Hela
29.10.15, 12:07
Avaan uuden ketjun, jotta pyydetyt tiedot löydettäisiin myöhemminkin.
Mattilan 2 ½ äyrin talo tuli 1690-luvulla autioksi. Maurits Larsson (isäntä 1596-1614) sai sen haltuunsa ratsupalvelusta varten ja yhdisti siihen toisen talon, jolloin äyriluku nousi 5:een. Hän ei selvästikään ollut aikaisemman Lasse Suku-nimisen isännän poika. Hän oli aikaisemmin vuodesta 1587 varustanut Axel Kurckin lipustoon palkkauspohjalla, viimeksi jopa viittäkin hevosta, mutta alun perin hän oli Ylä-Satakunnan kihlakunnankirjuri kuten Huidan suvunkin kantaisä, mainitaan siinä virassa 1582-1585. Sen jälkeen hän toimi pitkät ajat katselmuskirjurina ratsuväkilipustoissa.
Kihlakuntaviran johdosta ei ole uskottavaa, että hän olisi ollut Ruotsista kuten monet muut ensimmäiet ratsutalolliset. Hänellä on joissakin yhteyksissä sukunimi Skytt tai Skytte, ja hänet on joskus sekoitettu rälssimies Maurits Jönsson Skytteen, joka syyllistyi julmuuksiin nuijasodan aikana ja pakeni Puolaan. Maurits Larssonkin oli kyllä silloisessa suuressa kriisissä Suomen sigismundilaisen hallinnon puolella, mutta hän selviytyi sen romahduksesta suuremmitta vaikeuksitta ja jatkoi välittömästi ratsupalvelusta uuden regiimin aikana. On mahdollista, että hän jollakin tavoin polveutui vanhasta Skytte-suvusta, jossa nimi Lars ei ollut tuntematon.
Suku jatkui Mattilassa Maurits Larssonin ja hänen vaimonsa Agneksen pojan Lars Mauritssonin kautta (isäntä 1614-1634), joka myös suoritti ratsupalvelusta ja toimi ratsuväkilipustoissa profossina, muonituksesta vastaavana aliupseerina. Hänen vaimonsa oli Valborg Mårtensdotter (main. viimeksi 1645). Heiltä talo siirtyi tyttärelle Anna Larsdotterille ja hänen miehelleen Filip Knutssonille, joka myös suoritti itse ratsupalvelusta talon puolesta ja kaatui Gnesenin taistelussa Puolassa toukokuussa 1656. Heillä oli täysi-ikäisiksi eläneitä lapsia neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Pojista Gustaf jatkoi isännyyttä Mattilassa ja tytär Margareta oli emäntänä Kojolan Aakuksella. Talo siirtyi sitten toisen kerran tyttärelle Anna Gustafsdotterille (k. 1758) ja vävylle Anders Henrikssonille (k. 1765). Maurits Larssonin jälkeläisten hallintakausi Mattilassa päättyi heihin. Heillä oli ainakin yksi poika Johan, joka häviää perheineen Mattilasta 1760-luvulla. Talo oli koko 1600-luvun ratsutalona, mutta jostakin syystä siitä ei tullut pysyvää rusthollia sotalaitoksen uudistuksessa 1690-luvulla.
Henrik Impola
Mattilan 2 ½ äyrin talo tuli 1690-luvulla autioksi. Maurits Larsson (isäntä 1596-1614) sai sen haltuunsa ratsupalvelusta varten ja yhdisti siihen toisen talon, jolloin äyriluku nousi 5:een. Hän ei selvästikään ollut aikaisemman Lasse Suku-nimisen isännän poika. Hän oli aikaisemmin vuodesta 1587 varustanut Axel Kurckin lipustoon palkkauspohjalla, viimeksi jopa viittäkin hevosta, mutta alun perin hän oli Ylä-Satakunnan kihlakunnankirjuri kuten Huidan suvunkin kantaisä, mainitaan siinä virassa 1582-1585. Sen jälkeen hän toimi pitkät ajat katselmuskirjurina ratsuväkilipustoissa.
Kihlakuntaviran johdosta ei ole uskottavaa, että hän olisi ollut Ruotsista kuten monet muut ensimmäiet ratsutalolliset. Hänellä on joissakin yhteyksissä sukunimi Skytt tai Skytte, ja hänet on joskus sekoitettu rälssimies Maurits Jönsson Skytteen, joka syyllistyi julmuuksiin nuijasodan aikana ja pakeni Puolaan. Maurits Larssonkin oli kyllä silloisessa suuressa kriisissä Suomen sigismundilaisen hallinnon puolella, mutta hän selviytyi sen romahduksesta suuremmitta vaikeuksitta ja jatkoi välittömästi ratsupalvelusta uuden regiimin aikana. On mahdollista, että hän jollakin tavoin polveutui vanhasta Skytte-suvusta, jossa nimi Lars ei ollut tuntematon.
Suku jatkui Mattilassa Maurits Larssonin ja hänen vaimonsa Agneksen pojan Lars Mauritssonin kautta (isäntä 1614-1634), joka myös suoritti ratsupalvelusta ja toimi ratsuväkilipustoissa profossina, muonituksesta vastaavana aliupseerina. Hänen vaimonsa oli Valborg Mårtensdotter (main. viimeksi 1645). Heiltä talo siirtyi tyttärelle Anna Larsdotterille ja hänen miehelleen Filip Knutssonille, joka myös suoritti itse ratsupalvelusta talon puolesta ja kaatui Gnesenin taistelussa Puolassa toukokuussa 1656. Heillä oli täysi-ikäisiksi eläneitä lapsia neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Pojista Gustaf jatkoi isännyyttä Mattilassa ja tytär Margareta oli emäntänä Kojolan Aakuksella. Talo siirtyi sitten toisen kerran tyttärelle Anna Gustafsdotterille (k. 1758) ja vävylle Anders Henrikssonille (k. 1765). Maurits Larssonin jälkeläisten hallintakausi Mattilassa päättyi heihin. Heillä oli ainakin yksi poika Johan, joka häviää perheineen Mattilasta 1760-luvulla. Talo oli koko 1600-luvun ratsutalona, mutta jostakin syystä siitä ei tullut pysyvää rusthollia sotalaitoksen uudistuksessa 1690-luvulla.
Henrik Impola