Tapani Kovalaine
13.11.15, 20:57
PITSINKI, vuonna 1758 syntynyt suku Etelä-Iistä
Suurlähettiläs Pekka J. Korvenheimo on kirjoittanut Hesariin 13.11.2015 julkaistun nekrologin otsikolla "Poliittisesti kokenut maaherra, Kaarlo Pitsinki 1923-2015". Pitsinki oli kansanedustaja, maaherra, pääministerin sihteeri, siis poliitikko ja sitä kautta julkisuuden henkilö, jolla oli harvinainen sukunimi.
Sukunimitilaston mukaan löytyy vain 73 henkilöä, joilla on nimenä Pitsinki. On varsin mahdollista, että heille kaikille löytyy yhteinen sukujuuri Etelä-Iistä, jossa asui 6.4.1737 syntynyt uudistalollinen Jaakko Paavonpoika Pitsing ja hänen siskonsa Valpuri Paavontytär (1735-1800) sekä äitinsä Kaarina Jaakontytär (1700-1787). Jaakon isä Paavo Laurinpoika Torvinen (1707-1741) oli lähtöisin Paltamosta ja avioitui Etelä-Iihin 9.1.1726. Perhe asui joitakin vuosia Sikalan talossa. Jaakko rakensi sitten 1750-luvun lopulla Pitsingin uudistalon yhdessä lankonsa Heikki Yrjönpoika Hiltusen (1728-1760) kanssa.
Maaherra Pitsingin esi-isä asui naapuritalossa ja oli nimeltään Pekka Juhonpoika Kaikkonen s. 14.10.1765. Kuollessaan 17.12.1821 tämän Pekan sukunimi oli Pitsingi. Mikäpä on ollut syy sukunimen muuttumiseen? No tietenkin muutto Pitsingin uudistaloon. Silloin elettiin vuotta 1795. Perheen vanhin poika Heikki syntyi 7.1.1798 Pitsingin talossa. Perheen äiti oli Haukiputaan Kellosta Eeva Heikintytär Myllymäki (1768-1836).
Kaikkosen perhettä todella tarvittiin Pitsingin talossa, jossa leski-isäntä ja hänen siskonsa leskiemäntä alkoivat olla liki 60-vuotiaita. Isännän poika Juho oli perheetön. Emännän poika oli muuttanut nuorena Ouluun ja jäänyt sille tielleen.
Pitsingin sukua siirtyi Etelä-Iistä Kemiin ja Temmekseen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Maaherra Kaarlo Pitsinki oli kemiläistä sukuhaaraa ja Kemissä syntynyt. Hänen isänsä esipolvista löytyy sukuja Tasanen, Ollilassi ja Vilmi Lautiosaaresta, Stark ja Kourila Kaakamosta sekä Iin ja Haukiputaan suvut Kiuttu, Toppi, Takku, Vanhala, Sorola, Kipinä, Myllymäki, Mäkelä, Haapaniemi, Ollila ja Kaikkonen.
Suurlähettiläs Pekka J. Korvenheimo on kirjoittanut Hesariin 13.11.2015 julkaistun nekrologin otsikolla "Poliittisesti kokenut maaherra, Kaarlo Pitsinki 1923-2015". Pitsinki oli kansanedustaja, maaherra, pääministerin sihteeri, siis poliitikko ja sitä kautta julkisuuden henkilö, jolla oli harvinainen sukunimi.
Sukunimitilaston mukaan löytyy vain 73 henkilöä, joilla on nimenä Pitsinki. On varsin mahdollista, että heille kaikille löytyy yhteinen sukujuuri Etelä-Iistä, jossa asui 6.4.1737 syntynyt uudistalollinen Jaakko Paavonpoika Pitsing ja hänen siskonsa Valpuri Paavontytär (1735-1800) sekä äitinsä Kaarina Jaakontytär (1700-1787). Jaakon isä Paavo Laurinpoika Torvinen (1707-1741) oli lähtöisin Paltamosta ja avioitui Etelä-Iihin 9.1.1726. Perhe asui joitakin vuosia Sikalan talossa. Jaakko rakensi sitten 1750-luvun lopulla Pitsingin uudistalon yhdessä lankonsa Heikki Yrjönpoika Hiltusen (1728-1760) kanssa.
Maaherra Pitsingin esi-isä asui naapuritalossa ja oli nimeltään Pekka Juhonpoika Kaikkonen s. 14.10.1765. Kuollessaan 17.12.1821 tämän Pekan sukunimi oli Pitsingi. Mikäpä on ollut syy sukunimen muuttumiseen? No tietenkin muutto Pitsingin uudistaloon. Silloin elettiin vuotta 1795. Perheen vanhin poika Heikki syntyi 7.1.1798 Pitsingin talossa. Perheen äiti oli Haukiputaan Kellosta Eeva Heikintytär Myllymäki (1768-1836).
Kaikkosen perhettä todella tarvittiin Pitsingin talossa, jossa leski-isäntä ja hänen siskonsa leskiemäntä alkoivat olla liki 60-vuotiaita. Isännän poika Juho oli perheetön. Emännän poika oli muuttanut nuorena Ouluun ja jäänyt sille tielleen.
Pitsingin sukua siirtyi Etelä-Iistä Kemiin ja Temmekseen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Maaherra Kaarlo Pitsinki oli kemiläistä sukuhaaraa ja Kemissä syntynyt. Hänen isänsä esipolvista löytyy sukuja Tasanen, Ollilassi ja Vilmi Lautiosaaresta, Stark ja Kourila Kaakamosta sekä Iin ja Haukiputaan suvut Kiuttu, Toppi, Takku, Vanhala, Sorola, Kipinä, Myllymäki, Mäkelä, Haapaniemi, Ollila ja Kaikkonen.