Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kangasniemen Toivakoitten alkuperä?
Hyvät Etelä-Savon tutkijat!
Hakusessa on esi-isäni Matti Tuomaanpoika Toivakan isä Tuomas Toivakka. Tuon esi-isäni jälkeläisistä olen kaapannut sukutietokannastani muutamia seuraaviin sukutauluihin.
Taulu 1
I Matti Tuomaanpoika Toivakka, Talollinen, Kaihlamäki 5, s. noin 1688 Laukaa, Toivakka,Toppola ?, k. 19.5.1738 Kangasniemi, Kaihlamäki 5. Matti Tuomaanpoika Toivakka näkyy henkikirjoissa 1712 Leppäveden Toivakassa . Hän lienee siirtynyt Kangasniemen puolelle isonvihan aikana. Tuli vävyksi Kangasniemen Kaihlamäki 5, Tinttoon. Koska talossa ei ollu miespuolisia perillisiä, tuli Matti Toivakasta Tinton isäntä.
Puoliso: Vihitty 1723 Kangasniemi Mataleena Heikintytär Liukkonen, s. 14.5.1701 Kangasniemi, k. 18.1.1740 Kangasniemi.
Lapset:
Heikki Toivakka, s. noin 1723. Tauluun* 2.
Matti Toivakka, s. 21.11.1730 Kangasniemi. Tauluun* 3.
Paavo Toivakka, s. 5.1.1734 Kangasniemi, k. ennen 1738 Kangasniemi. Syntymämerkinnässä isän sukunimeksi on merkitty Liukkonen. Kyseessä lienee kirjausvirhe.
Yrjö Toivakka, s. 20.4.1737 Kangasniemi, Kaihlamäki 5. Tauluun* 4.
Taulu 2
II Heikki Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), talollinen, Kaihlamäki 5, s. noin 1723.
1. puoliso: Vihitty noin 1746 paikka tuntematon Riitta Toivakka o.s. Laitinen,.
2. puoliso: Vihitty noin 1768 paikka tuntematon Marketta Toivakka o.s. Manninen,.
3. puoliso: Vihitty 13.11.1768 Kangasniemi Helena Toivakka o.s. Jurvinen, s. noin 1747.
Lapset:
1. Maria Toivakka, s. 9.2.1747 Kangasniemi, Kaihlamäki.
1. Matti Toivakka, s. 23.10.1748 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
1. Maria Toivakka, s. 28.7.1755 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
1. Heikki Toivakka, s. 12.1.1763 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
2. Anna Toivakka, s. 28.10.1769 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Paavo Heikinpoika Toivakka, s. 16.2.1770 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Maria Toivakka, s. 12.9.1772 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Helena Toivakka, s. 1776 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
Taulu 3
II Matti Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), Talollinen, s. 21.11.1730 Kangasniemi, k. 13.6.1787 Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI
1. puoliso: Vihitty 1760 Maria Laitinen,.
2. puoliso: Vihitty 2.7.1764 Kangasniemi Helena Yrjöntytär Nousiainen, s. 2.4.1731 Kangasniemi, Nousiala, k. 24.3.1794 Kangasniemi, Vehmaskylä.
Lapset:
1. Matti Toivakka, s. 27.11.1760.
1. Helena Toivakka, s. 18.1.1762.
1. Antti Toivakka, s. 22.8.1763 Kangasniemi, Kaihlamäki.
2. Petteri Toivakka, s. 7.11.1765 Kangasniemi, Kaihlamäki.
2. Sipi Toivakka, Talollinen, s. 16.3.1771 Kangasniemi, Vehmaskylä, k. 11.2.1814 Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI.
2. Maria Toivakka, s. 1775 Kangasniemi, Vehmaskylä.
Taulu 4
II Yrjö Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), s. 20.4.1737 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
Puoliso: Vihitty 14.12.1766 Kangasniemi Helena Erkintytär Toivakka o.s. Kuitunen, s. noin 1747.
Lapset:
Mataleena Toivakka, s. 19.11.1768 Kangasniemi, Kaihlamäki.
Yrjö Toivakka, s. 19.5.1771 Kangasniemi, Laihlamäki.
Matti Toivakka, s. 9.9.1774 Kangasniemi, Kaihlamäki.
Samuel Toivakka, s. 5.6.1779 Kangasniemi, Kutemajärvi.
Toivakan sukuja Kangasniemellä on nähtävästi kolme. Yhden kantaisä on Yrjö Toivakka, syntymä- ja kuolinaika tuntemattomat ja tunnetaan vain jälkeläistensä patronyymistä.. Hänen jälkeläisistään käytetään myös sukunimeä Huikko, mikä nimi myös viittaa nykyiseen Toivakkaan Huikon kantataloon. Sitten on Tapani Toivakka, synt RK 1726, k. 1790, jonka sukutaustaa en ole kyennyt selvittämään, koska patronyymiä tälle Kaihlamäessä eläneelle torpparille ei löydy mistään.Voi liittyä jompaankumpaan em. suvuista.
Olen tietysti tutkinut, löytyykö Heikki Toivakan kuolleiden vaimojen perukirjoja. 1700-luvun perukirjoissa on usein laajoja sukuselvityksiä perillisistä ja perukirja piti toimittaa papille, jotta saisi uuden vihkimisen.. Mutta onni ei potkaissut, ainakaan SSHY:n digitoiduista perukirjoista ei löytynyt apua.
On selvää, että Tuomas Toivakka-nimisiä henkilöitä on Savo täynnä. Nyt pitäisi vain löytää sellainen, joka eli 1600-luvulla ja jolla on saattanut olla noin 1688 syntynyt Matti-poika. Ainut löytämäni sopiva Matti on tuon Toivakan Toppolan isännän Tuomas Ristonpoika Toivakan poika. Tämä Tuomas oli Toivakassa Toppolan isäntänä 1656-1680. Viimeksimainittuna vuonna hän jätti isännyyden vävylleen Brusiukselle ja kirjautui itse nihdiksi. En tiedä, miten niin vanha mies kelpasi, mutta aika oli otollinen, rauha vallitsi vuosien 1680-1700 välillä ja henkirahoja ei nihdin tarvinnut maksaa ja lisäksi kai sai pestuurahaa Eli tuo Tuomas on voinut elää 1700-luvun puolelle asti, mutta ei enää näy henkikirjoissa.
Muuten Pertti Kuokkasen Toivakan historian talonhaltijaluettelo on hutiloiden tehty ja virheitä sisältävä. Mm. tuo Toppolan Tuomas Ristonpoika Toivakka on merkitty Alatalon eli Toivakan isännäksi virheellisesti. Toppola lohkaistiin Alatalosta 1600-luvun alussa, eli sama Toivakan suku hallitsi molempia, mutta talonhaltijaluettelo pitäisi uusia.Suvun kantaisä lienee Mäntyharjulta Toivakkan 1500-luvulla muuttanut Paavali Toivakainen, mikä nimi sitten lyheni Toivakaksi.
Kaikesta huolimatta pyytäisin niitä Etelä-Savon tutkijoita, joilla esiintyy Toivakka-nimeä sukutietokannassa, vilkaisemaan, löytyykö tuolle omalle tulkinnalleni vaihtoehtoja. Tämmöistä oravannahkakauppaahan tämä sukututkimus on, eli muiden tutkimustuloksia kysellään ja omista kerrotaan.
Vastauksia jännityksellä odotellen Porin Erkki
tervehdys
Olen varmaan n 5 sitten selvitellyt äitini isän toivakka juuria, selvitys jumiutui matti tuomaanpoikaan. Katselin nyt papereitani ja olen tiivistänyt vaihtoehdot matin ja ainakin tuomaan alkuperästä seuraaviin savon kyliin; Mikkeli heinälahti, pieksämäki toholahti, mäntyharju saviniemi, lahnaniemi ja papinpoika. Mikään näistä ei vakuuttanut. Laukaan/toivakan suunta innosti taas asiaan, en ollut sitä perannut. Haluaisin kuitenkin mainitusta sukunimihorjuvuudesta(toivakka /huikko) lisäinformaatiota, lähinnä arvioidakseni sen painoarvoa.
Joka tapauksessa uskon että tähänkin probleemaan vielä läpimurto tulee. Oma laurila-sukunikin jumiutui 10 vuodeksi, mutta niin vain ratkesi jyllättäen ja heilahti helposti 100v taaksepäin.
