Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rustholli Ketola, Pyhäjoki, Säkylä
Tulin erään sukuketjuni myötä päätyneeksi Ketolan ratsutilalle Säkylän Pyhäjokeen. Asia tietysti kiinnostaa, mutta tietoa ei tunnu kovin hyvin löytyvän. Onkohan joku perehtynyt asiaan tarkemmin?
Ketolan rusthollin isännillä oli ilmeisesti ainakin alunperin sukulaissuhteita myös saman kylän toiseen ratsutilaan, Toolaan. En ole tästä kuitenkaan suoria todisteita löytänyt. Molemmat tilat taisivat selvitä Klaus Flemingin ja Nuijasodan ajoista varsin vähin taloudellisin vahingoin.
Ketolassa isäntinä ovat olleet ainakin seuraavat henkilöt:
Johan Mattsson Ketola, s. 9.5.1707
Matts Ericsson Ketola, s. 20.8.1684
Eric Christersson Ketola, s. 1654
Sitten vajaimmin tiedoin ja/tai olettaen:
Christer Clemetsson Ketola, s. noin 1630
Clemet Mattsson Ketola, s. noin 1600
Matts Simonsson Ketola, s. noin 1570
Mielenkiinnolla kuulisin, jos jollakin on asiasta parempia tietoja.
virpinissila
21.10.15, 22:50
Euran käräjillä on 17.–20.12.1640: 99-99v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847227 on esillä vanha maa-asia, vastakkain Toolan isäntä Bertil Josefinpoika ja Ketolan Clemet Matsinpoika. Sivulla 99v sanotaan, että Clemet Matsinpojan isä Mats Simoninpoika on mainitun Bertilin talon poika.
Clemet on käräjillä talon asioissa, vaikka henkikirjan mukaan isä Simon on elossa ja isäntänä vielä monta vuotta. KA Säkylän SAY 1634–1653: 52. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=456140
Virpi Nissilä
virpinissila
22.10.15, 14:08
Voi olla että, joku muu on tutkinut Toolan ja Ketolan yhteyksiä tarkemmin. Katselin kuitenkin hiukan vanhoja muistiinpanojani ja SAY:a. Tässä nyt jotakin epävarmaa.
Euran käräjillä 11.–12.3.1630: 66 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846231 on maininta perinnönjaosta Pyhäjoen Mats Simoninpojan ja Anna Dormanin (Toramaa kait) välillä Mats Simoninpojan isän kuoltua. Simon on tietysti voinut kuolla jo paljon aikaisemminkin, vaikka perinnönjako tehtiin vasta näillä main.
Anna Dorman oli Bertil Josefinpojan sisar. Tämä käy ilmi Euran käräjiltä 9.11.1631: 110 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846272
Ketolan äyriluku nousee ja Toolan laskee samoihin aikoihin, joten perintöjärjestelyjä on varmaankin tehty (KA Säkylän SAY 1620-39: 3 ja 4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464630
Simon Clemetinpoika- niminen henkilö mainitaan Pyhäjoella kahtena vuonna kymmenysluettelossa 1600-01 jossakin vähän yli 3 äyrin talossa (KA Säkylän SAY 1600-19: 2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464580 .Toolalla elämiseen viittaa kuitenkin ehkä se, että 1640 Mats Simoninpojan sanotaan olevan yksi Bertilin talon pojista.
Tässä hypoteesi, joka pitäisi yrittää tarkemmin selvittää ja varmentaa esim. voudin tileistä, koska SAY on varsin sekava.
Toola: Bertil Josefinpoika -> isä Josef Bengtinpoika -> isä Begt Clemetinpoika
Ketola: Clemet Mattsinpoika -> isä Mats Simoninpoika - > isä Simon Clemetinpoika
-> Bengtin ja Simonin isä Clemet Jönsinpoika (muun muassa Suvanto 2003: 2066)
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1830-2091_EURAJOKI.pdf
Virpi Nissilä
Kiitos Virpi vaivannäöstä!
Toola: Bertil Josefinpoika -> isä Josef Bengtinpoika -> isä Begt Clemetinpoika
Ketola: Clemet Mattsinpoika -> isä Mats Simoninpoika - > isä Simon Clemetinpoika
-> Bengtin ja Simonin isä Clemet Jönsinpoika (muun muassa Suvanto 2003: 2066)
Näin itsekin tuon sukujatkumon näkisin Toolan puolella, aina Clemet Jönsinpoikaan asti.
Itselleni se tärkein tieto, eli Toolan ja Ketolan yhteys, on jäänyt auki. Ehkä juuri Bengt ja Simon olivat veljeksiä ja Clemetin poikia, kuten hypoteesina esität.
Toolan talosta on kerrottu alla olevan linkin kirjoituksessa. Siellä sivutaan myös tuota Toolan ja Ketolan välisten äyrilukujen muutosta 1600-luvun alussa.
http://koti.mbnet.fi/~nimue/vaskivakka/tietovakka/vanha_talo.htm
Ala-Satakunnan ensimmäisiä talollisratsumiehiä oli voudintilien ratsupalvelusluetteloiden mukaan Pyhäjoen Simon Dorman eli Simon Clemetsson, joka palveli 1592-1594 3 11/12 äyrin tilan veroilla. Hän ei ole löytynyt lipustojen rullista, mutta hän lienee se Axel Kurckin lipuston ratsumies Simon Clemetsson, joka 1599 mainitaan Turun linnan vierasluettelossa. Hän oli ehkä muuttunut palkkaratsumieheksi vuoden 1594 jälkeen.
Simon Dorman-Clemetsson oli selvästi Pyhäjoen varakkaimman talollisen Clemet Jönsson Dormanin poika. Olen muistiinpanoissani merkinnyt hänen talonsa nimeksi Ketola, koska se Matts Simonsson, joka oli isäntänä Pyhäjoen Ketolassa ja teki talostaan ratsutalon 1635, ilmeisesti oli hänen poikansa. Yllä mainitun äyriluvun veroinen talo kuului SAY:n mukaan Markus Mårtenssonille ja sitten hänen pojalleen Jöran Markussonille, joka on viimeksi kymmenysluettelossa 1594. Simon Clemetsson ehkä ratsasti vävynä tämän talon veroilla ja sai sen sitten haltuunsa ainakin lyhyeksi ajaksi. Hänet mainitaan maakirjassa 1600 ainoassa Pyhäjoen tämänkokoisessa talossa. Virpi Nissilä on löytänyt hänet kymmenysluettelosta 1600-1601, mutta SAY:n mukaan kymmenysluettelossa on tässä talossa Erik Markusson, joka sitten on siellä isäntänä useita vuosia. Hän lienee ollut Simon Clemetssonin lanko, jolta talo siirtyi viimeistään 1621 yllä mainitulle Matts Simonssonille.
Nämä hypoteettiset pohdinnat syntyivät, kun aikoinaan suunnittelin julkaisua Satakunnan ensimmäisistä rälssittömistä ratsutalollisista.
