raino karl
15.08.18, 09:05
Tässä on oikeudenkäynti syytettynä Valborg Mortensdotter Haankylästä. Siinä lopussa on tuomio. Se täytyy olla niin että se oikeudenkäynti on ollut uudelleen ja hänet on vapautettu syytöksestä. Sitä toista oikeudenkäyntiä en ole löytänyt. Siinä perhetaulussa hän on emäntänä käsitykseni mukaan. Tämä Klot lisänimi on nähtävästi sotilasnimi tarkoittaen kuulaa eli pyssyn tai tykinkuula.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?hakid=28501&kuvanumero=67&ay=1664934&sartun=212580.KA&atun=315647.KA&amnimeke=Maskun+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirj at&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1656-1660+%28I+KO+a%3A4%29&kuid=3792049
Anno 1657. Den 6. Junij, hölz Extraordinarie Härads Ting uthi Kalleiss Lensmans gårdh och Wirmo Sochn, om
ett barnemordh, närwarande Häradzfougden Wäll L Johan Bertillsson, sampt
Nembden
Hindrich Matzson i Palilais Jöran Mazson i Snutela Sigfredh Markusson i Wärräis Markus Matzson i Korwensu
Hindich Erichson i Harois Knut Clemetzson i Tuokila Sigfredh Jöransson i Muntis Michel Lukasson i Waldoila
Hendrich Bertillsson i Laukis Oloff Simonsson i Peepois Joseph Jacobzson i Majalais
Då framhevdes för Rätta en ogiftt Kåna Walborg Mårtensdotter barnfödd uthi Hagaby och Wirmo Sochn, Hwilka
hafwar begifwit sig i tienst för några åhr sedhan uthi Prästegården hoos Kyrckieheerden här i Sochen Wällärde H. Nicola Wn,
och der låtit sig belägra af en Ryttare Erich Wrbanson iförleedne åhrs Julij Månadh, och derefter nestförleedne 7.
Maij åhr innewarande ett Pilte barn uthi Prästegården födt, men aldrig hwarken för en eller annan bekendt
sig hafwande wara för födzlen, eij heller uthi sielfua födzeln någon hoos sig haft, uthan uthi Eensligheet födt
barnet, och det burit i fiälster och lagt i Lönn, derföre hon är fast tagen och sutit fängslig äfwän åfwanbe.te Dato
uthi Lensmans gården. Fram Kallades för den skull bem.te Kånan Walborg med tillfrågan, hwem wätha barnefadren
wara skulle? Do hon instendigt bekende PrästegårdzRyttaren Erich, hwilken nu är i soldt till Rysslandh, war
Barnefadren, och at hon medh ingen annan hafwer haft at bestella, undantagandes någre wekor för Påske
hadhe en fremmande och reesande Man Kommit i Prästegården och blifvit där öfver Natten, då hanss dreng welat
henne belägra, men hunden hafva skäldt alt hårdt, så at annat folk hörde, dock wiste hon aldrig namp på
honom, mycket mindre hvarifrån hvarken Huussbonden eller drengen war hemma. Tilspordes Kånan, huru
hon barnet mördat hadhe, antingen medh Knijff eller elljest wrijdit halsen af ? der till hon swarade, at barnet hade
Intet lijff, när det föddes. Föreslogz henne, hvarföre hon intet för födzlen uppenbarade, det hon war hafwande
eij heller uthi sielfwa födzlen hadhe någon qvinsperson hoos sig, och efter födzlen Kastade fostret uthi åhn, under Prästegården
deremot hon intet annat hade at inwenda, uthan hadhe sig sådant hafva giordt af oförståndh och redzla. Wijdare proponerades
henne, om hon antingen uthi Kyrckien eller wijdh Tinget hadhe hört publiceras wår Allernådigste Herres
och Konung ______ om Barnemordet, och det för sig på finska uthtålkas ? dertill hon intet neeka Kunde, uthan
sadhe sig väll hafva hördt det af Predikastolen i Kyrckian henne föreläsas, såsom och förstååt af dem som wedh Tinget
warit hafva, at det är esomoftast der publicerat war det, Men ozundh bettre, intet sig kunnat derefter wätta
ytterligare tillfrågades henne, om någon henne till detta Barnamordet rådt hafver, eller uthi wädh och dådh uthi sielf-