Yhteistyötä ei tässäkään kannata väheksyä.
olli
eeva häkkinen
15.11.15, 01:05
Toivakoita ei esiinny tutkimuksissani, mutta nimeä ei liioin näyttäisi esiintyvän Suur-Savon alueella juuri muualla kuin Kangasniemellä ja syykin on aika ilmeinen - Kangasniemi on lähin Toivakan naapuripitäjä Savon puolella. On syytä muistaa, että Kangasniemi sijaitsi Suur-Savon luoteiskulmassa eli sukunimirajalla sekä Hämeeseen että Keski-Suomeen päin. Niinpä, kun mies muutti tuon rajan takaa Kangasniemelle, hän sai aina sukunimen, joka usein oli sama kuin hänen kotipaikkansa (torppa, talo, kylä, pitäjä tai maakunta). Voisin antaa kaikista näistä suoralta kädeltä useita esimerkkejä - olen kirjoittanut tästä nimiasiasta jutunkin 10 vuotta sitten Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisuun. Jos mies jäi Savoon, hän piti nimensä muutoistaan huolimatta. Toisaalta Savosta lähtijät tavallisesti hukkasivat sukunimensä, jonka vuoksi esim. metsäsuomalaisten vaellus Suur-Rautalammin läpi uusille kotiseuduilleen on varsin vaikeaa ja usein mahdotonta seurata.
Siis jos Toivakan pitäjässä on Huikon talo, voi sieltä tullut mies saada nimekseen Toivakka tai Huikko, mutta nimi vakiintui Savon puolella nopeasti jommaksikummaksi. Savossa ei käynyt päinsä, ettei miehellä olisi ollut pysyvää sukunimeä, sen sijaan pitäjään Laukaalta naitu miniä saattoi elää loppuelämänsä Liisa Matintyttärenä.
Eli ratkaisua ongelmaasi en voi tarjota, mutta auttaisiko tällainen lähestymiskulman muutos?
hei Eeva
Annoit ymmärtää, ettei toivakoita ole juuri muualla kuin kangasniemellä, ja syystä, että kangasniemi on toivakan naapurikunta.
Toivakoita on runsaasti ympäri savoa ja kangasniemen ja toivakan toivakat lienevät savolaista alkuperää.
Esim mäntyharjun suurimmassa ja ilmeisesti vanhimmassa toivolan kylässä 80% sukunimistä 1500-luvun lopulla oli toiffuoisia; näistä tuli toivosia ja toivakoita. Heidänkin alkuperänsä lienee mikkelin seudulta peräisin tai hämeestä.
En ole kyllä täysin perehtynyt toivakan pitäjän asutushistoriaan, mutta olen aina pitänyt sitä suht nuorena asutuksellisesti.
olli
Kiitoksen kommentoijille. Katselin Matti J Kankaanpään toimittamaa painettua Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjoja vuodelta 1701. Toivakaisia löytyi aika vähän ja kaikki Mäntyharjun suunnalta. Kangasniemestä ei löydy ainoatakaan Toivakkaa.
Tuo Keski-Suomen Rautalammin suurpitäjään kuuluneen Laukaan pitäjän savolaisnimien hävitys alkoi vasta 1700-luvulla kirkkoherra Tuderuksen toimesta. Rautalammin suurpitäjän pohjoisosissa sukunimet säilyivät.
Toivakan historian mukaan nykyisessä Toivakan pitäjässä oli 1500-luvulla kaksi kantataloa. Toivakkaa eli Alataloa hallitsi kirjan tietojen mukaan Mäntyharjulta tullut Paavali Toivakainen, joka nimi sitten lyhentyi Toivakaksi 1600-luvulla. Paavali oli isäntänä 1553-1574.
Huikon kantataloa taas hallitsi todennäköisesti jostakin Hämeestä tullut Esko Huikko/Huikkonen vuodesta 1564 alkaen. Paavali Toivakainen ja Esko Huikko kävivät koko ajan "pienimuotoista heimosotaa" keskenään riidellen kaikesta mahdollisesta ja Esko Huikko jopa sai sakkoja Paavali Toivakaisen mukiloinnista.
Toivakan suku on isänpuoleisen isoäitini suku. Suvun vaiheita olen seurannut tuohon Matti Tuomaanpoika Toivakkaan asti. Huikon sukua en ole tutkinut, kun eivät ole omia esivanhempia (paitsi ehkä naisten kautta, ken tietää). Tuosta torppari Tahvo Toivakasta minulla on Lassi Toivakan tekemä sukuselvitys, vaikkei siinäkään löydy omia sukulaisia.
Meidän sukututkijoiden on oltava äärimmäisen varovaisia tulkinnoissamme. Tuo Toppolan isäntä Tuomas Ristonpoika Toivakka näkyy hyvin henkikirjoissa. Tosin Toppola oli pari vuotta autiona, mutta Tuomas sai verovelkansa sovittua, koska palasi uudelleen isännäksi. Valitettavasti Toppolan talon henkikirjoissa mainitaan perin vähän talon muita asukkaita, vaikka monissa muissa taloissa luetellaan pojat ja tyttäret, joskus jopa piiat ja rengit.
Tuo Matti Tuomaanpoika Toivakka esiintyy henkikirjoissa vain kerran, silloinkin Alatalon asukkaana vuonna 1712. Henkikirja ei mainitse, oliko Matti yhtiömies vai renki. Toisaalta Alatalo oli Toppolan sukulaistalo, joten Tuomaan pojan siirtyminen sinne oli luonnollinen tapahtuma. Sitten alkoivat isonvihan vuodet ja kirjalliset lähteet ehtyvät.
Tämä Kangasniemen Toivakoitten polveutuminen Toivakan pitäjän Toivakoista on siis vain jonkinverran tukea saanut hypoteesi, ei kovinkaan varmaa tietoa. Tästä johtuu tämä kyselyni.
Eli tutkimus jatkuu!
Harrastusterv. Porin Erkki
tervehdys Porin Erkki ja muut Toivakoista kiinnostuneet!
Olin aluksi ensinnäkin yllättynyt matti tuomaanpojan leppävesi tutkintalinjasta ja myös kovin skeptinen näytöstä. En löydä näyttöä huikko yhteydestä, joka selittäisi myöhemmän nimihorjuvuuden. En kyllä tunne laukaan leppäveden kylän taloja mitenkään tarkemmin kuin mitä lyhyt arkistojen perkaaminen antoi. Vaikutelmaksi kuitenkin jäi, että selkeästi toivakat ja huikot olisi eri taloa.
Olen tosiaan savoa käynyt kovasti läpi ja sieltä ei sopivaa matti tuomaanpoikaa löydy, isonvihan ajan arkistovaje voi tietysti tämän selittää.
Mutta entäs tämä leppäveden matti tuomaanpoika?
Ajattelin etsiä näyttöä siitä, että hän olisi vielä vielä leppävedellä vv 1723-24, jolloin oikea matti tuomaanpoika olisi pitänyt olla jo kangasniemellä.
1712 hk on lopussa toivakan taloon merkitty matti tuomaanpoika ilman sukunimeä. 1722 maakirjassa (läänintilit nide 8153 k 609) vanhalla pähr toivakan ( jonka kaikki väki kuoli nälkävuosien aikana 1600 luvun lopussa ) tilalla on isäntänä selkeästi ja sukunimellä matti tuomaanpoika toivakka. Seuraavassa maakirjassa 1724 isäntänä jussi (johan) matinpoika, mahdollisesti siis poika. Myöskään seur vuosina, joilta löytyy myös henkikirjat ( eli on mainittu muutakin väkeä) ei löydy enää mattia.
" Oikea" matti tuomaanpoika on vihitty kangasniemellä 1723 ja 1. lapsi heikki on syntynyt 22.11 1724.
Eli leppäveden matti tuomaanpoika tutkintalinjaa kannattaa ehdottomasti jatkaa. Matti olisi siis ollut naimisissa jo leppävedellä, jättänyt talon jussi pojalleen? v 1722 jälkeen ja muuttanut kangasniemelle ?? ja mennyt uusiin naimisiin.
Myös vanhalla niilo toivakan tilalla väki selvästi vaihtuu 1724 jälkeen.Yrjö pertinpoika (jöran bertillsson) häviää.
Ei jussi matinpojallakaan hyvin mene; 1733 " tillstölte misswäxt åhr och mångfaldige andra olycka hafuer försatt detta hemmans åboer uti så fattigt tillstånd..."
jatketaan syyniä
terv olli
eeva häkkinen
19.11.15, 00:07
hei Eeva
Toivakoita on runsaasti ympäri savoa ja kangasniemen ja toivakan toivakat lienevät savolaista alkuperää.
olli
Ennen nimien oikeinkirjoituksen vakiintumista oli tuo Toivo-, Toiva- nimipesue yksi noita hankalia setvittäviä - samanlaisia oli useita muitakin. Toivakka- muotoa, johon sekä kylän/pitäjän että sukunimen muoto oli vakiintunut jo ennen 1700-luvun puoltaväliä (kumpi lienee tapahtunut ensin) ei minusta Kangasniemellä esiintynyt ennen Matti Toivakan tuloa vävyksi - eikä muitakaan Toiva-alkuisia nimiä, lukuunottamatta Toivari-nimeä, jota esiintyi vanhastaan Mikkelin pitäjässä 1600-luvun puoliväliin asti ja Kangasniemellä vielä sen jälkeenkin. Toki on ihan todennäköistä, että Toivakat ovat savolaista syntyperää ja nimen alkumuoto on hyvinkin saattanut olla Toivakainen. Esim. Paikkala ehdottaa Nimikirjassa, että nimen taustalla saattaisi olla Rautalammin Leppävedellä 1571 mainittu Pouall Toivakainen. Toivakan historian mukaan samanniminen mies olisi tullut jo aiemmin peräti Mäntyharjulta. Lieneekö kummastakaan arvelusta lähdetietoa? Ainakaan Kangasniemen ja Mäntyharjun välillä ei ole juurikaan näkynyt muuttoliikettä, lieneekö Mäntyharjulta ollut tulijoita Suur-Rautalammille? Niin tai näin, Kangasniemelle tuli vain Toivakoita ja erittäin todennäköisesti juuri Toivakasta.
hei Eeva
Eilen lähettämäni viestin perusteella olen todella innostunut leppäveden tutkintalinjasta eli kangasniemen toivakat olisivat sittenkin siltä suunnalta.
