PekkaLehtonen
01.12.15, 12:09
Avaan tästä uuden ketjun jatkoksi siitä mitä Erkkilästä todettiin Äystö keskustelussa ja uusia johtopäätöksiä varten
Totean edellisistä keskusteluista kertauksena:
Kauhajoelta tuli Tuomas Matinpoika ottaen ylös Erkkilän (käräjät 1649) ja esiintyen siellä 1650-1671. Ei 1680, kuten virheellisesti oli myös esillä. Puolisona esiintyy Kerttu 1680 manttaaliluettelossa.
Tämä Tuomas täytyy olla sama kuin Tuomas Matinpoika Säntti. Siitä juttua Juuret 3/2003 lehdessä.
Tuomas Säntti, sittemmin Erkkilä, tuli erittäin suurella todennäköisyydellä Kauhajoen Aron kautta asuen siellä vävynä 1647-1649 (henkikirjat). Sitä, että tämä Tuomas tuli Arosta, puoltaa käräjien mainitsema lähtöpaikka Kauhajoki eikä Päntäne, jossa asui myös Tuomas Matinpoika 1646-1650 (henkikirjat).
Kauhajoki ja Päntäne olivat tuon ajan katsannossa kuitenkin eroteltuja paikkoja. Mainittakoon tässä että käräjillä 1648 Tuomas Matinpoika Päntäneeltä pyysi ottaa ylös talon (Nirvan,) jota ennen autioitumista oli isännöinyt Theophilus Hendersson. Tämä Tuomas asui siis jo Päntäneellä Nirvassa ennen isännyysaikaansa, kuten henkikirjat näyttää.
Erkkilästä tuli kappalaisen virka-asunto ilmeisesti jo noin 1691. Kappalainen Simon Carlander ilmestyy henkikirjoihin 1695 ja isännyyskin vaihtuu. Se kiinnostaa, mihin entinen isäntäväki häipyi. En kyllä ole paljon etsiskellytkään.
Käräjillä 11-12.3.1701 on pitkä juttu Erkkilästä, jossa osapuolina ovat seurakuntalaiset, Simon Carlander ja Sigfred Jacobsson (Hannula) Karijoelta. En täysin pääse selville, mikä on Sigfred Jacobssonin suhde Erkkilään ja kysymysmerkki nousee myös jutussa mainitusta lankoussuhteesta Sidfredin ja Michel Komsin välillä. Jos nyt siis luen oikein. En löydä tätä yhteyttä.
Totean edellisistä keskusteluista kertauksena:
Kauhajoelta tuli Tuomas Matinpoika ottaen ylös Erkkilän (käräjät 1649) ja esiintyen siellä 1650-1671. Ei 1680, kuten virheellisesti oli myös esillä. Puolisona esiintyy Kerttu 1680 manttaaliluettelossa.
Tämä Tuomas täytyy olla sama kuin Tuomas Matinpoika Säntti. Siitä juttua Juuret 3/2003 lehdessä.
Tuomas Säntti, sittemmin Erkkilä, tuli erittäin suurella todennäköisyydellä Kauhajoen Aron kautta asuen siellä vävynä 1647-1649 (henkikirjat). Sitä, että tämä Tuomas tuli Arosta, puoltaa käräjien mainitsema lähtöpaikka Kauhajoki eikä Päntäne, jossa asui myös Tuomas Matinpoika 1646-1650 (henkikirjat).
Kauhajoki ja Päntäne olivat tuon ajan katsannossa kuitenkin eroteltuja paikkoja. Mainittakoon tässä että käräjillä 1648 Tuomas Matinpoika Päntäneeltä pyysi ottaa ylös talon (Nirvan,) jota ennen autioitumista oli isännöinyt Theophilus Hendersson. Tämä Tuomas asui siis jo Päntäneellä Nirvassa ennen isännyysaikaansa, kuten henkikirjat näyttää.
Erkkilästä tuli kappalaisen virka-asunto ilmeisesti jo noin 1691. Kappalainen Simon Carlander ilmestyy henkikirjoihin 1695 ja isännyyskin vaihtuu. Se kiinnostaa, mihin entinen isäntäväki häipyi. En kyllä ole paljon etsiskellytkään.
Käräjillä 11-12.3.1701 on pitkä juttu Erkkilästä, jossa osapuolina ovat seurakuntalaiset, Simon Carlander ja Sigfred Jacobsson (Hannula) Karijoelta. En täysin pääse selville, mikä on Sigfred Jacobssonin suhde Erkkilään ja kysymysmerkki nousee myös jutussa mainitusta lankoussuhteesta Sidfredin ja Michel Komsin välillä. Jos nyt siis luen oikein. En löydä tätä yhteyttä.