Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lapin Kodiksamin Uotila
Kysymys liittyen haastaviin Lapin pappilan paloa edeltäneisiin aikoihin; olisiko kenellekään tullut vastaan tietoja Kodiksamin Uotilan talon isännästä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa?
Sen tiedän, että isäntänä oli tuolloin Antti, patronyymiltään ilmeisesti Antinpoika. Tämä kyseinen Antti Antinpoika Uotila oli tullut taloon vävyksi käsitääkseni vuonna 1781. Tähän vähän luon toiveeni, että Antti olisi tullut jostakin naapuripitäjästä, jolloin hänen juurensa olisivat ehkä selvitettävissä. En kuitenkaan toistaiseksi ole löytänyt sopivaa henkilöä.
Tästä avioliitosta Antille syntyi tytär, joka myöhemmin jäi emännöimään taloa miehensä kanssa. Ensimmäisen vaimon kuoltua Antti avioitui v. 1792 uudestaan, tällä kertaa Laitilan Kodisjoen Vähä-Ettalassa syntyneen Lena Johandotterin kanssa. Parille syntyi viisi poikaa.
Nuorin pojista syntyi 1805. Antti Antinpoika Uotila on siis kuollut hänen syntymänsä ja pappilan palon välisenä aikana. Onko joku törmännyt kyseiseen henkilöön esim. käräjäpöytäkirjoissa? Vielä en suostu luovuttamaan hänen syntyperänsä kanssa...
Tästä talosta puhutaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9291&pnum=65
Toki myös Uotilan talon aiemmat isännätkin kiinnostavat. Tiedot ovat vähän hataria, mutta ensimmäinen tuntemani isäntä oli ilmeisesti Anttilasta 1600-luvun puolivälissä Uotilaan vävyksi siirtynyt Juha Simonpoika. Sen jälkeen tulivat Antti ja Yrjö. Yrjön jälkeen tila jaettiin kahtia ja "omaan" puoliskooni jäi Yrjön tytär sekä vävy Tuomas Tuomaanpoika. Heidän jälkeensä sitten peräänkuuluttamani uusi vävy Antti Antinpoika.
Onko jollakin samanlaista käsitystä ylläolevasta isäntäketjusta?
Ei ole edelleenkään selvinnyt Antti Uotilan alkuperä, mutta Iiro Karin muistiinpanoista löytyy tietoja ajoista ennen Lapin pappilan paloa.
Kiitokset I. Karille vaivannäöstä!
https://www.yumpu.com/sv/document/view/11975825/1-lapin-henkikirjoja-1817-edeltavalta-ajalta-olen-
Linkki vie yumpu.com -sivustolle.
Tuolla Anders Uotila näkyy Kodiksamissa vuodesta 1782 alkaen. Valitettavasti patronyymiä ei käytetä kertaakaan, joten sekin jää varmistumatta. Muistiinpanoista puuttuu myös vuosi 1781, jolloin Antti tuli Uotilan taloon vävyksi.
Lähinnä nyt nuo Iiro Karin muistiinpanot muillekin tiedoksi, jos joku ei ole niitä nähnyt. Toki olen edelleen kiitollinen kaikista vihjeistä, jotka vievät lähemmäs Antin syntymää.
Näköjään tuollaisia vanhoja muistiinpanoja pyörii netissä! :eek:
Uotilan isännän patronyymi esiintyy isojakokartassa 1782.
Seuraavat tiedot ovat kertyneet hänestä asiakirjoja selatessa:
Ostaa Uotilan tilan apeltaan Tuomas Tuomaanpojalta ja tämän vaimolta Valpuri Yrjöntyttäreltä 4.2.1784. Lainhuudatus 8.3.1784.
Uotilan isäntä 1781-1810. Mainitaan entisenä asukkaana 1814. Kuollut ilmeisesti 1816.
Talo oli Hinnerjoen Vaaljoen augmentti 1790.
Andersin isä näyttäisi olleen Anders Johansson Eskelä s. n. 1735 ja k. x.6.1808 Lapin kirkolta.