Savoa perattaessani 1600/1700 lukujen vaihteessa toivakaisia löytyi runsaasti savosta ja nimenomaan kangasniemen naapuripitäjistä; Mikkelin hiirola, kyyhkyläniemi, heinälahti, lellkola; Mäntyharjun saviniemi, papinpoika?; Hirvensalmen lahnamaa; Pieksämäen neufvola, toholahti, pieksämäki kk.
Löytyi pari matti tuomaanpoika toivakaista tältä ajalta, mutta ne eivät sopineet täysin ajallisesti ja olen ne blokannut pois.
En osaa kartalle sijoittaa laukaan/rautalammin leppäveden toivakkaa eli missä se konkreettisesti sijaitsi, onko nykyistä toivakkaa, laukaata, jyväskylää vai lievestuoretta ?
t/olli
hei
Alan jo näköjään vastailla itselleni.
Aikaisemmassa matti tuomaanpoikaa koskevassa viestissäni esitin että leppäveden toivakan seuraava ( 1724) isäntä jussi ( johan ) olisi voinut olla matin poika eli matti tuomaanp olisi siten ollut jo naimisissa leppävedellä ennen kangasniemelle tuloaan 1723.
Tämä oli hätäinen päätelmä ja ajallisesti lähes mahdoton, jos matin syntymävuotena oletetaan olevan n 1688 ja sitä paitsi v 1712 hk matti on ilman vaimoa.
Arkistojen sisältöjen osalta kannattaa olla ennakkoluuloton. sshy arkistossa otsikolla maaherrojen kirjelmiä 1721-24 sisältääkin yllättäen henkikirjat rautalammilta 1722. Siellä isäntänä on matti tuomaanpoika ilman vaimoa, yhdessä jussin kanssa ja tämä mainitaan velipuolena. 1727 jussilla on mukana petter-veli.
Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että matti tuomaanpoika toivakka leppävedeltä on jättänyt tilansa velipuolilleen ja muuttanut vävyksi kangasniemelle kaihlamäki 5:een.
Uskallan jo tässä vaiheessa esittää suurkiitokset Porin Erkille vihjeestä, joka tuskin olisi tullut mieleeni. Myös sattumalla on osuutta, olen toivakkaa kaivellut jo vuosikymmenen verran aina silloin tällöin ja tähän sukuforumiin liityin ehkä pari viikkoa sitten ja heti auttoi ilmeisessä uudessa läpimurrossa.
t/olli
Kari Pesonen
19.11.15, 22:31
hei Eeva
Eilen lähettämäni viestin perusteella olen todella innostunut leppäveden tutkintalinjasta eli kangasniemen toivakat olisivat sittenkin siltä suunnalta.
Savoa perattaessani 1600/1700 lukujen vaihteessa toivakaisia löytyi runsaasti savosta ja nimenomaan kangasniemen naapuripitäjistä; Mikkelin hiirola, kyyhkyläniemi, heinälahti, lellkola; Mäntyharjun saviniemi, papinpoika?; Hirvensalmen lahnamaa; Pieksämäen neufvola, toholahti, pieksämäki kk.
Löytyi pari matti tuomaanpoika toivakaista tältä ajalta, mutta ne eivät sopineet täysin ajallisesti ja olen ne blokannut pois.
En osaa kartalle sijoittaa laukaan/rautalammin leppäveden toivakkaa eli missä se konkreettisesti sijaitsi, onko nykyistä toivakkaa, laukaata, jyväskylää vai lievestuoretta ?
t/olli
Toivakan kirkonkylän vanhat talot näkyvät tässä 1750/51 kartassa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24612/mh%2030-31%20toivakka%202.jpg
Huikon kylä ja talot näkyvät kuvan oikeassa ylälaidassa.
Huikon talot näkyvät paremmin tässä kartassa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24612/mh%2030-31%20huiko%20kangas.jpg
Tässä kartassa näkyy oikeassa laidassa myös Kankaisten virkatalo.
Näitä 1700-luvun Toivakan ja Huikon taloja oli kovin vähän (kuten kartoissa näkyy, vain 3 + 2). Nämä talot kuuluivat Laukaan Leppäveden suureen maakirjakylään. Ekakartassa näkykyy Leppäveden itärannalla myös Heiska.
Lisää vanhoja Laukaan (ja muiden pitäjien) karttoja löytyy:
http://www.vanhakartta.fi/. Täältä löytyy mm. vanhoja Laukaan talojejn ja kylien maakirjakarttoja.
Jos vanhojen talojen ja kylien paikat kiinnostavat, kannattaa katsoa Suomen Kirjallisuuden seuran kustantamia karttakirjoja
"Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790" ja "Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776 - 1805"
Kari Pesonen
kiitos Kari linkeistä, selvittivät tilanteen. En osannut hahmottaa leppäveden kylän laajuutta siihen aikaan.
t/olli
Tapani Kovalaine
20.11.15, 16:57
... ---...
Taulu 3
II Matti Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), Talollinen, s. 21.11.1730 Kangasniemi, k. 13.6.1787 Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI
1. puoliso: Vihitty 1760 Maria Laitinen,.
2. puoliso: Vihitty 2.7.1764 Kangasniemi Helena Yrjöntytär Nousiainen, ...---...
Tämän UKK:n esivanhempiin kuuluvan pariskunnan vihkimisaika on hämärän peitossa. Maria Laitinen (Laitiainen) on mainittu Kangasniemen kuolleiden luettelossa. Hän on kuollut jouluaattona 24.12.1763 ja ikää hänelle on kuolinluetteloon merkitty 23 vuotta. Maria Laitiainen (1740-1763) on mainittu Kaihlamäen talojen 5 ja 6 kohdalla rippikirjassa vuosina 1758-1760. Tuolla perusteella olisi luullut, että vihkimerkintä löytyisi Kangasniemen vihkikirjasta, vaan eipä löydy!
Kuolinluettelo 1763-1764, digi 59: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/kuolleet_1737-1800_tk1054/59.htm
Matti Toivakan veli Heikki Toivakka avioitui suunnilleen vuonna 1746 Riitta Laitisen kanssa. Jostain syystä tätäkään vihkiaikaa ei tunnu löytyvän mistään.
Entäpäs Staffan Toivakan (1726-1790) vihkiminen? Hän avioitui Valpuri Laitisen (1731-1790) kanssa joskus jossakin... Asuivat Kaihlamäessä, kuten Heikki Toivakka ja Matti Toivakka.
Tapani Kovalaine
20.11.15, 19:03
Tämä sivujuonne ei johdata Kangasniemen Toivakoiden alkuperän jäljille. Mutta yhtäpitävästi rippikirjan kanssa vuoden 1757 henkikirja tuntee Kaihlamäen talon nro 5 asukkaat:
Heikki Toivakka, vaimo (Riitta), veli Matti (Toivakka) ja veli Juho (Toivakka), 17 v
(Yhdysviljelijä) Matti Hyyrynen, vaimo (Elisabet Jaakontr Suuronen), piika Maria Laitiainen
Digi 282, henkikirja 1757: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3803&pnum=282
Vuoden 1753 henkikirja on Toivakoiden suhteen arvoituksellinen. Kaihlamäki 5 talossa on henkikirjoitettu Matti Hyyrynen, son Henrik mh, styfson Staffan 19 år, flicka Maria 18 år, styfsson Matts.
Digi 105, henkikirja 1753: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7010&pnum=105
hei
Olen hieman huono vastaamaan näistä Toivakoitten perhetauluista tai vihkimisajoista, en ole niistä niin kauhean kiinnostunut. Olen siis sukututkijana poikkeava.
