Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : BAGGE 20 sukupolvea.
Bagge-suku vanhimmasta tunnetusta henkilöstä nuorimpaan.
20 sukupolvea. Kaikkien sukunimenä on säilynyt Bagge.
Tiedot kerännyt ja luettelon laatinut Oiva Bagge vuosina 1974-2015.
Tämä on lyhennetty versio huomattavasti laajemmasta Bagge-sukututkimuksesta, Tutkimuksen pohjana on ollut http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Mikäli joku sukututkija haluaa esittää kysymyksen kenestä tahansa alla mainitusta henkilöstä tai tämän lähisukulaisesta, niin vastaan mielelläni, mutta vain täällä SukuForumilla. Sukututkimuksessani, joka on tehty SukuJutut-ohjelmalla, on yli 7200 henkilöä, joista sivusta sukuun tulleita aviopuolisoita on noin 40 % ja virheellisiä tietoja tai toistoja noin 10 %.
Vanhin tunnettu eli 1. sukupolvi:
# 6615 > Abjörn Jönsson (Bagge) (syntynyt 1318).
Väpnare. Lapsia 1.
Gift 1344 med N.N. Lindormsdotter.
2. sukupolvi:
# 6613 > Jöns Abjörnsson Bagge (s.ennen 1342-k.jälkeen 1417).
Väpnare.
> 1. Gift med # 6614 Kristina Christina Magnusdotter (En Bjälke/Ulv) (s.noin 1377, k. noin 1414). Lapsia 9
> 2. Gift med # 6849 Ragnhild Olofsdotter Käse, (s.1355, k.1400). Lapsia 2.
3. sukupolvi:
Riddare
# 6611 >Nils Jönsson Bagge (död 1390-1397). Lapsia 6.
Gift med # 6612 Catharina Petersdotter N.N. dotter av Peter Hemmingsson.
4. sukupolvi:
# 6158 > Peder Nilsson Bagge (s.noin 1390-k.4.12.1463).
Väpnare, Frälseman. Lapsia 5.
Gift med # 1335 Botild Clausdotter Apollegård (s.1390-k.1458).
5. sukupolvi:
# 6540 > Måns Pedersson till Berga och Husaby, son av Peder Nilsson, (s.1438-k.1517). Lapsia 3.
Skeppsgårdsskrivare, frälseman. Otti kayttöön sukunimen lisäosan av Berga.
Gift med # 6539 Karin Pedersdotter Bagge av Botorp omkring 1500, dotter av #7054 Peder (Trygilsson) Bagge av Botorp. (s.noin 1462-k.jälkeen 1517).
6. sukupolvi:
# 6428 > Halsten Månsson Bagge av Berga (s.1478-k.2.2.1556).
Krigsöverste, Knekte-Höfwidsman. Lapsia 7.
Gift med # 6427 Catharina Slatte (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Slatte_nr_97)
7. sukupolvi:
# 6424 > Måns Halstensson Bagge. (s. noin 1510-k.1559).
Tutkittu ja selitetty tavanomaista laajemmin.
”Välbyrdig man”. Lapsia 1.
Vaimo #6423 Karin Pedersdotter av Berga, (s.noin 1510, k.10.5.1539), dotter av #6838 Peder Bagge (Djäkn) av Botorp.
8. sukupolvi:
# 5710 > Hans Månsson Bagge (s.noin 1550-k.14.8.1637)
Tutkittu ja selitetty tavanomaista laajemmin.
Kexholm Slotzhövfwitzman. Lapsia 3.
> 1. vaimo #5711 Elisabet Iisakintytär Finskilän sukua (kuollut 1618)
Elisabetin 2. avioliitto, mutta Hans Månsson Baggen 1.avioliitto. Lapsia 3.
> 2. vaimo #6338 Margareta Jacobsdotter Wenno, (ei syntymä-, eikä kuolinaikoja), Ei lapsia
> 3. vaimo #6154 Margaretha Mårtensdotter Thesleff (s.1589- k.?) Ei lapsia.
9. sukupolvi:
# 5703 > Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, (s. arvio 1575-k.17.9.1612)
Huovipäällikkö. Lapsia 3.
vaimo tuntematon. Vaimo on todennäköisesti siltä ajalta kun Henrik Hansson Bagge toimi huovipäällikkönä Liivinmaalla, Viipurinlinnassa ja Olavinlinnassa.
10. sukupolvi:
# 342 > Lars Henriksson Bagge (s.noin 1605-k.1661)
kapteeni. Lapsia 5.
Vaimo: # 343 Beata Klander (s.noin 1605-k.1695).
11. sukupolvi:
# 177 > Peter (Per) Larsson Bagge, (s.noin 1650-k.1705).
Konstabel. Kaatui Varsovassa 1705. Lapsia 5.
Vaimo: # 178 Brita Eliasdotter Gavelin (s.noin 1650-paennut Ruotsiin 1711).
12. sukupolvi:
# 27 >Johan Petersson Bagge (s. noin 1685-k.15.9.1750).
Vänrikki. Lapsia 5.
Vaimo: # 112 Catharina Helena von Vegesack (s. noin 1690-k.18.8.1776).
13. sukupolvi:
# 25 > Anders Johansson Bagge, (s.30.11.1723-k.8.7.1809).
Talonpoika ja isäntä Temassalo N:o 5 ja N:o 6, vihittäessä Seppä. Lapsia 5
Vaimo: # 26 Carin Törröitär (s.26.2.1723-k.3.10.1798)
14. sukupolvi:
# 23 > Michael Andersson Bagge, (25.12.1758-15.10.1840)
Kotivävy Rantasalmi, Kolkontaipale N:o 15. Lapsia 9.
Vaimo Ingeborg Purditar, (s.5.4.1761-k.24.1.1805).
15. sukupolvi:
# 21 > Andreas Michaelsson Bagge, (s.10.8.1783-k.3.4.1831).
rusthollari, Isojaossa tilasta tuli Kolkontaipale RN:o 14
> 1. vaimo # 191 Carin Tolvain, (s.25.11.1774-k.18.6.1808). Lapsia 0.
> 2. vaimo # 22 Christina Lautiain, (s.8.8.1779-k.10.10.1831). Lapsia 8.
16. sukupolvi:
19 > Henrik Adolf Bagge, (s.22.5.1824-k.4.1.1913)
Kuudennusmies (Sexman). Rusthollari Kolkontaipale 14, lampuoti Osikonmäki 9, torppari Putkisalo 1, isäntä Parkumäki 3. Lapsia 5.
Vaimo: # 20 Hedvig Lovisa Juutilainen, (s.17.8.1828-k.22.11.1914).
17. sukupolvi:
# 6 > Aleksander Heikinpoika Bagge, (s.25.5.1868-k.29.9.1944).
Torppari, tilallinen Parkumäki 3, piippusorvari. Lapsia 1.
> Vaimo: # 7 Ida Henrikintytär Hukkanen (s.23.4.1874-k.10.2.1904).
18. sukupolvi:
3 > Tauno Aleksanteri Bagge, (s.16.2.1897-k.30.6.1968).
Veturimestari, Valtion rautatiet.
> 1.vaimo # 11 Lempi Maria Turunen (s.16.2.1896-k.23.11.1971), Lapsia 1.
> 2. vaimo # 4 Sivia Rakuuna (s.24.11.1900-k.23.8.1931), Lapsia 2.
> 3. vaimo # 12 Toini Taimi Salminen (s.29.6.1900-k.27.9.1994), Lapsia 0
19. sukupolvi:
# 1 Oiva Olavi Bagge, (s.07.10.1928-)
lentokapteeni Aero Oy/Finnair Oy. Lapsia 3
> Vaimo: # 2 Eine Raakel Irena Anttila, (24.05.1929-)
20. sukupolvi:
lapset: # 8 Ulla Kristiina Bagge, Ei lapsia
# 9 Marianna Elisabeth Bagge, Ei lapsia
# 10 Olli Kaleva Bagge, Ei lapsia
Tämän Bagge-sukuhaarani elämä loppuu tähän.
Hei!
Onko metsänhoitaja Erkki Ilmari Bagge s. 3.3.1894 Rantasalmi kuinka läheistä sukua? Hänen perhetietojaan voit lähettää yksityiskanavalla, jos sopii.
Hei!
Onko metsänhoitaja Erkki Ilmari Bagge s. 3.3.1894 Rantasalmi kuinka läheistä sukua? Hänen perhetietojaan voit lähettää yksityiskanavalla, jos sopii.
Vastaus: Erkki Ilmari Bagge oli minun isäni Tauno Aleksanteri Baggen serkku.
Erkki on kuollut 7.4.1950 Tampere, vihitty 15.1.1921 Mikkeli,
Vaimo Toini Johanna os. Cederberg, s.25.9.1895 Tohmajärvi, k. 1992 Tampere. Avioliitto oli lapseton.
Oiva Bagge
Hei
Missä 13. sukupolven Anders Johansson Bagge on syntynyt? Erään sukulaiseni puolison esivanhemmissa olen päässyt häneen. Ko. henkilö on Antti Juho Baggen s. 20.9.1750 jälkeläinen. Milloin Bagge-suku tuli Rantasalmelle?
Terveisin
Hilkka
Missä 13. sukupolven Anders Johansson Bagge on syntynyt?
Vastaus: Anders Johansson Bagge on syntynyt Viipurin pitäjässä 30.11.1723, kuollut 8.7.1809 Rantasalmi, Teemassaari N:o 5.
Isä Johan Petersson Bagge vihittiin Rantasalmella 17.12.1709, joten tämä lienee sopiva saapumispäivä. Äiti Catharina Helena von Vegesack oli syntynyt Rantasalmella noin 1690 Langilan kuninkaankartanossa, kuollut 18.8.1776 Teemassalo N:o 5.
Oiva Bagge
Catharina Helena, levde 1740. Gift 1709-12-19 i Rantasalmi socken med sergeanten vid Savolaks fördubblingsintanteriregemente Johan Peter Bock, som sedan kallade sig Bagge.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Vegesack_nr_679#TAB_14
Von Vegesack
http://daten.digitale-sammlungen.de/0000/bsb00000345/images/index.html?fip=193.174.98.30&id=00000345&seite=624
pirjosirainen
06.12.15, 00:03
Baggen kaunis talo on nyt museona ja oli avoinna viime kesänä. Hyvin tehty näyttely talon ja sen asukkaiden elämästä. Kahvilakin on.
Edellisinä kesinä oli Kartano kierros ja Sotilas-talokierros.
Monen suvun esi-isiä on täällä asunut, kun tämä Rantasalmi oli rajapitäjä ja täällä oli Haapaniemen sotakoulu
T. Pirjo
Kiitokset Oiva ja Timo näistä tiedoista.
Hilkka
LISÄYS 9.12.2015
Minä olen yrittänyt perehtyä Bagge-sukuuni 40 vuoden ajan.
Monista Historia-kirjoista olen lukenut tietoja, jotka eivät ole yhteneväisiä minun tutkimukseni kanssa. Ruotsalaiset tutkimukset, kuten esimerkiksi
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
päättyvät siihen vaiheeseen kun överste Halsten Månsson Bagge av Bergan pojat Anders Halstensson, Bengt Halstensson, Bröms Halstensson, Peder Halstensson ja Måns Halstensson Bagge av Berga, kuningas Sigismundin kannattajina, saivat 29.3.1577 tuomion uskottomuudesta Johan-herttuaa kohtaan.
Ruotsin Vadstenan luostarin kirkossa on säilynyt hautapaasia 1500-luvulta, joiden perusteella pääsin jatkamaan Bagge-tutkimusta siitä, mihin ruotsalaiset sukututkijat olivat tutkimuksissaan jääneet.
Edellä mainittu rangaistus oli kova, mutta vain amiraali Bengt Halstensson Bagge av Berga menetti mestatessa päänsä (halshuggad).
Kaikki pojat ja kaksi tytärtä joutuivat luovuttamaan kaiken omaisuutensa kruunulle ja myös perintötila Berga myytiin valtion toimesta vieraalle suvulle. Veljeksistä Bröms kuoli 1586. Tyttäret saivat jäädä Ruotsiin, mutta veljet karkotettiin 1580-luvulla Kaarle-herttuan suojaan Suomeen. Asiakirjoista ilmeni, että ainakin Oulun linnan perustaja Peder Bagge tunsi itsensä karkotetuksi Pohjanmaalle.
Suomen historiallisista asiakirjoista löytyi runsaasti tietoja, että ainakin Anders Bagge ja Måns Bagge ovat toimineet Ruotsin rannikkolaivastossa.
Kruunulle pidätetty kunnia ja omaisuus palautettiin vuonna 1621 kuningas Gustaf II Adolf'in päätöksellä Bagge av Berga-suvulle, mutta sukuhaara on käyttänyt tämän jälkeen ainoastaan nimeä Bagge, ilman tilannimeä.
Monesti olisin kaivannut vanhan ruotsinkielen sanakirjojen apua. Lopuksi päätin, että kopioin luettelooni alkuperäiset tiedot ruotsikielisinä, koska käännöstyö suomenkielelle eräiden tapahtumien, nimien ja paikkojen osalta oli mahdotonta. Viisaat tutkijat ovat Historia-kirjoissaan tehneet virheitä, eikä suomeksi käännettyjä etunimiä ole yhdistetty oikeisiin henkilöihin.
Esimerkiksi nimi Måns on käännetty muotoon Maunu.
Erään vanhaan ruotsinkieleen perehtyneen tutkijan mielestä ”siinä ole ollut järkeä, kun suku on alkuaan Ruotsista”.
Tämän sekaannuksen jälkeen ei enää ole osattu hakea Suomen arkistoista Maunua (Måns), eikä myös hänen poikaansa Hannua (Hans) ja edelleen Hannun tytärtä Heblaa (Elisabet), joista suku on jatkunut näihin päiviin asti.
Historia-kirjoissa olevat puutteet, joiden kohteina ovat olleet Måns Bagge, Hans Bagge ja Hebla Bagge, olen mielestäni selvittänyt riittävän laajasti. Näitä tietoja on ollut vaikea tutkia ja tarkistaa, koska monet lähteet veivät täysin harhaan.
www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Tässä luettelossa siis mainitaan sukupolvia vain Halsten Bagge’en asti.
Näin Ruotsin sukututkijoilta on Baggen suvun tutkiminen jäänyt kesken Måns- nimen kohdalla. Ei ole löytynyt Maunua (Måns) ja hänen perillistään Hannua (Hans), ja edelleen Hannun tytärtä Heblaa (Elisabet), josta suku on jatkunut Suomessa näihin päiviin asti.
Oiva Bagge.
LISÄYS 12.12.2015:
Kuvaus Bagge-suvun alkuperästä. Ote sukututkimuksen esittelysivusta.
Bagge on ikivanha suku, jonka väitetään kuolleen, erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan, vuonna 1955 ja toisen tutkimuksen mukaan 1996. Tämä tutkittu sukuhaara elää kuitenkin vielä Suomessa.
Bagge av Berga Nr.118-suku käytti tilan nimeä, Berga, lisänimenä vuodesta 1432 aina 29.3.1577 asti, jolloin tuli tuomio uskottomuudesta kuningasta kohtaan. Kyseessä oli Ruotsin kuninkaan Erik XIV:n, Puolan kuningas Sigismund'in sekä Juhana-herttuan ja Kaarle-herttuan valtataistelu Ruotsin herruudesta. Berga-tila ja siihen liittyvä kaikki omaisuus otettiin rangaistuksen mukana kruunun haltuun.
Vaikka koko Bagge av Berga-suku sai tuomion, vain amiraali Bengt Bagge av Berga mestattiin. Kruunulle pidätetty omaisuus palautettiin vuonna 1621 kuningas Gustaf II Adolf'in päätöksellä suvulle. Berga-sukuhaara on käyttänyt tämän jälkeen ainoastaan nimeä Bagge, ilman tilannimeä.
--------------------------------------
Muut Bagge-nimeä käyttäneet suvut ovat:
> Bagge av Botorp (Botatorp) oli vanha rälssisuku, joka sulautui Bagge av Berga-sukuun.
> Bagge av Söderby Nr.147:llä on samat sukujuuret kuin Bagge av Berga'lla. Aikaisemmin 29.2.1517 ja 1560 vahvistettu aatelisarvo oli rangaistuksena otettu 29.3.1577 suvulta pois, kunnes se palautettiin 1626 Gustaf II Adolfin toimesta Bagge av Berga-suvulle takaisin. Poikkeukena Bagge av Berga-suvun vaiheista Bagge av Söderby-sukuhaaran aateluus oli vahvistettu uudestaan jo 8.4.1590, jonka jälkeen tämä sukuhaara ei enää liittynyt tämän minun sukututkimukseni piiriin.
> Bagge från Marstrand. Norjalainen suku, joka vaikutti Göteborgin alueella, Ei mitään sukuyhteyksiä.
> Bagge från Vestergötland. Ei mitään sukuyhteyksiä
> Bagge av Boo Nr.122. Norjalaista frälssisukujuurta. Aateloitu 9.6.1556. Amiraali Jacob Begge (vanhempi) tuli 1522 Ruotsiin Gustav Vasan palvelukseen. Sukuhaara elää vielä Kuurinmaalla (Nr.202), mutta ei kuulu tämän sukututkimuksen piiriin.
-----------------------------------------
Selvennyksiä eräistä tässä tutkimuksessa esiintyvistä säätyjen nimityksistä:
VÄPNARE (asemies) toimi keskiajalla ritarin seuralaisena ja aseenkantajana. Myöhemmin Ruotsissa asemiehet muodostivat ritaria alempiarvoisen aatelisluokan, joka sijoittui ritarim ja tavallisen rälssimiehen väliin. Kuningas nimitti ritarit. Koska kuningas saattoi olla pitkiä aikoja tavoittamattomissa, ritareita oli Suomessa hyvin vähän.
RITARISTO muodosti jalkaväen ja laivaston upseeriston ytimen. Koska ritarit olivat aatelisia ammattisotilaita ja jo nuoresta pitäen harjoitelleet sotilaiksi. Nykypäivän Suomen upseeristo juontaa juurensa ritarilaitoksesta.
AATELISTO on eurooppalainen sääty-yhteiskuntaan kuuluva käsite. Se tarkoittaa syntyperänsä, maaomistuksensa ja ansioidensa perusteella etuoikeutettua yhteiskunnan kerrosta. Valtiollisen yhteiskunnan siirtyessä monarkiasta demokratiaan aateliston etuoikeudet poistuivat Keski- ja Pohjois Euroopasta Ruotsia lukuun ottamatta. Suomessa aatelisuus on vain sisäistynyt symboli.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 7.sukupolveen:
Oiva Bagge 13.12.2015.
Seuraavassa selostuksessani olen käyttänyt sekaisin sekä suomen- että ruotsinkieltä, johtuen lähdeaineiston kielestä. En ole voinut ryhtyä kääntämään ruotsinkielisiä arkistotietoja suomeksi, koska kääntämisen yhteydessä monet seikat ja nimet muuttavat asian toiseksi kuin mitä alkuperäinen teksti tarkoittaa.
Ruotsissa julkaistu https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
on jättänyt tutkimatta Halsten Bagge av Berga’n vanhimman pojan Måns Hanstensson Bagge’n.
Tämä on edelleen johtanut siihen, että hänen poikaansa Hans Månsson Baggen elämänvaiheita on vain arvailtu. Kunnioittaen edesmenneitä professoreja Helge Pohjola-Pirhonen, Pekka Lappalaine ja Paavo Seppänen haluan kuitenkin mainita, että heidän Historiakirjoissaan (Olavinlinna, Sääminki, Sulkava) on toinen toistaan kopioiden mainittu Hans Bagge korpraaliksi, jonka tytär Hebla Bagge on perinyt Sulkavan Eerikkälän. Virheet ovat toistuneet kuvattaessa Göran Olofsson Pistolekors’in avioliittoa Hebla Baggen kanssa sekä Eerikkälän ja Säämingin Mönkölän omistussuhteita perintöjen tai huomenlahjan kautta.
Hans Månsson Baggen ja tyttären Hebla Hansdotter Baggen elämänvaiheita kuvataan sitten, kun esitän laajemmin 8.- ja 9.-sukupolvia.
7. sukupolvi:
# 6424 > Måns Halstensson Bagge. (s. noin 1510-k.1559)
Tutkittu ja selitetty tavanomaista laajemmin.
”Välbyrdig man”.
Vaimo #6423 Karin Pedersdotter av Berga, dotter av #6838 Peder Bagge (Djäkn) av Botorp
Måns Halstensson Bagge var 1550 fogde över Dahl och Lysings härader i Östergotland.
Todennäköisesti kaikkien Halsten Bagge av Berga-perheen saamien tuomioiden takia Måns Halstensson Bagge oli lähtenyt yhdessä veljiensä Anders Halstensson ja Peder Halstensson Baggen kanssa Suomeen.
Deras barn kallade sig Bagge (utan av Berga)
"Hertig Johan och hans tid" sivu 80 kertoo: Joen Bagge (Halstensson af Berga), fogden i Österbotten fick likaså fron Johan skrifvelser 1556-1558 och Anders Bagge (Halstensson till Skällesnäs af Berga-Baggerna) bekom af hertigen, som då vistades i Viborg "pass ifrån Finland till Sverige d.14 Sept 1556" (diariet). I Johans tjenst voro: Jacob (utan tvifvel d.y., amiralens son).
(Mainittu amiraali oli Jacob Thordsson Bagge, norjalaista Bagge-sukua, herre till Boo gård och Mems slott; ei liity kuitenkaan tähän tutkittavaan Bagge av Berga-sukuun).
Tästä tiedosta voidaan päätellä, että kyseessä oleva Joen oli todellisuudessa Måns Halstensson Bagge av Berga. Mitään Joen Bagge-nimisiä vouteja ei ole löytynyt, eikä Halsten Baggella ollut Johan-nimistä poikaa. Måns Bagge on todennäköisesti sairastunut vakavasti 1556, joka johti kuolemaan 1559.
Måns Halstensson var välbyrdig man. Frälsebrev av Sten Sture d.y., jolloin kuninkaan antamien tuomioiden rangaistuksena vaatimat maaomaisuudet palautuivat 1626-livulla jälleen suvulle.
Måns ja hänen veljensä olivat tulleet pakolaisena tai määrätty lähtemään Suomeen, koska Bagge av Berga-suku oli menettänyt kaiken omaisuutensa Ruotsissa. Ainakin Peder Halstensson Bagge tunsi itsensä tuomituksi Ouluun. Halsten Månsson Baggen vaimon suku, Slatte Nr.97, omisti tiloja Varsinais-Suomessa ainakin Pohjan pitäjässä ja Satakunnan Ulvilassa: (ala-satakunta suvanto 1506-1709).
Bagge-suvussa oli amiraaleja, joiden laivoissa oli kymmeniä tykkejä. Saattaa olla, että tykkejä varten tarvittiin Varsinais-Suomeen rautaruukkeja? Joka tapauksessa Suomessa toimineita Bagge-nimisiä ”laivureita” löytyy arkistosta: http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Måns Halstensson Baggen veli # 6374 Peder Halstensson Bagge nimitettiin Ruotsi-Suomen Pohjanmaan käskynhaltijaksi. Pietari (Peder) Bagge perusti Oulun linnan 1590. Ainakin Peder Halstensson Bagge tunsi itsensä karkoitetuksi Ouluun.
Peder Halstensson Baggen poika # 6231 Sven Pedersson Bagge sai uuden aatelisnimen Bagge av Söderby Nr.148. Sven Bagge av Söderby teki hävitysretkiä Vienan suunnalla ja oli mukana Täyssinän rauhan (1595) rajalinjaa merkittäessä.
Måns Halstensson Baggen ja hänen poikansa # 5710 Hans Månsson Baggen toimintaa laivastossa selvittää seuraava lähdetieto: Lähde Kiuasmaa 1962 s.509: VA, FR 101; KA, Skgh 1570/Viborgs sk.g., 1582/Keksholms sk.g., 1584-90/Viborgs sk.g., 1589/Helsingfors sk.g., SMh, D. 3, n:o 81; RVA, Krigshist. handl. 5 (div. handl.)
Suorittanut kuittauksia vm.vuonna Helsingissä.
VA, 1225:12, 1280:2v, 1291:19, 2257:34, 3358:14v-15.
Måns Halstensson Bagge on toiminut mahdollisesti ruudintekijänä Viipurissa 1560-luvulla, ampuja 1569 ja 1.ampuja 1570 aluksella "Stor Röde Hunden" Viipurissa. Asemestari 1572, Viipurin Uuden linnoituksen asemestari 1578, Käkisalmen laivaston "Necken"-aluksen ylin ampuja 1582, asemestari 1583, samassa eskaaderissa 1586 "Gripen"-aluksen asemestari ja yliasemestari 1588-89, asemestari 1591 aluksella "Hvalen".
Ruotsin armeijan taktiikka ja aseistus: ”Linnoituksia ja laivoja vastaan voitiin käyttää mörssäriä, jolla ammuttiin useiden kymmenien kilojen painoinen kranaatti. Se oli täytetty ruudilla, joka sytytettiin kuoren läpi tulevalla lunttulangalla. Ruutia mörssärin panoksessa oli vain 20-osa kranaatin painosta, mutta se lennätti kranaatin kaaressa ilmaan ja viholliskohteeseen”.
Molemmat sekä Peder että Måns palasivat myöhemmin takaisin Ruotsiin. Sten Sturelta saatu frälsebrev tarkoitti, että alkuperäinen kotitila Berga palautettiin Bagge-suvulle.
Måns Halstensson Baggen poika # 5710 Hans Månsson Bagge peri huomattavan omaisuuden, mm. Johannes-pitäjän Koskijärveltä tilan 1500-luvun puolivälissä. Muutakin maaomaisuuttakin oli kertynyt hyvin runsaasti.
Måns Halstensson Bagge on ollut lähes täydelleen kateissa ruotsalaisilta sukututkijoilta. Joitakin epämääräisiä merkintöjä on lisäilty esimerkiksi adelsvapen.com/genelogi/ Bagge_ av_ Berga_nr_118-sukutauluun. Nähtävästi ruotsin- ja suomenkielten erilaisuudesta johtuen etunimet ovat olleet ruotsalaisille tutkijoille liian vaikeita ymmärtää. Esimerkiksi Hans Månsson on suomennettu muotoon Hannu Maununpoika jne.
Måns Halstensson Baggen elämänvaiheiden löytäminen oli avaintekijä tätä sukuselvitystä ajatellen. Ruotsin Vettern-järven itärannalla on Vadstenan luostarikirkko. Vadstenassa oli myös eläkkeelle jääneiden sotilaiden sairashuone, jossa muutama sukumme sotilas vietti viimeiset elinvuotensa:
Lähde: Vadstena klosterkyrka III Gravminnen sivu 112 selostus, hautakiven kuva sivu 113. Ote kirjasta:
”Stenen är av allt döma lagd över den Måns Bagge som år 1550 var fogde över Dals och Lysings härader i Ostergötland och som var son till Halsten Bagge. Ed i Sunds socken i samma landskap var 1559 sätesgård för hans bror Bröms Bagge”.
Hautakiven merkintä: "Her ligger salige Måns Bagge/på eedh hans sjael gvdh nade/ock beware henne från al/lan våde anno 1552". Hautakivessä oleva kuolinvuosi on ollut todennäköisesti 1559, eikä 1552
Juhana-herttuan kirjasta saa käsityksen, että Måns oli sairastunut Suomessa vuonna 1557 ja palannut Ruotsiin, jossa kuoli Kalmarin läänissä 1559. Måns on ollut vouti Pohjamaalla (i Österbotten) joka oli saanut Juhana-herttuan kirjeitä vuosina 1556-1558.
Kyseessä oli seurueeseen kuulunut amiraali Bengt Halstensson Baggen poika Peder Bengtsson Baggen, siihen aikaan kammarherre, myöhemmin maamarsalkka. Tämän äiti oli Elsa Ebba Fleming.
Epäselvä maininta Korsholm slott/Bagge yhteydessä: Joen Bagge, befallningsman öfwer Österbotten år 1552 ? Eri vertailutietojen perusteella kyseessä olisi ollut Måns Halstensson Bagge.
Barn:
- # 5710 Hans Månsson Bagge (noin 1550-14.8.1637)
Göran Olofsson Pistolekors
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Pistolekors_nr_321
http://runeberg.org/frfinl/0331.html
http://daten.digitale-sammlungen.de/~db/bsb00000559/images/index.html?seite=382&fip=193.174.98.30
Timo W.
Göran Olofsson Pistolekors
Kaikissa ilmoittamissasi tauluissa on samat virheet, jotka on sittemmin toistettu ainakin Olavinlinnan, Sulkavan ja Säämingin Historia-kirjoihin.
Göran Olofsson Pistolekors'n vaimosta Hebla (Elisabet, Ella) Bagge'sta tulee myöhemmin selvitys tänne SukuForumin yleiseen keskusteluun.
Selvitys tulee olemaan erittäin laaja, koska perintö- ja huomenlahjoihin sekä lähes yhtäaikaisiin suvun jäsenten kuolemien jälkeisiin perintöihin liittyy yllättävia asioita.
Oiva Bagge
LISÄTIETO Bagge-sukututkimukseen. 8.sukupolvi
8. sukupolvi:
# 5710 > Hans Månsson Bagge (noin 1550-14.8.1637)
Tutkittu ja selitetty tavanomaista laajemmin. Alkuperäiset tekstit säilytetty.
Kexholm Slotzhövfwitzman
Kolme avioliittoa, jotka on seikkaperäisesti selitetty tämän sukupolvi-osan lopussa.
Genos 40:ssä on Lars-nimi on luettu täysin väärin alkuperäisestä tekstistä.
Tässä tutkimuksessa nimi on korjattu.
Koska arvostetut tutkijat olivat tehneet virheen, ei sitä kukaan ollut virheeksi epäillyt.
Ramsey: sivu 14: Bagge, Tab I: Lasse Bagge, pitäisi olla Hans Bagge.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland: Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Lasse Bagge, kvartermestare för Nils Olofssons till Meldola fänika, drog till Nöteborg 1583, (viite FS 5505). (Nöteborg = Pähkinälinna = Oreshek = Schusselburg = Schliessenburg) (etunimi Lasse on väärin, pitää olla Hans).
Isänsä # 6424 Måns Halstensson Baggen (av Berga) kuollessa 1552 Hans oli vielä lapsi, joten hän on viettänyt lapsuutensa isoäitinsä # 6427 Catharina Andersdotter Slatte'n luona Turun lähistöllä (Pojo?). Isoäidin kuoltua 1573 Hans Månsson Bagge itsenäistyi setänsä Peder Halstensson Baggen luona Oulussa.
Majoitusmestari vuonna 1582, lähettiin Pähkinälinnaan (Nöteborg) vuonna 1583.
Puolan sodat 1600-luku: Gustaf II Adolf käski lähettää Liivinmaalta kaikki irrotettavissa olevat joukot Preussiin. (http://narc.fi/Arkistolaitos/mma/mikrofilmit.htm)
Vuosi 1626: Joukot laivattiin Turussa ja kuljetettiin Pillahun, yhteensä 2285 miestä. Suomalaiset ratsukomppaniat: Reinhold Anrep, Hans Bagge, Gert Skytte ja Åke Tott, yhteensä 491 hevosta sekä kuninkaan mukana tuleva komppania: 655 ratsumiestä ja 164 hevosta. Hans Baggen komppaniassa oli kaikki miehet Turun seudun pikkupitäjistä.
Tuomiokirjakortisto: (Käkisalmen lääni säätyläiset: sivu 15) Bagge, Hanss Månsson, Slotzhövfwitzman, Käkisalmi, Sortavala 1636.02.10,ggII/88-89/1.
Jully Ramsey, Fräksesläkt i Finland intill stora ofreden, sivu 15:
Hans Månsson Bagge, ryttmästare, fick 1627 i Preussen förläning af Kettala och Vanhalinna i Lundo socken. Slottshaiptman på Kexholm. Hugnad 5.12.1635 med konfirmation på sina frälselägenheter och med tre års frihet på ett torp i Pyhäjärvi socken, Omtalas såsom afliden 14.8.1637. Gift 1:o 1618 med Elisabet Isaksdotter af adl. Finskilä-släkten, 2:o med Margareta Mårtensdotter, som 1639 blef omgift med kamreraren Petter Helenius.
Poika Henrik Larsson Bagge, pitää olla Henrik Hansson Bagge
Hans Månsson Bagge, luutnantti, ratsumestari. Kuollut 1637 Turku (tai Sulkavan Eerikkälä, jonka hän omisti kuolemaansa asti). Ei löytynyt hautaa Sulkavalta. Edelläolevassa kappaleessa on pahoja virheitä
Viipurin läänin Johanneksen pitäjän Koskijärvellä oli isäntänä v.1543 Hans Bagge. (Maakirja v. 1543?) Viipurin pitäjän käräjät v.1645 lautamies Hans Bagge. (http://digi.narc.fidigi/view.ka?kuid=3698997)
Kyseessä lienee todennäköisesti näppäinvurhe? Pitänee olla 1645, joka sopii Hans'in kuoleman jälkeen tehtyyn käräjäpäätökseen.
Bagge Hanss Månsson (Käkisalmen lääni säätyläiset: Slotzhöfwitzman, (Käkisalmi/Sortavala 1636.02.10, ggII/88-89/1)
Hans Bagge eli Hannu Bagge oli vihittäessä 1.avioon luutnantti, myöhemmin ratsumestari, kapteeni.
(www.genealogia.fi/hakem/sotilaspäällystö.htm). Sotilasarvo korpraali ei sovi mitenkään hänen toimiinsa.
Hannu Bagge oli ”laivuri” aluksilla "Delfin" 1573 ja "Förgylte Duvan" 1574-75. Hannu on suorittanut vuonna 1575 kuittauksia Helsingissä. Suomennos ”Laivuri” ei anna sotalaivan upseerista oikeaa kuvaa. Esimerkiksi Förgyllde Duvan-laivassa oli 48 tykkiä. VA, 1225:12, 1280:2v, 1291:19, 2257:34, 3358:14v-15
Suurin senaikuisista sotalaivoista oli Mars. ”En källa uppger att besättning var omkring 670 man stor. 350 av dessa var båtsmän och de övriga knektar. En uppgift är 173 kanoner på Mars och en annan är 107”.
Hans Månsson Baggen perhesiteet vaimoihin ja lapsiin nähden on selvitetty hyvin tarkasti, koska aikaisemmat Historia-kirjojen tutkimukset ovat olleet vanhojen virheiden toistoa.
Lähtötilanne: Pekka Lappalaisen, Paavo Seppäsen ja Helge Pohjolan-Pirhosen Historia-kirjat antavat harhaanjohtavan kuvan avioliitosta, jonka muodostivat Jöran Olofsson (Pistolekors) ja Hans Baggen tytär Hebla Bagge. Kapteeni (ratsumestari) Hans Bagge ei ollut korpraali. Tässä tutkimuksessa on Sulkavan Eerikkälän ja Säämingin Mönkkölän virkatalojen omistussuhteet on pyritty selvittämään.
Kohde, josta tutkimus on aloitettu: L.Kurten: Thesleff (www.genealogia.fi/genos/37/37_82-htm)
Sulkava, Erickala (Eerikkälä), Korpraalen Hans Bagge fått 1617 frälse på Eerikkälä i Sulkava.
Tilan peri Baggen kuoltua tytär Hebla Bagge. (Tor Carpelan, Åttertavlor)
Henkilö- ja arkistotiedot Hans Månsson Bagge'sta lyhyesti:
Arvi Korhonen, Hakkapeliittain historia, Osa I
Sivu 296: Suomen ratsuväki. Luutnantti Hannu Bagge eversti Henrik Flemingin komppaniassa 1622.
Sivu 496: Turun läänin tileissä vuodelta 1624-25 on Flemingin ratsukomppania mainittu luutnantti Hannu Baggen johtamaksi (viite Va 1843,1844).
Sivu 517: Suomen ratsuväen kokoonpano v.1625. Reinhold Anrepin komppanian luutnantti Hannu Bagge, jonka miehistö oli Maskusta, yhteensä 13 (Rymättylä 3, Maaria 1, Nousiainen 1, Masku 5, Lemu 3), Ala-Satakunta 78 ja Vehmaa 23).
Osa II. Sivu 43 Ratsuväen ensimmäinen järjestelysuunnitelma vuonna 1626, Raaseporin täydennysalue, johon kuului myös osa Hattulasta ja Vihdistä annettiin Hannu Baggelle, joka muutoin olisi saanut avoimeksi jääneen porvoolaisen komppanian.
Sivu 44: Ratsuväen lopullinen järjestely, Hannu Baggen komppaniassa oli Halikosta,yhteensä 88 (Perniö 30, Halikko 19, Uskela 8, Kemiö 10 ja Muurla 21) sekä Raaseporista yhteensä 13 (Tenhola 9 ja Pohja 4).
Sivu 54: Kesällä 1626 Suomesta varustettiin Preussiin lähtemään Aleksanteri von Essenin ja Arvid Hornin rykmentit, joiden lähtövahvuus oli yhteensä 2285 miestä ja Reinhold Anrepin, Hans Baggen, Bert Skytten ja Åke Tottin ratsukomppaniat, yhteensä 491 hevosta sekä Tottin 164 hevosen vahvuinen kyrassierikomppania (haarniska), joten kuningas (Gustaf II Adolf) otti mukaansa Suomesta yhteensä 655 ratsumiestä.
Sivu 185: Suomalainen ratsuväki Preussissa 10.3.1628: Hannu Bagge oli Gutstadt-nimisellä paikkakunnalla , komppanian miehistömäärä 116. Muita Åke Tottin ratsuväen ratsukomppanioiden päälliköitä olivat Torsten Stålhandske, Steen Iivarinpoika, Hannu Ekholt, Klaus Munck, Åke Tott ja Henrik Nöding. Hannu Baggen, Ekholtin ja Tottin komppaniat olivat menneet muualle ennen 29.4.1628.
Sivu 252: Hannu Bagge mainitaan ratsukomppanian päällikkönä 26.7.1627 Liebschau'ssa ja hieman myöhemmin Dirschau'ssa. (Kartan sivu 269 mukaan Weikselin läntisen haaran puolivälissä)
Sivu 316: Suomalainen ratsuväki Preussissa keväällä 1628. Komppaniat samat kuin sivulla 185 mainitut, kokonaismäärä709 ratsumiestä; mutta 29.6.1628 oli Hannu Baggen komppaniassa miehiä, terveitä 86, sairaita14 miestä. Taulukossa 20.5 1628 ja 6.7.1628 on Hannu Baggen komppanian miesmäärä pantu sulkeisiin (100).
Sivu 408: Ratsuväen täydennyksen hankkimisen kuningas antoi Åke Tottin tehtäväksi ja käski (17.1.1629) tämän saapua luokseen. Kutsuntalaitosta pidettiin täysin vakiintuneena ja kykenevänä toimimaan omin voimin ilman erikoisen ylikomissaarin johtoa.
Todennäköisesti Hans Bagge nimitettiin tässä yhteydessä Käkisalmen linnan päälliköksi?
Sivu 409: Itä-Suomessa toimitettiin kutsunta entistä tarkemmin ja saatiin 1427 alokasta edellisen vuoden 776:mieheen verraten.
Hans Baggen läänitykset ja maatilat:
Eeva Matinolli, Rymättylän historia 1982: Rymättylän Leiklax och Peräis Rymättylän saaren itäreunalla.
sivu 345: Tila tullut avioliiton kautta Sigrid Sigridsson'ilta. # 5711 Elisabet Isaksdotter av Finskilän veljet vaativat mm. tätä tilaa itselleen, onnistumatta.
Tunnistettavin rymättyläläinen hakkapeliitta oli Leiklahden isäntä, aatelinen Hannu Bagge, joka toimi 1621-1625 Johan Kurjen, Henrik Flemingin ja Reinhold Anrepin johtaman varsinaissuomalaisen joukon vänrikkinä ja luutnanttina ja 1626-1628 oman Halikon ratsujoukon päällikkönä Liivinmaalla ja Preussissa.
Sivu 162: Kaarle-herttuan (Kaarle IX 1550-1611) toinen Suomen retki toi taas omavaltaiset sotilaat. Lisäksi 1600-luvun alussa oli ankaria katovuosia. Viitataan Peräisten Hannu Bagge’en, joka oli ryhtynyt viljelemään jotain autiota.
Sivu 342: Ratsupalvelus oli alun perin aatelismiehen velvollisuus. Niinpä Rymättylänkin rälssitilojen omistajien joukossa oli mm. komppanian päällikkö, ratsumestari ja Leiklahden isäntä Hannu Bagge.
Sivu 343: Taulukko Rymättylän vanhat ratsutilat: tila Leiklahti aika 1603-1627, perustaja Sipi Sipinpoika, sen jälkeen Hannu Bagge; Peräinen aika 1619-1627, perustaja ratsumestari Hannu Bagge.
Sivu 345: Hakkapeliitain historiaa, Reinhold Anrepin komppaniassa Wallhofin vasemmassa sivustassa ryntäsi 7.1.1625 puolalaisten kimppuun luutnantti Hannu Bagge.
Liedon Historia I: Ketolan rälssitila vuodesta 1623. Bagge ei asunut tilalla. Rälssi peruutettiin 1681.
Lundo socken Kettala och Vanhalinna. Hans Bagge fick 1627 i Preussen förläning. Hugnad 5.12.1635 med konfirmation på sina frälselägenheter och med tre års frihet på ett torp i Pyhäjärvi socken.
Liedon Vanhalinna 1627-1635 ja perilliset 1639 asti. Baggen kuoltua muutettiin ratsutilaksi.
(Säterier och storgårdar i Finland: Vanhalinna, Lundo socken, Wanhalinna, Linnavuori ja museo: Vanhalinnan maatila):
Perillisiä olivat: Katarina Bagge, gift 1637 med länsman Eskil Mattsson på Katila i Haroila, Eura.
Pyhäjärvi (Käkisalmen viereinen pitäjä). Tre års frihet på ett torp. (Ramsey, Frälsesläkter i Finland, Bagge, Frälsesläkt i Nyland),
Finskilä-säteri 1586 Sagu eli Sauvo. Rälssivapauden saanut Hans Månsson Bagge kuoli 14.8.1637, todennäköisesti Turussa.
Viipurin läänin Rannan kihlakuntaan kuuluneen Johanneksen pitäjän historia- ja muistelmateos, 1959: Johanneksen pitäjän Koskijärven kylä, Kolmikesälän tai Lenkkerin tila. 1500-luvulla oli säätyläisomistajia - nähtävästi osaksi Viipurin linnasta lähteneitä? Lenkkerin tilan Koskijärvellä omisti Hans Bagge. Vanhassa nimistössä esiintyy mm. Kolmikesälän Hans Bagge 1543. Sahamylly 1550-luvulla Rokkolanjoen äyräille. Sen perusti Jaakko Heikinpoika Hästesko. Sahamylly mainitaan vielä vuonna 1584, jolloin se oli läänitettynä Klaus Åkenpoika Tottille.
#5710 Hans Månsson Baggen perheet:
> 1. vaimo #5711 Elisabet Iisakintytär Finskilän sukua (kuollut 1618)
Elisabetin 2. avioliitto, mutta Hans Månsson Baggen 1.avioliitto.
Elisabet Iisakintyttären kotipaikka oli 1586 Finskilä-säteri, Sagu eli Sauvo.
Finskilä-suvun asuinaluetta olivat mm. Paimio, Piikkiö ja Karuna.
Tästä avioliitosta on lapset:
- tytär #6332 Katarina Hansdotter Bagge, varit gift med länsman Eskil Mattsson på Katila i Haroila Ulvila, jonka haltuun jäi Liedon Vanhalinna isänsä kuoleman jälkeen.
- tytär #6752 Hebla (Elisabet) Hansdotter Bagge, peri Sulkavan Eerikkälän isänsä kuoleman jälkeen.
- poika #5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge
> 2. vaimo #6338 Margareta Jacobsdotter Wenno, (ei syntymä- eikä kuolinaikoja)
- ei lapsia
Margareta Jacobsdotter oli Turusta Sääminkiin tulleen Pien-Savon kihlakunnan kirjuri, vouti Jacob Wennon tytär. Margareta oli perinyt isänsä Jacob Wennon kuoleman jälkeen (noin 1611) Säämingin Kallislax'in Mönkkölän. Margareta jäi leskeksi 1637 Turussa, jossa Hans Månsson Bagge nähtävästi kuoli. Mönkkölä ei kuitenkaan ollut jäänyt perinnöksi Margaretalle, koska Mönkkölän tila oli avioliiton huomenlahjana siirtynyt tämän aviomiehelle Hans Baggelle ja tätä kautta edelleen aviomiehen lapselle Hebla (Elisabeth) Baggelle.
> 3. vaimo #6154 Margaretha Mårtensdotter Thesleff (s.1589- k.?)
- ei lapsia. (oli 1618 vihittäessä 29-vuotias).
Thesleff on Viipurin saksalainen kauppiassuku. Yksi sukuhaara on aateloitu ja introdusoitu Suomen ritarihuoneeseen aatelisena sukuna nr.182. Suomalaisen suvun saksalainen kantaisä Hans Thesleff saapui vuonna 1595 Lyypekistä Viipuriin.
(http://www.genealogia.fi/genos-old/40/40_51.htm) Tiedonantoja - Meddelanden Thesleff, L. Kurtén:
Vid vintertinget i Rimito 1638 gjorde borgmästaren i Åbo, Mårten Sigfridsson, ett försök att återvinna en del av de jordagods som förvärvats av hans föräldrar, kamrer Sigfrid Sigfridsson till Ruohonpää och dennes första hustru Anna Henriksdotter. Svarandeparten, ryttmästare Hans Bagges änka Margareta Mårtensdotter, lyckades emellertid utreda, att de två omstridda gårdarna, Peräis och Leiklax i Rimito, år 1602 hade getts i morgongåva till Sigfrid Sigfridssons andra hustru Elisabet Isaksdotter (Finskiläsläkten), som i sin tur gett dem i morgongåva till sin andra man, dåvarande korpralen Hans Bagge, med vilken hon trädde i äktenskap 1618. Efter Elisabet Isaksdotters död hade Bagge ingått nytt gifte med Margareta Mårtensdotter, i vars ägo hemmanen hade övergått sedan mannen dött 1637. Dem ansåg rätten att hon borde få behålla, i synnerhet som Mårten Sigfridsson själv hade godkänt den arvsuppgörelse som 1615 hade gjorts efter hans far.
Ett annat av jordförvärven, Ketola i Lundo, som inte nämndes i detta sammanhang, hade ärvts på liknande sätt. Redan 1606 rustade kamrer Sigfrid Sigfridsson för ett hemman där, senare hölls rustningen av hans änka och från år 1618 av Hans Bagge, som slutligen gav gården i morgongåva till sin andra hustru Margareta Mårtensdotter. Som prebendehemman hade Bagge dessutom innehaft Vanhalinna i Lundo. Hans änka fick således överta rätt betydande jordbesittningar med skyldighet att antingen rusta för dem eller betala räntorna till kronan. Utan manlig bröstarvinge kunde hon inte åta sig alla dessa förpliktelser; om det tidigare så välbärgade säteriet Ketola heter det några år efter Bagges död att hemmanen »var av sig komna. J. Ramsay har känt till de uppgifter som lämnades vid tinget i Rimito 1638 och åberopat dem i sin utredning av Finskilä- och Baggesläkterna. Utan att ange källa tillägger hon att Margareta Mårtensdotter 1639 gifte om sig med “kamreraren Peter Hellenius” och att hennes enda dotter med Bagge blev gift med Eskil Mattsson i Haroila. Båda dessa uppgifter måste dock korrigeras. Hela godskomplexet Peräis - Leiklax - Ketola - Vanhalinna nämns vid samma tid i samband med Peter Thessleff på ett sätt som klart visar att han förvärvat dem genom gifte. Det är han, som år 1639 »med sin hustrus samtycke» säljer Ketola till Peter Jesenhausen och därmed avslutar den transaktion som Margareta Mårtensdotter tidigare hade inlett med samma köpare för att kunna avbetala sin salig mans gäld.
Han uppträder som ägare också till de två hemmanen i Rimito. Thessleffs troligen första uppdrag i kronans tjänst bestod nämligen i en »rannsakning om adellens bönder huru widt de äro belägne ifrån sätegårdarna», och i vederlag för sitt omak bekom han enligt Per Brahes sedel 3.8.1640 Peräis och Leiklax fritt för detta år. Samma sedel åberopas i andra samtidiga räkenskaper, men med annan formulering: “Efter H. G. Ndes brev 3.8.1640 njuter Hans Bagges efterlåtna änka fritt Leiklax och Peräis i Rimito Sn”. Och slutligen ger räkenskaperna över extraordinarie räntan den avgörande upplysningen Petter Tesslef njuter fritt, detta år, de gods som han med sin hustru Hans Bagges efterleverska bekommit haver, nämligen Vanhalinna i Lundo socken.”
Mårtens Thessleffs första hustru, som hittills varit känd endast till namnet, har därmed fått en viss bakgrund. Domboken kallar henne vid ett tillfälle “Wälb.”, vid ett annat “erlig och dygdesam matron”, och åtminstone som beteckning för hennes sociala status är den senare utan tvivel den rätta.
Hans Månsson Bagges dotter (#6332) Katarina Hansdotter Bagge har varit gift med länsman (#6362) Eskil Mattsson på Katila i Haroila, Eura, torde bero på en förväxling av två släkter med detta namn.
Eskil var redan 1637 gift med en sondotter till ryttaren Erik Bagge på Katila, och hans hustru kan således inte ha varit Hans Månsson Bagges dotter, som f.ö. säges vara minderårig ännu år 1639, då försäljningen av Ketola noterades vid häradsrätten i Lundo. (tama lause on väärin).
Todennäköisesti #6332 Katarina Hansdotter Bagge ja hänen miehensä #6362 Eskil Mattson (Uotila) Katilasta olivat kuolleet noin 1636-1637. Tällöin Katilan tila siirtyi juuri syntyneelle # 6383 Erik Bengtsson Baggen tyttärelle #7169 Maria Elisabet (kutsumanimi Walborg) Bagge’lle, joka myöhemmin meni naimisiin Henrik Claesson Flemingin kanssa. Kyseessä lienee tilapäisratkaisu (asiakirja Kaila, Harola, Eura N:o 257650), koska Katilan tila palautui takaisin Eskil Matsson- (Uotila) suvulle (pojalle Matts Escilsson Uotila, Katila) vuonna 1668.
Kokemäen (Porin) kuninkaankartanon (mm. hevossiittola) eversti #6383 Erik Bengtsson Bagge oli Katarina Hansdotter Baggen lähisukulainen, joka nähtävästi antoi sukulaisilleen apua, koska Katarinan mies Eskil Mattsson ja Katarinan isä Hans Månsson Bagge olivat vastikään kuolleet. Hans Baggen omaisuuden perinnönjakoa ei voitu kuolemien takia tehdä, vaan Hans Baggen kaikki omaisuus (ainakin Sulkavan Erickala) siirtyi ainoalle elävälle tyttärelle #6752 Elisabet (Ella, Hebla) Baggelle.
Hans Månsson Baggen poika # 5703 Henrik Hansson Bagge oli saanut oman läänityksen, (Kardrag) Porvoon pitäjässä (Borgå socken, nykyisin Pukkilan kunta).
Misstaget har troligen uppkommit så, att en hos Ruuth i Suomen rälssimiesten sineteistä nämnd men eljest helt okänd bror till Hans Månsson, Peter Bagge, identifierats med ägaren till Katila, ryttaren Per (Eriksson) som uttryckligen kallas farbror till Eskil Mattssons hustru. I själva verket tyder ingenting på att dessa två släkter Bagge överhuvudtaget var befryndade (Tämä lause on väärin)
Noter: [1] RA kk 3:56. [2] RA Generalregistret, Lundo. [3] RA 1782:155. [4] RA 1805-25. [5] RA Piikkiö KO 1 a 4:465. [6] RA cc 5:339. [7] RA 7204:124. [8] RA 7193:113. [9] RA 7193:225.[10] RA mm 4:222. [11] RA Lundo DB 7.-8.11.1639. [12] Adam Lewenhaupt, Karl XII:s officerare.[13] RA 9785 pag 1430.
Urdrag ur Åbo Stads Dombok 1638 utgifna af Alb.Hästesko (paperilapulle kopioitu muistiinpano):
Sivu 95: Hans Baggen leskeä kiellettiin laillisen sakon uhalla jättämästä kaupunkia, ennen kuin hän oli vastannut Hans Rafwenbergin leskelle oikaisua koskevan 16 taaleria.
Sivu 135: Mårten Balberare'n leski, Karin, esitti erään kamarioikeuden tuomion, hänen ja jalosyntyisen Hans Baggen lesken, #6154 Margareta Månsdotter'in (Thesleff) välillä, koskien 16 taalaria, jotka tämä oli hänelle velkaa siitä, että hänen miehensä (Mårten) oli antanut eräälle, edesmenneen Baggen pojista ja palvelijoista, käteen, jotka olivat erään myllyn rikkoutumisesta johtuvia. Nämä 16 taalaria oli tuomittu Bulberare'n leskelle, varsinkin kun se huomataan edesmenneen miehensä kirjassa olevan maksamatta sekä oikeudelle todistuksen edesmenneen Baggen oma maavouti Henrich Vanhalinnasta (Lieto, Lundo).
Hans Baggen tytär oli # 6752 Elisabet, (Ella, Hebla) Bagge. Hänen aviomiehensä (noin 1615) alkaen oli luutnantti #6753 Jöran Olofsson Scott, (myöhemmin Pistolekors Nr.327). Säämingin Mönkkölän kartano siirtyi omistajien kuolemien johdosta Jacob Wenne’ltä # 6338 Margareta Wenne’lle ja edelleen avioliiton kautta Hans Bagge’lle, jolta edelleen tyttärelle Hebla Baggelle ja avioliiton kautta Pistolekors-suvulle.
Tätä tilojen omistusten kiertoa eivät em. Historia-kirjojen kirjoittajat ole havainneet.
Myös muut Hans Månsson Baggen lapset # 6332 Katarina Hansdotter Bagge ja # 5703 Henrik Hansson Bagge olivat kuolleet ennen isäänsä (14.8.1636), jolloin ainoaksi perijäksi jäi # 6752 Elisabet (Ella, Hebla) Hansdotter Bagge.
Seuraava on väärä lähdetieto: Historiallinen Arkisto X:
”Hans Månsson Baggen veli oli Per Månsson Bagge. ”Pietari Maunun poika oli kuollut 1637”. Virheellisen tiedon syy: Per (Peder) Månsson Baggea ei ole ollut olemassakaan.
Oikeasti Peder Bagge oli nuorempaa ikäpolvea, josta ”Tietosanakirja I, Otava 1909” kertoo:
”Bagge, Peder (Pietari), ruotsalainen sotapäällikkö, määrättiin 1567 Ruotsin laivaston amiraaliksi ja jäseneksi siihen lähetystöön, joka piispa Juustenin johdolla lähetettiin Venäjälle, mutta ei näy kuitenkaan siihen ottaneen osaa. Vuonna 1590 Peder Bagge lähetettiin Ouluun järjestämään Pohjanmaan puolustusta ja Venäjälle tehtävää sotaretkeä. Hänen poikansa Sven Pietarinpoika Bagge kävi hävitysretkillä Venäjän Karjalassa, mutta 1592 venäläiset kostivat samalla mitalla Oulun seudulla. Tämän jälkeen Peder Bagge luovutti päällikkyytensä Oulussa. Hänen kuolinvuotensa on tuntematon”.
Tätä sukututkimusta laadittaessa koottu myös kaikki tiedot # 6374 Peder Halstensson Baggen sukuhaarasta joten virheiden korjaamiseksi on vain tämä osa selitetty em. virheen johdosta.
Lähde Kiuasmaa 1962 s.509: VA, FR 101; KA, Skgh 1570/Viborgs sk.g., 1582/Keksholms sk.g., 1584-90/Viborgs sk.g., 1589/Helsingfors sk.g., SMh, D. 3, n:o 81; RVA, Krigshist. handl. 5 (div. handl.):
Hannu Maununpoika Bagge on sama henkilö kuin #5710 Hans Månsson Bagge:
Toiminut mahdollisesti ruudintekijänä Viipurissa 1560-luvulla, ampuja 1569 ja I ampuja 1570 aluksella "Stor Röde Hunden" Viipurissa, asemestari 1572, Viipurin Uuden linnoituksen asemestari 1578, Käkisalmen laivaston "Necken"-aluksen ylin ampuja 1582, asemestari 1583, samassa eskaaderissa 1586 "Gripen"-aluksen asemestari ja yliasemestari 1588-89, asemestari 1591 aluksella "Hvalen".
VA, 1225:12, 1280:2v, 1291:19, 2257:34, 3358:14v-15.
Hannu Bagge oli suorittanut kuittauksia vuonna 1591 Helsingissä. Hannu Matinpoika Bagge-nimi sopii hyvin Hans Månsson Bagge-henkilöön, koska sotalaivoissa oli useita kanuunoita. Raudan valu oli 1500-luvula alkutekijöissään. Tätä varten Länsi-Uudenmaan rannikoille oli perustettu raudan valmistuksen ruukkeja. Hans Baggen isä #6428 Halsten Baggen vaimo #6427 Catharina Andersdotter Slatte asui Pohjan pitäjässä (nykyään Raasepori). Sieltä löytyy vieläkin entine, Slatte-suvulla ollut Brödvik- niminen tila. joka on melko lähellä nykyisin tunnettuja Teijon, Billnäsin ja Fiskarsin valimoita. Mitään raudanvalmistukseen liittyviä yhtymäköhtia ei kuitenkaan ole löytynyt.
www.helsinki.fi/arkealogia/rautaesine/valmistus/rauta.html: Keskiajalla Suomeen myös tuotiin harkkoina rautaa, joka oli saatu rautakaivoksista esimerkiksi Ruotsista. Varhaisin asiakirja raudan teosta on vuodelta 1542, jolloin Kustaa Vaasa antoi oikeudet valmistaa rautaa Suomessa. Kustaa Vaasan 1561 perustamaa Mustion ruukkia (Svartå) pidetään Suomen ensimmäisenä rautaruukkina. Suomessa ensimmäinen rautakaivos avattiin Lohjan Ojamossa ja rautaruukkeja alettiin perustaa lisää Uudenmaan jokien varsille 1600-luvulla. Todennäköisesti Hannu Matinpoika Bagge joutui raudan kanssa tekemisiin, ainakin mikäli hän sama mies kuin Hans Månsson Bagge, jonka useassa laivassa oli tykkejä.
Lähteet: VA, 1252:4, 1291:13, 1450:35, 227:39, 3397:34, 4231:53, FR 105, 106; KA, Skgh 1579/2/9 Sjötåg, 1580/5
Hannu Bagge oli Ylilaivamies 1573 aluksella "Röda Svanen", laivuri 1575 aluksella "Roda pinkan". Toiminut laivaston ylemmissä huolto-(provianttitoimi) tehtävissä 1570-80, jolloin esiintyi myös Strutsen-aluksen laivurina. Vuonna 1581 laivurina suurella "Engelen"-aluksella Helsingin edustalla. Hän toimi vuonna 1583 laivurina huoltoaluksena toimineella Paraisten lotjalla. Kun 1585 oli koottu Käkisalmen laivaston vahvennukseksi Turun laivamiesten ryhmä, niin Hannu Matinpoika lienee kuulunut myös Laatokan eskaaderin vahvuuteen. Vuonna 1586 hän toimi muonitusaluksen laivurina Meltolan säterin, eversti Niilo Olavinpojan alaisena. Nils Olofsson var slottslofven på Narva.
Hannu Matinpoika (lienee Hans Månsson) ilmoittaa lokakuussa 1579 esimiehekseen laivanpäällikkö Simo Antinpojan, joka samoihin aikoihin on kuljettanut Viipuriin tervaeriä laivaston kunnostamiseksi. Hannu Matinpoika lienee palvellut myös yleisimmissä laivaston huoltoportaan tehtävissä. Oli 1584-1588 Ångermanlandin aluksilla laivurina. (Hans Månsson Baggen setä #6374 Peder Halstensson Bagge oli tällöin Landhövding i Ångermanland, Norrbotten och Österbotten).
VA, 1252:4, 1291:13, 1450:35, 227:39, 3397:34, 4231:53, FR 105, 106; KA, Skgh 1579/2/9 Sjötåg, 1580/5 Sjötåg,
VA, Fr 101; KA, Skgh 1570/Viborgs as.g., 1582/Kexholms sk.g., 1584-90/Viborgs sk,g., 1589/Helsingfors sk.g., SMh, D.3, n:o 81; RVA, Krigshist.handdl. 5 (div, handl.) ; Kiuasmaa 1962, 509.
Arveluttava tieto ?: Hannu Bagge oli Aksel Kurjen ratsulippueen ratsumies 1594, neljänneksenmestari 1597. Arveluttava tieto ?:Hannu Bagge sai 29.6.1594 verovapauden yhteen prebendatilaan Perniössä. Lähde VA, 1570:49, 4333;76
Hans Månsson Bagge oli kolme kertaa avioliitossa. Vaimojen taustatiedot on selvitetty edellä.
Barn:
- > #6332 Katarina Hansdotter Bagge
- > # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge
- > # 6752 Elisabeth (Ella, Hebla) Hansdotter Bagge
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 8.sukupolveen
kirjoitti Oiva Bagge 19.12.2015.
Kertauksena edellinen eli 8.sukupolvi:
# 5710 Hans Månsson Bagge (s. noin 1550, k.14.8.1637), ja
# 5711 Elisabeth Isaksdotter af Finskiläsläkten (kuollut 1618), jonka kotipaikka oli vihittäessä 1586 Sauvo (Sagu).
Heidän lapsensa olivat 9. sukupolvessa:
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge, kuollut noin 1638
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
# 6752 Hebla (Elisabet, Ella) Hansdotter Bagge, kuollut 1663
Tässä sukupolvessa tarkastellaan Henrik (Hindrich) Hansson Baggen elämän vaiheita.