Henrik Impola
virpinissila
23.10.15, 08:41
Kiitokset Henrik Impolalle. Nämä ketolalaiset ovat esivanhempiani Euran Mannilan Akkolan kautta! Hypoteesi taitaa asteittain varmistua. Katselin vielä SAY:a. Siinä kymmenysluettelossa Simon Clemetinpoika mainitaan jo 1586. KA Säkylän SAY 1580–99:2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=463061
Minulla 1580-luvun lopulta oleva tuomiokirja, jonka sisällön FT Ulla Koskinen on joskus selvittänyt minulle. Sen mukaan Simon Andersinpoika ja Sigfrid Andersinpoika Pyhäjoelta haastoivat isänsä veljen Simon Thomaksenpojan samasta kylästä koskien perintötaloa Pyhäjoella, 2 äyrin ja 1 äyrityisen veroista. Tekstin mukaan nämä olivat luopuneet talosta ja sen oli ottanut haltuunsa heidän veljenpoikansa Simon Thomaksenpoika yhdessä Simon Clemetinpojan kanssa. Simon Thomaksenpoika sitoutui ottamaan vaimokseen Simon Clemetinpojan tyttären jne… Teksti on pitempi, mutta käräjien päätöksen mukaan talo tuomittiin Simon Thomaksenpojalle ja Simon Clemetinpojalle.
Virpi Nissilä
virpinissila
23.10.15, 10:45
Jatkoin vielä paperien pöyhimistä. Olen ottanut joskus kopion oheisesta tuomiokirjasta selvitettäväksi myöhemmin. Pikakatsomisella nyt vaikuttaa siltä, että Simon Clemetinpoika on ollut kahdesti naimisissa ja ensimmäisen avioliiton tytär Brita oli aikaisemman viestin Simon Thomaksenpojan vaimo. Toisen vaimon, Ursulan, toinen mies Erik Markuksenpoika. Simon Clemetinpoika joka tapauksessa kuollut jo 1601, koska vaimo uudessa aviossa. Tarkimmin en ehdi juuri nyt katsomaan ja voi olla etten ymmärtäisikään, mutta tässä linkki tähän tuomiokirjaan. (KA 222: 56-56v Köyliön käräjät 27.4.1601: 56-56v). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668435
Voi tietysti paperikasoista löytyä vielä jotakin...
Virpi Nissilä
virpinissila
23.10.15, 12:42
Nyt kun katsoin 1601 tekstiä tarkemmin, taitaakin olla niin, ettei siinä Simon Clemetinpojan kahdesta vaimosta puhuta mitään. Nämä förr... lyhenteineen sekoavat minulla.
Ehkäpä joku paremmin osaava tarkistaa. Kiitos!
Virpi Nissilä
Hei, tässä alla joskus Satakuntalaissuvut -palstalla kehitelty Ketolan ja Toolan yhteyttä kuvaava Jöns Toramasta alkava 5 sukupolven ketju.
Terveisin Mervi Niskanen
Jöns Torama, s. n. 1475 Säkylä, k. 1543 Säkylä
| Clemets Jönsinpoika Torama
| | Pentti Klementinpoika Dorman
| | | Joseph Pentinpoika Toola
| | | | Pentti Josephinpoika Toola, s. n. 1600
| | | | | Valpuri Pentintytär Toola, k. n. 1674 Säkylä, Pyhäjoki, Toola
| | Simo Klementinpoika Torama
| | | Matti Simonpoika Ketola, s. 1575 Säkylä, Ketola, k. 1648 Säkylä, Ketola
| | | | Klemetti Matinpoika Ketola, s. n. 1615 Säkylä, Ketola, k. 1667 Säkylä, Ketola
| | | | | Kristeri Klemetinpoika Ketola, s. n. 1640 Säkylä, Ketola, k. 1679 Säkylä, Ketola
| Tuomas Jönsinpoika Torama, s. 1510 Säkylä, k. 1573 Säkylä
| | Simo Tuomaanpoika Torama, s. n. 1540, k. 1585
Hannu Virttaalainen
25.10.15, 05:53
Kyllä tämä minuakin kiinnostaa, kun esi-isissä löytyy Pyhäjoen rakuuna Heikki Salin (s. 6.6.1746 - k. 17.9.1781), jonka vanhemmat olivat Pyhäjoen Ketolan Matti Erkinpojan poika Heikki Matinpoika ja Toolan tyttären Aune Pentintyttären (s. 15.12.1693 k. 8.10.1768) tytär Riitta Mikontytär (s. 19.12.1719, k.?). Rakuuna Heikki Salinin isänäidin Maija Yrjäntyttären ja äidinisän venäläisen sotilaan Mikaelin, vai pitäisikö kirjoittaa Mihailin esipolvet myös kiinnostaisivat, vaikka Mihael voi olla aika hankala tapaus.
Myös toisen rakuunaesi-isäni Vampulan Sallilan Krister Mikonpoika Sahlbergin (s.24.2.1703 k. 15.2.1787) isän epäilen aika vahvasti olevan Ketolan Matti Erkinpojan veli Mikko Erkinpoika.
2. esi-isä Toolasta on Toolan jaon toisen puolen, eli Vanhan talon tarinan puolen, Mikko Erkinpoika Toola (s. 28.8.1723- k. 15.9.1780)
On minulla miniöiden kautta läheisempi sukulaisuus sekä Vanhan talon tarinan Toolan, että Ketolan, tarkemmin Vainio-Ketolan, myöhempiin jälkeläisiin 1800-luvulta. Niihin molempiin tuli miniä Virttaan Mullista, Toolaan Mullin Markulan puoliskosta ja Vainio-Ketolaan Uotilan puoliskosta. Virttaalainen kun on äitinsä puolelta Mullin jälkeläinen. Nämä esi-isät Pyhäjoelta tulevat isän puolelta, jossa myös Eela, Mäkelä, Mattila, Seppälä ja Vilpola kuuluvat esi-isien isännöimiin taloihin Pyhäjoella. Miksi Loise ja Luukela eivät kuulu joukkoon hieman ihmetyttää. Kyllähän Pyhäjoen Hourulakin kuuluu esi-isien isännöimiin taloihin, mutta tämä Pyhäjoki ei ala Virttaalta niin kuin Säkylän Pyhäjoki.
virpinissila
25.10.15, 09:37
Katselin vielä SAY:a ja 1601 tuomiokirjaa, kun ei ainakaan vielä kukaan ole tulkinnut… Simon Clemtinpoika näyttää kuolleen ennen vuotta 1600, koska kymmenysluettelossa mainitaan jo Erik Markuksenpoika 1600. Käsittääkseni kymmenysluettelo on ajan tasaisin näistä vanhoista verolähteistä.
Vuoden 1601 tuomiokirjassa näyttää olevan kyse samasta tilasta, joka esillä jo 1580-luvunkäräjillä. Erik Markuksenpojan edellinen vaimo oli ollut naimisissa Simon Clemetinpojan kanssa ja Simon edellä mainitun vaimonsa kanssa oli naittanut tyttärensä Britan Simon Thomaksenpojalle… Erik Markuksenpoikakin kait uudessa aviossa jo, koska kyseessä hänen ”förra hustru”.
Seuraavalla sivulla jossakin puolivälissä puhutaan Simon Clemetinpojan perillisistä ja sanotaan heidän isäpuolekseen Erik Marcuksenpoika. Vähän myöhemmin sanotaan Simon Clemetinpojan vaimoksi Ursula. Eli minun tulkintani: Simon Clemetinpojan vaimo oli Ursula. Simon on kuollut ennen vuotta 1600 ja vaimo Ursula solminut uuden avioliiton Erik Marcuksenpojan kanssa. Ursulakin lienee kuollut jo 1601, koska puhutaan Erik Marcuksenpojan edellisestä vaimosta.
