Abraham Christierni Orell (Orenius) | Loppi, Tammela

[Sami Lehtonen]

Terve!

Yrjö Kotivuori toi tietooni, että veronkantokirjuri ja Tammelan Orell-suvun kantaisä Abraham Orell on Lopen kirkkoherra Christiernus Matthiae Oreniuksen poika. Näin jälkikäteen asia on helppo todeta mm myöhemmän Tammelan nimismies Zacharias Orellin kastemerkinnästä, jossa Abrahamilla vielä Orenius sukunimenä:
25.9.1701 26.9.1701 Kaukoila Fougde skrifw. Abraham Orenius Margetha Erichsdr. Zacharias

Abrahamus Christierni -nimisiä koulun käyneitä miehiä ei myöskään liiemmin tuohon aikaan ollut. Tieto on nyt nähtävissä myös ylioppilasmatrikkelissa:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6066

Christiernus Matthiae Oreniuksen leski on nähtävissä mm. Lopen vanhimmassa rippikirjassa (1699-1704):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/rippikirja_1699-1704_tk275-276/9.htm

Samalla sivulla mainitaan myös Christer son (ilmeisesti Hattulan pitäjänapulainen) ja Abraham son. Abraham meni Helsingin triviaalikouluun neljä vuotta Christer-veljensä jälkeen, joten on luultavaa, että Abraham on nuorempi ja siis täysveli Christerille. Abrahamin ei mainita sivulla olevan koulussa, mutta ilmeisesti kirja on otettu käyttöön jonkin verran ennen vuotta 1699. Christer on apulaispappina Janakkalassa kuitenkin jo 1701.

Tammelalaisten Orellien jälkipolvissa lienee melko paljon tämänkin Forumin lukijoita.

[Sami Lehtonen]

Tämä tarkoittaa myös sitä, että Merikarvian kirkkoherra Gabriel Gabrielinpoika Bergelin nuorempi (vanhemmat Janakkalan lukkari Gabriel Gabrielinpoika Bergelin ja Ingeborg Kristerintytär Orenia) oli vaimonsa Sofia Orellin (vanhemmat Tammelan nimismies Zacharias Abrahaminpoika Orell ja Maria Kristina Limnelia) pikkuserkku.

[Audrey]

Heips Sami ja kiitos infosta. :)

Mielenkiintoista, että tutkin viime syksynä ja alkuvuodesta tuota samaa rippikirjaa ja sivua ja pohdin juuri tuota mahdollisuutta, että Abraham Orell olisi Christiernus Oreniuksen poika. Olen kovin kiinnostunut tästä Lopen kirkkoherran suvusta, hän on suora esi-isäni (isoäitini on siis Orelleja).

Tuolla Seuran Hiskissä, Lopen pappisluettelossa on muuten vaillinaista tietoa. Siellä sanotaan, että Christiernus Orenius olisi tullut Lopen kappalaiseksi 1670, mutta SAY mainitsee hänet ensimmäisen kerran Lopella jo 1653. Suoraa lainausta SAY:sta:

"Capl. Hr. Christiern" vuonna 1653
"bv(tai bo)adj. Hr. Christiern" vuosina 1654-56
Sitten joidenkin vuosien tauko ja hän ilmestyy uudelleen vuonna 1662 jolloin hänen yhteyteen on merkitty ensimmäisen kerran myös vaimo Ingeborg sekä "Hr. Christers svärmor . ubgl."

Anoppi ilmeisesti kuolee samana vuonna, koskaa seuraavana vuonna tai muinakaan, häntä ei enää mainita. Onpa harmi ettei kirjuri ole merkinnyt ylös anopin nimeä.

Onkohan missään tietoa tästä Christiernus Oreniuksesta? Olisi kiva tietää millainen persoona hän on ollut. Ilmeisesti ei tiedetä hänen vanhemmistaan, keitä tai mistä olivat?

[Sami Lehtonen]

Terve!

Niinhän siinä käy, että kun paljon tulee uutta, niin osa menee jo ohi. Kyseinen sivu Räyskälän Jussilasta ei tietenkään sisällä Oreniuksen leskeä ja lapsia vaan itse asiassa tuo Christer son scholaris tuolla sivulla on Christiernus Georgii Jusselius - myöhempi lopen kappalainen.

Viittauksen ko. rippikirjan sivuun sain Karisalmen Eskolta, joka epäilee, että Jusseliuksen äiti olisi ollut Christiernus Matthiae Oreniuksen tytär. Ainakin sopivasti perheessä olisi pojat Christer ja Abraham, kuten Oreniuksellakin. Myös tuo Ingeborg (svägerska) olisi silloin kirkkoherra Oreniuksen tytär. Tietystikin.

Samaiselta Esko Karisalmelta sain viittauksen Vanajan käräjiin 1674, jossa
Capellan Christiernus Matthia (Loppi Orenius) ostaa vaimonsa äidin sisaren
Gertrud Michelsdotterin ratsutilan Miemalasta. Tiedämme siis, että anoppi on N.N. Michelsdotter. Ingeborgin isähän oli ilmeisestikin Daniel. Lähdeviitettä en tähän hätään nyt löytänyt.

[Sami Lehtonen]

Tarkistinpa Vanajan Historia I:sta että ko. talo oli Miemalan Perttula, jossa kappalainen Ericus Arvidi mainitaan isäntänä 1632-1653, jonka vaimolta Gertrud Michelsdotterilta Christiernus Matthiae Orenius ko. tilan osti. Vuosina 1654-1676 taloa piti lampuoti Perttu Mikonpoika, em Gertrudin veli, joka sittemmin siirtyi Miemalan Mikkolaan jossa hänen poikansa Mikko Pertunpoika isännöi oli 1678-1682.

Hiskin mukaan Perttu Mikonpoika kuoli Miemalassa ja haudattiin 18.10.1673, joten ilmeisesti Mikko Pertunpoika on ollut jonkin aikaa lampuotina jo Perttulassa.

[Audrey]

Kiitos jälleen Sami tiedoista :)

Noista käräjäkirjoista saisi paljon lisätietoa suvusta jos vain oppisi lukemaan ja tulkitsemaan niitä.

Jäin miettimään tuota Arvidin vaimoa Gertrud Michelsdotteria. Silloin kun Ericus Arvidi tuli Vanajalle, siellä oli kirkkoherrana tämä suomalaisen kirkkomusiikin edelläkävijä Michael Bartholdi (Gunnerus). En tiedä muuta hänen perheestään kuin sen, että hänellä oli ainakin poika Daniel ja tytär Sidonia sekä poika Samuel, joka jatkoi isänsä jälkeen Vanajan kirkkoherrana.
Onkohan hänestä mitään tietoa missään. Ajattelin, että eikö tuohon aikaan säätykierto ollut aika kapea ja kappalaiset enimmäkseen naivat kirkkoherrojen ja kappalaisten tyttäriä? Vai onko ajatusrakennelmani ihan hölmö :oo:

[Worne]

Olen jo 90-luvun puolivälistä epäillyt että esi-isäni Abraham Orell (Orenius) liittyisi noihin Lopen Oreniuksiin.
"Helsingin triviaalikouluun 13.2.1695 Abrahamus Christierni Orenius Loppensis", tuota en ole aikaisemmin huomannutkaan, onko lisätty viime aikoina ?
Mukava että tuli asiaan varmistus.
Itse olen Abrahamin pojan, siltavouti Johan Orell:in (1705-1763) jälkeläisiä.

Pasi Mikkonen

[Audrey]

Heips Pasi.

En ole varma mutta tulikohan tuo lisäys matrikkeliin joskus alkukesästä.

Kumman Johan Orellin lapsen, Isacin vai Christinan jälkeläisiä olet?

[Worne]

Kristiinan (1747-) jälkeläisiä tässä ollaan 9.polvessa. Kristiina meni 2.avioliittoon 1787 Gabriel Lindqvistin kanssa Lopen Läyliäisten Hautahuhdasta. Heille syntyi Helena-tytär (1788-1808), joka vihittiin vävy Kaarlo Heikki Antinpojan kanssa. Heidän tyttärensä Helena Kaarlontytär (1804-67) vihittiin 1826 Vaskijärven Penttilään (Ul.Pvi). Penttilän tytär Maria Helena (1829-1910) oli Vaskijärven Ali-Klemolan emäntänä. Hänen tyttärensä Maria Vilhelmiina (1852-1920) oli myös Ali-Klemolassa emäntänä.
Isoisäni äiti Ida Karolina Klemola (1886-1973) oli Maria V:nan tytär.
Eli sellainen linkki.

Isaac on kuollut lapsena.

Terv. Pasi M.

[Worne]

Ja tiedoksi niille jotka periytyvät tuosta Kristiinasta, niin DNA-testin (näytteenantajana isoisäni) äitilinjan tuloksena oli U8a-haplotyyppi.
http://en.wikipedia.org/wiki/MtDNA_haplogroup_U2i
HVR116146G
16342C
HVR273G
263G
282C
309,1C
315,1C

[Sami Lehtonen]

Heips Pasi.

En ole varma mutta tulikohan tuo lisäys matrikkeliin joskus alkukesästä.

Kumman Johan Orellin lapsen, Isacin vai Christinan jälkeläisiä olet?

Joo, se tuli siinä toukokuun paikkeilla, jolloin tein tiedonannon Johan Oreniuksesta - vastauksessa Kotivuori selosti tuon Orell-kuvion ja varmaankin päivitys tapahtui molempiin samalla.

[Audrey]

Worne,
kiitos tosi mielenkiintoisesta infosta. Hämmästyin, että tuota U8a-haplotyyppiä esiintyy voimakaasti Espanjan ja Ranskan baskeilla. Mikäli ymmärsin oikein, tuo haplotyyppi U8a ei ole niin yleinen Suomessa kuin U5.
Tulipa uteliaisuus mistä Christina Orellin esi-äidit oikeastaan ovat tulleet Suomeen.



Sami.
Onko Kotivuori perehtynyt aivan erityisesti Orenius-suvun kartoittamiseen?
Olen miettinyt tuota sukunimen alkuperää ja tuota Abraham Orellin valitsemaa muunnosta (orell=urut). Valintaan on täytynyt olla joku looginen syy koska hänellä jo oli sukunimi. Onkohan tuosta Orenius-nimen alkuperästä olemassa mitään spekulointia tai tietoa?

[Juha]

Sami, sekaannun asiaan Vanajan Miemalan Perttulan osalta - löytyykö sinulta seuraavaa perhettä;

Johan , Talollinen/lampuoti?
* 24.12.1663, Vanaja, Miemala
Syntymäaika Vanajan rippikirjasta.

Miemalan kylän Perttulan talon isäntä tai lampuoti

Oli ainakin kaksi kertaa naimisissa.


Puolisot
A) Maria ¥ 28.12.1699 Vanaja
*Vanaja †1714, Vanaja

Lapset
1) Jöran *1706, Vanaja
2) Gabriel *1709, Vanaja

B) Elin ¥ 1715 (Taulu 13)
*30.04.1683
Vihkiaika arvioitu.
Lapset
1) Johan (http://www.varola.fi/temp/perttula.htm#Table8) *18.06.1716, Vanaja (Taulu 8)
2) Lisa *1725, Vanaja

Tuon vuonna 1716 syntyneen Johanin suora jälkeläinen otti 1800-luvulla käyttöön sukunimen Laurentz. Olisin kiinnostunut siitä, mistä hän tämän nimen sai päähänsä. Mitään yhteyttä mm. Helsingissä 1600-luvulla vaikuttaneisiin samannimiseen sukuun en ole ainakaan vielä löytänyt


Juha

[Sami Lehtonen]

Sami.
Onko Kotivuori perehtynyt aivan erityisesti Orenius-suvun kartoittamiseen?
Olen miettinyt tuota sukunimen alkuperää ja tuota Abraham Orellin valitsemaa muunnosta (orell=urut). Valintaan on täytynyt olla joku looginen syy koska hänellä jo oli sukunimi. Onkohan tuosta Orenius-nimen alkuperästä olemassa mitään spekulointia tai tietoa?

Tietääkseni ei - ylioppilasmatrikkeli on hänen urakkaansa, jossa yhteydessä hän on käynyt noita oppilaiden tietoja läpi. Itse olen tutkinut jonkin verran Oreniuksia ja täytyy sanoa, että toistaiseksi sopivaa nimen alkulähdettä ei ole löytynyt. Yksi mahdollinen syy nimenvaihdokselle on siviilivirkauran valitseminen pappisvihkimyksen sijaan - arvelen.

Kiskon Orijärvellä tavataan yksi Samuel Orenius 1750-luvulla. Ericus Christiani päätyi kirkkoherraksi Suomusjärvelle, joten sitäkin paikkaa joutuu harkitsemaan. Toisaalta, Oreniuksilla vaikuttaa olevan joku yhteys Kanta-Hämeeseenkin.

[Sami Lehtonen]

Sami, sekaannun asiaan Vanajan Miemalan Perttulan osalta - löytyykö sinulta seuraavaa perhettä;

Johan , Talollinen/lampuoti?
* 24.12.1663, Vanaja, Miemala
Syntymäaika Vanajan rippikirjasta.

Miemalan kylän Perttulan talon isäntä tai lampuoti

Oli ainakin kaksi kertaa naimisissa.


Puolisot
A) Maria ¥ 28.12.1699 Vanaja
*Vanaja †1714, Vanaja
Lapset
1) Jöran *1706, Vanaja
2) Gabriel *1709, Vanaja

B) Elin ¥ 1715 (Taulu 13)
*30.04.1683
Vihkiaika arvioitu. Lapset
1) Johan (http://www.varola.fi/temp/perttula.htm#Table8) *18.06.1716, Vanaja (Taulu 8)
2) Lisa *1725, Vanaja
Tuon vuonna 1716 syntyneen Johanin suora jälkeläinen otti 1800-luvulla käyttöön sukunimen Laurentz. Olisin kiinnostunut siitä, mistä hän tämän nimen sai päähänsä. Mitään yhteyttä mm. Helsingissä 1600-luvulla vaikuttaneisiin samannimiseen sukuun en ole ainakaan vielä löytänyt


Juha

Terve Juha,

jonkin verran mulla on kannassa noita Vanajalaisia. Olen tällä hetkellä päiväkirurgisen toimenpiteen jäljiltä vuoteenomana, joten palaan asiaan tuonnempana. Onneksi on pieni ja kevyt läppäri.

[Audrey]

Ericus Christiani päätyi kirkkoherraksi Suomusjärvelle, joten sitäkin paikkaa joutuu harkitsemaan. Toisaalta, Oreniuksilla vaikuttaa olevan joku yhteys Kanta-Hämeeseenkin.


Millä perusteella tuohon aikaan nuo kappalaisen ja pappien virat täytettiin? Määrättiinkö pappi menemään tiettyyn paikkaan vai saiko hän itse välita, esim. juuri synnyinseutujaan lähellä olevat paikat.

Jäin miettimään, kun mainitsit tuon Suomusjärven, mutta ennen sinne menoaan Ericus Orenius oli melkein kymmenen vuotta Karkussa.
Karkun talonhaltijaluettosta hänet löytää Kojolan Kulmalan talonhaltijana vaimonsa Lindelöfin kanssa vuosina 1695-1703. Hän oli ilmeisesti apupappina Karkussa tuolloin ja mietinkin mikä hänet niinkin kauas Suomusjärveltä ja Lopelta vei.

[Juha]

Kiskon Orijärveltä en tunne Samuel Oreniusta, mutta sen sijaan pyöräntekijä Isak Oreniuksen perheineen.

Sukunimi lienee johdettu kylän nimestä, joten tuskin tällä käsityöläisellä oli yhteyksiä tähän Tammelan sukuun??


Juha

[Sami Lehtonen]

Kiskon Orijärveltä en tunne Samuel Oreniusta, mutta sen sijaan pyöräntekijä Isak Oreniuksen perheineen.

Sukunimi lienee johdettu kylän nimestä, joten tuskin tällä käsityöläisellä oli yhteyksiä tähän Tammelan sukuun??


Juha

Muisti pätkii - Isak tuo, eikä Samuel. Joo, se on johdettu kylän nimestä eikä tiettävästi ole sukua, mutta mahdotonta ei ole, samalla tavalla paikannimestä tuo pappis-Orenius on johdettu.

Audreylle: Pappisvirkoja täytettiin tietenkin tarpeen mukaan, mutta veri veti tässäkin asiassa. Yksi tapa papille päästä hyvään virkaan oli naida edeltäjän leski. Kuten Jacobus Sigfridi Kaskas nai Ingeborg Danielintyttären. Pojat usein seurasivat isiään seurakunnan viroissa.