5703 > HENRIK (Hindrich) HANSSON Bagge, Huovipäällikkö,
Kaarle-herttua oli myöntänyt 30.10.1595 Henrik Hansson Baggelle läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä (nykyinen Pukkilan kunta) Kandele-järven luona. Myöhemmin, virallisten dokumenttien valossa, vuonna 1772 alkuperäinen Kardrag-rälssitila Porvoossa myytiin pois Bagge-suvulta. Todellisuudessa Kardracin myynti tapahtui jo 25.2.1724.
Vaimon nimi ei ole tiedossa. Avioliitto lienee solmittu siihen aikaan kun vaimo ja lapset asuivat Käkisalmen-Viipurin tienoilla tai Narvan seuduilla.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland, Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Henrik Larsson (pitää olla Henrik Hansson) Bagge till Kardrag i Borgå socken, knekthöfvidsman, sivu 14: Förordnad 21.2.1606 "att de knektar han nu hafver i befallning genom natt och dag skynda till Livland".
Pirinen, Savon historia II:2, s.706: Olavinlinnan varustuksia ja miehitystä hoitamaan nimitettiin Henrik Baggen lippukunta, johon kuului 160 Pien-Savon sotamiestä. Linnanpäällikkö oli silloin Niilo Kijl (1600-luvun alussa),
Porvoon pitäjän Kardragin kylä oli 1560-luvulla (nykyisen Pukkilan alueella) toiseksi suurin kylä. Siihen kuului tuolloin 10 taloa. Vuoden 1708 kyläkartan mukaan kylään kuului 15 taloa, joista 11 sijoittui Kandela-järven länsipuolelle. Kandela-järvestä oli Porvoonjoki-yhteys Porvoon Seitlax'in lahteen.
Kandela-järven ympäri kiertävä maantie muodostui ilmeisesti 1600-luvulla. (viite: Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys)
Henrik Hansson Bagge oli Savonlinnassa. Vuonna 1606 oli Olavinlinnassa 160 miehen joukko-osasto, jota nimitettiin Henrik Baggen lippukunnaksi. Toimiessaan linnan vastaavana päällikkönä (ei käskynhaltijana) hän sai kehotuksen tiedustella valppaasti naapurin aikeita ja rajaoloja.
Hänet oli määrätty 21.2.1606 Liivinmaalle liittymään suomalaisiin hiihtojoukkoihin. Talvella 1606 määrättiin osa Savonlinnassa majailevasta lippukunnan pääosasta, Henrik Baggen lippukuntana, liittymään niihin suomalaisiin hiihtojoukkoihin, joita koottiin Tallinnaan ja Narvaan. ”Förordnad 21.2.1606 att "med de knektar han nu hafver i befallning genom natt och dag skynda till Livland", död 1613”.
Pirhonen, Olavinlinna ja Liivinmaalla riehuva sota: Maaliskuussa 1606 luovutettiin Olavinlinnasta 61 tynnyriä ruista ja saman verran ohria, 2 leiviskää 17 nelikköä voita, 178 leiskää 17½ nelikkoa lihaa ja 5 leiviskää haukia Vähän-Savon nihtien päällikölle Henrik Baggelle hänen lähtiessään miehineen rintamalle. Bagge vei samalla mukanaan linnasta ruutia, lyijyä ja 20 kappaletta uusia "hillebardeja" (= petruska)
Toimi majoittajana 1608-1610 Hans Boijen joukko-osastossa. Kaatui 17.9.1612 Narvassa Iivananlinnaa valloitettaessa. Henrik (Hienrich) Baggen vaimo on tuntematon niiltä ajoilta, jolloin perhe eli Käkisalmen-Viipurin alueella.
Google: Inblickar i Kardrag Gårds historia - Östnylänsk indetitet , < katso läänityskirjeen valokuva.
Tekstissä on mainittu virheellisesti: Henrik Larsson (pitää olla Hansson) Bagge (viite FS 3546), jonka 2.vaimo oli Anna Månsdotter, kotoisin Seitlax, Pernaja, eli vielä vuonna 1640.
Lähde: SSTV XVI (Suomen sukututkimusseuran vuosikirja, sivu 38: Den 17 Septembris 1612 bleff Hendrich Bagge till Kardrag skutin under Ivana gåroda och ligger begrafuen i Narffuen.
Förordnad 21.2.1606 att "med de knektar han nu hafver i befallning genom natt och dag skynda till Livland", död 1613. Hans enka, hustru Anna Månsdotter, fick 23.7.1613 förläning af ett skattehemman i Seitlax, och 25.5.1614 astadfästelse på frälsevillkor för sin sätersård Kardrag (viite FS 3546).
Söner: Johan Bagge till Kardrag, var fänrik 1623, Lars Bagge, löjtnant, död omkr.1660, Henrik Bagge, kaptenlöjtnant, död 1691..
Henrik (Hindrich) Hansson Bagge toimi majoittajana 1608-1610 Hans Boijen joukko-osastossa, huovipäällkkö (knektehövidsmannen), hallitsi Kardragia 30.10.1595 alkaen. Hän kuului uusmaalaiseen rälssi- (verovapaa-) sukuun.
Kardrag, yksinäinen rälssitila sijaitsee entisen Porvoon pitäjän pohjoisosassa, nykyisen Pukkilan kunnan alueella, Kantele-järven ympäristössä. Kantelejärvi on yhteydessä Porvoonjokeen.
Etäisyys Porvoosta on noin 30 km suoraan pohjoiseen. Kantele on Pukkilan kylä, joka sijaitsee Myrskylän Kylmäsuon ja Orimattilan Terriniemen länsipuolella kuntien rajoilla. Kylän eteläpuolitse kulkee seututie 162.
Borgå sockens historia I, sivu 500:
Ruotsissa asuvat 1600-luvun suurtilojen omistajat vastaanottivat laivan erilaisia omien tilojensa tuottamia tuotteita. Toiset, kuten löjtnant Jacob Bagge Kardragissa vuokrasi laivan ja lastasi sen ostetuilla tuotteilla, jotka he myivät Tukholmassa saadakseen korvattua matkakustannukset.
Seitlax sijaisee Porvoon kaupungin eteläpuolella (noin 5 km etelään). Avioliiton Anna Månsdotter'in kanssa Seitlax-tila liittyi myös Henrik Hansson Baggen perheen omistukseen vuoteen 1629 asti, jolloin tilat taas erotettiin toisistaan neljännesreduktion yhteydessä.
Henrik Hansson Baggen kaatumisen jälkeen jäi alkuperäinen Kardragin tila Henrik Hansson Baggen, Lorens Larssson (pojanpoika) Baggen omistukseen, Seitlaxin osa Kardragista siirtyi Jacob Baggen haltuun.
Lähde: Säteriet och storgårdar i Finland: Kardrag, Borgå socken, Enstaka gård; Ägare till år 1595 Anders Simonsson. Henrik Larsson (pitää olla Hansson) Bagge, knekthövitsman 1595-1613 och hennes änka Anna Månsdotter gesamt med sönerna -1629. Gården skiftares mellan sönerna.
Ägare till den ena hälften: Lars Henriksson Bagge, kapten 1629-1661; Lorenz Bagge, löjtnant 1661-1670; knekshövitsman Henrik Bagges tredje son Henrik Henriksson Bagge, kaptenlöjtnant 1670-1681.
Ägare till den andra hälften (todennäköisesti Porvoon kaupungin eteläpuolella oleva Seitlax) knekthövitsman Henrik (Hansson) Baggen andre son Jacob Henriksson Bagge, löjtnant 1629-1681, från 1681 Jacob ägde hela gården efter farbrodernas (Henrik Henriksson Bagge) död till stora ofreden 1723
Savon historia II:1 sivu 702: Talvella 1606 määrättiin osa Savonlinnassa majailevasta lippukunnan pääosasta Henrik Baggen lippukuntana liittymään niihin suomalaisiin hiihtojoukkoihin, joita koottiin Tallinnaan ja Narvaan.
Isovihan aikana joutui Kardrag, niin kuin monet muutkin talot, autioksi. Suuri pohjansota oli saanut alkunsa vuonna 1700 ja Suomi koki sen todellisena vuonna 1710 kun ryssä hyökkäsi ja valloitti Viipurin sekä vähitellen miehitti koko maan. Porvoo poltettiin kaksi kertaa, vuosina 1708 ja 1713. Ne maatilat, jotka sijaitsivat rannan läheisyydessä, olivat vihollisen väkivallan uhreja. Kardrag kuului niihin, jotka ryöstettiin ja tuhottiin. Tullirakennukset Pellingessä poltettiin Myös Sundö, joka sijaitsee Kardragin ja Pellingen välissä, poltettiin. Samoihin aikoihin alkoi rutto tappaa asukkaita.
Suuren pohjan sodan aikaan oli Jacob Bagge palannut "Kruunun virantoimituksesta" Kardragiin ja huomannut että hänen rajanaapurinsa, hänen poissa ollessaan, oli vilpillisesti harjoittanut luvatonta viljelystä Kardassa (oikein), johon oli ikimuistoisen vanha nautintaoikeus.
Jacob Henriksson Bagge hukkui 11.9.1735. Emme tiedä, milloin poika Henrik Henriksson Bagge otti tilan haltuunsa. Henrik Henriksson itse piti kiinni oikeuden päätöksestä, että hänen isänsä oli kuolleena silloin, kun hän palasi sotavankeudesta. Jotain ristiriitaisuutta on siinä, että
Allardt, Porvoon pitäjän historia: esittää, että Jacob Bagge oli se, joka omisti tilan (Kardrag) siihen asti kunnes Petter Bergman otti sen haltuunsa Isovihan jälkeen. Henrik oli ilmeisesti ollut sotavankina suuren osan sota-ajasta.
Kirjassa Lewenhaupt, Karl XII:s officerare on esillä kaksi Henrik Baggea. Toisen lisänimi oli Detlof, eikä hän liene kuulunut Bagge-sukuun.
Toinen Henrik (nähtävästi Henrik Hansson Bagge) oli toiminut vääpelinä Turun, Porin ja Uudenmaan läänin kolminnus-jalkaväki-rykmentissä (tremännings infanteriregemente) ja sitten vuonna 1704 vänrikkinä. Hän jäi sotavangiksi vuonna 1708 Liesna'n (Lesnaja, Venäjällä) luona ja palasi kotiin vuonna 1722. Kaksi vuotta myöhemmin hän erosi palveluksesta ja vietti viimeiset päivänsä vuonna 1735 Vadstena'n sotilasasuntolassa (krigsmannahus) tuskien vaivaamana, jotka johtuivat monista vaikeista haavoista. Ilmeistä on, että Henrik (Hansson) Bagge oli kuollut viimeistään vuoteen 1748 mennessä, sillä silloin hänet mainitaan "edesmenneenä luutnanttina". Jotain epäselvää on kuitenkin siitä, milloin tämä kuolema oli tapahtunut, koska asiakirjassa vuodelta 1748 viitataan Kardragin omistusta koskevaan dokumenttiin vuodelta 1724.
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Baggen poikia olivat 10.sukupolvessa:
# 6874 Henrik Henriksson Bagge, kaptenlöjtnant, maavouti, död 1681
# 6328 Jacob Henriksson Bagge till Kardrag, fänrik 1623 (viite FS 4469:64),
# 6895 Johan Henriksson Bagge, löjtnant, död omkring 1660,
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 9. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 19.12.2015.
Kertauksena edellinen eli 8.sukupolvi:
# 5710 Hans Månsson Bagge (s. noin 1550, k.14.8.1637), ja # 5711 Elisabeth Isaksdotter af Finskiläsläkten (kuollut 1618), jonka kotipaikka oli vihittäessä 1586 Sauvo (Sagu).
Heidän lapsensa olivat: 9. sukupolvessa:
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge, kuollut noin 1638
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
# 6752 Hebla (Elisabet, Ella) Hansdotter Bagge, kuollut 1663
Tässä sukupolvessa tarkastellaan Hebla (Elisabeth, Ella) Hansdotter Baggen elämän vaiheita.
Heblan isä, kapteeni Hans Månsson Bagge, oli saanut 30-vuotisen sodan ansioista Sulkavan Eerikkälän vuonna 1617.
Hans Baggen tytär # 6752 Hebla (Elisabet, Ella) Baggen aviomies oli luutnantti # 6753 Göran Olofsson Scott, (myöhemmin Pistolekors). Aateloituna Göran Olofsson Scott oli Pistolekors-suvun kantaisä. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Pistolekors_nr_321
Tässä tutkimuksessa on ollut tarkasteltavana Historia-kirjojen lisäksi sivut 67-69 kirjasta:
Lappalinen, Pekka, Släkten Pistolekors i Säminge, bakgrund och döden. Ett exempel på hur släktanorna förgylldes under Sverige-Finlands stormaktstid. Gentes Finland V, redigerat af Torsten Aminoff. Skrifter utgivna af Finlands Riddarhus VI i samarbete med Finlands adelsförbund. Helsingfors 1981.
Tutkimuksessani on tullut esiin täysin poikkeavia tietoja Säämingin, Olavinlinnan ja Sulkavan Historia-kirjoista. Bagge-sukua ei ole riittävästi tutkittu, varsinkin niiltä osin, jotka liittyvät Hans Månsson Baggen tyttäreen Hebla (Ella) Baggeen ja vävyyn Göran Olofsson (Scott) Pistolekorsiin.
Säämingin Mönkkölän kartano oli siirtynyt omistajien kuolemien johdosta lainlukija, vouti Jacob Martinsson Wenno’ltä (kuollut 24.3.1614) tyttärelle #6338 Margareta Wenno’lle ja edelleen avioliiton kautta huomenlahjana Hans Månsson Bagge’lle, jolta edelleen tyttärelle Hebla Hansdotter Baggelle ja vielä avioliiton kautta Pistolekors-suvulle.
Hebla (Ella) Baggen syntymäaika ei ole tiedossa, mutta hän on kuollut vuonna 1663 Savonlinnassa, todennäköisesti Heikinpohjanniemen sotilasvirkatalossa, Tämä tila oli Heblan kuoleman aikaan pojan, everstiluutnantti Erik Göransson Pistolersin hallinnassa. Erik Pistolekorsin isä Göran Olofsson Pistolekors oli myös kuollut 1663 Mönkkölässä.
(Oletus molempien kuolemien syystä: Mustan surma (rutto) kesti vuosiin 1650–1722 asti). Samoihin aikoihin kruunu suoritti neljännesperuutuksia, joista kaikista ei löydy dokumenttejä).
Göran Olofsson Pistolekorsin kuoleman jälkeen Mönkkölän peri Göran Göransson Pistolekors. Göran Olofsson Pistolekorsin poika Erik Göransson Pistolekors jatkoi vuonna 1669 everstinä Virossa, Baltiassa ja Saksassa ja näin siellä von Pistohlekors’iksi muuttunut-sukuhaara poistui Suomesta.
Heikinpohjan everstiluutnantin sotilasvirkatalo siirtyi veljelle Abraham Göransson Pistolekors’ille, josta tuli Olavinlinnan linnoituksen päällikkö. Vuonna 1683 Savonlinnan kaupunginoikeudet peruutettiin.
Heikinpohjan virkatila pyrki harjoittamaan tässä yhdyskunnassa isäntävaltaa. Näin Pistolekors-suvun jäsenille kertyi vallan lisäksi omaisuutta: Sulkavan Eerikkälän ja Partalan lisäksi Pistolekorsien hallintaan tulivat Sulkavan Eerikkälän ja Partalan lisäksi Säämingin Mönkkölän säteri, Heikinpohjanniemen kruunun latokartano, Aholahden latokartano, Loikansaaren latokartano, Niittylahden aateliskartano ja Ahviossaaren säteri.
Itä-Savo-lehti julkaisi 10.9.1971 Sulkavan Iitlahden isäntä Eemel Hintsasen artikkelin "Kammio kirkon vierellä": Sulkavan kirkon vieressä kyyhöttää komeiden kuusien varjossa kahdeksankulmainen rakennus. Se mainitaan rakennetun vanhan kirkon kuorin paikalle vanhan kirlon hirsistä. Mahtihenkilöt haudattiin kuorin lattian alle. Lattiaan sijoitettiin arkkujen kohdalle kivilaattoja, joihin merkittiin kenen lepopaikka sillä kohtaa oli. Hautapaikkaa osoittavat laatat ovat melkoisen kuluneet, joten ne ovat olleet ensimmäisen kirkon lattiassa. Pistolekors-suvulle kuuluneiden laattojen lisäksi kammion lattian raoista näkyy kivimuuraus, mikä ympäröi arkkuja. Pistolekorsien lisäksi kammioon on haudattu myös ainakin Reiher'eitä. Göran Pistolekors sai haltuunsa Sulkavan Eerikkälän tilan Ella Baggen mukana.
Heblan ja Jöranin avioliitosta ja heidän elämänvaiheistaan ei ole olemassa tarkkaa kuvausta.
Ella (Hebla) oli syntynyt 1500-luvun lopulla ja oli vihittäessä noin 1615) noin 18-vuotias. Jöran Skott oli huomattavasti vanhempi.
Ellan isä Hans Månsson Bagge oli saanut Eerikkälän läänityksen ehkä noin 1617 ja hän kuoli 1637. Eerikkälä jäi Ella Baggen omistukseen aina hänen kuolemaansa asti 1663, jolloin se siirtyi vävylle.
Jöran Pistolekors oli saanut kuningas Gustav II Adolfilta lahjoituksena Sulkavan Partalan 22.3.1630. Scott- eli Pistolekors-suku N.o 321 aateloitiin 22.2.1645.
Partala ja Eerikkälä olivat naapuritiloja, kuten oheinen kuva osoittaa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/17785/c1_230.jpg
Kuvasta näkyy, että alue Halmehjärven pohjoispuolella on nimeltään Partalansalo. Tämän rajatun alueen pohjoispuolella oli siis Hebla Baggen isältään perimä ja nähtävästi Heblan huomenlahjana Jöran Olofsson Scott’ille antama, myöhemmin Erickala- nimen saanut alue (läänitys?).
Avioliiton solmimisen jälkeen perhe lapsineen asui kuitenkin Säämingin Mönkkölässä ja kaikki lapset syntyivät siellä.
Jully Ramsey:tabel II: Jöran Olofssonin lapset:
Israel, kapteeni, naimaton, kuollut 1662
Johan, kapteeni, kuollut 1656
Jacob, kapteeni, kuollut 1659
Erik, eversti, syntynyt 1628, kuollut 1670
Göran, eversti, kuollut 1693
Abraham, everstiluutnantti, kuollut 1699
Tytär, joka oli naimisissa Reinhold Georgi’n kanssa vuonna 1648
Koska Pistolekorsit olivat hyvin vaikutusvaltaisia, niin Jöran pystyi vaikuttamaan siihen, että aateloinnin yhteydessä juuri vaimon omistaman tilan naapurissa oleva Partala oli miehen haaveilema kohde. Ymmärtääkseni Jöran Scott omisti ennen aatelointia Tuusjärven rannalla olleen Remekselän tai se oli kapteenin virkatalo.
Lapset hajaantuivat Savonlinnan ympäristön suurtiloille, kuten Loikansaareen, Aholahteen, Heikinpohjaan, Hannolanpeltoon ja Rantasalmen Parkkuun.
Sulkavan Historia I vuoteen 1860 antaa sivuilla 240-241 suhteellisen oikean kuvan Eerikkälän ja Partalan yhdistymisestä. Kuitenkin sivuilla on joitakin virheitä, jotka haluan heti korjata:
Eerikkälä kuului Rantasalmen Heinolan kylään (nykyisin sanoisin Sulkavan Tunnila) ja Remekselä on Rantasalmen Tuusjärven rannalla, eikä suinkaan Kiuruvedellä. Sukututkijat ovat usein olettaneet kylien sijainnit aivan väärin.
Herää kysymys miksi Jöran Scott valitsi juuri Partalan ? Vesi- ja jäätie oli tällöin helpoin kulkutapa liikkua.
Molemmat, eli Eerikkälä ja Partala, olivat Halmejärven rannalla, josta oli vesitie Tuusjärvelle ja Joroisiin nykyisen Rapion myllyn kautta. Järvien ja jokien ketju jatkui myös Sulkavan kirkolle. Vedenjakaja oli Tuusjärven ja Kolkonjärven välissä. Vesi virtasi Tuusjärvestä Saimaaseen ja Kolkonjärvestä Joroisiin.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 9. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 5.1.2016
Kertauksena edellinen eli 8.sukupolvi:
isä # 5710 Hans Månsson Bagge (s. noin 1550, k.14.8.1637),
äiti # 5711 Elisabeth Isaksdotter af Finskiläsläkten (kuollut 1618), jonka kotipaikka oli vihittäessä 1586 Sauvo (Sagu).
Heidän lapsensa olivat 9. sukupolvessa:
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge, kuollut noin 1638
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
# 6752 Hebla (Elisabet, Ella) Hansdotter Bagge, kuollut 1663
Tässä sukupolvessa tarkastellaan # 6332 Katarina Hansdotter Baggen elämänvaiheita.
# 6332 > Katarina Hansdotter Bagge, syntynyt noin 1610, kuollut noin 1637 Kiukainen.
http://runeberg.org/frfinl/0020.html
Katarinan isä Hans Månsson Bagge, ryttmåstare, fick 1627 i Preussen förläning af Kettala och Vanhalinna i Lundo socken. Hugnad 5.12.1635 med konfiemation på sina frälselagenheter (mm. Liedon Vanhalinna ja Sulkavan Eerikkälä) och med tre års frihet på ett torp i Pyhäjärvi socken (Käkisalmen naapuripitäjä). Omtalas såsom afliden 14.8.1637. Kettala lienee ollut nykyinen Ketola? Molemmat sijaitsevat Liedossa (ruotsinkielellä Lundo).
Vanhalinna, egendom och fornborg i Lundo invid den senmedeltida Oxvägen från Åbo till Tavastland, under medeltiden biskopsgård, indrogs vid reformationen till kronan och var 1569-1639 förlänad släkterna Stålarm och Bagge; ombildades till rusthåll.
http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21473
Vanhalinnan kartanokokonaisuus sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkätien varrella. Vanhalinna on Suomen laajimmin tutkittu muinaislinna. Linnavuoren suojiin kehittyi ilmeisesti jo esihistoriallisen ajan lopulla maatila, joka todennäköisesti siirtyi Ruotsin kruunun omaisuudeksi ristiretkien jälkeen. Kirjallisissa lähteissä Vanhalinna mainitaan ensimmäisen kerran 1438, jolloin Turun piispa sai tilan omistukseensa.1500-luvun alkupuolella Kustaa Vaasan aikana suurin osa kirkon maaomaisuudesta palautettiin kruunulle ja läänitettiin aatelisten hallintaan, jolloin Vanhalinna siirtyi Juhana III:n hovivälskärille, turkulaiselle Anders Barscherille.
Viimeinen Vanhalinnan lääninherra oli Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Bagge. Hans Baggen kuoleman jälkeen tilasta tuli kruunun ratsutila, joka sai osittaisen verovapauden varustamalla hevosen ja miehen sotaväkeen. Isänsä Hans Månsson Baggen kuoleman jälkeen 1637 perikunta peri Liedon Vanhalinnan (entinen biskopsgård).
# 6332 Katarina Hansdotter Baggen veli oli # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, jolle Kaarle-herttua myönsi 30.10.1595 läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä (nykyinen Pukkilan kunta), Kandele-järven luona. Henrik (Hindrich) Bagge oli kuitenkin kaatunut Narvan piirityksessä 17.9.1612. Hänen lapsensa eivät kuuluneet Hans Månsson Baggen perikuntaan, koska Henrik Hansson Baggen oma perikunta piti läänityksensä (Kardrag) Porvoon pitäjässä.
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge vihittiin Euran länsman # 6362 Eskil Mattsonin kanssa noin 1637. Katarina oli kuollut jo melko pian vihkimisen jälkeen, kuten myös hänen miehensä Eskil Mattsson.
Neljännesreduktiossa Vanhalinnan tila peruutettiin kruunulle ja tilasta tehtiin rustholli (ratsutila, joka sai osittaisen verovapauden varustamalla hevosen ja miehen sotaväkeen).Molempien kuoleman jälkeen
perintöasiat hoidettiin seuraavasti:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf.
Eura: Ala-Satakunta 1623-1653:
Eskil Mattson Uotila (på Katila), Länsman Haroila, Eura
Kaila, Harola. Kiukainen ratsutila 1638 (Kiukais)
257 649 1645-1667 Escil Mattss Uotila
Brita Bengtsdr Bagge
257 650 Walborg Ericsd. Maantila ? (Todennäköisesti perinnön selvitys?)
257 647 1668-1686 po Matts Escilss. Katila
Edellä mainittu taulukko tarvitsee selvityksen:
# 6362 Eskil Mattsson’in tilan nimi lienee ollut Uotila, Kiukaisten Haroilan kylässä. Eskil Mattson’in ja myös Katarina Hansdotter Baggen kuoltua noin 1638 merkittiin tilan haltijaksi Katarinan täti # 6490 Brita Bengtsdotter Bagge, (joka oli amiraalin tytär). Tämä täti ei kuitenkaan ehtinyt toimia ennen omaa kuolemaansa. # 6490 Brita Bengtsdotter Baggella oli veli, eversti #7075 Erik Bengtsson Bagge, joka hoiti kuoleman jälkeistä pesänselvitystä Kiukaisissa.
Erik Bengtsson Baggen tytär # 6934 Walborg Eriksdotter Bagge jatkoi Katilan ratsutilan hoitoa aina vuoteen 1668 asti, jolloin se siirtyi taas alkuperäiselle suvulle (tilan nimeä Uotila?, Katila?, Kiukainen, ei mainittu).
Erik Bengtsson Bagge oli Ulvilan, (Kokemäen, Porin) kuninkaankartanon hevossiittolan johtaja ja hänen tyttärensä oli # 6934 Walborg Eriksdotter Bagge, kuollut 19.10.1692.
Luvia haudatut: 17.10.1692 Ladugård Valborg Fru Baggen , under Cappele. Maksun aihe: för Båhrkläder och Ringn. --:16.
Luvia kuolleet 1692: Begraftz den 19.Octob. Valborg på Baggen i från Ladugården.
Ulvila (johon myös entinen Luvia kuului) edusti 1500- ja 1600-luvuilla Suomen maaseutua ja sitä leimasi kartanolaitos. Vanha-Ulvila on taajama ja maaseutumainen haja-asutusalue Ulvilassa. Se sijaitsee Kokemäenjoen itärannalla, ja se muodostaa Ulvilan keskustaajaman itäisen osan. Ulvilan kaupunkiin ovat kuuluneet ainakin Ulvila, Pori, Nakkila, Kiukainen Eura, Eurajoki ja Luvia. Eräitä henkilötietoja on löytynyt näiden alueiden seurakuntien vanhoista papinkirjoista.
Tämän Ala-Satakunnan Euran/Ulvilan alueen läpi virtaa mutkitteleva Eurajoki, johon laskee Kiukaisten keskustan pohjoispuolella Köyliönjoki. Eurajoki laskee mereen Eurajoensalmessa. Euran esihistoria on koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen rikas ja tutkimuksellisesti merkittävä. Maisema-alueelta tunnetaankin muinaisjäännöksiä kaikilta esihistorian ajanjaksoilta.
Vuosien 1636-1638 aikana tapahtui seuraavat kuolemat:
1637 kuoli # 5710 Hans Månsson Bagge ja arviolta samaan aikaan kuoli myös hänen tyttärensä Katarina Hansdotter Bagge ja Katarinan aviomies, länsman Eskil Mattson Uotila (på Katila), Haroila, Eura.
Mikä oli syy, että sukumme hyvin monta henkilöä kuoli juuri 163o-luvun lopulla? helsinki.fi/historia/yhdistys/julk/taudit99/vuorinen.htm:
Rutto iski Suomeen 1400-luvun alun ja 1700-luvun alun välisenä aikana 71 kertaa.
Lepra (spitaali) oli 1600-luvulla ongelma Suomessa. Pohjoismaissa lepraa oli esiintynyt keskiajalta lähtien erityisesti rannikkoseutujen asukkaissa, joilla oli tavallista suurempi tartunnan mahdollisuus. Muun muassa Nauvossa (Nagu) toimi Seilin hospitaali.
Länsman # 6362 Eskil Mattsson’in ja # 6332 Katarina Hansson Baggen poika # 7007 Matts Escilsson (sukunimeä ei mainittu) kuoli 14.10.1689 Porin Lyttskär’issä (myöhemmin Lyttylä, joka oli noin 8 km länteen nykyisestä Porin kaupungin keskustasta. Lyttylässä oli toiminut muun muassa laivaveistämö sekä vuonna 1614 perustettu Lyttylän kartano).
Kuolemien jälkeisten tapahtueiden asioiden hoitoon vaikutti varmaankin se, että # 6934 Valborg Eriksdotter Baggen aviomies oli # 7170 Henrik Claesson Fleming, josta tuli 1617 käskynhaltija Viipurinlinnan ja Olavinlinnan linnoituksiin. Lisäksi Erik Bengtsson Baggen vaimo oli # 7173 Maria Elisabet Hermansdotter Fleming, maamarsalkan tytär (syntynyt 1.8.1638 Lehtis, Mynämäki).
Escil Mattss Katila näkyy SAY:ssa vielä 1667:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330392
Oh tuomiokirjassa Escilin veljeksi mainitaan Henric Mattsson Ylistarosta - täytynee olla Kokemäen Ylistaron Uotilasta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847502
Joskus Satakuntasuvut-keskustelussa on Escilin vaimoksi mainittu Brita Bengtsd Bagge ja 2:o ehkä Walborg Ericsd Maantila Paneliasta.
Timo Haapio
Euran Harolan Bagge suvusta löytyy tietoa Genoksen (1/2006, Koskinen&Nissilä) artikkelista - Talo sota-ajan kurimuksessa: Euran Harolan Katila ja Bagge-suku. Harolan Katilan sukua selvitetään myös Nissilän kirjoitamassa artikkelissa Kiukaisten Laihian suvusta, joka on julkaistu Genoksessa v.2008 (nro 1).
Em. artikkelien mukaan Bagge kuviot Eurassa menee hieman eritavalla kuin edellä on esitetty.
Vastaus Timo Haapiolle:
Kiitos valaisevista tiedoista.
Olen etsinyt sukuani 40 vuotta ja ikääntyessäni olen vasta nyt tuonut esiin mieltäni painaneet virheet Säämingin, Savonlinnan ja Sulkavan Historioissa.
Alunperin en uskonut joutuvani tutkimaan perusteellisesti Varsinais-Suomea.
Suurin pulmani laatiessani sukututkimustani oli Ala-Satakunnan laajuus. Oli erittäin vaikea hahmoittaa, missä Ulvilan kaupungin osa-alueessa oikein oltiin. Nähtäväasti Ulvilan-, Kokemäen- ja Porin kuninkaankartano oli aina siellä, missä kruunun virkamiehet asiapapereita kirjoittivat. Sentakia paikannimissä on sekavuutta.
Korjaan lähettämäsi sukututkimukseen tekemäni virheet senjälkeen, kun olen saanut SukuForum-keskusteluissa lisää oikaisuja.
Oiva Bagge
Vastaus Masarille:
Kiitos viestistäsi.
Minulle on tullut Genos-lehti jo vuosien ajan. Lahjoitin kaikki Genos-numerot Rantasalmen kunnan kotiseutuarkistoon.
Rantasalmi on ollut aina tunnettu kulttuuripitäjä, joten kotiseutuarkisto oli sopiva Genos-lehtien säilytyspaikka. Ehkä en nyt ikääntyneenä voi näitä lehtiä enää lukea?
Olen joskus aikaisemmin keskustellut Virpi Nissilän kanssa, mutta hänen Genos-tietojaan en ole osannut yhdistää suoraan omaan sukututkimukseeni.
Oiva Bagge
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 9. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 7.1.2016
Kertauksena edellinen eli 8. sukupolvi:
isä # 5710 Hans Månsson Bagge (s. noin 1550, k.14.8.1637),
äiti # 5711 Elisabeth Isaksdotter af Finskiläsläkten (kuollut 1618), jonka kotipaikka oli vihittäessä 1586 Sagu).
Heidän lapsensa olivat 9. sukupolvessa:
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge, kuollut noin 1638
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
# 6752 Hebla (Elisabet, Ella) Hansdotter Bagge, kuollut 1663
Tässä 9. sukupolvessa tarkastellaan # 5703 Henrik (Hindrich) Henriksson Baggen elämänvaiheita.
# 5703 > Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, (s. arvio 1575- k.17.9.1612), Huovipäällikkö.
vaimo tuntematon. Vaimo on todennäköisesti siltä ajalta kun Henrik Hansson Bagge toimi huovipäällikkönä Liivinmaalla, Viipurin linnassa ja Olavinlinnassa. Lasten syntymäpaikkaa ei ole varmuudella saatu selville.
Henrik Hansson Bagge oli saanut 30.10.1595 Kaarle-herttualta läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä (nykyinen Pukkilan kunta). Myöhempien dokumenttien valossa silloinen Kardragin rälssitila Porvoossa oli myyty pois Bagge-suvulta vuonna 1772. Todellisuudessa Kardragin myynti oli tapahtumut jo 25.2.1724, siis Isovihan jälkeen.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland, Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Henrik Larsson (pitää olla Henrik Hansson): Bagge till Kardrag i Borgå socken, knekthöfvidsman, sivu 14: Förordnad 21.2.1606 "att de knektar han nu hafver i befallning genom natt och dag skynda till Livland".
Pirinen, Savon historia II:2, s.706: Olavinlinnan varustuksia ja miehitystä hoitamaan nimitettiin Henrik Baggen lippukunta, johon kuului 160 Pien-Savon sotamiestä. (Linnanpäällikkönä oli 1600-luvun alkupuolella Nils Kijl, joka rakennutti Olavinlinnan 5.tornin).
Talvella 1606 määrättiin osa Savonlinnassa majailevasta lippukunnan pääosasta, Henrik Baggen lippukuntana, liittymään niihin suomalaisiin hiihtojoukkoihin, joita koottiin Tallinnaan ja Narvaan.
Toimiessaan Olavinlinnan vastaavana päällikkönä (ei käskynhaltijana) Henrik Hansson Bagge sai kehotuksen tiedustella valppaasti naapurin aikeita ja rajaoloja.
Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys):
Porvoon pitäjän Kardragin kylä oli 1560-luvulla (nykyisen Pukkilan kunnan alueella) toiseksi suurin kylä. Siihen kuului tuolloin 10 taloa. Vuoden 1708 kyläkartan mukaan kylään kuului 15 taloa, joista 11 sijoittui Kandela-järven länsipuolelle. Kandela-järvestä oli Porvoonjoki-yhteys Porvoon Seitlax'in lahteen.
Kandela-järven ympäri kiertävä maantie muodostui ilmeisesti 1600-luvulla.
Pirhonen, Olavinlinnan historialliset vaiheet (1973):
Liivinmaalla riehuva sota: Maaliskuussa 1606 luovutettiin Olavinlinnasta 61 tynnyriä ruista ja saman verran ohria, 2 leiviskää 17 nelikköä voita, 178 leiviskää 17½ nelikkoa lihaa ja 5 leiviskää haukia Vähän-Savon nihtien päällikölle Henrik Baggelle hänen lähtiessään miehineen rintamalle. Bagge vei samalla mukanaan linnasta ruutia, lyijyä ja 20 kappaletta uusia "hillebardeja" (pisto-, lyönti- ja vetoase, sotakirves, tappara).
Henrik Bagge toimi ratsuväkilipuston majoittajana 1608-1610 Hans (pitänee olla Anders) Boijen joukko-osastossa. Kaatui 17.9.1612 Narvassa Iivananlinnaa valloitettaessa. Vaimo on jäänyt tuntemattomaksi ja lapset ovat todennäköisesti syntyneet sinä ajanjaksona, jolloin Henrik toimi Käkisalmen-Viipurin-Liivinmaan alueella.
Inblickar i Kardrag Gårds historia - Östnylänsk indetitet: Läänityskirjeen valokuvassa on puutteellinen sanoma.
Viitteessä FS 3546 on virheellinen tieto: Henrik Larsson Baggen (pitää olla Hansson) vaimo ei ollut Anna Månsson Seitlax’sta, joka on elänyt vielä 1646. Anna ja hänen miehensä Henrik Henriksson Bagge kuuluivat seuraavaan sukupolveen.
# 5703 Henrik Hansson Baggen poikia 10. sukupolvessa:
# 6328 Jacob Henriksson (Hindrichsson) Bagge,
# 6874 Henrik Henriksson Bagge,
# 342 Lars Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa, kuollut 1661.
Kardrag on kylä etäläisessä entisessä Porvoon pitäjässä, sen löytää kartalta haulla. Kardrag on ikivanha sanonta, joka tarkoittaa kapeata niemeä, jossa voi vetää veneen niemen yli toiselle rannalle, näin saattoi tehdä vielä 1500-luvulla. Kartano on ollut siellä ihan veroluetteloiden alusta 1540-luvulta asti. En olisi niinkään varma mistään Pukkilan Kardragista koska sitä en ole löytänytkään.
Esi-isäni asui Kardragin kartanolla 1530-luvulla.
t. K-Erik
Vastaus K-Erik'ille
Kiitos kommentistasi.
Olen tyytyväinen, että saan palautetta ja keskustelua melko vähäiseksi jääneestä suvustani.
Minä kirjoitin 1600-luvun Kardragista, joka sijaitsi Kantelejärven luona.
Kantele on Pukkilan kylä, joka sijaitsee Myrskylän Kylmäsuon ja Orimattilan Terriniemen länsipuolella kuntien rajoilla. Kylän eteläpuolelta kulkee seututie 162.
Sinun Kardragisi on saattanut olla myöhempinä aikoina vanhan Kardrag/Seitlax-säterin sivutila?
Oiva Bagge
Viite Kardrag Gårds historia under 500 år koskee juuri sitä Kardrag-kylää, josta kerroin, sen läänitykset juontuvat kauaksi taaksepäin mutta kirjanen on tehty Holmerus-suvun eri vaiheista. Minunkin suvussa on Bagge-nimi tuttu mutta se ei liity millään tavalla edellä esitettyihin asioihin enkä ota niihin kantaa. Mutta kartano on selkeästi Pellingintien varrella ja siellä se oli jo 1540 kun ensimmäiset veroluettelot laadittiin. (SAY)
Terveisin
K-Erik
Kardrag Rusthåll
http://www.digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Porvoon+ruotsalaisen+tuomiokirkk oseurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1828-1838+(It%C3%A4inen+osa)&ay=2591840&sartun=306397.KA&atun=323412.KA&ay2=119292
Holmerus Bernhard
http://www.digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7964227&kuvanumero=229&ay=2591840&sartun=306397.KA&atun=323412.KA&amnimeke=Porvoon+ruotsalaisen+tuomiokirkkoseurakun nan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1828-1838+%28It%C3%A4inen+osa%29&ay2=119292
http://koti.mbnet.fi/kardrag/kart.jpg
Vastaus K-Erik’ille.
Minulla on runsaasti Kardrag-tietoa. Valitettavasti puhumme eri vuosisadoista.
Hallussani oleva Tirmon lista vuodelta 1722 kertoo Tirmon rusthållin omistajasta luutnantti Baggesta.
Bagge-suvussa on paljon samannimisiä henkilöitä, joten varsinkin etunimet saattavat sekaantua.
Minä koetan tutkia, kuka tämä Tirmon luutnantti Bagge oikein oli. Epäilen tarkistamatta, että luutnantin etunimi oli Jacob, joka omisti puolikkaan Kardragista. Veljet Henrik Henriksson Bagge ja Lars Henriksson Bagge omistivat yhdessä Kardragin toisen puolikkaan.
Olen käynyt tällä Tirmon paikalla, joka on mainitsemasi Pellingin tien varrella.
Jacob Henriksson Bagge omisti myös laivan, jota käytti Tukholman kauppamatkoillaan.
Löytyi lyhyt kertomus, joka liittyy Tirmoon ja Kardrag/Seitlax-tilaan.
Kahtena yönä elokuussa 1695 pakkanen hävitti kaiken vihannan ja maata kohtasi kolmivuotinen nälänhätä. Merkkejä ennustettavissa olevasta maanvaivasta oli ollut olemassa. Muun muassa kerrottiin, että sormen pituiset madot olivat useassa paikassa syöneet kuusien kaarnat niin, että oksat tulivat täysin paljaaksi. Erään epäonnen merkin arveltiin olevan myös sen, että Vuoksi- ja Kymijoet olivat tulvineet yli äyräidensä. Porvoon läänissä kuoli vuoden 1696 aikana nälänhädän johdosta 5822 henkilöä ja syyskuussa 1696 todettiin 139 talon jääneen autioksi.
Isovihan aikana joutui Kardrag, niin kuin monet muutkit talot, autioksi. Suuri pohjansota oli saanut alkunsa vuonna 1700 ja Suomi koki sen todellisena vuonna 1710 kun ryssä hyökkäsi ja valloitti Viipurin sekä vähitellen miehitti koko maan. Porvoo poltettiin kaksi kertaa, vuosina 1708 ja 1713. Ne maatilat, jotka sijaitsivat rannan läheisyydessä, olivat vihollisen väkivallan uhreja. Kardrag kuului niihin, jotka ryöstettiin ja tuhottiin. Tullirakennukset Pellingessä poltettiin ja myöskin Sundö, joka sijaitsee Kardragin ja Pellingen välissä poltettiin. Samanaikaisesti alkoi ruton hävitysretki.
Kauppias West, Porvoossa, yritti viljellä rusthollia "sen määräyksen mukaan, jonka hän oli lainaksi annon kautta antanut luutnantti Baggelle". Suuren pohjan sodan aikaan oli Jacob Bagge palannut " Kruunun virantoimituksesta".
Koska olet asunut Kardragin kartanossa niin uskon että vanhimman Kardragin aineisto kiinnostaa. Jos haluat laajemmalti niitä, niin minun etunimi.sukunimi (at)pp.inet.fi -osoitteella voit ilmoittaa minulle oman henkilökohtaisen sähköposti-osoitteesi.
Oiva Bagge
Vastaus Timo W:lle.
Kardrag Rusthäll.
Minä olen ehtinyt esittää Kardrag-tietojani vasta 1600-luvulta. Kardragin 1700-luvun ykityiskohtaisemmat tiedot tulevat esille myöhemmin.
Oiva Bagge
Sanoin kommentissani epätarkasti, esivanhempani oli vihollisia paossa Kardragin rusthollissa 1715-1743 ja muutti sen jälkeen takaisin synnyinsijoilleen Pellinkiin. Bagget tulevat vasta myöhemmin mukaan kuvaan ja ihan muuta reittiä.
Edelleen korostaisin, että on vain tietääkseni yksi Kardrag!
Olet tehnyt laajat selvitykset suvustasi ja hyvä niin, eivät taida sukumme koskea toisiinsa ainakaan kirjattujen tietojen perusteella.
Terveisin jääkylmästä Pellingistä.
K-Erik
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 10. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 10.1.2016.
Kertauksena edellinen eli 9. sukupolvi:
isä # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
äiti Tuntematon, ajalta, jolloin Henrik oli huovipäällikkö Karjalassa ja Liivinmaalla.
Heidän lapsensa olivat 10. sukupolvessa:
# 6328 Jacob Henriksson (Hindrichsson) Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa.
# 6874 Henrik Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa Porvoon pitäjä, kuollut 1681
# 342 Lars Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa, kuollut 1661.
Tässä 10. sukupolvessa tarkastellaan# 342 Lars Henriksson Baggen elämänvaiheita
vaimo # 343 Beata Klander.
# 342 Lars Henriksson Bagge, kapteeni, omisti veljensä Henrik Henriksson Baggen kanssa puolet Kardrag'in puolikkaasta, eli 1/4-osan,
(Alkuselvitys: Hänen isänsä Henrik Hansson Bagge, joka kaatui Narvan taistelussa 1612 omisti läänityksenä Kardragin, johon ei kuulunut vielä Porvoon (kaupungin) Seitlax.
Isänsä perintönä Henrik Henriksson peri Lars Henriksson Baggen kanssa yhdessä puolikkaan Kardragista, Jacob-veljen periessä toisen puolikkaan. Koska Jacob oli vanhin veli näistä nuorista perijöistä niin hän sai osoimman osan isänsä perinnöstä.)
Hakjapelittain historia, sivu 32: Vuonna 1626 Majuri Dobblare'n komppanian vänrikki Lauri Bagge. Komppania jäi Tarttoon talveksi 1626-1627
sivu 483: Roteringslängd över Pernå socken pro anno 1630: Knektebefälets egna gårdar: Härkäpä, Fänrik 1627 under Majoren Nils Dobblare Lars Bagge, luutnantti v.1636 eversti johan Bergin Hämeenlinnan jalkaväkirykmentissä, kapteeni v.1660 Narvan varuskunnassa.
Lars (Peersson??) Bagge palveli vuonna 1653 Eversti Hindrich Sasse'n (Turun läänin jalkaväki) VIII rykmentin Everstiluutnantin komppaniassa vänrikkinä. Luutnantti 1636 vid Tavastehus läns infanteriregemente. Kapten 1660 i garnison på Narva. Afliden 1661. Tyttäret lähettivät eläkeanomuskirjeen kuninkaalle äitinsä kuoleman jälkeen (katso Ingeborg Bagge #355 lisätiedot)
Konung Carl XIIs Krigare; Fänrikar: Bagge, Lars hemkom från Klinow 1722, och tog Lieut. afsked med Pension.
? Peri Härkäpä-tilan Pernajassa v.1624, ?????
vänrikki 1630, omisti ½ Kardragista, luutnantti 1636, kapteeni 1660 Narvassa
Omisti veljiensä (Lorenz Henriksson Bagge ja Henrik Henriksson Bagge) kanssa yhdessä aluksi ½ Kardragista (nykyisin Pukkilan kunnan Kantele-kylä), myöhemmin kokonaan. 25.5.1614 vahvistettiin rälssioikeus Kardragin säterissä. Seitlax oli aivan Porvoon kaupungin länsipuolella. Isoreduktiossa Kardrag palautui kruunulle ja Seitlax'ista tuli ratsutila.
Vaimo # 343 Beata Jacobsdotter Klander, kuollut 1696
kruunpalvelija, talonomistaja Jacob Clander'in tytär Narvasta.
"Beata kuului Narvan linnanväkeen"
Alkuosa tyttärien kirjeestä kuninkaalle:
"Jätetty 20.huhtikuuta 1695
Korkean jalosukuinen Herra Paroni Sotamarsalkka ja Kuvernööri.
Armollisin Herra. .....korkein Jumala on suvainnut tästä murheen laaksosta
luokseen kutsua rakkaan äitimme kapteeni Lars Bagge-vainajan jättämän lesken
Beata Klanderin, jättäen meidät mitä suurmpaan köyhyyteen ja
kurjuuteen...... koska meitä on kaksi orpoa tytärtä, jotka ovat turvattomia
ja muukalaisia ja joilla ei ole ketään johon turvautua ja koska veljemme
ovat Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palveluksessa, yksi
henkivartiokaartissa Tukholmassa, kaksi jalosukuisen everstin, herra Rembert
von Funkenin rykmentissä täällä Narvassa, niin sen tähden suvaitkoon Teidän
Yhäisyytene armollisimmin pyytää hänen Kuninkaalliselta Majesteetiltaan,
että me saisimme nauttia mainittua eläkettä niin kauan kuin Kaikkivaltas
antaa meidän elää.......
Teidän ylhäisyytenne kaikken nöyrimpiä palvelijattaria.
Narvassa 9.huhtikuuta 1695
Gertrud Bagg
Ingeborg Bagg"
(Oivan selnennys: Yksi veli oli drabant'ina Tukholmassa ja kaksi veljeä oli von Funkens'in rykmentissä Narvassa).
Kirjeeseen tuli seuraava vastaus (lyhennetty):
"Suurivaltaisin Kaikkein Armollisin Kuningas.
Kuluvan vuoden vakinainen vero osoitetaan hautausavuksi, mutta sitten
peruutetaan eläke (R.m.d) kruunulle
Tukholmassa 17 toukokuuta 1695
pannaan täytäntöön”.
-----
Kapteeni Lars Bagge vainajan leski Beata Klander........Hänelle
myönnetty 80 hopeataalarin vuotuinen eläke peruuntuu...."
-------------------------
Jokin aika sitten kuoli kapteeni Lars Bagge -vainajan leski Beata Klander. Ilmoitan täten alamaisimmin, että hänelle myönnetty 80 hopeataalarin vuotuinen eläke tällöin peruuntuu Teidän Kuninkaalliselle Majesteetillenne, mutta samalla saan kuitenkin alamaisimmin jättää oheen liitetyn mainitun lesken kahden turvattoman tyttären anomuksen, joka Teidän Kuninkaallisen Majesteettinne laajalti tunnetun armon ja laupeuden tähden alamaisimmin alistetaan Teidän Kuninkaallisen Majesteettinne hyväksyttäväksi.
Olen voimieni mukaan Teidän Kuninkaallisen Majesteettinne nöyrin ja uskollisin palvelija
Narvassa 15. huhtikuuta 1695
O. I. Weckman
#342 Lars Henriksson Baggen ja #343 Beata Jacobsdotter Klander’in
Lapset:
11. sukupolvi:
# 351 Lorenz Larsson Bagge, löjtnant
# 355 Ingeborg Larsdotter Bagge, ei tietoja, katso kirje kuninkaalle
# 177 Peter (Per) Larsson Bagge, trumslagare I Per Sparres regemente
# 3671 Gertrud Larsdotter Bagge, ei tietoja, katso kirje kuninkaalle
# 6799 Johan Larsson Bagge, Nimismies Inkerissä, inspehtoori Örneholmin vapaaherrakunnassa.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 10. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 16.1.2016.
Kertauksena edellinen eli 9. sukupolvi:
isä # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
åiti Tuntematon, lienee ajalta, jolloin Henrik oli huovipäällikkö Karjalassa ja Liivinmaalla.
Heidän lapsensa olivat 10. sukupolvessa:
# 6328 Jacob Henriksson (Hindrichsson) Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa.
# 6874 Henrik Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa
# 342 Lars Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa, kuollut 1661.
Tässä 10. sukupolvessa tarkastellaan # 6874 Henrik Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa Porvoon pitäjä ?, kuollut 1681.
vaimo # 6894 Anna Månsdotter N.N. kotoisin Seitlax, Porvoo., eli vielä vuonna 1640 Kardrag’issa.
vihitty noin 1613 Porvoon pitäjä.
# 6874 Henrik Henriksson Bagge oli maavouti 1642 Tiurula (Tiurala), Hiitola. Tiurulan hovin päärakennus oli Laatokan Kylälahden rannalla lähellä Tiurulan kreikkalaiskatolista kirkkoa ja pappilaa.
Veljesten Jacob, Henrik ja Lars’in isä, # 5703 Henrik Hansson Bagge oli kaatunut Narvan taistelussa 1612.
Henrik Henriksson Bagge oli perinyt isänsä perintönä # 342 Lars Henriksson Baggen kanssa yhdessä puolikkaan Kardragista, Toisen puolikkaan oli perinyt # 6328 Jacob Henriksson Bagge.
Jacob oli vanhin veli näistä nuorista perijöistä ja sai isoimman osan isänsä perinnöstä. Nähtävästi Jacob jäi hoitamaan Kardrag-tilaa aina Tukholman kauppamatkalla 11.9.1735 tapahtuneeseen hukkumiseensa asti.
Alkuperäinen Kardrag-läänitys sijaitsi Porvoon pitäjän pohjoisosassa, nykyisessä Pukkilan kunnassa, Kantelejärven ympäristössä. Pukkilan kunnan nimeä (bagge = pukki). on arvioitu Martti Saariston Pukkilan Historiassa.
Hukkumiseen liittyvästö päivämäärästä voidaan arvioida, että Kardrag ja Seitlax, kenties yhteisenä säterinä, siirtyivät viimeistään pois Bagge-suvulta.
# 6874 Henrik Henriksson Bagge var fältväbel vid Viborgs infanteriregemente 1632, tjänare vid detta reg:te 11 år. Fältväbel vid Burghaisens gragonregementte 1674, bevistade kriget i Skåne, George von Schvengelin dragoner: vänrikki 1655 Iivananlinnaa vallattessa, löjtnant 1655 vid Olof Lagercrants skvadron. Kaptenlöjtnant 1657 under överste Schwengelm, bevistade Karl X:n fälttåget i Polen, komennettiin Haapsaluun 1661, afsked 1661, asui Kardragissa 1671 "i största elände" enligt sonens uppgift till krigskollegium. Död 1681.
# 6894 > Anna Månsdotter N.N., joka oli kotoisin Porvoon Seitlax’ista liittyviä tietoja:
# 5703 Henrik Hansson Baggen leski Anna Månsdotter sai 23.7.1613 oikeuden Seitlax'issa (ehkä nykyisin kutsutaan Tirmo) sijaitsevaan verotilaan (skattehemman) ja 25.4.1614 saatiin vahvistuskirja (stadfästelse) Kardragin rälssioikeuksiin. Tällöin Seitlax'in ja Kardrag'in tilat yhdistettiin.
Henrik Henriksson Bagges hustru Anna Månsdotter, fick 23.7.1613 förläning af ett skattehemman i Seitlax, och 25.5.1614 astadfästelse på frälsevillkor för sin sätersård Kardrag (viite FS 3546).
Eräissä tutkimuksissa ei ole osattu eritellä näitä kahta tilaa Kardrag ja Seitlax toisistaan, vaan on nähtävästi oletettu niiden yhteisen nimen, Kardrag, olevan Porvoon kaupungin eteläpuolella. Epäselvyyden syynä lienee ollut Isoreduktio noin 1680, jolloin Kardrag läänityksenä palautui kruunulle.
Kantelejärvestä oli kulkuiyhteys Porvoonjokea pitkin merenlahteen. Porvoonjoki-suistossa, Suomenlahden rannassa oli Seitlax-tila. Ehkä samaa vuonna 1602 uudelleen nimetyn Porvoon kaupungin kyläaluetta on kutsuttu nimeltä Tirmo?
Seitlax liitettiin Kardrag'in säteriin #5710 Hans Månsson Baggen pojan # 5703 Henrik (Hindrich) Baggen kuoleman jälkeen.
# 6874 Henrik Henriksson Bagge ja # 6894 Anna Månsdotter solmivat avioliiton noin vuonna 1613.
Tilojen toimintojen yhdistyessä 1613 silloinen Kardragin pääomistaja # 6920 Jacob Henriksson Bagge oli näin päässyt meren rannan tuntumaan, lähelle Pellingiä, josta oli hyvät yhteydet Tukholmaan.
Kardragin asukkaista ainakin Jacob Bagge omisti merenkulkuun kelvollisen aluksen, ja teki kauppamatkoja Tukholmaan.
# 6874 Henrik Henriksson Baggen ja # 6894 Anna Månsdotter’in
Lapset:
11. sukupolvi:
# 6919 > Henrik Henriksson Bagge, s.noin 1625, kaptenlöjtnant
# 6895 > Johan Henriksson Bagge, arrendator Tiurula, Hopman
# 6920 > Jacob Henriksson Bagge, Kardragin pääomistaja, luutnantti, sotavanki 1708-1722
# 7213 > Anders Hinrichsson Bagge, s.noin 1637, k.1694 St.Marie, Läänin kirjanpitäjä.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 10. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 3.2.2016.
Kertauksena edellinen eli 9. sukupolvi:
isä # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
åiti Tuntematon, ajalta, jolloin Henrik oli huovipäällikkö Karjalassa ja Liivinmaalla.
Heidän lapsensa olivat 10. sukupolvessa:
# 6328 Jacob Henriksson (Hindrichsson) Bagge.
# 6874 Henrik Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa Porvoon pitäjä, kuollut 1681
# 342 Lars Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa, kuollut 1661.
Tässä 10. sukupolvessa tarkastellaan # 6328 Jacob Henriksson (Hindrichsson) Baggen elämänvaiheita:
Samassa yhteydessä tulee laajemmalti esille Baggen saaman Kardrag-läänityksen muuttuminen Isoreduktion johdosta Kardragin rustholliksi ja muutto Porvoon pitäjästa Porvoon kaupunkiin. Tutkimusta vaikeutti samojen etunimien ja patronyyminimien toistuminen monen sukupolven aikana.
# 6328 Jacob (Henriksson) Hindersson Bagge.
Hänen isänsä # 5703 Henrik Hansson Bagge oli saanut Porvoon pitäjässä Kanteleen kylässä Kardragin läänityksen 30.10.1595.
Läänitys oli maa-alue tai siihen liittyvä tulo tai oikeus, joka annettiin jollekulle palkkiona ansioista tai palvelusta. Läänityksiä käytettiin esimerkiksi ritarien palkan korvikkeena sekä liittolaisten palkitsemistapana.
Henrik Hansson Bagge oli kuitenkin kaatunut Narvan taistelussa 1612. Kardragin läänitys siirtyi kolmen veljeksen, Jacob, Henrik ja Lars Baggen yhteisomistukseen.
Jacobin veljen # 6874 Henrik Henriksson Baggen avioliitto, noin vuonna 1613, # 6894 Anna Månsdotter’in (Seitlax) kanssa laajensi Kardrag-läänityksen aluetta myös Porvoon kaupungin alueelle eli läänitykseen liittyi Porvoon Seitlax-tila.
Martti Saaristo, Pukkilan Historia, sivu 89: Kanteleen kylä oli kuulunut kokonaisuudessaan uusmaalaiselle vapaasukuiselle rälssimies Henrik Laurinpoika Baggelle läänityksenä, samoin Porvoon pitäjän Tirmon ja Seitlahden kylät. (Tarkistusteni jälkeen kyseessä oli kuitenkin Henrik Henriksson Bagge.)
Henrik Henriksson Baggesta tuli maavouti vuonna 1642 Viipurin läänin Pyhäjärven Tiuralaan. Näin tämä Henrik Henriksson’in sukuhaara siirtyi Viipurin ja Käkisalmen alueelle. Perinnön saaneista veljeksistä Lars Henriksson Bagge kuului Narvan linnanväkeen ja oli kuollut Narvassa. Läänityksen Lars Henriksson Baggen kuoleman jälkeen 1/4-osuus oli siirtynyt Lorens Larsson Baggelle, joka puolestaan oli mennyt avioliittoon Elisabet Ekestubben (Nr 285) kanssa. Perheeseen ei syntynyt lasta. Elisabet kuoli Vihdin Kirvelässä 1696. Tämäkin Lorens Larsson Baggen perimä Kardragin läänityksen osuus siirtyi #6328 Jacob Henriksson Baggelle.
Tarkasteltavana oleva # 6328 Jacob Henriksson Bagge jäi hoitamaan Kardragin läänitystä. Jacob Henriksson Bagge oli keskeinen henkilö omistaessaan Kardragin läänityksen Porvoon pitäjässä, Kandele-alueella, nykyisessä Pukkilan (bagge=pukki) kunnassa.
Kardragin läänityksenä saaneita kuvattiin kunnioitusta osoittavilla nimityksillä (Welb. eli välboren tai Hr.).
Isoreduktion yhteydessä 1680 aatelisarvo murtui.
Aatelissäätyyn (adelskap) oli Bagge av Berga-suku oli nostettu 29.2.1517 ja esitelty 1642 Ruotsin ritarihuoneelle (Nr.118). Suomen Bagge-suku ei ole Suomen Ritarihuoneen jäsen.
Palataan vielä kuningas Johan III:n vuonna 1577 antamiin tuomioihin, koska ne liittyvät Kardragin asioihin.
Kuningas Johan III:n toimesta 29.3.1577 oli kaikille Halsten Månsson Baggen lapsille langetettu kuningasta kohtaan esiintyneestä uskottomuudesta (otrohet) kova tuomio. Kaikki säätyyn liittyvät edut peruutettiin sekä kaikki Baggen maaomaisuus otettiin kruunulle. Yksi pojista Bengt Halstensson Bagge mestattiin (halshuggad), yksi veli Broms Halstensson Bagge kuoli Ruotsissa. Kolme poikaa, Måns Halstensson, Anders Halstensson ja Peder Halstensson Bagge pakenivat tai poistettiin Suomeen.
Suomessa tutkijat ovat huomioineet näistä ainoastaan Peder (Pietari) Baggen, joka rakennutti Oulun linnan ja tämän pojan Sven Pedersson Baggen (aateloituna Bagge av Söderby Nr.147), joka oli tehnyt hävitysretkiä Karjalaan.
Vuonna 1621 Sten Sturelta saatu frälsebrev tarkoitti, että alkuperäinen kotitila Berga palautettiin Bagge-suvulle. (Den återgavs dock till arvingarna 1621 av Gustav II Adolf).
Suvun omistuksessa olleen Berga-tilan nimeä ei käytetty enää kuninkaan tuomioiden jälkeen, koska kruunu oli tuomioiden jälkeen välittömästi myynyt tilan muualle.
Amiraali, krigsråd Peder Halstensson Bagge luopui urastaan 1599 ja palasi (Ruotsiin Östergötland). Tutkimattomat Anders Halstensson ja Måns Halstensson Bagge toimivat Suomessa, mutta heidät haudattiinj Ruotsin Vadstenan luostarin kirkkoon.
# 6328 Jacob Henriksson Bagge oli kuollut ennen kuin hänen poikansa Henrik (Derlof) Bagge oli palannut sotavankeudesta (paluu tapahtui 1722). SSTV XII (Suomen sukututkimusseuran vuosikirja), sivu 207: 1.5.1704 edesmenneen luutnantti Jacob Baggen hautauskuluja 22:20:-för klåckar, lägerstället, bänckiars beklädningh och Bååren och Täcket.
# 6328 Jacob Henriksson Baggen kuoleman jälkeen (siis nähtävästi 1704) haltijakiinnityksen Kardragin rustholliin sai hänen poikansa # 6920 Jacob Jacobsson Bagge. (Bagge 20 sukupolvea: kuuluu 11. sukupolveen)
# 6920 Jacob Jacobsson Bagge.
Vaimo Tuntematon. Jacob erosi palveluksesta ja perhe jäi asumaan Kardragiin.
