Porvari Valborg Olofsdotter Kyrö

[Benedictus]

Avaan uuden viestiketjun, koska Hellemaan vastaus porvari Mårtens Perssonin, Valborg Kyrön elinajasta heitti esiin niin monta uutta mahdollisuutta Kyrö-suvun juurista.

Porvari Mårten Persson mainitaan lähteissä 1530-1563, oli siis kuollut 1563 aikoihin.

Vaimonsa Valborg Olofsdotter Kyrö, johti kauppahuonettaan, kuten aikalaisensa Valborg Innamaa ja Valborg Myllar.

Tiedetään, että Valborg Kyröllä ja Mårten Perssonilla oli tytär Elisabeth Mårtensdotter Kyrö, jonka puoliso oli linnankirjuri Henrik Hansson, tämän toisessa aviossa. Heidän poikansa professori Mårten Stodius syntyi 9.11.1590.
Henrik Impolan mukaan Valborgin toisen tyttären puoliso oli Turun pormestari Nils Torkilsson.

Koska Mårten Persson oli kuollut 1563 aikoihin, oli hänen tyttärensä Elisabeth syntynyt sitä ennen, ollen avioituessaan Henrik Hanssonin kanssa jo 27v. tai enemmän.
Tuon ajan tapojen mukaan jo huomattavan vanha jos oli ensiaviossaan.

Valborg Olofsdotter Kyrön veli oli porvari Jacob Kyrö, jonka perintöasioista 1594 täällä on aiemmin keskusteltu, hänen lapsensa tasattiin Henrik Hanssonin, Nils Torkilssonin ja Boije Hagen kesken, samoin omaisuus, joka oli huomattavan suuri.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=263239&highlight=kyr%F6#post263239

Valborg Olofsson Kyrö on selvästi ollut muomattavasti miestään Mårten Perssonia nuorempi, voidaan jopa arvailla, että Elisabeth voisi olla hänen 1. lapsensa.

Kuka voisi olla porvari Mårten Perssonin jälkeläinen?
Silloin huomio kiinnittyy pormestari Bertill Mårtenssoniin, joka ajallisesti sopisi hyvin 1. avion pojaksi.

Toisaalta, koska Valborg Kyrö jäi leskeksi 1563, lienee hän avioitunut uudelleen, vaikka johtikin kauppahuonetta itse, kuten valborg Innamaakin.
Kuka sopisi Valborg Kyrön 2. puolisoksi?

Lainaus Hiltunen:
Kirjuri Sigfrid Mattsson suoritti Ramsayn mukaan ratsupalvelua Ispoisissa 1556. Leski Valborg lukeutui Kaarina Maununtyttären Liuksialan-seurueeseen 1577. Ispoisten kymmenykset on maksettu Sigfridin nimissä 1560-luvulla ja tilaa viljelee lampuoti. Eskell Knutsson mainitaan 1671 porvari Sigfrid Mattssonin lampuotina, joten tästä voitaisiin päätellä Sigfridin kuolleen vuosien 1571 ja 1577 välillä. Vielä 1671 on kymmenysluetteloon kirjattu Sigfridin nimi, mutta se ei todista hänen välttämättä enää olleen elossa.
Lainaus Pesola:
Onkohan tämä Sigfrid Matsson sama kuin Turun hopeaveroluettelossa v. 1571 mainittu Luostarikortteliin sijoittunut porvari Sigfrid Mattson, jolla oli verotettavaa hopeaa ilmeisesti eniten koko kaupungissa jos tuota luetteloa oikein tulkitsen. Sigfrid-kirjurihan oli Turussa porvarina ja raatimiehenä.
Jos Sigfridin vaimo oli Valborg Kyrö, niin se selittää hopeat.

Ispoisten Sigfrid on hyvinkin voinut avioitua 1563 aikoihin leski Valborg Olofsdotter Kyrön kanssa.Kuitenkin 1577 Sigfridin vaimo Valborg mainitaan leskenä.

Tästä aviosta olisi syntynyt poika Sigfrid Sigfridsson ja ehkäpä toinen Mårtens Sigfridsson. Olisiko Henrik Hanssonin 1. vaimo Birita myös Valborgin tytär?
Onko tämä mahdollista?
http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm
Sigfrid Sigfridsson mainitaan 1583-85 Maskun ja Vehmaan alikirjurina eli olisi ollut tuolloin noin 20-vuotias.

Tiedetään, että pormestari Bertill Mårtenssonin vaimo oli Pytty-sukua, samoin Sigfrid Sigfridssonin vaimo.

Kamreeri Sigfrid Sigfridsson kuolee 1612, jolloin mainitaan, ettei halunnut velipuoltaan Simon Hanssonia holhoojaksi.

Tämän teorian mukaan Valborg Kyrö meni vielä 1577 jälkeen naimisiin jonkun Hansin kanssa, josta 3. aviosta oli tuo poika Simon Hansson.

Valborg Innamaalla tiedetään olleen 3-4 puolisoa eli Valborg Kyröllä voi olla samoin, koska kauppahuone vaati miestä avuksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587108
Ohessa mainitaan Tyrvään Tyrväänkylän Rauvan ratsutilalla kamreeri Sigfrid Sigfridsson 1601-1609.

On pohdittu, että miten kamreeri on sen saanut. On päätelty, että isänsä on tilan perillinen.
Koska Valborg Olofsdotter Kyrön isä oli Tyrvään nimismies juuri Tyrväänkylästä, niin vaikuttaisi lookiselta, että Sigfrid Sigfridsson on juuri Valborgin poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587109
Tässä toisella Tyrväänkylän tilalla taasen näkyy pormestari Nils Torkilsson, joka oli Valborg Kyrön vävy.