Korjauksia odottelen…
Virpi Nissilä
virpinissila
25.10.15, 09:55
Pieni tarkistus vielä. Näyttää olevan värien näkemisessä ongelmia. Aikaisemmin kirjoitin 1600 alkavassa SAY:ssa Simon Clemtinpojan mainitun 1600-01 kymmenysluettelossa. Nimi on kuitenkin ruskealla ja punaisella (kymmenysluettelo) Erik Markuksenpoika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464580
En nyt hakenut alkuperäislähdettä ruskealla merkitylle.
Virpi Nissilä
Katsoin vuoden 1601 tuomiokirjatekstiä, siinä on muutamia vaikeita kohtia, mutta ymmärtääkseni sisältö on seuraavanlainen:
Erik Mårtensson (pitänee olla Markusson, ks. jälj.) ilmoitti, että hänen entinen vaimonsa oli ollut ensin naimisissa Simon Clemetssonin kanssa, joka oli tämän vaimonsa kanssa naittanut tyttärensä Britan Simon Thomassonille. Simon Clemetsson oli pitänyt isänsä 2 äyrin 6 äyrityisen tilaa, jonka Simon Thomassonin sedät Simon ja Sigfrid olivat jättäneet autioksi ja hylänneet. Simon Clemetsson lunasti tämän tilan vävynsä puolesta, maksoi vävyn setien velan (siis verorästit – H.I.) ja asetti vävyn pitämään tilaa. Nyt yritti vävyn veli Påval Thomasson tunkeutua tilalle, vaikka vävyn svära (ks. alla – H.I.) oli sen autiosta ylösottanut ja lisäksi maksanut em. velan. Mutta jos tämä 2 äyrin 6 äyrityisen tila on parempi kuin em. velka, niin hyvät miehet tulevat arvioimaan, jääkö jotain yli, ja jos jää, niin se korvataan Påvalille, jos ei, niin hän menettää kaiken. Simon Clemetssonin perilliset jäävät isäpuolensa Erik Markussonin kanssa tilalle. Samalla tavoin hyvät miehet tutkivat ja arvioivat sitä velkaa, jonka Simon Clemetssonin vaimo Ursula miehensä em. Erikin kanssa ja Simon Clemetsson ovat ottaneet veljensä Jöran Clemetssonin 1 äyrin 6 äyrityisen tilan takia, ja jos tilan arvo on suurempi kuin velka, olkoon se hänen edukseen. Tilaa ei pidä halkoa kahtia, koska Jöranin isänsisar Maisa Markusdotter on vielä elossa ja kuuluu talon perillisiin. Määrättiin neljä miestä suorittamaan kyseiset arviot.
Tekstissä on hämäriä kohtia, esim. koskien tuon 2:6 äyrin tilan ylösottamista, kun ensin sanotaan, että sen oli tehnyt Simon Clemetsson ja sitten että ylösottaja olikin hänen vaimonsa, Simon Thomassonin ”svära”. Svära tarkoittaa vanhoissa asiakirjoissa anoppia (svärmor), ei appea (svärfar). Myös nimi Maisa Markusdotter on ongelmallinen. Jos kyseessä oli isän, Clemet Jönssonin sisar, niin nimen olisi pitänyt olla Jönsdotter (ellei sitten ole kyseessä isän sisarpuoli).
H. I.
virpinissila
25.10.15, 16:29
Kiitoksia Henrik Impolalle käännöksestä. Meni minulta sentään kuta kuinkin oikein nuo sukulaisuudet. Selviää, miten tila tuli Simon Clemetinpojalle, vaikka selitykset hiukan vaihtelevat.
1580-luvun lopun tuomiokirjassa oli vielä siitä tietoja, muun muassa: "Mutta nyt nämä Simon ja Sigfrid [Andersinpojat] halusivat ajaa tämän veljenpoikansa [SimonThomaksenpojan] kihlatun morsiamensa [Brita Simonintyttären] kanssa pois, vaikka hän oli panostanut taloon paljon ja maksanut heidän vanhempiensa selvät velat..." (pieni osa Ulla Koskisen käännöksestä) Hakasuluissa minun lisäyksiäni.
Toinen juttu on sitten, mitä tapahtui, kun tilan äyriluku vähitellen kasvoi.
Virpi Nissilä
Hannu Virttaalainen
01.11.15, 17:48
Minua jäi askarruttamaan oliko Ketolan isäntä Matti Simonpoika Simo Klementinpojan vai vävyn Simo Tuomonpojan poika.
Toivo Uotilan vanhassa kirjoituksessa :
"Pertteli Toramaan isännyyden aika Pertteli Toramaa oli ilmeisesti Klemetti Toramaan veljenpoika. Siitä en ole aivan varma, mutta sukulaisia he joka tapauksessa olivat. Se käy selville eräästä myöhäisemmästä tapauksesta kun mainitaan, että läheiset sukulaiset Pertteli Toramaan ja Klemetti Toramaan veljenpoika Matti Simoninpoika Ketola rakensivat Pyhäjoen erääseen koskeen yhteisen vesimyllyn."
Jos tämä myllyn rakentamisjuttu on kirjattu ja tulkittu oiken hän olisi Simo Klementinpojan poika ja Pertteli Joosepinpoika olisi Simo Klementinpojan veljen Pentti Klementinpojan pojanpoika ja Toivo Uotilalta olisi puuttunut 2 sukupolvea välistä, josta tämä patronyymiongelma ja epäily veljenpojaksi.
virpinissila
01.11.15, 19:47
Paperikasan pöyhiminen tuotti tulosta. Kyllä kyse näyttää olevan Simon Clemetinpojan pojasta. Vuonna 1648 se sanotaan käräjillä. Virtsanojalta Walborg Matsintytär käräjöi äitinsä Maisa Clemetintyttären perintöjä. Käräjäpöytäkirjassa sanotaan Mads Simoninpoika Kedon edesmenneeksi isäksi Simon Clemetinpoika. KA Euran käräjät 13.–15.6.1648: 434v. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848459
Virpi Nissilä
Hannu Virttaalainen
01.11.15, 20:57
Hieno juttu Virpi, Huittisten kaksoishäiden lisäksi. Jos Suoja olisi tiennyt kaksoishäistä, hän ei olisi ihmetellyt allekirjoitukseni mysteeriä yhtään, sillä Tuomo Juhanpoika Tuomola oli äitinsä ja kaksoishäiden kautta Mälläisten Markulan jälkeläisiä.
Nyt näyttää äkkiä käräjäjutun perusteella siltä, että Virttaan Mullin Matti Tuomonpojan vaimo Vappu, jolle en tiedä patronyymiä, voisi olla Pyhäjoelta?
Virttaan Pietilän Vappu Matintyttären isän kun pitäisi olla Pietilän Matti Klementinpoika ja muita sopivia Vappuja ei Virttaalta äkkiä tullut mieleen ko ajankohtana. Mutta pitää tarkistaa ...
Hannu Virttaalainen
01.11.15, 21:41
Myös Virttaan Heikkilässä on veli Matti Eskonpoika, jolla tytär Vappu. Heikkilän Matin vaimoa ei mainita, joten voisi olla tämä silloin jo edesmennyt Maisa.
Olen sukua Säkylän Ketolaan ja löysin tämän mielenkiintoisen keskustelun jokin aika sitten. Vähä-Ketolan viimeinen isäntä Matti Heikinpoika (s. 1791) on isäni isän isän isän isän isä.