[Sami Lehtonen]

Sami, sekaannun asiaan Vanajan Miemalan Perttulan osalta - löytyykö sinulta seuraavaa perhettä;

Johan , Talollinen/lampuoti?
* 24.12.1663, Vanaja, Miemala
Syntymäaika Vanajan rippikirjasta.

Miemalan kylän Perttulan talon isäntä tai lampuoti

Oli ainakin kaksi kertaa naimisissa.


Puolisot
A) Maria ¥ 28.12.1699 Vanaja
*Vanaja †1714, Vanaja
Lapset
1) Jöran *1706, Vanaja
2) Gabriel *1709, Vanaja

B) Elin ¥ 1715 (Taulu 13)
*30.04.1683
Vihkiaika arvioitu. Lapset
1) Johan (http://www.varola.fi/temp/perttula.htm#Table8) *18.06.1716, Vanaja (Taulu 8)
2) Lisa *1725, Vanaja
Tuon vuonna 1716 syntyneen Johanin suora jälkeläinen otti 1800-luvulla käyttöön sukunimen Laurentz. Olisin kiinnostunut siitä, mistä hän tämän nimen sai päähänsä. Mitään yhteyttä mm. Helsingissä 1600-luvulla vaikuttaneisiin samannimiseen sukuun en ole ainakaan vielä löytänyt


Juha

Terve Juha,

kannastani löytyy Lopen Ourajoen Perttula ja Hattelmalan Tenhiälän Perttula, mutta ei vielä tätä Miemalan Perttulaa.

Liisa Poppiuksen talonhaltijaluetteloiden mukaan Juho Yrjönpojan ensimmäinen puoliso oli Kaisa - Maria ja Elin olivat 2. ja 3.

Raili Rytkösen Vanajan Historian mukaan Perttulan tilan muodosti kappalainen Ericus Arvidi ottamalla 1630-luvulla viljelykseen kaksi autiotilaa. Näin saadaan vahvistusta Esko Karisalmen otaksunnalle siitä, että talon nimi voisi tulla Ericus Arvidin langolta ja lampuodilta Perttu Mikonpojalta.

Polveudutko em. talosta? Mulla on omat juureni Vanajassa vielä osin selvittämättä - osasyynä muutaman rippikirjan uupuminen digiarkistosta.

[Sami Lehtonen]

Terve Juha,

kannastani löytyy Lopen Ourajoen Perttula ja Hattelmalan Tenhiälän Perttula, mutta ei vielä tätä Miemalan Perttulaa.

Liisa Poppiuksen talonhaltijaluetteloiden mukaan Juho Yrjönpojan ensimmäinen puoliso oli Kaisa - Maria ja Elin olivat 2. ja 3.

Raili Rytkösen Vanajan Historian mukaan Perttulan tilan muodosti kappalainen Ericus Arvidi ottamalla 1630-luvulla viljelykseen kaksi autiotilaa. Näin saadaan vahvistusta Esko Karisalmen otaksunnalle siitä, että talon nimi voisi tulla Ericus Arvidin langolta ja lampuodilta Perttu Mikonpojalta.

Polveudutko em. talosta? Mulla on omat juureni Vanajassa vielä osin selvittämättä - osasyynä muutaman rippikirjan uupuminen digiarkistosta.

Täydennän vielä sen verran, että Perttu Mikonpojan poika Mikko Pertunpoika siirtyi 1670-luvulla Perttulasta Mikkolaan, joten kyseessä ei liene sama suku.

Perttulaan tuolloin tullut Yrjö Klemetinpoika on melko varmasti tämän Juho Yrjönpojan isä, sillä:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=571665

SAY:ssa nähdään Yrjö Klemetinpojalla tytär Maria, joka mainitaan Yrjön kuoleman jälkeen Johanin sisarena.

[Juha]

Sami,

Minulla ei ole sukusiteitä Vanajan suuntaan, mutta olen selvitellyt kaiken muun ohessa erään sukulaiseni aviopuolison esivanhempia.

Tuollainen hieman harvinaisempi sukunimi on aina haastava kohde.

Juha

[Sami Lehtonen]

Sami, sekaannun asiaan Vanajan Miemalan Perttulan osalta - löytyykö sinulta seuraavaa perhettä;

Johan , Talollinen/lampuoti?
* 24.12.1663, Vanaja, Miemala
Syntymäaika Vanajan rippikirjasta.

Miemalan kylän Perttulan talon isäntä tai lampuoti

Oli ainakin kaksi kertaa naimisissa.


Puolisot
A) Maria ¥ 28.12.1699 Vanaja
*Vanaja †1714, Vanaja
Lapset
1) Jöran *1706, Vanaja
2) Gabriel *1709, Vanaja



Tuotanoin. Tuo Jöran Johansson avioitui 21.3.1736 Kirstulan Jaakkolaan Maria Henrikintyttären kanssa, josta siirtyivät 1742 tienoilla Katisen myllylle takaisin Miemalaan, jossa Jöran Johansson (k.9.12.1776) toimi myllärinä. Myllärintointa jatkoi hänen poikansa Matts Jöransson, joka taas avioitui 1.1.1762 Mäskälän Ämmälän Maria Gabrielintyttären kanssa. Näiden poika Henrik Mattson jatkoi niinikään myllärinä (myllyn nimi vaihtui ilmeisesti Katinkosken (Kattiskoski) myllyksi) ja avioitui rusthollarin tyttären Ulrika Tenanderin kanssa (Johan Tenander on varmaan kaikille enempi Vanajaa tutkineille tuttu - värikäs persoona kaikin puolin). Heidän tyttärensä Eva Liisa Heikintytär (s.17.5.1805 k.27.3.1868 Janakkala Melkkola Mattila) avioitui Janakkalan Melkkolan Mattilan isännän Josef Kristerssonin kanssa. Näiden poika Johan Josefsson taas oli minun ääiäi. Aamulla en tätä linkkiä Miemalan Perttulan nuorempaan väkeen vielä tiennyt.

Kiitos Juha, kun osoitit minulle paikan jota vilkaista!

[Audrey]

Sami.

Tuosta Perttulasta olisin vielä kysynyt. Kun se oli siirtynyt Oreniuksen omistukseen, mitä mahtoi tapahtua Oreniuksen kuoleman jälkeen tilalle? Se kai siirtyi perinnönjaossa lapsille? Onkohan arkistoissa säilynyt Oreniuksen perunkirja tai muita asiakirjoja.

Tuo Perttu Mikonpojan ja hänen poikansa jälkeen Perttulassa mainittava Jöran Clemetsson oli ilmeisesti myös lampuoti?

[Sami Lehtonen]

Sami.

Tuosta Perttulasta olisin vielä kysynyt. Kun se oli siirtynyt Oreniuksen omistukseen, mitä mahtoi tapahtua Oreniuksen kuoleman jälkeen tilalle? Se kai siirtyi perinnönjaossa lapsille? Onkohan arkistoissa säilynyt Oreniuksen perunkirja tai muita asiakirjoja.

Tuo Perttu Mikonpojan ja hänen poikansa jälkeen Perttulassa mainittava Jöran Clemetsson oli ilmeisesti myös lampuoti?

Kyllä, uskoisin, että kyse on edelleen lampuodista. Christiernus Matthiae kuoli 1691 ja luulen, ettei perukirjaa säilynyt. Kuoleman ajankohta lienee tunnettu siitä, että Ericus Christiani allekirjoitti jonkin asiakirjan tuolloin Lopen seurakunnassa isävainajansa puolesta.

[Audrey]

Muisti pätkii - Isak tuo, eikä Samuel. Joo, se on johdettu kylän nimestä eikä tiettävästi ole sukua, mutta mahdotonta ei ole, samalla tavalla paikannimestä tuo pappis-Orenius on johdettu.

Jäin miettimään tätä. Onko sinulla Sami joku paikka jota epäilet Christiern Oreniuksen kotipaikaksi tähän paikannimi-päätelmään?

Jäin miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että nimi olisi otettu laajemman uskonnollisen kiinnostuksen ja tutkimisen tai vakaumuksen perusteella.

Wikistä lainattua:
Oren is a Hebrew Old Testament name meaning ash or pine. The son of Jerahmeel (1 Chronicles 2:25)

[Sami Lehtonen]

Herätetäänpä taas keskustelua Oreniusten tiimoilta. Oreniuksen anopin sisar oli Gertrud Mickelintytär. Kuinka ollakaan, Lopen Pappilan viljelyksessä olleessa talossa (SAY 1634-53 samalla sivulla kuin pappila 1620-1639 eri sivulla) on lampuotina Mickel Eriksson med sin hustru ja kaupan päälle Gertrud mor. Isänäidin nimi oli yksi ensimmäisistä lapsille kastetuista nimistä. Voisiko tässä olla Ericus Arvidin ja Danielin appivanhemmat?

Mielenkiintoisesti muuten Mickel Erikssonia edelsi Matts Bertilsson, ettei kyseessä olisi peräti Christiernus Matthiaen isä?

[Terho Asikainen]

Jäin miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että nimi olisi otettu laajemman uskonnollisen kiinnostuksen ja tutkimisen tai vakaumuksen perusteella.

Wikistä lainattua:
Oren is a Hebrew Old Testament name meaning ash or pine. The son of Jerahmeel (1 Chronicles 2:25)

Henkilönnimi Oren esiintyy Raamatussa vain tuon yhden kerran, siis 1. Aikakirjan luvussa 2, jossa luetellaan Juudan heimon jälkeläisiä:

Hesronin esikoisen Jerahmeelin pojat olivat Ram, esikoinen, sitten Buna, Oren ja Osem; heidät kaikki synnytti Ahia. (1.Aik.2:25)

Hepreankielisen alkutekstin nimi lausutaan oo-reen, joten kirjoitusasu Oren on hyvä, ja sitä kaikki suomalaiset ja myöskin muut eurooppalaiset käännökset ovat käyttäneet reformaatiosta alkaen.

Vanhan testamentin vanha kreikankielinen käännös Septuaginta on kuitenkin perustunut tässä kohtaa ilmeisesti toisella tavalla vokalisoituun pohjatekstiin, koska siinä nimi on muodossa Aran. Nähtävästi juuri Septuagintasta tämä vokalisointi siirtyi aikanaan myös katolisen kirkon viralliseen latinankieliseen raamatunkäännökseen, Versio Vulgataan. Mutta kun reformaatio alkoi, uskonpuhdistajat alkoivat kääntää Raamattua uudelleen suoraan alkukielistä.

Henkilönä tämä "Oren" on siis Raamatussa jokseenkin täydellinen sivuhenkilö. Hän on vain nimi luettelossa, mitään muuta hänestä ei tiedetä. Se ei tietysti silti tarkoita, etteikö nimeä olisi myöhemmin voitu lainata.

Sana oren esiintyy Vanhassa testamentissa myös puuta tarkoittavana, tässäkin käytössä vain yhden ainoan kerran:

Käyttöönsä ihminen kaataa setripuita, valikoi metsästä tammen tai rautatammen, joka on saanut puiden keskellä rauhassa kasvaa vahvaksi. Tai hän istuttaa laakeripuita, jotka sade kasvattaa. (Jes.44:14)

Nykyinen suomalainen raamatunkäännös on kääntänyt sanan oren tässä kohtaa "laakeripuuksi", enkä osaa sanoa, millä perusteella tällainen käännös on valittu. Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642 suomensi sanan setripuuksi, edellinen vuoden 1933 käännöksemme puolestaan uskoi sanan tarkoittavan "lehtikuusta". Vaikeaa on tämä Raamatun kääntäminen!

Sanakirja Brown-Driver-Briggs-Gesenius määrittelee sanan oren merkityksen "fir or cedar", siis setri tai yleensä jokin havupuu.

Monien tutkijoiden mukaan "mänty" olisi ehkä paras käännös tälle orenille, mutta Raamatun havupuita koskeva sanasto on myös osin sekavaa, eivätkä raamatuntutkijat ja kasvitieteilijät ole aina päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitä lajia mikäkin sana tarkoittaa. Ehkä sekavuus on syntynyt jo Raamattua kirjoitettaessa, botaniikka kun ei ehkä aina kuulunut raamatunkirjoittajien päällimmäisiin kiinnostuksen kohteisiin.

Libanonin setrit olivat silti Raamatun aikaan tärkeitä ja arvostettuja puita, ja niistä puhutaan Raamatussa usein voiman ja pitkäikäisyyden symboleina. Setrille on kuitenkin myös oma hepreankielinen nimensä (`erez).

Wikipedia mainitsee käännöksen "ash", siis "saarni", arvatenkin siksi, että vuoden 1769 englanninkielinen raamatunkäännös King James Bible eli Jaakko-kuninkaan Raamattu käytti tässä kohtaa sitä. Mainittu käännös nauttii edelleen suurta arvostusta englanninkielisessä maailmassa.

Sen sijaan uudemmat englanninkieliset käännökset ovat kääntyneet kannattamaan mäntyä. Esim. NIV käyttää sanaa "pine".

terv. Terho.

[Audrey]

Terho,
kiitos noista tosi mielenkiintoisista tiedoista. :) Nimi- ja sanahistoria on yksi kiinnostava alue ja ajattelin tuossa kirkkoherra Oreniuksen tapauksessa sukunimiselitykseksi tuota raamatullisempaa vaihtoehtoa, kun tuo hänen etunimensäkin Christiern on ymmärtääkseni suomennoksena "kristitty".
Vaikka tosin SAY:ssa Lopen kohdalla hänen nimensä on kerran kirjoitettu Christopher, joka saattaa olla se virallinen kasteessa saatu nimi, ja tuo Christiern sitten papillisempi muunnos nimestä tullut alkuperäisen tilalle.



Sami,
taas heitit niin mielenkiintoista pohdittavaa, että oli pakko kaivaa Orenius-kansio esille ja tässä se ilta sitten varmaan taas vierähtääkin.
Siellä on tosiaan Lopen kohdalla nimetön talo, jota pappila viljelee. Tuo Mats Bertilsson on yksi oiva vaihtoehto Oreniuksen isäksi. Olisikohan tuo Mats samalla sivulla olevan Heikkilän poikia, sitä kun näyttää viljelevän Filpus Bertilsson ja häntä ennen Bertil Larsson?

Yhtenä vaihtoehtona Oreniuksen isäksi olen ajatellut tuota Vihdin kappalaisena 1615-37 ollutta Matthias Michaelista. Loppihan oli tuolloin vuoroin Janakkalan ja Vihdin anneksana tai kappelina, eikä Lopella ollut omaa kappalaista.
Tosin Lopella mainitaan 1576 kappalaisena Mats Olsson. (Muuten, 1564 vuodesta eteenpäin tuota mainittua "pappila-viljelee"-taloa isännöi Nils Olsson, ilmeisesti tuon kappalainen Mats Olssonin veli?).

Mainitsit tuon Danielin, hänhän oli se Ingeborgin isä? Mistä tuo tieto hänestä on saatu? Ajattelin tässä taas tuota etunimeä, se ei ole mielestäni kovin yleinen seuduilla noihin aikoihin, eikä kovin talonpoikainenkaan (nehän olivat tuohon aikaan järjestään Matseja, Micheleitä ja Bertileitä :)).

[Terho Asikainen]

Nimi- ja sanahistoria on yksi kiinnostava alue ja ajattelin tuossa kirkkoherra Oreniuksen tapauksessa sukunimiselitykseksi tuota raamatullisempaa vaihtoehtoa, kun tuo hänen etunimensäkin Christiern on ymmärtääkseni suomennoksena "kristitty".
Vaikka tosin SAY:ssa Lopen kohdalla hänen nimensä on kerran kirjoitettu Christopher, joka saattaa olla se virallinen kasteessa saatu nimi, ja tuo Christiern sitten papillisempi muunnos nimestä tullut alkuperäisen tilalle.


Hei Audrey,

oliko Christiern tuohon aikaan papillisempi kuin Christopher, siihen en osaa ottaa kantaa, mutta kyseessä on kuitenkin kaksi eri nimeä.

Christiernin taustalla on latinan Christianus, joka tarkoittaa kristittyä. Sen taustalla on puolestaan kreikan Khristianos, joka mainitaan kristittyä tarkoittavana sanana ensimmäisen kerran jo Uudessa testamentissa (Apt.11:26).

Er-päätteinen versio tästä nimestä on alkuaan ruotsalais-tanskalainen, mutta se on tunnettu varhain myös Suomessa. "Christiernus" on siis tästä versiosta uudelleen latinisoitu muoto.