Professori Mårten Stodius nimitti pormestari Mårten Sigfridssonia, kamreerin poikaa frändeksi. Teorian mukaan olisivat serkut.

Valborg Olofsdotter Kyröllä olisi siis ollut lapset:
Pormestari Bertil Mårtensson ja mahdollisesti tytär pormestari Nils Torkillsonin vaimo.
Poika kamreeri Sigfrid Sigfridsson ja poika Mårten Sigfridsson, joka haudattu Brinkalan kuoriin.
Poika Simon Hansson, jota ei haluttu holhoojaksi.
Simon Hansson niminen ratsunies ja ratsutilallinen oli Tyrvään eli Kiikan Ungerlan ratsutilan isäntänä, jos äitinsä oli Valborg Kyrö, niin yhteys olisi vahva.

Jos Valborg Kyrö oli Ispoisten Sigfridin leski, niin hän oli silloin mukana Kaarina Maununtyttären seurueessa. Samoin siellä oli entisen piispa Micael Agricolan leski Brita Olofsdotter. Matka suuntautui Porin kautta, missä oli Valborg Kyrön veli Martinus Olai kirkkoherrana.

Martinus Olain vävy Hans Ram ja piispa Micael Agricolan miniä Elin Persdotter Fleming olivat serkut.

Voidaan vahvasti epäillä, että Valborg Olofsdotter Kyrö ja Brita Olofsdotter ( Agricola)olisivat sisaret.

Myös pitää huomata, että Per Eriksson Flemingin isä oli Turun pormestari Erik Fleming, joka oli kirjuri Per Matssonin huomenlahjakirjan allekirjoittaja kuten Torten Ram, edellä olleiden isoisä.

Jacob Kyrön perinnön jaosta selviää, että puolet omaisuudesta oli Jacobin äidin perintöä, joka jaettiin Jacobin lapsille.
Tämän mukaan Jacob Kyrön äidin osa, joka jaettiin lapsille oli huomattavan suuri. Jos kyseessä oli myös Valborg Kyrön äiti, niin herää kysymys, kuka tämä äiti oli?

hopearahat ja muut parsellit on ositettu ja jaettu ensin Kyrö -Jaakon lasten kesken puoliksi heidän isänsä äidinperintönä. Ja on toinen puoli jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan edellä mainittujen Mikko Tyykin lasten ja kuuden Kyrö -Jaakon lapsen kesken. Ja kaiken sen, mikä on juossut Mikko Tyykin neljän lapsen hyväksi, ovat Boije Hake ja Jaakko Mikonpoika ottaneet haltuunsa.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=263239&highlight=kyr%F6#post263239

[Benedictus]

Pahoittelken, että tuo aiempi viesti on hieman sekava, mutta kun keskellä yötä innostuu tekeen juttua siihen tulee pikku virheitä.
Valborg Kyrön mahdollisista lapsista jäi Elisabeth pois, eli olisivat pormestari Bertill Mårtenssonin kanssa täyssisarukset.

Jos ajatellaan tuota teoriaani, niin sen eräs seikka on, että se yhdistää yhdeksi klaaniksi Turun huomattavimmat perheet, mikä on lookista pienissä piireissä.

Teorian mukaan olisivat Ispoisten lapset tavallaan Kyrön perheen sisaruspuolia ja siten esimerkiksi Piikkiön khr Sigfrid Henriksson isoisä Sigfrid Matson olisi ollut Mårten Stodiuksen isoäidin puoliso.

Perheen varallisuudesta saa käsityksen, kun lasketaan Valborg Kyrön veljen Jacob Kyrön perintö yhteen.

http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/mitatsivu2.html

Kultasormuksia oli 7 luotia, kultaluoti 13.93 g = 97,51 grammaa
-jo yhdestä sormuksesta saatettiin käräjöidä todella pitkään ja rajusti.

Hopeaa 596 luotia, kultaluoti 13.93 g =8,3 kg (kullattua 4.3 kg)

rahaa:
385 taaleria (taaleri 26 g hopeaa)
850 markkaa kustaan rahaa
40 markkaa Erikin rahaa
Ylläolevan tiodoston mukaan taaleri oli 4 markkaa = 222 taaleria

Yhteensä 607 taaleria X 26g hopeaa = 15,7 kg hopearahana

Tinaa 8 leiviskää, leiviskä 8,5 kg = 68 kg tinaa
Messinkiä 3 leiviskää = 25,5 kg messinkiä
Kuparia 8 leiviskää = 68 kg kuparia

Nykyaikaan noiden metallien arvoja on hyvin vaikea suhteuttaa, mutta moninkertaisia varmaankin suhteessa nykyisiin arvoihin.

Kaarina Maununtyttären seurueessa olivat mukana Ispositen Sigfridin leski, joksi esitin Valborg Kyröä,
Piispa Agricolan leski Brita Olofsdotter, jota esitän edellisen sisareksi,
heidän mahdollinen veljensä Jacobus Olai.
Valborg Kyrön tuleva vävy Linnakirjuri Henrik Hansson, tuolloin Ispoisten Sigfridin vävy, ja siis Valborg Kyrön vävypuoli.

Onko ajallisesti mahdollista, että Claes Andersson, joka vaimo Biritta mainitaan seurueessa voisi olla Claes Andersson Skalm, jonka vaimoksi Henrik Impola ilmoittaa Brita Månsdotterin Ispoisista.