Lapsista Lovisa I-aviosta avioitui Euran Nuoranteelle (Nordström) 1807.
Anders toisesta aviosta oli Ristinaron torppari Euran Naarjoella.
Isaac on muuttanut Euraan 1817.
Muita lapsia en ole selvitellyt.
Terv Iiro Kari
Suurkiitos Iiro Kari!
Olen omilla taidoillani koittanut kääntää kaikki kivet tuon isätiedon perässä, mutta tuloksetta. Voinko vaivata vielä sen verran, että missä tuo Anders Johansson Eskelä on mainittu isäksi?
Muita Anders Johanssonin lapsia ilmeisesti ainakin Kaisa.
Minulla ei ole varmaa todistetta isästä. Kyseessä on pelkkä päätelmä henkikirjojen perusteella.
IK
Andersin isä näyttäisi olleen Anders Johansson Eskelä s. n. 1735 ja k. x.6.1808 Lapin kirkolta.
Lapsista Lovisa I-aviosta avioitui Euran Nuoranteelle (Nordström) 1807.
Anders toisesta aviosta oli Ristinaron torppari Euran Naarjoella.
Isaac on muuttanut Euraan 1817.
Muita lapsia en ole selvitellyt.
Terv Iiro Kari
Aina tulee palattua tähän sukuhaaraan, kun se ei tunnu antavan itselleni rauhaa.
Tiedän että yllä esitetty isäsuhde on vain olettamus, mutta itse olen jotenkin mieltänyt, että Antti Antinpoika Uotilan isä Antti olisi Juha Juhanpoika Eskelän vaimon Kaisa Antintyttären isä (Uotilan Antti ja Kaisa olisivat siis sisaruksia, jos ylipäätään ovat saman Antin lapsia). Mahtaneeko tämä olettamus sitten vaan enää sopia Iiro Karin olettamuksien kanssa samaan kuvaan.
Nuo lainauksessa mainitut Antti Uotilan pojat ovat:
Anders, s. 1795
Isaac ja Emanuel, s. 1801
Wilhelm, s. 1803
Gustaf Fredric, s. 1805
Emanuelin syntymäaika vähän vaihtelee, mutta ovat hyvin suurella todennäköisyydellä Isaacin kanssa kaksosia, sillä molemmista puhutaan Uotilan poikina.
Tuohon Antin ja kaksosten väliin mahtuisi vielä lapsi tai pari, mutta usein mainitaan olleen viisi poikaa (jälkimmäisestä avioliitosta). Ei kaiketi voi kuitenkaan sulkea pois, etteikö siinä olisi vielä joku lapsi voinut ollakin. Lapista mm. muuttaa Laitilaan eräs Samuel Andersson (s. 1800). Samuel taas esiintyy nimenä hyvin yleisesti Uotilan jälkipolvilla. Puhdasta spekulaatiota tosin koko asia...
Antti Antinpoika Uotilalle olisi myös mukava löytää syntymäaikaa, mutta ehkä tämäkin joskus vielä onnistuu.
raimoensio
29.08.16, 14:09
En tiedä miten perinnöksiostoja tehtiin Lapin pitäjässä, mutta näihin tarvittiin papinkirjoja, jollain näitä olisi ehkä löydettävissä läänin arkistoista.
Alasatakunnan läänintilien joukossa on myös Lapin kuulutusveroluetteloita mahdollisesti vuosilta 1731-49. Usein näissä on jopa tarkemmat tiedot kuin vihittyjen luetteloissa.
Kiitos Raimo. Katsotaan mihin taidot riittää.
Huomasin, että talonhaltijaluetteloon on tehty Anders Andersson Uotilan perään lisäys "(Vahala)". Jotain reittiä tällainen päätelmä on siis tehtävissä. Tässä tapauksessa isoisän pitänee olla Johan Henrichsson Vahala. En vain ole itse löytänyt Antti Antinpojan isä-Anttia kyseisen Johanin lasten joukosta.