wa gärningen medh henne warit ? dertill hon aldeeles neekade, och altijdh continue sadhe barnet wara dödt
födt. Sijdst förmantes hon till Sanningenes bekennelse, hwem rätta barnefadren wara skulle, och shinkades
till öfverflödh några af Nembden, som sådant uthan Rätten af henne förfara skulle, då hon intet annat swarat
uthan ofanemde Ryttaren Erich rätta barnefadren wara. Fram kallades Kyrckieheerdens Hustro H. Brita Bertilsdotter
medh tillfrågan, om hon wiste något om denne Kånans Walborgz wäsende ? Då hon medh tilbuden Eedh bekende,
at hon aldrig wiste henne havande wara, eij heller uthaf sielfva födzlen, mycket mindre af Barnamordet,
uthan förleedne Torsdag som war dn 7. Maij hadhe denne Kånan blifvit siuk och lagt sig på halmen i
Pörte förstugu, der som Prästegårdz Swijn pläga liggia, Då Prestehustrun hadhe det förnummit, gick hon till henne,
badh henne gåå i Pörtet, och intet liggia der som Swijn liggia, frågat och derhoos hvadh för Siukdom hon hadhe,
hon swarat at uthi Pörtet war altför warmt, och hon hadhe ondt i hufwudh, meenandes sig hafva fååt en hastig
siukdom, som de Kalla Kochtaus på Finska, Prästehustrun gååt derifrån och låtit henne blifva, hon då
om afton sedhan folcket hadhe lagt sig, allena födt barnet, gååt derifrån uthi Bagarstugun och lemnat Barnet
iblandh halmen, om morgonen som war dn 8. Maij och förste bönedagh, för än folcket gick uthi Kyrcian, hadhe hon
tagit barnet, sweept uthi en Kluut och lågt under Gärdzgården, uth widh ååstrandet, derifrån foglar hafva dragit
des Krop in uthi åån, som ofnebde Kånan altsammans sielf tillstodh och bekände. Framsteeg H. Anna Simonsdotter,
Wäfuerskan uthi Prästegården, och bekende, at näste odenssdagen efter H. Torssdagen, som war den 13. Maij, hadhe
hon gååt till Strandet efter maten, då warit derpå gärdzgården 3. st. Kråkor och 2. Korpar, Hon welat skrämma
dem bort, men ingen bortflugit, hon seedt uthi åån, och blifvit warse detta barnelijket, då hon tagit ett
stycke Trää, och dragit till strandet samma lijk, hon strax? ropat till Prästegårdz fääKåna Walborg Thomasdotter
hwilken strax kommit dijt och beseet barnet, och gifvit sin maatmodher sådant tillkenna, hoon och gååt till Strandet,
och befunnit som bemelt är, hon låtit taga barna lijket op, alt rudtit, och Korpen ett öga uth huggit, sampt
ett håål uthi halsen och uthi bröstet, men halsen warit pådhe blåå, rödh och blodig, som Nembdemannen Hindrich Bertillsson
i Laukis som lijket beseedt hadhe medh Klåckarens Tienare Clemet och twenne Quinspersoner, som lijket
uhr åhn uptage, wittnade, Tillfrågades ännu Prestegårdz Pijgor Walborg Thomassdotter och Brita Simonsdotter
om de Kunde merckia denne Kånan hafva warit hafvande, och om den de uthaf hennes födzetijdh wiste, eller
hon någon tijdh för den bekendt hadhe sig wara medh barn dertill de medh tilbuden eedh neekade, at de aldrig sådant förnummo.
Sententz: Ehuruwäll HoorKånan Walborg Mårtensdotter föregifuer barnet warit
dödt födt, lijkwäl och emedhan 1. At hon aldrig för någon menniskia bekendt sig wara hafuande för födzlen,
2. uthi sielfva födzlen sökt eenssligheet, och ingen qvinsperson eller wittne hoos sig haft, 3. Efter födzlen lagt fostret å
lönn i fiälster, 4. Gerningen är och allom uppenbar, och sielfve barne Lijket witne bäär, Utfördig efter Nembdes
eenhellige Sluut och Meening sampt H. Kungl. Maij.ttz Ctiot? och det 2. Cap. i Högm. B.L.L.? dömbdes Kånan Walborg Mår-
tensdotter at brännas. Doch uthi all Underdåningheet detta under Den högl. Kongl. Rättz wijdare Resolution ödhmiukeligest heemstelt.