Kysymys on: voisiko tuo olla Claes Andersson Skalm? Måns Sigfridssonilla ei liene vielä tuolloin ollut naimaikäistä tytärtä.

[Hela]

Benedictus esittää tälläkin kerralla mielenkiintoisia sukukytkentöjä. Minulla on muutamia reunahuomautuksia koskien Tyrvään vanhaa nimismiessukua. Kuten olen aiemmin todennut, sitä on vaikea käsitellä keskusteluforumilla, kun kokonaisselvitys puuttuu. Hahmottelin sellaista julkaisemattomassa esityksessäni Vammalan Seudun Sukututkijain kokouksessa 3.5.2011, seuraamalla alkuperäisen suuren kantatalon jakautumista 1400- ja 1500-luvuilla.

Turkulainen porvarissuku Kyrö l. Kyröläinen ja tyrvääläinen suku olivat eri sukuja ja liittyvät toisiinsa siten että porvari Mårten (Persson?) Kyröläinen oli naimisissa nimismies Olof Jakobssonin (main. 1499-1522) tyttären Valborgin kanssa. Jos alkuperäislähteissäkin on nimi Valborg Kyrö, mitä en ole huomannut, niin se tarkoittaa vain että kyseessä on porvari Kyrön leski. Tieto että porvari Jakob Kyrö olisi ollut Valborgin veli, tuntuu mystilliseltä. Mihin tämä tieto perustuu? Vaikuttaa pikemmin siltä että hän olisi Mårten Kyrön veli ja Valborgin lanko. Nimismies Olof Jakobssonin pojat Simon ja Mårten (Martinus Olai) tunnetaan, mahdollisesti oli myös poika Bertil, mutta Jakob ei sovi kuvioon, vaikka nimismiehellä oli tämänniminen isä. Nimismiessuvun jäseniä ei koskaan sanottu Kyröläisiksi. Tyrväältä tunnetaan Olof Kyröläinen, Kiikoisten yksinäistalon isäntä ja Collinus-suvun kantaisä, jolla oli vahvat siteet Turkuun, mutta hänellä ei näytä olleen mitään yhteistä Tyrväänkylän suvun kanssa.

Tyrväänkylän yhden kokokoukun suuruista nimismiestaloa viljeltiin 1500-luvun puolivälin jälkeen kahtena talona, mutta se oli perikunnan yhteisomistuksessa ja Valborg Olofsdotter oli yksi omistajista, kun Juhana III läänitti sen verot Mårten Kyröläisen perikunnalle maksuksi suuresta lainasta, jonka Kyröläinen oli antanut ”Meidän ja Valtakunnan hätätarpeeseen”, kuten kuningas sanoo kirjeessään 21.7.1582 (KA 2363:24). Perikunta siirsi läänityksen yhdelle jäsenelleen, vävylle pormestari Nils Torkilssonille, joka on veroluetteloissa merkitty toisen talon omistajaksi siksi kunnes koko läänitys hänen kuoltuaan siirtyi kamreeri Sigfrid Sigfridssonille.

Rauvan talo (1/4 koukkua) oli kantaisän pojan Ragvald Olofssonin (main. 1469, 1482, 1487) osuus kantatalosta. Se siirtyi hänen jälkeläisiltään 1601 kamreeri Sigfrid Sigfridssonille, jonka ”oikeaa isänperintöä” se oli (KA 2470:27v). Tämä tieto sulkee pois spekulaatiot, joita eri viestiketjuissa on esitetty kamreerin syntyperästä. Kamreeri ja hänen isänsä kuuluivat Tyrväänkylän nimismiessukuun, mutta heidän asemansa siinä on toistaiseksi epäselvä.

Henrik Impola

[Benedictus]

Tyrväänkylän yhden kokokoukun suuruista nimismiestaloa viljeltiin 1500-luvun puolivälin jälkeen kahtena talona, mutta se oli perikunnan yhteisomistuksessa ja Valborg Olofsdotter oli yksi omistajista, kun Juhana III läänitti sen verot Mårten Kyröläisen perikunnalle maksuksi suuresta lainasta, jonka Kyröläinen oli antanut ”Meidän ja Valtakunnan hätätarpeeseen”, kuten kuningas sanoo kirjeessään 21.7.1582 (KA 2363:24). Perikunta siirsi läänityksen yhdelle jäsenelleen, vävylle pormestari Nils Torkilssonille, joka on veroluetteloissa merkitty toisen talon omistajaksi siksi kunnes koko läänitys hänen kuoltuaan siirtyi kamreeri Sigfrid Sigfridssonille.

Rauvan talo (1/4 koukkua) oli kantaisän pojan Ragvald Olofssonin (main. 1469, 1482, 1487) osuus kantatalosta. Se siirtyi hänen jälkeläisiltään 1601 kamreeri Sigfrid Sigfridssonille, jonka ”oikeaa isänperintöä” se oli (KA 2470:27v). Tämä tieto sulkee pois spekulaatiot, joita eri viestiketjuissa on esitetty kamreerin syntyperästä. Kamreeri ja hänen isänsä kuuluivat Tyrväänkylän nimismiessukuun, mutta heidän asemansa siinä on toistaiseksi epäselvä.

Henrik Impola

Kiitoksia taas Impolalle kiinnostavista tiedoista.

Tuosta herää montakin uutta kysymystä.

1. Onko tuo kuninkaan kirje ja tiedot saadusta lainasta löydettävissä jostain digitoituina.
-kerrotaanko siinä, ketkä olivat perikunanjäseniä?
-ketkäolivat Tyrvään talojen osakkat?