Ramsey, Fräsesläkter i Finland, Bagge. Frälsesläkter i Nyland:
Sergeant vid Åbo läns infanteriregemente 1662, avancerade till fältväbel vid Burghausens dragonregemente 1674, bevistade kriget i Skåne, fänrik 1677, löjtnant 1691,
(anhöll 1691 om någon ledig tjänst (viite Sv K likv.)
# 6920 Jacob Jacobsson Bagge oli ollut kersantti 1662, vääpeli 1674, vänrikki 1704 ja sittemmin luutnantti.
Hän sai isänsä # 6328 Jacob Henriksson Baggen kuoleman jälkeen haltijakiinnityksen Kardragin rustholliin Porvoon kaupungissa.
Iso reduktion aikaan, vuonna 1680, Jacob Jacobsson Bagge oli anonut 1681 sotakollegialta jotain virkaa (tjänst), mutta arvellaan, ettei saanut mitään. Hän jäi Iso reduktion jälkeen asumaan Kardragin rustholliin Porvoon kaupungissa. Vuonna 1693 hän oli kotona Kardragissa, jolloin hänellä oli omistusoikeus- ja rajariitoja naapuriensa kanssa Tirmossa. Sotavankeuden jälkeen hän erosi palveluksesta 1724, siirtyi eläkkeelle 1727
# 6328 Jacob Henriksson Bagge oli kuollut ennen kuin hänen poikansa Henrik (Derlof) Bagge oli palannut sotavankeudesta.
Martti Saaristo, Pukkilan Historia, kirjoittaa sivulla 89,:että Kanteleen kylä oli kuulunut kokonaisuudessaan uusmaalaiselle vapaasukuiselle rälssimies Henrik Laurinpoika Baggelle läänityksenä, samoin Porvoon pitäjän Tirmon ja Seitlahden kylät.
Borgå sockens Historia II: sivut 5 ja 6: Käräjillä helmikuussa 1724 ilmoitti luutnangtti Jacob Bagge, joka omisti Kardragin rusthollin, kuinka hänen augmenttitilansa (talonpoika Emil Jacobsson Markusas) Tirmossa oli täysin raunioitunu kuluneiden vihollisuusvuosien aikana. Luutnantti näki olevan aihetta antaa anteeksi augmenttivuokran 5 viime vuoden ajalta. Tämä oli sekä kauniisti ajateltu että toimittu vielä enemmän, koska Kardragin tila Isovihan aikana oli ryöstetty ja tuhottu.
Iso reduktio oli vuonna 1680 suoritettu aatelistoa heikentänyt uudistus, joka peruutti läänityksiä takaisin kruunulle. Tähän päädyttiin Ruotsin valtiontalouden ajauduttua kriisiin 1600-luvun loppupuolella.
Isoreduktiossa Kardrag-läänitys, johon oli liittynyt # 6874 Henrik Henriksson Baggen avioliiton kautta myös Porvoon Seitlahden kylä, oli peruutettu takaisin kruunulle, mutta Seitlax ja Tirmon tilat annettiin takaisin varustusvelvollisuuksin (rustnings skyldighet) # 6328 Jacob Henriksson Baggelle sukulunastusoikeuden perusteella. Hän oli kuitenkin saanut tässä yhteydessä talon veroluvun oikeuteen melkoisen heikonnuksen. Vanha läänitys Porvoon pitäjän Kardrag siirtyi muutosten mukana rustholliksi Porvoon kaupunkiin. Ehkä Iso reduktiossa voitiin peruuttaa myös aatelisarvo? Onko tätä asiaa Suomen Ritarihuoneen taholta tutkittu?
Johanna Aminoff-Winberg: Kardragin rusthollin talous oli nälänhädän ja Suuren Pohjansoda (Isovihan) johdosta rappeutunut. Tätä aikaa kuvaa se, että Porvoon läänissä kuoli vuoden 1696 aikana nälkään 5822 henkilöä ja 139 taloa oli jäänyt autioksi.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 1. sukupolvesta 6. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 5.2.2016.
Vanhin tunnettu henkilö, jonka sukunimeksi on merkitty Bagge.
1. sukupolvi:
# 6615 > Abjörn Nockesson (Bagge) till Hjamaryd (syntynyt 1318)
Väpnare
Gift år 1344 med N.N. Lindormsdotter
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Urgammal frälsesläkt. Utfärdar brev 2.1.1344. Renevation å gammal adelskap 27.2.1517. Introduktion 1642, Utdöd 1955, Utslocknad på svärdsidan 14.7.1969, på spinnsidan 10.4.1963.
Son: 2.sukupolvi
# 6613 Jöns Abjörnsson till Salaby (Drake av Intorp)
------------------------------------------------
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 2. sukupolvi:
# 6613 > Jöns Abjörnsson Bagge (s.ennen 1342-k.jälkeen 1417)
Väpnare
Gift med # 6614 Kristina Christina Magnusdotter (En Bjälke/Ulv)
http://www.adelsvapen.com/gealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Frälseman i Vå Reftele.
Jöns Abjörnsson, sigillvittne 1368. Synes hava ägt Hjälmaryd i Ljungby socken Kronobergs län, vilket han 1373 bortbytte mot Vä i Reftele socken Jönköpings län. Kallas väpnare 1390-07-11 och bevistade såsom sådan Nyköpings möte 1396-09-20. Levde ännu 1417 vid hög ålder. Han upptog omkr. 1390 mödernevapnet. Gift flera gånger. Gift 1:o med Christina Magnusdotter, syster till Hans Ulf och sannolikt dotter till den Magnus Nilsson i Tovaryd, efter vilken Jöns Abjörnsson tog arv. Sista gången 1377-12-30 med änkan Ragnhild Olofsdotter, död barnlös före 1400. Han säges med sina hustrur hava haft 24 barn. Av nedanstående nämnas endast sönerna i bevarade urkunder.
Jöns Bagge on mainittu käräjillä 13.10.1428 tilojen vaihdon ja myynnin yhteydessä. Ämnäs i Finström Socken ja Mörby i Hammarland socken (Advidsson Handlingar II n:o 55).
Barn: (3. sukupolvi)
- # 6611 Nils Jönsson Bagge, riddare
- # 6627 Arvid Jönsson Bagge, väpnare på Källunda I Kärda socken
- # 6628 Lindorm Jönsson Bagge,
- # 6629 Knut Jönsson Bagge
- # 6630 Abjörn Jönsson Bagge
----------------------------------------------------
Seuraavissa sukuselvityksen jaksoissa, (3.sukupolvesta >20.sukupolveen), olen tarkastellut vain mustattuna merkittyjä niitä sukumme jäsenten perheitä, jotka polveutuvat # 6611:stä > # 1:een asti.
Laajemmassa tietokannassani on useita satoja sukuhaaroja ja tietoja Bagge-sukuun kuuluvista henkilöistä lähes 700 vuoden ajalta.
Tutkimuksen yhteydessä on tullut myös esiin Djekn-, Dnekn-, Djäkn- ja Djäken-nimi, jolla saattoi olla yhteyksiä Bagge-sukuun. Tätä sukuhaaraa en ole tutkinut.
----------------------------------------------------
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 3. sukupolvi
- # 6611 > Nils Jönsson Bagge (död 1390-1397)
Gift med # 6612 Catharina Petersdotter N.N. dotter av Peter Hemmingsson (2 stjärnor snett över skölden) och Sigrid Magnusdotter (kluven sköld).
Ritari, (Adelskapen Tab.6): Nils Jönsson Bagge nimitettiin elinaikanaan ritariksi.
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af _Berga_nr_118
Son av Jöns Abjörnsson. Förekommer i brev mellan åren 1377-1383, död mellan 1390-07-11 och 1391-06-10, samt begraven i Nydala kloster.
runeberg.org/hgsl/1/0225.html: Berga, ett frälse-säteri om 1 mantal i Ununge socken och Närdinghundta härad af Stockholm län, är ett urgammalt gods, som tillhört Bagge-slägtens förfäder.
Nils Jönsson Bagges sonson Måns Pedersson, som blev adlad 1517, kallade sig Bagge. Hans efterkommande hafva sedan skrifvit sig till Berga efter sedan gården gick ur slägten. Sonson Bengt Bagge blef halshuggen och hans gods hemhöl till kronan.
Sedermera återfick Bengt Bagges enka Berga för lifstiden, enligt Kongl. brefvet 31.12.1584; men hon (Margareta Germundsdotter Somme) hade icke länge gården.
Barn: (4. sukupolvi)
- # 6158 Peder Nilsson Bagge.
------------------------------------------------------
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 4. sukupolvi:
# 6158 > Peder Nilsson Bagge (s.1390-k.1463)
Väpnare.
Gift med # 1335 Botild Clausdotter Apollegård (s.1390-k.1458)
Peder Nilsson var frälseman till Berga i Högsby socken Kalmar län 1432. http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af _Berga_nr_118
Peder Nilsson, son av Nils Jönsson. Var barn 1399, men fullmyndig 1412-04-18, då han, bosatt i Västbo, pantsatte jord till farbrodern Tord Jönsson. Gjorde jordabyte med vapenfränden Mikael Magnusson 1418. Var väpnare 1423 och då bosatt Vrankunge. Bodde där 1429, men från 1432 på Berga. Bekräftade 1444-03-25 sin farbroder Magnus Jönssons gåva till Vadstena kloster och levde ännu 1463-12-04, då han gav Draghö (Drafö) i Ås socken i Västbo till Nydala kloster för sin lägerstad och sina föräldrars själar.
(runeberg.com/hgsl/1/0226.html) kertoo: Peder Nilsson egde gården genom arfgods.
Genom sina fyra kända barn blev Peder Nilsson Bagge stamfar för flera kända ätten. Kaikki tyttäret avioituivat rälssimiesten kanssa.
Barn: (5. sukupolvi)
- # 6540 Måns Pedersson till Berga och Husaby.
- # 5776 Karin Bagge av Berga,
- # 7208 Birgitta/Brita Bagge av Berga,
- # 6610 Sigrid Bagge av Berga
- # 5777 Kerstin Bagge av Berga
-------------------------------------------------------
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 5. sukupolvi:
# 6540 > Måns Pedersson till Berga och Husaby, son av Peder Nilsson. (s.1438-k.1517). http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Skeppsgårdsskrivare, frälseman.
Otti käyttöön sukunimen lisäosaksi tilan nimen ”av Berga”.
Gift med # 6539 Karin Pedersdotter Bagge av Botorp omkring 1500, dotter av #7054 Peder (Trygilsson) Bagge av Botorp. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_av_Botorp
Näin sukuhaarat Bagge av Botorp (Botatorp)- ja Bagge av Berga-suvut liittyivät jälleen toisiinsa. Myöhemmin näiden sukuhaarojen joukossa syntyi lisää keskinäisiä avioliittoja.
Skrev sig till Husaby i Högsby socken 1503-05-28.
Mån Persson gifte sig och fick förnyat sköldebrev av riksföreståndaren Sten Sture d.y. den 29.2.1517. Beseglar med fädernevapnet ett brev utfärdat i Kalmar 1500-07-15 och kallas då velbyrdig man.
Bagge av Botorp är en medeltida frälsesläkt anknytning till nuvarande Bottop, söder om Kalmar. Botatorp är ett vanligt gårdsnamn i Småland. Baggesläktens sätesgård den som I dag kallas Bottorp i Ljungby socken strax sydväst om Kalmar.
Deras barn kallade sig Bagge, men behöllo fädernevapnet, sparren över ett blad (hirsikatoksen alla puun lehti).
Måns Pedersson, som blev adlad 1517, kallade sig Bagge. Hans efterkommande hafva sedan skrifvit sig av Berga efter sedan gården gick ur slägten.
Sonson Bengt Bagge blef halshuggen och hans gods hemhöl till kronan.
Sedermera återfick Bengt Bagges enka Berga för lifstiden, enligt Kongl. brefvet 31.12.1584; men hon (Margareta Germundsdotter Somme) hade icke länge gården.
Barn: (6. sukupolvi)
- # 6428 Halsten Månsson Bagge av Berga (född 1478-död.1556)
- # 6216 Ingeborg Månsdotter Bagge av Berga (död 1534), mies häradshövding Peder Svenske (Nr.258) Stupade 1534 vid belägringen av Varberg. Svenske fick i förläning 1531 två gårdar i Eckerna i Tunge socken, Älvsborgs län
- # 6222 Elseby Månsdotter Bagge av Berga (Inga närmare uppgifterkända)
---------------------------------------------------
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 6. sukupolvi:
# 6428 > Halsten Månsson Bagge av Berga http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
född 1478-död.1556.
Halsten Månsson Bagge, son av Måns Pedersson Bagge, till Berga samt Skällsnäs i Hults socken Jönköpings län, som han tillbytte sig av konung Gustaf I.
(född 1478-död.1556)
Knekte-Höfwidsman, blev adlad den 29 Februari 1517. Urgammal frälsesläkt. Renovation å gammalt adelskap 1517-02-29. Introd. 1642. Utdöd 1955. Utslocknad på svärdssidan 1969-07-14, på spinnsidan 1963-04-10.
Krigsöverste Gustaf I Erikssons tid hövitsman (1523-1560). hövidsman på Kalmar slott 1540. Förseglade, bland adeln, Västerås arvförening, 1544. Levde ännu 5.2.1550.
Gift med # 6427 Catharina Slatte http://www.adelsvapen.com/genealogi/Slatte_nr_97
Efterlevde som änka 1564, dotter av Anders Nilsson Slatte Nr. 97.
Isoisä Nils (son av Anders, tab 2), till Botatorp. Gift med Margareta Nilsdotter, dotter av Nils Trulsson, till Botatorp av gamla Baggesläkten, som förde ett vädurshuvud i vapnet.
Catharina Slatten isoisä kuului Bagge av Botorp-sukuun, joka polveutui Djäkn-Bagge-suvusta. Catharinan esi-vanhemmat olivat tulleet Suomeen jo 1472, saaneet läänityksenä koko Närpiön pitäjän ja Ulvilan pitäjästä Sonnäs-tilan,(suomeksi Sunniemi).
Varmistamaton tieto, lähde kadonnut: Halsten Månsson Bagge av Berga vihittiin Turun saariston läheisyydessä asuneen Catharina Andersdotter Slatte'n kanssa.
Pohjan (Pojo, nykyinen Raasepori) kunnassa on Brödvik, joka oli aikanaan Slatte-suvun hallussa.
Vadstenin luostarikirkon hautapaasi 117 kertoo: ”Hustrun Karin lämnade 1566 en gåva till klostret med anledning av en sons död”. Olettamukseni on että Catharina eli Karin olisi antanut lahjan 1566 kuolleen miehensä muistoksi.)
Catharina Slatte’n isoisään, (Nils Andersson Slatte) liittyvä varmistava tieto: “Hans far var Nils Andersson Slatte” (gift med Margit Nilsdotter Bagge av Botorp).
Slatte-suvulla oli suuri merkitys tarkasteltaessa Bagge-sukua.
Barn: (7. sukupolvi)
- # 6424 Måns Halstensson Bagge. (s.arvio 1510-k.1552 tai 1559
Var 1550 fogde över Dals och Lysings härader i Östergötland. Kuninkaa antaman tuomio jälkeen karkotettiin tai pakeni Suomeen.
- # 6363 Margareta Halstensdotter Bagge. Gift med fältöversten i konung Erik XIV:s tid Matts Törne, Höfvitsmannen och fältöversten i konung Erik XIV:s tid i Gestrikland och Helsingland. Konungens kammamästare
- # 6351 Anders Halstensson. Laivanpäällikkö (s.arvio 1530-k.1586) Kuninkaa antaman tuomio jälkeen karkotettiin tai pakeni Suomeen.
- # 6426 Bengt Halstensson. Amiral (s.arvio 1510-k.1577), mestattiin (hlshuggad) huhtikuussa 1577.
- # 6350 Bröms Halstensson. Amiral över örlogsflotta i Kalmarsund (s.arvio 1530-k.1586), kuoli Ruotsissa
- # 6374 Peder Halstensson. Överste och krigsråd (s.arvio 1520-k.7.5.1597), Oulun linnan perustaja, palasi Ruotsiin. Tunsi itsensä karkoitetuksi Suomessa ollessaan.
- # 6349 Ingrid (Ingjerd) Halstensdotter, änka 1577. Gift med Erengisle Nilsson Slatte (nr 97) till Grafby,
- # 6524 Brita Halstensdotter, till Eneby. Gift 1:o med Erik Pedersson (Lilliehöök) till Tråvad.
-----------------------------------------------------------
Seuraava LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 7. sukupolvi, # 6424 Måns Halstensson Bagge, on lähetetty SukuForumiin 13.12.2015
Katso SukuForum > Yleinen keskustelu > AlaForum > Bagge 20 sukupolvea.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 11. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 15.2.2016.
Kertauksena edellinen eli 10. sukupolvi:
# 342 Lars Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa, kuollut 1661.
vaimo # 343 Beata Klander.
Heidän lapsensa olivat 11. sukupolvessa:
- # 177 > Peter (Per) Larsson Bagge, s. noin 1650-k.1705
- # 351 > Lorens Larsson Bagge, s. noin 1635, kuollut ennen 1672
- # 355 > Ingeborg Larsdotter Bagge (ei syntymä- ja kuolintietoja)
- # 367 > Gertrud Larsdotter Bagge (ei syntymä- ja kuolintietoja)
- # 6799 > Johan Larsson Bagge, s. noin 1640-k.1690)
Tässä 11. sukupolvessa tarkastellaan # 177 > Peter (Per) Larsson Baggen elämänvaiheita:
# 177 > Peter (Per) Larsson Bagge, syntynyt noin 1650,
Konstabel, Kaatui Varsovan luona Gemäuerthofin taistelussa 16.7.-21.7.1705.
Per (Peter) Larsinpoika Bagge oli isänsä (# 342 Lars Henrikinpoika Baggen) kuoleman aikaan 1661 vielä pikkupoika, joka toimi kuitenkin rykmentin rumpalina.
Ramsey, Frälsesläkt i Nyland: Per Bagge, "salig Lars Bagges lille son", som blef 1661 trumslagare vid Per Sparres regemente (viite FS mil.handl.)
Konstaapeli oli tykistön aliupseeri, jonka tuli vastata siitä, että linnoituksen tykit tarpeen vaatiessa kykenivät täyttämään tehtävänsä.
Iso tietosanakirja 4: Konstaapeli oli merenkulkualuksen alipäällikkökuntaan kuuluva merimies, joka hoitaa perämiehen tehtäviä ja huolehtii muonavarastojen hoidosta.
(Konstaapeli-sotilasnimityksellä ei ollut mitään tekemistä nykyisen poliisitoimen kanssa.)
Biografiska Minnen af Konung Carl XII:s Krigare (Sthm 1819), 3:dje Afdelningen Dödskjutne i Fält från 1700 till 1718, sivu 179, Ryttmästere och Capitainer:
Bagge --,(etunimeä ei mainittu, kuolinajan ja -paikan perusteella Peter Larsson Bagge) - blef dödskjuten wid Warschau 1705.
(Seuraava ryttmästare Bagge on tuntematon, jolle ei löytynyt omaa sijaa, vaikka hänellä on ollut Liivinmaalla suomalaisia sotilaita komppaniassaan samaan aikaan ja saman komentajan alaisena. Varmuuden vuoksi teksti on säilytetty tässä yhteydessä.)
Svenska armens regementen 1700-1718:
Sammandrogs och överfördes våren 1702 till Livland, tillhörde sedan konungens armé. Ett sammansatt kompani under ryttmästare Bagge stod vid Lewenhaupts armé.
Ett kompani (Östg.-Smål.) under ryttm. Bagge vid Lewenhaupts armé, 30 man från Finland vid finska armén. Fången efter Poltava.
On huomioitava, että myös konstabel Peter Larsson Baagen vaimon yhteydessä sanotaan osoitteeksi Riga.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Slaget_vid_Gemauerthof
Suomalaiset etenivät kesällä Hirvisaarelle vasta perustetun Pietarin kaupungin porteille voimatta kuitenkaan tuhota kaupunkia. Kuurinmaalla Riikan lounaispuolella 6000 miestä voitti 20000 venäläistä Gemäuerthofissa. Ruotsalaiset ampuivat noin 120000 musketin tai karbiinin (musketin lyhennetty versio) laukausta, minkä seurauksena ammuksista oli pulaa. Tykistökin oli ampunut kaikki varastonsa. Osa vakinaisesta jalkaväestä pääsi talveksi kotiin Liivinmaalta.
Peter Larsson Bagge oli näiden kaatuneiden tykkimiesten (styckjunkare) joukossa.
Taistelua ei kumpikaan osapuoli voittanut. Ruotsalaisten komentaja Lewenhaupt perusteli pimeydellä sitä, ettei takaa-ajoon ryhdytty. Painavampi syy lienee ollut se, ettei hänellä ollut takaa-ajoon sopivaa ratsuväkeä riittävästi.
Isovihan jälkeen Baltian maat, Inkerinmaa, Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala jäivät Venäjän puolelle. Sinne jäivät myös sota-ajan munster-(kutsunta-) luettelot, joten Baltian maissa toimineiden sotilaiden henkilötietoja ei ole voitu tarkistaa. Näennäisestä voitosta kuningas Kaarle XII palkitsi Lewenhauptin ylentämällä hänet kenraaliluutnantiksi.
Vaimo: # 178 Brita Eliasdotter Gavelina syntynyt noin 1660, on paennut leskenä Ruotsiin 31.8.1711, vammainen tytär Margareta mukanaan. (Pako N:o 175, 348, 733 ja 3104). Tyttären kuoltua Ruotsissa leskirouva palasi Suomeen ja vihittiin uuteen avioliittoon rykmentinpastori Berg’in kanssa.
Finska Flyklingar i Sverige under stora ofreden kertoo kuitenkin vuonna 1713, että molemmat ovat kuolleet (bägge döda). Vuonna 1715 ja 1716 paenneiden listalla on merkintä Britha Gavelina från Riga. Britha oli tässäkin tapauksessa leski (Enkia)
Släkten har till största delen utgrenat sig i följande adelsätter (Cronstedt nr. 1104), Cederschiöld nr. 1117 och von Gavel nr. 1343. (adlad 1696, bosatt I Lettland och Tyskland.
Om ättens äldre släktled adlade ätten Cederschiöld, johon kuului Elias Pedersson Gavelius.
Hänen poikansa Petrus Elias Gavelius (s. 1625).
Petrus Eliasson vihittiin 1670 Elisabet Nilsdotter’in kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa:
Elias Pedersson Gavelius (s. 1653) ja Nils Pedersson Gavelius (s. 1663).
Molemmat aateloitiin nimellä Adelstierna Nr.1441 vuonna 1708,
# 178 Brita Eliasdotter Gavelina’lla oli nähtävästi useita veljiä ja sisaria.
Sukututkimus Bagge-Gavelina-perheen kohdalla on ollut tavanomaista vaikeampaa, koska naispuolisista jälkeläisistä löytyy niukasti hajanaista tietoa.
Peter Larsson Baggen vaimon Brita Gavelinan tausta selittää, että Bagge-suvulla on ollut läheiset suhteet aatelisperheisiin, kuten esimerkiksi:
# 177 Peter Larsson Baggen lisäksi hänen veljensä # 360 Lorentz Pedersson Bagge avioitui aatelissukuun kuuluvan # 5802 Elisabet Ekestubben Nr. 285 kanssa.
Peter (Per) Larsson Baggen ja Brita Eliasdotter Gavelinan
Lapset:
12. sukupolvi
- # 27 Johan Petersson Bagge jäi sotavangiksi Viipurin piirityksen aikana 9.4.1710-25.6.1710, Hän oli syntynyt noin 1680, kuollut 15.9.1750.
- # 356 Jacob Petersson Bagge, joka on ollut aliupseeri, vänrikki 1697, luutnantti 1700, kuollut 1701. Ainoa merkintä, joka viittaa tähän henkilöön on N.Karl Grotenfelt’in luettelossa: Ruotujako Rakuunat Itä-Suomessa 1644-1721, jossa manitaan sotilasnimi:
Jacob Bügge, Inkeri. Todennäköisesti kyseessä on painovirhe sukunimessä?
- # 1418 Margareta Petersdotter Bagge, krympling (raajarikko, vammainen) pakeni äitinsä kanssa Ruotsiin 1711, jossa kuoli ennen vuotta 1713.
Tuomiokirjoja isovihan jälkeen lukiessani sattui silmään seuraava juttu, jossa mainitaan majuri Gustaf Bagge ja hänen vaimonsa Juliana Schulman.
Arkisto: Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
Sarja: Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
Kesäkäräjät - Valkeala - 1722
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24109097
Vastaus ttulkki’lle.
Kiitos viestistä.
Suomen Bagge-suvussa on vuodesta 1575 vuoteen 1733 asti ollut 5:ssä sukupolvessa toistuvasti Henrik-nimisiä poikia (ja tietysti Henriksson’eja). Oli kova pala-peli saada nimet oikeaan järjestykseen
Minulla on arkistossani seuraava tieto, josta puuttuu vielä syntymä- ja kuolinaikoja.
Wälb. Hr. Major Hindrich (Henrik) Bagge, syntynyt 1672 Nyland, Finland.
Virkatalo Lojo, Hietanen, Vitikko.
Hustru Catharina Juliana Schulman
Heillä oli 4 lasta,
poika Gustaf Henriksson Bagge, kuollut 23.1.1733 Pusula, Hönälä.
Olen etsinyt tietoja, joita Jyrki Koulumies on kirjoittanut net’iin, löytääkseni lisätietoja Catharina Juliana Schulman’ista.
Oiva Bagge
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 12. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 27.2.2016
Kertauksena edellinen eli 11. sukupolvi:
isä # 342 Lars Henriksson Bagge, kuollut 1661
äiti # 343 Beata Klander, kuollut 1695 Narva
Heidän lapsensa olivat 12. sukupolvessa:
> # 177 Peter Larsson Bagge, kaatui1705 Warschau
> # 351 Lorens Larsson Bagge, kuollut ennen 1672, vaimo Elisabet Ekestubbe
> # 355 Ingeborg Larsdotter Bagge, ei enempää tietoja
> # 3671 Gerdrud Larsdotter Bagge, ei enempää tietoja
> # 6799 Johan Larsson Bagge, kuollut 1.5.1690 Hiitola
Tässä 12. sukupolvessa tarkastellaan # 27 Johan Petersson Baggen elämänvaiheita:
# 27 Johan Petersson Bagge oli oli ollut kersantti 1709, vänrikki Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentissä v.1710, siirtynyt Viipurin läänin jalkaväkirykmentin vänrikiksi 1711, eronnut sotilaspalveluksesta 22.6.1713.
Tarkastaessani aikaisemmin ilmoittamaani olettamusta sotavankeudesta Tobolskissa, löytyi uusia tietoja, joiden perusteella asioita voidaan kuvata laajemmin. Sotavankeudesta ei ollut kysymys vaan raudanvalmistamisesta Venäjän valtaamalla alueella Viipurin maalaiskunnassa.
Vaimo # 118 Catharina Helena von Vegesack, syntynyt Rantasalmen Pyyvilän kartanossa noin 1690, kuollut 18.8.1776 Rantasalmen Tiemassalossa. Johan Petersson Bagge ja Catharina Helena von Vegesack vihittiin 19.12.1769 Rantasalmella.
Kersantti (myöhemmin vänrikki) Johan Baggen kanssa samassa suomalaisessa Savon joukko-osastossa oli palvellut hänen vaimonsa Catharina Helenan isä Conrad von Vegesack Nr.679.
”född circa 1645 på Ösel; fältväbel vid Savolax dragonregemente; fänrik däestelle 1675 10/9;löjtnant därstelle 1677 22/1; regements kvartermästare därstelle samma år 21/4; kapten dästelle 1679 4/8; kapten vid Savolax fördubbling infateriregemente 1700 7/12; avsked 1702 -/9; död 1705 30/11 på Langila, gift med Ingeborg Lang”. (lähdetieto: Adam Lewenhaupt: Karl XII:s officerare).
von Vegesack-suku on lähtöisin Saksasta, tullut Liivinmaan Riian kautta Rantasalmelle noin vuonna 1778.
Kapteeni Conrad von Vegesack oli saanut läänityksenä Pyyvilän, joka Isoreduktiossa palautettiin kruunulle. Conrad meni naimisiin leskeksi jääneen Langilan kuninkaankartanon omistajan, Ingeborg Langin, kanssa.
Vänrikki Johan Petersson Baggen ja kapteenin tytär Catharina Helena von Vegesack’in perheen elämänvaiheita on vaikea kuvata lyhyesti, koska perheen kohtalot liittyvät läheisesti Isovihan aikaan, jolta ajalta ei löydy riittävän tarkkoja asiakirjoja. Tutkimuksessa oli vertailtava hyvin monia lähdetietoja, joista löytyi kokonaisuus. Rantasalmen pitäjänkokouksista on säilynyt tietoja vasta vuodesta 1735 alkaen.
”Tiemassaari Ajan Askelissa” (ISBN 952-91-1699 Hankasalmi 2000) on laaja kuvaus Tiemassaari RN:o 5:stä. Isovihan aikana, jolloin Rantasalmi, vuonna 1715, joutui pahimmin kärsimään, kun Pohjanmaalta palaavat venäläiset joukot ryöstivät pitäjässä. Lankilan omistaja menetti venäläisten tuhotyössä kaiken omaisuutensa ja joutui pakenemaan. Venäläiset repivät rakennuksia ja aitoja polttopuiksi (Arvo.M.Soininen Rantasalmen Historia).
Langilan läänitykseen kuului ulkotilana myös Tiemassaari N:o 5 ja 6.
Vanhin säilynyt rippikirja on vuodelta 1761, seuraavassa rippikirjassa 1797 mainitaan tilan N:o 5:n olleen kersantin virkatalo (B:Häst:Hn= 1 ¼ för Serg.af N.S.C).
Nykyisen Tiemassaari RN:o 5 eli Kuivaharjun tilan alueella on löytynyt niin paljon raudan valmistukseen viittaavia viitteitä, että oli tarkistettava, mitä Johan Petersson Bagge teki suuren Pohjansodan aikaan Stor-Perossa Viipurin maalaiskunnassa. Hän on saattanut tuoda raudan valmistamistaidon Rantasalmelle?
http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/4-2012/4Kannaksen_ruukit_G412.pdf kertoo:
Viipurin talousalueen merkitys ja ulkomaankauppa olivat syyt Kannaksen rautaruukkien perustamiseen 1600-luvun lopulla. Toinen määräävä tekijä oli Ruotsin sotalaitoksen tarpeet Venäjän vastaisen rajan puolustuksessa. Vuosisadan lopulla perustettiin Juvan ja Huppoisten ruukit. Nämä molemmat joutuivat kuitenkin heti suuren Pohjan sodan jalkoihin. Vuoden 1721 Vuoden 1723 Rauhanehtojen seurauksena myös Venäjän valtakunnan raja siirtyi Nevajoelta Viipurin pohjoispuolelle. Tsaari Pietari Suuri oli perustanut vuonna 1703 Pietarin kaupungin. Sen rakentaminen koko Venäjän uudeksi keskukseksi ja pääkaupungiksi tulivat nielemään valtavat määrät sekä ihmisvoimaa että raaka-aineita. Vuonna 1714 perustetun Siestarjoen asetehtaan rakentaminen merkitsi myös rautatarvikkeiden kysyntää. Huppoisten ruukki sijaitsi 1696-1710 Viipurin pitäjän Yläsäiniön kylässä Huppoisten joen koskella. Aivan vieressä on ollut Peron rautaruukki tai –masuuni, mutta mitään asiakirjaa ei ole jäljellä.
Kuitenkin Viipurin msrk:n rippikirjasta löytyi merkintä kahdesta Johan Pettersson Baggen lapsesta, jotka ovat syntyneet Stor-Perossa. Muutettuaan Tiemassari N:o 5:n isännäksi poika, Anders Johansson Bagge, on merkitty 1769 vihittäessä sepäksi.
On täysin mahdollista, että Johan Petersson Bagge on toiminut raudantekijänä Peron rautaruukissa Huppoisten ruukin tuhoutumisen jälkeen.
Tiemassaaren ja Tuusjärven ympäristössä esiintyi runsaasti järvi- ja suomalmia. Vielä nyt on Tuusjärven itärannalla on kaksi suurta kuonavuorta, jotka ovat johdettujen polkujen päässä opastamassa yleisöä paikalle. Tuusmäen kylätoimikunta on 2000-luvun alussa rakentanut kylälle, yhdessä museoviraston kanssa, kaikki raudanvalmistuksessa tarvittavat laitteet. Suomalmin esiintymisalueet on ojitettu ns. Pakin maalla. Tiemassaarella, Kuivaharjun tilalla (RN:o 5) on säilynyt suurista luonnonkivistä rakennettu pajaraunio, jonka ympäriltä on löytynyt rautamalmin kuonaa.
Juankosken tehtaan (Strömsdal) historia alkaa vuodesta 1746. Silloin Juankoskelle rakennettiin järvimalmista rautaa jalostava Juantehtaan rautaruukki. Perustajana oli Catharina Helena von Vegesackin sisaren mies (eli Johan Petersson Baggen lanko) hovikamreeri Carl Brunou.
Käytössä on ollut Catharina Helena von Vegesackin äidin testamentti vuodelta 1740 ja kuolinpesän jakoon liittyvät toimenpiteet 20.11.1752. Lisäksi oli oikeuden päätös, joka koski Johan Baggen syytöstä miniäänsä Carin Törrötärtä vastaan. Carin oli lupautunt (kihlautunut) toiselle miehelle, vaan olikin avioitunut Johan Pettersson Baggen pojan, Anders Johansson Baggen kanssa. Oikeuden käynnissä kuitenkin todettiin, että oikeudenkäynnin aikana, kahden vuoden vanhaksi tulleen avioliiton, myös appi Johan Bagge hyväksyi.
Seuraavat otteet ovat Ingeborg Langin testamentista, joka on kirjoitettu ruotsinkielellä, mutta todennäköisesti kotona puhekieli on ollut saksankielinen.
Testamentin lyhennetty suomennos on kopioitu muistuttaen vanhaa suomenkieltä?
Kuolinpesän jakoon 20.11.1752 liittyvät suostunnat ja myötäjäiset:
”Edesmenneen kapteeni Conrad von Wegesackin (k. 30.11.1705) sekä hänen jälkeenjääneen leskensä, jalosukuisen rouva Ingeborg Langin (kuollut 20.6.1740) jälkeen”.
”Rouva Lang kuoli jalosukuisen herra Paul von Wegesackin, joka tätä nykyä hallitsee tätä Langilan rusthollia, läsnä ollessa. Tämän sisko vänrikki Johan Petter Baggen (kuollut 15.9.1750) leski Catharina Helena von Vegesack, jolla on miehensä kanssa yksi poika (Anders) ja yksi tytär (Catharina), eivät olleet läsnä. Catharina Helena von Vegesackia edusti lanko rykmentin kirjuri Hendrich Johan Wattolin ja tämän vaimo rouva Christina Regina von Vegesack”.
”Edesmenneen herra vänrikki Baggen rouvan Catharina Helena von Wegesackin osalta väittää hänen veljensä herra Paul von Wegesack, että hänen rouva äitinsä Catharinan naimisiin mennessä on antanut tälle 4 kappaletta kuparikattiloita, joiden painoa hän, joka siihen aikaan oli lapsi, ei muista; mutta rouva vänrikki oli kertonut, että ei ollut saanut enempää kuin yhden rikkinäisen kattilan, yksi aura tarvikkeineen, yksi kirves, 2 kärryä, 3 hevosia, ja 2 hanhia”.
”Sängyn ja pellavavaatteet on rouva vänrikki saanut pesästä, mutta sikäli kun hänen muutkin sisarensa ovat saaneet pitää ne vaatteet, jotka he itse ovat valmistaneet, ohitetaan ne tässä”.
”Tässä vaiheessa huomioidaan seuraavat pitovaatteet: Yksi uusi lampaannahkainen turkki, yksi uusi säämiskäinen liivi, 2 kuluneita lampaannahkaisia turkkeja,1 pari säämiskähousuja.”
Paitsi kaikki tämä on rouva vänrikin tytär Ingrid Helena 4 vuoden ajan saanut toimeentulon ja vaatetuksen talossa ja hänen poikansa Karl Gustavin sanotaan siitä lähtien kun hän oli 4-vuotias siihen saakka, kun täytti 12 vuotta, täällä elätetyn ja kolmen vuoden ajan Savonlinnan koulussa sillä tavalla elätetyn, että hän on nauttinut ruokansa tilalta ja hänen kotiopettajansa herra Grondell on saanut palkkaa 12 vuosittain ja hänen talonsa vuokrasta ja ylläpidosta on korvattu 20 kappaa viljaa vuosittain, mainitsemattakaan edesmenneen herra vänrikki Baggen kaikkea vuodesta 1700 pitkällisen sodan aikana vuoteen 1721 asti, ilman omistusoikeutta, yhtä Schogilan rusthollin torppaa hyväksikäyttämällä ja ilman maksua tai korkoa on nauttinut pellon, pienen niityn ja metsän antimista ylläpidokseen, minkä lisäksi hän on 28 vuoden ajan saanut tästä talosta joka vuosi niin paljon viljaa ja elintarvikkeita kuin hän on hevosella pystynyt kuljettamaan, siksi ettei hän olisi köyhyytensä aikana heikentynyt, vaan tämän kuolinpesän avulla kykenisi tyydyttämään välttämättömät tarpeensa. Tämä kaikki on otettu tässä huomioon vain siksi, että asianomaiset voisivat vähän nähdä, mitä säästöjä köyhälle pesälle edelleen tulee, kun sillä on sellaisia menoja valtakunnanpalveluksen lisäksi odotettavissa”.
”Rouva vänrikki ei voinut kieltää sitä, että hän oli saanut mainitun torpan ilman maksua ja että hänen edesmennyt rouva äitinsä oli elättänyt hänen poikaansa. Mutta hän oli sitä mieltä, että sellaista ei pitäisi laskea hänen haitakseen, koska edesmennyt rouva kapteenska oli avustanut tyttärensä perhettä sellaisella tarkoituksella, että sitä ei pitäisi vähentää rouva vänrikille tämän äidin kuoleman jälkeen kuuluvasta perinnöstä. Hän kieltää saaneensa sitä viljaa ja elintarvikkeita, joita hänen väitettiin saaneen tästä kuolinpesästä, sillä varauksella, että hän joidenkin kauppojen myötä on voinut toisinaan hakea täältä sellaisia tarvikkeita”.
”Samalla tavoin herra Paul von Wegesack sopi toisen siskonsa edesmenneen vänrikki Baggen lesken rouva Catharina Helena von Wegesackin kanssa, että hän antaa siskonsa elinaikanaan ilman maksuja ja vaatimuksia asua ja hyödyntää sitä Schogilan mailla olevaa torppaa peltoineen, niittyineen ja metsineen, jossa hän ja miehensä tähän saakka ovat asuneet, minkä lisäksi herra Wegesack antaa sisarelleen vuosittain yhden tynnyrin ja 15 kappaa ruista ja yhtä paljon ohraa ylläpidoksi, ja sitten kun Catharina Helena kuolee, lupaa herra Wegesack tai hänen jälkeenjääneet perillisensä kunniallisesti tukea häntä”.
Edellä olevasta perukirjan sanomasta voi päätellä, että Johan Petersson Baggen perhe, vänrikin erottua sotilaspalveluksesta 22.6.1713, oli saanut anopin, Ingeborg Langilta taloudellista tukea 28 vuoden ajan eli tämän kuolemaan asti 20.6.1740.
Mikään asiakirja ei osoita, että Paul von Vegesack olisi Langilan perittyään tukenut lupauksensa mukaisesti sisarensa Catharina Helenan perhettä millään kunniallisella tavalla.
Koetut sodat erottivat sukuja toisistaan, varsinkin kun Turun rauhan raja 1745 halkaisi Rantasalmen pitäjän kahtiä.
Paul von Vegesack kuoli 1753, jolloin vävy, henkikirjoittaja Carl Brunou, otti Langilan haltuunsa. Brunou oli varsin omapäinen mies, joka oli pitäjän yhteisissä asioissa aina eri mieltä kuin muut. Hänen perillisensä myivät Langilan vuonna 1893 rovasti A.J.Gummerukselle. Vuonna 1909 Langilan osti takaisin A.W.Bagge.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 13. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 10.3.2016
Kertauksena edellinen eli 12. sukupolvi:
isä # 27 Johan Petersson Bagge s.noin 1685 todennäköisesti Narva, k.15.9.1750 Rantasalmi
äiti # 118 Catharina Helena von Vegesack, s.noin 1690 Rantasalmi, Pyyvilä, k.18.8.1776 Rantasalmi
Heidän lapsensa olivat 13. sukupolvessa:
> # 25 Anders Johansson Bagge, syntynyt 30.11.1722, Stor-Pero, Viipurin mlk.
> # 180 Catharina Johansdotter Bagge, syntynyt 1710 Rantasalmi, Langila,
> # 198 Ingrid Helena Johansdotter Bagge, syntynyt noin 1714 todennäköisesti Stor-Pero
> # 179 Carl Gustaf Johansson Bagge, syntynyt 17.8.1719 Viipurin mlk.
Tässä 13. sukupolvessa tarkastellaan # 25 Anders Johansson Baggen elämänvaiheita:
# 25 Anders Johansson Bagge
syntynyt 30.11.1722 Viipurin maalaiskunta, Stor-Pero, kuollut 8.7.1809 Tiemassaari Nro 5, Rantasalmi
Anders Johansson Bagge on ollut Rantsalmen rippikirjan mukaan Temassalo 5 ja 6.n isäntä jo vuonna 1761 (B.Häst=Hn: 1 1/4nför Serg.af N.S.C)
vihittäessä merkintä Sm (=Smed eli seppä),
www.rajapuro.net/savojr/eversti/everst¬i_23.html kertoo, että Savon rykmentin Katselmusluettelon everstiluutnantin komppanian ratsutilallinen vuosina 1767, 1775, 1795 ja 1804 oli ratsutalollinen Anders Bagge. Tämä ilmoitus korvaa rippikirjojen puutteen, että tila on ollut ainakin mainitun ajanjakson # 25 Anders Baggen omistuksessa.
# 25 Anders Baggen lasten syntymäpaikkojen johdosta kohdistui kiinnostukseni mahdolliseen järvimalmin valmistamiseen, jota tuki häneen liitetty ammatti seppä.
Raudan valmistaminen oli ollut pitkään jatkunut perinne.
Savonlinnan ja Mikkelin tienoilta yhteydet suuntautuivat vanhan tavan mukaisesti etupäässä Viipuriin. Kesäisin kuljettiin veneillä ja talvisin mentiin rekipelissä aina Pietariin saakka. Etelä-Savon ja Pietarin välisten taloudellisten suhteiden tutkiminen on 1700-luvun osalta vaikeaa. Pietarista kuitenkin tulivat ne määräykset, joiden mukaisesti Venäjän luoteisen rajan puolustusta ryhdyttiin kohentamaan. Pietari tarvitsi rautaa.
Etsimistäni asiakirjoista löytyi seuraava nykyajan mainita, joka vahvistanee tiedon, että Stor-Pero on ollut yksi raudanvalmistuspaikka: ”Viipurin maalaiskunnan suurin teollisuuslaitos, Ab Ferraria Oy:n Peron naulatehdas sijaitsi Perojoen varrella kyläkeskustan tuntumassa”.
# 25 Anders Johansson Baggen perhe oli Isovihan aikana, tallessa olevan perukirjan mukaan, ollut poissa Rantasalmelta. Kaksi lasta on syntynyt Viipurin maalaiskunnassa. Perhe palasi Stor-Perosta Rantasalmelle erittäin todennäköisesti Uudenkaupungin rauhan jälkeen noin 1723. Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja oli siirtynyt Viipurin pohjoispuolelle. Viipuri jäi siis Venäjän puolelle.
Todennäköisesti Anders Johansson Bagge oli ollut työssä Stor-Perossa.
Palattuaan Rantasalmelle #25 Anders Bagge valmisti veljiensä ja poikiensa kanssa järvi- ja suomalmista rautaa nykyisen Pakinmaa- ja Baggen sydänmaa-nimillä kutsutuilla alueilla Rantasalmella. Järvimalmia jalostettiin Huutokoskella. Mitään asiapapereita ei ole löytynyt tämän oletuksen tueksi. On arveltu, että kerätyn järvimalmin rautamasuuni on ollut Sysmäjärven ja Jokijärven alueella. Tällä paikalla on nykyinen Maaveden voimalaitos (Liunan Voima Oy:n vesivoimala) Joroisissa Maaveden laskujoessa.
Tiemassaarelta oli hyvä vesireitti Joroisvirran kautta Huutokosken Liunaan, jota aluetta nykyään kutsutaan nimellä Hyttilä (vertaa Hytti = raudan valmistuspaikka). Malmi pasutettiin avotulella, minkä jälkeen varsinainen raudan polttaminen tapahtui asuinpaikan läheisyydessä.
Rantasalmella Isojako toimitettiin 1804-1809. Maanmittarina toimi A.C.Tapenius, joka otti käyttöön nimen Nordenstreng. Hän hankki Isojaon aikana Tiemassaari RN:o 5 omistukseensa. Maanmittari Nordenstreng omisti myös Joroisniemen Virrantalon, jonka luota lähti Joroisselästä alkanut Joroisvirta ja jatkui edelleen Välijokena Huutokoskelle. Rautamalmia kuljettanutta venettä jouduttiin aina soutamaan Virrantalon ohitse.
Järvimalmia etsittiin myös Tuusjärvestä, josta vesi virtasi etelään, Saimaaseen. Vieressä, vedenjakajan toisella puolen oli Hakojärvi, josta vesi virtasi pohjoiseen. Hakojärven luona on Pirilä-niminen kylä, johon # 27 Anders Baggen poika # 116 Petter (Pehr) Bagge muutti leskeksi jääneen isänsä kanssa vuonna 1813. Hakojärvessä ei ollut ollenkaan järvirautamalmia.
Sitä ennen oli tapahtunut Tiemassaari N:o 5:n omistuksen vaihto. Tilan omistuksen vaihdon syyksi voitanee olettaa taloudellisen edun tavoittelu maanmittarin hyväksi.
Tiemassaaren suurista kivistä rakennettu paja ja # 27 Anders Baggen asunto olivat #122 Conrad von Vegesackin vaimon, # 123 Ingeborg Lang'in perimällä tilalla, joka oli kuninkaankartano Langilan sivutila. Tilan nykyinen nimi on Kuivaharju, Tiemassaari RN:o 5.
Rautainen Rantasalmi -projektin yhteydessä vuonna 1999 tarkastettiin museoviraston toimesta joukko raudanvalmistuspaikkoja. Niihin liittyi kuonakasoja, hiilimiiluja sekä uunien kiveyksistä muodostuneita kumpareita (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/)
Rantasalmen-Juvan rajoilla sijaitsevan Tuusjärven ympäristöstä tunnetaan noin 40 raudanvalmistuspaikkaa ja vahva raudanvalmistukseen ja -käsittelyyn liittyvä perinne. Kohteeksi valittiin ehjä, keskikokoinen ja kohtalaisten kulkuyhteyksien varrella oleva paikka Tuusjärven luona. Tutkimusjohtaja Leena Lehtinen vieraili myös Tiemassaari RN:o 5:ssä, mutta tämä alue ei kuulunut silloin tutkimusohjelmaan.
# 123 Ingeborg Langin isä oli kapteeni # 130 Paul Lang, joka oli ollut naimisissa # 131 Anna Margaret Skogh'in kanssa. Tämän veli kapteeni # 6884 Anders Skogh oli Knut Knutsson Bock'in vävy ja jolta Anders Skogh peri 1650 Skogilan säterin ja siihen kuuluvan rälssitilan, Langilan.
Arvo Soinisen Rantasalmen Historiassa ja Veijo Saloniemen Savon Historia II:2:ssa on mainittu, että lain lukija Knut Knutinpoika Bock oli istunut kaikki Savon kihlakunnan käräjät 1642-1655. Hänen avioliiton kautta saamaansa tilan nimitys on ollut Kosola, (joka myöhemmin vaihtui Langilaksi).
Knut Knutinpoika Bock ei liene kuulunut Bagge-sukuun, vaikka onkin omistanut samoja tiloja kuin Anders Baggen appiukko, Conrad von Vegesack vuodesta 1678 alkaen.
Anders Johansson Baggen vaimo # 26 Carin (Catharina) Törröitär (Törröin) s.26.2.1723, rakuunan tytär, Rakuuna # 686 Michel Törröisen sotilasnimi oli Törling
Carin Törröitär oli kuollut 3.10.1798 Teemassaari Nro 5:ssä
vihitty 17.12.1749 Rantasalmi¬.
Appiukko # 27 Johan Petersson Bagge ei alun perin hyväksynyt ollenkaan poikansa avioliittoa, vaan oli haastanut miniänsä oikeuteen. Carin oli kihlautunut aikaisemmin toisen miehen kanssa.
Jostain syystä juuri tässä 12. ja 13. sukupolvien kohdalla tapahtui Bagge-suvun suhteen suuri muutos. Yleensä aatelissukujen jäseninä oli kartanonomistajia, mutta huomattavasti enemmän maattomia, arkisten ammattien harjoittajia. Vielä 1700-luvun alkupuolelle asti Bagge-suvun nimeen lisättiin arvostusta (aateluutta) lisäävä merkintä (kuten Wällb. välboren, Hr., adlig).
Anders Johansson Baggen isovanhempien eli 11.sukupolveen kuuluneet veljekset Peter Larsson Bagge ja Lorens Larsson Bagge avioituivat aatelistyttärien kanssa, joka on luettavissa seuraavissa sukuselvityksissä:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
# 27 Johan Petersson Baggen vaimo oli # 118 Catharina Helena von Vegesack Nr.679 https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Vegesack_nr_679
# 368 Lorens Baggen vaimo oli # 369 Elisabet Henriksdotter Ekestubbe Nr.285
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekestubbe_nr_285
Mihin hävisi asiaankuuluva Bagge-suvun arvostus?
Toinen selvittämäton, mahdollisten koskien omistukseen liittyvä seikka, joka saattaisi liittyä raudanvalmistukseen. # 122 Conrad von Vegesackin veli # 169 Baltzar von Vegesack (kuolinpaikka Riga) on saanut jotenkin haltuunsa Pernajan Kuuskosken (Pernå sockens Historia I) sekä rälssialueet Tuupovaaran itäpuolella (Rekikoskesta itään johtava jokialue) ja Ilomantsin eteläpuolella (Oskajärven alue). (Suur-Ilomantin historia).
Tuupovaaran ja Ilomantsin rälssialueet ovat aivan Uudenkaupungin rauhan rajalinjan vieressä, kuitenkin Ruotsi-Suomen puolella. Näistä rälssialueista on minulla kartan valokopio (kartan lähdetieto puuttuu).
Arveluni mukaan Viipurin maalaiskunnan rautatehtaiden tuhouduttua tai muuten, käytöstä poistuttua, von Vegesackin veljekset yrittivät laajentaa raudan valmistusta Ruotsi-Suomen puolella rajaa.
Ehkä yritys epäonnistui täydellisesti. Bagge- ja von Vegesack-sukujen välille syntyi ylittämätön kuilu.
Conrad von Vegesackin vävy Carl Brunou sai von Vegesack’eilta tukea perustaa Juankosken tehdas ja toinen vävy Anders Bagge eristettiin niin, että sitä sukuhaaraa ei enää kunnioitettu minkään vertaa.
Side silloisiin Langilan omistajiin katkaistiin.
Sanoma vanhasta aateluudesta oli säilynyt tämän sukututkimuksen kirjoittajan isoisän muistissa.
Minä innostuin vuonna 1974 tutkimaan sukuni juuria tarkemmin. Vihdoin pääsin siihen vaiheeseen, jolta ajalta on kirkonkirjat jokaisen sukututkijan käytettävissä ja sukututkimuksen valmistuminen nopeutui.
# 25 Anders Baggen ja # 26 Carin Törröitären lapset 14. sukupolvessa:
> # 111 Johan Anders Bagge, s.20.9.1750 Langila, k.24.5.1818, rusthollari Tuusmäki N:o 2 (Pakinmaa)
vaimo #112 Beata Hämälätär, s.26.9.1751 Riuttais, k.2.2.1830 Tuusmäki N:o 2
vihitty 29.9.1771 Rantasalmi
> # 115 Carl Gustav Bagge, s.17.4.1754 Rantasalo, k.15.3.1753 Temassalo N:o 5&6, naimaton
> # 113 Catharina Helena Bagge, s.15.8.1756 Teemassaari N:o 5, k.27.11.1844 Teemassaari N:o 3
mies # 114 Stephan Tolvain, s.1745 Teemassalo N:o 3, k.1.1.1805 Teemassalo N:o 4, talonpoika, isäntä
vihitty 7.10.1771 Rantasalmi
> # 23 Michael Bagge, s.25.12.1758 Teemassalo N:o 5, k.15.10.1840 Kolkontaipal N:o 14, kotivävy
vaimo # 24 Ingeborg Purditar, s.5.4.1761 Kolkontaipal 17, k.24.1.1805 Kolkontaipal 14
vihitty 28.5.1778 Rantasalmi
> # 116 Petter (Peh) Bagge, s.26.9.1761 Temassalo N:o 5,6, k.29.11.1846 Joutsenmäki N:o 10, rusthollari Pirilä 1. Rantasalmi
vaimo # 117 Maria Paunotar, s.3.2.1763 Haapataipale 5, k.23.2.1820 Pirilä N:o 2, rusthollarin tytär
vihitty 19.3.1782 Rantasalmi
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 11. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 10.3.2016.
Kertauksena edellinen eli 10. sukupolvi:
# 342 Lars Henriksson Bagge, syntynyt 1600-luvun alussa, kuollut 1661.
vaimo # 343 Beata Klander.
Heidän lapsensa olivat 11. sukupolvessa:
- # 177 > Peter (Per) Larsson Bagge, s. noin 1650-k.1705
- # 351 > Lorens Larsson Bagge, s. noin 1635, kuollut ennen 1672
- # 355 > Ingeborg Larsdotter Bagge (ei syntymä- ja kuolintietoja)
- # 367 > Gertrud Larsdotter Bagge (ei syntymä- ja kuolintietoja)
- # 6799 > Johan Larsson Bagge, s. noin 1640-k.1690)
Tässä 11. sukupolvessa tarkastellaan # 351 Lorens Larsson Baggen elämänvaiheita:
syntynyt noin 1635, kuollut ennen 1672
kersantti 1665, luutnantti 1671.
# 351 Lorens Baggen isä, kapteeni # 342 Lars Henrikssonj Bagge, oli kuollut vuonna 1661, ennen kuin hän ehti saada haltuuna oman isänsä # 5703 Henrik Hansson Baggen ¼ -perintöosuutta Porvoon pitäjän Kardrag-läänityksestä. Kardrag peruutettiin Isoreduktiossa kruunulle ja Porvoon kaupungissa ollut Kardragiin avioliiton kautta liittyneestä Kardrag-Seitlax’ista tehtiin säteri.
# 5703 Henrik Hansson Bagge oli siirtänyt pojalleen kuuluvan perintöosuuden suoraan pojanpojalle # 351 Lorens Larsson Baggelle. Tila oli kuitenkin saanut ratsutila-velvollisuuden ja ehkä tästä syystä tai vähän aikaisemmin solmitun avioliiton johdosta Seitlax siirtyi Lorens Larsson Baggen sedälle # 6328 Jacob Henriksson Baggelle. Jacob Henriksson Bagge omisti Kardragin säterin aina vuoteen 1723 asti. Tila oli jatkuvien sotien aikana pahasti ränsistynyt. Isovihan jälkeen Kardrag siirtyi Petter Bergmanin haltuun..
Gift 1653 med # 369 Elisabet Henriksdotter Ekestubbe, död 1696 i Vihtis, Kirwelä
Elisabet var dotter av öfverstelöjtnant # 4237 Henrik Ekestubbe Nr.285 och # 6331 Margareta Lemnia (Lemnius).
# 369 Elisabet Henriksdotter Ekestubben alkuperänen kotitila, Vihdin Olkkalan kartano, oli 1500-luvulla perustettu rälssitila, joka muutettiin säteriratsutilaksi 1694. Yhteinäinen alue oli aikoinaan 4.500 ha kokoinen. Elisabet Ekestubben isä # 5055 Henrik Larsson, aateloituna Ekestubbe Nr.285, vietti nuoruutensa ja miehuutensa sotilasuralla, omistaen samalla Olkkalan vuodesta 1630 alkaen. Hän oli toiminut ratsumiehenä vuonna 1621, jolloin Gustav II Adolf valloitti Riian.
Vuonna 1650 laaditussa rälssiluettelossa mainittiin, että ostettujen tilojen joukossa Henrik Larsson Ekestubbella oli Vihdin Olkkalan lisäksi taloja Vanhalassa, Haavistolla, Järvenpäässä ja Vaskjärvellä
# 369 Elisabet Henriksdotter Ekestubben sisaria olivat:
# 4242 Anna Henriksdotter Ekestubbe, naimisissa everstiluutnantti Karl Rennerfeltin Nr.572 kanssa, kuoli v.1661, haudattu Lohjan kirkkoon,
# 4264 Brita Henriksdotter Ekestubbe oli naimisissa kahdesti I) ratsumestari Arvid Tandefeltin Nr.651, ratsumestari, k.1656 ja 2) luutnantti David Reethin Nr.598, löjtnant, k.1692 kanssa. Brita kuoli 30.3.1695 ja on haudattu Sysmän kirkkoon,
Lorens Larsson Bagge’lla ja Elisabet Ekestubbe’lla oli Bagge-suvun 12.sukupolvessa
Tytär # 6925 Maria Lorensdotter Bagge, joka eli leskenä ainakin vuonna 1688 Sysmän Nuoramoisissa.
Maria Lorensdotter Ekestubbe oli kotoisin Vihdin Olkkalasta. Hän oli kaksi kertaa naimisissa.
1.aviomies oli Henrik Hjortfelt Nr.639. Henrik Hjortfelt kaatui Kaarle Kustaan Puolan sotaretkellä vuonna 1656 käydyssä taistelussa.
Maria Lorensdotter Baggen avioituessa Sysmään vasta-aateloidun kornetti Henrik Hjortfeldtin Nr.639 kanssa, Hjortfeldt omisti jo Sysmän Skinnarilan kylässä sijaitsevan Rantalan lisäksi ratsutilan Nuoramoisissa. Ratsutila Olkkala-nimitys otettiin Sysmässä käyttöön avioliiton vihkimisen yhteydessä.
Henrik Tomasson, adlad Hjortfelt Nr.639, var Ryttare vid Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente 1643. Korpral därstelle 1646. Fick 11.10.1647 stadfästelse på sin faders gods i Ahtiala by (Nastolan pitäjä). Kornett 1653. Adlad samma år 17/5 (introd. 1655 under nr 639).
Kaikki tyttäret olivat syntyneet tästä ensimmäisestä avioliitosta.
2.aviomies oli Arvid Orre, aateloituna Orrfelt Nr.533, joka eli vielä 1675.
Maria Lorensdotter Bagge avioitui ratsumestari Arvid Orren kanssa 1662. Hän oli Regementskvartermästare 1655, Kapten 1656, Ryttmästare 1658.
Maria Lorensdotter Baggen kuolinaikaa ei tunneta, mutta hänen tiedetään asuneen Nuoramoisissa vielä vuonna 1688. Tämän jälkeen Sysmän Olkkalan kartano siirtyi muille omistajille.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 14. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 22.3.2016.
Tämän sukupolven aikana tapahtui Bagge-suvun elämänvaiheissa suuria muutoksia. Tarkastelu on tehty tavallista laajemmin yhdistäen asioita aikaisemmin mainittuihin henkilöihin ja myöhemmin esiin tulleisiin tapahtumiin. Suuren Pohjansodan, Isovihan ja Suomen sodan (1808-1809) aikaiset tapahtumat heijastuivat voimakkaina 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun alkupuolella.
Kertauksena 12. sukupolvi:
isä # 27 Johan Petersson Bagge s.noin 1685, k.15.9.1750
äiti # 118 Catharina Helena von Vegesack, s.noin 1690, k.18.8.1776
Kertauksena edellinen eli 13. sukupolvi:
> # 25 Anders Johansson Bagge, syntynyt 30.11.1722, Stor-Pero, Viipurin mlk.
vaimo # 26 Catharina (Carin) Törröitär,
Lapset Bagge-suvun 14. sukupolvessa
> # 111 Johan Andreas Bagge, s.20.9.1750 Langila, k.24.5.1818, rusthollari Tuusmäki N:o 2 (Pakinmaa)
vaimo #112 Beata Hämälätär, s.26.9.1751 Riuttais, k.2.2.1830 Tuusmäki N:o 2
vihitty 29.9.1771 Rantasalmi
> # 115 Carl Gustav Bagge, s.17.4.1754 Rantasalo, k.15.3.1753 Temassalo N:o 5&6, naimaton
> # 113 Catharina Helena Bagge, s.15.8.1756 Teemassaari N:o 5, k.27.11.1844 Teemassaari N:o 3
mies # 114 Stephan Tolvain, s.1745 Teemassalo N:o 3, k.1.1.1805 Teemassalo N:o 4, talonpoika, isäntä
vihitty 7.10.1771 Rantasalmi
> # 23 Michael Bagge, s.25.12.1758 Teemassalo N:o 5, k.15.10.1840 Kolkontaipal N:o 14, kotivävy
vaimo # 24 Ingeborg Purditar, s.5.4.1761 Kolkontaipal 17, k.24.1.1805 Kolkontaipal 14
vihitty 28.5.1778 Rantasalmi
> # 116 Petter (Peh) Bagge, s.26.9.1761 Temassalo N:o 5,6, k.29.11.1846 Joutsenmäki N:o 10, rusthollari Pirilä 1. Rantasalmi
vaimo # 117 Maria Paunotar, s.3.2.1763 Haapataipale 5, k.23.2.1820 Pirilä N:o 2, rusthollarin tytär
vihitty 19.3.1782 Rantasalmi
Tässä 14. sukupolvessa tarkastellaan # 111 Johan Andreas Baggen elämänvaiheita.