Joitakin lisäviitteitä Anders Anderssonin sukulaisuudesta kirkonkylän Eskelään:
Anders Anderssonin poika Wilhelm 25.3.1803 on renkinä kirkolla Eskelässä.
(kotona)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26705&pnum=73
(kirkolla)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26706&pnum=34
Gustaf Gustafsson Eskelän 4.6.1827 kummina on renki Wilhelm Andersson 25.3.1803.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26711&pnum=52
Eva Johansdotterin Eskelä/Wahlrosin 25.3.1782 lapsen Wilhelm Josephssonin 21.7.1825 kummina Uotilan poika Wilhelm Andersson 25.3.1803
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26711&pnum=52
Hienoa, että tämä ketju on vielä muistissa. Kiitos Iiro!
Olen tähän Anders Andersson Uotilan alkuperän arvoitukseen palannut tutkimuksissani lukemattomia kertoja ja palaan varmaan jatkossakin. Pitää taas kerran paneutua oikein kunnolla Vahalan, Eskelän ja Uotilan henkikirjoihin, josko sieltä tällä kertaa pomppaisi jotain uutta esiin.
Nuo kummi-yhteydet ovat hyvä lisä tutkimuksiin.
Onkohan Johan Johansson Vahalan/Eskelän vaimon Caisa Andersdotterin alkuperä selvillä? Olen joskus miettinyt, että voisiko hän olla Anders Andersson Uotilan sisko ja siten siis Wilhelmin täti? Tämä voisi myös osaltaan selittää Wilhelmin yhteydet Eskelään.
Toisaalta henkikirjoista voisi myös tehdä tulkinnan, että Michel Vahala, Johan Eskelä ja Anders olisivat veljiä. Anders päätynyt Eskelään Johanin talouteen rengiksi. Eskelässä myös Anders-niminen lapsi, voisiko hän olla myöhempi Anders Uotila?
Mutta kiitos kuitenkin lisätiedoista, jatkan asian parissa.
Henkikirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että kirkonkylän Vahala on lohkottu kahden veljen kesken 1768. Kantataloon jäi Johan ja uuden osan nimeksi tuli Eskelä isäntänä Anders. Maakirjoista ja lainhuudoista saattaisi löytää lisätietoa.
Talonhaltijaluettelon mukaan jako vuodesta 1768 lähtien menee seuraavasti:
Vahala Lappi
1768-90 sa Michel Johanss Vahala
Eskelä Lappi
1768-1810 ve Johan Johanss Vahala
Ei siis ole mainintaa Andersista isäntänä? Henkikirjoissakin mielestäni Eskelässä mainitaan isännäksi Johan.
Olet oikeassa. Täytyy katsella tarkemmin.
Henkikirjojen mukaan näyttäisi, että isännät Michel Johansson Vahala ja Johan Johansson Eskelä ovat veljeksiä.
Ennen tilan jakoa henkikirjassa mainitaan Vahalan miehet järjestyksessä Michel, Johan, Anders.
Vuoden 1768 jaon jälkeen Michel jää Vahalaan ja Johan siirtyy Eskelän isännäksi. Eskelään siirtyy Vahalasta myös Anders.
Anders mainitaan henkikirjan nimiluettelossa Eskelässä toistuvasti Johanin jälkeen toisena. Jossakin vaiheessa mainitaan kaksi Andersia, toinen far ja toinen son. Tarkoittanee siis sitä, että tuo isä-poika -suhde viittaa nimenomaan näihin kahteen Andersiin. Nuorempi voisi olla tuleva Anders Andersson Uotila ja vanhempi mahdollisesti Anders Johansson Eskelä (Vahala).
Ongelma vain, ettei mielestäni vanhempaa Andersia suoraan mainita missään vaiheessa Vahalan pojaksi?
Käräjäpöytäkirjasta 1808 löytyi todiste, että Anders Andersson Uotila oli Eskelän Anders Johanssonin poika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24915846
Anders Johanssonin piika perää palkkaansa tämän kuoltua ja maksajaksi määrätään Anders Andesson Uoti tämän poikana.