Christopherin taustalla on puolestaan kreikan Khristoforos, joka tarkoittaa "Kristuksen kantajaa". Pyhä Kristoforos oli vanhakirkollisen ajan kristitty marttyyri, ja hänen nimeensä liittyi myöhemmin legenda jättiläisestä, joka kantoi Kristus-lapsen virran ylitse.

Myös almanakassa nimet ovat vanhastaan erilliset. Selasin vähän almanakka-arkistoa, ja näyttäisi siltä, että nykyinen Riston päivä 15.3. oli jo 1600-luvulla Kristofferin päivä, ja nykyinen Kristianin nimipäivä 13.11. on sekin ollut paikallaan jo 1700-luvun lopulla.

Nimet ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan ne ovat sekoittuneet toisiinsa kaikkialla Euroopassa, etenkin kansanomaisessa käytössä.

t. Terho.

[Sami Lehtonen]

Hei Audrey,

oliko Christiern tuohon aikaan papillisempi kuin Christopher, siihen en osaa ottaa kantaa, mutta kyseessä on kuitenkin kaksi eri nimeä.

Christiernin taustalla on latinan Christianus, joka tarkoittaa kristittyä. Sen taustalla on puolestaan kreikan Khristianos, joka mainitaan kristittyä tarkoittavana sanana ensimmäisen kerran jo Uudessa testamentissa (Apt.11:26).

Er-päätteinen versio tästä nimestä on alkuaan ruotsalais-tanskalainen, mutta se on tunnettu varhain myös Suomessa. "Christiernus" on siis tästä versiosta uudelleen latinisoitu muoto.

Christopherin taustalla on puolestaan kreikan Khristoforos, joka tarkoittaa "Kristuksen kantajaa". Pyhä Kristoforos oli vanhakirkollisen ajan kristitty marttyyri, ja hänen nimeensä liittyi myöhemmin legenda jättiläisestä, joka kantoi Kristus-lapsen virran ylitse.

Myös almanakassa nimet ovat vanhastaan erilliset. Selasin vähän almanakka-arkistoa, ja näyttäisi siltä, että nykyinen Riston päivä 15.3. oli jo 1600-luvulla Kristofferin päivä, ja nykyinen Kristianin nimipäivä 13.11. on sekin ollut paikallaan jo 1700-luvun lopulla.

Nimet ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan ne ovat sekoittuneet toisiinsa kaikkialla Euroopassa, etenkin kansanomaisessa käytössä.

t. Terho.

Hiukan epäilen, että tuo Christopher on virhe SAY:n tekijältä. Nimi horjuu siitä huolimatta. Christiernus Matthiae on selvästi Chirstiernus, mutta pojat ovat jo Ericus Christiani ja Christiernus Christeri. Siis hiukan eri patronyymit.

[Terho Asikainen]

Tuotanoin. Tuo Jöran Johansson avioitui 21.3.1736 Kirstulan Jaakkolaan Maria Henrikintyttären kanssa, josta siirtyivät 1742 tienoilla Katisen myllylle takaisin Miemalaan, jossa Jöran Johansson (k.9.12.1776) toimi myllärinä. Myllärintointa jatkoi hänen poikansa Matts Jöransson, joka taas avioitui 1.1.1762 Mäskälän Ämmälän Maria Gabrielintyttären kanssa. Näiden poika Henrik Mattson jatkoi niinikään myllärinä (myllyn nimi vaihtui ilmeisesti Katinkosken (Kattiskoski) myllyksi --

Itse asiassa Katiskoskessa ollut mylly on vanhastaan tunnettu molemmilla nimillä, Katiskosken myllynä tai Katismyllynä. Mylly oli Vähä-Munakkaasta Suojärveen laskevassa joessa, paikka löytyy helposti vaikkapa Kansalaisen karttapaikasta.

Mylly oli siis pitkän metsätaipaleen päässä varsinaisesta Miemalan kylästä, vaikka se on Miemalan kylälle kuulunutkin. Raili Rytkönen kertookin Vanajan historia II:ssa (s. 139), että myllärille jouduttiin luovuttamaan torppa, koska mylly oli niin kaukana kylästä, ettei tointa voinut hoitaa kylästä käsin.

Koski kohisee paikalla edelleen, ja joitakin myllyn rakennuksiakin on muistaakseni säilynyt. Nätti paikka.

terv. Terho.

[Audrey]

Sami,
Tuo kerran esiintyvä Christopher on tosiaan pohdituttanut minua. Onko SAY-virhe vai ihan asiaankuuluva merkintä.

Christiernus Matthiae näkyy ensimmäisen kerran Lopella 1653, joten olen laskenut, että hän todennäköisesti on syntynyt 1620-luvulla (viisaammat oikaiskoon jos menee aivan metsään).
Tuolloin 1620-luvulla oli almanakkauudistus, joka voisi selittää tuota nimenantoperustetta. Suomen almanakkojen laatija Sigfridus Forsius kuoli 1624, ja vuoden 1623 almanakka on viimeinen hänen laatimansa. Forsiuksen almanakoissa on paljon tyhjiä päiviä, siis nimipäivättömiä päiviä enkä löytänyt niistä Christierniä, Christiernusta tai Christopheriä. Forsiuksen kuoleman jälkeen Suomessa oltiin Ruotsia varten valmistettujen, ruotsinkielisten ja Ruotsissa painettujen almanakkojen varassa. Vuoden 1624 almanakan on siis laatinut Gävlen koulun rehtori Nicolaus Petri Niurenius, ja se on ulkoasultaankin hieman erilainen kuin Forsiuksen laatimat. Tuon vuoden 1624 almanakassa on enemmän nimiä ja 14.5 löytyy nyt myös Christiernus sekä 18.12 Christopherus.
Helposti laittaa päättelemään, että Christiernus Matthiae on syntynyt tuon almanakkauudistuksen jälkeen jollei hän ole perinyt nimeään vaikka isoisältään.

[Sami Lehtonen]

Sami,
Tuo kerran esiintyvä Christopher on tosiaan pohdituttanut minua. Onko SAY-virhe vai ihan asiaankuuluva merkintä.

Christiernus Matthiae näkyy ensimmäisen kerran Lopella 1653, joten olen laskenut, että hän todennäköisesti on syntynyt 1620-luvulla (viisaammat oikaiskoon jos menee aivan metsään).
Tuolloin 1620-luvulla oli almanakkauudistus, joka voisi selittää tuota nimenantoperustetta. Suomen almanakkojen laatija Sigfridus Forsius kuoli 1624, ja vuoden 1623 almanakka on viimeinen hänen laatimansa. Forsiuksen almanakoissa on paljon tyhjiä päiviä, siis nimipäivättömiä päiviä enkä löytänyt niistä Christierniä, Christiernusta tai Christopheriä. Forsiuksen kuoleman jälkeen Suomessa oltiin Ruotsia varten valmistettujen, ruotsinkielisten ja Ruotsissa painettujen almanakkojen varassa. Vuoden 1624 almanakan on siis laatinut Gävlen koulun rehtori Nicolaus Petri Niurenius, ja se on ulkoasultaankin hieman erilainen kuin Forsiuksen laatimat. Tuon vuoden 1624 almanakassa on enemmän nimiä ja 14.5 löytyy nyt myös Christiernus sekä 18.12 Christopherus.
Helposti laittaa päättelemään, että Christiernus Matthiae on syntynyt tuon almanakkauudistuksen jälkeen jollei hän ole perinyt nimeään vaikka isoisältään.

Kustaa Vilkuna tietää kertoa, että Kristian esiintyi almanakassa ensimmäistä kertaa vuonna 1739. Krister taas on ruotsalais-tanskalainen muunnelma Kristianista. Krister/Kristian on yleisesti ollut suomeksi Risto.

Kristoffer-nimen suomalainen vastine vanhoissa kansanrunoissa on ollut Ristoppi.

Lienisikö tuo mahdotonta, että Christiernus Matthiae olisi ollut puhtaasti suomalaista alkuperää ja näin "oikealta" nimeltään Risto, jonka on voinut taivuttaa kummaksi hyvänsä Kristian/Kristeriksi tai Kristofferiksi.

[Juha]

Minulle tulee mieleen sellainen asia, että olisiko nimien oikeinkirjoitus ollut noin korkealla tasolla jo tuolloin. Eli että mainitut nimimuodot olisivat tosiaan olleet kaksi täysin eri nimeä.

Nimittäin samaan aikaan rippikirjoissa ja henkikirjoissa talojen, kylien ja osin jopa pitäjien nimien kirjoitusasut vaihtelivat huimasti.

Oliko mainittuun aikaan edes mitään täsmällistä kielioppia asian suhteen? Asiaa pitäisi mielestäni tarkastella tuon ajannäkökulmasta eikä meidän aikamme - tämä nyt tietysti pätee kaikkeen päättelyyn sukututkimuksessa, eikö?

Otan tässä nyt esimerkkinä omien kotisivujeni nimen antajan, Lohjan Varolan talon ja sen miten eri vuosina nimi esiintyy kirjallisissa dokumenteissa - näistä jäi siis elämään tuo varola.

Warola 1514
Varela 1540
Waroijla 1556
Varoyla 1570
Varoila 1577
Veruila 1585
Varoiala 1585
Warrola 1603
Waråla 1620

Warula 1629



Juha

[Terho Asikainen]

Minulle tulee mieleen sellainen asia, että olisiko nimien oikeinkirjoitus ollut noin korkealla tasolla jo tuolloin. Eli että mainitut nimimuodot olisivat tosiaan olleet kaksi täysin eri nimeä.

Nimittäin samaan aikaan rippikirjoissa ja henkikirjoissa talojen, kylien ja osin jopa pitäjien nimien kirjoitusasut vaihtelivat huimasti.

Oliko mainittuun aikaan edes mitään täsmällistä kielioppia asian suhteen?

Tuo on tärkeä huomio, mutta jos nimien vaihtelusta tehtäisiin jatkumo, niin kaikkein eniten vaihtelivat juuri nuo suomenkieliset paikannimet ja sukunimet. Toinen ääripää olivat latinankieliset etunimet, jotka olivat hyvinkin vakiintuneita. Ruotsinkieliset nimet sijoittunevat sitten sille välille.

Katolisen kirkon kannalta jokin merkitys on silläkin, että Kristoffer on pyhimysnimi, Kristian puolestaan ei. Wikipediasta olin kuitenkin ymmärtävinäni, että Kristoffer tuli katoliseen pyhimyskalenteriin vasta 1500-luvulla, kun meillä jo rakennettiin luterilaista kirkkoa. Tämä voisi liittyä siihen, miksi nimeä ei ole meillä varhaisimmissa alamanakoissa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Christopher

Nimet sinänsä ovat tietenkin olleet tuttuja jo kauan ennen tätä.

t. Terho.

[Audrey]

Mielenkiintoisia pohdintoja teillä täällä. :)

Terho taitaa olla oikeassa siinä, että nuo latinankieliset nimet säilyttivät muotonsa ehkä eniten.
Christiernus Matthia näyttäisi käyttäneen tuota tarkkaa etunimeään, mutta jostakin syystä ei ollenkaan sukunimeään. Lopen tileissä (kirkonvarat) hän allekirjoittaa nimensä kerran Christiernus Matthia ja kaksi kertaa pelkkä Christiernus, pastor Loppensis.

[Audrey]

Laitan tämän kysymyksen tänne, vaikka onkin käsialatulkintaa, mutta liittyy nyt kuitenkin tähän aiheeseen.

Tässä on ilmeisesti Christiernus Matthian hautaustiedot ja mikäli olen oikein lukenut, hänet on haudattu joulukuussa 1691, mutta en saa selvää koko tekstistä. Voisiko joku käsialaekspertti suomentaa mitä hautaustiedoissa lukee?


Teksti on heti sivun alussa : http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_tk288/15.htm

[Audrey]

Ylioppilasmatrikkeliin on näköjään tehty lisäyksiä ja korjauksia. Onko tuo Christiernus Matthiaen nimen perään ilmestynyt Citarlandus sukunimi vai tarkoitaako jotain muuta?

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2500a

[Sami Lehtonen]

Ylioppilasmatrikkeliin on näköjään tehty lisäyksiä ja korjauksia. Onko tuo Christiernus Matthiaen nimen perään ilmestynyt Citarlandus sukunimi vai tarkoitaako jotain muuta?

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2500a

Näinpä näkyy! Yleensä tuossa kohtaa on kotipaikka. tyyliin Loimijokiensis, Åboensis tai Tavastensis. Nyt siis Citarlandus. En kyllä tiedä, mikä paikka se voisi olla.

[Audrey]

Ei ollut Kuukkelikaan tietoinen moisesta nimestä kun heti kokeilin :D:

Tihrustelin tuota pientä viittauksia-tekstiä, jossa näkyy olevan Lopen käräjiltä kaikkea tietoa ja sieltähän löytyy Christiernus Matthiaelle uusi poikakin: "Johan Christersson ibid: Kyrkioheerdens Son".

Täytyy sanoa, että tämä Christiernus Matthiae on kyllä lempiesi-isäni. Hänestä löytyy koko ajan kaikkea yllättävää. :)

[Juha]

Jostain kaivelin sellaisen tiedon, että "citar" olisi latinalainen sana asesepälle.

Joten oli Kristerin isä Mats joku tässä ammatissa ollut???

Nuo viitetiedot Ylioppilasmatrikkelissa tämän miehen kohdalla ovat muuten suurenmoiset.

Juha

[Sami Lehtonen]

Jostain kaivelin sellaisen tiedon, että "citar" olisi latinalainen sana asesepälle.

Joten oli Kristerin isä Mats joku tässä ammatissa ollut???

Nuo viitetiedot Ylioppilasmatrikkelissa tämän miehen kohdalla ovat muuten suurenmoiset.

Juha

Viitannet Erik Oreniukseen. Kieltämättä. Siitä ei montaa häntä koskevaa käräjäjuttua puutu. Suomusjärven kappalaisena hän nyt ehti vähän rellestää - vävynsä kanssa kävivät johonkin käsiksi, solvausta ym. sellaista. Pariin otteeseen jäi viimeinen ehtoollinen suorittamatta, kun viininhakureissu kesti liian pitkään. Toisessa tapauksessa kyse oli vielä lapsivuoteeseen kuolleesta naisesta, joka jäi luonnollisesti myös kirkottamatta ja haudattiin siitä syystä roistojen ja ryökäleiden, niinkuin myös kastamattomien kanssa samaan osastoon kirkon pohjoispuolelle. Näistä viitetiedot löytää Kiskon ja Suomusjärven historia osa I.

Tuo aseseppä voisi kertoakin jo jotakin. Kiitos siitä.

[Harri Lintula]

Minulle tulee mieleeni Citarlanduksesta Nummen pitäjän Sitarlan kylä.

Harri

[Juha]

Erinomainen huomio. Mutta menivätkö lisänimet myös kylien mukaan? Eikös tässä tapauksessa oikea muoto olisi ollut vaikka Lojoensis? Nummi oli tuohon aikaan ja vielä pitkälle eteenpäin Lohjan kappeliseurakunta.

Juha

[Sami Lehtonen]

Erinomainen huomio. Mutta menivätkö lisänimet myös kylien mukaan? Eikös tässä tapauksessa oikea muoto olisi ollut vaikka Lojoensis? Nummi oli tuohon aikaan ja vielä pitkälle eteenpäin Lohjan kappeliseurakunta.

Juha

Ei se varmaankaan mahdotonta ole. Yleensä tosin oli pitäjiä, mutta toisaalta eri kappeleilla esimerkiksi on ollut eri nimityksiä ts. nimet eivät ole olleet aina niin vakiintuneita. Esimerkiksi Suomusjärvi tunnettiin myös Laidiken kappelina.

[Audrey]

Jos sanat erottaa toisistaan, Citar ja Landus, jälkimmäinen on ainakin silloin sukunimi (Helsingissä oli 1730-luvulla Johan Landus). Vai onko landus-sanalle jokin latinankielinen merkityskin?

[Juha]

Samin viestiin viitaten.

Jep, Suomusjärvi oli Kiskon kappeliseurakunta ja Suomusjärven ensimmäinen kirkko oli tarinan mukaan Laidikkeen kylässä.