Matti Hyryisen tulo kaihlamäki 5 rk selittyy sillä että Matti Toivakan leski Magdalena Heikintr menee heti v 1738 uusiin naimisiin tämän Hyryisen kanssa.
t/olli
Tapani Kovalaine
21.11.15, 13:11
--- Matti Hyryisen tulo kaihlamäki 5 rk selittyy sillä että Matti Toivakan leski Magdalena Heikintr menee heti v 1738 uusiin naimisiin tämän Hyryisen kanssa.
t/olli
Sepä juuri tässä onkin ihmeellistä kun Magdaleenan aviomies kuoli toukokuussa 1738, niin miten Magdaleena saattoi päästä vihille jo saman vuoden syyskuussa, vaikka oli olemassa sääntö naisleskille yhden vuoden mittaisesta odotusajasta. Jotakin poikkeavaa asiaan piilee.
Hei!
Kun katselee Laukaan ensimmäisiä rippikirjoja ja Leppäveden kylän henkikirjoja Suomen asutuksen yleisluettelosta, niin muuttoliikettä nykyisen Toivakan pitäjän ja Kangasniemen pitäjän välillä esiintyi aika paljon. Eli tuo muinainen heimoraja, jonka kulmapisteitä olivat Toivakan Ruuhimäki ja nykyisen Hankasalmen Hankamäki noin 30 km etäisyydellä näköetäisyydellä, oli jokseenkin merkityksetön asutuksen kannalta.
Leppäveden kylään kuului samannimisen järven koko ympäristö. Järven pohjoispäähän kuuluu Laukaaseen ja eteläpää (Leppäpohja) Toivakkaan. Henkikirjatalot ovat SAY:ssä vähän sekaisessa järjestyksessä ja osittain virheellisesti sijoitettuina, eli varovainen kannattaa olla. Toisin kuin pohjoisempiin Suur-Rautalammin kyliin, Leppäveden kylään tuli 1500-luvulla suuri määrä hämäläisiä uudisraivaajia. Luulisin, että noin 50% Leppäveden 1500-luvun asukkaista oli hämäläisjuurisia. Vielä hämäläisempi oli Jyväskylän kylä, joka asutettiin lähes sataprosenttisesti Hämeestä käsin. No, heimojen väliset seka-avioliitot sitten savolaistivat alueen kielen, eli maalaispitäjissä puhuttu kieli oli savoa. Tietysti Jyväskylään tuli asukkaita maan eri puolilta, kun kylästä tuli kaupunki 1830-luvulla, eli siellä puhuttiin jonkinlaista yleiskieltä.
Henkikirjoissa oli Rautalammilla muuten 1600-luvulla sama käytäntö kuin Savon puolella, eli osa isännistä mainittiin sukunimillä, osa taas patronyymeillä. Poikkeus oli Jyväskylän kylä, jossa sukunimiä ei näy ollenkaanosoittaen asutuksen hämäläisjuurisuuden. Toinen ero on, että Rautalammin puolella naisilla oli henkikirjoissa nimet, joskus jopa patronyymit ja Savossa kirjurit mainitsivat vain että isännällä oli "hru".
Kyllä minulla siis on työhypoteesina, että Kangasniemen Toivakat ovat lähtöisin Laukaan Toivakan kylästä ja Paavali Toivakaisen jälkeläisiä. Mutta hypoteeseistaan ei voi koskaan olla varma!
Kommenteista kiittäen Porin Erkki
< Tämän UKK:n esivanhempiin kuuluvan pariskunnan vihkimisaika on hämärän peitossa. Maria Laitinen (Laitiainen) on mainittu Kangasniemen kuolleiden luettelossa. Hän on kuollut jouluaattona 24.12.1763 ja ikää hänelle on kuolinluetteloon merkitty 23 vuotta. Maria Laitiainen (1740-1763) on mainittu Kaihlamäen talojen 5 ja 6 kohdalla rippikirjassa vuosina 1758-1760. Tuolla perusteella olisi luullut, että vihkimerkintä löytyisi Kangasniemen vihkikirjasta, vaan eipä löydy!
>
Hei!
Aika lähelle osuisi Maria Laitinen, s. 1740, Karttula Knuutilasta, joka meni naimisiin Nuutti Nuutinpojan kanssa ja toinen Perttu Laitisen ja Regina Karttusen tytär Maria, s. 22.07.1741 Kuopion Karttulasta. Nämä kaikki kuitenkin epätäydellisillä tiedoilla tarkistamatta rekisteristäni hakuammuntana. Laitisia muutti Karttulaan ja Pieksämäelle aikoinaan.
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
22.11.15, 20:49
< TapaniK: Tämän UKK:n esivanhempiin kuuluvan pariskunnan vihkimisaika on hämärän peitossa. Maria Laitinen (Laitiainen) on mainittu Kangasniemen kuolleiden luettelossa. Hän on kuollut jouluaattona 24.12.1763 ja ikää hänelle on kuolinluetteloon merkitty 23 vuotta. Maria Laitiainen (1740-1763) on mainittu Kaihlamäen talojen 5 ja 6 kohdalla rippikirjassa vuosina 1758-1760. Tuolla perusteella olisi luullut, että vihkimerkintä löytyisi Kangasniemen vihkikirjasta, vaan eipä löydy!>
---
Julle: Aika lähelle osuisi Maria Laitinen, s. 1740, Karttula Knuutilasta, joka meni naimisiin Nuutti Nuutinpojan kanssa ja toinen Perttu Laitisen ja Regina Karttusen tytär Maria, s. 22.07.1741 Kuopion Karttulasta. Nämä kaikki kuitenkin epätäydellisillä tiedoilla tarkistamatta rekisteristäni hakuammuntana. Laitisia muutti Karttulaan ja Pieksämäelle aikoinaan.
Tutkimisiin
Maria Laitiainen ja Matti Toivakka saivat lyhyen avioliittonsa (3 vuotta) aikana kolme lasta. Kun tytär Helena syntyi 1762 ja kastettiin 24.1.1762, niin kastetodistajana olivat Matin veli Heikki Toivakka sekä Kaarina Tyrväinen ja Margareetta Laitiainen.
Jos Maria Laitiainen sattuisi olemaan Juho Laurinp. Laitiaisen ja vaimonsa Anna Ollintr Laitiaisen 24.2.1733 Pölläkässä syntynyt tytär, niin tällä Marialla kyllä oli sisar Margareetta Laitiainen, s. 1743.
Hiski, kastetut: 1.6.1743 2.7.1743 Pölläkänmäki Johan Laitiain Anna Laitiain Margar.
Digi 170 narc, Kangasniemen kastekirja 1762: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6318006
On muistettava, että Kaihlamäen talossa nro 5 oli 1750 flicka Maria 15 v, vuonna 1753 pig Maria 18 v ja vuonna 1757 pig Maria Laitiainen.
< Hakusessa on esi-isäni Matti Tuomaanpoika Toivakan isä Tuomas Toivakka. Tuon esi-isäni jälkeläisistä olen kaapannut sukutietokannastani muutamia seuraaviin sukutauluihin.
Kiitos lisätiedoista ja olin pakotettu tarkistamaan, kun oli mielestäni virheitä tiedoissa omiin verrattuna. Tapani kirjoitti yhteydestä Urkkiin ja minäkin olen epällyt Tämän Yrjö Nousiaisen tytären yhteyttä itseeni, koska Urkki oli sukulainen 7. polvessa. Kohtelias ja hyvin kasvatettu isoisäni antoi hänelle tilaa Lepikon torppaan vuonna1904 ja muutti pois ;-) Tosin torppa ei ole nykyisin alkuperäisellä paikallaan.
Taulu 1
< Puoliso: Vihitty 1723 Kangasniemi Mataleena Heikintytär Liukkonen, s. 14.5.1701 Kangasniemi, k. 18.1.1740 Kangasniemi.
Lapset:
Heikki Toivakka, s. noin 1723. Tauluun* 2. <<<22.11.1724 >>>>
Taulu 2
II Heikki Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), talollinen, Kaihlamäki 5, s. noin 1723. <<< 22.11.1724 >>>
1. puoliso: Vihitty noin 1746 paikka tuntematon Riitta <<< Pirkko >><Toivakka o.s. Laitinen,. <<<s. 1726, k. 17.10.1762 Kaihlamäki >>>
2. puoliso: Vihitty noin 1768 <<<1763 >>>paikka tuntematon Marketta Toivakka o.s. Manninen,. <<< s. 1746, k. 12.07.1765 Kaihlamäki >>> ei lapsia?
