist]

Kiitos tiedoista. Luin aikoinaan tuoreeltaan Enbusken tutkimuksen, mutta olin näköjään autuaasti unohtanut. Muistelen, että jossain (käräjäpapereissa?) olisin nähnyt lapinnimismies Hannu Juhonpojan perässä Ryssä -nimen.

Ryss, Rysse ja Ryssä -nimiä esiintyy vanhastaan etelämpänäkin.

Matti S

[tellervoranta]

Laitanpa linkin Kittilän lukutaitoisiin 1700-luvun alkupuolella. Sivut 34-37.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916879

Ryssistä olen jo aiemmin kirjoitellut ainakin pari tekstiä. Löytyy haulla.

[Tapani Kovalaine]

Kirkonkirjojen mukaan 1730-1740 Kittilässä näyttää olleen kolme Ryssä -nimistä perhettä
1. Pehr Ryssä k. 1737
- poika Johan Pehrsson Ryssä k. 1741, vaimo Carin s. 1690 k. 1758
2. Henrik Andersson Ryssä s. 1694 k. 30.10.1771, vaimo Elin Johansdr. s. 1696 k. 26.3.1762
3. Johan Hansson Ryssä k. 1739, vaimo Malin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30515341
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30515364

Voisi päätellä, että isännät eivät ole sukua toisilleen. Riihitammela on kirjannut Henrikin Juhonpojaksi ja Pietarin jälkeläiseksi, mutta se ei patronyymin eikä syntymäajankaan vuoksi näytä mahdolliselta. Lisäksi Riihitammelalla on mielestäni yksi Johan Ryssä sukupolvi liikaa.

Olisiko tällä foorumilla enemmän tietoa näiden Ryssien esipolvista ja sukulaisuudesta.

Matti S
Digikuva 37 tuosta Tellervon linkittämästä hiippakuntalistasta sisältää Kittilän kylän lopussa ja juuri ennen Sodankylän alkua Ryssiä kaksittain. Heikki Antinpoika Ryssä on 1723 ollut perheetön ja on asunut sisarensa Margeta (Antintytär?) Ryssän kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916909

Heikki Juhonpoika Ryssä on elänyt tiettävästi noin 1700-1777 Kittilässä ja hänen vaimonsa oli Kaarina. Heidän sukunimensä muuttui asuinpaikan myötä ja oli Ala.

Digi 11, Sodankylä, kuolleita 1777: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/kuolleet_1761-1780_ik370/11.htm

[Matti Sandqvist]

Olen ymmärtänyt, että Tellervon listassa ovat vain lukutaitoiset (ei koko perhe). Yhteenvetona rippikirjasta 1731-1749 ja Tellervon listasta olisi näin

1. Pehr Hansson Ryssä k. 1737
Vo: ?
- son Johan
- dr Margeta
- dr Chirstin

2. Johan Hansson Ryssä k. 1739
Vo: Malin
- son Henrik (Ala?, mutta missä sanottu)
- dr Chirstin
- son Nils
- pig/dr Elin

3. Henrik Andersson Ryssä s. 1694 k. 30.10.1771
Vo: Elin Johansdr s. 1696 k. 26.3.1762
- syst Margeta
- dr Margeta
- dr Maria
- dr Brita

1. ja 2. aivan ilmeisesti veljeksiä, mitä tietoa kaipasinkin. Jos son Henrik on todistettavasti Ala, sekin paljon selventää.

Matti S

Ps. Kertasinkin jo Enbuskea Kittilän asuttajista.

[tellervoranta]

Hei
Minunkin salaisissa kansioissa (lähinnä Kaukosen kyläläisiä) on Heikki Juhonpka Ryssä ja vo Kaarina merkitty sukunimellä Ala ja heillä lapset Brita Heikintr Ala s.6.5.1723 sekä Niilo Heikinpka s.31.3.1725.
Taaksepäin Heikistä mennään 2 sukupolvea.
En tiedä lähteitä...oikestaan pitäisi tutkia...