Juha

[Juha]

Suku Forumin ulkopuolelta saamani viesti kuuluu seuraavasti;

.......Forumin keskusteluun latinalaistuneista
paikannimistä. Kyliä löytyy Loimaan ympäristöstä, ei siis pitäjiä!:

Loimaan Puujalkala -> Lignipaeus
Alastaron Virttaa (Wirtsanoja) -> Wirzenius
Punkalaitumen Liitsola -> Lizelius

Jopa talo Loimaan Onkijoelta:

Rynkö -> Rungius

No olisihan tämä pitänyt itsekin älytä ja muistaa, kun yksi suora esivanhempainlinja vielä johtaa tuonne Ryngölle!


Kiitos!

Juha

[Sami Lehtonen]

Suku Forumin ulkopuolelta saamani viesti kuuluu seuraavasti;

.......Forumin keskusteluun latinalaistuneista
paikannimistä. Kyliä löytyy Loimaan ympäristöstä, ei siis pitäjiä!:

Loimaan Puujalkala -> Lignipaeus
Alastaron Virttaa (Wirtsanoja) -> Wirzenius
Punkalaitumen Liitsola -> Lizelius

Jopa talo Loimaan Onkijoelta:

Rynkö -> Rungius

No olisihan tämä pitänyt itsekin älytä ja muistaa, kun yksi suora esivanhempainlinja vielä johtaa tuonne Ryngölle!


Kiitos!

Juha

Polveudun myös Loimijoen (Loimaa) Lignipaeuksista. Nummen Sitarlaa katsoin vuosien 1648 ja 1663 osalta. 1648 olisi ainakin yhdessä talossa Brita Matsdotter, joka tietysti ajallisesti voisi olla CMO:n sisar. 1600-1700-lukujen taitteessa Sitarlassa on myös Johan ja Christer-nimet käytössä, mikä sopisi kuvaan. Tosin mikään ei toistaiseksi selitä Orenius-nimeä. Asia olisi kokonaan toinen, jos edellisten esimerkkien tyyliin Oreniuksen nimi olisikin ollut Citarius.

On myös noin kuudesta aukeamasta kiinni, ettei 1688 käräjien f.165 (ES1885) ole digiarkistossa (ES1884 viimeinen on 1688 käräjien f.159), jotta pääsisimme katsomaan, mitä siinä Citarlanduksessa todella lukee. Ei sillä, että suuresti epäilisin Yrjö Kotivuoren kykyä lukea 1600-luvun tuomiokirjoja. Mutta suomalainen ei usko ennenkuin...

[Audrey]

Tuo Erik Oreniuksen kohdalla oleva viiteluettelo Ylioppilasmatrikkelissa näkyy päivittyvän koko ajan :) Sieltä löytyy ( ainakin minulle ennen tuntemattomat), kaksi uutta poikaa Christiern Matthiaelle; Johan ja Carl. Johanista löytyy mielestäni tietoa paristakin kohdasta, korjatkaa jos olen väärässä, tuo vanha ruotsi tuottaa vielä vähän hankaluuksia.

[Sami Lehtonen]

Tuo Erik Oreniuksen kohdalla oleva viiteluettelo Ylioppilasmatrikkelissa näkyy päivittyvän koko ajan :) Sieltä löytyy ( ainakin minulle ennen tuntemattomat), kaksi uutta poikaa Christiern Matthiaelle; Johan ja Carl. Johanista löytyy mielestäni tietoa paristakin kohdasta, korjatkaa jos olen väärässä, tuo vanha ruotsi tuottaa vielä vähän hankaluuksia.

Näinhän siinä näkyy olevan. Molemmat olleet luvattomilla asioilla - tosin eri yhteyksissä ja eri naisihmisten kanssa. Olen aiemmin ajatellut, että Johan olisi saattanut olla sama Johan, joka toimi jo Getrud Michelintyttären ratsumiehenä (mainitaan SAY 1662-1683), mutta tuo yksi juttu luettelee pojat 1. Eric 2. Krister 3. Johan, joka ikään kuin implikoi ikäjärjestystä. Toisaalta taas Johan sai tuomion jo 1685 ja Krister on oletettavasti syntynyt n. 1670 joten turhan nuoreksi Johan jäisi, jos tuota nuorempi olisi. Tietysti on mahdollista, että pappismiehet on lueteltu ensin ja Johan vasta sitten. Toisaalta Abraham ja Carl täytyvät sitten olla jonkin verran nuorempia.

Olen jo aiemmin kirjoittanut tähän samaan ketjuun, että Christiernus Matthiaen puoliso olisi ollut Ingeborg Danielintytär. Nyt täytyy peräänkuuluttaa jotakuta, joka tietäisi, mistä tuo Daniel-patronyymi on napattu. Olisiko Kalvolan suunnalla Kaskaan jäljiltä tieto tästä? Onko koko sisarussarja - pojat Erik, Krister, Johan, Abraham, Karl ja tytöt Sofia ja Ingeborg luettava Ingeborgin jälkeläisiksi?

[Sami Lehtonen]

Lienisikö tuo mahdotonta, että Christiernus Matthiae olisi ollut puhtaasti suomalaista alkuperää ja näin "oikealta" nimeltään Risto, jonka on voinut taivuttaa kummaksi hyvänsä Kristian/Kristeriksi tai Kristofferiksi.

Jäin pohtimaan tätä kysymystä, ja toisaalta on toisenlaisiakin viitteitä ainakin Ericin osalta:
1) Puoliso Anna Maria Karlintytär von Lindelöf ei välttämättä edes puhunut suomea.
2) Ericin vävy oli göteborgilainen Anders Andersinpoika Borgström
3) Ericiä syytettiin käräjillä, että tämä oli solvannut erästä seurakuntalaista 'nostamalla koipea' ja sanomalla suomeksi "Tämän verran minä sinusta välitän senkin musta koira" (lainaus ulkomuistista). Josta tietysti herää kysymys, miksi erikseen korostaa suomen kielen käyttöä, ellei se ollut ns. epätavallista.

[Audrey]

Tosi hyviä huomioita Sami. Miksi tosiaan korostaa suomen kielen käyttöä, jos se olisi ollut normaali puhekieli hänellä.
Tuo Ingeborg-nimi minusta viittaa myös enemmän Ruotsin suuntaan, ja olisi tosiaan kiva tietää onko tuo Daniel todella hänen isänsä nimi. Ingeborg-nimi on saattanut periytyä isän puolelta, koska tuo Ingeborgin äidin suku vaikuttaa aika suomalaiselta, ainakin noista Gertrud, Michel ja Bertel-nimistä päätellen.


Olenko ymmärtänyt oikein, että tuossa matrikkelin viittauksissa vuoden 1670 käräjillä Christiern Matthiae ilmoitti ottaneensa/varanneensa ödhe (onko tuo autioitunut vai veronmaksukyvytön?) tilan haltuunsa? Kyseessä on Uotilan tila, ja SAY:sta löytyy myös merkintää
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=996503

Tarkoittaako tuo tilan vuokraamista ja verojen maksamista siitä kruunulle?

[Sami Lehtonen]

Tosi hyviä huomioita Sami. Miksi tosiaan korostaa suomen kielen käyttöä, jos se olisi ollut normaali puhekieli hänellä.
Tuo Ingeborg-nimi minusta viittaa myös enemmän Ruotsin suuntaan, ja olisi tosiaan kiva tietää onko tuo Daniel todella hänen isänsä nimi. Ingeborg-nimi on saattanut periytyä isän puolelta, koska tuo Ingeborgin äidin suku vaikuttaa aika suomalaiselta, ainakin noista Gertrud, Michel ja Bertel-nimistä päätellen.


Olenko ymmärtänyt oikein, että tuossa matrikkelin viittauksissa vuoden 1670 käräjillä Christiern Matthiae ilmoitti ottaneensa/varanneensa ödhe (onko tuo autioitunut vai veronmaksukyvytön?) tilan haltuunsa? Kyseessä on Uotilan tila, ja SAY:sta löytyy myös merkintää
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=996503

Tarkoittaako tuo tilan vuokraamista ja verojen maksamista siitä kruunulle?

Tarkoittanet tätä:
Före kom Wällärde H:r Christer Matthiæ och begäradhe uptagha tuänne Ödhes hemman i Loppis by Lydande Under Regementet som Regementz Skrifuars Hendrich Jabels Attest Dat: d: 28 7:bris 1670 det uthwijsar, der Brusius Olofsson och Anders Hendersson tilförende åbodt hafuer och öfuer 40 Åhr Ödhe Legat, Inga hws på tompten

Nähdäkseni siinä lukee, että paikallaoleva herra Christer Matthiae pyysi ottaa autiotilan (siis Uotilan) Lopen kirkonkylästä, kuten rykmentin rykmentinkirjuri Henrik Jabellin todistuksella 28.9.1670 osoittaa olleen yli 40 vuotta autiona, ei taloa tontilla.

[Sami Lehtonen]

Siltä samalta sivulta SAY:sta, jonka laitoit, löytyy Lopen kk:n Kurki, joka näyttää olleen Helsingin pormestarin Lorentz Håkaninpojan rälssinä Norrköpingin ehdoilla. Samaisen Lorentz Håkaninpojan nimeltä tuntematon tytär oli sen Anna Maria Karlintytär Lindelöfin äiti, joka avioitui Ericus Christiani Oreniuksen kanssa.

Lorentz Håkaninpoika kuoli Helsingissä 24.6.1693, mutta haudattiin Lopelle 1694.

[Audrey]

Kiitos Sami suomennoksesta. :)

Tuo Lorentz Håkansson mainitaan Uotilankin kohdalla vuonna 1684. Perheiden on täytynyt olla tuttuja jotenkin jo ennen Ericuksen ja Lindelöfin avioliittoa.


Tuon Lopen kirkkoherra Erik Arvidinkin kohdalle on matrikkeliin tullut muutos. Näyttää siltä, että kirkkoherra Arvidi on eri henkilö kuin tuo Vehmaan ylioppilas Arvidi.
Viittaustekstin mukaan kirkkoherra Erik Arvidi kuoli lapsettomana ja hänellä sanotaan olevan velipuoli Hendrich Simonsson ja tuo brodher Bengt Arfuedson on ilmeisesti sitten täysveli?

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=43

[Sami Lehtonen]

Kiitos Sami suomennoksesta. :)

Tuo Lorentz Håkansson mainitaan Uotilankin kohdalla vuonna 1684. Perheiden on täytynyt olla tuttuja jotenkin jo ennen Ericuksen ja Lindelöfin avioliittoa.


Tuon Lopen kirkkoherra Erik Arvidinkin kohdalle on matrikkeliin tullut muutos. Näyttää siltä, että kirkkoherra Arvidi on eri henkilö kuin tuo Vehmaan ylioppilas Arvidi.
Viittaustekstin mukaan kirkkoherra Erik Arvidi kuoli lapsettomana ja hänellä sanotaan olevan velipuoli Hendrich Simonsson ja tuo brodher Bengt Arfuedson on ilmeisesti sitten täysveli?

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=43

Juu - niinkuin Yrjö on todennutkin niin Vehmaan Ericus Arvidi on aivan liian nuori. Lopen kirkkoherrana toiminut Ericus Arvidi otti aiemmin Vanajan kappalaisena toimiessaan 1630-luvulla Vanajan Miemalassa viljelykseen kaksi autiotilaa, jossa lankonsa Perttu Mikonpoika toimi lampuotina. Tästä syystä on hyvin perusteltua pitää Perttua juurikin Perttulan nimen antajana.

Syy oli tietysti se, ettei Vanajassa ollut lainkaan kappalaisen virkataloa. 1650-luvulla sellaista esitettiin, mutta käytännössä sitä ei ollut ennen 1680-lukua. En nyt ehdi kaivaa tarkempia tietoja - eikä se tämän ketjun sisältöön kuulukaan.

[Audrey]

Christiern Matthiaella näkyi olevan Lopen kylässä myös Mäkelän tila, mutta en ymmärtänyt omistiko hän sen vai vuokrannut.

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=988820

Tästä alemmasta linkistä Mäkelästä löytyy myös tuo matrikkelissakin mainittu poika Johan Christersson ja hänelle vaimo Beata.
Ja sivulla mainitaan myös tuo Lorentz Håkanssonin Kurki-tila.


http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=986533

[Sami Lehtonen]

Christiern Matthiaella näkyi olevan Lopen kylässä myös Mäkelän tila, mutta en ymmärtänyt omistiko hän sen vai vuokrannut.

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=988820

Tästä alemmasta linkistä Mäkelästä löytyy myös tuo matrikkelissakin mainittu poika Johan Christersson ja hänelle vaimo Beata.
Ja sivulla mainitaan myös tuo Lorentz Håkanssonin Kurki-tila.


http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=986533

Terve!

Tuon Mäkelän (onko virhe SAY:ssa vai aiemmassa otaksumassa Uotilasta) täytyy olla käräjillä 1670 vaadittu talo, sillä siellä näkyy asuvan mainitut Brusius Olofsson ja Anders Hindersson. Johan Christerssonille - joka melko oletettavasti todella on jo aiemmin mainittu kirkkoherran poika - on merkitty tosiaan vaimo Beata. 7 vuotta aiemminhan hän oli käräjillä salavuoteudesta. Minkälaisesta salavuoteudesta tuolloin (1685) tuli 40 taalerin sakko? Eli oltiinko silloin liikkeellä vain ennen papin aamenta, vai oliko jompikumpi tai peräti molemmat liikenteessä papin aamenen jälkeen? 1600-luvun lopulla ei kai enää automaattista hirttotuomiota ollut huorintekijöille?

[Audrey]

Tämä Mäkelä näyttäisi olevan se käräjillä 1670 mainittu tila. En tiedä mitä tuo merkintä Matthiaesta Uotilan kohdalla sitten on SAY:ssa.

Tämä Matthiaen perhekunta on kyllä mielenkiintoinen ja haastava. Jäin pohtimaan tuota Johanin vaimoa Beataa. Olisiko niin, että Johan Christersson kuolee vuoden 1692 aikana, koska vaimo Beata on yksin merkitty Erik Oreniuksen ja Anna Maria Lindelöfin kanssa Mäkelään vuonna 1693?

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=997288&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400

Mietin myös tuota perheiden yhteenkietoutumista Lopella. Tuo mainitsemasi tieto Lindelöfin äidistä avasi uudella tavalla tarkastelua perhesuhteisiin. Anna Maria Lindelöfin äiti oli siis NN Laurentz, pormestari Lorentz Håkanssonin tytär. Lopen nimismies Samuel Dubben vaimo oli Maria Laurentz, myös Lorentz Håkanssonin tytär. Oliskohan myös Johan Christersson nainut tuon Beatansa suvuista Laurentz tai Dubbe?

[Sami Lehtonen]

Tämä Mäkelä näyttäisi olevan se käräjillä 1670 mainittu tila. En tiedä mitä tuo merkintä Matthiaesta Uotilan kohdalla sitten on SAY:ssa.

Tämä Matthiaen perhekunta on kyllä mielenkiintoinen ja haastava. Jäin pohtimaan tuota Johanin vaimoa Beataa. Olisiko niin, että Johan Christersson kuolee vuoden 1692 aikana, koska vaimo Beata on yksin merkitty Erik Oreniuksen ja Anna Maria Lindelöfin kanssa Mäkelään vuonna 1693?

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=997288&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400

Ainakaan Lopen kirkontileistä ei löydy Johan Christerinpoikaa vainaana tuolloin - toki hän voi silti olla kuollut. Jos hän olisi kuollut, olisi luullut Beataa tituleerattavan Eric Oreniuksen veljen leskeksi tai leskeksi - ei enää vaimoksi.

Mietin myös tuota perheiden yhteenkietoutumista Lopella. Tuo mainitsemasi tieto Lindelöfin äidistä avasi uudella tavalla tarkastelua perhesuhteisiin. Anna Maria Lindelöfin äiti oli siis NN Laurentz, pormestari Lorentz Håkanssonin tytär. Lopen nimismies Samuel Dubben vaimo oli Maria Laurentz, myös Lorentz Håkanssonin tytär. Oliskohan myös Johan Christersson nainut tuon Beatansa suvuista Laurentz tai Dubbe?

Eihän se mahdotonta ole, mutta epäilen. Luulisin Erikin ja Johanin olevan vanhempia veljeksiä ja Kristerin ja Abrahamin olleen hieman nuorempia - Karl ehkä myös. Krister ja Abraham avioituivat tahoillaan vuosina 1701 ja 1700 eri sukujen edustajien kanssa. Toisin sanoen vain yksi linkki Laurentzeihin löytyy ja sekin siis Ericin anoppi. Ja hänkin siis kuoli jo ennen 1682, joten Eric ei liene juuri henkilökohtaisesti tehneen tuttavuutta hänen kanssaan. Olisiko Anna Maria Lindelöf sitten viettänyt aikaansa jostakin syystä Lorentz Håkaninpojan tiluksilla Lopella?