Johan Andreas Baggen Isoäidin äiti, Langilan kuninkaankartanon perinyt # 123 Ingeborg Lang, s.1666, oli leskenä solminut toisen avioliittonsa # 122 Conrad von Vegesackin kanssa noin vuonna 1695 Isoreduktion jälkeen. Ingeborg Langin ensimmäinen mies oli ollut majoitusmestari Herman Harneskiöld. (Selvennykseksi: Edellä mainitun Herman’in isä oli kapteeni Herman Harneskiöld, joka kuoli 5.11.1692 Putkisalossa ja äiti Helena Grotenfelt).
Ingeborg Langin isä # 130 Paul Lang oli 1692 rakennuttanut Langlaan liiviläismallisen riihen, jonka malli lienee saatu Baltian sotaretkillä.
Ingeborg Lang kuoli toukokuussa 1740. Perukirja tehtiin vasta 20.11.1752, jolloin # 111 Johan Andreas Bagge oli vain 1 ½ vuotta aikaisemmin syntynyt 20.9.1750. Lapsen kummeina olivat # 126 Paul von Wegesack, # 129 Anna Margareta (Maria) Wegesack, Ernest Harlin ja jungfru # 127 Christina Helena Wattolin (omaa sukua von Vegesack).
Perukirjoituspaikalle tulivat varakihlakunnantuomari ja kuninkaallinen hovioikeuden advokaatti sekä kuolinpesän hoitaja, (wälborne, herr) Paul von Vegesack, joka omisti Langilan rusthollin. Hänen sisarensa, vänrikki Johan Petter Baggen leski Catharina Helena von Vegesack, joilla oli poika ja tytär. Lapset eivät olleet läsnä. Heitä edusti lanko rykmentinkirjuri # 176 Hendrich Johan Wattolin ja tämän vaimo, madam Christina Regina von Vegesack. Lisäksi paikalla oli Paul ja Christina von Vegesackin sisar, jungfru, Anna Margareta (perukirjassa Elisabet) von Vegesack.
Perukirjaa tarkastaessa voi havaita, että ketään Bagge-sukunimen omaavaa henkilöä ei ollut kutsuttu tilaisuuteen Lankilään. Jotain outoa oli tapahtunut. Perikunta piti tärkeänä huomioida, että Langilan kuninkaankartanon varoilla oli maksettu # 118 Catharina Helena von Vegesackin tyttären # 180 Catharina Johansdotter Baggen lapsuudenaikaisesta huolehtimisesta ja pojan # 179 Carl Gustaf Johansson Baggen koulukäynnistä Savonlinnassa johtuvia kuluja. Todennäköisesti huoltamisen syynä on ollut lasten vanhempien poissaolo Rantasalmelta.
Anna von Vegesack vihittiin 27.12.1759 avioliittoon mantalkomissaari Carl Brunoun kanssa. Rantasalmen Historian mukaan hovikamreeriksi ylennyt Carl Brunou oli varsin omapäinen mies.
Karl Brunou (s. 6.4.1723, k. Rantasalmella 3.7.1802) kirjoitti nimensä w-llisenä ja laitatti sinetin, jossa oli aatelisvaakuna, manttaalikomisaari nai aatelisen von Vegesackin ja toinen veli Paulus Brunou otti puolison ”aatelissuvuista”. Kaikesta tästä huolimatta ja huolimatta muutoin mitä »perusteellisimmista tutkimuksista» (Jully Ramsay, Frälsesläkter: mainitun komisaarin oletettua polveutumista jostakin aatelisen Brunow suvun jäsenestä ei ole voitu todeta).http://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_88.htm
Tästä päätellen suvun (Vegesack-Bagge) sisällä ei ollut esiintynyt mitään epäsopua. Perukirjassa von Vegesackit olivat kuitenkin halunneet syrjäyttää pois sisarensa # 118 Catharina Helena von Vegesackin perheen. Langilan kuninkaankartanon sivutiloihin oli kuulunut hänen aviomiehensä # 25 Anders Johansson Baggen hallinnoima Tiemassaari N:o 5.
Perukirjan tekstiä tulkitessa ilmenee myös selvästi suvun ja läsnä olleiden vastenmielisyys # 25 Anders Johansson Baggen ja # 26 Carin Törrösen perhettä kohtaan. Heitä ei ole edes mainittu perukirjassa. Emme tiedä, oliko Anders Bagge edes Rantasalmella vai oliko hän Juankoskella, jonne oli rakennettu masuuni järvimalmin jalostusta varten.
Toisaalta oli ymmärrettävää, että Baggella ei ollut osuutta Langilan perintöön muuta kuin vävynä, vaimonsa oikeuden kautta. Tämä oikeus oli mahdollista kiertää, esimerkiksi tuomitsemalla Carin Törröttären aikaisempi toiminta ja siitä johtunut oikudenkäynti tai hänen alempiarvoinen syntyperänsä.
Arveluni mukaan rautamalmin tuottaminen ei ollut aatelisen Vegesack-suvun arvostuksen mukaista. Myöhemmin kuitenkin von Vegesackin vävyksi tullut Carl Brunou oli isänsä Brynolf Brunoun kanssa perustamassa Juankosken ruukkia vuonna 1746.
Juankoskella on teollisuushistoriasta kertova museo, nimeltään on Masuuni Brunou, Museo on nimetty perustajien mukaan. Juantehdas oli Suomen ensimmäinen vain järvimalmia raaka-aineena käyttävä tehdas. www.masuunibrunou.fi
Suomen sodan 1808-1809 jälkeen Suomen Suurruhtinaskunnassa tehtiin eräitä hallinnollisia muutoksiia. Ylemmät säätyläiset ja virkamiehet seurasivat sodan jälkeen venäläisvaltaa palvellen ja hyödyttäen. Eliitti menetteli näin vastoin kansan tahtoa pitkittäen asukkaiden kärsimyksiä. Venäjä salli jatkaa Ruotsin ajan siviilihallintoa.
Tätä vaihetta kuvaa seuraava tapahtuma Rantasalmella, joka liittyi Bagge-sukuun.
Langilan säteriin kuulunut Temassalo N:o 5-tila siirtyi virallisesti vuonna 1813 Kuopion läänin komissio-maanmittari A.C. Nordenstrengille, joka antoi sen lampuotien käyttöön. Todennäköisesti päätös on tehty jo ennen kuin Skogila ja Langila jaettiin kahdeksi kartanoksi noin vuonna 1778.
# 25 Anders Johansson Baggen ja # 26 Carin Törröitären lapset joutuivat myös muuttamaan pois Tiemassaari N:o 5:stä.
> # 113 Catharina Helena Bagge avioitui 7.10.1771 Teemassalo N:o 3:een,
> # 23 Michael Bagge meni 28.5.1778 kotivävyksi Kolkontaipale N:o 15:een,
> # 116 Pehr Bagge meni 19.3.1782 kotivävyksi Pirilä N:o 1:een.
> # 111 Johan Andreas Bagge ja vaimo # 112 Beata Hämälätär, s.26.9.1751 Riuttais, k.2.2.1830 Tuusmäki N:o 2, vihitty 29.9.1771 Rantasalmi, muuttivat Tuusmäki 2:een, Pakinmaalle.
Beatan kotipaikkaa osoittaa osittain kartta http://www.paijannebitti.fi/metsakartat/22rantasalmi.htm
Näin tämä sukututkimus johdatti selvittämään myös Haapaniemen kadettikouluun liittyviä taustatietoja.
Rantasalmen kuninkaankartano Skogila, Rantasalo N:o 8 oli ollut kapteeni # 6884 Anders Skogin (hän eli noin 1610-1676). Kuninkaankartanon alue oli hyvin laaja ulottuen Rantasalmen Riuttasista Temassalon, Syväiskylän kautta aina Haapaniemeen ja Kolkontaipaleeseen sekä myöhemmin Joroisiin liitetyn Kerisalon kylän puolelle.
Anders Skogin vaimo oli # 6885 Ingeborg Hufvudsköld. Anders Skogin kuoltua Ingeborg avioitui kapteeniluutnantti # 130 Paul Langin kanssa. Leskeksi jäätyään Paul Lang solmi avioliiton # 131 Anna Margareta Andersdotter Skough’in kanssa ja tuli Skogilan säterin isännäksi..
Paul Lang menetti Skogilan vuoden 1669 kadon takia ratsutilansa tuoton ja seuraavankin vuoden satoa vähensi kylvöjen puutteellisuus.
Sukututkimukseni kannalta jää ilmaan kysymys edellä mainitun Anders Skough’in appiukosta.
Rantasalmen Historia kertoo sivulla 216: Vuonna 1643 oli Rantasalmella (lainlukija) Knut Knuutinpoika Bock, jonka sotilasaroa ei tiedetä. Seitsemän vuotta myöhemmin hänen maansa siirtyivät hänen vävylleen kapteeni Anders Skogille joka teki Skogilasta säterin.
Tämä Knut Bock ei liity mitenkään Bagge-sukuun.
Skogila (Rantasalo N:o 8, myöhemmin Kosula-nimisenä) erotettiin Langilasta (Rantasalo N:o 7) ja alue siirtyi kruunun hallintaan. Haapaniemessä oli muun muassa vuosina 1761-1771 Leskisten ja Hämäläisten hallitsemia tila Hapataipal N:o 1, (B.Häst Hn. 1 ½ för 2de Corp.af N.S.C.)
Eversti Göran Magnus Sprengtporten perusti Haapaniemeen hevossiittolan ratsuväen tarpeisiin
Vuonna 1778 hän hankki Kolkontaipaleen kylän (johon kuului myös Haapaniemen kylä) edellä mainitusta Leskisen tilasta puolet ja perusti Haapaniemen kuninkaankartanon. Tässä vaiheessa Langilan kuninkaankartano muuttui säteriksi, Rantasalmi, Rantasalo N:o 7.
Kadettikoulu toimi Rantasalmen Haapaniemessä vuosina 1781-1819.
Johan Andreas Baggen ja Beata Hämälätären lapsia 15. sukupolvessa olivat:
# 244 Paul Anders Bagge, syntynyt 21.8.1772, kuoli lapsena 3.3.1773 Temassalo N:o 5
# 245 Martinus Bagge muutti äidin kotiseudulle Haapaniemeen (myöhemmin Tuusmäki N:o 2, Pakinmaa),
# 250 Michel Bagge Tuusmäki N:o 2 Pakinmaa, (joka liitettiin Juvaan, Kaihumäki N:o 8),
# 252 Christina Bagge avioitui Juvalle, Kuosmala N:o 2,
# 255 Ulrica Bagge avioitui Juvalle, Pohjois N:o 4,
# 257 Anna Maria Bagge, syntynyt 17.5.1784, kuoli lapsena 19.7.1786 Temassalo N:o 5
# 258 Andreas Bagge Juvalle, Kuosmala N:o 1,
# 260 Carl Gustaf Bagge kotivävyksi Juvalle, Kuosmala N:o 1, josta myöhemmin Voinsalmi N:o 3.
# 113 Catharina Helena Bagge avioitui Teemassalo N:o 3:een,
# 116 Pehr Bagge kotivävyksi Pirilä N:o 1:een.
# 23 Michael Andersson Bagge meni kotivävyksi Kolkontaipale N:o 15:een.
vaimo # 24 Ingeborg Purditar. Heidät vihittiin Rantasalmella 28.5.1778
Mikäli olet kiinnostunut Bagge-suvun jatkotutkimisesta niin voit käyttää apunasi
Historiakirjat. Seurakuntaluettelot > http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY > http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
Terho Asikainen
29.03.16, 09:41
Kiitos Oiva näistä seikkaperäisistä ja hyvin mielenkiintoisista tiedoista!
Näissä tiedoissahan olisi selvästi aineksia kirjaksi tai vaikka useammaksi, onko sellainen hanke ehkä vireillä?
Terho Asikainen
Vastaus Terho Asikaiselle.
En kykene itse olemaan kirjailija ikäni, ja taitoni johdosta. Suvussamme on ammattikirjailija Tapani Bagge.
Minulla ei ole mitään mielikuvaa hänen innostuksestaan kysymääsi aihetta kohtaan.
Terveisin
Oiva Bagge
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 14. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 7.4.2016.
Kertauksena edellinen eli 13. sukupolvi:
> # 25 Anders Johansson Bagge, syntynyt 30.11.1722, Stor-Pero, Viipurin mlk.
vaimo # 26 Catharina (Carin) Törröitär,
Lapset Bagge-suvun 14. sukupolvessa
> # 111 Johan Anders Bagge, s.20.9.1750 Langila, k.24.5.1818, rusthollari Tuusmäki N:o 2 (Pakinmaa)
vaimo #112 Beata Hämälätär, s.26.9.1751 Riuttais, k.2.2.1830 Tuusmäki N:o 2
vihitty 29.9.1771 Rantasalmi
> # 115 Carl Gustav Bagge, s.17.4.1754 Rantasalo, k.15.3.1753 Temassalo N:o 5&6, naimaton
> # 113 Catharina Helena Bagge, s.15.8.1756 Teemassaari N:o 5, k.27.11.1844 Teemassaari N:o 3
mies # 114 Stephan Tolvain, s.1745 Teemassalo N:o 3, k.1.1.1805 Teemassalo N:o 4, talonpoika, isäntä
vihitty 7.10.1771 Rantasalmi
> # 23 Michael Bagge, s.25.12.1758 Teemassalo N:o 5, k.15.10.1840 Kolkontaipal N:o 14, kotivävy
vaimo # 24 Ingeborg Purditar, s.5.4.1761 Kolkontaipal 17, k.24.1.1805 Kolkontaipal 14
vihitty 28.5.1778 Rantasalmi
> # 116 Petter (Peh) Bagge, s.26.9.1761 Temassalo N:o 5,6, k.29.11.1846 Joutsenmäki N:o 10, rusthollari Pirilä 1. Rantasalmi
vaimo # 117 Maria Paunotar, s.3.2.1763 Haapataipale 5, k.23.2.1820 Pirilä N:o 2, rusthollarin tytär
vihitty 19.3.1782 Rantasalmi
Bagge-suvun kaikkien edellä mainittujen 14.sukupolven taustatiedot on kerätty # 111 Johan Anders Baggen ja # 112 Beata Hämälätären sukutauluun, joka on kirjoitettu 22.3.2016 SukuForumin Yleiset keskustelut > Bagge 20 sukupolvea > Alaforumiin.
Tässä 14. sukupolvessa tarkastellaan # 23 Michael Andersson Baggen elämänvaiheita.
# 23 > Michael Andersson Bagge
syntynyt 25.12.1758 Teemassalo N:o 5, kuollut 15.10.1840 Kolkontaipal RN:o 14 (ennen Isojakoa N:o 15)
Avioiduttuaan 28.5.1778 Ingeborg Purditaren kanssa Michael Bagge tuli Tiemassaari N:o 5:stä kotivävyksi Kolkontaipale N:o 15:een.
Kolkontaipale N:o 15:n vuokraajana oli ollut Johan Ikäheimoin (s.1695). Hän jäi asumaan tilalle kuolemaansa asti (1770), vaikka nuoremmat pojat perheineen asettuivat samalle tilalle.
Tila pysyi Erik Ikäheimosen (s.1713, k.1778) ja hänen poikansa Eric Ikäheimosen (s.1740) ja edelleen tämän pojan Nils Ikäheimosen (s.1740) hallussa.
Nils Ikäheimosen sisar oli # 184 Christina (Kirstin) Ikäheimoin (s.1740).
Erik Ikäheimosen nuorempi veli Lars Ikäheimonen (s.1715) jatkoi myös poikansa Matts Ikäheimosen (s.1741) kanssa tilan hallintaa. Kirkonkirjoissa on merkintä Rusthåll N:o 15.
# 23 Michael Andersson Baggen anoppi # 687 Anna Ikäheimoin (s. noin 1699, k.30.8.1766) kuului tähän Ikäheimosten sukuhaaraan. Anna Ikäheimoin oli siis Tiemassaari N:o 5 omistaneen # 25 Anders Johansson Baggen vaimon # 26 Catharina (Carin) Törröitären äiti.
Tälle Nils Ikäheimoisen (s.1640) omistamalle Kolkontaipaleen tilalle N:o 15 oli tullut 28.5.1778 kotivävyksi entinen sotilas # 183 Paul (Pähl) Purdin (s. 1732, k. 5.2.1778), joka oli lähtöisin Rantasalmen Hevonlax’ista Hän solmi avioliiton # 184 Christina Ikäheimoin (s.11.2.1737, k. 3.6.1802) kanssa.
Tila oli tällöin (vuosina 1800-1811) Rustholli N:o 13, Sk 5 ½, Aug. 2 ¼ .
Tilan veron suuruus kertoo, että tila oli hyvin kookas. Myöhemmin tilan numerointia muutettiin ja tilojen uudistuneiksi nimiksi annettiin Kolkontaipal N:o 14 ja N:o 15.
Paul Purdin’in kuoleman jälkeen (5.2.1772) tämän tilan N:o 15 osan isännäksi (wärd) oli merkitty Paulin Purdin’in leski # 184 Christina Ikäheimoin (s.11.2.1740) aina kuolemaansa (3.6.1802) asti. Vasta tämän jälkeen vävyt (Måg) merkittiin tilan osien isänniksi.
Kirkonkirjoista sukupolvia tutkimalla selvisi, että # 23 Michael Andersson Bagge oli tullut Tiemassaari N:o 5:n tilalta Kolkontaipal N:o 15:ssä sijaitsevaan mummolaan, isoäitinsä # 687 Anna Ikäheimosen entiseen kotitaloon.
Tila Kolkontaipal N:o 15 oli varustanut ratsumiehen ruotujakoiseen Savon ja Savonlinnan läänin rykmenttiin (Savolax och Nyslott läns regemente), joka oli perustettu 1626. Rykmentti jakaantui esikuntaan ja kahdeksaan komppaniaan. 1740-luvulla yritettiin ensimmäisen kerran saada armeijalle aikaan varamiehistö. Lopullisesti varamieslaitos luotiin kuitenkin vasta v.1776, josta lähtien kaksi jalkaväkiruotua ja kaksi rusthollia asettivat yhdessä armeijaan varamiehen.
Halusin tarkistaa miten Rantasalmella sotaväkeä kutsuttiin palvelukseen.
Kolkontaipale N:o 15 oli ollut Eric Ikäheimosen (s.1713-k.1778) omistuksessa. Häneltä tilan perivät Nils Ikäheimoin (s.1732) sekä tämän veljet Lahrs ja Anders Ikäheimoin.
Samaan aikaan tilan Kolkontaipal N:o 14 omistivat Påhl Ikäheimoin ja hänen veljensä Peer Ikäheimoin. Kummallakin tilalla asuneet miehet, Nils Ikäheimoin ja Påhl Ikäheimoin, olivat kutsuntaluettelossa (Mönsterrulla) merkitty ratsumieheksi.
Kolkontaipal N:o 15:een vävyksi tulleen # 23 Michael Baggen nimeä ei kuitenkaan ole mainittu Savon ja Savonlinnan läänin kutsuntaluetteloissa. Näin oli tapahtunut Rantasalmella ja lähipitäjissä kaikkien Bagge-sukunimisten kohdalla myös edellisten sukupolvien aikana.
Saattaa olla, että taustalla on ollut tietoa aatelisella sukunimellä varustetuista henkilöistä, joille on sallittu asemaansa nähden etuoikeuksia. Saaduista etuoikeuksista ei kuitenkaan ole kirkonkirjoissa mitään merkintöjä. Tärkein niistä olisi ollut verovapaus.
Tämä etuoikeus oli luotu siksi, että aatelisella oli velvollisuus hankkia itse aseensa ja varusteensa ja ratsunsa ja pitää niitä yllä. Jos ei tähän kyennyt, niin nähtävästi menetti etuoikeutensa?
Tässä vaiheessa tämä rantasalmelainen Bagge-sukuhaara oli täysin sulautunut kantaväestön joukkoon.
Ehkä Kolkontaipal N:o 15-tilalla oli myös puute miehisestä työvoimasta, varsinkin kun aikaisempi kotivävyksi tullut # 183 Paul Purdin (s.1732, k.5.2.1778) oli myös suorittamassa sotapalvelusta..
Arvelen, että edellä mainitut sotapalvelujärjestelyt olivat syynä miksi nämä kaksi Kolkontaipaleen tilaa erotettiin toisistaan. Viimeistään Isojaon yhteydessä Kolkontaipal 15:sta oli jo tullut Kolkontaipale RN:o 14.
# 23 Michael Baggen vaimo oli # 24 Ingeborg Purditar,
syntynyt 5.4.1761 Kolkontaipal N:o 17, kuollut 24.1.1805 Kolkontaipal N:o 14.
Ingeborg Purditaresta ei löytynyt muuta tietoa kuin, että hän on osannut hyvin kinkereillä kuulustellut asiat.
# 23 > Michael Andersson Baggen ja # 24 Ingeborg Purditaren lapset:
> # 109 Catharina Helena Bagge s.12.3.1781 Kolkontaipal N:o 15, k.27.11.1844 Teemassaari N:o 2
mies # 110 Anders Löppöin, s.21.11.1779 Kolkontaipal N:o 14, k16.7.1836 Idenlax, Juva
Lapsia 3: # 185 Anders Löppöin, # 188 Anna Lovisa Löppöin ja # 189 Michel Johan Löppöin.
> # 21 ANDERS MICHAELSSON BAGGE s.10.8.1783 Kolkontaipal N:o 15, k.3.4.1831
1.vaimo # 191 Carin Stephansdotter Tolvain s. 25.11.1774 Temassalo N:o 4, k.18.6.1808 Kolkontaipal 15
Kuolleena syntynyt lapsi.
2.vaimo # 22 Christina Johansdotter Lautiain s. 8.8.1779 Parkumäki, k.10.10.1831 Kolkontaipal N:o15
Lapsia 8: # 190 Maria Ulrica Bagge, # 83 Michel Johan Bagge, # 194 Christina Lovisa Bagge, # 195 Anna Brita Bagge, # 196 Anders Bagge, # 197 Lena Wilhelmina Bagge, # 198 Eva Elisabeth Bagge, # 19 Henrik Adolf Bagge.
> # 214 Paulus Bagge s.5.5.1785 Kolkontaipal N:o 15, k.10.5.1785 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 215 Christina Bagge s.14.11.1786 Kolkontaipal N:o 15, k.6.8.1813 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 216 Anna Caisa Bagge s.30.6.1789 Kolkontaipal N:o 15, k.11.1.1863 Kolkontaipal N:o 14, naimaton
tytär Eva Bagge, 28.10.1805 Juva. (Isän nimeä ei ilmoitettu).
> # 219 Carl Gustaf Bagge, s.2.6.1793 Kolkontaipal N:o 15, k. 27.1.1802 Kolkontaipal N:o 15, naimaton.
> # 220 Maria Elisabeth Bagge s.1.1.1796 Kolkontaipal N:o 15, k.3.8.1835 Kolkontaipal N:o 15, naimoton
> # 221 Michael Johan Bagge, s.25.4.1802 Kolkontaipal N:o 15, k.6.2.1802 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 222 Ulrica Bagge s.17.7.1802 Kolkontaipal N:o 15, k. 3.10.1839 Laukkala 3, Juva
mies #223 Anders Purhoin s.28.11.1799 Laukkala 3, Juva, k.
Lapsia 1: # 488 Ulrika Maria Purhoin s.26.9.1839 Juva, Laukkala
Mikäli olet kiinnostunut Bagge-suvun jatkotutkimisesta niin voit käyttää apunasi:
Historiakirjat. Seurakuntaluettelot > http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY > http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 15. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 18.4.2016.
Kertauksena edellinen eli 14. sukupolvi:
# 23 Michael Bagge, s.25.12.1758 Teemassalo N:o 5, k.15.10.1840 Kolkontaipal N:o 14, kotivävy
vaimo # 24 Ingeborg Purditar, s.5.4.1761 Kolkontaipal N:o 17, k.24.1.1805 Kolkontaipal N:o 14
Heidän lapsensa olivat 15. sukupolvessa:
> # 109 Catharina Helena Bagge s.12.3.1781 Kolkontaipal N:o 15, k. 27.11,1844 Teemassaari N:o 2
mies # 110 Anders Löppöin, s.21.11.1779 Kolkontaipal N:o 14, k16.7.1836 Idenlax, Juva
> # 21 ANDERS MICHAELSSON BAGGE s.10.8.1783 Kolkontaipal N:o 15, k.3.4.1831 Kolkontaipal N:o 15
1.vaimo # 191 Carin Stephansdotter Tollvain s. 25.11.1774 Temassalo N:o 4, k.18.6.1808 Kolkontaipal N:o15
2.vaimo # 22 Christina Johansdotter Lautiain s. 8.8.1779 Parkumäki, k.10.10.1831 Kolkontaipal N:o15
> # 214 Paulus Bagge s.5.5.1785 Kolkontaipal N:o 15, k.10.5.1785 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 215 Christina Bagge s.14.11.1786 Kolkontaipal N:o 15, k.6.8.1813 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 216 Anna Caisa Bagge s.30.6.1789 Kolkontaipal N:o 15, k.11.1.1863 Kolkontaipal N:o 14, naimaton
> # 219 Carl Gustaf Bagge, s.2.6.1793 Kolkontaipal N:o 15, k. 27.1.1802 Kolkontaipal N:o 15, naimaton.
> # 220 Maria Elisabeth Bagge s.1.1.1796 Kolkontaipal N:o 15, k.3.8.1835 Kolkontaipal N:o 15, naimoton
> # 221 Michael Johan Bagge, s.25.4.1802 Kolkontaipal N:o 15, k.6.2.1802 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 222 Ulrica Bagge s.17.7.1802 Kolkontaipal N:o 15, k. 3.10.1839 Laukkala 3, Juva
mies #223 Anders Purhoin s.28.11.1799 Laukkala 3, Juva, k.
Bagge-suvun kaikkien edellä mainittujen 14.sukupolven taustatiedot on kerätty
# 111 Johan Anders Baggen ja # 112 Beata Hämälätären sukutauluun, joka on kirjoitettu 22.3.2016 SukuForumin Yleiset keskustelut > Bagge 20 sukupolvea > Alaforumiin.
Tässä 15. sukupolvessa tarkastellaan # 21 ANDERS MICHAELSSON BAGGEN s.10.8.1783 Kolkontaipal N:o 15, k.3.4.1831 Kolkontaipal N:o 15, elämänvaiheita.
> # 21 ANDERS MICHAELSSON BAGGE s.10.8.1783 Kolkontaipal N:o 15, k.3.4.1831 Kolkontaipal N:o 15
1. vaimo # 191 Carin Stephanintytär Tolvain s. 25.11.1774 Temassalo N:o 4, k.18.6.1808 Kolkontaipal 15
2. vaimo # 22 Christina Johanintytär Lautiain s. 8.8.1779 Parkumäki, k.10.10.1831 Kolkontaipal N:o 15
Heidän lapsensa 16.sukupolvessa: (1.= 1.avioliiton lapsi, 2.= 2.avioliiton lapsi)
1. > # 2171 kuolleena syntynyt tytär 12.6.1808, äiti Carin Tolvain menehtyi 6 vrk myöhemmin.
2. > # 190 Maria Ulrica Bagge, s.14.8.1810 Kolkontaipal N:o 15, k.15.11.1862 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
2. > # 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge, s.1.1.1812 Kolkontaipale 15, k.8.10.1852 Kolkontaipale 14,
(vaimo # 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilainen, s.17.8.1828 Teemassalo N:o 9, k.22.11.1914 Parkumäki 10. Tämä oli Hedvig Juutilaisen 1.avioliitto).
2. > # 194 Christina Lovisa Bagge, s.26.8.1813 Kolkontaipale 15, k.8.1.1859 Kolkontaipale N:o 14, naimaton.
2. > # 195 Anna Brita Bagge, s.13.5.1815 Kolkontaipale N:o 15, k.26.10.1855 Kolkontaipale N:o 14,naimaton
2. > # 196 Anders Bagge, s.6.8.1816 Kolkontaipale N:o 15, k.11.11.1817 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
2. > # 197 Lena Wilhelmina Bagge, s.20.1.1819 Kolkontaipale 15, k.29.7.1842 Kolkontaipale 14, naimaton
2. > # 198 Eva Elisabeth Bagge, s.28.2.1821 Kolkontaipale 15, k.21.4.1834 Kolkontaipale N:o 14, naimaton
2. > # 19 HENRIK ADOLF Andersinpoika BAGGE, s.22.5.1824, k.4.1.1914 Parkumäki 10
(vaimo # 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilainen, s.17.8.1828 Teemassalo N:o 9, k.22.11.1914 Parkumäki 10.
Tämä oli Hedvig Juutilaisen 2.avioliitto).
Erikoista on se, että # 21 Anders Baggen ja hänen 2.vaimonsa # 22 Christina Johanintytär Lautiaisen lapsista kaksi poikaa meni naimisiin saman naisen kanssa. Nuorempi veli otti vaimokseen velivainajansa lesken.
Edellä olevassa luettelossa on mainittu # 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilaisen olleen avioliitossa kahden 16. sukupolven veljeksen kanssa, jotka olivat:
> # 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge, s.1.1.1812 Kolkontaipal 15, k.8.10.1852 Kolkontaipale N:o 14,
> # 19 HENRIK ADOLF Andersinpoika BAGGE, s.22.5.1824, k.4.1.1914 Parkumäki 10.
# 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilaisen sukujuuret ovat peräisin Rantasalmen Pölkkyinniemestä. Vanhimmat tähän, hänen sukuhaaraan kuuluneet esivanhempansa ovat syntyneet jo 1600-luvun lopulla ja asuneet Pölkyinniemessä. Vanhimmat kirkonkirjat eivät tunne tämän nimistä kylää ollenkaan, mutta se lienee ollut osa Rantasalmen Tiemassaloa. (Salo tarkoitti aikoinaan saarta).
Hedvig Lovisa Juutilaisen isä # 211 Jöran Juutilainen oli siirtynyt Pölkyinniemestä talonpojaksi tilalle Tiemassaari N:o 4, josta on merkintä rippikirjassa B.Häst Hn.1.för Serg. af N.S.C. (Savonlinnan ja Savonlinnan läänin ratsuväkirykmentin kersantin perinnöllinen Rustholli).
Kotitilan vaihtoon vaikutti avioliitto # 210 Catharina Tollvaisen kanssa, jonka perhe oli myös tilan haltijana, sen aikaisen merkinnän mukaan 3.ruokakuntana. (Ruokakunta oli sama kuin nykykielen Savu).
Jöran Juutilaisen ja Carin Tollvaisen perheeseen oli syntynyt 9 lasta: # 473 Jöran, # 475 Anders Johan, # 477 Anna Caisa, # 4192 Carl (kuollut nuorena), # 479 Maja Lisa, # 480 Ulrica, # 20 Hedvig Lovisa, # 484 Henrik ja # 487 Carl Juutilainen.
Tilalla Temassalo N:o 4 oli kaikkiaan 4 ruokakuntaa, joista 1.ruokakunnassa asui myös # 113 Catharina Helena Bagge, joka oli siis # 114 Stephan Tollvaisen vaimo. Näin sukututkimuksessa kierretään takaisin # 111 Johan Andreas Johansson Baggen 14.sukupolven sukutauluun. Stephan Tollvain ja Catharia Tollvain olivat siis sisaruksia.
Seuraavan eli 16. sukupolven taulussa joudutaan käsittelemään yhtenä kokonaisuutena veljesten # 83 Michel Johan Andersinpoika Baggen ja # 19 Henrik Adolf Andersinpoika Baggen elämänvaiheita, # 20 Hedda Lovisa Juutilaisen aviomiehinä.
LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 16. sukupolveen # 83 Michel Johan ja # 19 Henrik Adolf
kirjoitti Oiva Bagge 19.4.2016.
Alla olevassa 16. sukupolven taulussa käsitellään yhtenä kokonaisuutena veljesten # 83 Michel Johan Andersinpoika Baggen ja # 19 Henrik Adolf Andersinpoika Baggen elämänvaiheita, # 20 Hedda Lovisa Juutilaisen aviomiehinä.
Kertauksena aikaisemmin kuvattu eli 14. sukupolvi:
# 23 Michael Bagge, s.25.12.1758 Teemassalo N:o 5, k.15.10.1840 Kolkontaipal N:o 14, kotivävy
vaimo # 24 Ingeborg Purditar, s.5.4.1761 Kolkontaipal N:o 17, k.24.1.1805 Kolkontaipal N:o 14
Kertauksena edellinen 15. sukupolvi:
> # 21 ANDERS MICHAELSSON BAGGE s.10.8.1783 Kolkontaipal N:o 15, k.3.4.1831 Kolkontaipal N:o 15
1. vaimo # 191 Carin Stephanintytär Tolvain s. 25.11.1774 Temassalo N:o 4, k.18.6.1808 Kolkontaipal 15
2. vaimo # 22 Christina Johanintytär Lautiain s. 8.8.1779 Parkumäki, k.10.10.1831 Kolkontaipal N:o 15
Heidän lapsensa 16.sukupolvessa:
1. > # 2171 kuolleena syntynyt tytär 12.6.1808, äiti Carin Tolvain menehtyi 6 vrk myöhemmin.
2. > # 190 Maria Ulrica Bagge, s.14.8.1810 Kolkontaipal N:o 15, k.15.11.1862 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
2. > # 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge, s.1.1.1812 Kolkontaipale 15, k.8.10.1852 Kolkontaipale 14,
(vaimo # 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilainen, s.17.8.1828 Teemassalo N:o 9, k.22.11.1914 Parkumäki 10. Tämä oli Hedvig Juutilaisen 1.avioliitto, vihitty27.6.1847 Rantasalmi),
2. > # 194 Christina Lovisa Bagge, s.26.8.1813 Kolkontaipale 15, k.8.1.1859 Kolkontaipale N:o 14, naimaton.
2. > # 195 Anna Brita Bagge, s.13.5.1815 Kolkontaipale N:o 15, k.26.10.1855 Kolkontaipale N:o 14,naimaton
2. > # 196 Anders Bagge, s.6.8.1816 Kolkontaipale N:o 15, k.11.11.1817 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
2. > # 197 Lena Wilhelmina Bagge, s.20.1.1819 Kolkontaipale 15, k.29.7.1842 Kolkontaipale 14, naimaton
2. > # 198 Eva Elisabeth Bagge, s.28.2.1821 Kolkontaipale 15, k.21.4.1834 Kolkontaipale N:o 14, naimaton
2. > # 19 HENRIK ADOLF Andersinpoika BAGGE, s.22.5.1824, k.4.1.1914 Parkumäki 10
(vaimo # 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilainen, s.17.8.1828 Teemassalo N:o 9, k.22.11.1914
Parkumäki 10. Tämä oli Hedda Juutilaisen 2.avioliitto, vihitty 29.10.1854)
# 20 Hedda Lovisa Juutilaisen aviomiehiä olivat siis veljekset # 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge ja # 19 Henrik Adolf Andersinpoika Bagge, joiden elämänvaiheita käsitellään kuin molempien perheet olisivat eläneet yhtenä kokonaisena perheenä.
Syy: Varsinainen sukututkimusketju ”BAGGE 20 sukupolvea, Bagge-suku vanhimmasta tunnetusta henkilöstä nuorimpaan. Kaikkien sukunimenä on säilynyt Bagge, saattaisi viedä väärälle tutkimusuralle, mikäli veljesten perhettä ei käsiteltäisi yhtenä perheenä.
Veljesten lapset olivat toisilleen veljiä ja sisaria tai läheisiä veli- ja sisarpuolia.
Kaikki osapuolet mukautuivat asumaan yhtenäisenä perheenä tilalla Parkumäki N:o 10, Rantasalmi. Tilan nimi on Iinalampi, aivan Parkuinmäen taistelun (v.1789) muistomerkin lähellä.
Tässä 16. sukupolvessa tarkastellaan # 20 Hedda Lovisa Juutilaisen sekä aviomiesten # 83 Michel Johan Andersinpoika Baggen ja # 19 Henrik Adolf Andersinpoika Baggen elämänvaiheita tässä järjestyksessä, vanhempi ensin.
# 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilainen, s.17.8.1828 Teemassalo N:o 9, k. 22.11.1914 Parkumäki 10, oli talonpojan tytär Teemassalo N:o 4:stä Hänen isoisänsä # 469 Georgius Juutilain oli kuulunut Savon rykmentin ruotuun N:o 23.
Todennäköisesti Georgius oli kotoisin Heinäveden Kuituan kylään kuulunesta Pölkyinniemen torpasta, joka sijaitsi Rantasalmen pitäjässä. (lähde Heinäveden Historia I)
Georgius Juutilaisen poika # 211 Jöran Juutilain oli # 20 Hedvig (Hedda) Lovisa Juutilaisen isä, jonka on merkitty syntyneen 26.5.1787 Themasaarella.
Heinäveden historia kertoo edelleen, että Juutilaiset olivat halunneet jatkaa v.1782 vuokrasopimusta, jonka mukaan heillä oli oikeus Heinävedellä olleeseen Salmelan taloon ja pyysivät tilalle asettunutta pappia (kappalainen) häädettäväksi. Tähän ei suostuttu, vaan tilusvaihto tapahtuisi Isojaon yhteydessä.. Maaherra antoi 15.6.1806 päätöksen ja tilukset vaihdettiin 1811.
Edellä olevasta päätellen Juutilaiset olivat aluksi asuttaneet torppaa Rantasalmella ja ryhtyneet sen jälkeen hoitamaan tilaa Rantasalmen Pölkyinniemi RN:o 1. Todennäköisesti näin oli syntynyt Rantasalmelle uusi kylä Pölkyinniemi, joka sijaitsee Tiemassaaren kylän eteläpuolella.
# 20 Hedvig Lovisa Juutilaisen 1. aviomies oli
# 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge, s.1.1.1812 Kolkontaipale 15, k.8.10.1852 Kolkontaipale N:o 14. Vihitty 27.6,1847 Rantasalmi. Viisivuotisen avioliiton aikana perheeseen syntyi kolme lasta
Michel Johan Baggella oli 1/3 omistusoikeus tilaan Kolkontaipal N:o 14 Rustholli N:o 14, 4 Sk.
Heidän lapsensa 17. sukupolvessa
> # 66 Anders Johan Michelsson Bagge, s.1.5.1848 Kolkontaipale N:o 14, k.20.5.1918
vaimo # 67 Maria Elisabeth Kyllönen, s.20.10.1853 Joroisniemi 3, k. 28.11.1920, joilla puolestaan oli 11 lasta, jotka olivat nimeltään: # 1187 Anders Johan Bagge, #1236 Oskar Aleksander Bagge, # 66 Antti Johan Bagge, # 1239 Hilda Maria Bagge, # 1241 Oskar Gabriel Bagge, # 1243 Albin Bagge, # 1245 Aleksanteri Heliodorus Bagge, # 1246 Josefina Bagge, # 1248 Hilma Bagge, # 1250 Mikko (Mike) Bagge ja # 1251 Saara Maria Bagge.
> # 97 Justiina Bagge, s.4.4.1850 Kolkontaipale N:o 14,
1.mies # 807 Anders Johan Anttonen (Anthon), s.13.9.1834 Joroinen, k. 10.12.1890 Tuusmäki 19
2.mies # 808 Karl Johan Kärkkäinen, s.2.3.1868 Pirilä 3, k.20.11.1948 Rantasalmi, joilla puolestaan oli 10 lasta, jotka olivat nimeltään: # 73 Hilda Lovisa Anttonen, # 74 Albert Anttonen, # 1257 Maria Emilia Anttonen, # 1260 Amanda Karolina Anttonen, # 1262 August Bernhard Anttonen, # 1264 Wilhelmina Anttonen, # 1266 Emil Johan Anttonen, # 1267 Albin Wilhelm Anttonen, # 1268 Olga Josefina Anttonen ja # 1272 Elsa Kärkkäinen
> # 75 Gustaf Adolf Bagge, s.17.1.1852 Kolkontaipale N:o 14, k.29.7.1928 Kolkontaipale N:o 2
vaimo Henrika Lundberg, s.1.1.1854 Joroisniemi 2, k. 3.5.1932 Kolkontaipale N:o 5, joilla puolestaan oli 7 lasta, jotka olivat nimeltään: # 1274 Emma Maria Bagge, # 1276 Gustaf Adolf Bagge, # 1278 Amanda Bagge, # 1280 Jacob Hjalmar Bagge, # 1281 Ada Karolina Bagge, # 1283 Kalle Fredrik Bagge, # 1284 Hilda Elvira Bagge
# 20 Hedvig Lovisa Juutilaisen 2. aviomies oli
# 19 Henrik Adolf Bagge, s.22.5.1824 Kolkontaipale N:o 15, k.4.1.1913 Parkumäki RN:o 10..
Vihitty 29.10.1854 Rantasalmella.
# 19 Henrik Adolf Bagge oli Kuudennusmies (Sexman eli seurakunnan luottamusmies). Rusthollari Kolkontaipale 14, lampuoti Osikonmäki 9, torppari Putkisalo 1, isäntä Parkumäki 3.
Piippumestari.
Tämän elinkeinon harjoittaminen oli jo 1940-luvulla täydellisesti loppunut, joten asiaa on tässä sukuselvityksessä kuvattu tavallista laajemmin.
http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2005/piippu kertoo seuraavaa: Tavallisen suomalaisen (tupakka)piipun pesä oli tehty visakoivusta. Imupää tehtiin lehmän sarvesta ja pitkävartisen piipun varsi eli lanki valmistettiin metallilangasta kiertämällä.
Eteläsavolainen Rantasalmi oli 1800-1900-luvuilla kuuluisa käsityöläispitäjä. Siellä valmistettuja kotiteollisuustuotteita olivat veneet, lapikkaat, rukkaset, kehruurukit, kammat ja kaikkein tunnetuimpana piiput. Piippujen valmistus Rantasalmella sai alkunsa kun pitäjässä toimineen Haapaniemen Kadettikoulun (v.1781-1818) tupakanpolttoa harrastavat oppilaat tarvitsivat piippuja.
Rantasalmella arvioidaan olleen 1900-luvun alussa yli 100 piipunvalmistajaa. "Piippuvarvali" eli piippusorvarin johdolla tuotannon määrä oli tuhansia piippuja vuodessa. Nykyään valmistajia ei siis enää ole, eräs isokokoinen hirsirakenteinen piippusorvi on tallennettu Rantasalmen Museoon.
Alkuaikoina suosituin malli oli pitkä letkuvarsipiippu eli lankipiippu ja myöhemmin lyhyt. ns "känäpiippu". Tunnettuja piippumestarisukuja monessa sukupolvessa olivat Bagge, Kokkonen, Kauppinen ja Niiranen.
Rantasalmen Jumikkalan historiassa mainitaan:
”Erään kerran Bagget tuottivat laivoilla 200.000 lehmänsarvea rantasalmelaisten piippusorvarien ja kampojen tekijöiden tarpeiksi. Piippujen valmistus oli koko perheen puuhaa. Miesväki sorvasi kana- eli letkuvarsipiippujen kopat. Jokaiseen koppaan tehtiin hikipesä, jossa oli mahdollisuus pitää esimerkiksi pumpulia karvaalta maistuvaa piippuhikeä vastaan.
Naisväki valmisti letkuvarren siten, että rautalangasta kierretty spiraalijousi käärittiin ensin eläimen rakon kalvoon, jotta siitä saatiin ilmanpitävä ja sen päälle ommeltiin punaiseksi värjättyä kangasta tai nahkaa. Päälliseksi kierrettiin koossapitävä koristeellinen lanka.”
# 19 Henrik Adolf Bagge meni naimisiin leskeksi jääneen Hedvig Lovisa Juutilaisen 1.aviomiehen, Henrik Adolf Baggen veljen, # 83 Michel Johan Baggen kuoltua (8.10.1852), tämän lesken kanssa.
Edellisestä avioliitosta leskelle oli jäänyt 3 pientä lasta. Sukututkimus perinnönjakoa varten oli tehty N:o 54/1874 lasten edun turvaamiseksi.
Henrik Adolf Bagge ja Hedvig Lovisa Juutilainen saivat uusio-perheeseen lisää alla mainitut 5 lasta.
Heidän lapsensa 17. sukupolvessa:
> # 86 Henrik Adolf Heikinpoika Bagge s. 22.11.1855, k.26.4.1925, Vihitty 16.7.1882,
vaimo # 87 Hilma Maria Väänänen s.16.3.1864, k.11.8.1940. Lapsia 3,
jotka olivat nimeltään: # 1286 Hilda Maria Bagge, # 1288 Werner Bagge, # 1289 Felix Bagge,
> # 100 Paul Heikinpoika Bagge s.10.1.1862, k. 24.1.1862, naimaton
> # 90 Gabriel Heikinpoika Bagge s. 5.2.1863, k.6.5.1939), Vihitty 20.9.1892
vaimo # 91 Henrika Karoliina Parviainen, s. 30.7.1868, k. 27.1.1941. Lapsia 11,
jotka olivat nimeltään: # 1290 Elvi Bagge, # 1291 Salli Karoliina Bagge, # Aino Sylvia Bagge, # 1294 Kerttu Lyydia Bagge, # 1290 Toini Armida Bagge, # 1297 Siiri Maria Bagge, # 1296 Sulo Heikki Bagge, # 1300 Martta Bagge, # 1302 Kaarina Elisabet Bagge, # 1303 Eero Ilmari Bagge, # 1304 Yrjö Bagge.
> # 65 Michel (Mikko) Heikinpoika Bagge s.11.10.1866, k. 2.11.1913.
1. vaimo # 803 Amanda Nousiainen, s. 26.7.1858, k. 14.2.1904, Vihitty 29.10.1889, Lapsia 6,
jotka olivat nimeltään: # 1308 Aarne Ferdinand Bagge, # 1310 Uuno Mikael Bagge, # 1311 Erkki Ilmari Bagge, # 1313 Arvo Evert Bagge, # 1314 Helvi Edit Elisabeth Bagge, # 1316 Martti Evert Bagge (Iinala).
2. vaimo # 804 Alma Kilpeläinen, s. 7.11,1881, k. 22.8.1917, Vihitty 10.4.1904, Lapsia 1,
joka oli nimeltään # 1318 Viljo Mikael B agge
> # 6 ALEKSANDER HEIKINPOIKA BAGGE, s. 25.5.1868, k. 29.9.1944. Vihitty 26.6.1896
vaimo # 7 Ida Mattsintytär Hukkanen, s. 23.4.1874, k. 15.2.1904, Lapsia 1,
joka oli nimeltään # 3 TAUNO ALEKSANDER BAGGE.
Mikäli olet kiinnostunut Bagge-suvun jatkotutkimisesta niin voit käyttää apunasi
Historiakirjat. Seurakuntaluettelot > http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY > http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
LISÄTIETO BAGGE-sukututkimuksen 17. sukupolveen # 6 Aleksander Bagge.
kirjoitti Oiva Bagge 25.4.2016.
.Kertauksena edellinen eli 16. sukupolvi:
> # 190 Maria Ulrica Bagge, s.14.8.1810 Kolkontaipal N:o 15, k.15.11.1862 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge, s.1.1.1812 Kolkontaipale 15, k.8.10.1852 Kolkontaipale 14,
> # 194 Christina Lovisa Bagge, s.26.8.1813 Kolkontaipale 15, k.8.1.1859 Kolkontaipale N:o 14, naimaton.
> # 195 Anna Brita Bagge, s.13.5.1815 Kolkontaipale N:o 15, k.26.10.1855 Kolkontaipale N:o 14,naimaton
> # 196 Anders Bagge, s.6.8.1816 Kolkontaipale N:o 15, k.11.11.1817 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 197 Lena Wilhelmina Bagge, s.20.1.1819 Kolkontaipale 15, k.29.7.1842 Kolkontaipale 14, naimaton
> # 198 Eva Elisabeth Bagge, s.28.2.1821 Kolkontaipale 15, k.21.4.1834 Kolkontaipale N:o 14, naimaton
> # 19 HENRIK ADOLF Andersinpoika BAGGE, s.22.5.1824, k.4.1.1914 Parkumäki 10
vaimo # 20 Hedda Lovisa Juutilainen, s. 17.8.1828, k.22.11.1914. Lapsia 5.
# 19 HENRIK ADOLF BAGGEN ja # 20 Hedda Lovisa Juutilaisen lapset 17. sukupolvessa:
> # 86 Henrik Adolf Heikinpoika Bagge s. 22.11.1855, k.26.4.1925, Vihitty 16.7.1882,
vaimo # 87 Hilma Maria Väänänen s.16.3.1864, k.11.8.1940. Lapsia 3,
> # 100 Paul Heikinpoika Bagge s.10.1.1862, k. 24.1.1862, naimaton
> # 90 Gabriel Heikinpoika Bagge s. 5.2.1863, k.6.5.1939), Vihitty 20.9.1892
vaimo # 91 Henrika Karoliina Parviainen, s. 30.7.1868, k. 27.1.1941. Lapsia 11,
> # 65 Michel (Mikko) Heikinpoika Bagge s.11.10.1866, k. 2.11.1913.
1. vaimo # 803 Amanda Nousiainen, s. 26.7.1858, k. 14.2.1904, Vihitty 29.10.1889, Lapsia 6,
2. vaimo # 804 Alma Kilpeläinen, s. 7.11,1881, k. 22.8.1917, Vihitty 10.4.1904, Lapsia 1,
> # 6 ALEKSANDER HEIKINPOIKA BAGGE, s. 25.5.1868, k. 29.9.1944. Vihitty 26.6.1896
vaimo # 7 Ida Mattsintytär Hukkanen, s. 23.4.1874, k. 15.2.1904, Lapsia 1, .
Tässä 17. sukupolvessa tarkastellaan # 6 Aleksander Heikinpoika Baggen elämänvaiheita.
# 6 > ALEKSANDER HEIKINPOIKA BAGGE, s.25.5.1868 Kolkontaipale RN:o 14, k.29.9.1944 Rantasalmi
Piippusorvari
Vaimo: # 7 Ida Mattsintytär Hukkanen (s.23.4.1874 Teemassaari RN:o 7, k.15.2.1904 Parkumäki RN:o 10),.
Talonpojan tytär, vihitty 26.6.1896 Rantasalmi.
Ida Hukkasen kummit olivat Henrik Juutilainen, Lars Tolvanen, Maja Stina Kukkonen ja Mina Tolvanen.
Ida Hukkasen haudalla on valurautainen risti, joka siirrettiin vuonna 2005 vanhan kirkon muistomerkin vierustalla olevalle kummulle, johon on kerätty yhteen ryhmään myös kaikki Bagge-sukuisten valurautaristit.
Ida Hukkasen antama kihlasormus on Oiva Baggen hallussa. Kultakeskus Oy:n tutkimuksen mukaan sormuksesta löytyy seuraavat merkinnät: Ida Hukkanen 29.6.1896, O-4 (eli valmistusvuosi 1895) 750/1000 (eli 18 karaatin kultaa). Sormuksen on tehnyt Staffan "Tahvo" Holopainen, Savonlinnan ensimmäinen kultaseppä, joka oli suorittanut leimaustutkinnon 1.10.1892. Sormus on valmistettu Savonlinnassa.
# 6 Aleksander Bagge oli Parkumäessä asuessaan varvali (svarfvare=sorvari), joka teki Venäjältä tuoduista nautaeläinten sarvista rantasalmelaisen letkuvarsipiipun osia, kampoja ja muita luutöitä. Alkuaikoina suosituin malli oli pitkä letkuvarsipiippu eli lankipiippu ja myöhemmin lyhyt. ns. "känäpiippu". Bagge kuului monessa sukupolvessa tunnettuun piippumestarisukuun. Letkuvarsipiippujen valmistus oli laajaa. Rantasalmelaisia piippuwarwaleita oli 15, joiden wuosituotanto oli 48.000 piipun vartta ja piipunpesää. Sarvet tuotettiin Pietarista ja Viipurista A.W. Baggen maakaupan muiden tarvikkeiden mukana, hinaajan vetämän neljän proomun ryhmänä, Rantasalmen Mustalahden satamaan. Lisäksi oli käytössä kolme luunsurwimia, joissa käytettiin 600 leiviskää luita.
Puuosin sorvausta varten Aleksander Baggella oli isokokoinen puusta tehty sorvi, joka viimeksi (1980-luvulla) oli säilössä tien N:o 464:n varrella Parkumäen Alapaikantien ja Rajajoentien välissä olevan talon ulkorakennuksessa. Talon taustalla (pohjoispuolella) kulki vanha valtatie Rantasalmelta Savonlinnaan. Tietä noudattaen ruotsalais-suomalaiset, eversti von Stedingin joukot, hyökkäsivät voitokkaasti vuonna 1789 venäläisten kimppuun Parkuinmäen taistelussa.
Aleksanteri Bagge omisti talon Putkisalo 1, N:o 11, nykyinen Putkisalon kylän Saloharju 1:42. Tila oli entinen Putkilahden torppa, jonka Aleksander Bagge ja Ida Hukkanen ostivat naimisiin mennessään 1896.
Kulkutie tilalle oli nykyiseltä Parkumäen pysäkiltä käsin. Alunperin Juva-Savonlinna-maantieltä eronnut metsäpolku (nykyinen Saloharjuntie) on kulkenut RN:o 1:42:n kautta metsän läpi Qvistilään (Parkumäki RN:o 16) ja edelleen Rantasalmi-Savonlinna maantielle. Parkuinmäen taistelun alkaessa 1789 Savon rakuunat käyttivät tätä Qvistilään johtavaa Saloharjuntietä.
Santunmäen kautta kulkeva tie oli käytössä vielä 1990-luvulla, koska sitä kautta oli lyhyempi matka Parkumäen asemalle ja toisiin alueen maataloihin.
Nykyisen maantien N:o 414:n sijaintia on siirretty vanhalta tiepohjalta Parkuinmäen korkeimman mäen (muistomerkin) eteläpuolelle, mutta vanha taistelussa käytetty tie on säilynyt osittain museotienä.
”Parkuinmäen taistelusta v.1789” on kirjoitettu kirja, joka tuotiin julki taistelun 200-vuotismuistotilaisuudessa. Alun perin paikallislehden viikoittaisena (joulukuu 1988-heinäkuu 1989) artikkelisarjana julkaistu kirja sai alkunsa kenraali Adolf Ehrnroothin kehotuksesta. Hän myös halusi lukea etukäteen kaikki kirjoitukset, koska hänen omat esi-isänsä olivat osallistuneet tähän Kustaa III:n sotaan. Muistotilaisuuteen saapui runsaasti Ehrnroothin sukua, koska tilaisuudessa puheen piti kenraali itse ja hänen upseeriksi vast’ikään valmistunut poikansa Hans Adolf Ehrnrooth johti paraatikatselmuksen. Kirkonkylässä pidetyn muistojuhlan puheen piti professori Mauno Jokipii, joka sanoi mm. ”Parkuinmäen taistelu menee sotilaallisena suorituksena Possassalmen ohi”.
# 6 Aleksander ja # 7 Ida Baggen lähettämäkirje 12.5.1903 Idan veljelle # 1975 Isaac Hukkaselle (asui North Dakota, USA) kertoo: ”Jos vuodentulo on huono, niin meilläkin on edessä muutto Amerikkaan”. Muuttoa siirtolaiseksi ei tullut, koska Ida odotti lasta ja hän menehtyi synnytykseen. Ida haudattiin samalla kertaa samaan hautaan miehensä Aleksanderin veljen # 65 Michel Baggen vaimon # 803 Amanda Baggen kanssa, koska vaimojen kuolemat tapahtuivat peräkkäisinä päivinä 14.2. ja 15.2.1904.
Aleksander Baggen taloudenhoitajana, vaimonsa Idan kuoleman jälkeen, toimi Wilhelmina Hokkanen (s.13.11.1886). Wilhelmiina Hokkanen meni naimisiin Aksel Albin Hämäläisen (s.23.3.1899) kanssa ja Aleksander Bagge muutti heidän luokseen asumaan. Myöhemmin Aleksander Bagge asui veljensä # 90 Gabriel Baggen luona ja sotien 1939-1944 aikana Joutsenmäessä # 1298 Sulo Baggen luona.
Aleksander Baggen ja Ida Baggen (os. Hukkaeen) lapset 18. sukupolvessa:
# 3 TAUNO ALEKSANTERI BAGGE, 16.2.1897, k. 30.6.1968
# 2504 kuolleena syntynyt poikalapsi, äiti Ida menehtyi synnytykseen 15.2.1904.
Mikäli olet kiinnostunut Bagge-suvun jatkotutkimisesta niin voit käyttää apunasi:
Historiakirjat. Seurakuntaluettelot > http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY > http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
LISÄTIETO BAGGE-sukututkimuksen 18. sukupolveen # 3 Tauno Aleksanteri Bagge.
kirjoitti Oiva Bagge 26.4.2016.
Kertauksena edellinen eli 16. sukupolvi:
> # 190 Maria Ulrica Bagge, s.14.8.1810 Kolkontaipal N:o 15, k.15.11.1862 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 83 Michel Johan Andersinpoika Bagge, s.1.1.1812 Kolkontaipale 15, k.8.10.1852 Kolkontaipale 14,
> # 194 Christina Lovisa Bagge, s.26.8.1813 Kolkontaipale 15, k.8.1.1859 Kolkontaipale N:o 14, naimaton.
> # 195 Anna Brita Bagge, s.13.5.1815 Kolkontaipale N:o 15, k.26.10.1855 Kolkontaipale N:o 14,naimaton
> # 196 Anders Bagge, s.6.8.1816 Kolkontaipale N:o 15, k.11.11.1817 Kolkontaipal N:o 15, naimaton
> # 197 Lena Wilhelmina Bagge, s.20.1.1819 Kolkontaipale 15, k.29.7.1842 Kolkontaipale 14, naimaton
> # 198 Eva Elisabeth Bagge, s.28.2.1821 Kolkontaipale 15, k.21.4.1834 Kolkontaipale N:o 14, naimaton
> # 19 HENRIK ADOLF Andersinpoika BAGGE, s.22.5.1824, k.4.1.1914 Parkumäki 10
vaimo # 20 Hedda Lovisa Juutilainen, s. 17.8.1828, k.22.11.1914. Lapsia 5.
Kertauksena edellinen eli 17. sukupolvi:
> # 86 Henrik Adolf Heikinpoika Bagge s. 22.11.1855, k.26.4.1925, Vihitty 16.7.1882,
> # 100 Paul Heikinpoika Bagge s.10.1.1862, k. 24.1.1862, naimaton
> # 65 Michel (Mikko) Heikinpoika Bagge s.11.10.1866, k. 2.11.1913.
> # 6 ALEKSANDER HEIKINPOIKA BAGGE, s. 25.5.1868, k. 29.9.1944. Vihitty 26.6.1896
vaimo # 7 Ida Mattsintytär Hukkanen, s. 23.4.1874, k. 15.2.1904, Lapsia 1,
joka oli # 3 Tauno Aleksanteri Bagge
Tässä 18. sukupolvessa tarkastellaan # 3 TAUNO ALEKSANTERI BAGGEN elämänvaiheita.
# 3 > Tauno Bagge syntyi 16.2.1897 Rantasalmi, Parkumäki N:o 10, kuoli 30.6.1968 Savonlinna
Rantasalmen srk:n syntyneiden luettelossa on kummeiksi merkitty: isäntä # 65 Mikko Bagge, emäntä # 803 Amanda Bagge (os. Nousiainen), pastori Albin Hukkanen, meijerska Ida Reivinen, talonpoika Isak Hukkanen ja neito Olga Hukkanen sekä Kolkontaipale RN:o 14:ssa asuneet Johan Leskinen ja Serafia Hukkanen.
Kastoi August Noponen.
Parkumäkeen perustettiin kansakoulu vuonna 1898 # 65 Mikko Baggen aloitteesta. Kansakoulun jälkeen
Tauno kävi Pieksämäellä konepajakoulun, josta hän siirtyi armeijan kapitulantiksi ja osallitui rantasalmelaisen Jalmari Takkisen johtaman metsäsissijoukon toimintaan Vienassa vuosina 1920-21. Hän oli metsäsissijoukon talouspäällikkö ja oli paikalla kun Suomen virallinen edustaja ampui itsensä. Kansanedustaja Jussi Niinistö on kirjoittanut kirjan ”Bobi Siven-Karjalan puolesta”. Kirja kuvaa hyvin metsäsissien taustaa. Useat tiedot ja valokuvat ovat peräisin Rantasalmen Joutsenmäen Seppälästä, joka oli ollut Takkisen kotipaikka ja joka myöhemmin on siirtynyt Tauno Baggen pojan, Oiva Baggen haltuun.
Tauno sai panssarijunan kuljettajan koulutuksen kersantin arvoisena ja metsäsissien peräännyttyä takaisin Suomen puolelle hän sai veturinkuljettajan tehtävän Valtion Rautateillä. Aluksi asemapaikka oli Hamina, sieltä hän siirtyi Tampereelle. Toijala-Valkeakosken rataa rakennettaessa hänestä tuli vt. veturimestari Toijalan varikolle. Vuonna 1944, sodan jälkeen, hän joutui luovuttamaan Toijalan veturimestarin viran Elisenvaaralta tulleelle, virkaiältään vanhemmalle siirtolais-veturimestarille. Jatkosodan jälkeen, valtakunnan rajan siirtymisen takia, olivat Itä-Suomen rajan ylittävät rautatieyhteydet katkenneet. Tauno komennettiin uuteen veturimestarin työpaikkaan Savonlinnaan, johon oli perustettu oma varikko veturitalleineen.
Tauno oli tunnettu yhdistyshenkilö ja nuorempana hän oli kiinnostunut taidemaalauksesta ja näyttelemisestä. Rantasalmen kotiseutuarkistoon on luovutettu runsaasti häneltä jääneitä muistoja.