[tellervoranta]

Minulla siis näyttäisi olevan tällä tavalla Henrik Alan 1. Ryssän perhekuntaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30515218

[Matti Sandqvist]

Johan Hansson Ryssällä (k.1739) näyttää olleen lapsia ainakin Henrik (lukutaistoisista), Chirstin (s.~1718), Nils (s.~1721), Maria, Mats ja Elin (s.~1733). Henrik Ala s.~1700 sopii huonosti tähän. Syntymäajat olen akkiloinut rippikirjoista. Isä Johanin kuoleman jälkeen sakki näyttää hajonnen maailmalle. Eli haen edelleen jotakin varmennusta Henrikin Alan Ryssä -kytkentään.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3929&pnum=28
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3929&pnum=54
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3929&pnum=75

En ole onnistunut löytämään vanhoja (1600-1700) Kemin Lapin maakirjoja, henkikirjoja enkä veroluetteloita digitaaliarkistosta. Miten ihmeessä niihin pääsee käsiksi?

Matti S

[tellervoranta]

Yritän laittaa.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1700-1749/

[tellervoranta]

Edelleen.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kitka-Maanselk%C3%A4-Kuusamo-Kemin+Lappi-Tornion+Lappi/Vuodet+1750-1799/

[tellervoranta]

v.1701.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12177&pnum=8

[Tapani Kovalaine]

Hei
Minunkin salaisissa kansioissa (lähinnä Kaukosen kyläläisiä) on Heikki Juhonpka Ryssä ja vo Kaarina merkitty sukunimellä Ala ja heillä lapset Brita Heikintr Ala s.6.5.1723 sekä Niilo Heikinpka s.31.3.1725.
Taaksepäin Heikistä mennään 2 sukupolvea.
En tiedä lähteitä...oikestaan pitäisi tutkia...
Kun Brita Ala (1723-1799) löysi puolison vuonna 1749, niin tämä oli nimeltään Juho Ollinpoika Tepsa (1725-1790) ja sitä mukaa kun lapsia syntyi, lasten äiti oli kastekirjoissa Brita Nilsdotter.

Kun Niilo Ala (1725-1777) löysi vuonna 1746 puolison, niin tämä oli nimeltään Kaarina Pekantytär (1717-1802), jonka sukunimi on vielä hakusessa. Sitten kun perheeseen alkoi lapsia tulla, oli isän kohdalla aina Nils Nilsson Ala.

Rippikirjoissa on äänin 2-1 Brita ja Nils merkattu Henrik Alan lapsipuoliksi. Patronyymi taitaa saada selityksensä Tellervon antamasta linkistä, joka on digi 34 Kittilän lukutaitoiset vuonna 1723. Luettelossa on ensimmäisen perheen, Nikkisen, jälkeen Alan perhe. Brita Nilsdotter Alan syntymävuonna 1723 oli hänen isänsä Niilo Laurinpoika Ala ja äiti oli Kaarina. Anoppi oli myös Kaarina ja appi Lauri Ala oli jo kuollut tai ei osannut lukea. Mutta Niilo Alan sisar Anna on mainittu lukutaitoiseksi.

Näin tulkiten voi arvella, että Heikki Juhonpoika Ryssä tuli Alan taloon isännäksi sen jälkeen kun Niilo Laurinpoika Ala oli kuollut (ehkä 1727). Heikin ja Kaarinan avioliitto oli lapseton. Heikki Juhonpoika Ryssä (1700-1777) löytyy digi 34 kuvasta kahdeksan riviä alempana kuin tuleva vaimonsa Kaarina.

Digi 34 vuodelta 1723: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916879

[tellervoranta]

Kyllä minäkin huomasin, että Brita ja Niilo oli merkitty Heikin lapsipuoliksi vaan kirjoittelin kirjan mukaan.:)

[Matti Sandqvist]

Mutta, mutta. Henrik Alaan (1700) yhdistetty Juhonpoika Ryssä perustunee vain oletukseen tai korkeintaan todennäköisyyteen ?

Vai onko jostain todennettavissa edes patronyymi ? Iältään sopivaa Ryssän Henrikkiä vaikeaa sovittaa, minun mielestä!