Kysymykseni liittyy aika paljon myöhempään aikaan kuin tämän keskustelun aikasemmat aiheet, mutta kai se tähän silti sopii.
Olen yrittänyt selvitellä, miksi sukuni lähti Vähä-Ketolasta pois. Matti Heikinpojan poika Kustaa (s. 1817) muutti perheineen Alastarolle Paavolan omistajiksi vuonna 1845. Tämän jälkeen, tai ehkä jo ennenkin, Vähä-Ketola on siirtynyt Vainio-Ketolalle.
Olen ihmetellyt, että miksi esi-isäni Kustaa Matinpoika ei jatkanut pitkään suvulla olleen rusthollin pitoa. Kustaalla oli myös sisaruksia, jotka olisivat voineet jatkaa Vähä-Ketolan isännöintiä.
Lukeeko tällaisia asioita jossakin asiakirjoissa? Perusrippikirjoista en ole asiaan saanut selvyyttä.
Hannu Virttaalainen
29.11.16, 07:51
Isojaossa 1788-1794 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29560346 Ketola oli jaettuna kahteen Matts Johanssonin (Matts Ketola 13/14 mantal) ja veljen Johan Johansson (Johan Ketola 13/24 mantal). Jos mantaalit kirjattu oikein Matts Ketolan osa oli suurempi.
Mattsin kuoleman 1804 jälkeen hänen osansa jakaantui poikien Henrikin Vähä-Ketolaan ja Johanin Vainio-Ketolaan eli Pelto-Ketolaan.
Rippikirjassa 1805-1810 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8320698 poikien kohdalla on jakoluvut, minusta 1/24 ja 1/4.
Taas minusta hiukan merkilliset luvut, mutta ilmeisesti Vähä-Ketola oli oikeasti nimensä mukainen eli pieni tila.
Kun omat esi-isät olivat jo tässä vaiheessa päätyneet pois Ketolasta aivan maattomiksi en lähtenyt tutkimaan maakirjoja, joista näihin lukuihin ehkä saisi varmennusta.
Mutta Vähä-Ketolan koko ja Henrikin poikien rippikirjoihinkin kirjatut 'harrastukset' saivat ehkä Kustaa Matinpojan, Henrikin pojanpojan, siirtymään isomman ja siis kannattavamman tilan haussa ensin Alastaron Ilolan Paavolaan?
Lainhuudatuksista ja käräjäpöytäkirjoista, maakirjojen ohella, saattaisi ehkä löytyä lisävalaistusta asiaan?
Hannu Virttaalainen
29.11.16, 08:33
Olen sukua Säkylän Ketolaan ja löysin tämän mielenkiintoisen keskustelun jokin aika sitten. Vähä-Ketolan viimeinen isäntä Matti Heikinpoika (s. 1791) on isäni isän isän isän isän isä.
Isälinjallasi siis päädytään tämän ketjun tiedoilla Clemet Toramaahan (Toola) ja hänen isäänsä Jöns Toramaahan. Mielenkiintoista ...
Tässä vastausta Hannu Virttaalaisen edelliseen viestiin.
Ketola oli alunperin 1 1/12 manttaalin rustholli Säkylän Historia 1 (Nurminen) ja Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloiden mukaan. Iso-Iivarin mukaan talo jaettiin vuonna 1762 Iso-Ketolaksi ja Vainio-Ketolaksi, jotka molemmat olivat 13/24 manttaalia.
Vainio-Ketolan Matti Juhonpojan kuoltua vuonna 1805, Vainio-Ketolasta erotettiin Vähä-Ketola. Iso-Iivarin mukaan molemmat olivat 13/48 manttaalia (n. 0,27 manttaalia).
Rippikirjan sivulla, joka on vuosilta 1840-1846, on Vähä-Ketolan kohdalla mielestäni merkintä 1/4 mantal. En tiedä, mistä pieni ero Iso-Iivarin ja rippikirjan manttaaliluvussa johtuu.
Rippikirjan sivu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sakyla/rippikirja_1840-1853_jk431/27.htm
Tällä perusteella näyttää siltä, että Vähä-Ketola ei olisi ollut liian pieni tila jatkettavaksi.
Tarkoitatko Heikin poikien "harrastuksilla" juopottelua? Matti Heikinpojalla (s. 1791) on käsittääkseni kaksi tuomiota juopottelusta ja veljällään Juholla (s. 1804) yksi. Olen itsekin ajatellut, että Matti olisi ehkä voinut juopotella talon, kun tuomioitakin asiasta on saanut. Mutta toisaalta, jos Kustaa (s. 1817) pystyi ostamaan Alastaron Paavolan tilan, olisi hän varmaan pystynyt lunastamaan mahdollisesti velkaantuneen Vähä-Ketolankin.
Mistä löytyisi esim. käräjäpöytäkirjoja tai maakirjoja, joista asiaa voisi tutkia lisää?
Ja sitten vielä kommentti Hannu Virttaalaisen toiseen viestiin. Näyttää tosiaan siltä, että isälinjallani päädytään Jöns Toramaahan.
Hannu Virttaalainen
29.11.16, 21:01
Kun ei isän ja sedän juopottelu kelpaa ja ilmeisesti isojaon pöytäkirjoissa ja esittämässäni rippikirjassa on vääriä murtolukuja tilojen koosta, niin jospa Kustaa Matinpojalla oli vaan vähän levoton luonne?
Lainhuudatuskortiston mukaan hän oli saanut lainhuudon 1/4 Ketolaan 1843: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27262115 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27262115)
1845 hän siirtyi kuitenkin Alastaron Ilolan Paavolaan, jossa Timo Verhon tietojen mukaan viihtyi vuoteen 1849, jonka jälkeen Verhon mukaan 1853 (Iso-Iivarin mukaan 1854) on Punkalaitumen Kanteenmaan Skriivarilla.
Paavola siis ostettiin ilmeisesti Vähä-Ketolan myyntirahoilla.
Myös hänen isänsä serkun Vainio-Ketolan tyttären naimisiin meno 1.6.1845 sopii ajallisesti lähtöön. Halusivatko isän serkut ja isän serkun mies Korven Antilta ostaa Kustaan 1/4:ksen ja maksoivat niin hyvin, että Kustaa myi? Tuon lainhuudon perusteella hän omisti Vähä-Ketolan ja isän ja äidin syytinki kuuluivat kauppaan, koska he jäivät tilalle.
Minusta Kustaan lainhuuto on viimeinen pelkällä Ketolalla. Millä etuliitteellä seuraavat mahtanevat löytyä?
Vainio-Ketolan vävy ja poika, vävyn vaimon veli, jakoivat taas taas tilan puoliksi jossain kohtaa Vainio-Ketolaan ja Kylä-Ketolaan. Pojan, Henric Johansson Vainio-Ketolan (s.1830), vaimo Virttaan Uotilasta on äidinäitini äidin sisko, siksi Gustav Ketolan jälkeiset lainhuudot kiinnostavat vähän itseäkin, jos ne ihan kaikkia Säkylän lainhuutoja lukematta onnistuu löytämään.
Kiitos vaivannäöstä. Se, että Kustaa omisti Vähä-Ketolan on minulle uutta. Olen sen verran aloittelija näissä sukututkimusasioissa, että en ole osannut hakea mitään lainhuudatuksia.