No nyt! Suurkiitos Iiro! Tätä varmistavaa isätietoa on jäljitetty vuosikaudet.
Anders Johansson Eskelä on siis Michel Johansson Vahalan ja Johan Johansson Eskelän veli. Heidän isänsä taas on talonhaltijaluettelon mukaan Johan Henricsson, joka tuli Vahalaan vävyksi.
Ei voi olla noin. Jos Johan Johansson Eskelä on naimisissa Anders Johanssonin tyttären kanssa, niin jompi kumpi mies ei ole Eskelän/Vahalan sukua.
Totta, olin liian hätäinen johtopäätöksissäni. Tässä oli tosiaan tämäkin vaihtoehtoinen polku.
Harmittavasti patronyymit ovat sellaisia, jotka "sopivat" hyvin myös toisaalle. Anders ja Johan kun tuntuvat olevan etuniminä Vahalan/Eskelän henkikirjojen kohdalla varsin yleisiä. Ei siis kannata tehdä niistä liikoja tulkintoja.
Pitää siis seuraavaksi koittaa selvittää, että kytkeytyykö Anders Johansson Eskelä tähän sukuun Vahalan vai Johan Johansson Eskelän vaimon Caisa Andersdotterin kautta.
Anders Johansson Eskelän alkuperä ei ole selvinnyt, eikä varmaan ilman onnenpotkua selviäkään. Vahalassa ei kuitenkaan SAY:n perusteella ollut tuon nimistä poikaa, joten kallistun sen suunnalle että kyseinen henkilö on pikemminkin Johan Johansson Eskelän vaimon Caisan isä. Varmuutta ei kuienkaan ole, joten jäädään odottelemaan sitä onnea asian suhteen.
Henkikirjojen mukaan taas voisi päätellä, että Uotilassa oli lapsia enemmänkin kuin Anders Andersson Uotilan ensimmäisestä avioliitossa syntynyt tyttö ja toisessa aviossa syntyneet viisi poikaa. Joku on ehkä kuollut pienenä tai muuttanut muualle ennen kuin kirkonkirjat alkoivat uudestaan pappilan palon jälkeen. Lasten syntymäajoista päätellen voisi jopa olettaa, että väliin mahtuisi tuntemattomaksi jääneitä lapsiakin.
Nettisukupuita näyttää päivittyvän tähän ketjuun tulleiden tietojen perusteella, joten asia kiinnostanee siis muitakin. Ja koska kaikki varmasti kaipaavat tarinoita nimien ja vuosilukujen seuraksi, niin voisin tähän alle kirjata pari sellaista. Hallussani on 70-luvulla kirjoitettu sukututkimus Antti Antinpoika Uotilan jälkipolvista. Sukututkimuksen kirjoittaja ei käy ilmi, mutta uskoisin sen olevan Aarne Rauvolan käsialaa.
Alla suoria lainauksia ko. tutkimuksesta (liittyen Antti Uotilan viiteen poikaan). Käytettyjä lähteitä en tiedä, enkä myöskään ota kantaa tietojen oikeellisuuteen.
"Vanhin Antti Uotilan pojista oli 24.10.1795 syntynyt Antti. Tämä nai Laitilan Untamalasta Huttelan tyttären Priittastiinan ja pariskunta asettui asumaan Naarjoen Ryhtyn maalla olleeseen Ristinaron torppaan. Ryhtyllä oli tähän aikaan emäntänä Lapin Mäentaan Markkulan tytär ja tämä oli nähtävästi sukua Uotilaan. Ristinaron oli perustanut Ryhtyn poika. Poika oli käynyt koulua Raumalla ja opittuaan ruotsia oli ollut palveluksessa Lapin pappilassa sekä naimisiin mentyään saanut täältä Juuruskorven torpan. Näin ollen Ristinaro oli jäänyt asumatta, kun kaikki tyttäretkin olivat muuttaneet pois Naarjoelta".