Vuonna 1657 6 kesäkuuta pidettiin ylimääräinen kihlakunnan käräjät Kalleis nimismiestalossa, paikallaolevat kihlakunnanvouti
korkeastioppinut Johan Bertilsson sekä Lautamies
Hindrich Matzson i Palilais Jöran Mazson i Suutela Sigfredh Markusson i Wärräis Markus Matzson i Korwensu
Hindich Erichson i Harois Knut Clemetzson I Tuokila Sigfredh Jöransson i Muntis Michel Lukasson i Waldoila
Hendrich Bertillsson i Laukis Oloff Simonsson i Peepois Joseph Jacobzson i Majalais
Sitten kuultiin oikeudelle naimaton nainen Walborg Mårtensdotter syntynyt Haga kylässä ja Virmo pitäjässä mistä
on mennyt palvelukseen muutama vuosi sitten pappilaan kirkkoherran tässä pitäjässä korkeastioppinut H. Nicola Wn
ja siellä on maannut ratsumies Eric Wrbanson kanssa menneenä vuonna heinäkuussa, ja sen jälkeen seuraavana
7. toukokuu kuluvana vuonna lapsi pappilassa syntynyt, mutta ei koskaan yksi tai toinen tuntenut
raskaana olevan synnyttämässä, ei myöskään itse syntymässä joku luonaan ollut, vaan yksinäisenä synnyttänyt
lapsen, ja sen kantanut piilopaikkaan ja pitänyt salassa, siksi hän on kiinni otettu ja istunut vangittuna myös yllämainittuna päivänä
nimismiestalossa. Esiin kutsuttiin sen vuoksi yllämainittu nainen Walborg kysymyksellä, kuka tietää lapsen isän
olla pitäisi ? Sitten hän hillittömästi myöntää pappilan ratsumies Erik, joka nyt on sotilas Venäjällä, oli
lapsen isä, ja että hän ei kenenkään toisen kanssa ole ollut tekemisissä, poikkeuksena joku viikko ennen pääsiäistä
oli yksi vieras ja matkustava mies tullut pappilaan ja ollut siellä yön yli, sitten hänen renki halusi
hänet maata, mutta koira oli haukkunut oikein kovin, niin että muu väki kuuli, kuitenkaan tiennyt hän ei koskaan
hänestä nimeä, paljon vähemmän mistä oli isäntä taikka renki kotoisin. Kysyttiin naiselta, kuinka
hän lapsen murhannut oli, joko puukolla taikka muuten kääntänyt kurkusta ? sitten hän vastasi, että lapsella ei
ollut eloa, kun se syntyi. Esiteltiin hänelle, miksi hän ei synnytyksessä paljastanut, että hän oli raskaana
ei myöskään itse syntyessä ollut joku naisihminen hänen luonaan ja jälkeen syntymän heitti sikiön jokeen pappilan kohdalle,
sitä vastoin hänellä ei muuta ollut väittää, vaan oli tullut sellaista tehneeksi ymmärtämättömyydestä ja pelosta. Edelleen
esiteltiin hänelle, jos hän joko kirkossa tai käräjillä oli kuullut esitettävän meidän kaikkivaltiaan herran
ja kuningas _____________ lapsenmurhasta, ja se erikseen suomeksi tulkitaan ? siitä hän ei kieltää voinut, vaan
sanoi sen hyvin kuulleen saarnastuolista kirkossa hänelle luettavan, ja niin kuin ymmärtäneet ne jotka käräjillä
käyneet ovat, että se on siellä hyvin usein esitettynä ollut, mutta epärehellistä paremmin, ei voinut sen jälkeen tietää.