2. Olisko mahdollista, että Sigfrid Sigfridssonin tapauksessa, kun mainitaan olleen oikeaa isänperintöä, kuitenkin tarkoitettaisiin äidin isän perintöä, jos kuten esitin kamreeri olisi Valborgin poika.
-läänityksen siirtyminen Sigfridille Nils Torkilssonin jälkeen viittaa läheiseen sukulaisuuteen.
Tuolloin esim. Linnakirjuri Henrik Hansson olisi Valborgin vävynä ollut läheisempi henkilö saamaan tilat haltuunsa.

3. Koska Kyrö Jacobin perintöä jaettaessa lapset jaettiin 3 osaan, joista Henrik Hansson sai 3 lasta ja Nils Torkilsson 2 lasta, boije Haken ottaessa myös 2, herää ihmetys, miksi lapset annettiin Mårten Perssonin ja Valborgin vävyille, eikä Michel Tyken perheelle, joka oli ilmeisesti lähempää sukua.

4. Onkohan porvari Mårten Perssonin ja Kyrö Jacobin isän nimistä mitään varmaa lähdetietoa?

[Hela]

Tässä vastauksia Benedictuksen kysymyksiin.

1. Juhana III:n kirje 21.7.1582 ja Sigfrid Sigfridssonin isänperintöä koskeva merkintä v:lta 1606 kuuluvat voudintileihin, joista vuosittaiset tilikirjat on digitoitu mutta ei yllä mainttujen vuosien tositteita. Tähän liittyvä ongelma kannattaa mainita, koska se saattaa tulla muidenkin eteen tällä forumilla. Kun voudintilit sidottiin uudelleen Valtionarkistossa 1800-luvulla, yhdistettiin 2-3 numeroa, usein tilikirja ja sen tositteet, samaan niteeseen ja päälle merkittiin esimerkiksi 2363-2364. Tästä ei ollut tutkijoille kovin suurta haittaa ennenkuin sitten kun alkuperäisten niteitten käyttö kiellettiin ja tutkijoiden täytyi tyytyä mikrofilmeihin. Voudintilien mikrofilmeissä on usein mahdotonta tietää, koska edellinen arkistonumero loppuu ja uusi alkaa, koska niteissä saattaa olla useampia sivunumerosarjoja. Kiinnitin vuosia sitten Valtionarkiston virkamiesten huomiota tähän ongelmaan, joka näytti olevan heille yllätys, mutta en ole seurannut, onko asiassa tehty mitään korjauksia.

Minulle on tässä tapauksessa käynyt juuri niin että olen aikoinaan merkinnyt arkistotunnuksiksi mikrofilmeissä näkyvät tilikirjan n:ot 2363 ja 2470. Kyseiset dokumentit eivät löydy näistä digitoiduista niteistä, koska ne kuuluvat seuraaviin digitoimattomiin niteisiin 2364 ja 2471 tai mahdollisesti niitä seuraaviin.

2. Läänitys oli ilmeisesti annettu ”toistaiseksi” ja v. 1600 vaiheilla voitiin jo katsoa että valtion velka oli tullut maksetuksi. Näin ollen ei sukulaisuuden asteella enää ollut merkitystä, kun läänitys siirtyi Sigfrid Sigfridssonille. Hän sai sen nähtävästi asemansa ja kuninkaan suosion perusteella. Läänitys päättyi kun hän joutui epäsuosioon ja menetti asemansa.

3. Henrik Hansson ja Nils Torkilsson olivat Kyröläisen vävyinä todellakin ”lähellä sukua”. En tunne Michel Tykeä, mutta tuskin hän on voinut olla lähempänä.

4. En ole huomannut kummallakaan isännimeä. Mårten esiintyy nimellä Kyröläinen ja Jakob nimellä Kyrö.

H. I.

[virpinissila]

En ole seurannut keskustelua sen kummemmin, mutta onkohan kyse näistä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760261 KA 2364: 5 (1582)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1785927 KA 2470: 26v (1606)


Virpi Nissilä

[Hela]

Kiitos, Virpi Nissilä. Näissä kahdessa linkissä on juuri ne asiat, joista on kysymys.

Ensimmäisessä linkissä on voudin lyhyt referaatti Juhana III:n kirjeestä 21.7.1582, josta olen joskus kopioinut täydellisen tekstin, se on vuoden 1584 tiliasiakirjoista mutta KA-numerosta joka ilmeisesti on jäänyt digitoimatta. Samanlainen referaatti on myös vuoden 1585 tileissä. Kirjeestä ilmenee selvemmin, että oli kyse Mårten Kyröläisen kuninkaalle ja kruunulle antamasta lainasta, jonka on täytynyt olla todella suuri, koska se motivoi tällaisen määräämättömäksi ajaksi annetun verovapauden. Samalla ilmenee, että Mårten Kyröläinen ei ole kuollut ennen vuotta 1563 vaan vasta Juhanan hallituskaudella.

