Löytyykö joltain tietoa Gustaf Adolf 29.11.1825

[Henrik Kosonen]

Löytyykö joltain tietoa näistä henkilöistä:

Gustaf Adolf 29.11.1825 turku

Walborg mattsdotter 27.5.1824 lieto

Gustaf Adolf 21.6.1849 kaarina

Mathilda Wilhelmina 5.7.1857 Kaarina

Frans oskar 24.9.1860 kaarina yli-lemu

[tvuorela]

Kyseessä on isoisäni isoisä, minulta löytyy jonkinverran tietoa hänestä.

[ristojohannes]

Esiäiti Walborg oli vankkaa lietolaista rusthollarisukua

Matti Juhonpoika Iso-Heikkilä, Rusthollari
s. 02.08.1747 Lieto, Loukinainen k. 14.05.1805 Lieto, Loukinainen Iso-Heikkilä Maria Erikintytär Iso-Heikkilä,
s. 1753 k. 03.02.1814 Lieto, Loukinainen Iso-Heikkilä Juha Mikonpoika Teijula, Rusthollari
s. 24.05.1752 Lieto, Paappala k. 19.09.1817 Lieto, Teijula Anna Jaakontytär Karvala, Teijula,
s. 04.01.1756 Lieto, Karvala k. 16.11.1824 Lieto, Teijula
| |

| |

| |
Matti Matinpoika Iso-Heikkilä, Rusthollari
s. 21.08.1781 Lieto, Loukinainen Iso-Heikkilä k. 28.12.1848 Lieto, Loukinainen Iso-Heikkilä

Anna Juhantytär Teijula, Iso-Heikkilä, Emäntä
s. 14.08.1786 Lieto, Teijula k. 26.05.1856 Lieto, Loukinainen Iso-Heikkilä
| |

|
Valborg Matintytär Iso-Heikkilä, Numen,
s. 27.05.1824 Lieto, Loukinainen Iso-Heikkilä k. 26.12.1890 Vahto, Laukola Unto
|

|
Vihitty
Gustaf Adolf Numen,
s. 29.11.1824 Turku

[tvuorela]

7. tammikuuta 1858 Vahdon Unton tilan ostivat Gustaf Adolf Numen (s. 29.11.1825 k. 4.4.1867) ja hänen vaimonsa Walborg Mattson (s. 27.4.1824 k.). Adolf Numen oli suutarimestari (Sockne skomakare) ja kotoisin Kaarinan Nummelta (nykyisin Turun Nummenpakka). Hänen vaimonsa ”Unton Vappu” oli Liedon Loukinaisten Iso-Heikkilän tytär. Sinänsä mielenkiintoista että vuonna 1701 Mikko Simonpoika oli samasta Loukinaisten rusthollista ostanut aiemmin Unton tilan. Myös Iso-Heikkilän omistaja oli vaihtunut tänä aikana joten samaa sukua he eivät tiettävästi keskenään olleet. Kauppakirjan päiväys on tarkin tiedossa oleva päivämäärä Unton nykyisestä päärakennuksesta.

5.7.1857 Nummenpakalla syntynyt tytär Matilda Numen ”Unton Tiltu tai Tilta” oli viisivuotias muuttaessaan Vahdolle. Vahdolla syntyi vielä sisarukset Ida Maria ja Aleksandra Emelia ”Heinonen” (Into Heinosen äiti). Aiemmin Nummenpakalla tai Kairisten kylässä oli myös syntynyt veli Kustaa Adolf Numen ja Frans Oskar Numen (myöhemmin Frans Salminen).



Tilalle jäi asumaan Matilda, hänen ensimmäinen aviomiehensä oli Emmaunuel Kustaanpoika. Liitosta syntyi Matilda Wilhelmiina Unto (s. 4.4.1881 k.6.3.1944) joka naitiin Vahdon Parikkaan Emil Ferdinand Parikan vaimoksi. Liitosta syntyi myös Emil Alexsander Unto (9.4.1887) joka muutti aikuisena Turkuun (Ruissaloon) ja toimi Turussa taksinkuljettajana. Emil ja hänen vaimonsa ja lapsensa menehtyivät kaikki ”Hollantilaiseen”. (lähde Anneli Vuorela)
Emmaunuel kuoli 19.6.1892 ja Matilda jäi leskeksi. Hänen holhoojakseen määrättiin naapurista Tapanin isäntä. Matilda meni uusiin naimisiin Riittiön Pohjatalosta kotoisin olen Henrik ”Heikki” Anton Pohjatalon (s. 15.12.1865 k. 26.3.1919) kanssa. He saivat keskenään kolme lasta, tilan tulevan isännän Aarne Anton Unton (s. 16.6.1894 k. verenmyrkytys 7.9.1947), Luukalle naidun Helli Aleksandra Vahteran (häät pidetty Unton salissa ja tanssit navetan makasiinissa) ja Uuteentaloon naidun Aili Ellen Uusitalon.
Heikin ja Matildan aikana rakennettiin Unton kivinavetta joka valmistui vuonna 1910. Vuosiluku on yhä näkyvissä oven päällä kalkituksen alla. Tilan pihalla oleva tiilinen lampola/sikala on vuodelta 1914. Rahoitusta rakennuksiin on hankittu lohkomalla maita Lavamäen Jonkarin tilalle ja hypoteekkilainalla.
Unton Tiltu oli tiettävästi kova pitämään kuria, sananlasku Vahdon Vasikoista (jonka mukaelman olen itsekin lapsena kuullut): ”Eino (Metsola) ja Aarne aikavat pojat kulkivat maailman rata, työ oli heille karvas pala, mutta viina makeata. Kun tulee pyhäilta niin kovana on Tilta: ei saa lähteä kollaamaan, vaan siit ei Aarne piitta ja siit synty riitta”.
___
Timo Vuorela