Teoriasi voi pitää paikkansa. Kustaa perheineen ei tosiaan viihtynyt Paavolassakaan kauaa. Tämän rippikirjan mukaan asuivat siellä kuitenkin vuoteen 1853:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alastaro/rippikirja_1847-1853_jk481/51.htm
Kustaan velikin Heikki Matinpoika (s. 1828) on ollut tähän aikaan Paavolassa.
Pappani pappa Kalle Fredrik syntyi vielä Paavolassa vuonna 1853. Sieltä he muuttivat Punkalaitumelle Kanteenmaan Skriivariin.
Hannu Virttaalainen
30.11.16, 07:51
Kiitos vaivannäöstä. Se, että Kustaa omisti Vähä-Ketolan on minulle uutta. Olen sen verran aloittelija näissä sukututkimusasioissa, että en ole osannut hakea mitään lainhuudatuksia.
Teoriasi voi pitää paikkansa. Kustaa perheineen ei tosiaan viihtynyt Paavolassakaan kauaa. Tämän rippikirjan mukaan asuivat siellä kuitenkin vuoteen 1853:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alastaro/rippikirja_1847-1853_jk481/51.htm
Kustaan velikin Heikki Matinpoika (s. 1828) on ollut tähän aikaan Paavolassa.
Pappani pappa Kalle Fredrik syntyi vielä Paavolassa vuonna 1853. Sieltä he muuttivat Punkalaitumelle Kanteenmaan Skriivariin.
Lainhuudatukset Alastarolta ja Punkalaitumelta löytyvät myös samasta paikkaa netissä: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=193439.KA (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=193439.KA)
Lainhuudatukset löytyvät siis perintötiloista (skatte, verotila). Kruununtilojen isäntien tai vuokraviljelijöiden vaihdoksista sieltä ei tietoa löydy.
Kiinteistöt ovat aakkosjärjestyksessä kiinteistön nimen mukaan. Kyseinen kortisto on luotu helpottamaan varsinaisten lainhuutojen löytymistä. Koska kortisto on laadittu 1900-luvulla se on ihan luettavaa ilman mitään vanhojen käsialojen opettelua. Kortiston tiedot ovat viittauksia alkuperäisiin käräjäpöytäkirjoihin, Kortisto on siis apu jolla löytää alkuperäiset käräjät, joilla lainhuudatus on kuulutettu. Mutta kyllä pelkistä kortiston tiedoista voi olla iso apu sen selvittämisessä kuka tilan/kiinteistön kulloinkin omisti.
Rippikirjat ei välttämättä kerro totuutta, kuka on kulloinkin omistaja. Kustaakin on Vähä-Ketolassa pari vuotta, jotka sen omisti, merkitty isännän pojaksi.
Viitatussa kortistossa joka toinen sivu on tyhjä sivu, kuvaaja kun on kuvannut myös korttien takapuolen :confused:
Hannu Virttaalainen
30.11.16, 12:59
Kiitos vaivannäöstä. Se, että Kustaa omisti Vähä-Ketolan on minulle uutta. Olen sen verran aloittelija näissä sukututkimusasioissa, että en ole osannut hakea mitään lainhuudatuksia.
Teoriasi voi pitää paikkansa. Kustaa perheineen ei tosiaan viihtynyt Paavolassakaan kauaa. Tämän rippikirjan mukaan asuivat siellä kuitenkin vuoteen 1853:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alastaro/rippikirja_1847-1853_jk481/51.htm
Kustaan velikin Heikki Matinpoika (s. 1828) on ollut tähän aikaan Paavolassa.
Pappani pappa Kalle Fredrik syntyi vielä Paavolassa vuonna 1853. Sieltä he muuttivat Punkalaitumelle Kanteenmaan Skriivariin.
Kyllä näiden Kustaan lainhuutojen perusteella alkaa miettiä monenlaista:
Paavola: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27010610
Skriivari: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27223488
Tässä arkistolaitoksen jakama tieto lainhuudosta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lainhuudot
Haettiinko 1. lainhuuto yleisesti kuuden kuukauden päästä olleilla käräjillä vai joskus kun kerittiin viimeistään ennen kun alettiin myydä vai ei vielä silloinkaan?
Rippikirjamekinnät asumisesta ja isännyydestä ei vastaa kovin hyvin lainmukaista lainhuudatusta
Tilojen lainhuudot on periaatteessa aikajärjestyksessä peräkkäin kortistossa eli 2 sivua eteenpäin tai taaksepäin löytyy edellinen, seuraava. Paitsi jos on jaettu tila kuten Ketola niin sitten osien lainhuudot on aikajärjestyksessä. Sitten jako otetaan huomioon jossain kohtaa ja seuraavat huudatukset jossain muualla ...
Kyllä Kustaa siis edellisestä tilasta luopuessaan osti toisen tilalle. Ei siis vaikuta tiloista luopuminen johtuneen varojen puutteesta, joka siis minusta suljettu pois.
Miksi Paavolassa vaihtui aika monta kertaa peräkkäin muutaman vuoden välein omistaja on myös mieleen tullut kysymys.
Kyllä näiden Kustaan lainhuutojen perusteella alkaa miettiä monenlaista:
Paavola: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27010610
Skriivari: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27223488
Tässä arkistolaitoksen jakama tieto lainhuudosta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lainhuudot
Haettiinko 1. lainhuuto yleisesti kuuden kuukauden päästä olleilla käräjillä vai joskus kun kerittiin viimeistään ennen kun alettiin myydä vai ei vielä silloinkaan?
Rippikirjamekinnät asumisesta ja isännyydestä ei vastaa kovin hyvin lainmukaista lainhuudatusta
Tilojen lainhuudot on periaatteessa aikajärjestyksessä peräkkäin kortistossa eli 2 sivua eteenpäin tai taaksepäin löytyy edellinen, seuraava. Paitsi jos on jaettu tila kuten Ketola niin sitten osien lainhuudot on aikajärjestyksessä. Sitten jako otetaan huomioon jossain kohtaa ja seuraavat huudatukset jossain muualla ...
Kyllä Kustaa siis edellisestä tilasta luopuessaan osti toisen tilalle. Ei siis vaikuta tiloista luopuminen johtuneen varojen puutteesta, joka siis minusta suljettu pois.
Miksi Paavolassa vaihtui aika monta kertaa peräkkäin muutaman vuoden välein omistaja on myös mieleen tullut kysymys.
On kyllä eroa muutolla ja lainhuudatuksilla varsinkin Paavolan tapauksessa. Kustaa perheineen muutti sinne kuitenkin jo 1845 ja 1. lainhuudatus on vasta 1849. Skriivarin kohdalla muuton ja 1. huudatuksen välillä on pari vuotta 1853 / 1855. Tästä näkee, että Kustaa perheineen muutti Skriivariin 10.9.1853:
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=9192615&kuvanumero=66&ay=2707924&sartun=77109.KA&atun=208123.KA&amnimeke=Punkalaitumen+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1851-1857&ay2=128532
Mitähän tämä sitten tarkoittaa? Vai onko se ollut tavallista? Mitä tarkoitat sillä, että näiden perusteella alkaa miettiä monenlaista?
Olen ihmetellyt myös sitä, että miksi Paavolan omistaja on vaihtunut niin usein. Kustaa perheineen ei ollut siis ainoa, joka viihtyi siellä vain lyhyen ajan.