[Sami Lehtonen]

On myös noin kuudesta aukeamasta kiinni, ettei 1688 käräjien f.165 (ES1885) ole digiarkistossa (ES1884 viimeinen on 1688 käräjien f.159), jotta pääsisimme katsomaan, mitä siinä Citarlanduksessa todella lukee. Ei sillä, että suuresti epäilisin Yrjö Kotivuoren kykyä lukea 1600-luvun tuomiokirjoja. Mutta suomalainen ei usko ennenkuin...

Puhalletaanpa lisää henkeä tähän ketjuun. Nyt tuo tuomiokirja on kokonaisuudessaan netissä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3455&pnum=598

Tuon selvemmin ei kai Citarlandus voisi lukea. Mietin tässä juuri, että onko edes oikein puhua Christiernus Matthiae Oreniuksesta, kun hän ei koskaan missään kirjoittanut itse tuota Orenius-lisänimeä. Sen sijaan tämä tuomiokirjan f.165v on ainoa, jossa hänellä on mikään lisänimi ja se on siis Citarlandus.

[Sami Lehtonen]

Tuon vuonna 1716 syntyneen Johanin suora jälkeläinen otti 1800-luvulla käyttöön sukunimen Laurentz. Olisin kiinnostunut siitä, mistä hän tämän nimen sai päähänsä. Mitään yhteyttä mm. Helsingissä 1600-luvulla vaikuttaneisiin samannimiseen sukuun en ole ainakaan vielä löytänyt

Rupesin pohtimaan tätä kysymystä uudelleen. Perttulan Ericus Arvidilta ostaneen Christiernus Matthiaen poika avioitui siis Laurentz-suvun kantaisän Lorentz Håkaninpojan nimeltä tuntemattoman tyttären kanssa ja myöhemmin Perttulan tilaa isännöinyt ilmeisesti (vai onko sittenkään) toinen suku ottaa noin sata vuotta myöhemmin käyttöön saman nimen. Onnekas yhteensattuma, vai onko pelissä jotain, jota emme ole huomanneet.

Viitaten Suomusjärveen ja suntion ottamaan Lindelöf-sukunimeen samaisella 1800-luvulla, saattaa tässä olla pieni sauma löytää vielä jotakin mielenkiintoista.

[AudreY]

Palailenpa parin vuoden tauon jälkeen taas sukututkimuksen pariin vanhalla nikillä ja mikäs sen parempi kuin aloittaa lempi-esi-isäni tekemisten tutkiminen :)


KA mf. ES 1785 (ee 10) Lammin käräjät 12.–13.2.1674 s. 12 (Oplystes 3:ie Gången et Ryttare hemman om 4 örs Land, som Christiernus Mathiæ, Cappellan i Loppis, hafwer d: 25 Martij försåldt, Förståndig Erich Michkelsson för 250 D:r Kop:r m:t) (Lähde:Yo.matr./E.Orenius)


No niin, ja Lammin Sayta tutkittuani löytyi Erich Michelsson, joka ilmestyi Hietoisten Kilkkoon 1676. Edellinen omistaja näkyy olleen Mats Pålsson.


(Lukihäiriö estää kunnollisen kielten opiskelun, joten tarkistan vielä viisaammilta, että ymmärsin oikein: Christiernus Matthiae siis myi talon Erich Michkelssonille?)

[Sami Lehtonen]

Kiinnittäisin huomiota Hietoisten Kilkkoon, joka on kahden äyrin tila - toisin kuin kaupan kohteena ollut. Lisäksi tila näyttää olevan yhtenään autiona 1660-luvulla. Epäilyttävää olisi sekin, että Erik Mickelsson tulisi ostamalleen tilalle vasta 3 vuotta kaupan jälkeen.

Sen sijaan pikainen vilkaus Lammin käräjiin noina aikoina tuottaa seuraavaa:
Lammin talvikäräjät 25-26.2.1673 s.59
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2348&pnum=487
Lainhuudatetaan 1. kerran talo Mulkoilan kylässä, jonka pastori Lopella Henrik Appius on myynyt Johan Mickelsonille 25.3.1672.

Lammin kesäkäräjät 17-18.7.1673 s.136
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2348&pnum=527
toinen lainhuudatus ratsastilaan Lammin pitäjässä Mulkoilan kylässä, jonka kirkkoherra Henrik Appius on myynyt Johan Mickelssonille 250 kuparitaalerilla.

Lammin talvikäräjät 12-13.2.1674 s.12
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2348&pnum=592
kolmas lainhuudatus 4 äyrin ratsastilaan ratsastilaan, jonka Christiernus Matthia Lopen kappalainen on myynyt Erik Mickelssonille 25. maaliskuuta.

Kun katsotaan SAY:ta, havaitaan, että Mulkoilan Isotalo on 4 äyrin ratsutila, johon Johan Mickelsson tulee 1673 isännäksi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=439101

Olisin taipuvainen uskomaan, että syystä tai toisesta tuo kolmas lainhuudatus on merkitty väärin ja Erik po. Johan ja myyjäkin on tulkittu vääräksi Lopen papiksi. Christiernus Matthiaehan oli toiminut tuolloin Lopen seurakunnassa jo yli 20 vuotta ja osan siitä viransijaisena kirkkoherrana Ericus Arvidin jälkeen.

[AudreY]

^ Mietin tuota pitkään.
Voiko kirjuri kirjoittaa sekä myyjän että ostajan ihan väärin?
Tuo myyntisumma on kyllä joka lainhuudatuksessa sama, mutta miten kirkkoherra Henrik Appiuksen saa kirjuri käsitettyä kappalinen Christiernus Matthiaeksi? Tuon Eric Michellssonin voi jotenkin ymmärtää muuttuneen Johan Michelssoniksi, patronyymi sentään sama.

Appiushan oli tuolloin Lopen kirkkoherrana. Eikö hänellä ollut jotain kinaa Matthiaen kanssa jostain asiasta vai muistanko väärin?

Olen miettinyt sitäkin miksei Christiernus Matthaieta nimitetty suoraan Ericus Arvidin seuraajaksi, vaan Appius oli aika kauankin siinä välissä kirkkoherrana. Millä perusteella nuo nimitykset silloin tehtiin?

[Sami Lehtonen]

^ Mietin tuota pitkään.
Voiko kirjuri kirjoittaa sekä myyjän että ostajan ihan väärin?
Tuo myyntisumma on kyllä joka lainhuudatuksessa sama, mutta miten kirkkoherra Henrik Appiuksen saa kirjuri käsitettyä kappalinen Christiernus Matthiaeksi? Tuon Eric Michellssonin voi jotenkin ymmärtää muuttuneen Johan Michelssoniksi, patronyymi sentään sama.

Appiushan oli tuolloin Lopen kirkkoherrana. Eikö hänellä ollut jotain kinaa Matthiaen kanssa jostain asiasta vai muistanko väärin?

Olen miettinyt sitäkin miksei Christiernus Matthaieta nimitetty suoraan Ericus Arvidin seuraajaksi, vaan Appius oli aika kauankin siinä välissä kirkkoherrana. Millä perusteella nuo nimitykset silloin tehtiin?

On myös mahdollista, että Christiernus Matthiae toimi käräjillä esimiehensä puolesta ja renovoituun tuomiokirjaan tuo on hieman yksinkertaistunut. Joka tapauksessa muutkin lainhuudatukset (Appiuksen kolmas ja Oreniuksen kaksi ensimmäistä) olisi löydyttävä, jotta voisi edes olettaa kyseessä olevan eri kaupat - lainhuudatuksia ei varmasti viivytelty, vaan ne tehtiin nähdäkseni yleensä peräkkäisillä käräjillä - mihin siihenkin jo meni vuosi.

Kinaa oli siitä, että Appiuksen mielestä Lopen 43 taloa ei riitä kustantamaan kirkkoherran lisäksi myös kappalaista. Emme tiedä, miten Oreniuksen kulut tultiin kattamaan, mutta sen tiedämme, että Orenius jatkoi Lopella tuosta huolimatta.

Olen itsekin miettinyt, miksi Christiernus Matthiae ei tullut kirkkoherraksi Ericus Arvidin jälkeen, kun oli vieläpä avion kautta tälle sukua. Käräjäpöytäkirjan perusteella hän on vieläpä pitänyt seurakunnasta hyvää huolta Ericus Arvidin kuoltua ja ennen seuraavan kirkkoherran valintaa.

[AudreY]

Tuo on ehkä oikea vaihtoehto. Christiernus Matthiae on toimittanut Appiuksen asiaa ja kirjuri on sekoittanut hieman henkilöitä keskenään.




Olen jo aiemmin kirjoittanut tähän samaan ketjuun, että Christiernus Matthiaen puoliso olisi ollut Ingeborg Danielintytär. Nyt täytyy peräänkuuluttaa jotakuta, joka tietäisi, mistä tuo Daniel-patronyymi on napattu. Olisiko Kalvolan suunnalla Kaskaan jäljiltä tieto tästä?

Tämä varmaan perustuu olettamukseen, että Kaskas olisi nainut Matthiaen lesken. Patronyymi on saatu sitten muutamasta käräjäkirjan kohdasta:

KA mf. ES 1889 (ll 20) Lopen käräjät 9.1.1703 s. 3 (dock emedan bem: Orenius eij kunde wijsa att Kyrckioherdens Kaskas arfwingar ännu blefwet Stembde eller des Enckia Ingeborg Danielsdotter, som uthi ett annat härad och Kalfwola Sochn är boande, förr än i nästledne Lördagz worden tillstelt den uthgifne Stembningen i detta måhl, derföre hon genom des insände Skrifft anhåller om dilation till Sommar Tinget)


KA mf. ES 3367 (Sääksmäki 2) Tammelan ja Someron käräjät 13.–15.12.1706 f. 269v (Det lät Ryttmesterskan Wälb:ne Fru Elisabetha Pistohlhielm opwijsa framl: Kyrckioherdens i Kalfwola Sahl: h:r Jacob Kaskas Enckias hust:o Ingebår Danielsdott:s d: 8 sidstl: Februarii oprättade skrift ... Wählbem:te Fru antaga sig i dess huus att underhållas sytas och skiötas i dess ålderdåhm och ögons swagheet).


Tutkiskelin Kalvolan Sayta, koska ainakin tuon toisen käräjämerkinnän mukaan Ingeborg Danielsdotter asui vielä 1703 Kalvolassa, mutta en onnistunut löytämään häntä sieltä ollenkaan.
Täytyy koittaa etsiä jostain onko Kaskasille merkitty vaimo jo ennen hänen Lopelle tuloaan, niin varmistuisi onko kyseessä todella Matthaen leski.


(Ja offtopic: tuon Elisabeth Pistolhielmin äidiksi on sukutaulukoissa merkitty Beata Ichtydius. Onko kyseessä sama henkilö jota pohdit tuolla Ichtydius-ketjussa?)

[Sami Lehtonen]

Tuo on ehkä oikea vaihtoehto. Christiernus Matthiae on toimittanut Appiuksen asiaa ja kirjuri on sekoittanut hieman henkilöitä keskenään.





Tämä varmaan perustuu olettamukseen, että Kaskas olisi nainut Matthiaen lesken. Patronyymi on saatu sitten muutamasta käräjäkirjan kohdasta:

KA mf. ES 1889 (ll 20) Lopen käräjät 9.1.1703 s. 3 (dock emedan bem: Orenius eij kunde wijsa att Kyrckioherdens Kaskas arfwingar ännu blefwet Stembde eller des Enckia Ingeborg Danielsdotter, som uthi ett annat härad och Kalfwola Sochn är boande, förr än i nästledne Lördagz worden tillstelt den uthgifne Stembningen i detta måhl, derföre hon genom des insände Skrifft anhåller om dilation till Sommar Tinget)


KA mf. ES 3367 (Sääksmäki 2) Tammelan ja Someron käräjät 13.–15.12.1706 f. 269v (Det lät Ryttmesterskan Wälb:ne Fru Elisabetha Pistohlhielm opwijsa framl: Kyrckioherdens i Kalfwola Sahl: h:r Jacob Kaskas Enckias hust:o Ingebår Danielsdott:s d: 8 sidstl: Februarii oprättade skrift ... Wählbem:te Fru antaga sig i dess huus att underhållas sytas och skiötas i dess ålderdåhm och ögons swagheet).


Tutkiskelin Kalvolan Sayta, koska ainakin tuon toisen käräjämerkinnän mukaan Ingeborg Danielsdotter asui vielä 1703 Kalvolassa, mutta en onnistunut löytämään häntä sieltä ollenkaan.
Täytyy koittaa etsiä jostain onko Kaskasille merkitty vaimo jo ennen hänen Lopelle tuloaan, niin varmistuisi onko kyseessä todella Matthaen leski.


(Ja offtopic: tuon Elisabeth Pistolhielmin äidiksi on sukutaulukoissa merkitty Beata Ichtydius. Onko kyseessä sama henkilö jota pohdit tuolla Ichtydius-ketjussa?)

Kiitos noista Ingeborg Danielintyttären viitteistä. Olen itsekin yrittänyt paikallistaa häntä SAY:sta/henkikirjoista, mutta olisiko niin, että hän on tuolloin ollut jo yli-ikäinen ja ilman maaomaisuutta häntä ei ole merkitty enää henkikirjoihin.

Vastaus aiheen vierestä on, että kyllä tuo on juurikin Beata Ichtydian tytär tuo Elisabeth (Ramsayn mukaan Brita Elisabeth) - kolminkertainen leski miehistä Anders Stålhane, Johan Bäck (i Finland) ja Gerhard Fredrik Kuhlman.

[Sami Lehtonen]

(Ja offtopic: tuon Elisabeth Pistolhielmin äidiksi on sukutaulukoissa merkitty Beata Ichtydius. Onko kyseessä sama henkilö jota pohdit tuolla Ichtydius-ketjussa?)

Piiri pieni pyörii. Tarkistin tietokannastani, ja Jacobus Sigfridi Kaskas oli Brita Elisabeth Pistolhjelmin enon (Jacobus Matthiae Ichtydius) kälyn (Margareta Andersintytär Herkepaeus) lanko.

Harmillisesti Lohjan ja Nummen osalta SAY on suureksi osaksi tekemättä. Ensimmäisistä henkikirjoista voisi hyvinkin selvittää Christiernus Matthiaen perhekuntaa Sitarlasta. Ylioppilasmatrikkeliin ilmestyneet pari tuomiokirjamainintaa CM:sta Sitarlasta käräjöimässä hevosensa kohtalon takia ja äitivainaan padasta osoittavat Citarlandus-lisänimen viitanneen tähän kylään. Vihjeestä käy sekin, että äiti on kuollut luultavasti vähän ennen 1649:n.

[AudreY]

Piiri pieni pyörii. Tarkistin tietokannastani, ja Jacobus Sigfridi Kaskas oli Brita Elisabeth Pistolhjelmin enon (Jacobus Matthiae Ichtydius) kälyn (Margareta Andersintytär Herkepaeus) lanko.

Tässä aina jää miettiin kuinka sisäsiittoisia me suomalaiset noin geneettisesti ajatellen todella olemmekaan.


Lohjan ja Nummen osalta SAY on suureksi osaksi tekemättä. Ensimmäisistä henkikirjoista voisi hyvinkin selvittää Christiernus Matthiaen perhekuntaa Sitarlasta. Ylioppilasmatrikkeliin ilmestyneet pari tuomiokirjamainintaa CM:sta Sitarlasta käräjöimässä hevosensa kohtalon takia ja äitivainaan padasta osoittavat Citarlandus-lisänimen viitanneen tähän kylään. Vihjeestä käy sekin, että äiti on kuollut luultavasti vähän ennen 1649:n.


Taisin joskus laskeskella, että Christiernus Matthiae olisi syntynyt noin 1620-luvulla, joten hänen isänsä Matts pitäisi löytyä Sitarlasta 1620-30-luvuilla, jos oletetaan, että tämä Matts on talollinen.