Toisessa linkissä on täsmälleen se tieto vuodelta 1606 jota etsin mutta en nopealla haulla löytänyt digitoiduista voudintileistä. Edellisissä viesteissäni on jäänyt sanomatta, että tämä voudin merkintä sisältää myös tiedon siitä miten Sigfrid Sigfridsson tuli Riddarlan omistajaksi. Kylän kaikki kolme taloa tulivat autioiksi 1600-luvun alussa. Sigfrid Sigfridsson otti 1604 viljelykseen suurimman, Anders Henriksson Riddarin 4½ äyrin talon, johon hänellä oli perintöoikeus, ja yhdsti siihen kaksi pienempää taloa, jolloin syntyi Riddarlan 10½ äyrin ratsutalo. Lähteissä ei mainita muita perillisiä. Perintöoikeus ja siihen perustuva omistusoikeus näyttää varsinaisesti olleen hänen pojillaan, sillä Riddarlaa ei menetetty kamreerin jouduttua epäsuosioon, ja pojat omistivat tämän ratsutalon kauan sen jälkeen kun suurin osa kamreerin muusta maaomaisuudesta oli hajonnut.

Olen tämän perusteella päätellyt, että kamreerin ensimmäinen puoliso Anna Henriksdotter, jonka syntyperää useat tutkijat ovat etsineet turhaan, oli em. Anders Henriksson Riddarin (isäntä 1582-1604) sisar ja Henrik Larsson Riddarin (1540-1581) tytär. Nämä molemmat olivat mm. pitkäaikaisia lautamiehiä ja Anders Henriksson oli Tyrvään ensimmäisiä ratsutalollisia.

Henrik Impola

[Benedictus]

Ensimmäisessä linkissä on voudin lyhyt referaatti Juhana III:n kirjeestä 21.7.1582, josta olen joskus kopioinut täydellisen tekstin, se on vuoden 1584 tiliasiakirjoista mutta KA-numerosta joka ilmeisesti on jäänyt digitoimatta. Samanlainen referaatti on myös vuoden 1585 tileissä. Kirjeestä ilmenee selvemmin, että oli kyse Mårten Kyröläisen kuninkaalle ja kruunulle antamasta lainasta, jonka on täytynyt olla todella suuri, koska se motivoi tällaisen määräämättömäksi ajaksi annetun verovapauden. Samalla ilmenee, että Mårten Kyröläinen ei ole kuollut ennen vuotta 1563 vaan vasta Juhanan hallituskaudella.

Toisessa linkissä on täsmälleen se tieto vuodelta 1606 jota etsin mutta en nopealla haulla löytänyt digitoiduista voudintileistä. Edellisissä viesteissäni on jäänyt sanomatta, että tämä voudin merkintä sisältää myös tiedon siitä miten Sigfrid Sigfridsson tuli Riddarlan omistajaksi. Kylän kaikki kolme taloa tulivat autioiksi 1600-luvun alussa. Sigfrid Sigfridsson otti 1604 viljelykseen suurimman, Anders Henriksson Riddarin 4½ äyrin talon, johon hänellä oli perintöoikeus, ja yhdsti siihen kaksi pienempää taloa, jolloin syntyi Riddarlan 10½ äyrin ratsutalo. Lähteissä ei mainita muita perillisiä. Perintöoikeus ja siihen perustuva omistusoikeus näyttää varsinaisesti olleen hänen pojillaan, sillä Riddarlaa ei menetetty kamreerin jouduttua epäsuosioon, ja pojat omistivat tämän ratsutalon kauan sen jälkeen kun suurin osa kamreerin muusta maaomaisuudesta oli hajonnut.

Olen tämän perusteella päätellyt, että kamreerin ensimmäinen puoliso Anna Henriksdotter, jonka syntyperää useat tutkijat ovat etsineet turhaan, oli em. Anders Henriksson Riddarin (isäntä 1582-1604) sisar ja Henrik Larsson Riddarin (1540-1581) tytär. Nämä molemmat olivat mm. pitkäaikaisia lautamiehiä ja Anders Henriksson oli Tyrvään ensimmäisiä ratsutalollisia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583499
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584256
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583669
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587111

Henrik Impola

Kuten jo aiemmin sanoin: Impolan arkku on täynnä aarteita tutkijoille!

1. Mahtaako tuota kuninkaan alkuperäistä kirjettä löytää jostain?
-näkyykö siinä henkilöitä
-mahtaisiko Tukholmasta löytyä tietoa lainasta, luulisi sen olevan kirjattu kuninkaan kanslian tietoihin.
-mitenkähän tuo Mårten Kyröläisen elossa olo 1563 jälkeen on mainittu. Tuo tieto sotkee hyvän ideani Sigfrid Sigfridssonista Valborg Olofsdottrin poikana.

2.Tämä tieto, että Riddarlan omistajia olivat Sigfridssonin pojat Mårten ja Mats on todella mehevä, sillä tähän asti on kovasti tapeltu siitä kuka olisi heidän äitinsä ja tämän äiti. Eli tämä Pytty-ongelma.

Tässä Virpi Nissilän vistit:
Kuten aina, löytyy kuitenkin jotakin uuttakin. Hakiessani aivan muuta löysin voudintileistä vahvistuksen siihen, että Barbro, Eskil Suikin leski, on kamarikirjuri (kamreeri) Sigfrid Sigfridinpojan anoppi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 KA 1520: 131
Samalla sitten tuli ongelmakin. Barbron sanotan olevan Michelintytär, ei Jönsintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 KA 1527: 5v. (vrt. Toropaisen artikkeli taulu 7). Lienee kuitenkin Pytyn sukua perintöjutuista päätellen.

Pytyn jälkeläisistä ovat, mutta minusta ei ole ollenkaan selvää, että kyse olisi Jönsin lapsista, kuten V. P. Toropainen on tulkinnut. Onko kyse jonkun varhaisessa vaiheessa Turkuun menneen Michelin jälkeläisistä? Ajallisesti voisi esim. olla Jönsin veli. Vuonna 1592 kirjurin kirjoittamassa kuitissa (KA 1527: 5v.) lienee kyse Barbron (Barbaran) itse antamista tiedoista, kun se on kirjoitettu minä-muodossa. Voi tietysti silti olla kyse kirjurin virheestäkin patronyymin osalta.