Matti S

[Tapani Kovalaine]

Edellä esitetty digikuva 34 on toistaiseksi avainasemassa. Kolme pointtia:
1. minne katosi Niilo Laurinpoika Ala vuoden 1723 jälkeen Kittilän Alasta?
2. minne katosi Henrik Juhonpoika Ryssä vuoden 1723 jälkeen?
3. mistä ilmestyivät Alan taloon Brita ja Nils?

Jokerikysymys: monestiko Henrik Juhonpoika Ryssän isä Juho Ryssä (synt. v. ?) oli naimisissa?

Kirkollisia lähteitä vuoden 1723 ja 1731 väliltä ei taida löytyä?
Henkikirjojen avulla voi jotakin saada irti.

Esitin vain tutkimussuunnan, sillä Henrikin patronyymi perustuu yksinomaan digi 34:ään ja sukunimi samaten. Raskauttavaa on vain se, että Ryssät ja Alat sattuivat Kittilässä mahtumaan samaan digikuvaan vuonna 1723. Kittilässä oli kolme muutakin lukutaitoista Heikkiä vuonna 1723. He olivat: Heikki Antinpoika Ryssä (digi 37), Heikki Antinpoika Pulli (digi 36) ja Heikki Heikinpoika Jukkainen (digi 37).

[Tapani Kovalaine]

Mutta, mutta. Henrik Alaan (1700) yhdistetty Juhonpoika Ryssä perustunee vain oletukseen tai korkeintaan todennäköisyyteen ?

Vai onko jostain todennettavissa edes patronyymi ? Iältään sopivaa Ryssän Henrikkiä vaikeaa sovittaa, minun mielestä!

Matti S
Jokainen ihminen on laulun arvoinen! Tämä viisaus pätee myös tähän pulmaksi muodostuneeseen Heikki Juhonpoika Ryssään. Laulun melodiaan vaikuttaa keventävästi se, että tiettävästi tällä Heikillä ei ole yhtään jälkeläisiä, ei Kaarinan eikä kenenkään toisenkaan kanssa.

Hyvät todisteet ovat digikuvassa 34 siitä, että Juho Pekanpoika Ryssällä on vuonna 1723 ollut poika Heikki. Ja Alan talon emännällä Kaarinalla on joidenkin mielestä ollut patronyymi Laurintytär ja ensimmäisenä puolisona Niilo Laurinpoika Ala. Toisena puolisona on ollut sitten Heikki, joka on voinut löytyä läheltä tai kaukaa.

[tellervoranta]

Tässä on Sodankylän rippkirjat v.1731-1750 ja Kittilä s.22-31. Poissulkemalla voi jotain oivaltaa.:)

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=30515077&kuvanumero=22&ay=890763&sartun=99255.KA&atun=184767.KA&amnimeke=Sodankyl%C3%A4n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1731-1750+%28IAa%3A1%29&ay2=104595

Laittelin aiemmin noita Oirulan linkkejä (henkikirjoja?) koska luin Matilan kirjasta seuraavaa:
Kittilä kuului Sodankylän saarnahuonekuntaan, Kemin rovastikuntaan ja Turun hiippakuntaan, mutta Länsipohjan lääniin vuoteen 1809 asti.

[Matti Sandqvist]

Kiitos Tellervo linkeistä. En ole vielä ehtinyt perehtyä.
Tuo jokerikysymys oli kylä mielessäni eli Johan Hansson Ryssällä olisi ollut avio jo ennen Malinia ja poika Henrik olisi sitä perua. Samaa mieltä siitä, että Henrik Ala (1700) oli varmaan lähialueelta ellei peräti lähitalosta.

Matti S

[Matti Sandqvist]

Nils Nilsson Alan (1725-1777) puoliso oli käsittääkseni Carin Pehrsdr Kyrö (1717-18029, siis Pehr Mickelsson Kyrön (k. 1743) tytär. Päätelty rippikirjojen perusteella, ikä sopii ja katoaa Kyrön talosta sopivasti.

Matti S

[Jones]

Kuka oikeastaan oli Pietari Ryssä s. 1630 Vienan Karjala???

Onko tästä enempää tietoa ja oliko tavallaan kantaisä näille Kittilän ryssille?