Hannu Virttaalainen
01.12.16, 10:34
Lainaus Pekka Mäkitalon Säkylän talot ja isännät 1540-1900: "Heikki Heikinpoika Antti Korvesta avioitui Pyhäjoen Ketolan talon tyttären kanssa ja siirtyi Vainio-Ketolan taloon. Saman tien hän osti Kylä-Ketolan tilan, joka oli aikoinaan lohkottu Ketolasta. Sieltä Heikki muutti perheineen 1863 Vähä-Säkylän Ala-Sontaan. Hänen aikanaan talon rakennukset muutettiin nykyiselle paikalle Taponmäelle noin yhden kilometrin etelään päin vanhasta paikasta, työ aloitettiin 1872. Taloon muutettiin 1880 ja tällöin taloa alettiin kutsumaan Mäkitaloksi"
Vainio-Ketolan kohdalla Pekka Mäkitalo kertoo, että Heikki Heikinpoika sai lainaa Korven Antista useilta henkilöiltä talokauppoihinsa. Kaupoista ja lainoista siis löytyy käräjäjuttuja tai lainapapereita on säilynyt jossain talonarkistossa? Korven Antin silloinen talo, siis rakennukset, on myös säilynyt ja ne löytyvät nykyisin Seurasaaresta.
Sitten henkikirjatietoa Kustaasta:
Säkylä 1845: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=668206
Kustaa on siis rusthollari ei poika kuten rippikirjoissa ja talon koko on 13/48
Ilola 1850: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=717531
Ilolassa Kustaa ei olekaan isäntä vaan mainitaan vasta toisena ja isäntänä onkin toinen Kustaa, jonka lainhuudatukset, jonkin vuoden myöhässä, löytyy Ketolan Kustaan lainhuudatusten jälkeen lainhuudatuskortissa. Molempien Kustaiden tittelit eivät täysin varmasti auenneet, mutta Gustav Mattson on minusta Förre åboa, entinen asukas vai pitäisikö ymmärtää edellinen isäntä. Verot maksettiin käsitykseni mukaan henkikirjojen pohjalta, myös maaverot. Lisää epäilyjäni, että lainhuutoja haettiin välillä vasta kun omistaja aikoi myydä, eikä oston jälkeen kuten olisi pitänyt :confused: Henkikirjat taitaa löytyä netissä vain viiden vuoden välein, vaikka ne on arkistoissa joka vuodelta, sillä kyllä veroja joutui maksamaan joka vuosi.
Ketolan Kustaan äiti oli muuten Sonnalta, jonka puolikkaan Heikki Heikinpoika siis seuraavaksi osti.
Jahka päästään Mäkitalon ja Puolamäen esivanhemmista eroon niin Vainio-Ketolassa tullaan ihan omiin sukulaisiini, Virttaan Uotilasta tulevaan emäntään ;)
Hannu Virttaalainen
01.12.16, 12:34
Ilola 1850: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=717531
Ilolassa Kustaa ei olekaan isäntä vaan mainitaan vasta toisena ja isäntänä onkin toinen Kustaa, jonka lainhuudatukset, jonkin vuoden myöhässä, löytyy Ketolan Kustaan lainhuudatusten jälkeen lainhuudatuskortissa.
Kyllä kortiston seuraavat lainhuudatukset on jo 3. Kustaan, joka Verhon mukaan tuli isännäksi 1860, koska huudatukset on vasta vuodelta 1864.
Yhden Kustaan huudatukset puuttuu siis ainakin kortistosta kokonaan. Tämän keskimäisen Kustaan huudatukset voivat silti löytyä käräjäpöytäkirjoista. On kortiston laatijalla peräkkäisten Kustaiden määrä ollut liikaa ja johtanut yhden tippumiseen kortistosta? Seuraavat huudatukset on haettu kortiston mukaan 1864 eli ei 3. Kustaakaan kovin hätäinen niiden kanssa ole ollut.
Ei kyllä toinen Kustaa oli yrittänyt huudattaa jo ennen Ketolan Kustaata. Etuileminen jonossa ei siis onnistunut http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27010607
Olisko jatkossa hoidetuttu 2 kärpästä eli Kustaata samalla kertaa?
Ei pitäisi itsekään olla niin hätäinen nykyäänkään vaan tutkia ihan rauhassa vähän laajemmin. Kyllä Ketolan Kustaa taisi hakea huudatuksia itselleen vasta myytyään, jollei kortiston laatija ole sotkenut:confused:
Varmuus löytyisi varmaan ehkä käräjäpöytäkirjoista.
Hyvä, että tuo on tuo vastuuvapautus allekirjoituksessa ...
Hannu Virttaalainen
01.12.16, 14:24
Tämän rippikirjan mukaan asuivat siellä kuitenkin vuoteen 1853:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alastaro/rippikirja_1847-1853_jk481/51.htm
Ketolan Kustaa oli kuitenkin rippikirjankin mukaankin isäntä vain vuoteen 1849. Kustaan kohdalle on ko rippikirjaan varmaankin 1849 lisätty f.d. eli edellinen
Alempana samalla sivulla on vuodesta 1849 uusi isäntä 2. Kustaa, syntyisin Kokemäeltä mutta oli ollut 1839-1849 Vampulan Uuden Mellon rusthollari.
Lisäksi löytyy seuraavalta sivulta Gl. Bond Matts Mattson s. 1786, kuoli 1864.
Tämä vanha isäntä oli luovuttanut talon 1832 vävylleen Ilolan Yli-Mattilan isännälle Matts Mickelssonille (1. lainhuudatus Paavolaan 1833), joka siis myi talon syytinkiläisineen Ketolan Kustaalle,
Yli-Mattilan Matts Michelssonin vävy oli sitten Yli-Mellon seuraava isäntä 1850 Paavolaan muuttaneen 2. Kustaan jälkeen, mikä sekin voi olla jälleen osa kuviota, järjestelyä.
Nyt tuli mieleen, jos Paavolan syytinkiläinen oli tämä Paavolan ongelma ja ainoa keino päästä ongelmasta eroon joutumatta käräjille oli myydä koko talo syytinkiläisineen. Tiedän ainakin yhden tapauksen jossa vanha isäntä syytinkiläinen joutui alle vuoden tapetuksi ja syytteessä oli vävy, uusi isäntä. Hänelle talon myivät isältään sen saaneet syytinkiläisen pojat pari vuotta taloa ja syytinkiläistä pidettyään ja kaupan päälle tuli syytinkiläisen lisäksi sisar/tytär vaimoksi,
Taas on paljon mielenkiintoista tietoa, kiitoksia.
Lainaus Pekka Mäkitalon Säkylän talot ja isännät 1540-1900: "Heikki Heikinpoika Antti Korvesta avioitui Pyhäjoen Ketolan talon tyttären kanssa ja siirtyi Vainio-Ketolan taloon. Saman tien hän osti Kylä-Ketolan tilan, joka oli aikoinaan lohkottu Ketolasta. Sieltä Heikki muutti perheineen 1863 Vähä-Säkylän Ala-Sontaan. Hänen aikanaan talon rakennukset muutettiin nykyiselle paikalle Taponmäelle noin yhden kilometrin etelään päin vanhasta paikasta, työ aloitettiin 1872. Taloon muutettiin 1880 ja tällöin taloa alettiin kutsumaan Mäkitaloksi"
Vainio-Ketolan kohdalla Pekka Mäkitalo kertoo, että Heikki Heikinpoika sai lainaa Korven Antista useilta henkilöiltä talokauppoihinsa. Kaupoista ja lainoista siis löytyy käräjäjuttuja tai lainapapereita on säilynyt jossain talonarkistossa? Korven Antin silloinen talo, siis rakennukset, on myös säilynyt ja ne löytyvät nykyisin Seurasaaresta.