# 3 Tauno Aleksanteri Bagge kuoli keuhkosyöpään Savonlinnassa 73-vuotiaana.
Hän solmi 3 avioliittoa:
Lapset kuuluvat Bagge-suvun 19.sukupolveen
1. vaimo # 11 Lempi Maria Turunen, s.16.2.1896 Rantasalmi, kuollut 30.6.1968 Savonlinna. Vihitty 15.10.1921 Rantasalmi. Avioero 26.1.1927. Lapsia 1:
> # 13 Taimi Annikki Bagge, s. 1.11.1922 Hamina,
2. vaimo # 4 Siviä Rakuuna, s.10.12.1900 Vehkalahti, kuollut 23.8.1931 Tampere, lapsivuoteeseen. Vihitty 26.4.1927 Hamina. Lapsia 2:
> # 1 OIVA OLAVI BAGGE, s.7.10.1928 Tampere
> # 2 Risto Juhani Bagge, s.23.8.1931 Tampere
3. vaimo # 12 Toini Taimi Salminen, s.29.6.1900 Lemu, kuollut 27.3.1994 Savonlinna. Vihitty 21.5.1932 Akaa, Ei lapsia.
Mikäli olet kiinnostunut Bagge-suvun jatkotutkimisesta niin voit käyttää apunasi:
Historiakirjat. Seurakuntaluettelot > http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY > http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
LISÄTIETO BAGGE-sukututkimuksen 19. sukupolveen # 1 Oiva Olavi Bagge.
kirjoitti Oiva Bagge 1.5.2016.
Kertauksena edellinen eli 17. sukupolvi:
> # 6 ALEKSANDER HEIKINPOIKA BAGGE, s. 25.5.1868, k. 29.9.1944. Vihitty 26.6.1896
vaimo # 7 Ida Mattsintytär Hukkanen, s. 23.4.1874, k. 15.2.1904, Lapsia 1,
joka oli # 3 Tauno Aleksanteri Bagge
Kertauksena edellinen eli 18. sukupolvi:.
# 3 > TAUNO ALEKSANTERI BAGGE, s.16.2.1897 Rantasalmi, Parkumäki N:o 10, kuoli 30.6.1968 Savonlinna
hänen 2.vaimonsa # 4 Siviä Rakuuna, s.10.12.1900 Vehkalahti, kuollut 23.8.1931 Tampere,
Vihitty 26.4.1927 Hamina. Lapsia 2:
Heidän lapsensa 19. sukupolvessa:
> # 1 OIVA OLAVI BAGGE, s.7.10.1928 Tampere
> # 2 Risto Juhani Bagge, s.23.8.1931 Tampere
Tässä 19. sukupolvessa tarkastellaan # 1 OIVA OLAVI BAGGEN elämänvaiheita.
> # 1 Oiva Olavi Bagge, 07.10.1928 Tampere -
lentokapteeni Aero Oy / Finnair Oy
Vanhemmat: veturimestari Tauno Bagge ja Siviä Bagge, os.Rakuuna.:
# 1 Oiva Olavi Bagge muutti lapsena isänsä perheen mukana Tamperelta Akaan Toijalaan 23.12.1931 ja kouluikäisenä Toijalasta Savonlinnaan 5.9.1945. Aikuisena Savonlinnasta Helsinkiin 1951, avioituneena Helsingin mlk:n Tikkurilaan 1985, Tikkurilasta perheineen siirtolaisena USA:n Coloradoon ja paluumuuttajan takaisin Suomeen, Savonlinnaan.:
Vihitty 31.8.1952 Helsingin Vanhassa kirkossa. Vihkimisen toimitti Voitto Viro.
Oiva Baggen oma perhe asui Helsingin maalaiskunnan Tikkurilassa 1953-1978, jolloin Oiva toimi työn ohessa mm. Helsingin mlk:n kunnanvaltuuston jäsenenä. Muutti Yhdysvaltoihin siirtolaisena 1978, josta paluu Suomeen 1989 sairauksien takia. Perhe sijoittui lopullisesti Savonlinnaan 1991.
Kesäasunto on ollut Rantasalmen Joutsenmäessä vuodesta 1956.
Liikennelentäjän henkilökuvaus.
Oivan harrastukset ovat aina kohdistuneet ilmailuun:
- Toijalan Eräveikkojen lennokkikerho 1942-1945
- Suomen Ilmapuolustusliiton lennokkitarkastaja N:o 258.
- Liitolennon tutkinto Jämillä 30.6.1944, lentoonlähtötapa kumiköysi, lentoaika 47 sek.
- Teknilliset harjoittelijakurssit Jämin ilmailukoulussa kesällä 1945 ja 1946.
- Liitolennon opettajalupa 19.9.1947 Savonlinnan alueelle.
- Lentoupseerikurssi (LeUK 14) Kauhavalla, kurssi alkoi 22.6.1948, Tutustumislento heti 22.6.1948,
- Ensimmäinen yksinlento 6.7.1948, Focke-Wulf-Fw-44J-Stieglitz, SZ-28.
- Lentokoneen ohjaajan FAI-todistus 26.10.1948, N:o 1278.
- Maasotakoulu, lentokadettikurssi 33, Santahaminassa ja Kauhavalla, alkoi 7.1.1949.
- Sotilaslentäjän todistus ja rintamerkki N:o 1313 Kauhavalla 15.11.1950. Virkanimitys Presidentin Linnassa.
- Hävittäjälentäjä Lentorykmentti 1:ssä Porissa vuoden 1951 alussa, luutnantti.
- Aero Oy:n (myöhemmin Finnair Oy) lentoperämieskurssi alkoi 15.2.1951. DC-3:n lentoperämies 1951-1953
- Ensimmäinen vastaavana kapteenina suoritettu postilento Helsinki-Oulu-Rovaniemi-Helsinki 20.12.1953.
- Convair 340/440:n lentoperämies 1953-1954.
- Nimitys lentokapteeniksi 1954, DC-3:n kapteeni 1954-1959.
- Convair 340/440:n kapteeni 1959-1963
- SE 210- Caravelle-III ja -X:n kapteeni 1964-1969.
- DC-8-62F kapteeni 1969-1975.
- DC-10-30, ensimmäinen laajarunko, kapteeni 1975-1977.
- Sairauseläkkeelle Finnair Oy:stä 1.7.1977 aikuisiän diabeteksen takia.
- Lentotunteja kaikkiaan noin 20.000 tuntia, yksi laskuvarjohyppy Lappajärvellä talvella 1949.
Siirtolaisuuskortti (Green Card A34 640 474 / 28.5.1978) Yhdysvaltoihin 28.5.1978.
Major Project co-ordinator for AirTransport Aviation Management Services in Denver, Colorado.
Paluumuutto Coloradosta Savonlinnaan 1990, US-siirtolaisuuskortti on edelleen voimassa.
Harrastukset:
- Kunnallispolitiikka, Helsingin mlk:n kunnanvaltuutettu (kokoomus) vuosina 1961-1976.
- Valtiollinen politiikka: Vuonna 1961 ns. Honka-liiton Uudenmaan piirin sihteeri sekä presidentin valitsijamiesvaalien että eduskunta- että presidentin valitsijamiesvaalien ehdokas. Aktiivinen toiminta politiikassa loppui Suomessa USA:han muuton yhteydessä.
- Suku-, sota- ja kotiseutuhistorian tutkiminen, Historiallinen seura Limbus ry:n perustaja ja puheenjohtaja.
- Savonlinnan seudun Sotaveteraanien kannattajajäsen.
Julkaisut:
- Parkuinmäen taistelu v.1789 (painettu v.1989), aiheesta monia viikottaisia lehtiartikkeleita 1988-1989.
- Rantasalmen Lehti: Useita kotiseutua käsitteleviä lehtiartikkeleita 1982-2013.
- The History of Finlandia Foundation of Colorado, Inc (painettu v.1990)
- Jumikkala, Rantasalmen kotiseutukeskus 1526-1940 (käsikirjoitus monistettu v.1990)
- Ajan Askelissa, Tiemassaaren historia. (painettu v.2000)
- Samassa Venneessä, Helsingin Rantasalmi-Seuran 60-vuotisjulkaisu.(painettu v.2009)
Tunnustuspalkinnot:
- Siirtolaisuusinstituutin myöntämä William Lehtisen rahaston stipendi.
- Finlandia Foundationin of Colorado:n kunniajäsen.
- Tiemassaaren kylän vuoden 2000 kunniajäsen, jonka johdosta saatu kyläläisten tekemä Könnin kello.
- Savonlinnan Ilmailukerhon kunniajäsen.
Kunniamerkit:
- Talvisodan (1939-1940) muistomitali lähettitoiminnasta "ylimääräisten kertausharjoitusten" kutsuntojen yhteydessä.
- Jatkosodan (1941-1945) muistomitali toiminnasta Toijalan Ilmasuojelukomppaniassa.
vaimo: # 2 Eine Raakel Irene Anttila, s.24.05.1929 Kylmäkoski.
Heidät vihittiin 31.8.1952 Helsingin Vanhassa kirkossa. Vihkimisen toimitti Voitto Viro.
Eine ja Oiva ovat koulutovereita vuodelta 1944, jolloin Helsingin pommitusten takia osa Helsingin II-suomalaisen tyttökoulun oppilaista oli siirretty Toijalaan. Yhteinen elämäntaival on jatkunut siitä lähtien.
Eine toimi Helsingin Olympiakisojen kisaemäntänä ja Aero Oy:n virkailijana Bromman lentokentällä Tukholmassa vuonna 1952, sen jälkeen Finnair Oy.n virkailijana 1953-1987.
Lapset, jotka kuuluvat Bagge-suvun 20. sukupolveen
# 8 Ulla Kristiina Bagge, Ei lapsia
# 9 Marianna Elisabeth Bagge, Ei lapsia
# 10 Olli Kaleva Bagge, Ei lapsia
TÄMÄN BAGGE-SUKUHAARAN ELÄMÄNKAARI PÄÄTTYY TÄHÄN.
20.sukupolven aikana on säilynyt sama BAGGE-sukunimi lähes 700 vuoden ajan.
Vanhin merkintä samaan sukuketjuun kuuluvasta BAGGE-nimestä on vuodelta 1318.
Mikäli olet kiinnostunut Bagge-suvun jatkotutkimisesta, niin voit käyttää apunasi:
Historiakirjat. Seurakuntaluettelot > http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys SSHY > http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
Sukupuussani on Brynjolf Bagge s. 1370. Bnynjolfin poika Sven s. 1394 Storebergissä, Tådenessa. Sven käytti nimeä Forstena ja avioitui Sparre-sukuun. Onko sinulla tietoa siitä liittyykö tämä Bagge-linja sukuusi?
t. Lauri
Bagge af Berga nr 118
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Forstenasläkten nr 2
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Forstenasl%C3%A4kten_nr_2
Lindorm Jönsson (översiktstab1, son av Jöns Abjörnsson, tab1), var fullmyndig 1377 och väpnare redan 1390-07-11. Satt 1396 och 1397 som väpnare i räfstetingsnämnden i Östergötland, i vilket landskap han synes varit bosatt. Levde ännu 1415, men var död 1418-03-26, då arvskifte hölls efter honom. Gift med Margareta Sixtensdotter, död före 1407. Dotter av häradshövdingen i Vartofta härad Sixten Martinsson, som förde en bjälke i vapnet.
Barn:
Jöns Lindormsson, död före 1440.
Sixten Lindormsson, kyrkoherde i Tingvalla pastorat av Karlstads stift 1418. Prost över hela Värmland 1436. Död 1444 el. 1445 [Hm].
Bengt Lindormsson, död före 1440.
Ingeborg Lindormsdotter. Gift före 1418 med Olof Kärling (sparre).
Elin Lindormsdotter, var ogift 1418, men gift före 1440 med Sven Brynjulfsson (gumsehuvud). Från dem härstamma adliga ätterna Forstena-släkten, och Ulffana, genom sönerna Hans Svensson och Brun Svensson, vilka upptogo mödernevapnet.
Christina Lindormsdotter, vigdes till nunna i Vadstena kloster 1415-01-13, då fadern till klostret skänkte Humla kyrkoby i Redvägs härad samt Torbjörnstorp och Grimstorp i Vartofta härad (allt i Skarab.). Död 1450-03-09 [4].
Vastaus Lars Arp’ille
Valitettavasti en tunne Brynjolf Bagge-nimeä enkä hänen nuorempia sukupolviaan.
Epäilen, että kyseessä on norjalainen sukuhaara, joihin viitataan alla- mainituissa selostuksissa:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Boo_nr_122
http://www.hembygd.se/boo/files/2013/03/Jacob-Bagge-af-Boo.pdf
Kiitos positiivisesta kiinnostuksesta erittäin laajaan Bagge-sukututkimukseen.
Oiva Bagge
KIITOKSET OIVA BAGGE todella mielenkiintoisesta tutkimustarinasta! Tämä vei mennessään. Sain juuri itse selville, että äitini äiti Wilhelmiina Leskinen oli Juvan Matti Leskisen jälkipolvia. Samoin selvisi yhteys Pistolekorsiin.
Toivottavasti tehdystä tutkimuksesta joku pystyisi tekemään kirjan, josta oikeammat tiedot tulisi esille.
Tervehtien Lohjalta Irma Vahvaselkä
I Matti Leskinen, s. n. 1480 Juva
II Jöns Matinpoika Leskinen, s. n. 1520 Juva Koikkala, k. 1584 Tavisalmi Juankoski
III Juho Jönsinpoika Leskinen,s. n. 1548 Tavisalmen pitäjä Käärmelahti,
k. 1611 Kuopion pitäjä Käärmenlahti
IV Juho Juhonpoika Leskinen, s. n. 1582 Juva Leskelä
> Juhon veli Olli >poikansa Yrjö >PISTOLEKORS
V Johan Juhonpoika Leskinen, s. n. 1610 Juva Leskelä
VI Matti Johaninpoika Leskinen, s. n. 1650 Juva
VII Risto Matinpoika Leskinen, s. n. 1675 Juva
VIII Matti Ristonpoika Leskinen, s. 1698 Juva, Puoliso: Marketta Vesterinen
IX Pekka Matinpoika Leskinen, s. 09.04.1734 Juva, Puoliso: Kristiina Snäll, s. n. 1730
X Pekka Pekanpoika Leskinen, Petter Leskin, s. 24.09.1761 Juva
k. 28.01.1819 Mikkeli Harjunmaa, Muutti Juvalta Mikkeliin 27.10.1787
Puoliso: Elin Håckain, Hokkanen/Helena Hannuntytär Hokkanen
XI Tuomas Pekanpoika Leskinen, Thomas Leskin, s.16.01.1796/97
XII David Thomasson Taavetti Tuomaanpoika Leskinen
s. 14.06.1843 (Lastenkirjat 1870, s. 83, Mikkeli Rauhajärvi (Mikkelin pitäjän kastekirja)
1. Puoliso: Eeva Eva Kaisa Caisa Erkintytär Ericintytär Kuva (Kuuva, Kuwa)
XIII Wilhelmiina (Vilhelmiina) Taavetintytär Leskinen, Häkkinen
Vastaus IRMVAHV:lle.
Kiitos positiivisestä yhteydenotosta.
Juvasta eronneen Sulkavan pitäjän syntyvaiheet ovat epäselvät. Minun käsitykseni mukaan säätyläiset vaikuttivat näihin pitäjien (Rantasalmi, Juva ja Sulkava, mahdollisesti myös Joroinen) asioihin henkilökohtaisten syiden takia.
Juvaan on kuulunut mm. Sulkavan kirkonkirjoihin merkitty Erickala (Eerikkälä)
http://hiski.genealogia.fi/hiski/74f8qk?fi+0511+kaikki
Kirjoita hakuun sukunimeksi Leskinen ja paikannimeksi Erickala.
Erickala oli Hans Baggen rälssitila. Tyttären perittyä Erickalan, tila siirtyi Pistolekors-suvulle. Tilalla asui myös Leskisiä aina vuoteen 1740 asti. Todennäköisesti näihin aikoihin tai hieman myöhemmin syntyivät Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan pitäjien keskenäiset rajalinjat.
Minun mielestäni Leskiset muuttivat Rantasalmen puolelle Tuusmäen kylän Remekselään (N:o 32). Rantasalmen rippikirja 1761- 1772 osoittaa, että Pistolekors-, ja vävy Nykopp-suvun jäseniä oli muuttanut sinne. Nykopp muutti maatilajärjestelyjen takia Rantasalmen Ilohoviin ja toinen vävy Wattolin muutti maatilajärjestelyjen takia rälssi-Lankilasta pienennettyyn rustholli-Lankilaan.Tämä Remekselän tila oli ollut nähtävästi se, jonka toinen puolisko, Kolkontaipal N:o 1, liitettiin Haapaniemen hevossiittolan (myöhemmin kadettikoulun alue) maihin.
En ole perehtynyt enempää Leskisten toimintaan, mutta toivon Sinun saavan tästä selostuksestani lisää pontta mielenkiintoisten asioiden selvittämiseksi.
Oiva Bagge
Jukka Illman
13.06.16, 16:17
Kiitos Oiva! Oli kiva lukea Hedda Juutilaisen ja hänen kahden Bagge puolisonsa vaiheista!
Olen omaa sukuani Juutilainen,jonka alkujuuret Rantasalmella.
Terveisin Arja
Paljon kiitoksia Oiva Bagge!
Tässä on nyt uuseläkeläiselle sukuselvityshaastetta kerrakseen!
Äitini joutui v 1917 täysorvoksi eikä koskaan puhunut sukujuuristaan ja osasi taitavasti kääntää elämän kovuuden huumorilla edukseen. Ja nyt minua kiehtoo kirjoittaa tästä pienestä "huutolaistytöstä" sukutarinaa. Jokainen ihminen kun on sen arvoinen. Hyvää kesän jatkoa!
Ramfrid äiti
ja hänen poikansa
Nocke Bagge, af Nockarp
Birthdate: cirka 1290
Death: Died in Stensjön, Agunnaryd, Småland, Sverige
vaimo Ramfrid Petersdotter
Syntynyt: 1300
Kuollut 1348 (48)
Hjälmaryd, Ljungby, Småland, Sverige
Ramfrids far kan ha hetat Peter. Ägde kvarnströmmen Yttervägafors i Ljungby.
Ramfrid Känd genom ett brev från 1488, refererat i Sunnerbo häradds dombok 1632 (Janzon 2003)
heidän poikansa:
Vanhin tunnettu eli 1. sukupolvi:
# 6615 > Abjörn Jönsson (Bagge) (syntynyt 1318).
Väpnare. Lapsia 1.
Gift 1344 med N.N. Lindormsdotter.
Olen törmännyt sukupuissa kyseisiin esivanhempiin mahtaako pitää paikkaansa ?
Erittäin paljon kiitoksia sukupuusi julkaisusta.
T. A. Bagge
https://www.geni.com/family-tree/index/6000000004698727022
Ramfrid äiti
ja hänen poikansa
Nocke Bagge, af Nockarp
Birthdate: cirka 1290
Death: Died in Stensjön, Agunnaryd, Småland, Sverige
vaimo Ramfrid Petersdotter
Syntynyt: 1300
Kuollut 1348 (48)
Hjälmaryd, Ljungby, Småland, Sverige
Ramfrids far kan ha hetat Peter. Ägde kvarnströmmen Yttervägafors i Ljungby.
Ramfrid Känd genom ett brev från 1488, refererat i Sunnerbo häradds dombok 1632 (Janzon 2003)
heidän poikansa:
Vanhin tunnettu eli 1. sukupolvi:
# 6615 > Abjörn Jönsson (Bagge) (syntynyt 1318).
Väpnare. Lapsia 1.
Gift 1344 med N.N. Lindormsdotter.
Olen törmännyt sukupuissa kyseisiin esivanhempiin mahtaako pitää paikkaansa ?
Erittäin paljon kiitoksia sukupuusi julkaisusta.
T. A. Bagge
https://www.geni.com/family-tree/index/6000000004698727022
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/42800.html?1382390315
http://www.tonnquist.se/_text_/6-frls/64-1_abjorn-nock.pdf
E Juhani Tenhunen
21.07.16, 11:45
Vastaus IRMVAHV:lle.
Kiitos positiivisestä yhteydenotosta.
Juvasta eronneen Sulkavan pitäjän syntyvaiheet ovat epäselvät. Minun käsitykseni mukaan säätyläiset vaikuttivat näihin pitäjien (Rantasalmi, Juva ja Sulkava, mahdollisesti myös Joroinen) asioihin henkilökohtaisten syiden takia.
Juvaan on kuulunut mm. Sulkavan kirkonkirjoihin merkitty Erickala (Eerikkälä)
http://hiski.genealogia.fi/hiski/74f8qk?fi+0511+kaikki
Kirjoita hakuun sukunimeksi Leskinen ja paikannimeksi Erickala.
Erickala oli Hans Baggen rälssitila. Tyttären perittyä Erickalan, tila siirtyi Pistolekors-suvulle. Tilalla asui myös Leskisiä aina vuoteen 1740 asti. Todennäköisesti näihin aikoihin tai hieman myöhemmin syntyivät Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan pitäjien keskenäiset rajalinjat.
Minun mielestäni Leskiset muuttivat Rantasalmen puolelle Tuusmäen kylän Remekselään (N:o 32). Rantasalmen rippikirja 1761- 1772 osoittaa, että Pistolekors-, ja vävy Nykopp-suvun jäseniä oli muuttanut sinne. Nykopp muutti maatilajärjestelyjen takia Rantasalmen Ilohoviin ja toinen vävy Wattolin muutti maatilajärjestelyjen takia rälssi-Lankilasta pienennettyyn rustholli-Lankilaan.Tämä Remekselän tila oli ollut nähtävästi se, jonka toinen puolisko, Kolkontaipal N:o 1, liitettiin Haapaniemen hevossiittolan (myöhemmin kadettikoulun alue) maihin.
En ole perehtynyt enempää Leskisten toimintaan, mutta toivon Sinun saavan tästä selostuksestani lisää pontta mielenkiintoisten asioiden selvittämiseksi.
Pistolekors -suvulle kuului rälssinä myös kolme Kiuruveden Remekselän Remeksisten tilaa. Remeksiset (nyk Remes) olivat Tuusmäeltä tullutta sukua.
E. Juhani Tenhunen
Vastaus E Juhani Tenhuselle.
Kiitos osallistumisesta keskusteluun.
Palaan myöhemmin muihin esittämiisi vinkkeihin, mutta nyt heti annan Sulkavan kirkonkirjojen sivun, jonka perusteella päästään Nils Nykopp'in ja hänen vamonsa Anna Pistolekors'in mukana Erickala'sta Tuusmäen Remekselään.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sulkava/rippikirja_1756-1764_tk1238/24.htm
Kysymys SukuForumin jäsen T.A.Baggelle.
Voidakseni löytää Sinut sukuluettelostani kysyn Sinulta paljastatta enempää henkilötietoja, liittyikö Sinun työelämääsi rajavalvonta?
Vastaukseksi riittää Kyllä tai Ei.
Ei liity rajavalvonta .
T. Ari Bagge
Terve Ari.
Kiitos ilmoituksesta. Minulla on hallussani Tuusmäen sukiuhaara täydellisenä.
Oiva
Tervehdys teille kaikille. Osaisiko joku Baggeista tietävä sanoa, ovatko Pohjanmaan Bagget kenties samaa sukujuurta kuin Itä-Suomen? Minulla on sukupuussani Kruunupyyn Baggeja.
Vastaus PaulinaG:lle.
Kysymyksesi on hyvin tärkeä sukututkimukseeni nähden. Asiaa on tutkittu hyvin laajasti. Vasabladetin toimittaja Marita Bagge lähetti jo vuosia sitten suuren määrän tutkittua Pohjanmaan Bagge-tietoa. Laajasta tutkimuksesta huolimatta ei löytynyt mitään yhteyttä siihen Bagge-sukuhaaraan, jota minä olen tutkinut.
En pysty mitenkään neuvomaan tai edes olettamaan, mistä Pohjanmaan Bagget ovat alunperin kotoisin.
Olen pahoillani, että en pysty vastaamaan kysymykseesi.
Oiva Bagge / Savonlinna
Kiitos kuitenkin, kun vastasit. Olisipa mielenkiintoista perehtyä tuohon Pohjanmaan Bagge-tietouteen, jos sitä jossain saatavilla on. Hyvää kesää sinulle.
Tervehdys teille kaikille. Osaisiko joku Baggeista tietävä sanoa, ovatko Pohjanmaan Bagget kenties samaa sukujuurta kuin Itä-Suomen? Minulla on sukupuussani Kruunupyyn Baggeja.
Kronobyn Baggeja
http://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=324431.KA&amnimeke=Kronoby+f%C3%B6rsamling
Pistä Bagge hakusanaksi.
inkeriteir
24.08.16, 13:53
Kiitos Oiva Bagelle äitimme suvun tiedoista! Yritimme n. vuosi sitten ottaa yhteyttä facebookin kautta, kun emme tienneet tästä Suku Forumista. Pääsimme omassa tutkimuksessamme Anders Johansson Baggeen. Emme löytäneet hänestä synnyintietoa, eikä ihme, sillä etsimme sitä Rantasalmelta, emmekä varmaan olisi älynneet etsiä Viipurin pitäjästä. Äitimme sukulinja menee Tuusmäkeen, Tuusmäki nro 2.
Kiitos tiedoista!
Amanda (o.s. Bagge) lapset ja lapsenlapset
Ahlaisisten Öfwerby:ssa asui sotilas Jakob Bagge s. n. 1676 k.15.12.1742, vaimo Elin Jacobsdr ja poika Elias Jakobsson s. 6.4.1722, k.11.11.1746. Vaimo Maria Jonasdr s.24.11.1726 k.23.2.1810.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5511223
Jaakoppia, Elinia eikä Mariaa tunnu löytyvän Porin seudulta?
Porissa on vaikuttanut Jaacob Bagge nimisiä herroja useitakin, mutta kukaan ei tainnut olla pelkkä sotilas?
Vaimon tietoja ei ole löytynyt kuin kerran em. rippikirjassa. Tällä perusteella saattaa olla kotoisin kauempaakin.
Elias on mainittu koululaisena. Hän kuoli aika nuorena 24v.
Vaimo Maria avioutui vielä kaksi kertaa.
Vastaus Jokkel’ille
Kiitokset palautteesta ja kysymyksestäsi.
"Ahlaisisten Öfwerby:ssa asui sotilas Jakob Bagge s. n. 1676 k.15.12.1742, vaimo Elin Jacobsdr ja poika Elias Jakobsson s. 6.4.1722, k.11.11.1746. Vaimo Maria Jonasdr s.24.11.1726 k.23.2.1810".
Tarkan seulonnan jälkeenkään ei löytynyt mitään sukuyhteyttä kyseessäolevaan Jacob Baggeen.
Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin, Oravaisten, Kokkolan, Alavetelin ym. ruotsinkielisten pitäjien alueella on vaikuttanut (nähtävästi Pohjanlahden länsipuolelta tullut) erillinen Bagge-sukuhaara.
En löytänyt tutkimaani Bagge av Berga-sukuun liittyvää yhteyttä.
Minulla oli käytössä Vasa Släkt- och Bygdeforskare rf:n keräämät sukutiedot, vanhimmar 1700-luvulta lähtien. Näiden eri Bagge-sukuhaarojen yhteyttä ei siis myöskään löytynyt.
Näin voidaan melkoisella varmuudella erottaa Pohjanmaan Bagget aivan eri sukuhaaraksi kuin se, jonka pohjana on https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Kysymyksesi aiheutti kuitenkin selvittämisen aiheen:
Kuka oli ko. Jacob Bagge, joka oli merkitty entisen Ulvilan suur-pitäjän (mukaan luettuna Ahlainen) asukkaaksi eli samoille seuduin, jossa Bagge av Berga-sukuhaarasta oli paljon tietoja?
Seulonnan tulos:
Aloitetaan Suomeen tulleiden poikien isästä nuoerempiin sukupolviin päin:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=2
> Bagge 20 sukupolvea > 1.sivu > 6.sukupolvi
#6428 Halsten Månsson Bagge av Berga, (Nr 118) krigsöverste
s. 1478 Hult, Eksjö, Jönköping
k, 2.2.1558 Kronoberg
vaimo #6427 Catharina Andersdotter Slatte (Nr 97)
s. 1502 Högsby, Yxneberga
k. 1573 Kalmar
Heillä oli 7 lasta, joille kaikille Juhan-herttua (kuningas Johan III) antoi ankarat tuomiot.
Heidän kaikki omaisuutensa tuomittiin kruunulle ja mm. Berga-tila siirtyi vieraalle suvulle.
Tämän jälkeen perheen pojat eivät olisi voineet käyttää enää sukunimeen liittyvää Berga-viitettä. (Ruotsalaiset sukututkijat ovat kuitenkin käyttäneet)
3 poikaa, Anders, Måns ja Peder, siirtyivät Suomeen, tyttäret menivät naimisiin Ruotsissa ja pojista Bröms kuoli Kalmarissa ja Bengt mestattiin Tukholmaasa.
edellämainitun poika # 6426 Bengt Halstensson Bagge av Berga, (Nr 118), Amiral
s.1510 jälkeen
k. huhtikuussa 1577, mestattu (halshuggad)
vaimo # 336 Margareta Germundsdotter Somme
s. 1530 Kalmar
k. 1602
vihitty 13.3.1557 Stockholm slot
3 lasta
edellämainitun poika # 6383 Erik Bengtsson Bagge av Berga, eversti, Kokemäen kuninkartanon hevossiittolan hoitaja, Henrik Klasson Flemingin appi.
s, ennen 1577 Berga, Kronoberg
k.
vaimo # 6684 Poletta von Zijelen
s. Neuendorf , Saksa, Schleswig-Holstein
k.
5 lasta
edellämainitun poika # 6692 Bengt Eriksson Bagge av Berga, Eversti, Vice guvernör över Preussen. Omistuksia mm. Baggegård i Karis Finland, Solberg-säteri i Värmland. Sai vaimoltaan huomenlahjana (morgongåfva) Ryningsholmin säterin (Jönköpings län)
.
s. 10.1.1594
k. 1.4.1660
vaimo # 6693 Elsa Pedersdotter Ryning (Nr 15)
s.
k. 11.3.1656 haudattu Riddarholmskyrkan i Stockholm
5 lasta
edellä mainitun poika #7075 Erik Bengtsson Bagge av Berga
s. 1.7.1627
k. 22.4.1692 Tåby (Östergotland)
Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1604-1650, sivu 15: Ulvilan käräjillä 1639 ratkaistaessa #5710 Hans Månsson Baggen tyttären, #6332 Katarina Hansdotter Baggen omistaman Katilan Uotilan tilan kohtaloa, Erik Bengtsson Bagge kertoi vävylleen Henrik Klasson Flemingille ehdotuksen muuttamisesta Helsinkiin tyttärensä Walborgin kanssa.
Mikäli pöytäkirja pitää paikkansa, niin se varmistanee, että
Erik Bengtsson Bagge oli Henrik Klasson Flemingin appiukko,
eli Henrik Klasson Flemingin viimeisimmän vaimon, Valborg Eriksdotter Baggen, isä.
Epäselväksi jäi kuitenkin miten ehtoollisuusmajassa on kuitenkin alla mainitut nimet?
Tåby kyrkans silverskatt består bl.a. av en nattvardskalk från 1667, en oblatask med texten "I.H.S. Erich Bagge, Maria Fleming Anno 1688 (IHS= Iesus Hominum Salvator (Jeesus ihmisten vapahtaja), kristillinen symboli),
Flemingin sukutauluissa esiintyy toistuvasti väite, että Erik Baggen vaimo olisi ollut Maria Elisabet Fleming.
Minun mielestäni tämä mahdollinen virhe aiheuttaa laajat lisätarkistukset.
Toivon, että joku SukuForumin lukija ottaisi kantaa tähän pulmaan.
Keskeytän jatkotutkimukseni, kunnes löytyy varmasti oikeaa tietoa.
Oiva Bagge
Erik (översiktstab3, son av Bengt, tab13), till Berga, Lagnö och Ryningsholm samt Mem i Tåby socken Östergötlands län. Född 1627-07-01 (1631-07-31) på Berga. Student i Uppsala17 1643-01-14. Kapten vid Jönköpings regemente 165618. Major. Kallas överste 1683-12-18. Död 1692-04-22 på Mem och begraven i Tåby kyrka, där hans vapen uppsattes. Gift 1658-10-21 i Stockholm med Maria Elisabet Fleming, född 1638-08-01 på Lehtis gård i Virmo socken i Finland, död 1680-06-22 på Mem, dotter av viceamiralen och landshövdingen Henrik Claesson Fleming, och hans 2:a fru Sigrid Jostsdotter Kurtzel till Riseberga, som i vapnet förde ett vildsvin med tre pilar i ryggen.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
2. Maria Elisabet, född 1638-08-01 på Lehtis, död 1680-06-22 Mem. Gift 1658-10-21 i Stockholm, då hon fick till morgongåva Ryningsholm i Höreda socken, Jönköpings län, med översten Erik Bagge af Berga, född 1627, död 1692.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4#TAB_23
http://runeberg.org/hgsl/5/0084.html
https://books.google.fi/books?id=t1tfAAAAcAAJ&pg=PA80&lpg=PA80&dq=Erik+Bagge+af+Berga&source=bl&ots=n0fFs2dJIi&sig=ebUn-33QOqp6euXEB5B0kPBf064&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjjoN3B_bvRAhWhIJoKHUKCAj44HhDoAQgwMAM#v =onepage&q=Erik%20Bagge%20af%20Berga&f=false
Under en period fram till 1652 ägdes Horseryd av Bengt Bagge av Berga (1594 (troligare 1590)-1660. Han var son till Erik Bagge av Berga, och dennes polska hustru Poletta von Zijlen. Poletta blev besoven av Johan Larsson Sparre år 1585 (barn fött 1585/1586), sedermera 1586 blev hon bortgift med lågfrälsemannen, hovjunkern, Erik Bengtsson [Bagge af Berga]. Polettas släkt ville ej ingå någon förlikning med Johan Larsson Sparre utan hotade att stå honom efter livet, varför han den 14 mars 1586 fick konung Johan III:s skyddsbrev emot dem. Sparre var vid den tidpunkten förlovad med dottern till den mäktige Per Brahe d.ä. (Anbytarforum). Efter Erik Bagges död hade Poletta ett förhållande med Ulf Persson Halvhjort av Flishult, så hon måste långt upp i åren varit eftertraktad.
Både Sparre och Erik Bagges far Bengt Bagge blev avrättade för brott mot kungen. Det var bistra tider.
Bengt Bagge av Berga (1594-1660), blev landshövding i Jönköpings och Kronobergs län.
http://www.nashultshembygd.se/torp-och-gardar/agare-till-garden-horseryd-nashults-socken/
Kiitän kiinnostuksesta minun sukututkimustani kohtaan.
Allaolevien Google hakujen perusteella uskallan epäillä, että Flemingien sukutauluissa mainittu Maria Elisabet Fleming ei ole ollut Erik Bengtsson Baggen vaimo.
Anu Lahtinen, HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA, päätoimittaja 1.1.2016 alkaen (anu.lahtinen*utu.fi) kertoo Google-hausta löytyneessä Suuntaviivoja artikkelissa
https://anualh.wordpress.com/2012/02/24/klaus-fleming-twittaa/
muun muassa:
”Eräs seikka, jonka olen pistänyt merkille, on, että Klaus Flemingin elämänvaiheet kerrotaan aika lailla sen ihanteellisen elinkaaren mukaan, jonka kreivi Per Brahe hahmotteli ajan nuorille kirjoittamassaan ohjekirjassa Oeconomia. Lapsuudesta ei ole mainintoja ollenkaan, vaan Klaus Fleming ujuttaa itsensä kronikkaan opiskelijana, joka selvästi lähtee ulkomaille opintomatkalle hiomaan koulutustaan ja asiantuntemustaan…..
…..Kotiinpaluun jälkeen Klaus Fleming seurasi Per Brahen ohjeistamaa urapolkua:
ulkomailla opiskelun jälkeen oli hyvä palvella hovissa hallitsijaa jonkin aikaa, sillä hovi oli hyvä ponnahduslauta tärkeisiin hallintovirkoihin tai sotatehtäviin. Ja kun hyvät työtehtävät alkoivat häämöttää, oli aika perustaa perhe ja varustella mukava kartano omaan käyttöön”
Minä olen myös huomannut tämän ristiriitaiset Fleming-asiat tutkiessani omaa sukuhaaraani. Ehkä Flemingin suvun omat, ihanteelliseksi tehdyt luettelot ovat pudottaneet tai muuttaneet Bagge-suvun pois listoilta?
Epäselväksi on jäänyt muun muassa väite:
Mem-Säteriet gick därefter i arv genom Esbjörn Lilliehöks dotter Ebba, som gifte sig med Jost Kurtzel.
Deras dotter Sigrid gifte sig i sin tur med Hindrik Fleming
“Hindric Fleming ägde Mem-säteriet fram till Flemings död 1650”
Seuraavista otteista havaitaan, että vielä niin myöhään kuin 1874 ei Mem-säterin yhteydessä mainita ollenkaan Fleming-sukua, mutta kuitenkin
Erik Bengtson Bagge, född 1536 af Berga, Kronoberg, vaimosta ei ole mainintaa.
Lisäselvitys:
26.11.1874 Hufvudstadsbladet nro 275 sivu 3
Det är herresätet Mem och tillhör grefve Salsa ?. Ja, det har ett fördeles wackert och drömmande; ljod åter den fremmandes röst; godset tillhörde forden Baggeslägten. Det berättas, att då Sigismund ankom till Mem, skall dåvarande egaren, Erik Bagge låtit i en källare nedgräfwa 12 apostlabilder af silver. Dessa såtallande Mems apostlar, hafwa emellertid allrig kunnat tillrättaskaffas.
Slottet Mem har anor från medeltiden, konung Johan III skänkte sedan godset "till evärderlig tid" till Esbjörn Lilliehöök 3 november 1572 och i samband därmed fick Mem troligen säteristatus.
Under senare delen av 1600-talet omfattade säteriet med underliggande hemman nära 23 mantal och Stensvad benämndes då ladugård under Mem och åtnjöt säterifrihet d.v.s. skattefrihet. Vid reduktionen 1683 var Eric Bagge tvungen att överlämna flera hemman till kronan, "men för sina stora underhållanden, som på Mems slott och gård använt är" får behålla detta. När Eric Bagge dör 1692 begravs han i Tåby kyrka och hans begravningsvapen finns uppsatt i kyrkan på södra långsidan. Sonen Eric Bagge den yngre ärver egendomen, men när han dör i slaget vid Warchau år 1705, fortsätter änkan Hebba Christina Welling att driva säteriet. Hon löser ut de övriga arvingarna i dödsboet och tillsammans med sin son Eric Jacob Bagge äger och brukar hon egendomen.
Jacob Bagge tog under sin tid på slottet hem bland annat 12 silverapostlar i krigsbyte från ett kloster nära Krakow I Polen. Efter hans död grävde sonen Erik Bagge ner silverapostlarna på en hemlig plats, efter hot från kung Sigismund att bytet skulle beslagtas. Erik Bagge bebodde slottet fram till han stupade vid Stegeborg, där en strid utbröt mellan kung Sigismunds skepp och svenskarna. Ännu har ingen hittat silverapostlarna. Varje gång slottet bytt ägare, har det stått i kontraktet hur bilderna, om de hittats, ska fördelas inom de familjer som ägt slottet sedan 1598.
Edellä olevan, ristiriitaisen tiedon takia, en kykene tutkimaan kaikkia niitä Bagge av Berga Nr 118:n sukupolvia, jotka olivat Juhana-herttuan tuomioiden jälkeen muuttaneet Suomeen. Eniten on saatavissa tarkempaa tietoa Peder (Pietari) Halstensson Baggesta, jonka tiedetääån perustaneen Oulun linnan vuonna 1590.
Måns Halstensson Bagge av Berga’n jälkeinen sukuhaara aina nykypäiviin asti on selvitetty kokonaan (Bagge 20 sukupolvea).
Oiva Bagge.
Jonas (son av Olof Stare, adlad Starenflycht, Tab. 1). Volontär vid livgardet 1679. Fänrik vid Kalmar regemente 1680-09-22. Löjtnant därst. 1684-03-05. Kapten 1703-10-31. Avsked 1706-05-02. Majors karaktär. Levde 1725. Gift 1692-02-02 med Maria Elisabet Bagge af Berga i hennes 2:a gifte (gift 1:o 1691-01-29 Mern, med majoren Jöns Silfverbrand, nr 508, i hans 2:a gifte, död 1691), död 1710 Näs och begraven s. å. 19/7, dotter av översten Erik Bagge af Berga, och Maria Elisabet Fleming.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Starenflycht_nr_771#TAB_3
http://runeberg.org/anrep/4/0134.html
Jöns, (son av Jöns Eriksson, adlad Silfwerbrand, tab 1), född 1625. Kom i tjänst 1650 och var 1651 adelsbuss vid drottning Christinas livgarde. Fänrik vid Södermanlands regemente 1655-03-28. Löjtnant därst. 1657-07-04. Löjtnant vid bergsregementet 1658-10-00. Bevistade danska kriget s. å. Reformerad kapten 1659. Uppförd i rullorna bland reformerade officerare vid Södermanlands regemente 1666. Anhöll 1671 hos krigskollegium om ett ledigt kompani vid regementet, men utan framgång. Flyttade till Småland 1672 och anhöll 1675 att vid uppstående majorsvakans på något smålandsregemente bliva benådad därmed, vilket han även synes blivit, men omnämnes ännu 1679 som reformerad kapten vid Södermanlands regemente. Död 1691 och begraven 1693-10-01 på samma gång som fadern i Kråkshults kyrka Jönköpings län 'I arvföreningen efter hans första fru den 2 nov. 1682 nämnes han såsom äldste sonen av den förste Jöns Silfwerbrand, och i samma handling upptagas hans då levande barn i nedanstående ordning.'. Gift 1:o Sörby med Christina Hufvudfelt, död 1682, dotter av majoren vid Södermanlands regemente Nils Persson Hufvud, adlad Hufvudfelt 1651-04-24, men ej introd., och Anna Silfverbielke. Gift 2:o 1691-01-29 Mem med Maria Elisabet Bagge af Berga i hennes 1:a gifte (gift 2:o 1692-02-02 med majoren Jonas Starenflycht), död 1710 Näs och begraven s. å. 19/7, dotter av översten Erik Bagge af Berga, och Maria Elisabet Fleming.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Silfwerbrand_nr_508#TAB_4
http://iloapp.fyrberg.se/data/_gallery/public/9/141086227775569300_resized.jpgRedan 1289 nämns ett gods "Meoijm" i Östergötland och det är troligt att detta avsågs med nuvarande Mem. Klart skriftligt bevis finns i ett pergamentsbrev i Riksarkivet där år 1362 det skrivs som "Maem". Den förste kände ägaren till Mem var konung Erik Magnusson , som 1350 överlämnade gården till biskop Nils i Linköping. Erik Magnusson var son till Magnus Eriksson. 1362 sålde Erik Magnusson gården till riddaren Nils Turesson. Under 1400-talets början tillhörde egendomen släkten Grip, för att vid 1400-talets slut ägas av Sten Sture dä. I början av 1500-talet indrogs den till kronan av Gustav I. Hans son konung Johan III skänkte sedan godset "till evärderlig tid" till Esbjörn Pedersson Lilliehök och i samband därmed fick Mem troligen säteristatus.
Säteristatusen innebar att det skulle vara ett föredöme för traktens bönder och att byggnaderna och åkrarna skulle vara av högsta klass. En förutsättning för säteristatusen var att ägaren tillhörde frälseståndet och beviljades på dessa villkor skattefrihet till kronan. Säteriet gick därefter i arv genom Esbjörn Lilliehöks dotter Ebba, som gifte sig med Jost Kurtzel. Deras dotter Sigrid gifte sig i sin tur med Hindric Fleming, som ägde säteriet fram till Flemings död 1650. Hindric Fleming köpte 1645 sex hemman i Tåby socken, nämligen ett i Fristad, två i Skjorstad, två i Tåby och ett i Stensvad och ytterligare hemman i närliggande socknar. Efter Hindric Flemings död svarade hans änka Sigrid Kurtzel för säteriet tills det överläts till hennes svärson Eric Bagge, som gifte sig med Maria Elisabet Fleming.
Under senare delen av 1600-talet omfattade säteriet med underliggande hemman nära 23 mantal och Stensvad benämndes då ladugård under Mem och åtnjöt säterifrihet d v s skattefrihet. Vid reduktionen 1683 var Eric Bagge tvungen att överlämna flera hemman till kronan, "men för sina stora underhållanden, som på Mems slott och gård använt är" får behålla detta. När Eric Bagge dör 1692 begravs han i Tåby kyrka och hans begravningsvapen finns uppsatt i kyrkan på södra långsidan. Sonen Eric Bagge den yngre ärver egendomen, men när han dör i slaget vid Warchau år 1705, fortsätter änkan Hebba Christina Welling att driva säteriet. Hon löser ut de övriga arvingarna i dödsboet och tillsammans med sin son Eric Jacob Bagge äger och brukar hon egendomen.
http://fyrberg.se/taby/mems_sateri.htm
Vastaus Timo W:lle
Olen tutkinut sukuani jo 1980-luvulta lähtien. Valtionarkistossa sain ohjeen, että tarkistaisin jokaisen löytämäni tiedon. Tämän johdosta olen hyvin skeptinen vanhan tiedon hyväksymisessä.
Tietoja tarkistaessani jouduin ns. oravanpyörään, aina tuli eteen samat historian kirjoista löytämäni vääräksi havaitsemani tiedot.
SukuForum’in keskustelussa Bagge 20 sukupolvea, olen kertonut viesti # 11, viesti #14 ja
viesti # 16:n yhteydessä, miten tunnetut historian professorit ovat kopioineet eri Historia-kirjoihinsa toinen toistensa virheellisiä päätelmiä.
Tämä toisto esiintyy Bagge- ja Pistolekors-sukujen kohdalla erityisesti Savonlinnan seudun pitäjien Historia-kirjoissa.
Bagge-sukua koskevien väärien tietojen korjaaminen onnistui vasta sen jälkeen kun olin löytänyt Kalmarin läänin Vadstenan kirkon luostarista hautapaadet, joihin oli kaiverrettu tietoja eräistä sukumme vainajista.
Tällainen saman asian toisto esiintyy myös Fleming-sukua koskevien tietojen kohdalla.
Jokainen lähettämäsi hakuosoite tai vinkki johtaa aina samaan, jonka mukaan Erik Baggen vaimo olisi ollut Maria Elisabet Fleming. Toinen arveluttava asia on etunimien yhtäläisyys:
Jompikumpi etunimi on väärin, Maria Elisabet Bagge tai Maria Elisabet Fleming.
Oiva Bagge
jorma oksanen
19.02.17, 17:27
Hei Oiva
Onko Carpelan väärässä kun Antaa Elsiabet Ekestubbelle tuntemattoman äidin kun sinulla on hänen toinen vaimonsa äitinä.
Voisitko täsmentää Brita Gavelin esivanhempia. Jää epäselväksi kuka Elias on isä.
Catharina Helena von Vegesack isä lienee Eric mutta kuka on Ericin isä. Oletko hypännyt yhden sukupolven yli?
Catharina Helena, levde 1740. Gift 1709-12-19 i Rantasalmi socken med sergeanten vid Savolaks fördubblingsintanteriregemente Johan Peter Bock, som sedan kallade sig Bagge.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Vegesack_nr_679#TAB_14
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12734&pnum=11
https://www.geni.com/people/Johan-Bagge/6000000030642916138?through=6000000030642927233
Elisabet, död 1696 på Kirvelä, Vichtis socken och begraven 1697. Gift med löjtnanten Lorens Bagge.
http://runeberg.org/frfinl/0019.html
jorma oksanen
20.02.17, 10:37
Onko Carpelan väärässä kun kirjassa on Elisabet Ekestubben äiti tuntematon ja Oivan selvityksessä äitinä on toinen vaimo Margareta Lemnia?
Maria Elisabet Fleming puoliso voipi hyvon olla Eric Bagge mutta kuka Bengt on Ericin isä?
Brita Eliasdotter Gavelin isä jäi harmittavasti epäselväksi koska Eliaksia oli kaksi.
Onko Carpelan väärässä kun kirjassa on Elisabet Ekestubben äiti tuntematon ja Oivan selvityksessä äitinä on toinen vaimo Margareta Lemnia?
Maria Elisabet Fleming puoliso voipi hyvon olla Eric Bagge mutta kuka Bengt on Ericin isä?
Brita Eliasdotter Gavelin isä jäi harmittavasti epäselväksi koska Eliaksia oli kaksi.
1. Elisabet, död 1696 på Kirvelä, Vichtis socken och begraven 1697. Gift med löjtnanten Lorens Bagge.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekestubbe_nr_285
http://runeberg.org/frfinl/0102.html
Vastaus Timo W:n 13.1 ja 20.2.2017 tekemiin kysymyksiin lähetetään heti kun laaja tarkistus Bagge- ja Fleming-sukujen suhteista saadaan valmiiksi.
Ennakkotietoa sen verran, että minun käsitykseni mukaan jokaisesta Flemingin sukuluetteloista löytyy toistuva virhe
Oiva Bagge
Vastaus Jorma Oksasen 19.2. ja 20.2.2017 lähettämiin kysymyksiin:
Beata Elisabeth Gavelinin isä oliElias Pedersson Gavelis ja äiti Catharina Nilsdotter (ei löytynyt mahdollista sukunimeä).
Catharina Helena von Vegesack'in isä oli Conrad von Vegesack ja isöisä Baltzar Vegesack.
Lisäselvityksenä voi huomioida, että alkuperäisessä Rantasalmen vihityt-listassa joulukuu 19.1709 on sivun laidassa oleva sukunimi niin epäselvä, että sen voi lukea muodossa Bach tai Bagge.
Joku tutkija on lukenut nimen muodossa Bach ja myöhemmin sukutaulukoissa sukunimeen on liitetty sanat "senare kallede sig Bagge"
Oiva Bagge
Bodniemi37
20.02.17, 14:44
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=12734&pnum=11
Oheisessa liitteessä KA:n digitaaliarkiston hieman selkeämpi versio, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11915138. Savon kahdennusjalkaväen (Morathin pataljoonan) kersantin (Peters.=Petersson=patronyymi?) sukunimi näyttäisi olleen vihittäessä Back, vrt. HisKi/Rantasalmi - vihityt: *19.12.1709 Serg. af Safvol. fördubbl. Inf. Joh: Peters. Back J.fr. Cath: Helena Wegesach.
Savon kahdennusjalkaväen everstiluutnantin (Alexander Morath) komppanian vuoden 1707 kuukausirullasta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054598_00204, ) löytyy sukunimetön furiiri Johan Petterson (liite).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7skgjs?fi+0441+vihityt+314
jorma oksanen
20.02.17, 16:31
Entäs Carpelanin maininta Elisabet Ekestubben nimetön äiti eikä Lemnia?
Vastaus Ritvalle:
Kiitos palautteesta. Ole hyvä ja katso
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/vihityt_1700-1712_uk896/11.htm
Vihittyjen joukosta löytyy varmasti kopioimaton, alkuperäinen merkintä.
Olemme kaikki oikeassa niin kuin sukunimen itse luemme.
Muistelen, että olen kelannut Valtionarkistossa filmirullan uk896 niin monta kertaa, että päätökseksi on jäänyt sukunimi Bagge.
Oiva
Vastaus Jorma Oksaselle
En täysin ymmärtänyt kysymystäsi.
Oheisessa sinettiluettelossa mainitaan Lorenz Baggen vaimoksi Elisabet Ekelöf.
Olen olettanut, että kirjaus on virheellinen.
Lorenz (= Lars, Laurentius jne) Baggen vaimon nimi oli Elisabet Ekestubbe ja hänen äitnsä Margaretha Lemnia.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/aakkosellinen%20nimiluettelo%20sinettikokoelmasta. htm#B
Bagge, Hindrik Larson. Kardragin herra Porvoon pitäjässä, knihtipäällikkö 1606. Hänen leskensä oli Anna Maununtytär Kardragissa 1640. Samaa sukua olivat Henrik Bagge Kardragissa 1671 ja hänen veljen poikansa luntnantti Lorenz Bagge, jonka vaimo oli Elisabet Ekelöf . Lehti 12, 137
Oiva Bagge
jorma oksanen
20.02.17, 19:27
Carpelanin kirjassa sivulla 292 taulun 1 lopussa on Henrik Ekestubben kaksi vaimoa ja ensimmäinen tuntematon on Elisabetin äiti ei Lemnia.
Onko se oikein vai väärin?
jorma oksanen
20.02.17, 19:35
Kiinnostaa sikäli että Elisabetin sisko Brita oli kaksi kertaa naimissa ensin esi-isäni Arvi Tandefeltin kanssa ja sitten vaimoni sukulaisen David Reidin kanssa.
1. Henrik Larsson, adlad Ekestubbe, till Olkkala samt Bollböle säteri, Pargas socken, som han erhöll genom sitt andra gifte. Ryttare vid överste Ekholts regemente 1621. Korpral vid Tavastehus läns kavalleriregemente 1623. Sergeant vid Tavastehus läns kavalleriregemente 1623. Kornett 1625. Löjtnant 1630. Ryttmästare vid Stålhandskes regemente. Adlad 1639-09-06 (introducerad 1642 under nr 285). Major 1644. Avsked på grund av sjuklighet 1644. Föreslagen till assessor i Åbo hovrätt 1646 men blev icke utnämnd. Erhöll stadfästelse på adelskapet 1649-08-23. Kallas 1649-08-30 ryttmästare, fordom major. Kommendant på Åbo slott 1656 till sin död. Bevistade landskapsmötet i Helsingfors 1657. Död 1660 på Olkkala och begraven 1661 i Vichtis kyrka. I sin ansökan om adelskap berättar han, att hans förfäder allt ifrån konung Gustaf I:s tid gjort rusttjänst. Att fyra hans farbröder, vilka stupat för rikets fiender, ridit för de gårdar som tillfallit honom i arv och att han på mödernet var härkommen från ätten Ekelöf, anhållandes att få upptaga ståthållaren Henrik Olofsson Stubbes vapen, en ekestubbe och på hjälmen ett svärd med två eklöv, eftersom han var hans närmaste anförvant på svärdssidan och ingen var övrig som förde samma vapen. Gift 1:o med N. N. Gift 2:o 1634-08-18 med Margareta Lemnius, född 1612. Död 1681-05-00. Dotter av konung Carl IX:s kammarjunkare Stephan Lemnius och hans 2:a fru N. N. Stålarm.
Barn:
1. Lars. Korpral vid Tavastehus läns regemente 1654. Död 1656 i Polen.
1. En son. Ryttmästare vid Wrangels livregemente. Stupade i Polen.
1. Anna, död omkring 1660 och begraven i Lojo kyrka. Gift 1653 med överstelöjtnanten Carl Rennier, adlad Rennerfelt, nr 572, i hans 2:a gifte, död 1696.
1. Brita, död 1695-03-30 och begraven i Sysmä kyrka. Gift 1:o med ryttmästaren Arvid Henriksson, adlad Tandefelt, död 1657. Gift 2:o med löjtnanten David Reeth (nr 598), död 1690.
1. Elisabet, död 1696 på Kirvelä, Vichtis socken och begraven 1697. Gift med löjtnanten Lorens Bagge.
1. Maria, levde 1670 på Nuoramois, Sysmä socken. Gift 1:o med kornetten Henrik Tomasson, adlad Hjortfelt, död 1656. Gift 2:o med ryttmästaren vid finska adelsfanan Arvid Orre.
2. Henrik, född 1641. Ryttmästare. Död 1694. Se Tab. 2
2. Agneta, död 1685. Gift 1681-10-14 (kungligt tillstånd till giftermålet 1682-10-24) med kaptenen vid Tavastehus infanteriregemente, stadsmajoren i Närvä Lars Bertilsson i hans 1:a gifte, född 162(6), död 1704-02-07 i Narva.
2. Catharina, född 1654, död 1695-05-25 och begraven i Idensalmi kyrka. Gift 1678-06-26 på Ivangorod med överstelöjtnanten Johan Meurman, adlad von Meurman, i hans 1:a gifte, född 1654, död 1740.
2. Margareta. Gift med ryttmästaren Jakob Sabelhierta, död 1712.
2. Dorotea, begraven 1725-02-25 i Vichtis kyrka. Hon ägde Kirvelä säteri, Vichtis socken. Gift 1:o 1672 med sin kusin kaptenen Henrik Hästesko-Fortuna, född 1640, död 1681, för vilket giftermål konsistorium i Åbo pålade dem en plikt av 80 daler silvermynt. Gift 2:o omkring 1684 med kornetten vid överste Vellingks regemente Lydert Tostman, som på grund av detta äktenskap fick löfte om adelskap 1686-10-20.
2. Gunilla, levde 1688. Gift med fänriken Nils Huggut, i hans 2:a gifte.
2. Ingeborg, till Åby, Borgå socken. Hon efterlevde mannen. Gift 1680-06-27 i Hollola prästgård med kyrkoherden i Hollola prästgård Johan Andreæ Orræus, död 1688 i Viborg under en resa.
2. Helena, begraven 1674 i Vichtis kyrka
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekestubbe_nr_285
Terho Asikainen
23.02.17, 16:53
Vastaus Ritvalle:
Kiitos palautteesta. Ole hyvä ja katso
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/vihityt_1700-1712_uk896/11.htm
Vihittyjen joukosta löytyy varmasti kopioimaton, alkuperäinen merkintä.
Olemme kaikki oikeassa niin kuin sukunimen itse luemme.
Muistelen, että olen kelannut Valtionarkistossa filmirullan uk896 niin monta kertaa, että päätökseksi on jäänyt sukunimi Bagge.
Oiva
Tervehdys Oiva,
Kyllä nimimuoto Back esiintyy alkuperäislähteissä niin monta kertaa, ettei siitä ole mitään epäselvyyttä. Tähän ilmoitusasiain pöytäkirjaan on kopioitu kauppakirja, jolla Johanin poika Anders ostaa Natusilta heidän tiemassaarelaisen tilansa 21.11.1753 päivätyllä kauppakirjalla. Seppä Anders Back allekirjoittaa itse kauppakirjan tällä nimellä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24215166
Nimen muuttumista Backista Baggeksi voi Andersin osalta seurata muista lähteistä. Ainakin vuosien 1756, 1762, 1767 ja 1770 henkikirjoissa Teemassalo 5:n isännäksi on nimetty ”Anders Back”, mutta saman aikakauden (1761–1772) rippikirjassa tilan isäntänä on ”Anders Bagge”. Vuoden 1775 henkikirjassa nimi on muodossa ”Anders Bagg”.
ystävällisin terveisin Terho
Terho Asikainen
23.02.17, 17:19
LISÄTIETO Bagge-sukututkimukseen. 8.sukupolvi
8. sukupolvi:
# 5710 > Hans Månsson Bagge (noin 1550-14.8.1637)
Tutkittu ja selitetty tavanomaista laajemmin. Alkuperäiset tekstit säilytetty.
Kexholm Slotzhövfwitzman
Kolme avioliittoa, jotka on seikkaperäisesti selitetty tämän sukupolvi-osan lopussa.
Genos 40:ssä on Lars-nimi on luettu täysin väärin alkuperäisestä tekstistä.
Tässä tutkimuksessa nimi on korjattu.
Koska arvostetut tutkijat olivat tehneet virheen, ei sitä kukaan ollut virheeksi epäillyt.
Ramsey: sivu 14: Bagge, Tab I: Lasse Bagge, pitäisi olla Hans Bagge.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland: Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Lasse Bagge, kvartermestare för Nils Olofssons till Meldola fänika, drog till Nöteborg 1583, (viite FS 5505). (Nöteborg = Pähkinälinna = Oreshek = Schusselburg = Schliessenburg) (etunimi Lasse on väärin, pitää olla Hans).
Esität Oiva siis, että Ramsay on tehnyt virheen lukiessaan lähteen FS 5505 Lasseksi, vaikka siinä lukee sinun mielestäsi Hans.
Voudintili 5505 on tässä, ja vaikka Ramsay ei annakaan sivunumeroa, hän näyttää viittaavan ainakin tälle sivulle 31v. Nimi on marginaalissa vähän suttuinen, mutta kun se on ylärivillä uudestaan, siinä on selvästi L, a, kaksois-s ja e. Eli quartermestar Lasse Bagge, kuten Ramsay luki.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3039019
terveisin Terho
Terho Asikainen
23.02.17, 18:02
5703 > HENRIK (Hindrich) HANSSON Bagge, Huovipäällikkö,
Kaarle-herttua oli myöntänyt 30.10.1595 Henrik Hansson Baggelle läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä (nykyinen Pukkilan kunta) Kandele-järven luona. Myöhemmin, virallisten dokumenttien valossa, vuonna 1772 alkuperäinen Kardrag-rälssitila Porvoossa myytiin pois Bagge-suvulta. Todellisuudessa Kardracin myynti tapahtui jo 25.2.1724.
Vaimon nimi ei ole tiedossa. Avioliitto lienee solmittu siihen aikaan kun vaimo ja lapset asuivat Käkisalmen-Viipurin tienoilla tai Narvan seuduilla.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland, Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Henrik Larsson (pitää olla Henrik Hansson) Bagge till Kardrag i Borgå socken, knekthöfvidsman, sivu 14: Förordnad 21.2.1606 "att de knektar han nu hafver i befallning genom natt och dag skynda till Livland".