Raaseporin läänin kylvö- ja karjaluettelosta vuodelta 1620 löytyy mielestäni oikea Sitarla (Nummihan silloin kai vielä kuului Lohjaan).
Tämän mukaan Sitarlassa olisi ollut viisi taloa, mutta mielestäni ei ketään Mattsia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2001593


Raaseporin läänin maakirjasta vuodelta 1630-31 löytyy myös Lohjan kohdalta Sitarla. Edelleen viisi taloa, mutta ei Mattsia edelleenkään mielestäni.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2041174


Raaseporin läänin maakirja vuodelta 1634. Mielestäni samoja isäntiä kuin edellisissäkin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2043259


Onko perhe muuttanut Sitarlaan vasta 1640-luvulla vai eikö Christiernuksen isä ole talollinen? Kun ottaa huomioon, että pojasta tuli kappalainen ei isä mielestäni voi renkikään olla.

[Juha]

Nummesta tuli Lohjan kappeliseurakunta 1660-luvulla. Käsittääkseni jo tätä ennen Lohjan kappalaiset/papit kiersivät pitäjää tarvittaessa, mutta omaa kappalaista heillä ei varmaan erikseen ollut

Oman kirkon Nummi sai ensimmäisen kerran 1635

Juha

[Sami Lehtonen]

On tietysti hyvä muistaa, että joskus maakirjoihin juuttui vanhat isännänimet liki vuosisadaksi. Siksi olisi tärkeää tarkistaa myös muut veroluettelot, erityisesti henkikirjat.

Yksi asia kyllä erityisesti on herättänyt mielenkiinnon - Lohjan kirkkoherra Matthias Laurentii. Hänen muiden lastensa yhteydessä ei kuitenkaan ole viittauksia Oreniuksiin, eikä puolisotkaan oikein sovi Christiernuksen patansa pantanneeksi äitivainaaksi.

Sinänsä ei ole mahdotonta, että Christiernuksen isä ei olisi talollinen. Pari sukupolvea myöhemmin Johan Orenius oli opintiellä, vaikka isänsä olikin itsellinen ja entinen lampuoti. Christiernuksen isä on voinut olla jonkin Sitarlan talollisen veli, jonka sisarosuudella Christiernuksen koulunkäynti on kustannettu.

[Sami Lehtonen]

Sitarlassa kastetaan 1692 Johan Larsinpojalle Christer-niminen poika.

Toisaalta taas Sitarlasta 1672 haudataan Jaakko Matinpojan puoliso ja 1685 Jaakko Matinpoika itse. Ajallisesti Jaakko sopisi Christiernus Matthiaen veljeksi paremmin kuin hyvin.

[AudreY]

Kiitos Juha noista tiedoista. En itse löytänyt oliko Nummella oma kappalainen.


En tiennyt, että noissa maakirjoissa isännännimet oli noinkin jäljessä. En löytänyt Digitaaliarkistosta tuon ajan henkikirjoja, mutta tuo Digin hakusysteemi ei aina anna kaikkia tuloksia, riippuu miten hakusanat syöttää.


Tuo kävi myös kanssa mielessä, että Christiernuksen isä olisi jonkun noiden talollisen nuorempi veli.

Samoin kiinnitin myös huomiota tuohon 1685 kuolleeseen Jacob Mattsoniin. Mikäli tutkin oikein hän oli Sitarlan Antilan talollinen. Ilmeisesti hänellä ei ollut elossa olevia poikia koska tytär Brita (1652-1732) ja vävy Marcus Marcusson jatkoivat talon pitoa.
Hän tosiaan ikänsä puolesta voisi olla Christiernuksen veli. Onkohan tuomiokirjoissa hänestä mitään merkintöjä noilta ajoilta. Ehkä niissä mainitaan myös hänen sukulaisuussuhteitaankin.

Lisäksi kyllä pohdituttaa edelleen tuo Orenius-nimi. Mistä pojat sen oikein ottivat?
Muistaakseni Sitarlan talot olivat Papu, Antila, Pelli ja Mikkola. Tosin maakirjoissa näyttäisi olleen viideskin talo, ainakin viisi isäntää on mainittu Sitarlassa noihin aikoihin.

[Sami Lehtonen]

Orenius/Orell-nimen juurta on vaikea löytää, mutta on hyvä muistaa, että
ore on myös latinaa ja tarkoittaa ajankohtaa, hetkeä. Englannin hour ja ranskan heure on samaa juurta.

[AudreY]

Yhteyttä Sitarlaan löytyy näköjään myös Erich Oreniuksen osalta vuodelta 1706.

Lohjan käräjät 27.–28.9.1706 s. 559 (Capplan H:r Erich Orenius fordrade 4 T:r 26 Capp: Spannemåls gield af Hinrick Hindersson i Sittarla, som hans hustrus förra mans Jacob Anderssons Fader framl: Anders Thomasson skulle wara blefwen skyldig, efter Upwijst annotations och gieldzbook.


Ymmärsinkö oikein, että Orenius perää 26 kappaa viljaa, jonka Hindrich Hinderssonin vaimon edellisen miehen isä oli velkaa?

Hindrich Hindersson on rippikirjassa merkitty Mikolan taloon vaimonsa kanssa. Nuo mainitut Jacob Andersson ja isänsä Anders Thomasson kuolivat molemmat vuonna 1697.

Mielenkiintoista, että vuoden 1634 maakirjassa mainitaan Sitarlan yhden talon isännäksi Michel Thomasson ja toisen Lars Thomasson. Olisiko Anders Thomasson ollut heidän veljensä sitten.

[AudreY]

Mielenkiintoista, että vuoden 1634 maakirjassa mainitaan Sitarlan yhden talon isännäksi Michel Thomasson ja toisen Lars Thomasson. Olisiko Anders Thomasson ollut heidän veljensä sitten.

Korjaan itseäni: maakirjoissa mainitaan vain Lars Thomasson.
Kun oppisi lukemaan omia harakanvarpaitaan. :oo:




Sitarlassa kastetaan 1692 Johan Larsinpojalle Christer-niminen poika.



Tämä oli mielenkiintoinen. Yleensähän nimet kulkivat suvussa. Joten tutkiskelin tätä vähän tarkemmin. :)

Peer Larsson mainitan maakirjoissa isäntänä ainakin 1611-34.
Hänellä oli ilmeisesti poika Bertil Persson, joka mainitaan Christiernus Matthiaen käräjäjutun yhteydessäkin 1645.
Bertil Perssonilla taas todennäköisesti oli poika Lars Bertilsson (s. noin 1622-k. 1682).

Lars Bertilssonilla oli ainakin kaksi poikaa:

- Johan Larsson (s. n.1654- k. 1692)
vaimo oli Brita Hend.dr. ja heillä siis tuo mainitsemasi poika Christer Johansson.

- Christer Larsson
vihitään 2.1.1690 Vihdissä Kirstin Nilsdotterin kanssa. Christer Larsson kuoli Vihdissä 1694.


Nummen vanhimmassa rippikirjassa on lisäksi perheen kohdalla son Erich, mutta en ollut varma oliko myös hän Lars Bertilssonin poika.

Lisäksi Sitarlassa vihitään 1681 Mats Larsson, mikä sopisi myöskin veljessarjaan.



Sitarlassa löytyy myös Knut Anderssonilla ja Marialla (k. 1697) poika Christer Knutsson. Hänkin käväisee Vihdissä, mutta löytyy sitten tuon edellä mainitun Lars Bertilssonin talouden kohdalta.
Muuta en tästä perheestä vielä löytänyt.

[AudreY]

Sateisen vapaapäivän saldoa:

Kymmenysluettelo v. 1612


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2032822


Sitarlasta löytyi Mats ja patronyymi lienee Eriksson? Tässä olisi kai aika potentiaalinen isäehdokas Christiernus Matthiaelle.
Selasin äkkiseltään muutaman kymmenysluettelon 1550-60- ja 70-luvuilta, mutta niistä ei löytynyt sitten sen paremmin Mattsia kuin Erikiäkään.

Kymmenysluetteloita on Digitaaliarkistossa vähän. Eikö niitä tehty useammin vai onko vain digitoimatta.

[Alpo Rantala]

Hei Audrey ja muut Orellien tutkijat.

Sekaannun keskusteluunne sen takia, että tutkiessani vaimoni sukua hänen tekopitäjän Laitilan kohdalta, tuli silmiini Laitilan historia I:n osan sivuilta 289-290 Orraeus-suvusta juttua. Kun siinä mainittiin suvun jälkeläisten toimineen Kaakkois-Hämeessä veronkantokirjurina ja tilanhoitajana, sekä erään kuolleen Hollolan kirkkoherrana arvelen, että heillä voi olla yhteyksiä teidän esilläpitämään Orell-sukuun. Laitilan historiassa on seuraava selostus tämän Orraeus-suvun synnystä.

Lainaus alkaa. ”Turun Akatemian ensimmäiseltä toimintavuodelta laitilalaisina ylioppilaina mainitaan Ericus Aeschilli ja Axell Orreaeus, jotka molemmat kulkevat määreellä ”Letalensis”. ---. Orraeus-suvun synnystä mainitaan mm. sellaisessa yleisteoksessa kuin Kansallinen Elämänkerrasto seuraavaa: ”Orreus-suvun kantaisänä voidaan melkoisen varmasti pitää Laitila Kaukolan omistajaa Joen Eerikinpoikaa (lienee ollut elossa vielä 1636), joka 1600-luvun alkuvuosikymmeninä pitkät ajat toimi voutina Varsinais-Suomessa. Hänen syntyperäänsä ei tunneta, mutta siitä, että hänen poikansa, yhtä lukuunottamatta, kotiutuivat Hollolaan tai sen naapurustoon, saattaisi päätellä suvun alkujuurten olevan etsittävissä Kaakkois-Hämeen ja Uudenmaan rajaseuduilta. Joen Eerikinpojan poikia olivat Turun ratsuväkirykmentin ratsumestari Elias Orre, joka 1651 aateloitiin nimellä Orrfelt ja joka sai surmansa Varsovan taistelussa 1656, Suomen aatelislipuston ratsumestari Arvid Orre, Sysmän Nuoramoisten herra, joka 1600-luvulla pyysi aatelisarvoa, siinä kuitenkaan onnistumatta, mutta jonka pojista ainakin jokunen lienee käyttänyt Orrfelt-nimeä. Juhana Orre, joka 1600-luvun jälkipuoliskolla mainitaan milloin veronkantokirjurina, milloin tilanhoitajana Kaakkois-Hämeessä, sekä Antti ja A k s e l (harv. tässä) Joeninpojat, jotka pappisuran valitessaan omaksuivat nimen Orraeus”.

-Todettakoon vielä lisäksi, että Antti kuoli Hollolan kirkkoherrana n. v. 1674. Aksel taas kuoli n. v. 1676. Hänen pojistaan Antti jäi suvun kotisijoille Hämeeseen. Muuten tämä sukuhaara siirtyi yhä idemmäs. viite 293a” lainaus loppu.

293a= Kansallinen elämäkerrasto IV s. 278-279
----
Toivottavasti sekaantumisestani on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Alpo Rantala
Suonenjoki

[Sami Lehtonen]

Kiitos viestistä Alpo. Nähdäkseni Orre/Orraeus ja Orenius/Orell -suvuilla ei ole keskinäistä yhteyttä. Tämä tulee esiin hyvin jo siinä, että Orre-suvun puolella nimi on omaksuttu jo 1600-luvun alkupuolella, kun taas Oreniusten kantaisä Christiernus Matthiae ei itse käyttänyt lisänimeä Orenius. Itse asiassa käräjillä hänelle on kirjattu lisänimi Citarlandus ilmeisestikin juuri Sitarlan kylän mukaan. Kun Christiernus 1690-luvulla kuoli ja vasta hänen poikansa omaksuivat Orenius tai Orell-nimen, niin ei ole luultavaa, että heillä olisi yhteyttä Orreihin.

Olen kyllä tutkinut Orre-sukuakin, mutta aivan muista syistä.

[AudreY]

Kiitos mielenkiintoisista tiedoista Alpo. :)
En ole juuri ollenkaan tutustunut Varsinais-Suomalaisiin sukuihin joten uutta ja kiinnostavaa tietoa minulle. Tekstissä ei mainittu Orraeus-nimen alkuperästä. Se jäi näin perusuteliasta vaivaamaan mistä nimi oli juonnettu.

Aika vähän vielä tästä Orenius-suvusta on saatu tietoa mitä kaikkia sukuja tähänkin on kietoutunut loppujen lopulta. Tiedämme vain Christiernus Matthiaen mutta emme hänen vanhempiaan ja sisaruksiaan ollenkaan ja mitä sukuja heidän kauttaan liittyy sukuun.

Siksi kai tämä on ainakin itselläni ykkösenä omista tutkimuskohteistani, sen verran haastava ja mielenkiintoinen.

[Essimi]

Liittyyköhän samoihin Oreniuksiin eräs Gabriel Jaakonpoika, s. 1777, jonka syntyperää en ole pystynyt selvittämään. Hän eli kuitenkin Nummella (Pälölässä ja Immulassa) ja oli aviossa rusthollin tyttären kanssa Lohjalta (Anna Michelsdotter Stenberg) ja rakuunan tyttären kanssa Sitarlasta (Greta Gabrielsdotter Sundberg). Gabrielin poika Gustaf käytti nimeä Orenius ja myös suku hänen jälkeensä 1900-luvulle asti. Olen ollut käsityksessä, ettei ole mitään tekemistä Hämeen Oreniusten kanssa, mutta tuo yhdistävä Nummi ja Sitarla herätti kysymyksen uudelleen.

[Sami Lehtonen]

Liittyyköhän samoihin Oreniuksiin eräs Gabriel Jaakonpoika, s. 1777, jonka syntyperää en ole pystynyt selvittämään. Hän eli kuitenkin Nummella (Pälölässä ja Immulassa) ja oli aviossa rusthollin tyttären kanssa Lohjalta (Anna Michelsdotter Stenberg) ja rakuunan tyttären kanssa Sitarlasta (Greta Gabrielsdotter Sundberg). Gabrielin poika Gustaf käytti nimeä Orenius ja myös suku hänen jälkeensä 1900-luvulle asti. Olen ollut käsityksessä, ettei ole mitään tekemistä Hämeen Oreniusten kanssa, mutta tuo yhdistävä Nummi ja Sitarla herätti kysymyksen uudelleen.

Ainakaan omissa tutkimuksissani ei vastaan ole tullut yhtään Jakob Oreniusta. Periaatteessa tietysti voi olla, että esimerkiksi hänen äitinsä olisi ollut Orenius tms.

On kuitenkin hyvä muistaa, että jo ylioppilasmatrikkeli tuntee kaksi muutakin Oreniusta, jotka eivät kuulu tähän sukuun. Myöskään Kiskon Orijärveltä kotoisin ollut pyöräntekijä ei kuulu sukuun, vaikka Ericus Christiani Kiskon kappalaisena toimikin. Tässä tietysti on aina pieni mahdollisuus, että tavalla tai toisella kuitenkin kyse olisi sukulaisesta (Ericus ei ollut aivan nuhteeton virassaan), mutta toisaalta orijärveläiselle käsityöläiselle se sopii ilmankin.

[AudreY]

Olemme tässä ketjussa pohtineet yhtenä vaihtoehtona sitä, että Jacob Kaskasin vaimo Ingeborg Danielsdotter olisi Christiernus Matthiaen leski.

Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Jacob Kaskas nimitettiin Hämeenlinnan pedagogion (triviaalikoulun) Collegaksi 1676, jossa virassa hän oli aina Lopen kirkkoherraksi tuloonsa saakka. Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnan ensimmäisestä rippikirjasta 1678 - 1690 käy kuitenkin selvästi ilmi, että Kaskasilla oli Ingeborg-vaimo jo Hämeenlinnassa olessaan. Näin ollen Ingeborg Danielsdotter ja Christiernus Matthiaen Ingeborg-vaimo ovat kaksi eri henkilöä.



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5926619

[Sami Lehtonen]

Olemme tässä ketjussa pohtineet yhtenä vaihtoehtona sitä, että Jacob Kaskasin vaimo Ingeborg Danielsdotter olisi Christiernus Matthiaen leski.

Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Jacob Kaskas nimitettiin Hämeenlinnan pedagogion (triviaalikoulun) Collegaksi 1676, jossa virassa hän oli aina Lopen kirkkoherraksi tuloonsa saakka. Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnan ensimmäisestä rippikirjasta 1678 - 1690 käy kuitenkin selvästi ilmi, että Kaskasilla oli Ingeborg-vaimo jo Hämeenlinnassa olessaan. Näin ollen Ingeborg Danielsdotter ja Christiernus Matthiaen Ingeborg-vaimo ovat kaksi eri henkilöä.



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5926619

Kiitos tästä huomiosta! Olen ilman muuta lähtenyt siitä oletuksesta, että Jakob Kaskas sai kirkkoherran viran naimalla edeltäjän lesken, mutta näin ei selvästikään ole.