Eikö tässä Kylä-Ketolan tilalla pitäisi olla Vähä-Ketola, koska Kylä-Ketola perustettiin sitten myöhemmin? Mistä tämä Pekka Mäkitalon Säkylän talot ja isännät 1540-1900 löytyy? Nopealla googlettamisella en ainakaan sitä löytänyt.
Sitten henkikirjatietoa Kustaasta:
Säkylä 1845: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=668206
Kustaa on siis rusthollari ei poika kuten rippikirjoissa ja talon koko on 13/48
Ilola 1850: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=717531
Ilolassa Kustaa ei olekaan isäntä vaan mainitaan vasta toisena ja isäntänä onkin toinen Kustaa, jonka lainhuudatukset, jonkin vuoden myöhässä, löytyy Ketolan Kustaan lainhuudatusten jälkeen lainhuudatuskortissa. Molempien Kustaiden tittelit eivät täysin varmasti auenneet, mutta Gustav Mattson on minusta Förre åboa, entinen asukas vai pitäisikö ymmärtää edellinen isäntä. Verot maksettiin käsitykseni mukaan henkikirjojen pohjalta, myös maaverot. Lisää epäilyjäni, että lainhuutoja haettiin välillä vasta kun omistaja aikoi myydä, eikä oston jälkeen kuten olisi pitänyt :confused: Henkikirjat taitaa löytyä netissä vain viiden vuoden välein, vaikka ne on arkistoissa joka vuodelta, sillä kyllä veroja joutui maksamaan joka vuosi.
Tämä ainakin varmistaa Vähä-Ketolan olleen ihan hyvä kokoinen talo ja Kustaan olleen sen isäntä.
Kustaa Ketola ei tosiaan olekaan isäntä enää vuoden 1849 jälkeen Paavolassa, niin kuin myöhemmät viestisikin todistavat.
Ketolan Kustaan äiti oli muuten Sonnalta, jonka puolikkaan Heikki Heikinpoika siis seuraavaksi osti.
Jahka päästään Mäkitalon ja Puolamäen esivanhemmista eroon niin Vainio-Ketolassa tullaan ihan omiin sukulaisiini, Virttaan Uotilasta tulevaan emäntään ;)
Näin on, Heikki Antti osti siis Ala-Sonnan ja Kustaan äiti oli Yli-Sonnalta. Olen huomannut sellaisenkin mielenkiintoisen asian, että näiden monen Kustaan jälkeen Paavolan isäntänä ollut Juho Tuomola oli myös Säkylästä ja hänen isänsä äiti oli Yli-Sonnan tytär ja siis Kustaan äidin sisko eli hän oli Kustaa Ketolan serkun poika. Onkohan se sattumaa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27010616
Ketolan Kustaa oli kuitenkin rippikirjankin mukaankin isäntä vain vuoteen 1849. Kustaan kohdalle on ko rippikirjaan varmaankin 1849 lisätty f.d. eli edellinen
Alempana samalla sivulla on vuodesta 1849 uusi isäntä 2. Kustaa, syntyisin Kokemäeltä mutta oli ollut 1839-1849 Vampulan Uuden Mellon rusthollari.
Lisäksi löytyy seuraavalta sivulta Gl. Bond Matts Mattson s. 1786, kuoli 1864.
Tämä vanha isäntä oli luovuttanut talon 1832 vävylleen Ilolan Yli-Mattilan isännälle Matts Mickelssonille (1. lainhuudatus Paavolaan 1833), joka siis myi talon syytinkiläisineen Ketolan Kustaalle,
Yli-Mattilan Matts Michelssonin vävy oli sitten Yli-Mellon seuraava isäntä 1850 Paavolaan muuttaneen 2. Kustaan jälkeen, mikä sekin voi olla jälleen osa kuviota, järjestelyä.
Olisi pitänyt itsekin huomata, että rippikirjassa on f.d. Kustaan kohdalla ja uusi isäntä alempana. Erikoista, mutta ennen vanhaan ilmeisesti tavallista, että vanhat omistajat jäivät taloon, vaikka uudet jo asuivat siellä. Lainhuudatukset ovat kyllä pahasti jäljessä ostoista, niin kuin totesit. Ilmeisesti tämä Ketolan Kustaan jälkeinen Kustaa oli yrittänyt huudattaa Paavolaa itselleen heti ostaessaan sen Ketolalta 1849, mutta se ei ollut onnistunut, koska Ketolan Kustaa ei ollut huudattanut sitä vielä itselleen. Sitten Ketola on hakenut huudatukset itselleen 1849-1850, vaikka oli talon jo myynyt. Tällä tavalla sinäkin ilmeisesti asian näet.
Kustaa Ketola oli siis vielä 1845 Vähä-Ketolan rusthollari ja jo 1849 taloton. Ilmeisesti hän odotti sopivaa taloa ostettavaksi ja sellainen on sitten löytynyt Punkalaitumelta 1853.
Kustaan vaimo eli siis pappani pappan äiti Maria Matintytär, oli kotoisin Vampulan Yli-Naadusta. Onkohan sillä mitään tekemistä tässä kuviossa, kun tämä Mello oli myös Vampulassa?
Nyt tuli mieleen, jos Paavolan syytinkiläinen oli tämä Paavolan ongelma ja ainoa keino päästä ongelmasta eroon joutumatta käräjille oli myydä koko talo syytinkiläisineen. Tiedän ainakin yhden tapauksen jossa vanha isäntä syytinkiläinen joutui alle vuoden tapetuksi ja syytteessä oli vävy, uusi isäntä. Hänelle talon myivät isältään sen saaneet syytinkiläisen pojat pari vuotta taloa ja syytinkiläistä pidettyään ja kaupan päälle tuli syytinkiläisen lisäksi sisar/tytär vaimoksi
On se ollut kovaa peliä ennen vanhaan. Miksi syytinkiläinen olisi ollut näin suuri ongelma?
Hannu Virttaalainen
02.12.16, 12:48
Eikö tässä Kylä-Ketolan tilalla pitäisi olla Vähä-Ketola, koska Kylä-Ketola perustettiin sitten myöhemmin?
Minä epäilen, että Vähä-Ketolan nimi vain vaihtui Kylä-Ketolaksi. Kustaalta Vähä-Ketolan ostanut Heikki Heikinpoika, meni naimisiin Vainio-Ketolan tyttären Justiinan (s.1816) kanssa 1.6.1845. Kustaa joukkoineen muutti Säkylästä Alastarolle Säkylän muuttaneiden mukaan 25.3.1845
Heikki Heikinpoika oli siis ostanut 13/48 Kustaalta ja naimisiin mentyään sai hoitoonsa myös Vainio-Ketolan 13/48 ja hänen kohdallaan lukee Rusth. vörvalt. sekä rippikirjassa että henkikirjassa. Kun Justiinan nuorin veli Heikki(s. 1830) tuli toisen puolen isännäksi ja meni naimisiin 1857 tämä vörvalteren yliviivattiin rippikirjassa vävy Heikiltä ja hän oli taas 13/48 Ketolan, Kylä-Ketolan ent. Vähä-Ketolan, rusthollari siihen saakka kuin myi sen ja siirtyi Ala-Sonnalle, joka muuttui Mäkitaloksi.