[Jones]

Ei kovina kaukana muinaisista asuinsijoista ole nämä nykysuvutkaan. Salmen - Uusisalmen talo sijaitsi Kurjenivalla Ounasjoen törmällä..


Mati Enbuske: Lapinmaan maaoikeudet
Asutus ja maankäyttö keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun

Suora lainaus "Näistä erityisesti Ryssän historia menee Kittilässä 1500-luvulle. He saattoivat olla Kemin emäpitäjän Ilmolassa esiintyneen Ryssän suvun eräjärvilleen tulleita jälkeläisiä. Toisaalta he voivat olla Kemin satamassa
käyneiden karjalaiskauppiaiden jälkeläisiä tai itsenäisesti Kittilään tullutta sukua.
nimi."

[Matti Sandqvist]

Tuo Pietari, vuosi 1630 ja Vienan Karjala on kaiketi legenda, joka uskollisesti toistetaan kirjoissa ja "tutkimuksissa". Enbusken päättely varmaan tarkinta. Toteaa myös "Sukujen polveutumista tarkasteltaessa pitää kuitenkin muistaa, että mitään täysin varmoja tietoja ei voida antaa ennen 1700-lukua. Todennäköisyyksiä voidaan toki esittää 1600-luvultakin, mutta Kemin Lapissa ..."

Matti S

[tellervoranta]

Yritän liitettä: Uudisasutuksen leviäminen ja "Lapinmaiden" supistuminen Fennoskandian pohjoisosissa 1600- ja 1700-luvuilla. Kirjasta Ilmo Massa: Pohjoinen luonnonvalloitus. Tarkoituksenani on selventää Kittilän asemaa lähialueisiin nähden.

[tellervoranta]

Tässä näkyvät Nils Ala ja vaimo Carin yhdessä vuodesta 1758 ja 1.lapsi oli syntynyt v.1727.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846538

Aiemmin minulla oli linkki, missä näkyi Pekka Kyrön tyttären Carinin kai ensimmäinen rippimerkintä 7.11.1732, mikä sopii Carinin syntymäaikaan 1717.

Eli näyttäisi Niilo Niilonpojan vaimo olevan Kyrön Pekan tytär Carin.
Tässä rippikirjassa on myös tuloutetut tilit ja sieltäkin saattaisi löytyä tähän tietoa.

[tellervoranta]

Siis tässä linkissä Pekka Kyrön perheen Carinin rp-merkintä. Sivun vasen laita.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=30515077&kuvanumero=22&ay=890763&sartun=99255.KA&atun=184767.KA&amnimeke=Sodankyl%C3%A4n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1731-1750+%28IAa%3A1%29&ay2=104595

[Jones]

Tuo Carin (Charin, Kaarina..) näkyy olevan useammassa sukupolvessa nimenä, mitäs sitä hyvää nimeä vaihtamaan. Piti vain miettiä mistähän Carinista nyt puhutaan..

Erik Salmen 1670-1739

Charin (lapinsukuinen) os. 1765-1740
lapset:
1.Matts (pso Anna) 1700-1757
2.Erik (pso Margetha) Palo 1704
3.Aili (Pso Lars Larsson Torniosta) 1710
4.Charin (muutti Norjaan) 1715
5.Brita (pso Pudas) 21.2.1722



Erik Eriksson Palo ent. Salmen 1704

Margeta os. 1704

Asuivat Kirkonkylässä, tila Salmen/Palo
1.Brita (pso Abram Kallo) 26.1.1730
2.Erik (muutti jonnekin v. 1758) 3.7.1731
3.Carin (pso Nils Ala) 15.6.1733

Anders Eriksson Takalo ent. Palo/Salmen 10.6.1743

Brita os. Ala 16.2.1747

vihitty 22.5.1772

Asuivat Kirkonkylässä, tila Takalo n:o 26, 1/8
1.Anders (pso Maria) Salmi 1.2.1774
2.Erik (pso Elsa) Salmi 30.11.1775
3.Nils (pso Elisa Välitalo) 22.12.1777-8.2.1857
4.Carin 5.2.1780

jne....