lisää kysyttiin häneltä, jos joku häntä tähän lapsenmurhaan neuvomassa ollut, tai neuvomassa ja rikoksessa itse
teossa hänen kanssa ollut ? siihen hän kokonaan kielsi ja aina jatkuvasti sanoi lapsen olleen kuolleena
syntynyt. Viimeksi kehotettiin hän totuuden tunnustamiseen kuka oikea lapsen isä olla voisi, ja viivytellen
runsaasti joillekin lautakunnasta, niin kuin sellaista ilman oikeutta hän menettelisi, kun hän ei muuta vastannut
vaan edellä mainittu ratsumies Erik oikea lapsen isä on. Esiin kutsuttiin kirkkoherran vaimo H. Brita Bertilsdotter
kysymyksellä, jos hän tiesi jotain tästä naisen Walborgin melusta ? Sitten hän vaaditulla valalla
tunnusti, että hän ei koskaan tiennyt hänen raskaana olevan, ei myöskään itse syntymästä, paljon vähemmän lapsenmurhasta
vaan menneenä torstaina joka oli 7. toukokuuta oli tämä nainen tullut sairaaksi ja makuulle mennyt oljelle
pirtin eteiseen siellä missä pappilan sika tapana maata. Kun papin vaimo oli sen ymmärtänyt, meni hän hänen luokseen,
pyysi häntä menemään pirttiin ja ei maata siellä niin kuin sika makaa, kysynyt ja tästä mikä sairaus hänellä oli,
hän vastasi, että pirtissä oli liian kuuma, ja hänellä oli pää kipeä, tarkoitti hänen saaneen äkkinäisen
sairauden, jota ne kutsuvat kohtaus suomeksi, papinrouva meni sieltä ja salli hänen olla, hän sitten
illalla kun väki oli makuulle mennyt, yksin synnyttänyt lapsen, mennyt sieltä leipuritupaan ja jättänyt lapsen
oljen sekaan, aamulla joka oli 8 toukokuuta ja ensimmäinen rukouspäivä, kun väki meni kirkkoon, oli hän
ottanut lapsen, käärinyt rievun sisään, ja alta aitauksen joenrantaan, sieltä linnut ovat vetäneet
sen ruumiin jokeen, minkä yllä mainittu nainen kaiken itse paikalla tunsi. Esille tuli H. Anna Simonsdotter,
kutoja pappilassa, ja tunsi, että seuraava keskiviikko jälkeen H. Torsdagen, joka oli 13 toukokuu, oli
hän mennyt rantaan jälkeen ruokailun, sitten ollut siellä aitauksessa 3 varista ja 2 korppia, hän halusi pelottaa
ne pois, mutta ei poislentänyt, hän katsoi jokeen, ja tuli huomanneeksi tämän lapsiruumiin, sitten otti yhden
puunkappaleen, ja vetänyt rantaan saman ruumiin, hän kohta? huusi pappilan navettapiialle Walborg Thomasdotter
mikä kohta tuli sinne ja kävi katsomassa lasta, ja tietenkin emännälle sellaista selväksi, hän meni rannalle,
ja löysi niin edellä mainitun, hän salli ottaa lapsiruumiin ylös, kaikki mädäntynyt, ja korppi yhden silmän pois hakannut, myös
yksi reikä kurkussa ja rinnassa, mutta kurkku oli sekä sininen, punainen ja verinen, jonka lautamies Hindrich Bertillsson
Laukkisista joka ruumista on käynyt katsomassa, oli mukana kellonsoittajan palvelija Clemet ja kaksi naishenkilöä jotka ruumiin
ylös ottaneet, todistivat, kysyttiin vielä pappilan piiat Walborg Thomassdotter ja Brita Simosdotter
jos ne on voinut huomaa tämän naisen olleen raskaana, ja siitä hänen syntymäajasta tiesi, tai
hän joskus myönsi odottavansa lasta siitä ne vaaditulla valalla kielsi, että ei ne koskaan sellaista havainnut.
Oikeuden päätös: Vaikka huoranainen Walborg Mårtensdotter esittää lapsen olleen
kuolleena syntynyt, vaikka ja koska 1. Että hän ei koskaan kenelläkään ihmiselle myöntänyt olleensa raskaana synnyttämässä, 2.
itse syntyessä hakenut yksinäisyyttä, ja eikä naishenkilö tai todistaja luonaan ollut, 3. Jälkeen syntymän laittanut keskosen
salassa piiloon, 4. Teko on kaikesta ilmeinen, ja itse lapsi ruumis todistus kestää; yksityiskohtaisesti lautamiesten
yksimielisestä päätöstä ja käsityksestä myös H. Kongl. Maij.ttz Ctiot? ja se 2. Cap. I Högm. B. L. L.? tuomittiin nainen Walborg Mårtensdotter
poltettavaksi. Kuitenkin kaikessa alamaisuudessa tämä under Den högl. Kongl. Rättz edelleen päätökseen nöyrästi tehtäväksi.
Mårten Jacobsson Kloti.
1639-1653 isäntä Mynämäki Haankylä Mattila, 1654-1665 Mynämäki Haankylän Eilu, 1665-1671 isä, 1672 appiukko Mynämäki Haankylä Mattila.
1625-42 "Mårthen Ollsson" mainitaan SAY:ssa Mynämäki Haga. Hän on edellinen isäntä. Talo on ollut hänen jälkeen autiona 13 vuotta.