Seuraavassa sukupolvessa olet johdonmukaisesti sitä mieltä, että kun isä oli mielestäsi Hans, pojan pitää olla Henrik Hansson eikä Henrik Larsson, kuten Ramsay esittää. Ramsay on kuitenkin hänkin puolestaan ihan johdonmukainen: isä oli Lasse, poika Henrik Larsson. Ramsay viittaa Henrikin kohdalla tähän voudintilin kuittiin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2509650
Digikuva on tosin jotenkin vioittunut, ja ainakin itse joudun suurentamaan sitä vähän saadakseni sen kunnolla näkyviin. Joka tapauksessa tässä kuitissa lippuettaan johtanut nihtipäällikkö Henrik kuittaa siis saaneensa rehelliseltä ja ymmärtäväiseltä Måns Jönssonilta 30 taalaria, jalosukuisen everstin antaman maksumääräyksen mukaisesti, minkä Henrik kuittaa saaduksi Viipurissa helmikuun 22. päivänä 1606.
Hän vakuuttaa asian omakätisellä allekirjoituksellaan: "att så vdij sanningh ähr min Egen hondh undher skrijfuin datum Wijborgh den 22 Februarij 1606, Hindrich Larson Bagge”
En ole yhtään tämän enempää käynyt läpi näitä Baggeja koskevia lähteitä, mutta ainakin nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, että Jully Ramsay on lukenut oikein niitä lähteitä, joita hän on itse ilmoittanut lukeneensa.
Jos nihtipäällikkö Henrik olisi todellisuudessa ollut Hansin poika, olisi aika vaikea käsittää, miksi hän tässä allekirjoittaa voudilta saamansa rahat Larsin poikana.
Olet tehnyt todella suuren työn Oiva, ja selvityksesi on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia – mutta jos esität, että Savon Bagget polveutuvat Bagge af Berga -suvusta tällä tavoin, sinun pitää esittää väitteen tueksi alkuperäislähteitä, jotka tätä teoriaa tukevat.
terveisin Terho
Tutkimus epäillystä sukututkimusvirheestä:
Jompikumpi etunimi on väärin, Maria Elisabet Bagge tai Maria Elisabet Fleming?
Hyvin useasti olen löytänyt tunnettujen sukututkijoiden tekemiä virhearviointeja.
Tämän takia, kunnioittaen aikaisempia sukututkijoita, olen laatinut Fleming-/Bagge-suvuista oman hypoteesini.
(Hypoteesi on sanallisesti perusteltu lauselma, joka tuo esiin jonkin tutkimusongelmaan liittyvän väitteen. Hypoteesi on rohkea yleistys. Se on väite, joka on periaatteessa helppo kumota. Hyvän hypoteesin esittäminen sen sijaan on vaikeaa.)
Tutkissani mahdollista Fleming- ja Bagge-sukuun liittyvää virhettä, olen käyttänyt hyväkseni seuraavaa artikkelia: Anu Lahtinen, HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA, päätoimittaja 1.1.2016 alkaen (anu.lahtinen*utu.fi) kertoo (Google-haku) artikkelissa: ”Suuntaviivoja”.
https://anualh.wordpress.com/2012/02/24/klaus-fleming-twittaa/
Flemingin sukutauluissa esiintyy toistuvasti väite, että Erik Baggen vaimo olisi ollut Maria Elisabet Fleming.
Lisätarkastuksissa ilmeni, että Flemingien sukutaulu on todella tältä osin virheellinen.
Jokainen tutkimani internetin hakuosoite tai -vinkki johtaa aina samaan virhepäätelmään.
Uskon siihen mitä Anu Lahtinen on sanonut:
”Eräs seikka, jonka olen pistänyt merkille, on, että Klaus Flemingin elämänvaiheet kerrotaan aika lailla sen ihanteellisen elinkaaren mukaan, jonka kreivi Per Brahe hahmotteli ajan nuorille kirjoittamassaan ohjekirjassa Oeconomia. Lapsuudesta ei ole mainintoja ollenkaan, vaan Klaus Fleming ujuttaa itsensä kronikkaan opiskelijana, joka selvästi lähtee ulkomaille opintomatkalle hiomaan koulutustaan ja asiantuntemustaan…..
…..Kotiinpaluun jälkeen Klaus Fleming seurasi Per Brahen ohjeistamaa urapolkua:
ulkomailla opiskelun jälkeen oli hyvä palvella hovissa hallitsijaa jonkin aikaa, sillä hovi oli hyvä ponnahduslauta tärkeisiin hallintovirkoihin tai sotatehtäviin. Ja kun hyvät työtehtävät alkoivat häämöttää, oli aika perustaa perhe ja varustella mukava kartano omaan käyttöön.”
Toinen virheeseen johtava asia on usean Erik Baggen etunimien yhtäläinen merkintätapa saman ajanjakson aikana, ilman mainintaa petronyymi-nimestä.
Minun sukuhaaraani kuuluvan # 7075 Erik Bengtsson Baggea koskevat tiedot keskittyivät entisen Ulvilan (Kokemäen, Porin) kuninkaankartanon alueelle:
Sen sijaan Fleming-sukua tutkineiden väite Erik (ilman patronyymiä) Baggesta kuuluu niihin päätelmiin, joita en ryhtynyt oikomaan tämän enempää.
Flemingeistä on kirjoitettu mm. seuraavaa:
“Mem-Säteriet gick därefter i arv genom Esbjörn Lilliehöks dotter Ebba, som gifte sig med Jost Kurtzel. Deras dotter Sigrid gifte sig i sin tur med Hindrik Fleming
Hindric Fleming ägde Mem-säteriet fram till Flemings död 1650”
Edellä mainitun, Fleming sukuselvityksen jälkeen, en ole pystynyt luotettavasti seuraamaan Fleming-suvun vaiheita, koska seuraavaan sukupolveen liittyy arvelemani em. virhe nimistä.
Flemingin ja Bagge av Berga-sukuhaarat olivat olleet erillään toisistaan.
Kun # 6428 Halsten Månsson Bagge av Bergan lapset (5 poikaa ja 1 tytär) olivat saaneet ankarat tuomiot hallitsijan (kuningas Sigismund, Johana-herttua, Kaarle-herttua) vastaisesta toiminnasta.
Amiraali # 6426 Bengt Halstensson Bagge av Berga mestattiin Tukholmassa 1577. Bröms Bagge av Berga kuoli Ruotsissa ja 3 muuta Halsten’in poikaa Anders Bagge av Berga, Måns Bagge av Berga ja Peder Bagge av Berga)( siirtyivät Suomeen. Tytär avioitui hoviin kuuluneen miehen kanssa.
Suomesta löytyy runsaasti tietoa Oulun linnan perustajasta Pietari Halstensson Baggesta. Måns Halstensson Baggen tiedot löytyivät Vadstenan luostarin lattiapaasista. Tiedot Anders Baggesta ovat jäänyt vähäisiksi, koska hänen toimiessaan ”laivurina”, merkintä etunimen muodosta vaihteli hyvin paljon.
”Jaakko De la Gardie oli johtanut 1580 -luvulla sotaa Iivana Julmaa vastaan. Kuljetuksiin tarvittiin runsaasti laivoja. Laivoja rakennettiin pysyvimmissä laivatarhoissa sekä tilapäisluonteisimmissa veistämöissä. Lyhyen hiljaiselon jälkeen vuonna 1604 alkoi jälleen voimakas laivanrakennuskausi. Jaakko De la Gardie tarvitsi laivoja sotaväen kuljetuksiin Venäjälle. Myös Puolaa vastaan syttynyt sota lisäsi laivojen tarvetta. Yksinkertaisten sotalotjien rakentamiseen oli perustettava lisää veistämöitä, joita syntyikin Turun ympäristöön. Myöhemmin kysynnän vähetessä laivatarhojen ja veistämöiden toiminta lopetettiin”.
Laivaveistämöitä oli ainakin Ala-Satakunnassa (Nedre Satakunda) seuraavilla paikoilla: Luvia, joka kuului Ulvilan, Koiviston ja Porin kuninkaankartanoon, Uusikirkko, Mynämäen Lehtinen, Rymättylä, Kastelholman linnan ympäristö, Halikon Angelniemi, Tammisaari, Raasepori, Kemiö, Parainen, ja Pohjan pitäjä.
Epäselvää on, tuliko Suomeen muuttaneista Bagge’ista laivojen rakentajia (laivureita) vai raudan valmistajia? Sukunimestä oli irronnut tässä vaiheessa rälssitilan nimi ”Berga”, koska tila oli rangaistuksena tuomittu kruunulle.
Nämä laivojen ja raudan valmistukseen liittyneet taidot olivat siihen aikaan Ruotsin kruunulle erittäin tärkeitä. Saattaa olla, että nykyisen Raaseporin ja Etelä-Satakunnan (Ulvila) ympäristön rautatehtaat ja -masuunit ovat saaneet alkunsa juuri kerrottujen asioiden seurauksena.
Seuraavassa selvitetään sukuketju siltä osin kun se liittyy Ala-Satakunnassa toimineeseen Erik Bengtsson Baggeen ja hänen jälkeläisiinsä:
# 6428 Halsten Månsson Bagge av Berga ja vaimo
# 6427 Catharina Andersdotter Slatte jäivät Ruotsiin, Lapsia: 1 tytär ja 5 poikaa
# 6426 Bengt Halstensson Bagge av Berga mestattiin huhtikuussa 1577 ja vaimo
# 336 Margareta Germundsdotter Somme jäi Ruotsiin. Lapsia: 2 tytärtä ja 1 poika
Heidän poikansa Erik oli
# 6383 Erik Bengtsson Bagge (ei käytetty enää tilan Berga-lisäystä, koska kruunu oli vienyt tuomittujen kaiken omaisuuden). Erik Bengtsson Baggen vaimo oli
# 6684 Poletta von Zielen. Lapsia: 3 tytärtä ja 1 poika
Heidän poikansa oli
# 6692 Bengt Eriksson Bagge ja hänen vaimonsa
# 6693 Elsa Ryning. Lapsia. 3 tytärtä ja 4 poikaa
Heidän poikansa oli
# 7075 Erik Bengtsson Bagge, kapten, överstelöjtnant vid Dalregementet. Uppgives hava varit överstelöjnant vid Dalsregementet på Carl IX:s tid. Major, kallas överste 1683,"stödwachtare i Finland”
eli kruunun hevossiittolan johtaja Porin (Koiviston) kuninkaankartanossa.
Haudattu 22.4.1692 Tåby kyrka
Lähde: Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1504-1650, sivu 15: Erik Bagge kertoi vävylleen Flemingille ehdotuksen muutosta Helsinkiin. Kyseessä oli Klas Klasson Fleming.
Maakirjassa vuonna 1600 (vuosiluku epämääräinen) näkyy Harolassa (Ulvila) erään kuuden äyrin talon haltijana Erich Bagge. Selvitys kertoo: Kiukaisten Harolan talo Uotila oli # 5710 Hans Baggen tyttären # 6332 Katarina Hansdotter ja tämän miehen, nimismies # 6362 Eskil Mattsson’in kuolemien (noin 1638) johdosta jäänyt ilman omistajaa. Tällöin sukulaismies # 7075 Erik Bengtsson Bagge oli kirjannut tilan oman tyttärensä # 6695 Valborg’in nimissä maakirjaan. Myöhemmin Uotila siirtyi Eskil Mattsson’in pojalle # 7007 Matts Escilsson’ille.
# 7075 Erik Bengtsson Baggen vaimo on tuntematon, koska hän ei ollut Maria Elisabet Fleming Lapsia oli todennäköisesti 1 tytär ja 1 poika
Hänen tyttärensä oli
# 6934 Valborg Eriksdotter Bagge, kuollut 17.10.1692. Ei lapsia.
Valborg kuoli kuninkaankartanossa Luvialla (Pori) muutaman kuukauden isänsä kuoleman jälkeen. Isän Erik Bengtsson Baggen hautapaikka on Tåby Ruotsissa.
Puhtaaksikirjoitetun Luvian kirkonkirjan merkintä:
Luvia haudatut 17.10.1692 Ladugård Valborg
alkup - ALKUPKOMM: Fääbaggen (lienee Fru Bagge)
alkup - MAKSUN_AIHE: för Båhrklädet och Ringn:
alkup - MAKSU: -:16
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luvia/kuolleet_1682-1752_jk409/4.htm http://hiski.genealogia.fi/hiski/7p3611
Valborg Eriksdotter Baggen puolison eli Klas Klasson Fleming
jonka isä oli Klas Henriksson Fleming, Amiralitetskapten,
Isoisä puolestaan oli Henrik Henriksson Fleming.
Klas Klasson Fleming ärvde 1698 Ogesta och Herrön efter svärfadern.
Klas Klasson Flemingin 1. aviopuoliso oli ollut Yxkull von, Maria Meijendorff, jonka isä oli Lage Meijendorff von Yxkulla ja äiti Maria Wemstedt.
Tässä 1. avioliitossa oli siis syntynyt poika # 7294 Klas (Claes) Klasson Fleming.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ogesta_g%C3%A5rd
”Mem-säteri på 1630-talet, Därefter tillhörde gården via arv och giften släkternaYxkull, Wernstedt, Duwall, Stålhandske och Fleming.”
# 7075 Erik Bengtsson Baggen omistussuhteista Ruotsissa on seuraava tieto:
Slottet Mem har anor från medeltiden, konung Johan III skänkte sedan godset "till evärderlig tid" till Esbjörn Lilliehöök 3 november 1572 och i samband därmed fick Mem troligen säteristatus.
Under senare delen av 1600-talet omfattade säteriet med underliggande hemman nära 23 mantal och Stensvad benämndes då ladugård under Mem och åtnjöt säterifrihet d.v.s. skattefrihet. Vid reduktionen 1683 var Eric Bagge tvungen att överlämna flera hemman till kronan, "men för sina stora underhållanden, som på Mems slott och gård använt är" får behålla detta. När Eric Bagge dör 22.4.1692 begravs han i Tåby kyrka och hans begravningsvapen finns uppsatt i kyrkan på södra långsidan.
Tässä vaiheessa on syytä kerrata, että # 7295 Klas Flemingin 2.vaimo # 6934 Valborg Eriksdotter Bagge oli kuollut Luvialla kuninkaankartanossa 17.10.1692 eli puoli vuotta myöhemmin kuin hänen isänsä, joka oli kuollut 22.4.1692 Ruotsissa.
Halusin tarkistaa mikä saattoi olla kuolemaan johtavien tapahtumien syy?
(lähde: AIKAMATKA PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN sivu 23.
Toukokuun 6. päivänä vuonna 1692 pääsi jälleen ankara tulipalo irti. Palo sai alkunsa Clemolinin ladon katolta lähellä rantatullia. Muutamassa tunnissa koko Linnan (Luvian latokartano eli Porin kuninkaankartano?) neljännes paloi tuhkaksi. Palossa menetettiin 25 taloa, 45 varastohuonetta, 49 heinälatoa, kaksi tuulimyllyä, yksi paja, kaupungin myllyhuone sekä joukko veneitä.
Erik Eriksson Baggelle oli syntynyt poika # 6700 Eric Bagge (Erik den yngre, ei patronyymiä).
Lähdetieto: https://sv.wikipedia.org/wiki/Mems_slott
“som ärver egendomen, men när han dör i slaget vid Warchau år 1705, fortsätter änkan Hebbla Christina Welling att driva säteriet. Hon löser ut de övriga arvingarna i dödsboet och tillsammans med sin son Eric Jacob Bagge äger och brukar hon egendomen”.
# 6700 Erik Eriksson Bagge s.12.11.1681, oli kaatunut ratsumestarina Warschau’n taistelussa 21.7.1706. Hän oli ollut kaksi aviopuolisoa ja 10 lasta https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118#TAB_16
Erik Jacob Baggen sukuhaara jatkuu Ruotsissa eikä sillä enää ole mitään yhteyksiä Suomen Bagge-sukuhaaraan, joten tältä osin Bagge-sukututkimusta jatketaan vain Suomessa.
---------------------------------------
Minulta on myös kysytty, kuuluuko Ahlaisissa (Vittisbofjärd, Öfverby) 15.12.1747 kuollut sotilas Jacob Bagge (kuolinikä 66 vuotta) tähän tutkimaani Bagge-sukuhaaraan?
Tähän löytyi vastaus. Tämä entisen sotilaan vanhemmat juuret eroavat Bagge 20 sukupolvea-luettelon
7. sukupolvesta nuorempiin päin seuraavasti:
8. sukupolvi # 5710 Kapteeni Hans Månsson Bagge
9. sukupolvi # 5703 Majuri Henrik Hansson Bagge
10. sukupolvi # 6328 Sotilas Jacob Henriksson Bagge,
vaimo # 6878 Catharina Juliana Schulman, vihitty 26.2.1682 Pusula, Hyönälä
11. sukupolvi # 7180 Jacob Jacobsson Bagge,
vaimot # 7255 Karin Jöransdotter ja # 7258 Kirstin Thomasdotter
Oiva Bagge
Terho Asikainen
28.02.17, 07:27
Tekstissä on mainittu virheellisesti: Henrik Larsson (pitää olla Hansson) Bagge (viite FS 3546)
Hei Oiva, esität tässä edelleen, että Henrik Baggen isä olisi ollut Hans eikä Lars, ja perustelet sitä nyt voudintilillä VA 3546.
Mutta kun katsomme voudintiliä 3546
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2030499
näemme, että Henrich Baggehan on siellä kokonaan ilman patronyymiä.
Mistähän tässä oikein on siis kyse?
terveisin Terho
Terho Asikainen
28.02.17, 08:46
Missä 13. sukupolven Anders Johansson Bagge on syntynyt?
Vastaus: Anders Johansson Bagge on syntynyt Viipurin pitäjässä 30.11.1723, kuollut 8.7.1809 Rantasalmi, Teemassaari N:o 5.
Oiva Bagge
Minusta olisi oikein palstan lukijoita kohtaan, että tässäkin tapauksessa olisi kerrottu, että Anders Baggen syntyminen Viipurissa 1723 ei ole alkuperäislähteistä löytynyt tosiasia, vaan se on Oiva Baggen tekemä hypoteesi, johon sisältyy lisäksi yksi kirjoitusvirhe. Hypoteesi näyttää syntyneen seuraavasti:
Anders Baggen syntymävuosi on Rantasalmen vanhimmassa rippikirjassa 1725, ilman mainintaa syntymäpaikasta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610350
Ajatus siitä, että hänen vanhempansa Johan ja Catharina Helena olisivat oleskelleet Andersin syntymän aikaan Viipurissa, perustuu tähän merkintään Viipurin maaseurakunnan vuoden 1719 kastettujen kirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6664698
jossa mainitaan seuraavaa: "17.8.1719 döptes Fendrich Johan Pettersbacks son Carl Gustaf”.
Kun tästä on siis ensin saatu oletus, että mainittu vänrikki Johan Pettersback olisi sama henkilö kuin Rantasalmen vihittyjen kirjassa 1709 Catharina Helena von Vegesackin kanssa vihitty kersantti Joh: Peters. Back, on löydetty sen jälkeen vuoden 1722 syntyneistä Stor-Perossa syntynyt Anders, jonka isä oli kastekirjan mukaan Johan Pettersson. Tämä Anders syntyi siis 30.11.1722, ja Oiva Bagge viittaa selvästi häneen, vaikka onkin ehkä näppäinvirheen takia kirjoittanut syntymävuodeksi 1723.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6664720
Tässä kastekirjassa ei siis kuitenkaan mainita isän sukunimeä ollenkaan, eikä synny käsitystä, että kummitkaan olisivat samaa säätyä Carl Gustafin kastemerkinnässä mainittujen kanssa. Kun tiedetään, miten paljon Suomessa on aikojen kuluessa ollut Johan Pettersson-nimisiä miehiä, ja kun Pettersback näyttää sekin osaltaan selvästi eri nimeltä kuin Petersson Back, voidaan tätä hypoteesia pitää varsin olemattomin perustein tehtynä.
Tässä tapauksessa käy lisäksi ilmi, ettei hypoteesi pidä paikkaansa. Kastettujen kirjan merkintä viittaa nimittäin selvästi tähän Viipurin vuoden 1723 väestöluettelossa kuvattuun perheeseen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viipuri/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/21.htm
Tässä Johan Petterssonille on merkitty myös sukunimi, ja se on Nicki. Hänellä on puolivuotias poika Anders, mikä sopii yhteen kastettujen kirjan merkinnän kanssa. Tällä perheellä ei selvästikään ole mitään tekemistä rantasalmelaisen Bagge-perheen kanssa.
Mitä tulee kastekirjan ensimmäiseen merkintään, niin on totta, että Johanilla ja Catharina Helenalla oli Carl Gustaf -niminen poika. Se käy ilmi Ingeborg Langin jälkeen vuonna 1752 laaditusta perukirjasta, joka löytyy ainakin mikrofilmiltä ES 3535 ja josta Oiva Bagge on julkaissut suomennettuja otteita kommentissaan #37:
Paitsi kaikki tämä on rouva vänrikin tytär Ingrid Helena 4 vuoden ajan saanut toimeentulon ja vaatetuksen talossa ja hänen poikansa Karl Gustavin sanotaan siitä lähtien kun hän oli 4-vuotias siihen saakka, kun täytti 12 vuotta, täällä elätetyn ja kolmen vuoden ajan Savonlinnan koulussa sillä tavalla elätetyn, että hän on nauttinut ruokansa tilalta ja hänen kotiopettajansa herra Grondell on saanut palkkaa 12 vuosittain ja hänen talonsa vuokrasta ja ylläpidosta on korvattu 20 kappaa viljaa vuosittain, mainitsemattakaan edesmenneen herra vänrikki Baggen kaikkea vuodesta 1700 pitkällisen sodan aikana vuoteen 1721 asti, ilman omistusoikeutta, yhtä Schogilan rusthollin torppaa hyväksikäyttämällä ja ilman maksua tai korkoa on nauttinut pellon, pienen niityn ja metsän antimista ylläpidokseen, minkä lisäksi hän on 28 vuoden ajan saanut tästä talosta joka vuosi niin paljon viljaa ja elintarvikkeita kuin hän on hevosella pystynyt kuljettamaan, siksi ettei hän olisi köyhyytensä aikana heikentynyt, vaan tämän kuolinpesän avulla kykenisi tyydyttämään välttämättömät tarpeensa. Tämä kaikki on otettu tässä huomioon vain siksi, että asianomaiset voisivat vähän nähdä, mitä säästöjä köyhälle pesälle edelleen tulee, kun sillä on sellaisia menoja valtakunnanpalveluksen lisäksi odotettavissa.
Perukirjasta käy kuitenkin samalla ilmi, että Johan Back/Bagge ja hänen vaimonsa Catharina Helena von Vegesack ovat asuneet koko sodan ja miehityksen ajan Rantasalmella Skogilan tilan torpassa. Catharinan äiti Ingeborg Lang omisti siis sekä Skogilan että Lankilan ja tuki tyttärensä perhettä taloudellisesti.
Se, että perheeseen kuului myös Anders-niminen poika, joka solmi avioliiton Carin Törröttären kanssa, tiedetään myös varmuudella. Se käy ilmi tästä tuomiokirjasta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13958&pnum=1031
jossa vänrikki-isä raivostuu kuullessaan poikansa Andersin morsiamesta Carinista, haukkuu tätä huoraksi ja kieltäytyy hyväksymästä avioliittoa sillä perusteella, että 1) hänen poikansa on vänrikin poika ja Carin vain rakuunan tytär, jonka vanhemmat sitäpaitsi ovat aikanaan syyllistyneet salavuoteuteen, 2) Törrötär on kaksi vuotta aiemmin ollut kihloissa rakuuna Svante Candaradin kanssa, eikä Johan tiedä, onko kihlaus purettu asianmukaisesti ja 3) nuoripari ei ole odottanut vanhempien lupaa avioliitolle. Lopulta vänrikki kuitenkin leppyy, kun nuoret lupaavat kaikin tavoin kunnioittaa vanhempiaan ja auttaa heitä taloudenpidossa, ja näin avioliitto päästään solmimaan.
Näiden alkuperäislähteiden valossa Anders Baggen alkuperästä ei siis kuitenkaan voida sanoa muuta kuin että hän oli vänrikki Johan Backin eli Baggen ja Catharina Helena von Vegesackin poika, oli syntynyt rippikirjan mukaan 1725 eikä syntymäpaikkaa tiedetä, mutta että se on todennäköisesti ollut Rantasalmi sillä perusteella, että perheen sanotaan perukirjassa asuneen silloin Rantasalmen kirkonkylässä Skogilan torpassa.
terveisin Terho
Vastaus Terho Asikaiselle 28.2.2017 lähettämään kysymykseen:
Kiitos kaikista viitteistä ja kysymyksistä. Esittämäsi kritiikki on tervetullutta. On vahinko, että keskustelua syntyy näin asiallisesti myös suvun ulkopuolelta. Vierailusi täällä luonamme Savonlinnassa yhdessä Tapani Baggen kanssa oli onnistunut. Sai laajan tietomäärän omaavan henkilön niiden ”kirkonkirjoja-lukevien” joukkoon, joiden kanssa olin tutkinut jo vuosia sukuni arviointeja.
Kysymykseesi 28.2.2017 ”Mistähän tässä oikein on siis kyse?”. oli jo vastaus lähes valmiina
# 5703 > HENRIK (Hindrich) HANSSON BAGGE, Huovipäällikkö,
Saanut 30.10.1595 Kaarle-herttualta läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä. Myöhemmin, virallisten dokumenttien valossa, vuonna 1772 silloinen Kardrag-rälssitila Porvoossa myytiin pois Bagge-suvulta. Todellisuudessa Kardragin myynti oli tapahtunut jo 25.2.1724.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland, Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Henrik Larsson (pitää olla Henrik Hansson) Bagge till Kardrag i Borgå socken, knekthöfvidsman, sivu 14: Förordnad 21.2.1606 "att de knektar han nu hafver i befallning genom natt och dag skynda till Livland".
Pirinen, Savon historia II:2, s.706: Olavinlinnan varustuksia ja miehitystä hoitamaan nimitettiin Henrik Baggen lippukunta, johon kuului 160 Pien-Savon sotamiestä. Linnanpäällikkö oli silloin Niilo Kijl (1600-luvun alussa),
Kardragin kylä oli 1560-luvulla (nykyisen Pukkilan alu eella)toiseksi suurin kylä. Siihen kuului tuolloin 10 taloa. Vuoden 1708 kyläkartan mukaan kylään kuului 15 taloa, joista 11 sijoittui Kandela-järven länsipuolelle. Kandela-järvestä oli Porvoonjoki-yhteys Porvoon Seitlax'in lahteen.
Kandela-järven ympäri kiertävä maantie muodostui ilmeisesti 1600-luvulla. (viite: Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys)
HENRIK (Hindrich) HANSSON Bagge oli Lippukunnan päällikkö Savonlinnassa. Vuonna 1606 oli Olavinlinnassa 160 miehen joukko-osasto, jota nimitettiin Henrik Baggen lippukunnaksi. Toimisesaan linnan vastaavana päällikkönä (ei käskynhaltija) hän sai kehotuksen tiedustella valppaasti naapurin aikeita ja rajaoloja.
Määrätty 21.2.1606 Liivinmaalle liittymään suomalaisiin hiihtojoukkoihin. Talvella 1606 määrättiin osa Savonlinnassa majailevasta lippukunnan pääosasta, Henrik Baggen lippukuntana, liittymään niihin suomalaisiin hiihtojoukkoihin, joita koottiin Tallinnaan ja Narvaan.
Pirhonen, Olavinlinna ja Liivinmaalla riehuva sota: Maaliskuussa 1606 luovutettiin Olavinlinnasta 61 tynnyriä ruista ja saman verran ohria, 2 leiviskää 17 nelikköä voita, 178 leiskää 17½ nelikkoa lihaa ja 5 leiviskää haukia Vähän-Savon nihtien päällikölle Henrik Baggelle hänen lähtiessään miehineen rintamalle. Bagge vei samalla mukanaan linnasta ruutia, lyijyä ja 20 kappaletta uusia "hillebardeja" (= petruska)
Toimi majoittajana 1608-1610 Hans Boijen joukko-osastossa. Kuoli 17.9.1612 Narvassa Iivananlinnaa valloitettaessa.
Vaimo on tuntematon Käkisalmen-Viipurin-ajoilta.
Google: Inblickar i Kardrag Gårds historia - Östnylänsk indetitet , < katso läänityskirjeen valokuva
Poika: Henrik Hansson (Larsson on virhe) Bagge (viite FS 3546), jonka 2.vaimo oli Anna Månsdotter, kotoisin Seitlax, Pernaja, eli vielä vuonna 1640.
Edellä olevaan perustuen arvelen, että kyllä asiakirjoissa läänityksen omistaja Henrik huomioitiin ensin ja sen jälkeen vasta muut perheen jäsenet tai perijät.
Oiva
Terho Asikainen
28.02.17, 13:21
Vastaus Terho Asikaiselle 28.2.2017 lähettämään kysymykseen:
Kiitos kaikista viitteistä ja kysymyksistä. Esittämäsi kritiikki on tervetullutta. On vahinko, että keskustelua syntyy näin asiallisesti myös suvun ulkopuolelta. Vierailusi täällä luonamme Savonlinnassa yhdessä Tapani Baggen kanssa oli onnistunut. Sai laajan tietomäärän omaavan henkilön niiden ”kirkonkirjoja-lukevien” joukkoon, joiden kanssa olin tutkinut jo vuosia sukuni arviointeja.
Kiitos viestistäsi Oiva! Minustakin vierailumme teillä oli oikein onnistunut.
Kuten olen aikaisemminkin sanonut, olet tehnyt suuren ja arvokkaan työn kootessasi yhteen näin suuren määrän Bagge-sukuun liittyviä mainintoja. Harmillista vain, että me "kirkonkirjoja-lukevat" olemme niin hitaasti ehtineet täällä Forumilla käydä käsiksi siihen vertaisarviointiin ja alkuperäislähteisiin nojaavaan kritiikkiin, jonka työsi ilman muuta ansaitsee.
Tämän viivyttelyn takia on nyt sitten käynyt niin, että tässä esitetyt filiaatiot on ehditty aivan sellaisinaan kopioida Geniin ja ilmeisesti moniin muihinkin nettisukupuihin, vaikka se on varsinaisen genealogisen keskustelun hitaahkon käynnistymisen takia ollut tietenkin ennenaikaista.
Bagge-keskustelua vähemmän seuranneille lienee tarpeen todeta, että tässä kuvatut 20 sukupolvea jakaantuvat kolmeen varsin erilaiseen jaksoon:
1) keskiajan ruotsalainen Bagge af Berga -aatelissuku, sukupolvet 1–7
2) Suomessa ja lähialueilla 1500–1600-luvuilla vaikuttaneet Bagget, sukupolvet 8–11
3) Savossa elänyt talonpoikainen Bagge-suku, sukupolvet 12–20
Näistä jaksoista ensimmäisen osalta on yleensä viitattu Ruotsin ritarihuoneen julkaisemiin selvityksiin, joita voi lukea vaikka täältä: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Kolmas jakso taas ei varsinaisesti kaipaa keskustelua, koska Savon talonpoikaiset Bagget polveutuvat yksiselitteisesti Johan Petersson Baggesta ja Catharina Helena von Vegesackista, ja heidän jälkeläistensä polveutumista on helppoa seurata kirkonkirjoista.
Siksi se, mistä tässä on ylipäätään tarvetta keskustella, on keskimmäinen jakso, 1500–1600-luvut. Mitä voidaan sanoa varmuudella näiden Suomessa tuolloin vaikuttaneiden Bagge-suvun edustajien keskinäisestä sukulaisuudesta? Tämän keskustelun aloitti siis Jully Ramsay yli sata vuotta sitten näin:
http://runeberg.org/frfinl/0019.html
Nyt on siis tämän lisäksi kysytty myös sitä, voidaanko näitä "toisen jakson" Baggeja liittää luotettavasti jaksoihin 1 ja 3. Oiva Bagge on tässä niin esittänyt, mutta kun alkuperäislähteisiin ei juuri ole viitattu, en ainakaan itse ole vielä nähnyt syytä jatkaa henkilökohtaista sukupuutani Johania ja Catharinaa pidemmälle.
Itse asiassa henkilökohtainen työhypoteesini on tällä hetkellä se, ettei Johan Petersson ole sukua muille Baggeille ollenkaan, vaan että hän oli aluksi ehkä sukunimetön ja käytti sittemmin nimiä Back ja Bagge, koska tarvitsi arvokkaamman sukunimen päästyään naimisiin aatelisen von Vegesackin tyttären kanssa.
Perustelen tätä hypoteesiani sillä, että 1) Johanin ja Andersin nimi muuttuu lähteissä vähitellen Backista Baggeksi ja Ritva Jurvasen löytämät maininnat sukunimettömästä furiiri Johan Petterssonista voivat hyvinkin liittyä juuri häneen, samoin sillä, ettei 2) Johanilla ole missään tuomiokirjassa aateluutta osoittavaa titteliä wälb., toisin kuin esimerkiksi 1600-luvulla eläneellä luutnantti Lorenz Baggella, joka on tässä tuomiokirjassa syytettynä huoruudesta tapauksessa, jonka oikeuskäsittelyn oli pannut vireille hänen anoppinsa Margareta Lemnia yhdessä Vihdin kirkkoherra Agricolan kanssa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793440
Mutta kuten sanottu, tämä on vain hypoteesi, ja muutan sitä mielelläni, jos löydän itse tai joku muu esittää sellaisia alkuperäislähteitä, joiden avulla Johan Peterssonin voi luotettavasti sitoa johonkin edellisen sukupolven edustajaan. En tiedä, missä määrin eri Bagge-sukujen edustajat ovat tehneet dna-testejä, mutta nekin varmasti tarjoaisivat mielenkiintoista tietoa tässä kysymyksessä.
vilkasta jatkokeskustelua toivoen
Terho
Hei Oiva ja Terho!
Haluan sen verran liittyä keskusteluun että kyllä Johan Petter Bach,Back,Bagge on aatelinen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13947&pnum=21
Tässä jutussa on Christina Regina von Vegesack sekä Nils Quist ja ädell och manhaftig Johan Petter Bach.Juttu jatkuu sivulla 536.
Siihen en ota kantaa missä Johan Petter Bagge on syntynyt koska en ole löytänyt mitään todistetta asialle.
Terveisin Hannele
Vastaus Hannele Jäppiselle.
Suuremmoista, että SukuForumilla saan taas tavata pitkäaikaiset sukututkijaystäväni Ritvan ja Hannelen. Kiitos kaikesta tuesta.
Olette olleet suureksi avuksi laadittaessa tätä esittämääni Bagge 20 sukupolvea. Jokainen ilmoittamanne virhe, lisäys tai korjaus on tallella ulkoisella kovalevyllä.
Näköni on ikääntyessä mennyt niin huonoksi, että en aina pysty ottamaan kantaa kiivasvauhtiseen keskusteluun.
Oiva
Terho Asikainen
01.03.17, 22:00
Hei Oiva ja Terho!
Haluan sen verran liittyä keskusteluun että kyllä Johan Petter Bach,Back,Bagge on aatelinen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13947&pnum=21
Tässä jutussa on Christina Regina von Vegesack sekä Nils Quist ja ädell och manhaftig Johan Petter Bach.Juttu jatkuu sivulla 536.
Siihen en ota kantaa missä Johan Petter Bagge on syntynyt koska en ole löytänyt mitään todistetta asialle.
Terveisin Hannele
Kiitos Hannele, todella hieno löytö!
Kuten viimeksi sanoin, muutan hypoteesiani mielelläni, jos aihetta ilmenee. Nyt on siis käynyt ilmi, että Johan Bagge ei halunnutkaan nousta sukuaan ylempään säätyyn, vaan päinvastoin hänen poikansa Anders nähtävästi halusi sukuaan alempaan säätyyn. Oletko Hannele löytänyt jotakin erityistä mainintaa siitä, että Anders luopui aatelisarvostaan? Vai tapahtuiko se luonnostaan, kun hän solmi epäsäätyisen avioliiton rakuunantytär Carin Törröttären kanssa? Jos kaikki Savon talonpoikaiset Bagget viimeisten 260 vuoden ajalta saavat kiittää aatelittomuudestaan tämän yhden pariskunnan säätyrajat ylittävää rakkautta, niin siinähän on jo melkein romaanin aihe jollekin.
Tästähän myös seuraa, että Johanille on aihetta etsiä aatelista, ehkä Petter Back / Bagge -nimistä isää. Ja koska on mahdollista sekin, että kirjuri saattoi vain luulla esim. vähän Bagg -tyylisesti lausuttua nimeä nimeksi Back, ja kopioida sen sitten seuraavaan henkikirjaan edellisvuoden mallin mukaan, niin onhan toki mahdollista, että vielä selviää, että isä olikin juuri tässä esitetty Petter Bagge. Mutta sen päätelmän tueksi pitäisi toki ensin löytää niitä alkuperäislähteitä.
terveisin Terho
Benedictus
01.03.17, 23:32
Seuraavassa selvitetään sukuketju siltä osin kun se liittyy Ala-Satakunnassa toimineeseen Erik Bengtsson Baggeen ja hänen jälkeläisiinsä:
# 6428 Halsten Månsson Bagge av Berga ja vaimo
# 6427 Catharina Andersdotter Slatte jäivät Ruotsiin, Lapsia: 1 tytär ja 5 poikaa
# 6426 Bengt Halstensson Bagge av Berga mestattiin huhtikuussa 1577 ja vaimo
# 336 Margareta Germundsdotter Somme jäi Ruotsiin. Lapsia: 2 tytärtä ja 1 poika
Heidän poikansa Erik oli
# 6383 Erik Bengtsson Bagge (ei käytetty enää tilan Berga-lisäystä, koska kruunu oli vienyt tuomittujen kaiken omaisuuden). Erik Bengtsson Baggen vaimo oli
# 6684 Poletta von Zielen. Lapsia: 3 tytärtä ja 1 poika
Heidän poikansa oli
# 6692 Bengt Eriksson Bagge ja hänen vaimonsa
# 6693 Elsa Ryning. Lapsia. 3 tytärtä ja 4 poikaa
Heidän poikansa oli
# 7075 Erik Bengtsson Bagge, kapten, överstelöjtnant vid Dalregementet. Uppgives hava varit överstelöjnant vid Dalsregementet på Carl IX:s tid. Major, kallas överste 1683,"stödwachtare i Finland”
eli kruunun hevossiittolan johtaja Porin (Koiviston) kuninkaankartanossa.
Haudattu 22.4.1692 Tåby kyrka
Lähde: Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1504-1650, sivu 15: Erik Bagge kertoi vävylleen Flemingille ehdotuksen muutosta Helsinkiin. Kyseessä oli Klas Klasson Fleming.
Maakirjassa vuonna 1600 (vuosiluku epämääräinen) näkyy Harolassa (Ulvila) erään kuuden äyrin talon haltijana Erich Bagge. Selvitys kertoo: Kiukaisten Harolan talo Uotila oli # 5710 Hans Baggen tyttären # 6332 Katarina Hansdotter ja tämän miehen, nimismies # 6362 Eskil Mattsson’in kuolemien (noin 1638) johdosta jäänyt ilman omistajaa. Tällöin sukulaismies # 7075 Erik Bengtsson Bagge oli kirjannut tilan oman tyttärensä # 6695 Valborg’in nimissä maakirjaan. Myöhemmin Uotila siirtyi Eskil Mattsson’in pojalle # 7007 Matts Escilsson’ille.
# 7075 Erik Bengtsson Baggen vaimo on tuntematon, koska hän ei ollut Maria Elisabet Fleming Lapsia oli todennäköisesti 1 tytär ja 1 poika
Hänen tyttärensä oli
# 6934 Valborg Eriksdotter Bagge, kuollut 17.10.1692. Ei lapsia.
Valborg kuoli kuninkaankartanossa Luvialla (Pori) muutaman kuukauden isänsä kuoleman jälkeen. Isän Erik Bengtsson Baggen hautapaikka on Tåby Ruotsissa.
Puhtaaksikirjoitetun Luvian kirkonkirjan merkintä:
Luvia haudatut 17.10.1692 Ladugård Valborg
alkup - ALKUPKOMM: Fääbaggen (lienee Fru Bagge)
alkup - MAKSUN_AIHE: för Båhrklädet och Ringn:
alkup - MAKSU: -:16
Yllä oleva Oivabaggen lainaus tarvitsee eräitä merkittäviä tarkennuksia.
Ensinnäkin fääbagge on paimensana ruotsiksi eli karjapaimen Valborg.
----------------------------
Yllä puhutaan Ulvilan Harolan Uotilan tilasta.
Kyseessä on kuitenkin Eurajoen Harolan Katilan tila.
Mainitaan Erik Bagge SAY Harolan Uotilassa 1600.
Laitan tähän SAY:stä tiedot, jotka muuttavat asetelmat hyvinkin radikaalisti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327047
Tässä näkyy Harolan Katilassa Erik Bagge vuonna 1583. Kyseessä ei liene 1692 kuollut Erik Bengtsson Bagge, vaan Bengt Halstesson Baggen poika Erik Bengtsson Bagge, koska Erikin piti olla jo aikuinen 1583 ja olisi silloin syntynyt ainakin 1563 tai aiemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328461
Erik Bagge
1602 Stodwachtare i Finland. Merkitty Katilaan 1608 saakka.
1610 Katilassa Bengt Eriksson
1612 Per Eriksson
1616 Per Bagge
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328462
Erik Bagge on viljellyt myös naapuri tilaa.
Vaikuttaisi, että tällä Porin hevostallien hoitajalla oli 1 tai 2 poikaa, koska Bengt nimeä on väliin sotkettu Periksi.
Mitä alkuperäiset lähteet sanovat olisi kiinnostava tietää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328549
1621 Per Bagge ryttare
1626 Brita Eskilsdotter enkia.
Vaikuttaisi, että Per Bagge on kuollut 1626.
1634 saakka tila öde eli autio , vaikak mainitaan 1 1/4 manttaalin talona.
1635 tilalle Eskil Matsson joka mainitaan myös lensman eli nimismies.
1637 Brita Huskona eli tuo Brita Eskilsdotter lienee ollut Per Baggen vaimo.
Voisi arvella, että Brita Eskilsdotter olisi ollut vanhan Satakunnan voudin Eskil Matssonin tytär.
http://runeberg.org/frfinl/0123.html
http://runeberg.org/frfinl/0020.html
Ramseylla täytyy olla virhe tai sitten Eskil Matsson nai Per Baggen lesken, mikä ei tunnu uskottavalta jos Hans Baggen tyttäret ovat Elisabeth Isaksdotter Finskilän lapsia eli olisi ollut parikymppinen avioituessaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328612
Tässä näkyy Eskil Matsson ja h.Brita ja 1637 vaimona Walborg
Alkuperäisistä olisi kiinnostava tietää, miten asiat olivat.
Epäilen, että tämä nimismies Eskil Mattson, joka näkyy vuosikymmeniä eteenpäin olisi ollut Vouti Eskil Matssonin pojan vouti Mats Eskilssonin poika nimeltään Eskil Matsson.
Tässä nyt alkupalat aiheeseen.
Terho Asikainen
01.03.17, 23:47
Kiitos Hannele, todella hieno löytö!
Kuten viimeksi sanoin, muutan hypoteesiani mielelläni, jos aihetta ilmenee. Nyt on siis käynyt ilmi, että Johan Bagge ei halunnutkaan nousta sukuaan ylempään säätyyn, vaan päinvastoin hänen poikansa Anders nähtävästi halusi sukuaan alempaan säätyyn. Oletko Hannele löytänyt jotakin erityistä mainintaa siitä, että Anders luopui aatelisarvostaan? Vai tapahtuiko se luonnostaan, kun hän solmi epäsäätyisen avioliiton rakuunantytär Carin Törröttären kanssa? Jos kaikki Savon talonpoikaiset Bagget viimeisten 260 vuoden ajalta saavat kiittää aatelittomuudestaan tämän yhden pariskunnan säätyrajat ylittävää rakkautta, niin siinähän on jo melkein romaanin aihe jollekin.
Tästähän myös seuraa, että Johanille on aihetta etsiä aatelista, ehkä Petter Back / Bagge -nimistä isää. Ja koska on mahdollista sekin, että kirjuri saattoi vain luulla esim. vähän Bagg -tyylisesti lausuttua nimeä nimeksi Back, ja kopioida sen sitten seuraavaan henkikirjaan edellisvuoden mallin mukaan, niin onhan toki mahdollista, että vielä selviää, että isä olikin juuri tässä esitetty Petter Bagge. Mutta sen päätelmän tueksi pitäisi toki ensin löytää niitä alkuperäislähteitä.
terveisin Terho
Joudun saman tien korjaamaan itseäni: löysin vasta nyt tämän keskustelun, josta kävi ilmi, että "ädell och manhaftig" itse asiassa osoittaa, että Johan nimenomaan ei ollut aatelinen, mutta oli ansainnut tämän kunnioittavan puhuttelun saatuaan ylennyksen vänrikiksi:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13179
Tuon keskustelun Jonnan viestissä #9:
Edel och Manhaftig. Kallas de öfverOfficerare, som ej äro Adel, men doch, genom krigz tienst, tient sig up til adels vederlikar. BIURMAN Brefst. 63 (1729).
Eli tässä kysymyksessä palattiin lähtöruutuun. Ehkä Andersin ja Carinin tarina oli romanttinen tästä huolimatta :)
Terho
virpinissila
02.03.17, 10:47
En ole seurannut tätä ketjua sen kummemmin, mutta silmiini pisti Euran Harolan Katilan Bagge-suku. Se lienee kokonaan eri suku, kuten L. Kurtén totesi jo vuonna 1969. http://www.genealogia.fi/genos-old/40/40_51.htm
eli Ramsayn tieto on väärä http://runeberg.org/frfinl/0020.html
Olemme Ulla Koskisen kanssa selvittäneet sukua 2006 jonkin verran Ala-Satakunnan voudintileistä ja tuomiokirjoista, lähinnä 1630-luvulla tilaa viljelemään tulleeseen sukuun liittyen.
Euran Harolan Erik Bagge (main. Katilassa 1583-) oli ratsumies ja haavoituttuaan sai verovapauden tilaansa 1590. Myöhemmin hän toimi tammanvartijana. Hänen vaimonsa oli Katilan edellistä sukua, etunimeltä tuntematon Fransintytär. Erik Baggella tunnetaan kaksi poikaa, Bengt ja Per.
Bengt Erikinpojan vaimo lienee ollut Walborg Thomaksentytär ja heillä oli tytär Brita Bengtintytär, jonka Kokemäen Ylistaron Uotilan poika Eskil Mattsinpoika nai siinä yhteydessä, kun hänen isänsä Matts Henrikinpoika 1630-luvulla sai anomuksesta monien vaiheiden jälkeen autioksi jääneen Harolan Katilan tilan viljelyyn pojalleen Eskilille. Brita Bengtintytär kuoli melko pian. Heillä oli kuitenkin lapsi, josta ei ole enempiä tietoja. Eskil Mattsinpoika nai sittemmin Walborg Erikintyttären Euran Panelian Maantilasta ja Katilan tilaa viljelivät myöhemmin tästä avioliitosta syntyneet jälkeläiset.
Per Erikinpoika Baggen vaimo oli nimeltään Brita Eskilintytär ja näillä oli tytär Anna Perintytär, joka myös yritti saada tilaa itselleen.
Alkuperäislähteet löytyvät seuraavista artikkeleista:
1) Koskinen Ulla & Nissilä Virpi 2006: Talo sota-ajan kurimuksessa: Euran Harolan Katila ja Bagge – suku. Geos 77 (1): 19–21.
2) Koskinen Ulla & Nissilä Virpi 2005: Kokemäen Ylistaron Uotila. Mitä tuomiokirjat voivat kertoa talonpoikaissuvuista 1500- ja 1600-luvuilla: 154–155, 158, 160.
3) Nissilä Virpi 2008: Kiukaisten Laihian suku 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Genos 79 (4): 190–192.
Virpi Nissilä
Vastaus Hannelelelle ja Terholle.
Olen aikaisemmin kirjoittanut tälle ”Bagge 20 sukupolvea”- keskustelupalstalle 12. ja 13.sukupolven kohdalle raudan valmistamisesta Itä-Suomessa.
Catharina Helena von Vegesackin lähisukulaiset (mm. Conrad von Vegesackin veli Baltzar von Vegesack) olivat hankkineet maa-alueita mm. Viipurin lähistöltä ja Pohjois-Karjalasta järvirautamalmin keräämistä varten.
Arviointini mukaan näillä alueilla tehty työ ei tuottanut hyvää tulosta, vaan aiheutti sukuriidan, jota varjosti vielä Juankosken masuunin perustaminen.
Conrad von Vegesack’illa oli myös vävy, Carl Brunou, jonka nimiin perustettiin Juankosken (Strömsdal) masuuni. Johan Petersson Bagge ja Anders Johansson Bagge olivat olleet siellä seppinä. Catharina Helena von Vegesackin äidin Ingeborg Langin perunkirjasta (kirjoitettu 1740) ilmenee, että isä ja poika Bagge olivat olleet kauan muualla.
Johan Petersson Bagge oli jopa eronnut sotilaspalveluksesta 1713. Eron syytä ei ole löytynyt.
Tiedetään, että Catharina Helena von Vegesackin sisaren mies, Carl Brunou, oli Arvo Soinisen Rantasalmen Historian mukaan hyvin riidanhaluinen mies.
Johan Petersson Bagge ei aluksi hyväksynyt poikansa avioliittoa, mutta muutti myöhemmin mielensä.
En usko, että epäsäätyinen avioliitto olisi mitenkään vaikuttanut asioiden kulkuun.
Oiva Bagge
Terho Asikainen
02.03.17, 15:26
Vastaus Hannelelelle ja Terholle.
Olen aikaisemmin kirjoittanut tälle ”Bagge 20 sukupolvea”- keskustelupalstalle 12. ja 13.sukupolven kohdalle raudan valmistamisesta Itä-Suomessa.
Catharina Helena von Vegesackin lähisukulaiset (mm. Conrad von Vegesackin veli Baltzar von Vegesack) olivat hankkineet maa-alueita mm. Viipurin lähistöltä ja Pohjois-Karjalasta järvirautamalmin keräämistä varten.
Arviointini mukaan näillä alueilla tehty työ ei tuottanut hyvää tulosta, vaan aiheutti sukuriidan, jota varjosti vielä Juankosken masuunin perustaminen.
Conrad von Vegesack’illa oli myös vävy, Carl Brunou, jonka nimiin perustettiin Juankosken (Strömsdal) masuuni. Johan Petersson Bagge ja Anders Johansson Bagge olivat olleet siellä seppinä. Catharina Helena von Vegesackin äidin Ingeborg Langin perunkirjasta (kirjoitettu 1740) ilmenee, että isä ja poika Bagge olivat olleet kauan muualla.
Johan Petersson Bagge oli jopa eronnut sotilaspalveluksesta 1713. Eron syytä ei ole löytynyt.
Tiedetään, että Catharina Helena von Vegesackin sisaren mies, Carl Brunou, oli Arvo Soinisen Rantasalmen Historian mukaan hyvin riidanhaluinen mies.
Johan Petersson Bagge ei aluksi hyväksynyt poikansa avioliittoa, mutta muutti myöhemmin mielensä.
En usko, että epäsäätyinen avioliitto olisi mitenkään vaikuttanut asioiden kulkuun.
Oiva Bagge
Hei Oiva,
muutama tarkennus.
1) En tiedä, oliko Baltzar von Vegesackilla maaomistuksia Karjalassa, mutta ainakin niitä oli hampurilaisella raatimies Cordt von Vegesackilla [ks. esim. Björn, Ismo: Suur-Ilomantsin historia (1991), s. 311, hänen tietonsa ovat Saloheimon Pohjois-Karjalan historioista.]
2) Ingeborg Langin perukirjaa ei laadittu 1740, vaan 1752.
3) Hannelen ja minun kysymys ei koskenut raudanvalmistusta, vaan sitä, oliko Johan Bagge aatelinen vai ei.
ystävällisin terveisin Terho
Vastaus Terho Asikaiselle 2.3.2017 saamaani viestiin.
Olin kuuntelemassa 1990-luvun alussa Mikkelissä Ismo Björnin esittelyä Suur-Ilomantsin Historiasta. Tein muistilapuille muistiinpanoja, joista jäi tieto Pohjois-Karjalan niistä alueista, joita Insentjerna-, Diepenbrock-, Rebeldei- ja Vegesack-suvut olivat ottaneet haltuunsa.
Minulla ei ole mainitsemiasi Saloheimon ja Björnin Historiakirjoja.
Käsitykseni mukaan Cordt ja Conrad tarkoittivat samaa henkilöä. Baltzar von Vegesack oli Conrad von Vegesackin isä.
Oiva Bagge
Benedictus
02.03.17, 21:40
Kiitos Virpi Nissilälle jälleen kerran selkeyttävästä vastauksesta.
Anders Bagge & Carin Törrötär Lapset.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+7408
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+8210
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+8894
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+9545
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+10219
Anders Johan Bagge & Beata Hämälätär Lapset
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw8g?fi+0441+vihityt+3104
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+12733
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+13075
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+14990
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+14990
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+15501
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+16160
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+16911
Michael Bagge & Ingeb. Purditar Lapset
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw8g?fi+0441+vihityt+3575
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+15119
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+15863
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+16471
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+18691
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+19528
Pehr Bagge & Maria Paunotar
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw8g?fi+0441+vihityt+3797
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+15703
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+16161
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+17441
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+17993
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7tnw49?fi+0441+kastetut+18646
Vastaus sukututkijoille Virpi Nissilä ja Benedictus.
Olen iloinen, että etääntynyt kirjeenvaihtoystävä Virpi otti yhteyttä.
Viestisi sanoma poikkeaa kovasti siitä mihin tulokseen minä olen tullut tutkiessani Bagge 20 sukupolvea.
Minulla on tallella viesti, jonka lähetin Sinulle 4.5.2014:
”Vuosien tutkimusten jälkeen selvisi, että Hans Baggen vaimot olivat:
1. Elisabeth Isaksdotter af Finskilåslåkten. Lapsia tästä avioliitosta:
Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, syntynyt noin 1575, kuollut 17.0.1612
Margareta Hanssdotter Bagge, joka oli naitu Harolan Katilaan.
Elisabeth (Hebla) Hanssdotter Bagge, kuollut vuoden 1637 jälkeen.
2. Margareta Jacobsdotter Wenno. Tästä avioliitosta ei lapsia.
3. Margaretha Mårtensdotter Thesleff, syntynyt noin 1615, Ei lapsia.”
Sen jälkeen kun vaimo Elisabeth Isaksdotter af Finskilä-släkten oli kuollut, jäi perikuntaan kolme lasta, mm. Elisabeth (Hebla) Hansdotter Bagge. Ehkä Liedon Vanhalinnan omistusoikeus liittyy tähän, koska Hans Baggen omistusoikeus siirtyi pois vasta 1736, eli samana vuonna kun Hans Bagge kuoli. Viimeinen Vanhalinnan lääninherra oli Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Bagge. Tämän jälkeen tilasta tuli kruunun ratsutila.
En muista, jatkuiko yhteydenpitomme edellä kerrotun viestin jälkeen? Ei löytynyt arkistostani.
Minä ryhdyin tutkimaan sukunimeni salaisuutta Valtionarkistossa jo 1970-luvulla, koska Ruotsin
Minua ihmetytti missä niiden Ruotsin Högbyn Berga-tilalla syntyneiden Halsten Bagge av Bergan lasten elämä jatkui Johan-herttualta saamansa kuolemantuomion ja muiden rangaistusten jälkeen?
Aloitin tutkimiseni Ruotsin ritarihuoneen luetteloista, joita pidin erittäin luotettavina.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118 ei kuitenkssn käsitellyt ollenkaan mahdollisesti Suomeen muuttaneita Baggeja. Muun muassa Peder (Pierari) Bagge oli perustanut Oulun linnan jne. Hyvin pian ilmaantui Liedon Vanhalinna ja Käkisalmen linna näihin kuvioihin.
Etsin tietoja internetin avulla myös Ruotsin puolelta keskittyen kuitenkin Suomen Bagge-nimisiin. Apunani oli useita erinomaisia sukututkijoita.
Vadstenan luostarin kirkossa on hautapaaseja, joiden kansiin oli hakattu tutkimusta avartavia tekstejä. Sieltä löytyi Ruotsia ja Suomea yhdistävän Måns Halstensson Bagge av Berga’n hautapaasi teksteineen. Edellä mainitut Ruotsin ritarihuoneen luettelot eivät tunteneet tällaista Måns-nimistä miestä, koska hän oli elossa olleiden veljiensä kanssa tullut Suomeen. Hänet oli kuitenkin haudattu Ruotsin Vadstenaan. Joitakin haparoivia merkintöjä oli tehty ruotsalaisiin ritarihuoneen taulukoihin Måns-nimen lisäämiseksi.
Sukututkimuksen aloittamista helpotti, että Turun saaristosta löytyi Hans Månsson Bagge, jonka sukuhaaran perillisiä minä pääasiassa tutkin.
Selvittely esimerkiksi Erik Baggen Ulvilan sukuhaaraa on vain sivu-poikkeus kokonaisuudesta, joskin se johti yhteystietoihin Fleming-suvun kanssa. Tekemieni tahallisten virheiden takia sain asiantuntevaa palautetta.
Näin ollen Klas Klasson Flemingin vaimon nimi tullaan muuttamaan heti kun aviovaimon oikea etunimi löytyy.
Suuret kiitokset Virpi Nissilälle ja Benedictus-tutkijalle erinomaisesta kritiikistä ja lisähuomioista.
Oiva Bagge
Pieni korjaus aiemmin esitettyyn tekstiin Seitlahden kylästä: kylä sijaitsee nykyisen Porvoon kaupungin alueella ja aiemmin Porvoon maalaiskunnan alueella. Ei ole koskaan kuulunut Pernajan pitäjään.
Karl-Erik Liljeström
virpinissila
03.03.17, 11:40
Muistan kyllä meidän viestitelleen tuolloin 2014 ja kiinnittäneeni huomiota Wenno – yhteyteen. Ilmeisesti en ole silloin huomannut tuota Euran Katilaa, koska se oli esillä 2006 ja siitä keskusteltiin silloin paljonkin Harolan Katilaa ja Bagge-sukua koskevan artikkelin ilmestyttyä Genoksessa. Muuten en ole Bagge-sukua tutkinut.
Virpi Nissilä
Terho Asikainen
03.03.17, 13:45
Tässä 11. sukupolvessa tarkastellaan # 177 > Peter (Per) Larsson Baggen elämänvaiheita:
# 177 > Peter (Per) Larsson Bagge, syntynyt noin 1650,
Konstabel, Kaatui Varsovan luona Gemäuerthofin taistelussa 16.7.-21.7.1705.
Per (Peter) Larsinpoika Bagge oli isänsä (# 342 Lars Henrikinpoika Baggen) kuoleman aikaan 1661 vielä pikkupoika, joka toimi kuitenkin rykmentin rumpalina.
Ramsey, Frälsesläkt i Nyland: Per Bagge, "salig Lars Bagges lille son", som blef 1661 trumslagare vid Per Sparres regemente (viite FS mil.handl.)
Konstaapeli oli tykistön aliupseeri, jonka tuli vastata siitä, että linnoituksen tykit tarpeen vaatiessa kykenivät täyttämään tehtävänsä.
Iso tietosanakirja 4: Konstaapeli oli merenkulkualuksen alipäällikkökuntaan kuuluva merimies, joka hoitaa perämiehen tehtäviä ja huolehtii muonavarastojen hoidosta.
(Konstaapeli-sotilasnimityksellä ei ollut mitään tekemistä nykyisen poliisitoimen kanssa.)
Biografiska Minnen af Konung Carl XII:s Krigare (Sthm 1819), 3:dje Afdelningen Dödskjutne i Fält från 1700 till 1718, sivu 179, Ryttmästere och Capitainer:
Bagge --,(etunimeä ei mainittu, kuolinajan ja -paikan perusteella Peter Larsson Bagge) - blef dödskjuten wid Warschau 1705.
(Seuraava ryttmästare Bagge on tuntematon, jolle ei löytynyt omaa sijaa, vaikka hänellä on ollut Liivinmaalla suomalaisia sotilaita komppaniassaan samaan aikaan ja saman komentajan alaisena. Varmuuden vuoksi teksti on säilytetty tässä yhteydessä.)
Svenska armens regementen 1700-1718:
Sammandrogs och överfördes våren 1702 till Livland, tillhörde sedan konungens armé. Ett sammansatt kompani under ryttmästare Bagge stod vid Lewenhaupts armé.
Ett kompani (Östg.-Smål.) under ryttm. Bagge vid Lewenhaupts armé, 30 man från Finland vid finska armén. Fången efter Poltava.
On huomioitava, että myös konstabel Peter Larsson Baagen vaimon yhteydessä sanotaan osoitteeksi Riga.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Slaget_vid_Gemauerthof
Suomalaiset etenivät kesällä Hirvisaarelle vasta perustetun Pietarin kaupungin porteille voimatta kuitenkaan tuhota kaupunkia. Kuurinmaalla Riikan lounaispuolella 6000 miestä voitti 20000 venäläistä Gemäuerthofissa. Ruotsalaiset ampuivat noin 120000 musketin tai karbiinin (musketin lyhennetty versio) laukausta, minkä seurauksena ammuksista oli pulaa. Tykistökin oli ampunut kaikki varastonsa. Osa vakinaisesta jalkaväestä pääsi talveksi kotiin Liivinmaalta.
Peter Larsson Bagge oli näiden kaatuneiden tykkimiesten (styckjunkare) joukossa.
Taistelua ei kumpikaan osapuoli voittanut. Ruotsalaisten komentaja Lewenhaupt perusteli pimeydellä sitä, ettei takaa-ajoon ryhdytty. Painavampi syy lienee ollut se, ettei hänellä ollut takaa-ajoon sopivaa ratsuväkeä riittävästi.
Isovihan jälkeen Baltian maat, Inkerinmaa, Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala jäivät Venäjän puolelle. Sinne jäivät myös sota-ajan munster-(kutsunta-) luettelot, joten Baltian maissa toimineiden sotilaiden henkilötietoja ei ole voitu tarkistaa. Näennäisestä voitosta kuningas Kaarle XII palkitsi Lewenhauptin ylentämällä hänet kenraaliluutnantiksi.