Jatketaan lopuista neljästä pojasta seuraavassa viestissä...
Jatketaan suorilla lainauksilla:
"Veljistä Iisakki ja Manu lienevät olleen kaksosia, vaikka heidän syntymäaikansa vähän muuttuvat, niin että Iisakki on merkitty syntyneen helmikuun 24. päivänä 1801 ja Manu ensin huhtikuun 12. päivänä 1801, mutta myöhemmin maaliskuun 12. päivänä. Kun he muuttavat Euraan, heitä kuitenkin selvästi nimitetään Kodiksamin Uotilan talon pojiksi ja lisäksi Antinpojiksi".
"Manulla on hieman erikoinen elämänkaari. Oltuaan renkinä Euran Kauttuan Uotilassa hän rakastui talon tyttäreen Johannaan ja oli kihloissa tämän kanssa. Vanhemmat olivat kuitenkin avioliittoa vastaan tai jostain muusta syystä nuoret eivät menneet vihille, vaikka heille syntyi tytär Leena Loviisa 1821 ja poika Iisakki Emanuel 1823. Kun hänen lastensa äiti meni naimisiin Ruukin palovartijan Antti Grönlundin kanssa, muutti Manu takaisin Lappiin. Tämän jälkeen hänestä tuli oman aikansa protestoiva nuori, kuuluisa varas-Manu, joka "sosialisoi" maallista hyvää, otti tikkailta ja antoi köyhille - niin kerrotaan - Lapista Euraan muutettuaan hänen rippikirjansa oli vielä täysin moitteeton. Lopulta hän joutui pidätetyksi ja vietiin rangaistusvankina rakentamaan Saimaan kanavaa. Siellä hän sairastui ja kuoli sikäläisessä lasaretissa heinäkuun 21. päivänä vuonna 1848. Hänen lastensa äiti tuli umpisokeaksi 33 vuoden ikäisenä".
"Uotilan pojista jo mainittu Iisakki, palveli myöskin Kauttualla ja meni siellä naimisiin Ruotsissa syntyneen kartanon yhteydessä olleen tilan vuokraajan Johan Winderqvistin tyttären Kaisa Loviisan kanssa, joka osasi puhua ruotsia. Kaisan äiti oli ruukin seppämestari Forstenin tytär ja tämän äiti oli Eurajoen Mullilan Pirin tytär. Iisakin perheen mainitaan muuttaneen Eurasta Lappiin 1828, mutta eivät tulleet sinne. Kun Uotilan emäntä muutti vanhuudessaan poikansa luo Ulvilaan, selvisi Iisakin myös muuttaneen tänne ja oleskelevan torpparina Harjunpään kylässä Kuusisto-nimisessä torpassa".
"Kodiksamin Uotilan pojista kaksosten jälkeen oli poika Vilhelm Stenroos, joka nai Kaukolan Riikilän tyttären. Hän asui ns. itsellisenä Riikilän maalla perheineen".
"Viides poika Kustaa Fredrik nai veljensä tavalla Kaukolan Riikilän tyttären ja asui sittemmin Ylijoen torppaa Riikilän alueella".
Paljon on sitten vielä tarinaa veljesten lapsista, mutta tulisi liikaa näpyteltävää jos kaikki tänne kirjaisi. Jos jollakin kysyttävää, niin pistäkää viestiä.
Ja huom; tämä on siis 70-luvulla kirjoitettua tekstiä, jonka oikeellisuutta en ole läheskään kaikilta osin ehtinyt tarkastaa!
Voin vielä yhden katkelman kirjoittaa lyhyesti Kodiksamin väestä ylipäätään. Eli seuraavaan viestiin...