Christiernus Matthiaen nimeltä tuntematon anoppi mainitaan Lopen pappilassa 1662-63, joista jo ensimmäisenä vuonna 'utgammal'. Hän lienee syntynyt aivan 1500-luvun lopussa.

Sopivia Ingeborg Danielintyttäriä en koskaan ole löytänyt, joten periaatteessa tämä tarjoaa mahdollisuuden löytää kirkkoherran puolison isän puoleista sukua.

Epäselvää on myös se, mihin Oreniuksen Ingeborg päätyy.
Lopen kirkonkylän Mäkelässä (jonka Christiernus otti autiosta) mainitaan Pastor H:o vielä 1691 poikansa Johan Christerinpojan ja tämän puolison Beatan kanssa.

[AudreY]

Millähän perusteella tässä on saatu Christiernus Matthiaen iäksi kuollessa 61 vuotta ja sitä kautta sitten syntymävuodeksi 1630? Mistä tuo ikä on saatu?


http://www.geni.com/people/Christiernus-Orenius/6000000011556529718


Tilikirjoista löytyy muistaakseni merkintä Matthiaen hautaamisesta, mutta en ole missään nähnyt merkintää hänen iästään.

Itse olen päätynyt Christiernus Matthiaen syntymävuodeksi toisenlaiseen tulokseen ihan kymmenysluetteloista löytämieni tietojen perusteella, mutten tohdi kyllä sitä ajatusrakennelmaa esittää, jos tuohon vuoteen 1630 löytyykin ihan kirjallinen todiste :rolleyes:

[Juha]

KA mf. ES 1720 (bb 4) Lohjan käräjät 8.2.1645 f. 48 (Uthj een Twistige Sack, Angåandhe emellan Bertill Perssån i Sittarla, och een dieckne Christiernus Mathiæ kiärande, I dätt at Bertils Häst, skall hafua Jaagatt effter b:te Christiernusas Häst, Så at hans foott der igenåm ähr förbrächtt Uthaf, Och der af dödh blifuit),


Miten mahtais onnistua 15-vuotiaalta?


Juha

[AudreY]

KA mf. ES 1720 (bb 4) Lohjan käräjät 8.2.1645 f. 48 (Uthj een Twistige Sack, Angåandhe emellan Bertill Perssån i Sittarla, och een dieckne Christiernus Mathiæ kiärande, I dätt at Bertils Häst, skall hafua Jaagatt effter b:te Christiernusas Häst, Så at hans foott der igenåm ähr förbrächtt Uthaf, Och der af dödh blifuit),


Miten mahtais onnistua 15-vuotiaalta?


Juha



Tuo käräjämaininta oli juuri yksi pointti miksi aloin ihmettelemään tuota syntymävuotta.
Samoin kymmenysluetteloista löydetty muutama tieto, joiden mukaan näyttäisi, että Matthiaen oletettu isä olisi kuollut ennen vuotta 1620.

Kiinnostuin vain mistä kyseisen taulukon laatija oli saanut niin tarkan iän (61v.) kuolinvuoden yhteyteen.

[Sami Lehtonen]

Palaan pitkästä aikaa tähän ketjuun. Sitarlan kylää en ole vieläkään ehtinyt käydä läpi, mutta sen sijaan lähdin tarkistamaan, mitä kuuluu sille ainokaiselle tuoreemmassa ylioppilasmatrikkelissa olevalle Orellille.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=19931

Jäljet johtivat Kirkkonummen Bobäckin Hommaksen ja Sperringsin kautta ilmeisestikin Kiskon Orijärveen. Tässä sarjassa ensimmäinen Orel(l) nimeä käyttänyt mies oli Johan Johaninpoika (s.1.4.1739). Pyöräntekijä Isak Isakinpoika Orenius oli hänen setänsä. Herää kysymys, onko nämä kaksi sukua tosiaan ottaneet toisistaan riippumatta samat nimet käyttöön ja vielä samat variaatiot toisessa haarassa? Linkkiä ei tästä huolimatta tahdo löytyä, ellei se sitten tule pappi-Oreniusten äidin kautta. Christiernus Matthiaehan ei koskaan itse käyttänyt Orenius-lisänimeä.

Juhalle vielä tiedoksi, että ilmeisesti Orijärven rusthollarin Johan Isakinpojan (pyöräntekijän veli) vaimo Anna Kristerintytär lienee se Anna Kristerintytär (s. 27.12.1705 Kisko), jonka isä oli rusthollari Kavastossa Krister Matinpoika.

[Juha]

Sami, kiitos huomiosta - näin olen itselleni jossain välissä ehdollisesti merkinnyt.



Juha

[AudreY]

En nyt jostain syystä saa selvää mitä seuraavissa lukee, joten...

Lopen kirkon tilikirja:

Vuosi 1691, oikea sivun puoli
mitähän Eric Orenius on maksanut sekä onkohan hänen yläpuolellaan mainittu reparatör (korjaaja?) myöskin Orenius?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/13.htm


seuraava sivu:
Christiernus Matthiaen hautaustiedot, onkohan tuo kyseinen päivämäärä 29.12.1691 hänen hautauspäivänsä?


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/14.htm



vuosi 1696, vasen sivu:

Eric Orenius-kohta. Siinä on myös viittaus sivuun 40 (fol 40) mutta en löytänyt sieltä mielestäni mitään.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/18.htm

[TerhiA]

Christiernus Matthiaen hautaustiedot, onkohan tuo kyseinen päivämäärä 29.12.1691 hänen hautauspäivänsä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/14.htm


Begrofz ... uti Kyrckian i murat graf.
Kuukauden nimi ikävästi sotkuinen.

[AudreY]

Kiitos Terhi!

Tulkitsin tuon ensimmäisenä olevan 1691 29 Decembris olevan hautaamispäivän. Onkohan näin?


Eikö vanhassa ruotsissa "uti" tarkoita samaa kuin nykyruotsissa " i " ?
Hänet on siis haudattu kirkon sisälle muurihautaan. Eli onkohan kyseessä edelleen pystyssä oleva Lopen Pyhän Birgitan kirkko? Sehän rakennettiin käsittääkseni noin 1660-luvulla.

Korkeasta maksusta, 38 taaleria päätellen paikka on ilmeisesti arvostettu. En ole paljoakaan perehtynyt menneiden aikojen hautaamistapoihin. On jotenkin aina tuntunut epämiellyttävältä tuo kirkon sisälle hautaaminen ja siksi en halua edes käydä noissa tosi vanhoissa kirkoissa.

[Sami Lehtonen]

Pikaisesti en saanut selvää kirjausten sisällöstä, mutta ne osoittanevat sen jo tunnetun tosiasian, että Erik Orenius toimi isänsä apulaisena vielä tämän eläessä ja lyhyen aikaa vt. kirkkoherrana ennen Kaskaksen valintaa uudeksi kirkkoherraksi.

Se ylempi tilikirjamerkintä kyllä mielestäni alkaa:
Reparerat af Hr Orenio..., joka viitannee Erik Oreniukseen.

En nyt jostain syystä saa selvää mitä seuraavissa lukee, joten...

Lopen kirkon tilikirja:

Vuosi 1691, oikea sivun puoli
mitähän Eric Orenius on maksanut sekä onkohan hänen yläpuolellaan mainittu reparatör (korjaaja?) myöskin Orenius?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/13.htm


seuraava sivu:
Christiernus Matthiaen hautaustiedot, onkohan tuo kyseinen päivämäärä 29.12.1691 hänen hautauspäivänsä?


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/14.htm



vuosi 1696, vasen sivu:

Eric Orenius-kohta. Siinä on myös viittaus sivuun 40 (fol 40) mutta en löytänyt sieltä mielestäni mitään.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loppi/tilit_1669-1711_ap/18.htm

[Sami Lehtonen]

Kiitos Terhi!

Tulkitsin tuon ensimmäisenä olevan 1691 29 Decembris olevan hautaamispäivän. Onkohan näin?


Eikö vanhassa ruotsissa "uti" tarkoita samaa kuin nykyruotsissa " i " ?
Hänet on siis haudattu kirkon sisälle muurihautaan. Eli onkohan kyseessä edelleen pystyssä oleva Lopen Pyhän Birgitan kirkko? Sehän rakennettiin käsittääkseni noin 1660-luvulla.

Korkeasta maksusta, 38 taaleria päätellen paikka on ilmeisesti arvostettu. En ole paljoakaan perehtynyt menneiden aikojen hautaamistapoihin. On jotenkin aina tuntunut epämiellyttävältä tuo kirkon sisälle hautaaminen ja siksi en halua edes käydä noissa tosi vanhoissa kirkoissa.

Santa Pirjoa ja muutakin vanhaa kirkonmäkeä on tosiaan käytetty hautapaikkana. Epäilemättä kirkkoherran paikka on kirkon sisäpuolella ja muuratussa haudassa. Kirkon seinähirsien viimeiseksi kasvuvuodeksi on määritetty 1665 tai 1666, mikä tarkoittaa, että kirkko on rakennettu aikaisintaan välittömästi tämän jälkeen. Sikäli kuin kirkon hirsiä on koottu jonkin aikaa ja itse rakennustyöhön on myös mennyt aikaa, on kirkko kenties ollut valmis ja käytössä vuonna 1691. Asiaa koskevat asiakirjat ovat palaneet, joten tarkka ajankohta ei ole tiedossa, enkä muista, että Santa Pirjoa edeltäneestä kirkosta olisin tietoja kuullut sen sijainnista tai purkamisesta. On siis ehkä mahdollista, että uusi kirkko on ollut valmis, mutta vanha vielä käytössä.

Kirkkoihin hautaamista ei ole harrastettu enää reiluun 200 vuoteen, joten ihan hyvillä mielin vanhoissakin kirkoissa voi käydä - se ei ole sen ihmeellisempää, kuin hautausmaalla vierailu. Santa Pirjo on kyllä vierailun arvoinen, jos Lopella käypi.

[Essimi]

Se ylempi tilikirjamerkintä kyllä mielestäni alkaa:
Reparerat af Hr Orenio..., .

Olen näkevinäni: "Reparerdt af hr Orenio Kyrckjones Fönster".

[AudreY]

Liittyyköhän samoihin Oreniuksiin eräs Gabriel Jaakonpoika, s. 1777, jonka syntyperää en ole pystynyt selvittämään. Hän eli kuitenkin Nummella (Pälölässä ja Immulassa) ja oli aviossa rusthollin tyttären kanssa Lohjalta (Anna Michelsdotter Stenberg) ja rakuunan tyttären kanssa Sitarlasta (Greta Gabrielsdotter Sundberg). Gabrielin poika Gustaf käytti nimeä Orenius ja myös suku hänen jälkeensä 1900-luvulle asti. Olen ollut käsityksessä, ettei ole mitään tekemistä Hämeen Oreniusten kanssa, mutta tuo yhdistävä Nummi ja Sitarla herätti kysymyksen uudelleen.



Pitkästä aikaa pääsi tämän harrastuksen pariin taas ja päätin tarttua tähän johtolankaan :)


Gabriel Jacobssonille on merkitty vuoden 1809-1814 rippikirjassa syntymävuodeksi 1785. Tämä ehkä saattaisi olla oikea ja myöhempiin kirjoihin vuosi on muuttunut vääräksi.

Tässä Gabriel Pälölän kohdalla:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5719112

ja tässä saman kirjan kohdalla Immolassa aikaisemmin ennen vihkimistä. Tässä nähtävissä myös hänen nimensä perässä kirjoitusta josta en saanut selvää:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5719055


Oletko saanut selville tuon Margareta Gabrielsdotter Sundbergin vanhempia ja sukua? Ehkä Orenius-nimi tulee sitä kautta?

[AudreY]

Tämä viivamaisen pieni käsiala tuottaa jostakin syystä aina vaikeuksia. Olisin varmistanut, että olen tulkinnut oikein.

Abraham Orellin poika Zacharias syntyi Tammelassa 25.9.1701 ja kummina mainitaan mielestäni myös David Petrejus. ( Hän lienee se sama Petrejus josta 1707 tuli Tenholan kappalainen. )

Kohta löytyy oikein sivun alalaidasta ja seuraavalla sivulla on nähtävissä kummit.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6792531


Jos luin oikein tuon Petrejusin, jäin miettimään miksi hän on kummien joukossa.
Petrejus-sukua ei ole tuolloin Tammelassa, hänen isänsä kuoli Tenholan kirkkoherrana 1697. Myöskään itse David Petrejus ei asunut tuolloin Tammelassa.

[karisalm]

Hei

Olisko Petrjeus ollut vain sukuloimassa äidinpuoleisten sukulaisten luona joko pikkuserkkujensa Kuhlmanien (joista Otto ja Anna Beata samassa kummilistassa) tai pikkuserkkupuolen kappalainen Tammelanderin luona.

[Essimi]

ja tässä saman kirjan kohdalla Immolassa aikaisemmin ennen vihkimistä. Tässä nähtävissä myös hänen nimensä perässä kirjoitusta josta en saanut selvää: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5719055 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5719055)

Tuo linkin teksti Gabriel Jacobssonin rivillä on fl. till Mjekku (= Immolan Miekku).

Oletko saanut selville tuon Margareta Gabrielsdotter Sundbergin vanhempia ja sukua? Ehkä Orenius-nimi tulee sitä kautta?

Margareta Sundbergin vanhemmista minulla on tiedossa vain seuraavaa varmentamatonta tietoa:
Isä rakuuna Gabriel Sundberg, s. 1753, k. 26.10.1817 Nummi Sitarla Pelli
Äiti bondedotter Brita Jacobsdotter s. n. 12.5.1753, Vihti Vanjoki, Skottis,
k. 13.1.1839 Nummi Sitarla, Mickola.
Vihitty 15.10.1780, Nummi.

[AudreY]

Rippikirjassa 1796-1807 Gabriel Jacobsson löytyy mielestäni Immolan kohdalta ja hänelle on liitetty merkintä, että on tullut 1806 Lohjan Maikkalasta.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5718855


Lohjan rippikirjassa 1801- 1806 löytyy todellakin Maikkalan kylän kohdalta Gabriel Jacobsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5704076



Lohjan edelliset rippikirjat ennen vuotta 1801 ovat niin huonokuntoisia ettei niistä enää pysty katsomaan löytyisikö Gabriel Jakobsson myös silloin Maikkalasta.
Samoin koitin tutkia Lohjan syntyneiden luetteloa noin vuosilta 1777-1785 mutta nekin ovat aika huonossa kunnossa joten en ainakaan siitä mitä pystyi näkemään löytänyt Gabrielia.

[AudreY]

Hei

Olisko Petrjeus ollut vain sukuloimassa äidinpuoleisten sukulaisten luona joko pikkuserkkujensa Kuhlmanien (joista Otto ja Anna Beata samassa kummilistassa) tai pikkuserkkupuolen kappalainen Tammelanderin luona.


Kiitos tästä. Minulla ei ollut mitään tuntemusta Petrejus-suvusta aikasemmin ja ehdin vasta perehtyä siihen pikaisesti tuolta isän puolelta.

[Juha]

Täältä löytyy yksi ehdokas Gabriel Jacobssoniksi;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/inkoo/rippikirja_1793-1798_es143/49.htm

sivun alalaita

Juha

[mikkoh]

Hei!

Luin mielenkiinnolla koko tämän ketjun. Olen myös Christiern Citarlanduksen suora jälkeläinen hänen 1728 kuolleen poikansa Abraham Orellin kautta. Olen aivan aloittelija asiassa, mutta teen tutkimusta ajan salliessa.

Mikko

[mikkoh]

aloittelijan (laiskalla) tavalla aloin netistä etsiskellä kirkon palveluksessa olleita Danieleita ja löytyisikö Ingeborg nimisiä tyttäriä. Siis jatkoin ajatusta, että kenties Christiernus Matthiae nai "kirkkoperheeseen" eikä itsellä ollut kirkkotaustaa.

Hauholla oli kappalainen nimeltä Daniel Abrahami (k noin 1636) ja hänellä oli tytär nimeltä Ingeborg Danielsdottir (ei muita tietoja). Kiinnitin tähän huomiota, koska vuodet about täsmäävät ja Hauholta ovat kotoisin myös Herkepaeus ja Streng -suvut, joissa kirkonmiehiä riittää. Plus nämä kummatkin suvut liittyvät Orelleihin 1728 kuolleen Abraham Orellin kautta - hänen lankonsa Zacharias Achrinius oli naimisissa Strengin kanssa, joka myös liittyy avioliiton kautta Herkepaeus-sukuun.