Ylläolevassa esityksessä on ensin todettu, että Tukholmassa v. 1819 julkaistussa teoksessa "Biografiska Minnen af Konung Carl XII:s Krigare" mainitaan vuosina 1700–1718 taistelukentällä kaatuneiden ratsumestarien ja kapteenien joukossa eräs Bagge, jonka etunimi on tuntematon, ja joka kaatui Varsovan lähellä vuonna 1705.
Seuraavaksi on päätelty, että kaatuminen olisi tapahtunut heinäkuussa 1705 käydyssä Gemauerthofin taistelussa, vaikka tuo taistelu käytiin siis nykyisessä Latviassa, 80 kilometriä Riikasta lounaaseen.
Lopulta nämä kummatkin asiat on sitten yhdistetty konstaapeli Peter Larsson Baggeen, ja on päädytty väittämään, että Peter Bagge "kaatui Varsovan luona Gemauerthofin taistelussa 16.7.-21.7.1705", piittaamatta 1) siitä, että Gemauerthof on Riikan eikä Varsovan lähellä, 2) siitä, että kaatuneen Baggen piti olla etunimeltään tuntematon, ja 3) siitä, että kaatuneen Baggen piti olla upseeri (ratsumestari tai kapteeni) eikä aliupseeri (konstaapeli).
Kaarle XII:n armeijasta on toki vuotta 1819 tuoreempiakin julkaisuja. Adam Lewenhauptin kaksiosainen "Karl XII:s officerare, Biografiska anteckingar", julkaistiin Tukholmassa vuosina 1920–1921, ja siinä luetellaan Ruotsin armeijan upseereja vuodesta 1700 lähtien.
Kirjan ensimmäisessä osassa mainitaan kaikkiaan 29 Bagge-sukuista upseeria. Luettelossa ei ole Peter Larsson Baggea, johtuen todennäköisesti juuri siitä, että hän oli konstaapelina aliupseeri. Luettelossa mainitaan sen sijaan yksi heinäkuussa 1705 Varsovan lähellä kaatunut Bagge; hän oli ratsumestari Erik Bagge af Berga, joka kuului itägötalaiseen ratsuväkirykmenttiin ja kaatui 21.7.1705 "vid Warschau". Hän näyttää siis vahvasti samalta henkilöltä kuin tuo sata vuotta aiemmin julkaistussa teoksessa mainittu etunimetön Bagge.
Erik mainitaan täällä taulussa 15: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Vuoden 1819 teos on luettavissa täällä, etunimetön Bagge siis sivulla 179: https://books.google.fi/books?id=RcpAAAAAcAAJ&printsec=frontcover&hl=fi&source=gbs_ge_summary_r&cad=0#v=onepage&q&f=false
terveisin Terho
Lisätarkistus Virpi Nissilälle 2.3.2017 lähetettyyn viestiin:
Lisätarkistuksia tehdessäni löytyi Harolaan liittyvä muistiinpano.
Sivu 15
Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1504-1650:
Sivu 15: Pietari Bagge Harolasta lupasi 8.1.1619 vaimo Vappu Pakilalle hyvittää vanhan velan viljaa.
(Tietosanakirja III 1909: Harolan Linnaluoto Kokemäellä, vuolasvirtaisen veden keskellä oleva saari, josta tarina kertoo, että siinä ennen muinoin on ollut linna. Muinaislöydöt osoittavat sen asutuksi pakanuuden ajan lopulla.)
Haluan tuoda tämän Vappu Pakila - nimen esille, koska nimi tässä muodossa ei ole muuten tullut esille. Liekö nimellä yhteyttä Helsingin Pakilaan (entinen Pakinkylä, Baggböle)? Helsingin maalaiskunnan ja Helsingin Historiat eivät pysty nimityksiä selittämään.
Epäselväksi jäi toistaiseksi kuka oli em. Pietari Bagge Harolasta? ja kenen vaimo oli Vappu?
Oiva Bagge
Vastus K-Erikin 3.3.2017 lähettämään viestiin.
Seitlahti kuului 1600-luvun alussa Porvoon pitäjään. Henrik Bagge oli saanut läänityksen Kardrag-nimiseen rälssiin, joka sijaitsee nykyisen Pukkilan kunnassa. Siihen aikaan pitäjien rajat olivat epämääräiset ja Kardragista saattoi osa kuulua Hollolan ja Pernajan puolelle.
Asiaa on selvitetty täällä aiemilla SukuForumin sivuilla melko tarkasti.
Oiva Bagge
virpinissila
03.03.17, 20:22
Tämä samainen Rauman raastuvaoikeuden teksti oli esillä artikelissamme ”Talo sota-ajan kurimuksessa: Euran Harolan Katila ja Bagge – suku", Genos 77 (1/2006), sivulla 19. Kirjoitimme muun muassa: ”Pentti [Bengt] Erkinpoika (esiintyi ilman lisänimeä) mainitaan Katilan isäntänä kolmessa kymmenysluettelossa vuosina 1609, 1610 ja 1611. Pentti [Bengt] oli todennäköisesti vanhin veli, koska hänen tyttärensä lapsella oli etuoikeus Katilan talon perimykseen vuonna 1637. Hänen vaimonsa oli mahdollisesti se Valpuri Tuomaantytär, joka asui vuonna 1620 Raumalla ja vaati Harolan Pekka [Pietari, Per] Erkinpojalta perintöä, joka kuului hänelle ja hänen isättömäksi jääneelle lapselleen. Jutussa ei mainita isän nimeä, mutta sanotaan, että hän oli Pekan [Per] veli. Tuomiokirjalähteistä ei käy ilmi, onko kyseessä sama vaimo Valpuri Pakila Raumalta, jolle Pekka [Pietari, Per] Bagge Harolasta oli luvannut edellisvuonna antaa vanhan velan hyvitykseksi tynnyrin rukiita ja 12 kappaa ohraa. Tähän mahdollisuuteen viittaa se, että Aina Lähteenoja on arvellut Bagge-nimen olevan yhteydessä Pakilan (Baghila) taloon Raumalla. Tiedetään, että kaupungissa oli Matias Bagge –niminen pormestari vuonna 1540.”
Kaikki nyt tässä ja aikaisemmassa (eilisessä) vietissä esittämäni Harolan Bagge-sukua koskevat tiedot ovat kyseisestä nelisivuisesta artikkelista, josta myös löytyvät viitteet lähteisiin. Kuten aikaisemmin kerroin, en ole muuten tutkinut Bagge-sukuja.
Edellisvuonna 2005 julkaistussa Kokemäen Ylistaron Uotilaa koskevassa artikkelissa on lisätietoja Eskil Mattsinpojasta ja Katilan tilan hankintaan liittyvistä oikeudenkäyneistä ja 2008 vuonna ilmestyneessä Laihian sukua koskevassa artikkelissa on tietoja Eskil Mattsinpoika Katilan toisen vaimon suvusta.
Virpi Nissilä
Terho Asikainen
03.03.17, 22:38
Henrik Hansson Bagge oli saanut 30.10.1595 Kaarle-herttualta läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä (nykyinen Pukkilan kunta). Myöhempien dokumenttien valossa silloinen Kardragin rälssitila Porvoossa oli myyty pois Bagge-suvulta vuonna 1772. Todellisuudessa Kardragin myynti oli tapahtumut jo 25.2.1724, siis Isovihan jälkeen.
Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys):
Porvoon pitäjän Kardragin kylä oli 1560-luvulla (nykyisen Pukkilan kunnan alueella) toiseksi suurin kylä. Siihen kuului tuolloin 10 taloa. Vuoden 1708 kyläkartan mukaan kylään kuului 15 taloa, joista 11 sijoittui Kandela-järven länsipuolelle. Kandela-järvestä oli Porvoonjoki-yhteys Porvoon Seitlax'in lahteen.
Kandela-järven ympäri kiertävä maantie muodostui ilmeisesti 1600-luvulla.
Väitteessään, että Kardrag olisi sijainnut nykyisen Pukkilan kunnan Kanteleenjärven rannalla, Oiva Bagge viittaa siis tähän Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen:
http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6049/Ita-Uudenmaan_rakennetun_kulttuuriympariston_selvitys. pdf
Kanteleenjärvestä kerrotaan sivulla 115, jossa todetaan, että "Kanteleen kylä oli 1560-luvulla Pukkilan kylistä toiseksi suurin. Siihen kuului tuolloin 10 taloa." Oiva Bagge on siis siteerannut selvitystä virheellisesti ja vaihtanut nimen Kantele nimeksi Kardrag. Sivulla 112 todetaan myös se huomionarvoinen seikka, että "kartanoita Pukkilassa ei ole."
Jos sen sijaan katsotaan vaikka tätä vuoden 1616 maakirjaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2034506
jossa Anna, Henrich Baggen leski on Kardragin omistajana, näemme, että edellisen tilan nimi on Tirmå. Ja kun katsomme karttaa, jonka Timo W lähetti tämän keskustelun viestiin #26,
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=270596&postcount=26
näemme, että Tirmo sijaitsee edelleen tänä päivänä Kardragin naapurissa.
Mitä tulee Kardragin sijaintiin, on siis täysin yksiselitteistä, että arkistolähteet, kartat ja Karl-Erik Liljeström ovat oikeassa, ja Oiva Bagge on väärässä.
Terho Asikainen
Terho Asikainen
04.03.17, 08:13
Hei Oiva,
Viestissäni http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=286374&postcount=95 kysyin sinulta, miksi voudintili 3546 sinun mielestäsi todistaa Henrich Baggen Hansin pojaksi, vaikka olin löytänyt siitä Henrichin nimen kokonaan ilman patronyymiä.
Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että saman voudintilin sisäsivuilla olevassa kuitissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2030734
Henrich Bagge till Kardragh (neljännellä rivillä) allekirjoittaakin kuitin taas koko nimellään Henrich Larson Bagge, eli se toisin sanoen todistaa jälleen sinua vastaan, vaikka itse väität sen todistavan teoriasi puolesta.
Tämä kuitti, samoin kuin viestissä http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=286173&postcount=93 esittämäni kuitti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2509650 osoittavat selvästi, että olet yhdistänyt Lasse Baggen ja Hans Månsson Baggen virheellisesti samaksi henkilöksi viestissäsi http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269384&postcount=14.
Jully Ramsayhan ei nähnyt heidän välillään edes sukulaisuutta (http://runeberg.org/frfinl/0020.html), saati että olisi väittänyt heidän olevan sama henkilö, sellainenhan on alkuperäislähteiden valossa täysin mahdoton väite.
Niin mielelläni kuin muuten jatkaisinkin tätä keskustelua, niin jos et ole valmis ottamaan mitään kantaa näihin esitettyihin alkuperäislähteisiin, en ikävä kyllä näe keskustelun jatkamisessa sinun kanssasi tästä asiasta enää mitään mieltä.
ystävällisin terveisin Terho
Vielä Seitlahden kylästä: Kylä sijaitsee vastapäätä Vessöön saarta eikä ole koskaan ollut lähelläkään Pernajan pitäjää. Porvoon pitäjä on perustettu samoihin aikoihin Pernajan kanssa ja rajanveto ei ole epäselvä kylien osalta, vain Rabbaksen saari on ollut riitelyn kohde ja saari sijaitsee Tirmoosta kaakkoon.
Karl-Erik Liljeström
Vastaus Terho Asikaiselle 4.3.2017
Konstaapeli oli todella aliupseeriarvo. Niin kuin kerroit nimitys johtaa laivamiehiin. Muistiinpanoissani oli Olavinlinnaan liittyvä väärä päättely, joka johtui seuraavan lauseen sanoista ”tykkien raahaaminen”.
1600-luvulla hakkapeliittojen aikaan ratsuväki oli armeijan eliittijoukko. Miekkaa
heiluttavan sotilaan kantaminen ei ole suinkaan ollut hevosten ainoa tehtävä sodassa; varusteiden ja tykkien raahaaminen tiettömien taipaleiden päähän on ollut tärkeää vielä tuliaseiden tultua käyttöön.
Muistaakseni Pohjolan-Pirhosen kirjassa ”Olavinlinnan historialliset vaiheet” kerrotaan (minun kirjani on nyt lainassa, joten en voi tarkistaa), että Olavinlinnassa 1600-luvun vaihteessa Oulun linnan rakentaja Peder Bagge ja hänen poikansa, Karjalan kostoretkillä kunnostautunut Sven Bagge (myöhemmin Bagge av Söderby Nr 147) tapasivat muutamia konstaapelejä.
Ei tullut mieleenkään, että kyseessä olisi ollut kruunun laivastoon liittyviä aliupseereita. Varsinkin, kun Pohjolan-Pirhosen mainitsemat upseerien toimialue oli Pohjanmaalla.
Vasta myöhemmin löysin laivoihin liittyvän luettelon, joka varmistaa, että eräät Etelä-Suomeen siirtyneet Bagget olivat ”laivureita”, eli siis konstaapelejä?
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Luettelo kertoo muun muassa muutamasta Baggesta. Lisäksi sieltä löytyy etunimeltään mahdollisia Bagge-henkilöitä. ”Laivurien” etunimet on käännetty suomenkielisiksi.
Oiva Bagge
Vastaus K-Erik’ille ja Terho Asikaiselle koskien Kardragia ja Seitlahtea.
Etelä-Suomessa on ollut Suur-pitäjiä (kirkkopitäjiä) kuten Porvoon pitäjä, Hollolan pitäjä, Liljendal ja Pernaja. Oletteko perehtyneet näihin alueisiin?
Kirjoitan alla olevan tekstin pätkittäin suoraan erään professorin historiakirjan sivuilta: (Minulla ei ole skanneriä).
1600-luvun alussa Kanteleen kylä kuului kokonaisuudessaan uusmaalaiselle Henrik Baggelle läänityksenä, samoin Porvoon pitäjän Tirmon ja Seitlahden kylät.
Professori jatkaa:
….kylä kuului 1621 rälssinä Henrik Wredelle ja myöhemmin 1638 Henrik W:n pojalle Casper Wredelle. Talot sijaitsivat 4 peninkulman päässä Strömbergin kuninkaankartanosta. 1653 korotettiin pojat Elimän vapaaherroiksi (Wrede af Elimä).
Tämän perusteella voi vastaanväittäjä päätellä Kardragin etäisyyttä Suomenlahden rannikolta.
Kiistän Terho Asikaisen 3.3. 2017 esittämät väitteen.
”Mitä tulee Kardragin sijaintiin, on siis täysin yksiselitteistä, että arkistolähteet, kartat ja Karl-Erik Liljeström ovat oikeassa, ja Oiva Bagge on väärässä”.
Toivon, että ei väiteltäisi sukututkimusten vääristä rvioinneista, vaan mieluummin oltaisiin tutkijan avustajana.
Oiva Bagge
Terho Asikainen
05.03.17, 00:15
Vastaus K-Erik’ille ja Terho Asikaiselle koskien Kardragia ja Seitlahtea.
1600-luvun alussa Kanteleen kylä kuului kokonaisuudessaan uusmaalaiselle Henrik Baggelle läänityksenä, samoin Porvoon pitäjän Tirmon ja Seitlahden kylät.
Professori jatkaa:
….kylä kuului 1621 rälssinä Henrik Wredelle ja myöhemmin 1638 Henrik W:n pojalle Casper Wredelle. Talot sijaitsivat 4 peninkulman päässä Strömbergin kuninkaankartanosta. 1653 korotettiin pojat Elimän vapaaherroiksi (Wrede af Elimä).
Tämän perusteella voi vastaanväittäjä päätellä Kardragin etäisyyttä Suomenlahden rannikolta.
Kiistän Terho Asikaisen 3.3. 2017 esittämät väitteen.
”Mitä tulee Kardragin sijaintiin, on siis täysin yksiselitteistä, että arkistolähteet, kartat ja Karl-Erik Liljeström ovat oikeassa, ja Oiva Bagge on väärässä”.
Toivon, että ei väiteltäisi sukututkimusten vääristä rvioinneista, vaan mieluummin oltaisiin tutkijan avustajana.
Oiva Bagge
Hei Oiva!
Uskon mielelläni, että Kanteleen kylä on ollut Henrik Baggen läänityksenä, jos jossakin niin lukee. Ei se kuitenkaan tarkoita, että hänen kartanonsa Kardrag olisi ollut siellä. Pukkilassa ei ylipäätään edes ollut kartanoita. Kardrag on Porvoossa oleva kartano ja oli mitä ilmeisimmin Henrik Larsson Baggen kotitila. Sen lisäksi hänellä on voinut olla läänityksiä missä tahansa ja miten paljon tahansa. Se on kokonaan eri asia.
Teoksessa Allardt, Anders: Borgå Sockens Historia till freden i Nystad (Helsingfors 1925) on useamman sivun selvitys Kardragin tilasta ja Bagge-suvun vaiheista siellä sivuilla 357–364. Selvitys alkaa näin:
Det natursköna Kardrag med dess solglittrande vikar och fjärdar och vackra holmar hör icke till de äldsta herrgårdarna i socknen. År 1544 är Kardrag en liten by, som räknar 2 rökar eller hemmanslotter, vardera på en fullskatt eller ett mantal. Likaså är 1556. Skattetalet är högt, alltför högt liksom ofta nog på skärgårdshemman. Senare förenas de bägge hemmanen i Kardrag gård. [--] År 1595 innehades Kardrag av knektehövidsmannen Henrik Larsson Bagge, som tillhörde en nyländsk frälsesläkt. Enligt ett brev, dagtecknat Söderköping den 30. okt. år 1595 av Hertig Karl [--] fick Bagge stadfästelse på gården med dess underlydande ägor, öar och holmar: "Hella Korsöhn och Sundet. Hafwer hollm. Åhnholm och Treskholmar. Desse på westre sidan, på östre sidan Klåfholm, Dunssar öhrar och Liikholm.
Kardragin mailla oli siis 1500-luvulla kaksi savua, joiden veroluvut olivat liian suuret, kuten saaristolaistilojen kohdalla oli usein asianlaita. Kun Henrik Larsson Bagge sai Kaarle-herttualta kirjeen 30.10.1595, jossa hänen omistusoikeutensa Kardragiin vahvistettiin, siinä lueteltiin erikseen, mitkä niemimaan länsi- ja mitkä itäpuolella olevat saaret ja luodot omistukseen sisältyivät.
Kirjan mukaan tämä Kaarle-herttuan allekirjoittama kirje on säilynyt Kardragin tilan arkistossa. Tilan arkistossa on säilynyt myös suvun jäsenten laatimia papereita, mm. Jakob Baggen allekirjoittama asiakirja vuodelta 1652, jossa hän sopi Gäddragissa asuvien rajanaapuriensa kanssa vesimyllyn rakentamisesta.
Suosittelen tähän Borgå Sockens historiaan tutustumista, siinä on paljon mielenkiintoista tietoa Baggeista ja Kardragista. Monet siinä mainitut paikannimet löytyvät edelleen nykyisestä kartasta. Eivät siis Pukkilasta, vaan Porvoosta, Suomenlahden rannikolta.
ystävällisin terveisin Terho
Henrik Wrede, till Wredenhof. Ryttmästare i svensk tjänst. Nedhuggen av polackerna i slaget vid Kirkholm 1605-09-17, sedan han till den sårade och av fienden omringade konungen Carl IX, vars häst störtat, överlämnat sin häst, på vilken konungen undkom. Konungen skrev själv till rikets råd s. å. 24/9: »Om en livländare, vid namn Henrik de Wrede, icke hade hulpit oss på sin häst igen, då hade vi kommit levandes eller döda uti fiendens händer.» Svenska akademien lät 1805 slå en minnespenning över honom och C. Gift Nordin skrev hans »Minne». Hans änka och söner blevo av konungen rikt belönade. Den 2 aug. 1606 fingo de, förutom anslag av tills. 700 daler av tullmedlen i Åbo och Reval, i donation till evärdlig egendom flera stora byar i Borgå socken i Finland samt Nummis (senare Frugård) och Sellinge i Mäntsälä socken i nämnda land, och den 21 juli 1608 erhöllo de i förläning dels godset Sitz (nu Wredensitz) i Koykers socken i Jerwen, Estland, dels hela Elimä fjärding i Finland, 131 hemman under allodial natur, varest byggdes säterierna Anjala, Peippola, Mustila, Villikkala, Tavastby och Moisio samt frälsegodsen Värälä, Muhniemi (senare Wredeby) och Takamaa (senare Rabbelugn). Gift med Gertrud von Ungern i hennes 1:a gifte (gift 2:o 1609-01-08 med ståthållaren Joakim Berendes, i hans 2:a gifte, död 1623), död 1649-10-13 och begraven i Borgå kyrka, dotter av Fabian Jurgensson von Ungern, till Eichenangern och Allendorf, och Gertrud Georgsdotter von dem Wolde. Hon fick 1627-06-10 39 hemman i Borgå socken till pant för sextusen daler, som hon försträckt kronan.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Wrede_af_Elim%C3%A4_nr_44
Fl. är personnamnet Bagge, som är belagt både som för- och tillnamn i östra Nyland. Det finns ett hemman Baggas i byn. Byn Kardrag innehades 1595 av Henrik Larsson Bagge, tillhörande en nyländsk frälseätt. Granlund 1956:292 f.
http://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/1969/baggbole-borga/
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19713/porvoonm.pdf?sequence=2
Pukkilan historia s.89 Savijoki ja Kantele
1600-luvun alussa Kanteleen kylä kuului kokonaisuudessaan uusmaalaiselle vapaasukuiselle rälssimies Henrik Laurinpoika Baggelle läänityksenä, samoin Porvoon pitäjän Tirmon ja Seitlahden kylät. Bagge suoritti rtsupalvelusta kruunulle,mutta hänen mainitaan kuolleen jo 1613. Puoliso Anna Maununtytär sai kuitenkin pitää Seitlahden kylän verotalot. Vuosina 1606-1612 koko Savijoen kylä kuului rälssinä Jaakkima Berndesin rouvalle Gertrud von Ungerille joka asui Stömbergissä.1621 Savijoen kylä kuului rälssinä Henrik Wredelle ja myöhemmin mainitaan kuuluneen kaikki Savijoen 18 taloa Henrik Wreden pojalle Casper Wredelle.
Terveisin Hannele
Vastaus Terho Asikaiselle hänen 5.3.2017 lähettämäänsä viestiin.
http://www.nba.fi/fi/File/592/porvoo-kaupunkiark-invent.pdf
Eräitä otteita:
Asiakirjassa, joka on peräisin vasta 1600-luvun lopulta, mainitaan kaupungin paikalla olleen aikaisemmin yhdeksän talon kylän. Myös toisessa, päiväämättömässä asiakirjassa on maininta Porvoon kirkonkylän yhdeksästä talosta.
Yleistä:
− Kaupunki lakkautettiin kahdesti 1500-luvulla. Juhana III vahvisti vuonna 1550 lakkautetulle kaupungille uudet kaupunkioikeudet vuonna 1579. Kaupunki lakkautettiin jälleen vuonna 1594
Kaupunkipalot:
− Tanskalaiset hävittivät ja polttivat kaupungin ja pappilan vuonna 1508. − Venäläiset polttivat vuonna 1575 Porvoon kirkon ja ilmeisesti myös lakkautetun kaupungin alueesta tuhoutui osa. − Venäläiset polttivat ja hävittivät Porvoon uudelleen vuonna 1590 ja 1708.
− Vuoden 1760 tulipalossa tuhoutui 3/4 kaupungista.
Vanhin säilynyt kartta on vuodelta 1652. Siihen on kaupungin alue kuvattu luonnosmaisesti. Ensimmäinen kaupunkimittaukseen perustuva kartta on vasta vuodelta 1696.
Miten pystyt tietämään, että olen väärässä, jos minä perustan päätelmäni asiakirjaan
”Henrik (Hindrich) Bagge sai 30.10.1595 Kaarle-herttualta läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä.”
Henrik Hansson Bagge, joka kaatui Narvan taistelussa 1612, omisti läänityksenä Kardragin, johon ei kuulunut vielä silloin Porvoon (kaupungin) Seitlax-tila.
Isänsä perintönä Henrik Henriksson peri Lars Henriksson Baggen kanssa yhdessä puolikkaan Kardragista,
Jacob-veljen periessä toisen puolikkaan, ehkä juuri sen osan, joka kuului Porvoon kaupungin puolelle.
Jacob lienee ollut laivamies. Minulla on merkintä Jacob’ista: ”anhöll 1691 om någon ledig tjänst (viite Sv K likv.)”, joka saattaa viitata siihen, että hän ryhtyi käymään kauppaa Tukholman kanssa.
Tarkistin luettelon Porvoon kartanoista Ei sieltä löytynyt Kardrag-nimistä tilaa, kartanoa tms.
nyländska sätes- och kungsgårdar från medeltid och 1500-tal
Ei Kardragia tosin mainita Martti Saariston Pukkilan historiakirjassakaan. Tiedetään, että läänitys oli ainakin Kantele- (Candele-) järven läheisyydessä. Kiitos Hannele Jäppiselle Pukkilan Historia-kirjasta.
Minä lopetan keskustelun nykyisessä Porvoon kaupungissa olevan Kardragin osalta tähän.
Oiva Bagge
Terho Asikainen
07.03.17, 08:31
Tässä vaiheessa lienee paikallaan tehdä pieni yhteenveto tähänastisen keskustelun kulusta.
Oiva Bagge on lähettänyt tähän ketjuun tähän mennessä 58 viestiä. Näissä viesteissä hän on antanut yhteensä viisi suoraa linkkiä johonkin alkuperäislähteeseen. Näistä yksi linkki on viallinen eikä johda mihinkään, yksi johtaa vanhaan maakirjakarttaan ja kolme johonkin kirkonkirjaan. Lisäksi hän esittää kahden vanhan asiakirjan suomennoksia, joiden osalta hän ei kerro, mistä niiden alkutekstit ovat löydettävissä. Hän esittää myös erilaisia lähdeviitteiden luetteloita, mutta esittää ne aina jonkin sekundäärilähteen yhteydessä eikä ota niiden sisältöön kantaa.
Alkuperäislähteiden sijaan Bagge siis perustelee esityksensä viittaamalla erilaisiin artikkeleihin, sukututkimuskirjallisuuteen, Wikipediaan, sanomalehtiin ja erilaisiin nettisivustoihin, siis ns. toissijaisiin lähteisiin – ja luonnollisesti omaan päättelyynsä.
Muut sukututkijat ovat kuitenkin lähettäneet tähän keskusteluun 21 sellaista viestiä, joissa on esitetty korjauksia Oiva Baggen esitykseen vetoamalla nimenomaan alkuperäislähteisiin joko suorina linkkeinä tai SAY:n tai Genoksen artikkelien kautta.
Näistä korjauksista yksi antoi vuosi sitten tammikuussa Oiva Baggelle syyn muuttaa käsityksiään (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=270522&postcount=20), ja hän lupasi korjata tietonsa saatuaan lisää oikaisuja, mitä hän ei ole kuitenkaan tähän mennessä kertonut tehneensä. Muut 20 oikaisua eivät puolestaan ole antaneet hänelle aihetta muuttaa käsityksiään tai esittää sukutauluistaan niiden avulla korjattuja versioita. Hän ei ole edes puuttunut näiden korjausten sisältöön yksityiskohtaisesti, hän on korkeintaan kiistänyt ne kokonaan tai esittänyt niistä yleisiä kiitoksia.
Toki on syytä ymmärtää niitä henkilökohtaisia rajoituksia, joihin hän on viitannut useissa viesteissään,
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=270523&postcount=21
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=274876&postcount=42
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=286417&postcount=100
mutta asialla on kuitenkin laajempaa merkitystä siksi, että esityksiä on ehditty jo kopioida eteenpäin sellaisenaan, ja niitä on luettavissa esim. Genissä:
https://www.geni.com/people/Johan-Bagge/6000000030642916138
https://www.geni.com/people/Peter-Bagge/6000000035092203958
https://www.geni.com/people/Lars-Bagge/6000000040717167100
https://www.geni.com/people/Henrik-Bagge/6000000035092197999
https://www.geni.com/people/Hans-Bagge/6000000011310010208
https://www.geni.com/people/Måns-Bagge/6000000041255627615
https://www.geni.com/people/Halsten-Månsson-Bagge-af-Berga/6000000004671825432
https://www.geni.com/people/Måns-Pedersson-Bagge-af-Berga/6000000004671901217
https://www.geni.com/people/Peder-Nilsson-Bagge-af-Berga/6000000003815926282
Näihin profiileihin pitäisi siis tehdä huomattavia korjauksia, ja koko virheellinen sukujohto pitäisi katkaista useammastakin eri kohdasta. Itse en ole Genissä, joten toivon, että te, jotka olette näitä tietoja sinne kopioineet, seuraatte keskustelua ja korjaatte sellaiset väitteet, joille ei ole perusteita lähteissä.
Tässä vaiheessa olisi mielestäni ensisijaista tuoda esiin mahdollisimman paljon niitä alkuperäislähteitä, joita näistä Ramsayn kuvaamista Baggeista (http://runeberg.org/frfinl/0019.html) on löydettävissä. Pyrin omalta osaltani jatkamaan tätä työtä, mutta kaikki talkooapu on myös erittäin tervetullutta.
Terho Asikainen
Terho Asikainen
27.03.17, 15:48
Terho Asikainen, Kaija Salminen ja Ritva Jurvanen ovat muodostaneet keväällä 2017 työryhmän, joka on käynyt järjestelmällisesti läpi Oiva Baggen (jatkossa OB) tässä viestiketjussa esittämiä näkemyksiä Bagge-suvun jäsenistä. Selvityksessä on pyritty etsimään suvun jäseniin liittyviä alkuperäislähteitä ja katsomaan, mille OB:n esittämistä filiaatioista voisi olla perusteita. Nuorimmat sukupolvet 13–20 on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Työn tulokset esitetään alla useammassa eri viestissä.
Selvityksissämme olevat linkit Riksarkivetin sivuille avautuvat niille, jotka ovat rekisteröityneet SVAR:in käyttäjiksi ja lunastaneet sivustolle lukuoikeutta. Lyhin tilausaika on tällä hetkellä yksi viikko, jonka hinta on 100 Ruotsin kruunua eli noin 10 euroa. Tilauksen voi tehdä täällä: http://webbutik.riksarkivet.se/se/produkter/abonnemang/
1–7. sukupolvet
OB:n esitys:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=268760&postcount=1
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269159&postcount=9
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269273&postcount=10
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269323&postcount=11
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=272108&postcount=33
Kommentit:
OB:n esitys Ruotsin keskiaikaisesta Bagge af Berga -suvusta perustuu Ruotsin ritarihuoneen sukutauluihin (1), joita hän on täydentänyt useilla lisäyksillä ja muutoksilla.
Merkittävin muutos koskee sukunimen Bagge käyttöä. Ritarihuoneen sukutauluissa on katsottu, ettei tässä kuvatun mieslinjan vanhimmilla edustajilla ollut sukunimeä, vaan että vasta ennen vuotta 1503 vihittyjen Måns Pedersson till Bergan ja Carin Baggen lapset ryhtyivät käyttämään äitinsä sukunimeä Bagge, vaikka säilyttivätkin isänsä suvun vaakunan (1). Sukunimi on siis tullut tähän mieslinjaan Carinin suvulta Bagge av Botorp (2). OB on kuitenkin lisännyt Bagge-nimen myös kaikille Månsin esi-isille perustelematta tätä millään alkuperäislähteellä.
Lisäksi OB on tehnyt sukutauluihin lukuisia pieniä muutoksia. 1. sukupolven Abjörn Nockesson on muutettu Abjörn Jönssoniksi ja useisiin tauluihin on lisätty syntymä- ja kuolinaikoja, jälleen ilman lähdeviitteitä.
OB on yhdistänyt tämän ruotsalaisen aatelissuvun suomalaisiin Bagge-sukuihin katsomalla, että ritarihuoneen taulussa 9 kysymysmerkillä mainittu itägötanmaalainen vouti Måns Halstensson Bagge (1) ja Varsinais-Suomessa 1600-luvun alussa vaikuttanut ja Ramsaynkin kuvaama ratsumestari ja myöhemmin Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Månsson Bagge (3) olisivat isä ja poika. Mitään alkuperäislähteitä tämän väitteen tueksi hän ei kuitenkaan esitä.
OB perustelee olettamaansa Måns Halstenssonin muuttamista Suomeen mm. ajattelemalla, että teoksessa "Hertig Johan och hans tid" sivulla 80 mainittu Pohjanmaalla vaikuttanut Joen Bagge olisikin todellisuudessa ollut nimeltään Måns Halstensson Bagge, koska “mitään Joen Bagge-nimisiä vouteja ei ole löytynyt, eikä Halsten Baggella ollut Johan-nimistä poikaa.” Lause on kuvaava esimerkki siitä, miten OB on yrittänyt rakentaa yhteyden ruotsalaisten ja suomalaisten Bagge-sukujen välille keinotekoisesti ja täysin ilman todisteita.
Viitteet:
(1) Adelsvapen-Wiki, Bagge af Berga nr 118, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
(2) Adelsvapen-Wiki, Bagge av Botorp, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_av_Botorp
(3) Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, 1909, s. 14 - 15. http://runeberg.org/frfinl/0020.html
Korjatut sukutaulut, sukupolvet 1–7:
Ruotsin ritarihuoneen selvitykset ovat luotettavin käytössä oleva esitys ruotsalaisesta Bagge af Berga -suvusta. Tämän suvun mahdollisesta sukulaisuudesta Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Månsson Baggen kanssa ei ole esitetty mitään näyttöä alkuperäislähteistä.
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Terho Asikainen
27.03.17, 15:50
8. sukupolvi
OB:n esitys:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=268760&postcount=1 ja http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269384&postcount=14 ja http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269648&postcount=15:
# 5710 Hans Månsson Bagge (s. noin 1550 - k. 14.8.1637)
Käkisalmen linnanpäällikkö.
1. vaimo #5711 Elisabet Isakintytär Finskilän sukua (kuollut 1618)
Elisabetin 2. avioliitto, mutta Hans Månsson Baggen 1.avioliitto.
Lapsia 3:
- Katarina Bagge
- Henrik Hansson Bagge (ks. 9. sukupolvi)
- Hebla Bagge
2. vaimo #6338 Margareta Jacobsdotter Wenno, (ei syntymä-, eikä kuolinaikoja), Ei lapsia
3. Vaimo #6154 Margaretha Mårtensdotter Thesleff (s. 1589 - k. ?) Ei lapsia.
Kommentit:
OB on sijoittanut Hans Månssonin perheeseen ylimääräisen vaimon, pojan ja tyttären, ja toisaalta yksi tytär puuttuu siitä. Hän on myös yhdistänyt Hans Månssoniin henkilötietoja, jotka kuuluvat todellisuudessa muille ihmisille.
1. vaimo Elisabet Isaksdotter on oikea tieto. Sen sijaan Margareta Mårtensdotter (ei sukunimeä) oli Hans Månssonin 2. vaimo (ei siis 3. vaimo, kuten OB esittää). Nämä Hans Månsson Baggen kaksi avioliittoa vaikuttivat rymättyläläisten Peräis- ja Leiklax -tilojen sekä lietolaisen Ketolan tilan periytymiseen siten, että Hans Månsson Bagge sai nämä maaomistukset huomenlahjana ensimmäiseltä vaimoltaan Elisabet Isaksdotterilta ja antoi ne edelleen huomenlahjaksi toiselle puolisolleen Margareta Mårtensdotterille (1).
Margareta Mårtensdotter avioitui puolestaan leskenä hovioikeuden asessori Peter Thesleffin kanssa. Sukunimi Thesleff on siis Margaretan 2. puolison sukunimi. Kurtén korjaa Ramsayn esittämät väärät tiedot: Margaretan 2. pso ei ollut Peter Hellenius eikä Katarina-tytär avioitunut Eskil Mattsonin kanssa (1,3)
OB:n esittämä 2. vaimo Margareta Jakobsdotter Wenno ei siis ollut Hans Månsson Baggen vaimo, vaan sekä Pekka Lappalaisen että Tapio Vähäkankaan mukaan Rantasalmella asuneen Jakob Wennon etunimeltä tuntematon tytär oli Jöran Pistolekorsin 1. vaimo ja perheen kuuden pojan äiti, mikä on perusteltavissa lähdeaineistolla (2,5).
Hans Månssonilla oli kaksi tytärtä: 1. avioliitosta Brita (puuttuu OB:ltä) ja 2. avioliitosta Katarina. Miespuolisia jälkeläisiä ei ollut (1,3). Hebla Bagge ei siis kuulu tähän perheeseen. Hänen isänsä, Sulkavan Eerikkälän vuonna 1617 rälssitilakseen saanut korpraali Hans Bagge, on eri henkilö, jonka patronyymistä ei ole tietoa. Hebla Bagge näyttää Lappalaisen mukaan maaomistusten periytymisen perusteella olevan Jöran Pistolekorsin 2. vaimo Säämingissä.
Kun OB siis perinteisestä tutkimuslinjasta poiketen esittää, että a) Jacob Wennon tytär olisikin ollut Jöran Pistolekorsin sijaan Hans Baggen puoliso, että b) Hans Bagge olisi saanut Mönkkölän tilan haltuunsa tähän hänen olettamaansa avioliittoon kuuluneena huomenlahjana, ja että c) varsinaissuomalainen Hans Bagge ja savolainen Hans Bagge olisivat olleet yksi ja sama henkilö, hänen pitäisi luonnollisesti osoittaa alkuperäislähteet, joilla tällaisia väitteitä voisi perustella. Tällaisia lähteitä hän ei kuitenkaan lainkaan esitä, vaan sen sijaan tyytyy vihjailemaan löytämistään “täysin poikkeavista tiedoista” ja syyttelemään kovin sanoin muita tutkijoita virheistä, joita nämä hänen mielestään ovat tehneet.
Lisäksi OB esittää Henrik Hansson Baggen kuuluneen tähän perheeseen, mutta hänellä on väärä patronyymi (p.o. Larsson), ja OB on sekoittanut hänet systemaattisesti Porvoon Kardragin omistajaan, nihtipäällikkö Henrik Larsson Baggeen, jonka isä oli lukuisten alkuperäislähteiden oikeaksi todistama Lasse (Lars) Bagge (3,6,7). Sulkavalainen korpraali Hans Bagge, Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Månsson Bagge ja majoitusmestari Lasse Bagge eivät siis ole yksi ja sama henkilö, kuten OB esittää.
Henrik Larssonin kuuluminen tähän perheeseen on mahdotonta myös ajallisesti. Kuten Kurtén osoittaa (1), Hans Månsson Bagge solmi ensimmäisen avioliittonsa vasta vuonna 1618, joten jos hänelle olisi sen jälkeen syntynyt poika, tämä ei olisi voinut kaatua Iivananlinnan piirityksessä vuonna 1612, kuten Henrik Baggelle tapahtui (ks. sukupolvi 9).
Viestissään http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=270476&postcount=17) OB esittää Katarina Baggen olleen naimisissa nimismies Eskil Mattssonin (Eura, Haroila, Katila) kanssa, mutta L. Kurténin mukaan tämä on väärä tieto (1): Eskil Mattsonin vaimo oli Katilan ratsumies Erik Baggen pojantytär. Kurtén ei katso näiden kahden Bagge-nimisen suvun olevan keskenään sukua.
OB:n ilmoittama Hans Baggen kuolinpäivä 14.8.1637 sisältää sekä OB:n että Jully Ramsayn erehdyksen. OB on ymmärtänyt väärin Ramsayn maininnan siitä, että Hans Baggesta puhutaan vainajana Maskun tuomiokunnan tuomiokirjassa 14.8.1637, eli hän on luullut Ramsayn tarkoittaneen kuolinpäivää – eikä Ramsay puolestaan ole huomannut, että kyseiset käräjät pidettiinkin todellisuudessa vasta vuoden 1638 puolella. Kyse on siis Rymättylän käräjistä 14.8.1638, joissa Margareta Mårtensdotterista puhutaan Hans Baggen leskenä (8).
Kuten Kurtén oikein mainitsee (1), samaa asiaa oli kuitenkin käsitelty jo edellisillä talvikäräjillä 17.2.1638, joten Hans Månsson Bagge on kuollut sitä ennen (9). Kuolinaika sopii yhteen niiden merkintöjen kanssa, joita Hans Månsson Baggen upseerinurasta vänrikkinä, luutnanttina, ratsumestarina ja Käkisalmen linnanpäällikkönä on Ruotsin armeijan rullissa (10).
OB esittää myös, että Hans Bagge olisi ollut laivurina aluksilla Delfin vuonna 1573 ja Förgylte Duvan 1574–75. Nämä tiedot perustuvat kyllä alkuperäislähteisiin (11), mutta ei ole uskottavaa, että näissä tiedoissa olisi kyse Hans Månsson Baggesta, koska tämä solmi ensimmäisenkin avioliittonsa Kurténin mukaan vasta vuonna 1618.
Ajallisesti vielä mahdottomampaa on yhdistää häntä Johanneksen pitäjän Kolmkesälässä v. 1543 mainittuun Hannu Baggeen, joka myös tunnetaan alkuperäislähteistä (12). Toki voisi olla jatkotutkimuksen arvoinen asia selvittää, löytyisikö tästä 1500-luvun alussa syntyneestä karjalaisesta Hans Baggesta ehkä jokin sukuyhteys Sulkavalla seuraavalla vuosisadalla vaikuttaneeseen ja Hebla Baggen isänä tunnettuun Hans Baggeen, jonka sotilasarvo korpraali saattaisi olla viittaus talonpoikaiseen taustaan.
OB:n kuvaukset Hans Baggesta kuvaavat siis todellisuudessa neljää eri Hans Bagge -nimistä henkilöä sekä näiden lisäksi vielä Lasse Baggea. Heistä Lasse Bagge kuului Porvoon Kardragin Bagge-sukuun, mutta neljän Hans Baggen mahdollisesta sukulaisuudesta ruotsalaisen Bagge af Berga -aatelissuvun, Porvoon Kardragissa vaikuttaneen Bagge-suvun tai Rantasalmen talonpoikaisen Bagge-suvun kanssa ei ole tähän mennessä esitetty mitään näyttöä tai todisteita.
Viitteet:
(1) Kurtén, Love: Thesleff. Genos 40(1969), s. 51 - 52, http://www.genealogia.fi/genos-old/40/40_51.htm
(2) Lappalainen, Pekka: Släkten Pistolekors i Säminge, bakgrund och öden. Teoksessa Gentes Finlandiae V. Red. Torsten G. Aminoff. Helsingfors, Finlands Riddarhus, 1981, s. 58–88. Lappalainen perustelee s. 81 olevassa viitteessään 6, miten Wennon maanomistusten siirtyminen Göran Olofssonin haltuun on osoitus avioliitosta Wennon tyttären ja Göran Olofssonin välillä.
(3) Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, 1909, s. 14–15. http://runeberg.org/frfinl/0020.html
(4) Rundt, Olav: Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets. Genos 60(1989), s. 63 - 70. http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm
(5) Vähäkangas, Tapio: Peder Dansken jälkeläiset. Genos 69(1998), s. 125 - 138, 158. http://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm
(6) VA 5505 – http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3039019 (Kymenkart. läänin tilikirja 1582)
(7) VA 3527 – http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2027897 (Porvoon maakirja 1606)
(8) Maskun tuomiokunta, vars. asiat 1637–1643 (I KO a 3), s. 92v, Rymättylän käräjät 14.8.1638, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791721 Käräjien vuosi 1638 käy ilmi saman tuomiokirjan sivulta 52.
(9) Maskun tuomiokunta, vars. asiat 1637–1643 (I KO a 3), s. 56, Rymättylän käräjät 17.2.1638, “Nu hafwer Hans Bagge haftt Barn tillhopa medh H. Elisabett een dåtter”, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791685
(10) RA Rullor 1620-1723, Registerkort över namn i rullorna, SE/KrA/0022/1a/1, bildid: C0300106_01221, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300106_01221
(11) VA 1280:2v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847068
(12) VA 5000:108 (Viipurin läänin maakirja 1543), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660715 ja VA 5009:168 (Viipurin ja Porvoon läänien maakirja 1546), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661909
Korjatut sukutaulut, sukupolvi 8:
Taulujen I, II ja III henkilöiden välille ei tunneta sukulaisuutta. OB:n yksittäiset maininnat kahdesta 1500-luvun Hans Baggesta on jätetty pois tästä esityksestä.
taulu I
Hans Månsson Bagge, Käkisalmen linnanpäällikkö, mainitaan vainajana 17.2.1638.
1. puoliso Elisabet Isakintytär, Finskilän sukua (vihitty 1618)
Elisabetin 2. avioliitto, mutta Hans Månsson Baggen 1. avioliitto. Yksi tytär:
Brita Bagge
2. puoliso Margaretha Mårtensdotter
Avioitui leskeksi jäätyään Peter Thesleffin kanssa. Yksi tytär Hans Månsson Baggen kanssa:
Katarina Bagge
taulu II
Hans Bagge, korpraali. Sai Sulkavan Eerikkilän rälssikseen v. 1617. Tytär:
Hebla Bagge, todennäköisesti Göran Pistolekorsin toinen puoliso.
taulu III
Lasse Bagge, majoitusmestari Meltolan Nils Olofssonin lippukunnassa, lähti Pähkinälinnaan v. 1583. Poika:
Henrik Larsson Bagge, nihtipäällikkö, ks. sukupolvi 9.
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Terho Asikainen
27.03.17, 15:51
9. sukupolvi
OB:n esitys:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269648&postcount=15 ja http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=270566&postcount=22 :
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, (s. arvio 1575 - k. 17.9.1612)
Huovipäällikkö.
Vaimo tuntematon. Vaimo on todennäköisesti siltä ajalta kun Henrik Hansson Bagge toimi huovipäällikkönä Liivinmaalla, Viipurinlinnassa ja Olavinlinnassa
Lapsia 3:
- Johan Bagge, Kardragin isäntä. Vänrikki 1623.
- Lars Bagge (ks. 10. sukupolvi)
- Henrik Bagge, kapteeniluutnantti, kuoli 1691.
Kommentit:
Kuten edellä on todettu, Henrikin patronyymi oli Larsson, mikä ilmenee selvästi alkuperäislähteistä (1,2,3,4). Vastoin OB:n väitettä Jully Ramsay näyttää olevan oikeassa: Henrik ei ollut Hans Månsson Baggen vaan Lasse (Lars) Baggen poika, eivätkä Oiva Baggen viestissä 14 olevat tiedot voi pitää paikkaansa: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=269384&postcount=14
Henrik ei ollut huovipäällikkö, vaan hän johti nihtien eli jalkaväen sotilaiden lippuetta, eli oli nihtipäällikkö (2). OB viittaa itsekin oikeaan termiin knektehövidsman, mutta on vain kääntänyt sen väärin. Henrik kaatui Narvassa 17.9.1612, minkä OB mainitsee oikein.
Vaimo ei ole tuntematon, vaan Ramsayn ja Porvoon maakirjojen mainitsema Anna Månsdotter Porvoon Seitlahdesta. Anna näkyy Henrik Baggen leskenä v. 1616 Kardragissa (3). Hän peri Seitlahden isänsä jälkeen ja eli vielä v. 1640. OB on sijoittanut hänet hänen poikansa Henrik Henrikssonin vaimoksi (ks. viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=271269&postcount=31), mikä ei pidä paikkaansa.
Henrik Larsson Baggen kartano Kardrag sijaitsi Porvoon pitäjässä, ei siis Pukkilassa, kuten OB esittää. Henrik Bagge oli saanut Kardragin 30.10.1595 läänityksenä Kaarle-herttualta (5). Hänellä oli kuitenkin ainakin 1600-luvun alussa läänitys myös Pukkilassa Kantelejärven alueella (6).
Viitteet:
(1) VA 5055, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3039019 (Kymenkart. läänin tilikirja v. 1582)
(2) VA 5856:96, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2509650 (Lappeen voutikunnan tilejä 1605–1606), “Bekenner Jagh Hinrich Bagge höffuijssman öfuer Een fana Knijchtter”
(3) VA 3585, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2034506 (Porvoon maakirja 1616)
(4) Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, 1909, s. 14–15, http://runeberg.org/frfinl/0020.html
(5) Kardragin alkuperäisen läänityskirjeen kopio on KA:n Topographica-kokoelmassa (22 Porvoo 1616–1861, Porvoon pitäjä, Kardrag 1595); siinä kuvataan, miten Kardrag sijaitsee mereen johtavalla niemellä, ja määritellään tilan rajat. Ks. myös Allardt, Anders: Borgå Sockens Historia till freden i Nystad (Helsingfors 1925), s. 357–364.
(6) Saaristo, Martti: Pukkilan historia (Pukkila 1985), s. 89.
Korjattu sukutaulu, sukupolvi 9:
Henrik Larsson Bagge, k. 17.9.1612.
Nihtipäällikkö, Lasse Baggen poika (sukupolvi 8, taulu III). Sai läänityksenä Porvoon Kardragin 30.10.1595 ja Kanteleen kylän ilmeisesti 1600-luvun alussa.
Vaimo Anna Månsintytär Porvoon Seitlahdesta, k. > 1640
Lapsia:
- Johan Bagge, Kardragin isäntä. Vänrikki 1623.
- Lars Bagge, sukupolvi 10
- Henrik Bagge, kapteeniluutnantti, kuoli 1691.
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Terho Asikainen
27.03.17, 15:54
10. sukupolvi
OB:n esitys:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=271254&postcount=30
# 342 Lars Henriksson Bagge, kapteeni, omisti veljensä Henrik Henriksson Baggen kanssa puolet Kardrag'in puolikkaasta, eli 1/4-osan, vänrikki 1630, luutnantti 1636, kapteeni 1660 Narvassa
Vaimo # 343 Beata Jacobsdotter Klander, kuollut 1696
kruunpalvelija, talonomistaja Jacob Clander'in tytär Narvasta.
"Beata kuului Narvan linnanväkeen"
Alkuosa tyttärien kirjeestä kuninkaalle, jätetty 20. huhtikuuta 1695:
Korkean jalosukuinen Herra Paroni Sotamarsalkka ja Kuvernööri. Armollisin Herra. ...korkein Jumala on suvainnut tästä murheen laaksosta luokseen kutsua rakkaan äitimme kapteeni Lars Bagge-vainajan jättämän lesken Beata Klanderin, jättäen meidät mitä suurimpaan köyhyyteen ja kurjuuteen... koska meitä on kaksi orpoa tytärtä, jotka ovat turvattomia ja muukalaisia ja joilla ei ole ketään johon turvautua ja koska veljemme ovat Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palveluksessa, yksi henkivartiokaartissa Tukholmassa, kaksi jalosukuisen everstin, herra Rembert von Funkenin rykmentissä täällä Narvassa, niin sen tähden suvaitkoon Teidän Ylhäisyytenne armollisimmin pyytää hänen Kuninkaalliselta Majesteetiltaan, että me saisimme nauttia mainittua eläkettä niin kauan kuin Kaikkivaltas antaa meidän elää.......
Teidän ylhäisyytenne kaikken nöyrimpiä palvelijattaria.
Narvassa 9. huhtikuuta 1695
Gertrud Bagg
Ingeborg Bagg"
Lapset:
# 351 Lorenz Larsson Bagge, löjtnant
# 355 Ingeborg Larsdotter Bagge, ei tietoja, katso kirje kuninkaalle
# 177 Peter (Per) Larsson Bagge, trumslagare i Per Sparres regemente
# 3671 Gertrud Larsdotter Bagge, ei tietoja, katso kirje kuninkaalle
# 6799 Johan Larsson Bagge, Nimismies Inkerissä, inspehtoori Örneholmin vapaaherrakunnassa.
Kommentit:
OB:n esityksen taustalla on nähtävissä toisaalta Jully Ramsayn esitys (1) ja toisaalta hänen siteeraamansa Gertrud ja Ingeborg Baggen eläkeanomus kuninkaalle. Näitä kahta päälähdettään hän on täydentänyt yksittäisillä kirjallisuusviitteillä ja olettamalla, että inkeriläinen nimismies Johan Bagge olisi kuulunut tähän perheeseen.
Ramsay toteaa Lars Baggen olleen luutnanttina 1636 Hämeenlinnan läänin jalkaväkirykmentissä ja kapteenina vuonna 1660 Narvassa ja että hänet on mainittu vainajana 1661. Lorenz Bagge-niminen luutnantti mainitaankin mm. Hämeen ja Uudenmaan läänin jalkaväessä, Lydert Hinderssonin eskadroonan majoitusmestarin komppanian katselmuksessa, joka pidettiin 1.2.1636 Wismarissa (2).
Ramsayn viittaukset Lars Baggen sotilasuraan sopivat alkuvaiheen osalta muutenkin yhteen niiden merkintöjen kanssa, jotka Ruotsin valtionarkisto on koonnut Lars Baggea koskevaan korttiinsa (3), jonka mukaan Lars Bagge mainitaan vänrikkinä Uudenmaan rykmentissä 1630 ja luutnanttina 1631–1636. Vuodelta 1638 korttiin on kuitenkin kirjattu merkintä, jonka mukaan Larsin on ilmoitettu kuolleen 4.5.1637. Tämä merkintä on peräisin eversti Johan Bergin rykmentin ja kapteeni Samuel Willmanin komppanian katselmuksesta (4).
Koska palvelus luutnanttina uusmaalaisessa rykmentissä tuntuu luontevalta ratkaisulta Kardragista kotoisin olleelle nihtipäällikön pojalle, tämä kuolinpäivä antaa aiheen oletukseen, että vuonna 1660 Narvassa mainittu kapteeni olisikin kokonaan eri henkilö. Näin asia onkin, sillä kyseessä on kapteeni Lars Bagg eli Bagge, joka sai kapteenin valtakirjan 30.3.1660 ja joka sen jälkeen mainitaan kapteenina Skåne-Blekingen jalkaväkirykmentissä 1660, hallandilaisessa rykmentissä 1661 ja Skånen, Bohusin ja Jämtlannin rakuunarykmentissä 1662–1675 (5). Hänen komppaniansa vuoden 1660 katselmus toimitettiin juuri Narvassa 1.11.1660 (6). Ilmeisesti viimeinen vuosi, jolloin hän johti komppaniaansa kapteenina, oli 1675, jonka vuoden elokuun 7. päivänä hänen komppaniassaan toimitettiin katselmus Helsingborgissa (7).
Ramsay kyllä mainitsee tämän kapteenin olleen vainaja jo vuonna 1661, mutta tämä väärinkäsitys johtuu siitä, että hän perustaa arvelunsa isättömästä rumpalipoika Peter Larsson Baggesta tänä vuonna tehtyihin merkintöihin. Tämän rumpalin äiti oli kuitenkin asiakirjalähteiden mukaan Ingeborg Månsdotter ja todennäköinen isä Varsinais-Suomessa palvellut luutnantti Lars Peerson Bagge, ei siis uusmaalainen luutnantti Lorenz Henriksson Bagge eikä ruotsalais-narvalainen kapteeni Lars Bagg. Tähän kysymykseen palataan lähemmin alla sukupolven 11 yhteydessä.
OB:n kuvaamassa Lars Baggessa on siis todellisuudessa kyse kahdesta eri upseerista, joista jälkimmäinen käytti sukunimestään useimmiten muotoa Bagg. Ensimmäisen Larsin perhesuhteiden osalta voidaan todeta, että Ramsay ei tunne Lars Henriksson Baggen vaimon nimeä, mutta pitää hänen poikinaan Lorenz Baggea, joka oli naimisissa Elisabet Ekestubben kanssa, ja Peter Baggea, josta tuli hänen mukaansa isättömänä pikkupoikana vuonna 1661 rumpali Per Sparren rykmenttiin. Peter Bagge ei siis kuitenkaan kuulu tähän perheeseen, mutta Lorenz Bagge nuorempi tunnetaan useista alkuperäislähteistä (8,9,10). Ramsay perustelee tätä perhettä koskevat tietonsa lähdeviitteellä VA 758:55, jonka täytyy kuitenkin olla virheellinen viite, koska voudintilit eivät ulotu vuotta 1634 pidemmälle. Esimerkiksi mainittu nide 758 on vuodelta 1558 peräisin oleva tilikirja, jossa on vain 20 sivua.
Toisen Larsin perhesuhteet taas avautuvat OB:n esittämästä Gertrud ja Ingeborg Baggin eläkeanomuksesta, jonka he kirjoittivat äitinsä, kapteeni Lars Baggin lesken Beata Klanderin kuoleman jälkeen. OB ei ole antanut tälle anomukselle suoraa lähdeviitettä, mutta anomukseen liittyviä kuittauksia voidaan kuitenkin seurata Inkerin ja Käkisalmen läänin tilikirjoista. Beata Klander kuittasi eläkkeensä omalla allekirjoituksellaan (11,12) vielä 9.12.1693, mutta hän lienee kuollut alkuvuodesta 1695, koska kaksi päivää OB:n kuvaaman eläkeanomuksen jälkeen eli 11.4.1695 päivätyssä tositteessa todetaan, että “autuaan kapteeni Lars Baggen leski Beata Klander on näinä päivinä menehtynyt” (13,14), ja hakijoina olivat nyt kaksi tytärtä, joiden puolesta eläkkeen kuittasi heidän veljensä J. Bagg.
Mistä OB:n antamat Beata Klanderin isää koskevat tiedot ovat peräisin, on kuitenkin tuntematonta. Erpenbeck ja Küng mainitsevat kyllä Pommerin Stralsundista kotoisin olleen räätäli Jacob Klanderin (myös Clander tai Colander), joka asui Narvassa viimeistään 1622, mutta eivät tunne hänelle muita lapsia kuin Gertrud-nimisen tyttären, joka vihittiin 1644 kauppiaankisälli Berend Frankin kanssa (15).
Beata Klanderin isä voisi olla myös se Jacob Klander, joka mainitaan asevarikkomestarina (16) niissä Hämeen läänin jalkaväen katselmuksissa, jotka pidettiin Narvassa 1.10. ja 1.11.1635 (17,18). Ei liene myöskään mahdotonta, että räätäli ja asevarikkomestari olisivat sama henkilö, tai isä ja poika.
Anomuskirjeen viittaus siihen, että kaksi perheen pojista palvelisi von Funckenin rykmentissä Narvassa, saa tukea lähteistä ainakin toisen veljen osalta. Jakob Bagg -niminen mies mainitaan nimittäin von Funckenin värvätyn rykmentin henkikomppanian katselmusrullissa Narvassa vuonna 1692 kersanttina (19) ja 1693 vääpelinä (20). Hän voi olla sama veli, joka kuittasi eläkkeen tytärtensä puolesta vuonna 1695 (13,14).
Viitteet:
(1) Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, 1909, s.14 - 15. http://runeberg.org/frfinl/0019.html
(2) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1636/12 (1636), bildid: A0053308_00235, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053308_00235?beta=true#?s=0&cv=234&c=0&m=0&z=2922.0204%2C120.3113%2C2876.0798%2C1762.6667
(3) RA Rullor 1620-1723, Registerkort över namn i rullorna, SE/KrA/0022/1a/1, bildid: C0300106_01238, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300106_01238
(4) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1638/3 (1638), bildid: A0053341_00187, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053341_00187
(5) RA Rullor 1620-1723, Registerkort över namn i rullorna, SE/KrA/0022/1a/1, bildid: C0300106_01240, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300106_01240
(6) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1660/8 (1660), bildid: A0053729_00242, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00242
(7) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1675/4 (1675), bildid: A0053915_00325, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053915_00325
(8) RA Rullor 1620-1723, Registerkort över namn i rullorna, SE/KrA/0022/1a/1, bildid: C0300106_01248, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300106_01248
(9) RA Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar., SE/KrA/0009/A/G IV b/17 (1661), bildid: A0065724_00127, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065724_00127
(10) Porvoon ja Hollolan tk, vars. asiat 1660–1668 (KO a 2), Porvoon ja Mäntsälän syyskäräjät 23.–24.10.1665, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793440
(11) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1693, s. 1488, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966085
(12) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1693, s. 1489, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966086
(13) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1695, s. 1616, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838807
(14) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1695, s. 1617, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838808
(15) Erpenbeck, Dirk-Gerd & Küng, Enn: Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch 1581–1704 (Dortmund 2000), s. 68.
(16) Förvaltiningshistorisk ordbok: arklimästare, http://fho.sls.fi/uppslagsord/5182/arklimastare/
(17) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1636/12 (1636), bildid: A0053308_00173, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053308_00173
(18) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1636/12 (1636), bildid: A0053308_00185, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053308_00185
(19) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1692/13 (1692), bildid: A0054277_00224, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054277_00224
(20) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1693/7 (1693), bildid: A0054300_00382, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054300_00382
Korjatut sukutaulut, sukupolvi 10:
Taulujen I ja II henkilöiden välille ei tunneta sukulaisuutta.
taulu I
Lars eli Lorenz Bagge, luutnantti, kuollut 4.5.1637.
Vänrikki 1630 ja luutnantti 1631–1637. Todennäköisesti nihtipäällikkö Henrik Larsson Baggen poika (sukupolvi 9). Poika:
Lorenz Bagge (nuor.), kornetti 1659–1660 ja luutnantti 1661–1671, puoliso Elisabet Ekestubbe
taulu II
Lars Bagg, kapteeni vuodesta 1660, kuollut 1675–1693.
puoliso Beata Klander, asui ainakin 1690-luvulla Narvassa, kuollut noin 1695. Lapsia:
Gertrud Bagg
Ingeborg Bagg
Jacob Bagg, kersantti Narvassa 1692 ja vääpeli 1693.
Kaksi nimeltä tuntematonta poikaa
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Terho Asikainen
27.03.17, 15:57
11. sukupolvi
OB:n esitys:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=272694&postcount=34
# 177 > Peter (Per) Larsson Bagge, syntynyt noin 1650,
Konstabel, Kaatui Varsovan luona Gemäuerthofin taistelussa 16.7.-21.7.1705.