3. puoliso: Vihitty 13.11.1768 Kangasniemi Helena Toivakka o.s. Jurvinen, s. noin 1747. <<k. 17.03.1808 Kaihlamäki >>>
Lapset:
1. Maria Toivakka, s. 9.2.1747 Kangasniemi, Kaihlamäki.
1. Matti Toivakka, s. 23.10.1748 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
1. Maria <<<Marketta>>> Toivakka, s. 28.7.1755 Kangasniemi, Kaihlamäki 5. <<k. n. 1821 Kanagasniemi Pylvänälä >>>
1. Heikki Toivakka, s. 12.1.1763 <<< 1761>>>Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
<<< 3. Anna Toivakka, s. 28.10.1769 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Paavo Heikinpoika Toivakka, s. 16.2.1770 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Maria Toivakka, s. 12.9.1772 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Helena Toivakka, s. 1776 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
<<<3. Liisa Toivakka, s. 02.01.1781, k. 1782 >>>>
Taulu 3
II Matti Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), Talollinen, s. 21.11.1730 Kangasniemi, k. 13.6.1787 <<<13.08>>> Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI
1. puoliso: Vihitty 1760 <<< 1759>>>Maria Laitinen,. s. 1740, k . 24.12.1763 Kanagsniemi >>>
2. puoliso: Vihitty 2.7.1764 Kangasniemi Helena Yrjöntytär Nousiainen, s. 2.4.1731 Kangasniemi, Nousiala, k. 24.3.1794 Kangasniemi, Vehmaskylä.
Lapset:
1. Matti Toivakka, s. 27.11.1760. <<<<k. 02.01.1814 >>>
1. Helena Toivakka, s. 18.1.1762.
1. Antti Toivakka, s. 22.8.1763 Kangasniemi, Kaihlamäki.
2. Petteri Toivakka, s. 7.11.1765 Kangasniemi, Kaihlamäki.
2. Sipi Toivakka, Talollinen, s. 16.3.1771 Kangasniemi, Vehmaskylä, k. 11.2.1814 Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI.
2. Maria Toivakka, s. 1775 <<<00.06.1775 >>>Kangasniemi, Vehmaskylä.
Taulu 4
II Yrjö Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), s. 20.4.1737 Kangasniemi, Kaihlamäki 5. <<<10.11.1780 Kangasniemi Kutemajärvi >>>>
Puoliso: Vihitty 14.12.1766 Kangasniemi Helena Erkintytär Toivakka o.s. Kuitunen, s. noin 1747.
Lapset:
Mataleena Toivakka, s. 19.11.1768 Kangasniemi, Kaihlamäki.
Yrjö Toivakka, s. 19.5.1771 Kangasniemi, Laihlamäki.
Matti Toivakka, s. 9.9.1774 Kangasniemi, Kaihlamäki.
Samuel Toivakka, s. 5.6.1779 Kangasniemi, Kutemajärvi.
< Sitten on Tapani Toivakka, synt RK 1726, k. 1790, jonka sukutaustaa en ole kyennyt selvittämään, koska patronyymiä tälle Kaihlamäessä eläneelle torpparille ei löydy mistään.Voi liittyä jompaankumpaan em. suvuista.>
Ei havaintoa tarkistuksissa, mikä vielä jatkuu Matin ja Yrjön pojille ja perheille
Laitiset näyttäisivät olevan Mikkelin puolelta rajaa torpista Laitialasta?
Ei muodostunut käsitystä miten, kun on niin paljon Laitisia ja Kuitusia!
Tarkistelemisiin
< Taulu 1
I Matti Tuomaanpoika Toivakka, Talollinen, Kaihlamäki 5, s. noin 1688 Laukaa, Toivakka,Toppola ?, k. 19.5.1738 Kangasniemi, Kaihlamäki 5. Matti Tuomaanpoika Toivakka näkyy henkikirjoissa 1712 Leppäveden Toivakassa . Hän lienee siirtynyt Kangasniemen puolelle isonvihan aikana. Tuli vävyksi Kangasniemen Kaihlamäki 5, Tinttoon. Koska talossa ei ollu miespuolisia perillisiä, tuli Matti Toivakasta Tinton isäntä.
Puoliso: Vihitty 1723 Kangasniemi Mataleena Heikintytär Liukkonen, s. 14.5.1701 Kangasniemi, k. 18.1.1740 Kangasniemi.
Lapset:
Heikki Toivakka, s. noin 1723. Tauluun* 2.
Matti Toivakka, s. 21.11.1730 Kangasniemi. Tauluun* 3.
Paavo Toivakka, s. 5.1.1734 Kangasniemi, k. ennen 1738 Kangasniemi. Syntymämerkinnässä isän sukunimeksi on merkitty Liukkonen. Kyseessä lienee kirjausvirhe.
Yrjö Toivakka, s. 20.4.1737 Kangasniemi, Kaihlamäki 5. Tauluun* 4.
Taulu 2
II Heikki Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), talollinen, Kaihlamäki 5, s. noin 1723.
1. puoliso: Vihitty noin 1746 paikka tuntematon Riitta Toivakka o.s. Laitinen,.
2. puoliso: Vihitty noin 1768 paikka tuntematon Marketta Toivakka o.s. Manninen,.
3. puoliso: Vihitty 13.11.1768 Kangasniemi Helena Toivakka o.s. Jurvinen, s. noin 1747.
Lapset:
1. Maria Toivakka, s. 9.2.1747 Kangasniemi, Kaihlamäki.
1. Matti Toivakka, s. 23.10.1748 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
1. Maria Toivakka, s. 28.7.1755 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
1. Heikki Toivakka, s. 12.1.1763 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
2. Anna Toivakka, s. 28.10.1769 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Paavo Heikinpoika Toivakka, s. 16.2.1770 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Maria Toivakka, s. 12.9.1772 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
3. Helena Toivakka, s. 1776 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
Taulu 3
II Matti Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), Talollinen, s. 21.11.1730 Kangasniemi, k. 13.6.1787 Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI
1. puoliso: Vihitty 1760 Maria Laitinen,.
2. puoliso: Vihitty 2.7.1764 Kangasniemi Helena Yrjöntytär Nousiainen, s. 2.4.1731 Kangasniemi, Nousiala, k. 24.3.1794 Kangasniemi, Vehmaskylä.
Lapset:
1. Matti Toivakka, s. 27.11.1760.
1. Helena Toivakka, s. 18.1.1762.
1. Antti Toivakka, s. 22.8.1763 Kangasniemi, Kaihlamäki.
2. Petteri Toivakka, s. 7.11.1765 Kangasniemi, Kaihlamäki.
2. Sipi Toivakka, Talollinen, s. 16.3.1771 Kangasniemi, Vehmaskylä, k. 11.2.1814 Kangasniemi, Vehmaskylä. ESI-ISÄNI.
2. Maria Toivakka, s. 1775 Kangasniemi, Vehmaskylä.
Taulu 4
II Yrjö Matinpoika Toivakka, Taulusta 1, (isä Matti Toivakka), s. 20.4.1737 Kangasniemi, Kaihlamäki 5.
Puoliso: Vihitty 14.12.1766 Kangasniemi Helena Erkintytär Toivakka o.s. Kuitunen, s. noin 1747.
Lapset:
Mataleena Toivakka, s. 19.11.1768 Kangasniemi, Kaihlamäki.
Yrjö Toivakka, s. 19.5.1771 Kangasniemi, Laihlamäki.
Matti Toivakka, s. 9.9.1774 Kangasniemi, Kaihlamäki.
Samuel Toivakka, s. 5.6.1779 Kangasniemi, Kutemajärvi.
>
Panenpa tähän vielä yhteenvedon Matista 1688 ja hänen pojistaan. Liite MattiToivakka1688.txt
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
25.11.15, 17:54
- - -
< Sitten on Tapani Toivakka, synt RK 1726, k. 1790, jonka sukutaustaa en ole kyennyt selvittämään, koska patronyymiä tälle Kaihlamäessä eläneelle torpparille ei löydy mistään.Voi liittyä jompaankumpaan em. suvuista.>
Tarkistelemisiin
Sukutaustaltaan selvittämättä ollut Tapani Toivakka on mainittu vuosien 1750 ja 1753 henkikirjoissa ja kuuluu kiistatta Matti Toivakan perheeseen. Tapani avioitui noin vuonna 1756 ja hänen ikätietonsa em. henkikirjoissa natsaa hyvin avioitumisajankohdan kanssa. Hänen syntymäajakseen keksitty 1726 on ihan liian varhainen. Mistä tuommoinen vuosiluku on saatu?
Linkki: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34189&highlight=staffan+toivakka
Hei!