Sigfrid Sigfridsson var på 1690-talet gift med Anna Henriksdotter, som blev mor till hans söner Mårten och Matts. Efter hennes död gifte han 1602 om sig med Elisabet Isaksdotter,6 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#6) dotter till Isak Henriksson av en frälsesläkt från Finskilä i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#7) Detta framgår av Mårten Sigfridssons berättelse på vintertinget i Rimito 1638. Han försöker då återvinna Leiklax och Peräis hemman som hans styvmor hade fått i morgongåva. Då hon 1618 gifte om sig med ryttmästaren Hans Bagge gick dessa gårdar ur släkten och Mårten lyckades inte återbörda dem. Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.

Koska yllä olevat seikat nyt vahvasti todistavat, että Anna Henriksdotter oli Sigfrid Sigfridssonin lasten äiti ja koska silti tämän anoppina mainitaan Barbro Michelsdotter, Eskil Suikin leski, on tässä nyt ongelmana, että Mårten Sigfridsson haki perintöä Barbro Pytyn osuudesta Frans Pytyltä.

Barbron (Pytty, alunperin Loimaalta) ja puoliso Eskil Suikin tiedetään asuneen Kirkkokorttelin Kirkkokadulla. Barbron tyttären poika Hans Bertilsson haki 14.12.1646 raastuvan oikeudessa puolta Kirkkokadun Kaljalan talosta äitinsä perintönä.

Täällä näistä Pyttyjen perinnönjaoista:
https://www.academia.edu/11864271/Lo...tyn_perilliset (https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset )

Tässä lainaus, jossa kerrotaan yhdestä (ilmeisesti nimeltä tuntemattomasta) Barbro Pytyn tyttärestä:

Kuoli Turussa vuonna 1632. Puoliso Turun pormestari noin vuodesta 1608 vuoteen 1623 Bertil Mårteninpoika. Rundtin mukaan Bertil Mårteninpoika toimi ennen vuotta 1623 kamreeri Sigfrid Sigfridinpojan poikien Mårtenin ja Mattsin holhoojana. Bertilin nimeltä tuntematon tytär avioitui 5.12.1624. Bertilin Pojista Daniel mainitaan teininä vuonna 1626. Poika Hans Bertilinpoika puolestaan haki Loimaan käräjillä vuonna 1638 isoäitinsä Barbron perintöä Frans Pytyltä. Samoin hän vaati Turun raastuvanoikeudessa 14.12.1646 puolta Kirkkokadun Kaljalan talosta äitinsä perintönä. Hansin sisaruksiksi mainitaan herra Henrik Bartholomaeo, Jakob Bertilinpoika ja vaimo Margareta Bertilintytär. Hansin lanko puolestaan oli Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Venno.
Lisäksi porvari Thomas Erikssonin vaimo.

Mårten Sigfridssonin äidin äiti olisi siis ollut Barbro Michelsdotter Pytty, kanreeri Sigfrid Sigfridssonin anoppi, porvari Eskil Suikin leski.

Jos Anna Henriksdotter oli Riddarlan Henrik Larssonin tytär, olisi tämän vaimo siis Barbro Pytty.
Barbro Pytty olisi siis nainut Eskil Suikin 1581 jälkeen. Saaden ainakin jonkun lapsen tämänkin kanssa.

[Hela]

Kun Benedictus tiedusteli Juhana III:n kirjeestä, annan tässä kirjetekstin sellaisena kuin olen sen
saanut vuoden 1584 tilitositteista, jotka eivät ole löytyneet digitoituina.

”Efter det vår tro undersåte borgare i Åbo Mårten Kyröläinen i sin lifstid har försträckt till vår och Riksens nödtorft en summa penningar, och arfvingarna ej ännu fått någon betalning, har vi fördenskull af gunst och nåde undt och efterlåtit Mårten Kyröläinens efterlefverska hustru Valborg Olofsdotter och deras arfvingar 25 (? numero epäselvä) års frihet för alla årliga utskylder som dem bör göra af de två hemman som dem tillkommer i Tyrvis by i Övre Satakunda, dock med den besked att samma Renta skall afreknas i den summa som han af oss och crono hafver till att krefva. Vår tillförordnade ståthållare i Finland, cammererare och befallningsmän bör ej göra härvidlag något hinder för Mårten Kyröläinens arfvingar.”

Lopussa oli päiväys 21.7.1582 ja alussa voudin päällekirjoitus ”Nils Torkilsson borgare i Åbo”, joka tarkoittaa että myönnetty verovapaus koskee häntä. Perikunta oli siis sopinut että läänitys siirtyy hänelle ja hänet on sen mukaisesti merkitty veroluetteloihin.

Kun näissä asioissa joskus luottaa liikaa muistiinsa, olen aikaisemmassa viestissä antanut
väärän tiedon, että verovapaus olisi ollut määräämättömäksi ajaksi. Kirjetekstistä näkyy että se oli määrätyiksi vuosiksi, vaikka numero on kopiossa epäselvä.

Mårten Kyröläisen kuoleman on täytynyt tapahtua Juhana III:n aikana, koska laina oli annettu hänelle (till vår - - nödtorft). Jos se olisi annettu edellisille kuninkaille, niin sanamuoto olisi ollut ”till vår saliga fader” tai ”till vår saliga broder ”.