Avioliitto Agnis.
1643-1653 emäntä Mynämäki Haankylä Mattila, 1656-1663 Mynämäki Haankylä Eilu, 1664 anoppi Mynämäki Haankylä Mattila.
Lapsia:
Anna Mårtensdotter. Katso taulu 2.
Walborg Mårthensdotter. Katso taulu 3.
------------------------ Taulu 2 (sukupolvi 1) ------------------------
(Taulusta 1)
Anna Mårtensdotter.
1649-1659 tytär Mynämäki Haankylä Mattila, 1660 kasvattitytär Mynämäki Haankylä Eilu, 1664 emäntä Mynämäki Haankylä Mattila.
Syntynyt noin 1634 Mynämäki, Haankylä Mattila. Kuollut noin 1664 Mynämäki, Haankylä Mattila.
Avioliitto Eric Ericsson. 1664-1697 isäntä Mynämäki Haankylä Mattila.
------------------------ Taulu 3 (sukupolvi 1) ------------------------
(Taulusta 1)
Walborg Mårthensdotter.
1656-1659 piika Mynämäki pappila, 1663 tytär Mynämäki Haankylä Eilu, 1664 tytär Mynämäki Haankylä Mattila, 1665-1697 emäntä Mynämäki Haankylä Mattila, 1727 vanha äiti Mynämäki Kukoila Pietilä.
Syntynyt noin 1641 Mynämäki, Haankylä Mattila. 1728 kuollut "Kuckola Pietilä Johans swärmoder".
Avioliitto Eric Ericsson. 1664-1697 isäntä Mynämäki Haankylä Mattila.
Lapsia:
Eric Ericsson.
1683-1697 poika, 1698-1735 isäntä, 1735-1748 isä Mynämäki Haankylä Mattila.
Syntynyt noin noin 1668 Mynämäki, Haankylä Mattila Kuollut 1748-07-24 Mynämäki, Haankylä Mattila. 1692 vihitty lokakuun 9 päivä "Haga Erich Erichsson Maria Sigfredsd. Haga".
Agnis Ericsdotter.
1684-91 tytär Mynämäki Haankylän Mattila, 1692-1711 emäntä Mynämäki, Tapaninen Sorri. Syntynyt noin 1669 Mynämäki, Haankylä Mattila. Kuollut noin 1711 Mynämäki, Tapaninen Airikki.
Maria Ericsdotter.
1688-92 tytär Mynämäki Haankylän Mattila. Syntynyt noin 1673 Mynämäki, Haankylän Mattila.
Carin Ericsdotter.
1694-1697 tytär Mynämäki Haankylä Mattila, 1698-1730 emäntä Mynämäki Vuolainen Räsälä. Syntynyt noin 1679 Mynämäki, Haankylän Mattila. Kuollut nähtävästi ennen 1736 Mynämäki, Vuoloinen Räsälä. 1696 vihitty lokakuun 25 päivä Vuolaisten Räsälään.
Walborg Ericsdotter.
1696-1697 tytär Mynämäki Haankylän Mattila, 1708-1730 emäntä Mynämäki Juva Mäkilä. Syntynyt noin 1681 Mynämäki, Haankylän Mattila. 1708 vihitty lokakuun 18 päivä Juvaan.
Andreas Ericsson.
1700-1702 isännän veli Mynämäki Haankylä Eilu. Syntynyt 1679 Mynämäki, Haankylän Mattila. (Kastettu Mietoisissa, Mynämäen kappelisrk.).
Lars Ericsson.
1698-1699 isännän veli Mynämäki Haankylä Mattila, 1700-1743 isäntä, 1744-1764 isännän isä Mynämäki Haankylä Eilu. Syntynyt 1682 Mynämäki, Haankylä Mattila. 1703 vihitty toukokuun 10 päivä "Haga Laurentius Erici Brigitta Mathia Haga".
Gertrud Ericsdotter.
Tässä on vähäiset tiedot jos kuuluu perheeseen. Kummien kautta saatu selville. 1708-1709 piika Mynämäki Tapanis Airikki, 1710-13 emäntä Mynämäki Kukoila Pietilä.
Syntynyt 1687 Mynämäki, Haankylä Mattila. 1709 vihitty avioliittoon toukokuun 23 päivä. 1767 kuollut ja haudattu elokuun 4 päivä "Kukoila Pietilä Gl. mor Gertrud Ericksd /3 1684 ålderd 80 4".
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.