Itse en Tapani Toivakan jälkeläisiä ole tutkinut, mutta olen saanut jälkeläistiedot Lassi Toivakalta, joka on tuon Tapanin jälkeläinen. Syntymäaika on laskettu kuolinajankohdasta 25.10.1790 Kangasniemi, Kaihlamäki 8. Kuolinmerkinnässä Tapanin kuoliniäksi on pantu 64 vuotta. Mutta tunnetusti Kangasniemen pappien päässälaskutaito 1700-luvulla oli kehno, eli monet kuolleet on merkitty jopa 10 vuotta todellista kuolinikäänsä vanhemmiksi. Tuo Kaihlamäen kylä antaa minullekin vinkin, että Staffan Toivakka olisi Matti Tuomaanpoika Toivakan poika, mutta Kangasniemen rippikirjathan alkavat myöhäiseltä ajanjaksolta ja ovat sitä paitsi pahoin puutteelliset, eli kymmeniä sivuja on hävitetty. Tuo Kaihlamäen kylä kuuluu valitettavasti hävitettyjen joukkoon. Sitten Kangasniemen syntyneiden, vihittyjen ja haudattujen varhaiset luettelot ovat perin "reikäiset", eli tapahtumia on jäänyt kirjaamatta.
yst. terv. Porin Erkki
Tapani Kovalaine
25.11.15, 20:35
Staffan Matinpoika Toivakan ikä oli vuoden 1750 henkikirjassa 16 v ja vuonna 1753 hänen väitettiin olleen 19 vuotta. Pahimmoilleen hän olisi syntynyt samana vuonna kuin kastekirjassa mainittu velimies Paulus Matinpoika Toivakka. Kun Pauluksen kohdalla on kastekirjassa vain yhdet kummit niin kaksossynnytystä ei kannata epäillä.
Paulus Toivakka on kuollut joskus ja hänen syntymävuositieto on saattanut siirtyä Staffan -veljelle. Saattaa tämä onkelma joskus vielä ratketakin.
< Sukutaustaltaan selvittämättä ollut Tapani Toivakka on mainittu vuosien 1750 ja 1753 henkikirjoissa ja kuuluu kiistatta Matti Toivakan perheeseen. Tapani avioitui noin vuonna 1756 ja hänen ikätietonsa em. henkikirjoissa natsaa hyvin avioitumisajankohdan kanssa. Hänen syntymäajakseen keksitty 1726 on ihan liian varhainen. Mistä tuommoinen vuosiluku on saatu? >
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/rippikirja_1766-1789_tk1043/67.htm
Kyllä se selvästi on RK 1766-89 sivulla/kuvassa 67, mutta haudatuistakaan sitä ei voi tarkistaa, kun siellä kuolinikä on musta tahra.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/kuolleet_1737-1800_tk1054/133.htm
Taitaa olla poikapuoli tai syytinkiläispoika Tapani?
Tutkimisiin
< Staffan Matinpoika Toivakan ikä oli vuoden 1750 henkikirjassa 16 v ja vuonna 1753 hänen väitettiin olleen 19 vuotta. Pahimmoilleen hän olisi syntynyt samana vuonna kuin kastekirjassa mainittu velimies Paulus Matinpoika Toivakka. Kun Pauluksen kohdalla on kastekirjassa vain yhdet kummit niin kaksossynnytystä ei kannata epäillä.
Paulus Toivakka on kuollut joskus ja hänen syntymävuositieto on saattanut siirtyä Staffan -veljelle. Saattaa tämä onkelma joskus vielä ratketakin. >
Minulla on Tapani Toivakasta, s. 1726 nämä tiedot:
Ikään kuin olisi ollut Rytkösillä syytinkirenkinä? Vuonna 1790 loppuvuodesta näyttää kalman koura kouraisevan Toivakoita rajusti, mutta en keksi mihin lapset kenties katoavat jo ennen sitä?
Vrt. liite TapaniToivakka1726.txt.
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
26.11.15, 21:27
Kyselen tässä ihan uudestaan Tapani Toivakasta:
Hänen syntymäajakseen keksitty vuosi 1726 on ihan liian varhainen. Mistä tuommoinen vuosiluku on saatu?
Kuolinluetteloon merkitty ikätieto on mahdollisimman kaukana kastekirjasta. Jos henkikirjassa Matti Toivakan pojan Tapanin kerrotaan olleen 16 v ja vuonna 1753 kolmen vuoden päästä 19 v, niin nämä tiedot ovat noin 40 vuotta lähempänä kastekirjaa! :)
< Hänen syntymäajakseen keksitty vuosi 1726 on ihan liian varhainen. Mistä tuommoinen vuosiluku on saatu?
Kuolinluetteloon merkitty ikätieto on mahdollisimman kaukana kastekirjasta. Jos henkikirjassa Matti Toivakan pojan Tapanin kerrotaan olleen 16 v ja vuonna 1753 kolmen vuoden päästä 19 v, niin nämä tiedot ovat noin 40 vuotta lähempänä kastekirjaa! >
Hei!
Tarkistin itse lähdeviitteistä keksityn tiedon 1726, mutta se on 1726 kolmessa peräkkäisessä rippikirjassa ja vaimon syntymävuosikin 1731 on samaa ikäluokkaa. Lisäksi he esiintyvät pareittain rippikirjoissa. Ihmettelen, jos joku pystyy lukemaan tuon kuolintiedon numerosta 98, muuten kuin vaalentamalla mustetahraa!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/kuolleet_1737-1800_tk1054/133.htm
Tapania en saa millään yhdistetyksi rippikirjatiedoilla Matin pojaksi.
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
27.11.15, 12:26
Aivan selvä tapaus: Kangasniemellä 16 vuoden ikäinen Tapani Matinpoika Toivakka muuttuu vuoden 1750 jälkeen kolmessa vuodessa 19 vuotiaaksi vuoteen 1753 tullessa ja sitten alkaa vuonna 1757 syntyä Tapani Toivakalle lapsia. Toinen Tapani katoaa vuoden 1753 henkikirjoituksen jälkeen ja toinen Tapani nousee tuhkasta. Samalla Tapani saa sellaisen tiedon että ikää oli esikoisen syntyessä 31 vuotta (s. 1726 rk). Sen jälkeen tämä jälkimmäinen ikätieto karttuu kaikissa rippikirjoissa.
Jatkan yhä Kaihlamäki 5 talosta kadonneen Tapani Matinpoika Toivakan (s. 1734 hk) etsintää ... Joku Tapani Toivakka kuoli Kaihlamäki 8:ssa vuonna 1790. En yhtään ihmettelisi, jos hänen ikätietonsa peittää mustetahra.
< Aivan selvä tapaus: Kangasniemellä 16 vuoden ikäinen Tapani Matinpoika Toivakka muuttuu vuoden 1750 jälkeen kolmessa vuodessa 19 vuotiaaksi vuoteen 1753 tullessa ja sitten alkaa vuonna 1757 syntyä Tapani Toivakalle lapsia. Toinen Tapani katoaa vuoden 1753 henkikirjoituksen jälkeen ja toinen Tapani nousee tuhkasta. Samalla Tapani saa sellaisen tiedon että ikää oli esikoisen syntyessä 31 vuotta (s. 1726 rk). Sen jälkeen tämä jälkimmäinen ikätieto karttuu kaikissa rippikirjoissa.
Jatkan yhä Kaihlamäki 5 talosta kadonneen Tapani Matinpoika Toivakan (s. 1734 hk) etsintää ... Joku Tapani Toivakka kuoli Kaihlamäki 8:ssa vuonna 1790. En yhtään ihmettelisi, jos hänen ikätietonsa peittää mustetahra. >
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1684-1737_tk1054/115.htm
No sitten sinun pitäisi etsiä 5.1.1734 syntynyttä ja 16.1.1734 kastettua Paavoa (Paulusta), jos pojan nimi tuon raidan alla lukee? Isä on virheellisesti kirjattu Liukkoseksi, mutta äidin nimi on oikein.
Siinä tapauksessa olemme puhuneet eri Tapanista?
Negatiivikuva voisi valaista tahroja.
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
27.11.15, 20:13
Kangasniemellä vihittiin Nousialan kylästä Yrjö Nousiainen ja Susanna Pulliainen 30.11.1688. Heille syntyi Yrjö Yrjönpoika Nousiainen 21.11.1691. Tämä nuorempi Yrjö avioitui noin vuonna 1710 Anna Mannisen (1689-1769) kanssa. Heille syntyi kymmenkunta lasta. Lapsista Maria (1712-1767) solmi 16.2.1735 avioliiton Lauri Niilonpoika Rytkösen (1712-1767) kanssa. He asuivat Kaihlamäki 8 talossa ja kun olivat lapsettomia, heillä oli vuodesta 1755 alkaen kasvattipoika Tapani, joka oli samana vuonna avioitunut Valpuri Laitiaisen (1731-1790) kanssa.
Maria Nousiaisella oli 19 vuotta nuorempi sisar Elli Yrjöntytär Nousiainen (1731 - 1794), joka avioitui 1764 Kaihlamäki 5 talossa asuvan, mutta juuri leskeksi jääneen Matti Matinp Toivakan (1730-1787) kanssa. Viisi vuotta häiden jälkeen he muuttivat Kaihlamäestä Vehmaiskylään, jossa heidän poikansa Matin perheeseen kertyi 10 lasta.
Matti Matinpoika Toivakalla (s. 1730) oli neljä veljeä: Heikki 1723, Tapani 1726, Paavo 1734 ja Yrjö 1737. Perheen isä kuoli 1738 ja lasten äiti Matleena avioitui jo samana vuonna Matti Hyyrysen kanssa, mutta aviota kesti vain puolitoista vuotta, sillä Matleena kuoli 1740.