H. I.

[Benedictus]

Efter det vår tro undersåte borgare i Åbo Mårten Kyröläinen i sin lifstid har försträckt till vår och Riksens nödtorft en summa penningar, och arfvingarna ej ännu fått någon betalning, har vi fördenskull af gunst och nåde undt och efterlåtit Mårten Kyröläinens efterlefverska hustru Valborg Olofsdotter och deras arfvingar 25 (? numero epäselvä) års frihet för alla årliga utskylder som dem bör göra af de två hemman som dem tillkommer i Tyrvis by i Övre Satakunda, dock med den besked att samma Renta skall afreknas i den summa som han af oss och crono hafver till att krefva. Vår tillförordnade ståthållare i Finland, cammererare och befallningsmän bör ej göra härvidlag något hinder för Mårten Kyröläinens arfvingar.”

Lopussa oli päiväys 21.7.1582 ja alussa voudin päällekirjoitus ”Nils Torkilsson borgare i Åbo”,
Mårten Kyröläisen kuoleman on täytynyt tapahtua Juhana III:n aikana, koska laina oli annettu hänelle (till vår - - nödtorft). Jos se olisi annettu edellisille kuninkaille, niin sanamuoto olisi ollut ”till vår saliga fader” tai ”till vår saliga broder ”.

H. I.

Kiinnostavaa on, että tuossa on vain Valborg Olofsdotter ja heidän yhteiset perillisensä. Verotilat olivat kuitenkin kait Valborgin ja tämän sisarusten yhteiset tilat Tyrväänkylässä, eli tarkoittaako, että suku maksoi veronsa suoraan Nils Torkilssonille.
Harmi, ettei Valborgin ja Mårtenin perillisä ole lueteltu nimillä.

Tuota Juhana Kuninkaan lainan ottoaikaa pohdin.
Juhana oli Suomen herttua 1563 vuoteen saakka, jolloin Erik veli vangitsi hänet ja vei Ruotsiin.
Juhana oli tavallaan itsenäinen ruhtinas maassaan Suomessa, mikä seikka taisi olla suurin syy Erikin toimiin Juhanaa vastaan.
Voisiko Juhana tarkoittaa tuolal ilmaisullaan juuri ruhtinasaikaansa.

Voisiko ajatella, että Juhana on lainannut juuri 1563 aikoihin rahaa Mårten Kyröläiseltä oman armeijansa ja kannattajiensa varustamiseksi.

Toisaalta tuo ajankohta 1563, jolloin Mårten Kyröläinen katoaa kuvioista viittaisi, että on saattanut joutua Erikin kostotoimien kohteeksi, aivan kuten kävi Valborg Innamaan puolisolle ja Valborg Myllarin puolisolle Hans Skottelle.
Kiinnostavaa, että Valborg Innamaa sai myös vasta vuonna 1582 korvauksia menetyksistään.

Onkohan missään lähdettä, jossa Mårten Kyröläinen mainitaan 1563 jälkeen toimijana.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=277881&n=6807019&scale=40000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
Riddarla sijaitsee yllä kartalla Kokemäenjoki sanan ja tien länsipuolella,mäellä, missä vieläkin on suuri taloryhmä.
Joen itäpuolella näköhollilla sijaitsee Tyrväänkylä.

Voisi ajatella, että Sigfrid Sigfridsson on nuorena ollut sukuloimassa Tyrväällä ja siellä naitettu naapurin tyttärelle.
Se, että pormestari Mårten Sigfridssonin 1. puoliso oli myös Tyrväältä korostaa yhteyttä.
Mikä on eräs pohdinnan aihe, olisi se, mikä suhde mahtoi olla alilaamanni Anders Michelsson Pachaleniuksen ja Mårten Sigfridssonin välillä.
Mistä tuli Michel nimi Packalan pojalle?

[Benedictus]

Lainaus Impola:
porvari Mårten (Persson?) Kyröläinen oli naimisissa nimismies Olof Jakobssonin (main. 1499-1522) tyttären Valborgin kanssa.

Onko niin, että nimismies Olof Jacobssonin voidan arvella kuolleen 1522 aikoihin, vai löytyykö lähteistä mainintoja tämän jälkeen.

Jos Olof on kuollut 1522, ovat lapset syntyneet tätä ennen.

Khr Martinus Olai mainitaan Tyrvään kappalaisena 1558, eli olisi tuolloin noin 36v. tai varmaankin enemmän eli noin 40v. paikkeilla.

Valborg Olofsdotter taasen olisi 1563, jolloin puolisonsa tiedot loppuvat( ?) olisi 41v. tai vanhempi, ehkä 45 paikkeilla.
Kummassakin tapauksessa lapset olisivat syntyneet melko myöhään, jos Olof on aktiivinen jo 1499.

Yleensä jos mies tuli isännäksi, hankittiin hänelle vaimo, koska jo taludenpito vaati emäntää taloon eli voidaan olla varmoja, että Olof Jacobssonilla oli vaimo jo 1500-luvun alussa.

Khr Martinus Olai nimitettiin 1573 Ulvilan kirkkoherraksi eli oli tuolloin jo likimain 55-60 vuotias.
Tuskin oli vanhempi, koska 60-vuotias tuolloin oli jo vanha, eikä sen ikästä varmaankaan olisi enää nimitetty uuteen virkaan.

Valborg Olofsdotterin tapaus on vaikeampi, jos hän oli noin 45 ikäinen 1563 aikaan, olisi hän synnyttänyt tyttärensä Elisabethin lisääntymisikänsä lopuilla. Toisen tyttärensä, Nils Torkilssonin vaimon iästä ei kai ole tarkempaa tietoa.