Vaimo: # 178 Brita Eliasdotter Gavelina syntynyt noin 1660, on paennut leskenä Ruotsiin 31.8.1711, vammainen tytär Margareta mukanaan. (Pako N:o 175, 348, 733 ja 3104). Tyttären kuoltua Ruotsissa leskirouva palasi Suomeen ja vihittiin uuteen avioliittoon rykmentinpastori Berg’in kanssa. Lapset:
- # 27 Johan Petersson Bagge jäi sotavangiksi Viipurin piirityksen aikana 9.4.1710-25.6.1710, Hän oli syntynyt noin 1680, kuollut 15.9.1750.
- # 356 Jacob Petersson Bagge, joka on ollut aliupseeri, vänrikki 1697, luutnantti 1700, kuollut 1701. Ainoa merkintä, joka viittaa tähän henkilöön on N. Karl Grotenfelt’in luettelossa: Ruotujako Rakuunat Itä-Suomessa 1644-1721, jossa mainitaan sotilasnimi: Jacob Bügge, Inkeri. Todennäköisesti kyseessä on painovirhe sukunimessä?
- # 1418 Margareta Petersdotter Bagge, krympling (raajarikko, vammainen) pakeni äitinsä kanssa Ruotsiin 1711, jossa kuoli ennen vuotta 1713.
Kommentit:
Per Baggen syntymän osalta OB viittaa siihen Jully Ramsayn mainintaan, jonka mukaan Lars Bagge-vainajalla olisi ollut armeijan rullien mukaan Per-niminen pieni poika, joka tuli vuonna 1661 rumpaliksi Per Sparren rykmenttiin (1). Per Larsson Bagge -niminen rumpali mainitaankin Turun läänissä kenraalimajuri Per Sparren rykmentissä ja Simon Henrikssonin komppaniassa siinä katselmuksessa, joka pidettiin 22.10.1661 Turussa, joskin ilman tietoja iästä tai isän kuolemasta (2). Hänet mainitaan edelleen rumpalina samassa komppaniassa myös 23.11.1663 (3).
Näyttää kuitenkin siltä, että Ramsay on vain olettanut tämän Per Larssonin olleen Lars Henriksson Baggen poika. Oletus saattaa olla myös virheellinen, sillä kun sama rykmentti oli aiemmin Henrich Sassin johdettavana, siihen kuuluneessa Patrick Ogelwien komppaniassa palveli ainakin vuosina 1654 ja 1655 (ilm. myös 1656) vänrikkinä Lars Peerson Bagge -niminen mies (4). Kun rykmentti ja aikakausi ovat samat ja etunimen periminen isoisältä oli tavallista, on tätä vänrikki Lars Peersonia pidettävä todennäköisempänä vaihtoehtona rumpali Per Larsson Baggen isäksi. OB itse asiassa mainitseekin tämän Lars Peersonin kysymysmerkein varustettuna viestissään #30.
On mahdollista, että mainittu Lars ehdittiin kuitenkin vielä ennen kuolemaansa ylentää luutnantiksi. Ruotsin valtionarkiston sotakollegion kanslian suppliker-sarjassa on nimittäin säilynyt juuri Simon Henrikssonin komppaniassa palvelleen rumpali Per Larssonin äidin, luutnantinleski Ingeborg Månsdotterin valituskirjeitä, joissa hän valittaa, että luutnantti Oxhorn oli nostanut vuonna 1669 hänen poikansa palkan.
Poika oli jouduttu jo hyvin pienenä kirjaamaan armeijan rulliin leskiäidin köyhyyden takia, mutta käytännössä hän ei kuitenkaan nuoren ikänsä takia jaksanut kantaa rumpua, joten komppania ei ollut käyttänyt katselmuksissaan rumpalia ollenkaan, eikä sillä perusteella myöskään maksanut pienelle rumpalipojalle aina palkkaa. Äiti kertoi myös, että joku upseeri oli ottanut pojan mukaansa Riikaan myöhäsyksyllä 1668 vastoin äidin tahtoa (5,6).
Näitä tietoja ajatellen on mahdollista, että rumpali Per Larsson Baggen isä ja Ingeborg Månsdotterin puoliso oli se luutnantti Lars Bagge, joka tuomittiin noin vuonna 1658 kuolemaan (7).
OB ei ilmoita, millä perustein hän olettaa rumpali Per Baggen palvelleen aikuisena tykistön konstaapelina, mutta hänen muiden viittaustensa perusteella tämä oletus näyttää perustuvan isovihan pakolaisten luetteloon (8), jossa mainitaan Petter Bagge-niminen mies pakotiedossa 698 ja konstaapeli Bagge tiedoissa 175, 348, 733, 1870 ja 3104.
Petter Bagge mainitaan pakotiedossa 698 tosin edesmenneeksi rykmentin pastoriksi, ja saapuneeksi on kirjattu vain hänen leskensä Brita Gavelina, mutta koska Gavelina mainitaan pakotiedoissa 106 ja 630 puolestaan rykmentin pastori Petter Bergin leskeksi, OB näyttää koettaneen ratkaista ristiriidan sillä loogisesti kestämättömällä oletuksella, että Brita Gavelina olisi ensin paennut konstaapeli Peter Larsson Baggen leskenä Ruotsiin, josta hän olisi sitten myöhemmin palannut Suomeen, jossa hänet olisi vihitty uuteen avioliittoon rykmentinpastori Bergin kanssa.
Rykmentin pastorin nimeksi kerran mainittu “Petter Bagge” näyttää kuitenkin olevan yksittäinen kuulo-, kirjoitus- tai kopiointivirhe, koska Brita Gavelina mainitaan pastorin puolisona tai rykmentin pastorin tai rykmentin pastori Bergin leskenä myös pakotiedoissa 1829, 2996, 4227 ja 6798. Tiedon 106 mukaan tämä Petter Berg olisi ollut rykmentin pastorina Viipurin läänissä. Yrjö Kotivuori mainitseekin Petter Bergin ylioppilasmatrikkelissaan Viipurin läänin jalkaväkirykmentin pastorina ja Brita Gavelinan puolisona (9).
Mitä taas tulee pakotietojen mainintoihin konstaapeli Baggesta, niin niissä ei mainita kertaakaan konstaapelin etunimeä, mutta hänen leskeään kuvataan tiedoissa 175, 348, 733 ja 6563 nimellä Margareta Nilsdotter, tiedossa 3104 nimellä Margareta Pehrsdotter ja tiedoissa 353, 738, 1870, 3037 ja 4268 nimellä Margareta Sturck. Nämä merkinnät liittyvät todellisuudessa Bengt Baggeen, joka palveli tykistön konstaapelina Narvassa ja jonka puoliso oli Margareta Sturck (10,11,12). Kamarikollegion asiakirjan mukaan (12) konstaapeli Bengt Baggen vaimo Margareta Sturck oli menettänyt sekä omaisuutensa että miehensä, kun venäläiset olivat valloittaneet Narvan, mikä tapahtui vuonna 1704 (13).
Jostakin syystä OB vielä väittää näiden Margareta Nilsdotterista kertovien pakotietojen 175, 348, 733 ja 3104 olevan Brita Gavelinaan viittaavia lähteitä, mikä ei siis pidä paikkaansa (8). Mitä taas tulee Brita Gavelinan syntyperään, niin OB ei esitä mitään lähdetietoa sille väitteelle, että hänen isänsä olisi ollut ruotsalainen Elias Gavelinus. Yrjö Kotivuoren arvion (9) mukaan Britan isä saattoi olla lääninsihteeri Petter Gavelius.
Narvalaisella konstaapeli Bengt Baggella oli Åke-niminen poika, joka toimi Narvassa ruotsalaisen kirkon lukkarina ja avioitui ennen vuotta 1693 (14). Åke Baggen poika oli puolestaan Anders Bagge, joka oli Narvan katedraalikoulun 1. kollega ja kanttori 1694–97 (15).
Bengt Bagge itse oli puolestaan ansioluettelotietojen (11) mukaan syntynyt Viipurissa ja hallitsi räätälin ammatin, joten hän oli varsin todennäköisesti viipurilaisen räätäli Kristian Sigfridinpoika Baggen poika. Kristian mainitaan viimeisen kerran elossa vuoden 1680 henkikirjassa (16). Hänen leskensä talo tuhoutui 14.9.1689, kun suutari Carl Torckellin talosta alkanut tulipalo levisi lähes 40 viipurilaistaloon (17), ja leski itse kuoli Viipurin ruotsalaisen seurakunnan jäsenenä 25.5.1710.
Selvittäessään olettamansa Peter Baggen kuolemaa OB on lähtenyt liikkeelle Tukholmassa vuonna 1819 julkaistun sotilasmatrikkelin maininnasta (18), jonka mukaan vuosina 1700–1718 taistelukentällä kaatuneiden ratsumestarien ja kapteenien joukossa olisi ollut eräs Bagge, jonka etunimi oli kirjan laatijalle tuntematon ja joka kaatui Varsovan lähellä vuonna 1705.
Seuraavaksi OB esittää, että tämä kaatuminen olisi tapahtunut heinäkuussa 1705 käydyssä Gemauerthofin taistelussa, vaikka tuo taistelu käytiin itse asiassa nykyisessä Latviassa, 80 kilometriä Riiasta lounaaseen.
Lopulta OB yhdistää nämä asiat olettamaansa “konstaapeli Peter Larsson Baggeen”, ja päätyy väittämään, että Peter Bagge "kaatui Varsovan luona Gemauerthofin taistelussa 16.7.–21.7.1705" siitä huolimatta, että a) Gemauerthof on Riian eikä Varsovan lähellä, b) kaatuneen Baggen piti olla matrikkelin mukaan etunimeltään tuntematon, ja c) kaatuneen Baggen piti olla matrikkelin mukaan upseeri (ratsumestari tai kapteeni) eikä aliupseeri (konstaapeli).
Kuvatessaan tämän aikakauden upseereita sata vuotta myöhemmin Adam Lewenhaupt (19) mainitsee tälle heinäkuussa 1705 Varsovan lähellä kaatuneelle Baggelle myös etunimen. Hän oli ratsumestari Erik Bagge af Berga, joka kuului itägötalaiseen ratsuväkirykmenttiin ja kaatui 21.7.1705 "vid Warschau". Hänet mainitaan myös Ruotsin ritarihuoneen julkaisuissa (20).
Peter Larsson Bagge on siis OB:n sukutaulussa täysin fiktiivinen henkilö. OB on rakentanut häntä kuvaavan esityksensä lainaamalla hänelle lapsuuden turkulaisessa rykmentissä palvelleelta rumpalipoika Peter Larsson Baggelta, työelämän narvalaiselta konstaapeli Bengt Baggelta, avioliiton Viipurin läänin jalkaväkirykmentin pastori Petter Bergiltä ja kuoleman itägötalaiselta ratsumestari Erik Bagge af Bergalta. Kenelläkään näistä neljästä miehestä ei voida todeta olleen sukulaisuussuhdetta sen paremmin porvoolaiseen kuin rantasalmelaiseenkaan Bagge-sukuun.
Viitteet:
(1) Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (Helsingfors 1909), s.14, http://runeberg.org/frfinl/0019.html
(2) RA Finska och värvade regementen, osa I, kenraalimajuri Per Sparren rykmentti, Turun lääni, Simon Hinderssonin komppania 1661, s. 22. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053749_00030
(3) RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1664/6 (1664), bildid: A0053784_00095, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053784_00095
(4) Kortistomerkintä: RA Rullor 1620-1723, Registerkort över namn i rullorna, SE/KrA/0022/1a/1, bildid: C0300106_01246, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300106_01246, Vuoden 1654 katselmus: RA Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1654/5 (1654), bildid: A0053662_00268, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053662_00268?beta=true#?s=0&cv=267&c=0&m=0&z=-1651.4%2C-288.8889%2C9774.7999%2C5777.7778
(5) RA Krigskollegium Krigskollegii kansli, Suppliker, SE/KrA/0001/E n/20 (1673), bildid: A0066191_00152, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066191_00152
(6) RA Krigskollegium Krigskollegii kansli, Suppliker, SE/KrA/0001/E n/20 (1673), bildid: A0066191_00153, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066191_00153
(7) RA Rullor 1620-1723, Registerkort över namn i rullorna, SE/KrA/0022/1a/1, bildid: C0300106_01247, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300106_01247
(8) Aminoff-Winberg, Johanna: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden. Flyktingförteckningar, http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm
(9) Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852: Petter Berg. Verkkojulkaisu 2005 http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4223
(10) RA Generalmönsterrullor, Artillerieregementen i Narvens 1681, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029862_00116?beta=true#?s=0&cv=115&c=0&m=0&z=2392.4215%2C2027.0334%2C2520.9124%2C1490.0839
(11) RA Meritförteckningar, Artillerieregementen, SE/KrA/0321/III/73 (1668-1811), https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0004453_00054?beta=true#?s=0&cv=53&c=0&m=0&z=-1138.8974%2C-213.1111%2C7210.7947%2C4262.2222
(12) RA Kammarkollegiet Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7a, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066979_00251?beta=true#?s=0&cv=250&c=0&m=0&z=1663.7847%2C1500.8163%2C4216.9489%2C2492.5926
(13) Erpenbeck, Dirk-Gerd & Küng, Enn: Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch 1581–1704 (Dortmund 2000), s. 33.
(14) Erpenbeck, Dirk-Gerd & Küng, Enn: Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch 1581–1704 (Dortmund 2000), s. 153.
(15) Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Bagge. Verkkojulkaisu 2005, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3603
(16) Viipurin ja Savonlinnan läänin läänintilit, Viipurin henkikirja 1680, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12334905
(17) Viipurin maaseurakunta, syntyneet ja kastetut 1686–1697, kastekirjassa oleva selostus Viipurin palosta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588265
(18) Biografiska Minnen af Konung Carl XII:s Krigare (Stockholm 1819), s. 179 (https://books.google.fi/books?id=Rcp...page&q&f=false
(19) Lewenhaupt, Adam: Karl XII:s officerare, Biografiska anteckningar (1920–1921).
(20) Ruotsin ritarihuoneen sukutaulut, Bagge af Berga nr 118, taulu 15, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bagge_af_Berga_nr_118
Korjatut sukutaulut, sukupolvi 11:
Taulujen I ja II henkilöiden välille ei tunneta sukulaisuutta, eikä kummallakaan taululla ole yhteyttä Porvoon tai Rantasalmen Bagge-sukuihin.
taulu I
Brita Gavelina, Viipurin läänin jalkaväkirykmentin pastori Petter Bergin leski, mainitaan isovihan pakolaisena Ruotsissa. Hänen isänsä saattoi olla lääninsihteeri Petter Gavelius.
taulu II
Bengt Bagge, syntynyt Viipurissa ja kuollut noin 1704 Narvassa, tykistön konstaapeli Narvassa, ilmeisesti viipurilaisen räätäli Kristian Sigfridinpoika Baggen poika. Vaimo Margareta Sturck, kotoisin Pohjanmaalta, mainitaan leskenä isovihan pakolaisena Ruotsissa. Lapsia:
- Åke Bagge, ruotsalaisen kirkon lukkari Narvassa
- vammainen lapsi, äitinsä mukana Ruotsissa
- joko tähän perheeseen tai 10. sukupolven taulun II perheeseen liittynee jollakin tavoin Margareta Bagg, jonka puoliso oli Pähkinälinnan kirkkoherra Josef Soudelius.
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Terho Asikainen
27.03.17, 15:59
12. sukupolvi
OB:n esitys:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=273363&postcount=37
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=273891&postcount=38
# 27 Johan Petersson Bagge, s. noin 1685 todennäköisesti Narva, k. 15.9.1750 Rantasalmi; oli ollut kersantti 1709, vänrikki Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentissä v.1710, siirtynyt Viipurin läänin jalkaväkirykmentin vänrikiksi 1711, eronnut sotilaspalveluksesta 22.6.1713.
Vaimo # 118 Catharina Helena von Vegesack, syntynyt Rantasalmen Pyyvilän kartanossa noin 1690, kuollut 18.8.1776 Rantasalmen Tiemassalossa. Johan Petersson Bagge ja Catharina Helena von Vegesack vihittiin 19.12.1769 Rantasalmella. Lapset:
> # 25 Anders Johansson Bagge, syntynyt 30.11.1722, Stor-Pero, Viipurin mlk.
> # 180 Catharina Johansdotter Bagge, syntynyt 1710 Rantasalmi, Langila,
> # 198 Ingrid Helena Johansdotter Bagge, syntynyt noin 1714 todennäköisesti Stor-Pero
> # 179 Carl Gustaf Johansson Bagge, syntynyt 17.8.1719 Viipurin mlk.
[Ingeborg Langin] perukirjan sanomasta voi päätellä, että Johan Petersson Baggen perhe, vänrikin erottua sotilaspalveluksesta 22.6.1713, oli saanut anopin, Ingeborg Langilta taloudellista tukea 28 vuoden ajan eli tämän kuolemaan asti 20.6.1740.
Kommentit:
OB:n esittämää nimeä Johan Petersson Bagge ei esiinny tässä muodossa missään alkuperäislähteessä. OB:n esittämä vihkimispäivä 19.12.1769 on todellisuudessa 19.12.1709, ja Rantasalmen vihittyjen kirjassa tuolloin mainittu sulhasen nimi on Johan Peters Back, joka oli kersanttina Savon kahdennetussa jalkaväkirykmentissä (1). OB:n mainitsemat tiedot Johanin palvelemisesta Savonlinnan läänin (2) ja Viipurin läänin (3) jalkaväkirykmentin vänrikkinä löytyvät kyllä Ruotsin armeijan Krigskollegiumin arkistosta, mutta niissä mainittu vänrikin nimi on Johan Pettersbach. Adam Lewenhaupt (4) mainitsee samat tiedot, mutta käyttää sukunimestä muotoa Petersbach. Tämä Pettersbach sai eron vänrikkinä Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentistä 12.6.1711 ja Viipurin läänin jalkaväkirykmentistä 22.6.1713. Viipurin maaseurakunnan kastettujen luettelossa Carl Gustafiksi kastetun lapsen isänä mainittu vänrikki Johan Pettersback näyttää olevan sama henkilö (5). Rantasalmen käräjillä 1736 Catharina Helena von Vegesackin puolisoa kutsutaan nimellä Johan Petter Bach (6), ja vuoden 1749 käräjillä nimellä Petter Johan Bagge (7). Rantasalmen seurakunnan haudattujen luettelossa häntä kutsutaan nimellä Fend. Bagge (8). Vastaavasti Johanin ja Catharinan poika Anders on vuonna 1752 päivätyssä kauppakirjassa nimeltään Anders Back (9), samoin kuin seuraavissa henkikirjoissa, mutta hänen nimensä vakiintuu vanhimpaan säilyneeseen Rantasalmen seurakunnan rippikirjaan mennessä muotoon Bagge (10).
Nämä muutokset ovat luontevimmin selitettävissä siten, että Johanilla ei ole missään vaiheessa ollut Petteriin tai kehenkään muuhunkaan viittaavaa patronyymiä, vaan että hänen sukunimensä on aluksi ollut Pettersback, jonka osa kirjureista on ehkä aluksi ymmärtänyt väärin patronyymin ja sukunimen yhdistelmäksi, ja jonka hän on ilmeisesti jossakin vaiheessa sitten itsekin lyhentänyt muotoon Back ja sittemmin viimeistään 1740-luvulla muokannut nimeksi Bagge, jonka nimen myös hänen poikansa Anders on sitten omaksunut. Koska on tuntematonta, mistä Johan Pettersback oli tullut Rantasalmelle 1700-luvun alussa, hänen alkuperästään ei voida sanoa mitään varmaa. Lähteiden perusteella näyttää kuitenkin selvästi siltä, ettei hän ole sukua muille pohjoismaisille Bagge-suvuille, koska siinä tapauksessa hän olisi epäilemättä käyttänyt tätä sukunimeä koko elämänsä ajan. Häntä ei myöskään mainita missään Ruotsin ritarihuoneen aatelisten Bagge-sukujen esityksissä, ei Ramsayn esittämässä Hans Månssonin ja uusmaalaisen Bagge-suvun kuvauksessa (11) eikä myöskään L.B. Baggen Ruotsin aatelittomia Bagge-sukuja kuvaavassa teoksessa (12).
Johan Pettersback eli Petter Johan Bagge ja Catharina Helena von Vegesack ovat siis Rantasalmen talonpoikaisen Bagge-suvun kantavanhemmat, mutta Johan ei ole sukua muille Bagge-suvuille, eikä hänen vanhempiaan tunneta. OB:n esittämä syntymäpaikka “Narva” on jo sen tähden vailla perusteita, sen lisäksi, että Narva oli jo edellisessä sukupolvessa todellisuudessa konstaapeli Bengt Baggen palveluspaikka. Johan Baggen syntymävuoden voidaan kuitenkin arvioida vuoden 1750 haudattujen kirjan perusteella olevan noin 1685. Pettersback -nimen mahdollisesta alkuperästä on vaikea todeta muuta kuin että Pohjanmaalla Vöyrin kunnassa on edelleen Pettersbacka -niminen kylä, suomeksi Petterinmäki.
Johan oli siis edennyt sotilasurallaan vänrikiksi, mutta häntä ei kutsuta aateliseksi missään lähteessä. Vuoden 1736 käräjäpöytäkirjassa hänestä käytetään kyllä titteliä ädel och mannhaftig, mutta se on SAOB:in antaman kirjallisuusviitteen mukaan ollut tuohon aikaan vakiintunut titteli aatelittomalle miehelle, joka oli kohonnut sotilasurallaan upseeriksi (13).
Johanin vaimon Catharina Helena von Vegesackin henkilöllisyydestä ei ole epäselvyyttä. Hänet mainitaan Conrad von Vegesackin ja Ingeborg Langin tyttärenä Ingeborg Langin perukirjassa 1752, ja hänet mainitaan oikein myös Manfred von Vegesackin toimittamassa Vegesackin suvun historiassa. Kirjassa mainittu tieto Catharinan puolisosta “Johan Peter Bock, der sich später Bagge nannte”, on siis oikein tulkittu, joskin sukunimessä Bock on ilmeinen kirjoitusvirhe (14).
Pariskunnan lapsista voidaan sanoa, että Carl Gustafin syntymämerkintä vuodelta 1719 viittaa todennäköisesti juuri tähän perheeseen, mutta OB:n esittämä Andersin syntymäpäivä Viipurissa on sen sijaan virheellinen tieto, ja viittaa todellisuudessa Johan Pettersson Nickin lapseen (15). Anders Backin eli Baggen henkilöllisyys tämän perheen poikana on kyllä varmaa, mutta hänen syntymästään ei ole muuta tietoa kuin että hän oli rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1725. Anders Baggen henkilöllisyys käy ilmi Rantasalmen vuoden 1749 syyskäräjien tapauksesta, jossa isä Johan vastustaa ensin poikansa Andersin ja Kaisa Törröttären avioliittoa, mutta suostuu siihen lopulta (7).
Tytär Ingrid Helena mainitaan Ingeborg Langin perukirjassa (16) vuonna 1752 ilman tietoa syntymävuodesta, ja häneen näyttää viittaavan myös vuoden 1732 henkikirjassa Paul Vegesackin sisarentyttärenä mainittu Helena Back (17).
OB ei mainitse myöskään Catharina-tyttärelle lähdetietoja, mutta hänen syntymävuotensa 1710 perusteella vaikuttaa siltä, että hän on ajatellut Helena-sisaren olevan se Helena Bagge, joka sittemmin avioitui Mikkeliin vahtimestari Rungiuksen puolisoksi ja jonka kanssa samalla sivulla kirkonkirjassa mainitaan vuonna 1710 syntynyt sisar Catharina Bagge (18). Mutta teoria, että nämä sisarukset olisivat sittenkin kotoisin jostakin muualta, saa tukea siitä huomiosta, että Catharina Helena von Vegesackilla mainitaan olleen “yksi poika ja yksi tytär” elossa Ingeborg Langin perukirjoituksessa vuonna 1752. Pojan täytyy olla Anders, koska tämä eli 1800-luvulle asti.
Mikkelissä mainitut Helena ja Catharina näyttävätkin kuuluvan Luumäen Bagge-sukuun. Luumäen vuoden 1732 henkikirjassa mainitaan Johan Baggen sisar Helena (19) ja pikkuvihan aikaisessa rippikirjassa mainitaan puolestaan Catharina Bagge, jonka kerrotaan olevan “Savossa” (20).
Asuinpaikoista voidaan todeta, että tämä perhe ei asunut OB:n esittämällä tavalla Tiemassaari 5:ssä, eikä mainittu tila tullut tälle Bagge-perheelle Ingeborg Langin läänityksien kautta, vaan että perhe asui vielä Johanin kuoleman jälkeenkin Catharinan äidin Ingeborg Langin omistamassa Skogilan tilan torpassa, kuten Langin perukirjassa vuodelta 1752 kuvataan. Tiemassaari 5 tuli suvun omistukseen vasta seuraavassa sukupolvessa, kun perheen poika Anders Back eli Bagge osti tilan Natusten suvulta 21.11.1753 päivätyllä kauppakirjalla (9). Leskeksi jäänyt Catharina Helena saattoi kuitenkin asua siellä poikansa perheen luona, koska hänen mainitaan kuolleen vuonna 1776 Tiemassaaressa.
Viitteet:
(1) Rantasalmen seurakunta, vihityt 1709, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/vihityt_1700-1712_uk896/11.htm
(2) RA, Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti 1711: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065769_00944?beta=true#?s=0&cv=943&c=0&m=0&z=-1735.0947%2C-281.7778%2C9534.1895%2C5635.5556
(3) RA, Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, Viipurin läänin jalkaväkirykmentti, Vehkalahden komppania, päällikkö kapteeni Nils Strandén: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065771_00578?beta=true#?s=0&cv=577&c=0&m=0&z=-1260.2554%2C-262.2222%2C8872.5107%2C5244.4444
(4) Lewenhaupt, Adam: Karl XII:s officerare, Andra delen, facsimile-upplaga (1977), s. 504
(5) Viipurin maaseurakunnan kastetut 1719, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6664698
(6) Pien-Savon tk, Rantasalmen talvikäräjät 1736, Catharinan sisaren Christinan ja Nils Qvistin välinen kunnianloukkausjuttu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24189424
(7) Pien-Savon tk, Rantasalmen syyskäräjät 1749, s. 1006, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24217876
(8) Rantasalmen seurakunta, haudatut 1750, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12742&pnum=52
(9) Pien-Savon tk, Rantasalmen syyskäräjät 1754, Tiemassaari 5:n kauppakirja 1752, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24215166
(10) Rantasalmen seurakunta, pääkirja 1761–1772, s. 386, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610350
(11) Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909), s. 14, http://runeberg.org/frfinl/0019.html
(12) Bagge, L.B.: Genealogisk öfversikt öfver de ofrälse Bagge-släkterna i Sverige (Stockholm 1906).
(13) Svenska Akademiens ordbok SAOB, hakusana manhaftig, kirjallisuusviite: A, s. 273 a. Edel och Manhaftig. Kallas de öfverOfficerare, som ej äro Adel, men doch, genom krigz tienst, tient sig up til adels vederlikar. Biurman Brefst. 63 (1729).
(14) von Vegesack, Manfred: Herkunft und Stammtafel derer von Vegesack (1959), s.16.
(15) Viipurin väestöluettelo 1723, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/viipuri/vaestoluettelo_1723-1723_es2693/21.htm
(16) KA, rulla ES 3535, Ingeborg Langin perukirja 1752
(17) Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin läänintili, Rantasalmen henkikirja 1732, s. 1743, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13028148
(18) Mikkelin maaseurakunnan pääkirja 1770–1775, Kyrckiobyn 19, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6701482
(19) Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin läänintili, Luumäen henkikirja 1732, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13028981
(20) Luumäen seurakunta, pääkirja 1737–1747, s. 86, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4690263
Korjattu sukutaulu, sukupolvi 12:
Johan Pettersback, myöh. Johan Petter tai Petter Johan Back eli Bach eli Bagge, s. n. 1685, k. Rantasalmella 15.9.1750. Kuoli aatelittomana vänrikkinä. Vanhempia ei tunneta, joten hän on Rantasalmen talonpoikaisen Bagge-suvun 1. tunnettu kantaisä.
puoliso Catharina Helena von Vegesack, s. n. 1690, k. 18.8.1776 Rantasalmen Tiemassaaressa, vanhemmat kapteeni Conrad von Vegesack ja Ingeborg Lang; vihitty 19.12.1709 Rantasalmella.
Johan oli ainakin joulukuussa 1709 kersanttina Savon kahdennetussa jalkaväkirykmentissä. Hän sai eron vänrikkinä Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentistä 12.6.1711 ja Viipurin läänin jalkaväkirykmentistä 22.6.1713. Perhe asui Rantasalmella Skogilan tilan torpassa, jonka Catharinan äiti Ingeborg Lang omisti. Lapsia:
- Carl Gustaf Bagge, s. 17.8.1719 Viipurin mlk. Hänellä oli Rantasalmella Grondell-niminen kotiopettaja, ja hän kävi Savonlinnassa kolme luokkaa koulua. On kuollut ennen v. 1752.
- Ingrid Helena Back eli Bagge
- Anders Back eli Bagge, s. n. 1725, vihittiin 17.12.1749 Kaisa Törröttären kanssa, joka oli rakuuna Mikko Törrösen ja Anna Ikäheimottaren aviottomana syntynyt lapsi. Anders osti Tiemassaari 5:n Natusten suvulta 21.11.1753.
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Terho Asikainen
27.03.17, 16:02
Johtopäätökset edellä viesteissä #127–132 julkaistuista selvityksistä:
OB:n kuvaama 20 sukupolven ketju ei todellisuudessa kuvaa yhden ja saman suvun jäseniä. Sukupolvessa 11 kuvattua Per Larsson Baggea ei ole ollut olemassakaan, ja muut OB:n kuvaamat Bagget kuuluvat ainakin kuuteen eri sukuun:
1) ruotsalainen Bagge af Berga -aatelissuku, sukupolvet 1–7
2) Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Månsson Bagge, sukupolvi 8
3) korpraali Hans Bagge, Hebla Baggen isä, sukupolvi 9
4) Porvoon Kardragin Bagge-suku, sukupolvet 9–10
5) kapteeni Lars Bagg, sukupolvi 10
6) Savon talonpoikainen Bagge-suku, sukupolvet 12–20
Näiden lisäksi selvityksessä on lukuisia yksittäisiä mainintoja Bagge-nimisiin henkilöihin liittyvistä tapahtumista, joita ei voida yhdistää näihin sukuihin.
Jonkinlainen sukulaisuus sukujen 1–5 välillä on toki mahdollista, mutta siitä ei ole tähän mennessä esitetty mitään näyttöä. Sen sijaan suvun 6 sukulaisuus sukuihin 1–5 on hyvin epätodennäköistä, koska tämän suvun kantaisän alkuperäinen sukunimi oli Pettersbach, ja hän otti Bagge-nimen käyttöönsä nähtävästi vasta 1740-luvulla.
Terho Asikainen
Kaija Salminen
Ritva Jurvanen
Vastaus Terho Asikaiselle ja hänen työryhmälleen.
Kylläpä Sinä pyyhkit suurella luudalla kaiken esittämäni Bagge-tiedon. Käydessäsi luonani Savonlinnassa kerroit, että olet jo kaivannut tietojani.
Onnittelut myös työryhmällesi, josta kirjoitit:
”Terho Asikainen, Kaija Salminen ja Ritva Jurvanen ovat muodostaneet keväällä 2017 työryhmän, joka on käynyt järjestelmällisesti läpi Oiva Baggen (jatkossa OB) tässä viestiketjussa esittämiä näkemyksiä Bagge-suvun jäsenistä.”
Terhon vieraillessa Savonlinnan kodissamme hän esittäytyi opiskelevansa Joensuun yliopistossa musiikkipedagogiikkaa ja oli toiminut kansanmusiikin opettajana. En silloin vielä tiennyt hänen pastori-taustastaansa, enkä mahdollisesta toiminnasta ”moderaattorina” jossain isommassa organisaatiossa Hämeenlinnasta käsin.
Vierailun jälkeen ilmeni, että jotain outoa oli mennyt pieleen? Avustajan tuki muuttuikin rasitteeksi.
Nyt kun työryhmä on perehtynyt riittävästi minun sukutauluni ”BAGGE 20 sukupolvea”-virheisiin, niin ehdotan, että voisitte ottaa käsiteltäväksi koko Savon maakuntaa epämääräisesti selitetyn Pistolekors-suvun taustan.
Olisihan siinä kohdetta ruotia aatelissukua enemmän kuin talonpoikaiseksi muuttunutta Bagge-sukua. Tässä Pistolekors’in sukututkimuksessa olisi Savonlinnan (Olavinlinnan) kannalta paljon selvitettävää.
Professorien Pekka Lappalaisen ja Paavo Seppäsen Historiakirjojen perusteella Hans (Månsson) Bagge (”Bagge 20 sukupolvea” 8.sukupolvi) oli esitetty, että Sulkavan Erickalan (Eerikkälän säteri) on omistanut korpraali Hans (Hannu) Bagge (SukuForumin viesti # 14), jonka tytär Hebla (Hedla, Ella, Elisabet) (SukuForumin viesti # 16) oli perinyt Säämingin Mönkkölän läänityksen.
Tutkiessanne tätä korpraali Hans Baggen elämänvaiheita pääsette laajasti kritisoimaan minun tekemiä päätelmiä Hebla-tyttären avioliitosta Jöran (Göran) Olofsson Scott, myöhemmin Pistolekors’in kanssa. Olen tutkinut Pistolers-sukua laajasti, mutta en tuo niitä tietoja enää kerran kokeneena SukuForumiin.
Sukututkimukseni ”BAGGE 20 sukupolvea” alkoi Rantasalmelta, joka tuli tunnetuksi Haapaniemen kadettikoulusta. Koulun perustaja Sprengtporten osallistui Porrassalmen taisteluun, jossa hän haavoittui Savon jääkärien tussarista. Kun hänet vietiin haavoittuneena hoitoon entiseen kotiinsa, everstinpuustelliinsa Brahelinnaan, hänen kerrotaan tokaisseen: "Omat koirat purivat."
Työryhmänne esittää:
”Ramsayn kuvaama ratsumestari ja myöhemmin Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Månsson Bagge olisivat isä ja poika. Mitään alkuperäislähteitä tämän väitteen tueksi hän (Ramsey) ei kuitenkaan esitä myöhemmin.”
Jully Ramsay kuoli lähes 100 vuotta sitten, vuonna1919. Nykyisenä tietokoneaikana on saattanut löytyä toisenlaista lisätietoa, jonka esille ottamisesta olen pahoillani.
Sukukirjojen julkaisemista pidetään hyvänä ja arvostettavana kulttuurityönä eikä henkilötietojen saattamista tällä tavalla julkisuuteen pidetä yleensä ongelmana. Ihmiset haluavat kuitenkin itse päättää siitä, mitä tietoja heistä sukujulkaisuissa esitetään. (http://www.genealogia.fi/kaytannesaannot)
Oiva Bagge
Terho Asikainen
30.03.17, 08:39
Tervehdys Oiva,
Minä olen tosiaan lukuisia kertoja sekä yksityisesti että julkisesti ollut kiinnostunut sinun Bagge-tiedoistasi. Ikävä kyllä me emme ole koskaan päässeet tässä keskustelussa lähtöruutua pitemmälle, koska me emme ole päässeet yksimielisyyteen edes siitä, mitä sana "tieto" tarkoittaa. Sinulle tuo sana näyttää tarkoittavan sinun omia johtopäätöksiäsi, mutta minulle tieto tarkoittaa pelkästään alkuperäislähteitä.
Jos meidän vierailumme jälkeen jotakin "outoa meni pieleen", niin kuin sanoit, niin voin kertoa, että pieleen meni se, että sinä et voinut kertoa johtopäätöstesi taustalla olevia alkuperäislähteitä – ja kun uusia alkuperäislähteitä esitettiin sinulle, sinä et ollut kiinnostunut niistä. Tämä kaikki on luettavissa tästä viestiketjusta.
Itse en puolestani ole kiinnostunut siitä henkilökohtaisen avustajan tai "oman koiran" virasta, jota viestisi perusteella olet yrittänyt minulle tarjota. Minä olen yrittänyt vain päästä selvyyteen siitä, millä sinä perustelet omat johtopäätöksesi.
En myöskään oikein ymmärrä, missä tarkoituksessa esittelet täällä minun opiskelu- ja työelämääni tai tuota jännittävää salaliittoteoriaa, jossa olet tehnyt minusta jonkin suuren organisaation "moderaattorin". Katsotko siis, että meidän työryhmämme tekemät johtopäätökset olisivat näiden asioiden perusteella epäilyttäviä? Ja vaikka niin olisikin, mitä merkitystä sillä olisi? Eiväthän ne johtopäätökset tietenkään ole meidän viestiemme pääasia. Pääasia ovat ne alkuperäislähteet, joita me esitämme viitteissämme.
Voin hyvin kuvitella, että tätä viestiketjua lukee nyt joku, joka näkee vain kaksi hyvin erilaista tarinaa Bagge-suvun polveutumisesta eikä oikein tiedä, kumpaa uskoa. Itse en voi antaa tähän ongelmaan mitään muuta neuvoa kuin sen, että kumpaakaan ei tietenkään kannata uskoa kysymättä, millä perustein kyseinen esitys on laadittu. Ketään sukututkijaa ei koskaan pidä uskoa sokeasti, vaan on katsottava alkuperäislähteitä, kysyttävä, miten tutkija on tulkinnut niitä, ja kysyttävä sitten itseltään, tekisinkö itse näistä lähteistä samanlaisia vai kenties erilaisia johtopäätöksiä. Vasta sitten varsinainen keskustelu pääsee alkamaan.
ystävällisin terveisin
Terho Asikainen
Hei!
Kiitos kolmen työryhmälle esittämistänne tarkennuksista.
Tarkennuksiinne liittyen yksi lisäkysymys:
Viestiketjun aikaisemmissa viesteissä on viitattu myös pariin Fleming- avioliittoon. Onko näissä avioliitoissa kuitenkin syytä pysyttäytyä aikaisempien aatelissukututkimusten johtopäätelmissä riippumatta tämän viestiketjun kommenteista?
Ystävällisin terveisin,
- penanni
inkeriteir
05.06.17, 17:19
Tätä viestiketjua luki nyt yksi, joka näki kaksi hyvin erilaista Bagge-suvun tarinaa. Odotan mielenkiinnolla esitystäsi Johan Baggesta menneisyyteen päin Terho Asikainen kun niin innokkaasti olet torpedoinut Oiva Baggen tiedot. Tutkittuani isäni TALONPOIKAISTA sukua (josta olen hyvin ylpeä) 1500- ja 1600-luvuilta huomasin, että tieto on hyvin sirpaleista ja historiankirjoissa olen todellakin huomannut virheellistä tietoa kuten Oiva Baggekin on nimitietojen kohdalla epäillyt löytäneensä. Haluan vielä kiittää Oiva Baggea äitimme Amanda (o.s. Baggen) sukua koskevista tiedoista säätyarvoista välittämättä.
Terho Asikainen
26.11.18, 09:26
Työryhmämme jatkoi vielä selvityksiä muutamien tässä viestiketjussa esiin tulleiden Bagge-sukujen osalta. Jonkin verran täydentävää tietoa löytyi mm. henkilöiden sotilasuriin liittyneistä yksityiskohdista.
Tutkimusten pohjalta syntyi artikkeli "Havaintoja 1600- ja 1700-lukujen Bagge-suvuista", joka julkaistiin Genoksen numerossa 4/2018.
Savon talonpoikaisen Bagge-suvun kantaisän Johan Pettersbackin alkuperä ei kuitenkaan ole vielä selvinnyt.
Tämän viestiketjun aloittaja ja tässä tutkimustuloksiaan kuvannut Oiva Bagge menehtyi viime keväänä 10.4.2018.
Terho Asikainen
inkeriteir
28.11.18, 14:53
Kuulin myös että Oiva Bagge on menehtynyt, rauha hänen sielulleen. Ihmettelin aikaisemmin ettei hän kommentoinut sinun Pettersbach teoriaasi, vanha mies ei varmaankaan enää jaksanut. Väitteesi siitä ettei nimi esiinny missään lähteessä muodossa Johan Pettersson Bach on outo. Vihkitiedossa hyvin selvästi lukee Johan Peters Bach, sanojen Peters ja Bach väli erittäin selvä. Mistä olisi moinen Peters tullut muusta kuin lyhenteenä Petterssonista? Tulkitsen Oiva Baggen virheen vihkivuodessa kirjoitusvirheeksi, on ollut varmaankin tarkoitus kirjoittaa 1709, on tullut 1769. Uskon, että moni muukin tulkitsee tämän näin, enkä ihmettele, että tällainen virhe voi jäädä huomaamatta, kun asiaa on näin paljon kuten hänellä, jo pelkästään tässä Bagge-keskustelussa.
Iloitsen tiedosta ettet ole löytänyt väitteellesi sukunimestä Pettersbach mitään todistetta, Oiva Bagge voi sittenkin olla oikeassa. Palataan asiaan, kun löydät väitteellesi tukea. Kuten jo aikaisemmassa viestissäni esitin olen erittäin ylpeä isäni talonpoikaisesta suvusta ja myös äitini Rantasalmen Bagge-suvusta. Sukututkimusta tehdessäni olen havainnut, että talonpojat olivat Suomen selkäranka (vai pitäisikö sanoa selkänahka) menneisyydessä. Ilman heitä eivät kuninkaat ja aateliset olisi päässeet sotimaan sotiaan ja prameilemaan aatelisarvoillaan ja voisi jopa sanoa, että ilman heitä olisivat kuolleet nälkään. Verovouti kuppasi talot autioiksi ja sotaväki mellasti jopa omien maanmiestensä taloissa mielivaltaisesti. Parhaat miehet raahattiin, joskus sananmukaisesti väkisin, sotiin johonkin kauas Ruotsin kaukaisen kuninkaan vallanhimon ja ahneuden tyydyttämiseksi.
Terho Asikainen
28.11.18, 15:24
Iloitsen tiedosta ettet ole löytänyt väitteellesi sukunimestä Pettersbach mitään todistetta, Oiva Bagge voi sittenkin olla oikeassa. Palataan asiaan, kun löydät väitteellesi tukea.
Hyvä nimimerkki inkeriteir,
ikävä kuulla, että et ole ymmärtänyt minun viestejäni. Enhän minä tietenkään ole sanonut, etteikö sukunimelle Pettersback löytyisi todisteita, sanoin vain, ettei Pettersbackin alkuperästä, siis hänen vanhemmistaan ja syntyperästä, ole löytynyt tietoa.
Itse nimi Pettersbackhan esiintyy useassa sotilaslähteessä, joihin johtavia suoria linkkejä olemme kyllä julkaisseet tässä viestiketjussa. Mainitsemassani Genos-artikkelissa on niitä lisää. Muun muassa vänrikki Johan Pettersbackin palkkaselvitys on täällä:
SKrA Likvidationer: Stora nordiska kriget, Likvidationer uppgjorda inom krigskollegii militiekontor, SE/KrA/0090/I/23 (1727–1741). https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065253_00230
Tämä palsta on tarkoitettu genealogista keskustelua varten. Jos siis esität, että Johan Bagge ja Johan Pettersback olivat mielestäsi kaksi eri henkilöä, ole ystävällinen ja perustele väitteesi viittaamalla alkuperäislähteisiin.
terveisin Terho Asikainen
inkeriteir
30.11.18, 15:12
Hei Terho Asikainen
Olen varmaan ymmärtänyt viestisi aivan oikein. Olen käynyt tutustumassa Ruotsin arkiston tietoihin ja myönnän, että nimi on siellä muodossa Johan Pettersbach. En ole väittänyt etteikö Johan Pettersson Bagge voisi olla Johan Pettersbach. Tarkoitin viestissäni sitä ettet sinäkään ole pystynyt todistamaan oliko Pettersbach Johanin alkuperäinen nimi, jos et kerran ole löytänyt muuta tietoa kuin Pettersbacka-nimisen paikkakunnan. Tekstissäsi olet tehnyt oman johtopäätöksesi siitä, että Johanilla ei ole ollut patronyymiä, sen takia, että osa kirjureista olisi ymmärtänyt nimen Pettersbach väärin patronyymin ja sukunimen yhdistelmäksi. Eikö samalla periaatteella voisi myös ajatella toisinpäin niin, että armeijan kirjuri olisi kuullut nimen väärin ja kirjoittanut patronyymin ja sukunimen yhteen. Nämähän ovat meidän johtopäätöksiämme, joita emme pysty todistamaan. Lisäksi tekstissäsi oletat, että Vegesack-suvun historiassa hänen nimensä muodossa Johan Peter Bock on kirjoitusvirhe. Eikö myös armeijan kirjuri olisi voinut tehdä kirjoitusvirheen? Jos tämä ei ole genealogista keskustelua niin olen ihmeissäni. Eikö sinun johtopäätöksiäsi saakaan asettaa kyseenalaiseksi?
Kuten jo mainitsin minun aikani on mennyt isäni suvun tutkimisessa enkä ole ehtinyt tutkia Bagge-sukua. Sen takia olinkin mielissäni kun Oiva Bagge oli jo tehnyt sen. Nyt kun olet kuitenkin kiistänyt hänen tutkimustuloksensa totean vaan, että Johan Pettersson Bagge/Johan Pettersbach on nyt meille kaikille kiinnostuneille vapaata riistaa. Omasta puolestani voin lopettaa tämän genealogisen keskustelun tähän ja lähteä etsimään esi-isääni mistä tahansa hän sitten löytyykään.
Terveisin
Inkeri Teirivaara
Terho Asikainen
30.11.18, 16:03
Hei Terho Asikainen
Olen varmaan ymmärtänyt viestisi aivan oikein. Olen käynyt tutustumassa Ruotsin arkiston tietoihin ja myönnän, että nimi on siellä muodossa Johan Pettersbach. En ole väittänyt etteikö Johan Pettersson Bagge voisi olla Johan Pettersbach. Tarkoitin viestissäni sitä ettet sinäkään ole pystynyt todistamaan oliko Pettersbach Johanin alkuperäinen nimi, jos et kerran ole löytänyt muuta tietoa kuin Pettersbacka-nimisen paikkakunnan. Tekstissäsi olet tehnyt oman johtopäätöksesi siitä, että Johanilla ei ole ollut patronyymiä, sen takia, että osa kirjureista olisi ymmärtänyt nimen Pettersbach väärin patronyymin ja sukunimen yhdistelmäksi. Eikö samalla periaatteella voisi myös ajatella toisinpäin niin, että armeijan kirjuri olisi kuullut nimen väärin ja kirjoittanut patronyymin ja sukunimen yhteen. Nämähän ovat meidän johtopäätöksiämme, joita emme pysty todistamaan. Lisäksi tekstissäsi oletat, että Vegesack-suvun historiassa hänen nimensä muodossa Johan Peter Bock on kirjoitusvirhe. Eikö myös armeijan kirjuri olisi voinut tehdä kirjoitusvirheen? Jos tämä ei ole genealogista keskustelua niin olen ihmeissäni. Eikö sinun johtopäätöksiäsi saakaan asettaa kyseenalaiseksi?
Kuten jo mainitsin minun aikani on mennyt isäni suvun tutkimisessa enkä ole ehtinyt tutkia Bagge-sukua. Sen takia olinkin mielissäni kun Oiva Bagge oli jo tehnyt sen. Nyt kun olet kuitenkin kiistänyt hänen tutkimustuloksensa totean vaan, että Johan Pettersson Bagge/Johan Pettersbach on nyt meille kaikille kiinnostuneille vapaata riistaa. Omasta puolestani voin lopettaa tämän genealogisen keskustelun tähän ja lähteä etsimään esi-isääni mistä tahansa hän sitten löytyykään.
Terveisin
Inkeri Teirivaara
Toki on mahdollista, että joku armeijan kirjuri on kuullut nimen "Pettersson Back" väärin ja kirjoittanut sen muotoon "Pettersback".
Mutta kun tuo nimi on useissa eri lähteissä samassa muodossa, mm. Lappeenrannan käräjillä, Viipurin maaseurakunnassa ja armeijan eri joukko-osastoissa, on epätodennäköisempää, että kaikki nuo kaukana toisistaan asuneet kirjurit olisivat sattumalta tehneet saman kuulovirheen. Todennäköisempää on ajatella, että nimi on vain tuossa vaiheessa ollut Pettersback.
ystävällisesti Terho Asikainen
inkeriteir
01.12.18, 21:47
Palaan nyt kuitenkin vielä asiaan. Mainitsit että näyttää kaikkein todennäköisemmältä, että Pettersback on Johanin alkuperäinen sukunimi. Siis todennäköisemmältä, mutta ei varmalta, Pettersbach ja Pettersback, sekin on kirjoitettu kahdella eri tavalla. Olet myös kirjoittanut: hän on ilmeisesti jossakin vaiheessa itsekin lyhentänyt nimen muotoon Back. Tästä tiedostahan ei ollut mitään lähdettä eli se on sinun olettamuksesi asiasta. Tätä juupas-eipäs keskustelua on varmaan turha jatkaa että siirrytään asiaan.
Kirjoitit näistä Bagge-sukujen esityksistä, joissa ei mainita Johania ja mainittiin Ruotsin aatelittomat suvut, mutta onko tutkimuksia Suomen aatelittomista Bagge-suvuista. Löysin Käkisalmen läänin Sakkolan pitäjästä (isäni suvun kotipitäjä useampien vuosisatojen ajalta) talollisen nimeltä Anders Bagge. Hänellä oli juttu Sakkolan käräjillä 17.-18.2.1679, sisältöön en ehtinyt tutustua. Nimi Anders kiinnitti huomioni, koska Johanista nykyaikaan päin sukuhaarassamme on useita Anders-nimisiä (Karjalassa ainakin on ollut tapa, että annetaan pojalle isänsä isän nimi). Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa on myös Bagge-nimisiä säätyläisiä ja Karjalan hopeaveroluettelossa v. 1571 mainitaan Baggeja Koivistolla ja Viipurissa.
En muista nähneeni Bagge-keskustelussa mitään mainintaa näistä Karjalan Baggeista. Jos tiedät jotain heistä, niin olet mielestäni sen tiedon meille, Rantasalmen Bagge-sukuhaaralle velkaa, koska veit meiltä sukunimemme ja asetit esi-isämme Johanin epäilyttävään valoon. Meille ei vielä näillä tiedoilla kelpaa sukunimi Pettersbach tai Pettersback, ei ainakaan ennenkuin Suomen ja Ruotsin Bagge-sukujen suhteen on "kaikki kivet käännetty".
Sukututkimusterveisin
Inkeri Teirivaara
Erkki A Tikkanen
27.01.19, 11:45
KIITOKSET OIVA BAGGE todella mielenkiintoisesta tutkimustarinasta! Tämä vei mennessään. Sain juuri itse selville, että äitini äiti Wilhelmiina Leskinen oli Juvan Matti Leskisen jälkipolvia. Samoin selvisi yhteys Pistolekorsiin.
Toivottavasti tehdystä tutkimuksesta joku pystyisi tekemään kirjan, josta oikeammat tiedot tulisi esille.
Tervehtien Lohjalta Irma Vahvaselkä
I Matti Leskinen, s. n. 1480 Juva
II Jöns Matinpoika Leskinen, s. n. 1520 Juva Koikkala, k. 1584 Tavisalmi Juankoski
III Juho Jönsinpoika Leskinen,s. n. 1548 Tavisalmen pitäjä Käärmelahti,
k. 1611 Kuopion pitäjä Käärmenlahti
IV Juho Juhonpoika Leskinen, s. n. 1582 Juva Leskelä
> Juhon veli Olli >poikansa Yrjö >PISTOLEKORS
Mihin lähteeseen perustuu Göran Olofinpoika Pistolekorsin periytyminen Leskisistä? Mistään aatelismatrikkelista ei tuollaista tietoa löydy, eli nyt kun tuo tieto on ympäri nettiä, olisi mukava tietää mihin tuollainen yhteys perustuu. Se että Eerickälässä on ollut Pistolekorseja ja Leskisiä, ei vielä tee sukuyhteydestä todistettua, kun Göranista ei missään asiakirjassa ole koskaan esitetty mitään yhteyttä Leskisiin.
Pistolekors
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Pistolekors_nr_321
http://runeberg.org/frfinl/0330.html
https://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000559,00374.html?prozent=
https://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000559,00382.html?prozent=
Väittämä tulee tästä: Tarua vai Totta?
Pahamaineiset Pistolekorsit
Pistolekorsien kerrotaan saaneen aatelisnimensä, kun Yrjö Ollinpoika Leskisen pelasti kuninkaan hengen 30-vuotisessa sodassa. Savosta lähtöisin oleva Leskinen sai aatelisnimensä perimätiedon mukaan siitä, että hän pelasti Gustav II Adolfin hengen ampumalla kahdella ratsupistoolilla kuninkaan päälle yrittäneet paavin sotilaat. Leskisen tiedetään säilyttääneen pistooleitaan ristissä vyöllään, ja kerrotaankin, että hänen kätensä olivat näyttävästi ristikkäin myös kuningasta pelastettaessaan. Pian tämän jälkeen Kustaa II Aadolf kuitenkin kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Vallan peri kuninkaan tuolloin vasta 5-vuotias tytär Kristiina. Hän nousi valtaan täysi-ikäiseksi tultuaan vuonna 1944. Kuningatar Kristiinan läänityspolitiikka jakoi 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille aatelisarvoja ja niihin kuuluvia läänityksiä. Tässä yhteydessä myös Leskinen aateloitiin vuonna 1645, ja nimeksi sankarille pantiin Göran Olofsson Pistolekors. Legendaariset ristikkäin olevat pistoolit jäivät elämään Pistolekorsien vaakunaan, johon voi edelleen tutustua Olavinlinnassa. Vuodesta 1831 vuoteen 1874 Pyyvilän omistaneet Pistolekorsit haudattiin Rantasalmen hautausmaalla sijainneeseen hirsirakenteiseen mauseoleomiin. Jäljellä Pistolekorseista on jäänyt paitsi tilan kauppakirjat nahalle tehtyine karttoineen ja vaunuaitain peruskivineen myös muisto Pistolekorsin mustista umpivaunuista, joilla isäntä toi seuralaisensa yläkerran huoneistoon vaimonsa istuessa alakerran salissa.
http://pyyvila.fi/historia/
Terho Asikainen
29.09.22, 21:35
Vastaus Terho Asikaiselle.
En kykene itse olemaan kirjailija ikäni, ja taitoni johdosta. Suvussamme on ammattikirjailija Tapani Bagge.
Minulla ei ole mitään mielikuvaa hänen innostuksestaan kysymääsi aihetta kohtaan.
Terveisin
Oiva Bagge
Tämän viestiketjun aloittaja, nyt jo edesmennyt Oiva Bagge pohti tässä viestissään yli kuusi vuotta sitten, olisiko suvun kirjailijalla Tapani Baggella ehkä kiinnostusta tehdä kirjaa Bagge-suvusta.
Tapani Baggen historiallinen romaani "Soturisukua" ilmestyy ensi sunnuntaina 2.10.2022. Sen päähenkilöinä ovat tämän Rantasalmen Bagge-suvun kantavanhemmat Johan Bagge ja Catharina Helena von Vegesack.
Tapani Bagge kertoo kirjan syntyprosessista täällä > https://issuu.com/warelia/docs/kun_esivanhemmat_puhuivat_minulle_tapani_bagge_war ?
Kirjan taustamateriaalina käytetty kirjallisuus on luetteloitu täällä > https://tapanibagge.wordpress.com/soturisukua-lahteet/
https://issuu.com/warelia/docs/kun_esivanhemmat_puhuivat_minulle_tapani_bagge_war ?
Pitääkö tuo Tapani Baggen sukutaulu nyt paikkansa.?
Eli onko Johan Peter Baggen Vanhemmat Per Larsson Bagge ja Brita Gavelina?
Terho Asikaisen aiempi kommentti oli Oiva Baggen tekstiin.
"Peter Larsson Bagge on siis OB:n sukutaulussa täysin fiktiivinen henkilö. OB on rakentanut häntä kuvaavan esityksensä lainaamalla hänelle lapsuuden turkulaisessa rykmentissä palvelleelta rumpalipoika Peter Larsson Baggelta, työelämän narvalaiselta konstaapeli Bengt Baggelta, avioliiton Viipurin läänin jalkaväkirykmentin pastori Petter Bergiltä ja kuoleman itägötalaiselta ratsumestari Erik Bagge af Bergalta. Kenelläkään näistä neljästä miehestä ei voida todeta olleen sukulaisuussuhdetta sen paremmin porvoolaiseen kuin rantasalmelaiseenkaan Bagge-sukuun."
Syysterveisin:
Ari Bagge
Terho Asikainen
03.10.22, 08:12
https://issuu.com/warelia/docs/kun_esivanhemmat_puhuivat_minulle_tapani_bagge_war ?
Pitääkö tuo Tapani Baggen sukutaulu nyt paikkansa.?
Eli onko Johan Peter Baggen Vanhemmat Per Larsson Bagge ja Brita Gavelina?
Terho Asikaisen aiempi kommentti oli Oiva Baggen tekstiin.
"Peter Larsson Bagge on siis OB:n sukutaulussa täysin fiktiivinen henkilö. OB on rakentanut häntä kuvaavan esityksensä lainaamalla hänelle lapsuuden turkulaisessa rykmentissä palvelleelta rumpalipoika Peter Larsson Baggelta, työelämän narvalaiselta konstaapeli Bengt Baggelta, avioliiton Viipurin läänin jalkaväkirykmentin pastori Petter Bergiltä ja kuoleman itägötalaiselta ratsumestari Erik Bagge af Bergalta. Kenelläkään näistä neljästä miehestä ei voida todeta olleen sukulaisuussuhdetta sen paremmin porvoolaiseen kuin rantasalmelaiseenkaan Bagge-sukuun."
Syysterveisin:
Ari Bagge
Hei Ari,
Tapani Bagge on tehnyt laajan taustatyön romaaniaan varten, mutta kirja on kuitenkin ensisijaisesti romaani, siis kaunokirjallisuutta. Kirja täytyy lukea kokonaan, jotta ymmärtää, miksi esimerkiksi tuo sukutaulu on kuvattu kirjan sisäkansissa tuolla tavalla.
Tämän viestiketjun sisältämä keskustelu on vaikuttanut kirjan syntyprosessiin, kuten Tapani Bagge itse tuossa esittelyssään kertoo. Itse en kuitenkaan halua olla se, joka pilaa muiden kirjasta mahdollisesti kiinnostuneiden ilon tekemällä tässä julkisia romaania koskevia juonipaljastuksia.
Mutta mitä tulee Savon Bagge-suvun alkuperään – itse en ole löytänyt uusia lähteitä, jotka antaisivat aihetta uusiin johtopäätöksiin, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan sellaisia löytäneen.
Fendrichen Johan Pettersback käräjillä useasti.
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:44 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1738-1738, jakso 719, sivu 717: <[inrymnings skrift] ödes hemmanet N:o 1 i Nyrhilä] > Christer Jöransson - Petterback; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6419322281&aineistoId=631174554 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:37 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1731-1731, jakso 97, sivu 186-187: < Michell Ilander & Michell Laihia & Anders Mattsson> / Christer Jöransson Dufwa ifrån Lakola - fendr J Petterback ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798752903&aineistoId=630815092 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:37 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1731-1731, jakso 377, sivu 743-744: <handelsman Marten Backman - Johan Simonsson ifrån Pentilä> / Christer Jöransson ifrån Lakola - Petterback & nämndeman Kärki / qp Carin Mattsdåtter Kiski ifrån Itiä - Jöran Simonsson Wainika; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798754330&aineistoId=630815092 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:30 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1724-1724, jakso 92, sivu 89: <Christina Hindersdr > / enkan Maria Svahn - Jacob Abelsson / Christian Schroderus - Johan Pettersback / Matts Tuha matkakuluista Tukholmaan / Matts Pårsson i Hardikala - föraren Johan Böös / länsman - Johan Böös; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798025769&aineistoId=630536842 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:34 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1728-1728, jakso 279, sivu 548-549: < Jabob Eskellsson Pellinen [viljavarkaus]> / Walborg Staffansdr - Jöran Jöransson Hyttynen ifrån Hyypiälä / Matts Jöransson Kåppo - fendr. Pettersback; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798442091&aineistoId=630699660 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:36 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1730-1730, jakso 47, sivu 88-89: <E: Klöf - Marja Jacobsdotter ifrån Laritzala [oächta barn]> barnfadern Pettersback / befallningsmannen - Jöran Hindrichsson Ruohanen & qp Chirstin Anders dotter [enkelt hoor] / Bertill Jacobsson ifrån Karhusjerfwi [palovahinko]; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798659308&aineistoId=630781091 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:33 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1727-1727, jakso 256, sivu 490-491: <Jacob Eskelsson Pellinen - Matts Tuha> / Eskel Påhlsson ifrån Kourula - Thomas Knutsson ifrån Tujula / Johan Pettersbak [ilmoitti varastetusta omaisuudestaan]; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798434071&aineistoId=630653357 / Viitattu 18.5.2023
Kymenkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:35 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1729-1729, jakso 283, sivu 559-560: Anders Sigfredsson Rokonen & Jöran Jonasson Hyfwätinen om ängen Heposen nitu [ordwäxling och slagsmäl, böter]; Hyfwätinen den samma under Rokonens disposition lemnar / M.me Sara Dannenberg - Johan Olofsson Törö / Johan Frank - fendr Pettersbak ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6798618735&aineistoId=630719327 / Viitattu 18.5.2023
Tähän Bagge -sukuun liittyen kirjailija Tapani Bagge oli podcastini vieraana ja puhuimme mm Soturisukua -kirjasta, joka perustuu Johan Baggen elämäntarinaan. Kuuntele vapaasti tästä (https://open.spotify.com/episode/2DfwWs2BCeqeGDVUzP0ffJ?si=fO_N6euER9SCxdikmAYw2Q)
Hei!
Todella kunnioitettava sukututkimus!
Liittyykö Jakob Bagge Af Boo 1538 - 1611 tähän puuhusi?
T: Riitta J.
Kiitos tiedoista!
T: RiittaJ
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.