Matti Toivakan (s. 1730) vanhin veli avioitui 1746 ja hänestä tuli sittemmin talon isäntä. Matin toiseksi vanhin veli Tapani avioitui henkikirjatiedon mukaan 1755 ja muutti samana vuonna Kaihlamäki 8 taloon syytinkisopimuksella kasvattipojaksi. Tämä Tapani Toivakka (1726-1790) oli saanut henkikirjoihin lapsena kuolleen veljensä Paavon syntymäajasta lasketun ikätiedon, jossa oli virhettä peräti 8 vuotta. Samoin kävi Matin nuorimmalle veljelle Yrjö Toivakalle, mutta hänet kirjattiin henkikirjaan vain 3 vuoden ikävirheellä.
Vuonna 1779 lakkautettiin manttaalikomissaarien virat, sillä heidän työnsä laatu ei hurmannut. Henkikirjojen valmistus siirtyi 1780 kihlakunnankirjureille, mutta eipä työn jälki harventuneen palveluverkon vuoksi paljoakaan parantunut.
Jos edellä olevassa hahmotelmassa on virheitä, niin tähän viestiketjuun mahtuvat mainiosti kaikki oikaisut.
< Kangasniemellä vihittiin Nousialan kylästä Yrjö Nousiainen ja Susanna Pulliainen 30.11.1688. Heille syntyi Yrjö Yrjönpoika Nousiainen 21.11.1691. Tämä nuorempi Yrjö avioitui noin vuonna 1710 Anna Mannisen (1689-1769) kanssa. Heille syntyi kymmenkunta lasta. Lapsista Maria (1712-1767) solmi 16.2.1735 avioliiton Lauri Niilonpoika Rytkösen (1712-1767) kanssa. He asuivat Kaihlamäki 8 talossa ja kun olivat lapsettomia, heillä oli vuodesta 1755 alkaen kasvattipoika Tapani, joka oli samana vuonna avioitunut Valpuri Laitiaisen (1731-1790) kanssa.
Maria Nousiaisella oli 19 vuotta nuorempi sisar Elli Yrjöntytär Nousiainen (1731 - 1794), joka avioitui 1764 Kaihlamäki 5 talossa asuvan, mutta juuri leskeksi jääneen Matti Matinp Toivakan (1730-1787) kanssa. Viisi vuotta häiden jälkeen he muuttivat Kaihlamäestä Vehmaiskylään, jossa heidän poikansa Matin perheeseen kertyi 10 lasta.
Matti Matinpoika Toivakalla (s. 1730) oli neljä veljeä: Heikki 1723, Tapani 1726, Paavo 1734 ja Yrjö 1737. Perheen isä kuoli 1738 ja lasten äiti Matleena avioitui jo samana vuonna Matti Hyyrysen kanssa, mutta aviota kesti vain puolitoista vuotta, sillä Matleena kuoli 1740.
Matti Toivakan (s. 1730) vanhin veli avioitui 1746 ja hänestä tuli sittemmin talon isäntä. Matin toiseksi vanhin veli Tapani avioitui henkikirjatiedon mukaan 1755 ja muutti samana vuonna Kaihlamäki 8 taloon syytinkisopimuksella kasvattipojaksi. Tämä Tapani Toivakka (1726-1790) oli saanut henkikirjoihin lapsena kuolleen veljensä Paavon syntymäajasta lasketun ikätiedon, jossa oli virhettä peräti 8 vuotta. Samoin kävi Matin nuorimmalle veljelle Yrjö Toivakalle, mutta hänet kirjattiin henkikirjaan vain 3 vuoden ikävirheellä.
Vuonna 1779 lakkautettiin manttaalikomissaarien virat, sillä heidän työnsä laatu ei hurmannut. Henkikirjojen valmistus siirtyi 1780 kihlakunnankirjureille, mutta eipä työn jälki harventuneen palveluverkon vuoksi paljoakaan parantunut.
Jos edellä olevassa hahmotelmassa on virheitä, niin tähän viestiketjuun mahtuvat mainiosti kaikki oikaisut. >
Kiitos Tapani!
Kyllä Sinulla on sana hallussa! Oikein katteeksi käy! Jos voisin jakaisin sinulle sukututkijoiden "pikku Finlandian", mutta kun en voi, suosittelen Sinua osallistumaan Vantaan sukutapahtuman sukutarinoiden kirjoituskilpailuun.
Itse osaan kerätä tietoja, mutta kirjoittamisen olen jättänyt tälle sukuohjelmalle, koska tuskin koskaan tulen julkaisemaan mitään. Tässä ohjelman esimerkit Nousiaisista ja Toivakoista.
Lukemisiin
Hei!
Noin minäkin olen sukupuun ajatellut. Tapani Toivakkaa olen epäillyt Matti Matinpoika Toivakan veljeksi. Jos teoria on oikea, niin voin kirjata Lassi Toivakan antamat Tahvon jälkipolvet omaan sukutietokantaani.
Pikkujouluterveisin Porin Erkki
Jos Staffan/Tapani Toivakka näkyy tosiaan henkikirjoissa Matti Tuomaanpoika Toivakan poikana, olen ollut hutilus. Nuo henkikirjat ovat varsin ylimalkaisia ja tapanani on ollut turvautua niihin vain, jos kirkollinen väestökirjanpito monine puutteineenkin puuttuu. 1700-luvun verokarhulle oli yhdentekevää, kenen nimissä talon verot maksettiin, kunhan maksettiin. Mutta tässä henkikirjat siis korjaavat syntyneiden luettelon ja rippikirjojen puutteita.Eli parhaat kiitokset henkikirjainfosta.
Adventtiterveisin Porin Erkki
wellnessmaker
17.04.16, 10:29
Jöran Toivakainen tai Toivokainen hukassa, syntynyt ehkä n. 1700.
Olen Pirttitörmän (Iin Räihiä) ja varhaisin tietämäni esi-isä on Heikki Yrjönpoika Toivokainen tai Toivakainen, myöhemmin Räihä , synt. 19.1. 1723. Hän oli renkinä Iissä ja vihittiin Iissä Malin Jaakontr Kaakisen kanssa 24.6. 1745. Malin oli kotoisin Tyrnävältä, Limingan pitäjästä.
Emme tiedä mistä Heikki Jöraninpoika tuli Iihin. Olen myös ollut yhteydessä Toivakaisen sukuseuraan, he tiesivät että oli 3 sukuhaaraa, tiesivät niistä kaksi mutta kolmannesta ei ollut tietoa. terv Osmo Räihä, Räihän sukuseuran puheenjohtaja 050 9172879 osmo.raiha*gmail.com
Oliko Heikin isän Jöran Toivakaisen kotoisin Kangasniemeltä tai lähiympäristöstä?
Raimo Rannan tiedostoista löytyy seuraavanlaista Muhoksen Toivakka talosta
Toivakka Muhos Suokylä 1/2 mant
(hk1674) talollinen
(mk1675) Johan Toivakainen , Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(hk1675) talollinen, Johan Toivakaisen vmo Gunilla Larssdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166
(hk1678) talollinen Johan Toivakainen vmo Gunilla Pohjanmaan lääni läänintili, 1678 ES2474_
(mk 1678) talollinen Johan Toivakainen Pohjanmaan lääni läänintili, 1679 ES2474_NIDE9177
(hk1680) talollinen vaimo Anna Henriksdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1680 ES2474_NIDE9179
(1681) talollinen, Johan Toivakainen ja vmo Anna Henriksdr , Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
(hk1683) talollinen, Johan Toivakaisen vmo Anna Henriksdr. Pohjanmaanlääni henkikirja, nide9186 s.236
(vl1685) Johan Toivokainen, Pohjanmaan lääni Läänintili kruununverol 1685 nide 9189
(kl1686) Johan Toivakainen, Pohjanmaan lääni Läänintili kymmenysl. 1686 nide 9192
(mk1685) Johan Toivakainen, Pohjanmaan lääni Läänintili 1685 nide 9189
(1686) talollinen,Johan Toivakainen, Pohjanmaan lääni maakirja 1686 nide 9192 s.244
(mk1687) Johan Toivakainen, Pohjanmaan lääni Läänintili 1687 nide 9193
(hk1689) talollinen Jöran? Toivakan vmo , Pohjanmaanlääni henkikirja, nide9198
Toivakka ½ mant
(kl1695) Erik Toivakka, Pohjanmaan lääni Läänintili kymmenysl. 1695 nide 920
Jöran vai Johan?
(hk1689) talollinen Jöran? Toivakan vmo
Jöran nimi on kirjattu vain yhden kerran eli onko kysessä kirjausvirhe vai kävikö Toivakassa todella Jöran niminen isäntä ?