Tuntuukin siltä, että Valborg on saanut lapsensa paljon aikaisemmin ja Elisabeth on ollut joko vanhapiika tai jo leski naidessaan linnankirjuri Henrik Hanssonin 1590.

Esitin, että Valborgin pojaksi sopisi myös pormestari Bertill Mårtensson ajallisesti.

Olisiko mahdollista, että nimismies Olof Jacobsson olisi avioitunut toisen kerran 1520 aikoihin ja täten Valborg ja Mårten olisivat syntyneet tästä aviosta, mihin heidän arvioitu ikänsä viittaa.

[Benedictus]

Ongelmoin tuota Riddarlan yhteyttä tähän Ruohonpäähän nähden.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742779
Maarian Ruohonpää, pormestari Mårten Sigfridsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742721
isä, kamreeri Sigfrid Sigfridsson ja Michel Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742662
Michel Matsson , 1592 Sigfrid Sigfridsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053766
Michel Matsson ja Henrik Skreddare

Tiedetään, että 1592 Sigfrid Sigfridssonin anopiksi mainitaan Barbro Michelsdotter.
Vaimonsa nimi on Anna Henriksdotter.

Kun katsotaan yllä olevaa, niin tulee epäilys, että tuossa on Barbro Michelsdotterin isä Michel Matsson ja Barbron puoliso Henrik Skreddare.

Liittyisivätkö Tyrvään Riddarlan henkilöt yllä oleviin vai Sigfridin juuriin.

[Benedictus]

Pystyisiköhän Henrik Impola kertomaan eräitä tietoja.

Hans Ram käräjöi Tyrvään Vakkalan Junnilan omistuksista Junnilan isäntien kanssa, jonka tapuksen taisi hävitä.
Vaati vaimonsa puolesta oikeutta Junnilaan.
Oliko kyse Rakelin äidin perinnöstä?

Kysyn, koska pohdin oliko Rakelin äiti tuo Junnilan tytär vai Margeta Persdotter.

Toinen kysymys koskien tuota Juhana Herttuan lainaa.

Mårten Perssonin perilliset saivat läänitykseksi Tyrväältä kaksi suvun taloa 25 vuoden ajaksi.

Mikähän oli tuollaisen talon, tässä tapauksessa kahden talon vuotuinen vero rahassa eli mikä olisi veron määrällä laskettuna tuo lainasumma.

Läänitys annettiin 25 vuodeksi, se päättyi siis 1607.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587109

[Hela]

Vastauksia Benedictuksen tiedusteluun:

Hans Ram yritti täysin määrin käyttää hyväksi vaimonsa Rakel Mårtensdotterin perintöoikeuksia. Kirkkoherra Martinus Olailla ei näytä olleen muita lapsia elossa ja Ram sai appensa tilan Porin msrk:n Pietniemessä ja perusti sitä laajentamalla kylään säterikartanon. Tyrväällä hän vaati vaimonsa isän perintöä Tyrväänkylän nimismiestalosta ja vaimonsa äidin sisarosuutta Vakkalan Junnilasta. Tavoitteena oli säterikartanon perustaminen molempiin kyliin. Ŧyrväänkylässä se onnistui sikäli että ȟän sai ostaa vaimonsa serkun Anders Simonssonin osuuden Finskan, mutta hän ei saanut vallatuksi toisen serkun Jakob Simonssonin tilaa. Finska oli pienenä aatelisena säterikartanona hänen jälkeläisillään 1600-luvun loppuun saakka.

Jakob Simonssonin poika, nimismies Simon Jakobsson ja tämän leski Karin joutuivat vuosikausia puolustautumaan, mutta tämä oli pientä sen taistelun rinnalla jota käytiin Vakkalassa. Ram pääsi siellä alkuun 1604 ottamalla autiosta pienen Hiturin talon, joka merkittiin veroluetteloissa säteriksi. Seuraavaksi hän onnistui saamaan läänityksen koko Vakkalan kylään ja tavoitteena oli talojen perintöoikeuksien hankkiminen. Hän saikin puolet Junnilan talosta haltuunsa, kun Rakel Mårtensdotterin perimään sisarosuuteen yhdistettiin oston kautta yhden hänen pikkuserkkunsa osuus (nimeä en nyt löydä), mutta koko talon valtaaminen ja suuren säterikartanon perustaminen ei onnistunut toisen pikkuserkun Mårten Klemetsson Junnilan sitkeän vastarinnan johdosta.

Lainasummaa lienee mahdotonta laskea läänitysvuosien perusteella. Vuotuinen vero koostui luontaistuotteista ja vain pieneltä osalta rahasta, ja sen lisäksi oli eri vuosina tilapäisiä veroja ja maksuja, joista ei voitu tietää edeltäpäin. Läänitys oli periaatteellisestikin epämääräinen, annettiin ”suosiosta ja armosta”, eikä välttämättä edellyttänyt mitään vastasuorituksia.

H. I.

[Calonius]

Onpa mielenkiintoinen ketju. On pakko kirjoittaa tähän, jotta muistan seurata jatkossakin. Oma suoran isälinjan esi-isäni, Thomas Bytti (n. 1600 - 1659) liittyy näihin jotenkin. Tuttuja paikkoja ja nimiä. Huomauttaisin, että Loimaallakin oli Kyröläisen talo, josta poikia lähti muuallekin. Bytti näytti olevan heidän kanssaan tekemisissä.