Sori tämä epätieteellinen lähestymistapa!

[AudreY]

Hei!

Luin mielenkiinnolla koko tämän ketjun. Olen myös Christiern Citarlanduksen suora jälkeläinen hänen 1728 kuolleen poikansa Abraham Orellin kautta. Olen aivan aloittelija asiassa, mutta teen tutkimusta ajan salliessa.

Mikko



Tervetuloa tänne Orell-ketjuun. :) Mukava saada uusia tutkijoita mukaan.
Itselläkin vähän kausiluontoisesti edistyy tämä tutkimus, aina kun aika antaa myöden.


Tuosta Ingeborgista, mistä mainitsit toisessa postauksessasi:
taisimme aikaisemmin ketjussa tehdä löydön ettei hänen patronyyminsa olekaan Danielsdotter. Sekoitimme Christiernus Matthiaen Ingeborgin hänen seuraajansa Jacob Kaskasin vaimoon, joka oli Ingeborg Danielsdotter. Joten olemme jälleen alkutekijöissä koko Ingeborgin kanssa. :(
Harvinaisen työlääksi hänen sukutaustansa kaivaminen onkin osoittautunut.

Minä kyllästyin hetkeksi koko Ingeborgiin ja olen kaivellut Turun henkikirjoja tutkiakseni löytyykö Christiernus Matthiae Turusta oletetun opiskelunsa aikajaksolla. Luin jostain Turun Akatemian historiikista, että osa oppilaista asui jossakin Tuomiokirkon lähellä, joten heidät pitäisi siis bongata henkikirjoistakin.

[AudreY]

Henkikirjat vuosina 1643, 1645 ja 1646 näyttäisivät Sitarlan kylässä olleen talollinen Eskil Larssonin vaimon Elin Matsdotterin sekä samassa taloudessa Walborg Matsdotterin. Walborgin nimen edessä oleva koukero on ilmeisesti m ja tarkoittanee moder ? ( Selvemmin nähtävissä vuoden 1645 henkikirjassa.)
Onko Walborg kumman sukulainen, Eskil Larssonin vai Elinin?


Jos Elin on esimerkiksi Christiernus Matthiaen sisar, kovin vähissä ovat muut sisarukset ja sukulaiset Sitarlan kylässä. Tämän perusteella myös Matthiaen isä on jo kuollut. Vuoden 1643 henkikirjasta löytyy Eskil Larssonin sisar Lisbetha samasta taloudesta, joten ilmeisesti henkikirjaan kuitenkin merkittiin kaikki täysi-ikäiset maksuvelvolliset.




http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10992277


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10999127


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11004754




Christiernus mainitaan tuomiokirjassa 1643 "Christiernus Matthiaena" mutta ainakaan häntä ei löydy Turun henkikirjoista 1645-46. Akatemian professorit ja osa oppilaistakin löytyy, mutta vapautettiinko jo tuolloin oppilaita veronmaksuista?

Christiernus ilmestyy vasta muistaakseni 1650-53 Lopelle, joten olisiko voinut olla sitä ennen muutaman vuoden jossakin muualla kappalaisena?

[AudreY]

Digiarkistoon on löydetty näköjään Nummen Sitarlan SAY:t mutta ne eivät paljoa tuo lisävalaistusta Christiernus Matthiaen isän löytämiseksi. Edesmennyt Mats Olofson löytyy SAY:sta, mutta kymmenysluetteloista löytyy noin vuosien 1610-1621 välillä muutaman kerran Matts Erikson, joten kumpikin voisi tulla kysymykseen.

Mietin myös sitä, että Matthiaen äitihän menehtyi joskus 1640-luvulla, joten eikö hänestäkin pitäisi SAY:ssa olla joku merkintä?

Tässä nuo Sitarlan SAY:t

vuodet 1634-53

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11798982

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11798983


vuodet 1654-73

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11809248

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11809249

[Sami Lehtonen]

Kiitokset näistä! Kovin paljoa ei tosiaan valaise nuo, mutta ehkä todennäköisesti vanhimman pojan nimi, eli Ericus antaisi osviittaa siitä, mikä olisi todennäköisempi isänisä. Olof taitaa loistaa poissaolollaan myöhemmissä polvissa.

[AudreY]

Kiitokset näistä! Kovin paljoa ei tosiaan valaise nuo, mutta ehkä todennäköisesti vanhimman pojan nimi, eli Ericus antaisi osviittaa siitä, mikä olisi todennäköisempi isänisä. Olof taitaa loistaa poissaolollaan myöhemmissä polvissa.


Nimet taisi tosiaan periytyä suvussa 1600-luvulla vielä voimakkaammin kuin myöhemmin, joten kymmenysluettelon Eriksson voi olla hyvinkin se etsitty isä.
Muistaakseni Eriksson oli tullut naimakaupan kautta Sitarlan kylään, maakirjoista häntä tai ketään Erikiä ei muistaakseni löytynyt.

[AudreY]

Tuomiokirjassa törmäsin Lopen käräjiin 8.lokakuuta 1683:
Eric Knutson Hyvikkälästä (ilmeisesti Janakkalan Hyvikkälä?) maksaa Christer Matthiaelle jostain ja myös Gertrud Michelsdotter mainitaan.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3862991

(Sivun vasemmalla puolella)

[Vekkuli]

Hauska tietää, sillä Christina on vaimolleni sekä äiäiiää että ääiiiiä :)

[Vekkuli]

Hauska tietää, sillä Christina on vaimolleni sekä äiäiiää että ääiiiiä :)
Lisään tässä, että edellinen repliikkini oli tarkoitettu vastaukseksi Wornen muutaman vuoden takaiseen viestiin Kristiinan jälkeläisille koskien DNA-testiä.

[Ritvany]

Tuotanoin. Tuo Jöran Johansson avioitui 21.3.1736 Kirstulan Jaakkolaan Maria Henrikintyttären kanssa, josta siirtyivät 1742 tienoilla Katisen myllylle takaisin Miemalaan, jossa Jöran Johansson (k.9.12.1776) toimi myllärinä. Myllärintointa jatkoi hänen poikansa Matts Jöransson, joka taas avioitui 1.1.1762 Mäskälän Ämmälän Maria Gabrielintyttären kanssa. Näiden poika Henrik Mattson jatkoi niinikään myllärinä (myllyn nimi vaihtui ilmeisesti Katinkosken (Kattiskoski) myllyksi) ja avioitui rusthollarin tyttären Ulrika Tenanderin kanssa (Johan Tenander on varmaan kaikille enempi Vanajaa tutkineille tuttu - värikäs persoona kaikin puolin). Heidän tyttärensä Eva Liisa Heikintytär (s.17.5.1805 k.27.3.1868 Janakkala Melkkola Mattila) avioitui Janakkalan Melkkolan Mattilan isännän Josef Kristerssonin kanssa. Näiden poika Johan Josefsson taas oli minun ääiäi. Aamulla en tätä linkkiä Miemalan Perttulan nuorempaan väkeen vielä tiennyt.

Kiitos Juha, kun osoitit minulle paikan jota vilkaista!
Hei Sami Lehtonen, olen vasta pari viikkoa sitten alkanut tutkia mieheni iäiää:n Sofia Katariina Bergelinin juuria, ja päädyin hänen äidinisän isänsä Christian Oreniuksen kautta tälle keskustelupalstalle, josta löytyi myös tieto siitä, että näytät olevan mieheni serkku muutaman polven takaa. Hänen isänäitinsä isänäiti oli Juho Tenanderin ja Sofia Bergelinin tyttären, Katiskosken myllylle avioituneen Ulrika Juhontytär (Tenanderin) vanhin tytär Ulrika Henrikintytär, syntynyt 11.3.1800, esiäitisi sisar, joka 1819 avioitui Vällän talon vanhimman pojan Juho Juhonpojan kanssa. Heidän pojistaan jatkoi elämää vain Juho Juhonpoika, s. 1824 Katiskoskella, k. 1892 Vanajan Luolajan Vällässä, jonka tyttärenpoika oli mieheni isä.

Olen melkoinen noviisi sukututkijana, turvaudun lähinnä hiskiavusteisesti rippikirjoihin ja teidän viisaampien keskusteluihin, joista onkin ollut paljon iloa! Tämän jo kauan sitten alkaneen keskustelupalstan myötä saanen vielä tutustua Sofia Bergelinin äidinisänisän Lopen kirkkoherran Kristian Oreniuksen juuriin, ainakin pikaluvulla näyttää niihin valoa tulevankin, kiitos kaikille keskustelijoille, mutta koska Sami toi tässä ketjussa esiin myös Katiskosken myllärin ja hänen juurensa Miemalan Perttulassa, ja mainitsi Juho Tenanderin, en malta olla kysymyttä tässä yhteydessä minua tällä hetkellä eniten mietityttävä Sofian miehen rusthollari Juho Tenanderin taustasta. Tämä herrahan tuli Hattulan Tenhiälästä Hattelmalan Klemolaan avioiduttuaan valtarouva Regina Bertramin tyttären pojan Otto Steenin lesken Susanna Lempen kanssa, näin olen päätellyt eri lähteiden perusteella. (Vanajan Historia I:ssa on virhetieto Regina Bertramin aviopuolison nimestä, tekstissä se on oikein, hän oli kornetti Jacob Fulda). Värikäs persoona tuo Juho (Jean) Tenander näyttää tarinoiden mukaan olleen, mutta mitä muuta hänestä tiedetään, paitsi syntymäaika ja kuolinaika? En ole hänen syntymäpäivälleen löytänyt hiskihaulla yhtään sopivaa sattumaa.

Syntymäaika Vanajan rippikirjassa on 1715 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2539&pnum=17)
tai 12.5.1710, (jossa näyttää olevan korjattu 0 viitosen päälle.( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2540&pnum=105)

Tiedätkö sinä Sami mitään enempä Juhon taustoista. Onhan Hämeenlinnassakin ollut 1600-luvulla joku Tenander, joka voisi olla teoriassa olla hänen isänsä - sikäli kun Juho ei ole vain ottanut nimeä itselleen - mutta Hattulan Tenhiälästä en hänen nimeään löytänyt. Ehkä vain ohitti mahdollisesti epäselvänä silmäni ...

Olen kiitollinen, jos tiedät kertoa minulle hänestä enemmän!

Ritva Nyman

[Ritvany]

Tuotanoin. Tuo Jöran Johansson avioitui 21.3.1736 Kirstulan Jaakkolaan Maria Henrikintyttären kanssa, josta siirtyivät 1742 tienoilla Katisen myllylle takaisin Miemalaan, jossa Jöran Johansson (k.9.12.1776) toimi myllärinä. Myllärintointa jatkoi hänen poikansa Matts Jöransson, joka taas avioitui 1.1.1762 Mäskälän Ämmälän Maria Gabrielintyttären kanssa. Näiden poika Henrik Mattson jatkoi niinikään myllärinä (myllyn nimi vaihtui ilmeisesti Katinkosken (Kattiskoski) myllyksi) ja avioitui rusthollarin tyttären Ulrika Tenanderin kanssa (Johan Tenander on varmaan kaikille enempi Vanajaa tutkineille tuttu - värikäs persoona kaikin puolin). Heidän tyttärensä Eva Liisa Heikintytär (s.17.5.1805 k.27.3.1868 Janakkala Melkkola Mattila) avioitui Janakkalan Melkkolan Mattilan isännän Josef Kristerssonin kanssa. Näiden poika Johan Josefsson taas oli minun ääiäi. Aamulla en tätä linkkiä Miemalan Perttulan nuorempaan väkeen vielä tiennyt.

Kiitos Juha, kun osoitit minulle paikan jota vilkaista!


Hei Sami Lehtonen, olen vasta pari viikkoa sitten alkanut tutkia mieheni iäiää:n Sofia Katariina Bergelinin juuria, ja päädyin hänen äidinisän isänsä Christian Oreniuksen kautta tälle keskustelupalstalle, josta löytyi myös tieto siitä, että näytät olevan mieheni serkku muutaman polven takaa. Hänen isänäitinsä isänäiti oli Juho Tenanderin ja Sofia Bergelinin tyttären, Katiskosken myllylle avioituneen Ulrika Juhontytär (Tenanderin) vanhin tytär Ulrika Henrikintytär, syntynyt 11.3.1800, esiäitisi sisar, joka 1819 avioitui Vällän talon vanhimman pojan Juho Juhonpojan kanssa. Heidän pojistaan jatkoi elämää vain Juho Juhonpoika, s. 1824 Katiskoskella, k. 1892 Vanajan Luolajan Vällässä, jonka tyttärenpoika oli mieheni isä.

Olen melkoinen noviisi sukututkijana, turvaudun lähinnä hiskiavusteisesti rippikirjoihin ja teidän viisaampien keskusteluihin, joista onkin ollut paljon iloa! Tämän jo kauan sitten alkaneen keskustelupalstan myötä saanen vielä tutustua Sofia Bergelinin äidinisänisän Lopen kirkkoherran Kristian Oreniuksen juuriin, ainakin pikaluvulla näyttää niihin valoa tulevankin, kiitos kaikille keskustelijoille, mutta koska Sami toi tässä ketjussa esiin myös Katiskosken myllärin ja hänen juurensa Miemalan Perttulassa, ja mainitsi Juho Tenanderin, en malta olla kysymyttä tässä yhteydessä minua tällä hetkellä eniten mietityttävä Sofian miehen rusthollari Juho Tenanderin taustasta. Tämä herrahan tuli Hattulan Tenhiälästä Hattelmalan Klemolaan avioiduttuaan valtarouva Regina Bertramin tyttären pojan Otto Steenin lesken Susanna Lempen kanssa, näin olen päätellyt eri lähteiden perusteella. (Vanajan Historia I:ssa on virhetieto Regina Bertramin aviopuolison nimestä, tekstissä se on oikein, hän oli kornetti Jacob Fulda). Värikäs persoona tuo Juho (Jean) Tenander näyttää tarinoiden mukaan olleen, mutta mitä muuta hänestä tiedetään, paitsi syntymäaika ja kuolinaika? En ole hänen syntymäpäivälleen löytänyt hiskihaulla yhtään sopivaa sattumaa.

Syntymäaika Vanajan rippikirjassa on 1715 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2539&pnum=17)
tai 12.5.1710, (jossa näyttää olevan korjattu 0 viitosen päälle.( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2540&pnum=105)

Tiedätkö sinä Sami mitään enempä Juhon taustoista. Onhan Hämeenlinnassakin ollut 1600-luvulla joku Tenander, joka voisi olla teoriassa olla hänen isänsä - sikäli kun Juho ei ole vain ottanut nimeä itselleen - mutta Hattulan Tenhiälästä en hänen nimeään löytänyt. Ehkä vain ohitti mahdollisesti epäselvänä silmäni ...

Olen kiitollinen, jos tiedät kertoa minulle hänestä enemmän!

Ritva Nyman

[karisalm]

Hei

Thomas Henricsson Hattulan Luhtialasta ja Anna Jöransdotter Ojoisista vihitään Hämeenlinnassa 1.11.1698, perhe löytyy 1707-1713 Luhtialan Heikkilästä ja viimeksi mainittuna vuonna perheen on merkitty muuttaneen Hattulan Tenhiälään. SAY http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156217

Luhtialan Heikkilä kuului seurakunnallisesti Hattulaan joten lasten syntymätietoja ei löydy syntyneiden luettelosta kun ne alkavat vasta 1726.

Isonvihan jälkeen Hattulan käräjäjillä 18.11.1724 poika Daniel Thomasson hakee vapaavuosia tilaansa ja Danielin kuoltua Hattulan käräjäjillä 2.9.1754 s. 993 käsitellään perintöasiaa josta olen merkinnyt ylös sukulaisuussuhteet seuraavasti, rusthållare Johan Tenander ifrån Hattelmala, thes systers Ingeborg och Maria Thomasdotters män bonde Matts Henricsson ifrån Luolas och nämdeman Sigfrid Andersson ifrån Lill Luolas å egna och Johan Tenander syster Anna Thomasdotters vägnar. Theras adledne broder Daniel Thomassons efterlefwande enka Hedvig Eliasdotter ifrån Tenhiälä. Hennes mans förra hustru Brita Danielsdotter.

[Ritvany]

Tuhannet kiitokset ja kumarrus jälleen sinne Sääksmäen suuntaan. Nyt on pakattava sateista Pietarin reissua varten, mutta palaan myöhemmin asiaan Kyän osalta, jos sopii?

Ritva Nyman