Jouni Kaleva
12.07.21, 14:09
Jöran Toivakainen tai Toivokainen hukassa, syntynyt ehkä n. 1700.
(hk1689) talollinen Jöran? Toivakan vmo , Pohjanmaanlääni henkikirja, nide9198
Jöran vai Johan?
(hk1689) talollinen Jöran? Toivakan vmo
Jöran nimi on kirjattu vain yhden kerran eli onko kysessä kirjausvirhe vai kävikö Toivakassa todella Jöran niminen isäntä ?
Katsoin tuon viitatun HK1689, kyseessä savuluettelo. Siinä on Muhoksen kylässä (5. nimi kylän alusta lukien) "Nyb. Johan Toiwaka" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677019
En havaitse Jörania. Vai katsonko väärää luetteloa? Nide on kyllä 9198, kuten oli viitattu.
Joka tapauksessa kannattanee alkaa etsiä tätä Muhoksen Toivakkaa vähän myöhemmältä ajalta, 1700-1750, kun kerran kohdehenkilö synt. 1723.
Jouni Kaleva
12.07.21, 14:20
Katsoin tuon viitatun HK1689, kyseessä savuluettelo. Siinä on Muhoksen kylässä (5. nimi kylän alusta lukien) "Nyb. Johan Toiwaka" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677019
En havaitse Jörania. Vai katsonko väärää luetteloa? Nide on kyllä 9198, kuten oli viitattu.
Joka tapauksessa kannattanee alkaa etsiä tätä Muhoksen Toivakkaa vähän myöhemmältä ajalta, 1700-1750, kun kerran kohdehenkilö synt. 1723.
Löytyihän se henkikirjakin, tässä 1689 Muhoksen kylässä vas. puolen sivu, oik. puolen sarake, 7. perhekunta ylhäältä
"Tårp. Jöran Toiwakas hustr."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676941
Jouni Kaleva
12.07.21, 14:24
Tässä HK 1724. Muhoksen kylässä ei satu silmiini mitään Toivakkaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791978
Antti Järvenpää
15.07.21, 13:15
Ennen nimien oikeinkirjoituksen vakiintumista oli tuo Toivo-, Toiva- nimipesue yksi noita hankalia setvittäviä - samanlaisia oli useita muitakin. Toivakka- muotoa, johon sekä kylän/pitäjän että sukunimen muoto oli vakiintunut jo ennen 1700-luvun puoltaväliä (kumpi lienee tapahtunut ensin) ei minusta Kangasniemellä esiintynyt ennen Matti Toivakan tuloa vävyksi - eikä muitakaan Toiva-alkuisia nimiä, lukuunottamatta Toivari-nimeä, jota esiintyi vanhastaan Mikkelin pitäjässä 1600-luvun puoliväliin asti ja Kangasniemellä vielä sen jälkeenkin. Toki on ihan todennäköistä, että Toivakat ovat savolaista syntyperää ja nimen alkumuoto on hyvinkin saattanut olla Toivakainen. Esim. Paikkala ehdottaa Nimikirjassa, että nimen taustalla saattaisi olla Rautalammin Leppävedellä 1571 mainittu Pouall Toivakainen. Toivakan historian mukaan samanniminen mies olisi tullut jo aiemmin peräti Mäntyharjulta. Lieneekö kummastakaan arvelusta lähdetietoa? Ainakaan Kangasniemen ja Mäntyharjun välillä ei ole juurikaan näkynyt muuttoliikettä, lieneekö Mäntyharjulta ollut tulijoita Suur-Rautalammille? Niin tai näin, Kangasniemelle tuli vain Toivakoita ja erittäin todennäköisesti juuri Toivakasta.
Kun olen viime vuosina katsellut aika paljon Savon maakirjoja ja erämaa-alueiden SAY:a, niin mietin samaa kuin mitä tuossa vahvennetussa on. Jos joku tietää yhdenkin lähdetiedon, joka vahvistaa Savosta muuton, niin olisi mukava saada ne esille ja omiin muistiinpanoihin. Niistä maakirjoista en ole löytänyt yhden yhtä, jonka vuoksi kuvittelen niiden olevan arveluja ja nimien perusteella pääteltyjä. Sen sijaan Rautalammin ensimmäisissä maakirjoissa on mainintoja, miten kunkin hämäläinen veli tai veljenpoika tms. on päätynyt asumaan entiselle erälle.
Siis jos joku lähde on mennyt minulta sivu silmien, olisi mukava kuulla, jos sellainen tai sellaisia olisi olemassa. Voihan tietenkin olla, että joissain käräjätapauksissa on mainintoja.
Ylä Savon osalta on erämaariidat jämsäläisten kanssa aivan Rautalammin pohjoisosissa, josta on tietoa, mutta onko jotakin muuta?
Tässä ketjussa ensimmäinen Toiwakka esiintyy eri nimimuodoilla 1561 vuodesta lähtien. (Påuell Toiuakain), Poll Toiuokainen, Poffuall Toiuakainen, Påuel Toivekain, Påuell Toiuaka, Poffuall Toiwacka, Pouell Toewachainen, Pofuel Toivacha, Påuell Toeuakainen. Ihan saman nimistä ei Savon maakirjasta löydy vaikkakin kaikenlaisia Toivaisia. Varteenotettava voisi olla Vesulahden Vuolingon 4-kunnan Salmenkylän Påwall Toiffwar talossa 312, joka oli kaiketi Kangasniemellä 1561 maakirjassa.
Jouni Kaleva
15.07.21, 13:33
Vihittessä "Unga karlen, drengen Henrich Jöransson Toiwakainen". http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7405&pnum=24
Siis pitäisin, että nimi on mieluummin Toivakainen kuin Toivokainen.
Pirttitörmän Räihän talon uudeksi isäntäpariksi tulevat rippikirjassa Heikki Yrjönpoika ja Malin Jaakontytär vuoden 1746 alusta. Heidät ilmoitetaan siirretyn tähän palvelusväen joukosta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390467 Vastaavasta palvelusväen luettelosta samalta jaksolta ei kuitenkaan kumpaakaan löydy. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390479
Synt.pv. 19.1.1723 näkyy Räihässä RK 1760-66.http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365746
1746 alkaen Räihän talonväkeen kirjataan myös "Bror Samuel", jonka kirjan taitteessa näkyvä ikä näyttää olevan 13 vuotta samalla kun Malin on 23 v. Johan-poika 3v. Tämä vastaisi vuoden 1749 tilannetta, jolloin Samuel olisi syntynyt noin 1736. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390467
Vihkimerkinnässä dr Samuel Jacs Kaakinen (ifr Limmingo sn och Törnava capellg). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365783 Vävyksi Pirttitörmän Pulkkiseen, joka on melko lailla Räihän naapuri.
Synt.aika 30.11.1734 on Pulkkisessa RK Ii 1760-66. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365743 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6621&pnum=119)
Tyrnävän Kaakisessa on 1720-luvulla isäntäparina Jaakko ja Anna.http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18060&pnum=23
Uskaltaisin kytkeä, että Malin ja Samuel ovat sisarukset.
Jouni Kaleva
15.07.21, 16:08
Pirttitörmän Räihän talon uudeksi isäntäpariksi tulevat rippikirjassa Heikki Yrjönpoika ja Malin Jaakontytär vuoden 1746 alusta. Heidät ilmoitetaan siirretyn tähän palvelusväen joukosta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390467 Vastaavasta palvelusväen luettelosta samalta jaksolta ei kuitenkaan kumpaakaan löydy. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390479
Henkikirjassa 1744 on Pohjois-Iin Hiivalan talon isäntänä nimismies Johan Bäck. Talossa on renkejä Peer, Henrich ja Johan sekä piikoina Malin, Marg. ja Carin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13298873
Jotenkin on semmoinen kutina, että tuossa ovat vielä naimattomina Heikki Toivakainen ja Malin Kaakinen, perustuen erityisesti siihen, että pariskunnan ensimmäinen lapsen, 8.3.1746 syntyneen Juhon kummeina on valikoima Iin säätyläisiä: kersantti Ocklavitz ja vaimo Margareta Bäck, lukkari Johan Uhlstenius ja vaimo Elisabet Forbus, nuorimies Daniel Heikinpk. Veijola ja neiti Brita Zimmerman (Danielin tuleva vaimo). Kaikki pitäjän säätyläisiä painottuen Pohjois-Iin vauraampiin taloihin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369935
Jouni Kaleva
16.07.21, 06:44
Tässä HK 1724. Muhoksen kylässä ei satu silmiini mitään Toivakkaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791978
Vuoteen 1735 mennessä talot on numeroitu. Nyt talo nro 21 on "Käräinen och Tåifwacka" jossa isäntä Antti on lähes 80-vuotias ja melkein sokea. Minkäänlaista Yrjöä ei näy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657766
Vuonna 1740 samassa talossa isäntänä Erich, vaimo Liisa. Ei Yrjöä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12242263
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.