Ja vielä parin edellisen viestin jatkoksi niistä kodiksamilaisista... Lainaukset edelleen vanhasta sukututkimuksesta:
"Lapin Kodiksamin kyläläiset olivat vanhastaan toimeliasta väkeä. Talonpojat purjehtivat omilla laivoillaan suoraan Tukholmaan ja myivät sen torilla tuotteitaan. Niinpä kodiksamilainen Lauri Olavinpoika sai Tukholman raastuvassa sakkoa v. 1478 siitä, että oli lyönyt sinimarjoja erääseen toiseen talonpoikaan".
"Anttilan isäntä purjehti omalla laivallaan Kodiksamista Lapinjokea alas merelle ja ulkosatamasta suoraan Tukholmaan ja myi sen torilla omia ja naapuritalojen tuotteita. Hän oli niin pönäkkä mies, että haukkui Tukholman porvareita koiriksi, mutta sai näin suuresta röyhkeydestä sakkoa mainitun kaupungin raatihuoneella vuonna 1480".
"1600-luvun puolivälissä Kodiksamin Anttilasta meni poika isännäksi saman kylän Uotilaan. Tämän Juha Simonpojan jälkeen Uotilassa oli isäntänä Antti-niminen poika ja seuraavana tämän poika Yrjö 1730-luvulla. Kun kruunu antoi talollisille luvan jakaa taloja, Uotila jaettiin Yrjön tyttären ja pojan kesken kahtia: Kylä-Uotilaksi ja Saar-Uotilaksi, joten kodiksamilaisten sopi hokea kylän talojen nimiä: Pun, Penttil ja Anttil, Nok, Utula ja Rantil, kaks Uatti ja Piät. Uotilan omistajiksi tulivat tytär ja vävy, eräs Tuomas Tuomaanpoika. Seuraavassakin polvessa sama järjestys toistui, mutta nyt vävynä oli se Antti Antinpoika Uotila, jonka jälkeläisistä tämä sukututkimus kertoo".
Kyllähän tuossa linkissä Maria Mattsdotter Vaaljoelta haastaa aluksi Johan Johansson Eskelän yhdeksän vuoden palkasta koska kuollut Anders Johansson oli hänen appensa. Vasta seuraavalla sivulla todettaan että tällä oli myös yksi poika Anders Andersson.
Käräjäpöytäkirjasta 1808 löytyi todiste, että Anders Andersson Uotila oli Eskelän Anders Johanssonin poika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24915846
Anders Johanssonin piika perää palkkaansa tämän kuoltua ja maksajaksi määrätään Anders Andesson Uoti tämän poikana.
Hyvä että jaksat kärsivällisesti korjata puutteellisia tulkintojani. Myönnän auliisti, että en ole kovinkaan harjaantunut lukemaan noita käräjäpöytäkirjoja. Mutta nyt sitten selvisi tämäkin!
Itseltäni on varmaan taas mennyt jotain ohi, mutta miksi Anders Johansson Eskelältä on jäänyt palkkarästejä piialle? Eihän hän ollut isäntänä Eskelässä, vaan Johan Johansson, jolta piika näitä Anders Johanssonin kuoltua alunperin vaati.
Tuossa pykälässä Maria Mattsdotter sanoo työskenneensä entisen maanviljelijän Anders Johanssonin luona kuten piika. Ei siis ollut talon palveluksessa vaan hoitamassa vanhuksen taloutta.
Henkikirjoista näkyy, että Anders on mekitty Eskilässä isäksi 1775- (merkinnällä vanha 1792 alkaen). Itsellinen Maija Mattsdotter vilahtelee myös 1802-. Andersin iäksi on 1805 merkitty 70v, joten lienee syntynyt 1735. Anders perheineen näkyy rengiksi merkittynä Eskilässä 1768 alkaen. Sitä ennen sopiva renkiperhe on Vahalassa 1760-67. Luultavasti Anders on ensin pappilan renki 1750 alkaen. Sitten pappilan Lampuotiparina on Anders ja Caisa 1755-1758. Pappilaan tämä mahdollinen Anders tulee maisteri Carl Polvianderin aloittaessa kirkkoherrana.
Mahdollista siis on, että renkipoika olisi tullut mukana Ikaalisista tai Turusta?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.