Yllä oleva on minun tulkintani. Pekalla, joka on vävyn jälkeläinen, kuten nimestä voi arvata. on ehkä hieman erilainen tulkinta. Täytyy keskustella asiasta hänen kanssaan, kun muistan.
Lasse Iso-Iivarin tulkinta on taas minusta hyvin lähellä omaani.
lisäys: Kustaa Matinpojan äiti Juliaana kuolee Kylä-Ketolassa eli syytinki olisi sen perusteella Kylä-Ketolassa.
Miksi Vainio-Ketolan vanhin poika Juha (s.1813), joka asui kuitenkin koko ikänsä Vainio-Ketolasssa (k.1871) tai Kustaa (s.1827) eivät halunneet tai saaneet taloa vaan sisarusten nuorimmasta isänsä kuollessa 1833 3-vuotiaasta Heikki Juhanpojasta tuli seuraava isäntä Vainio-Ketolassa tilanhoitajan (förvaltaren) jälkeen, on myös ihan mielenkiintoinen kysymys.
Kommentoin asiaan liittymättömästi, kun haluan kiittää lainhuudatuskortistoon liittyvästä vinkistä. Enpä ollut tietoinen tuollaisesta.
Hannu Virttaalainen
02.12.16, 13:24
Kommentoin asiaan liittymättömästi, kun haluan kiittää lainhuudatuskortistoon liittyvästä vinkistä. Enpä ollut tietoinen tuollaisesta.
Kyllä kiitos tuli väärään ketjuun tai siis kuuluu alunperin Kaisalle ja Istvanille http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=253776#post253776
Kyllä minä tähän ketjuun ko lainhuudatuskortistoa hetken hain, kun en en siihen kansallisarkiston sivuilta löytänyt. Sitten hain tuon vanhan ketjun täältä foorumilta ja linkki löytyi.
Minä epäilen, että Vähä-Ketolan nimi vain vaihtui Kylä-Ketolaksi. Kustaalta Vähä-Ketolan ostanut Heikki Heikinpoika, meni naimisiin Vainio-Ketolan tyttären Justiinan (s.1816) kanssa 1.6.1845. Kustaa joukkoineen muutti Säkylästä Alastarolle Säkylän muuttaneiden mukaan 25.3.1845
Heikki Heikinpoika oli siis ostanut 13/48 Kustaalta ja naimisiin mentyään sai hoitoonsa myös Vainio-Ketolan 13/48 ja hänen kohdallaan lukee Rusth. vörvalt. sekä rippikirjassa että henkikirjassa. Kun Justiinan nuorin veli Heikki(s. 1830) tuli toisen puolen isännäksi ja meni naimisiin 1857 tämä vörvalteren yliviivattiin rippikirjassa vävy Heikiltä ja hän oli taas 13/48 Ketolan, Kylä-Ketolan ent. Vähä-Ketolan, rusthollari siihen saakka kuin myi sen ja siirtyi Ala-Sonnalle, joka muuttui Mäkitaloksi.
Yllä oleva on minun tulkintani. Pekalla, joka on vävyn jälkeläinen, kuten nimestä voi arvata. on ehkä hieman erilainen tulkinta. Täytyy keskustella asiasta hänen kanssaan, kun muistan.
Lasse Iso-Iivarin tulkinta on taas minusta hyvin lähellä omaani.
lisäys: Kustaa Matinpojan äiti Juliaana kuolee Kylä-Ketolassa eli syytinki olisi sen perusteella Kylä-Ketolassa.
Miksi Vainio-Ketolan vanhin poika Juha (s.1813), joka asui kuitenkin koko ikänsä Vainio-Ketolasssa (k.1871) tai Kustaa (s.1827) eivät halunneet tai saaneet taloa vaan sisarusten nuorimmasta isänsä kuollessa 1833 3-vuotiaasta Heikki Juhanpojasta tuli seuraava isäntä Vainio-Ketolassa tilanhoitajan (förvaltaren) jälkeen, on myös ihan mielenkiintoinen kysymys.
Tulkintasi kuulostaa järkevältä ja on Iso-Iivarin luettelon mukainen myös minun mielestäni. Heikki (s. 1830) meni siis naimisiin äitisi äidin äidin siskon Karolina Uotilan kanssa? Iso-Iivarin luettelon viimeisenä Vainio-Ketolan kohdalla lukee perikunta 1926-1927, onko Vainio-Ketola vielä samalla suvulla? Entä onko Kylä-Ketola vielä olemassa?
Pekka Mäkitalon tiedot Ketoloista olisi kyllä mielenkiintoista kuulla myös.
Huomasin vasta nyt, että alla olevan rippikirjan sivulla on merkitty rusthollariksi Johan Johansson (s. 1811) Honkilahdelta. Hän on ilmeisesti Johan Vuorenpää.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27474&pnum=24
Vuorenpää on muuttanut perheineen vuoden 1845 aikana Honkilahdelta Vähä-Ketolaan ja takaisin. Ilmeisesti esi-isäni Kustaa myikin Vähä-Ketolan ensin hänelle ja sitten vasta Heikki Vainio-Ketola (Antti) osti sen.
Hannu Virttaalainen
12.12.16, 20:12
Huomasin vasta nyt, että alla olevan rippikirjan sivulla on merkitty rusthollariksi Johan Johansson (s. 1811) Honkilahdelta. Hän on ilmeisesti Johan Vuorenpää.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27474&pnum=24
Vuorenpää on muuttanut perheineen vuoden 1845 aikana Honkilahdelta Vähä-Ketolaan ja takaisin. Ilmeisesti esi-isäni Kustaa myikin Vähä-Ketolan ensin hänelle ja sitten vasta Heikki Vainio-Ketola (Antti) osti sen.
Jälleen malliesimerkki, että rippikirja kannattaa lukea yksittäisen talon kohdalla tarkkaan. Välillä uusi isäntä ei ole sopinut talon ensimmäiselle sivulle vaan onkin sopinut rippikirjaan vasta toiselle sivulle renkien, piikojen ja itsellistenkin jälkeen, Uusi isäntä voi myös poistua tosi nopeaan ja jatkaa uusiin seikkailuihin.
Äkkiä tulee myös mieleen lainhuudatusten alkuperäinen tarkoitus: sukulunastusoikeus, joka lopullisesti kumottiin ilmeisesti vasta 1930. Mihin asti sukulunastus meni? Oliko Vainio-Ketolan vävyllä 1. vaimonsa, Kustaan isän serkku muistaakseni, kautta sukulunastusoikeus?
Rivien välitkin kannattaa lukea, mutta silloin vastuu on ihan varmasti lukijalla ...
PS. Syytinki on yhä olemassa: http://yle.fi/uutiset/3-9325230 ja Google haulla löytyvistä purkauksista huomaa, että ongelmat ovat yhä samat, jos ei jostain syystä sovita millään samaan talouteen.
Onkohan joku löytänyt paljonkin lapsia seuraaville isäketjun henkilöille? Ollaan sen verran kaukana historiassa, että itsellä vähän haasteita kerätä tietoa.
Clemet Jönsson
Simon Clemetsson
PSO Ursula
Matts Simonsson
PSO 1 Caisa
PSO 2 Dorotea
Clemet Mattsson
PSO Anna
Christer Clemetsson
PSO Agnes Jöransdr
Erich Christersson
PSO 1 Gertrud Larsdr
PSO 2 Magdalena Henricsdr
Clemet Jönssonilla oli Simonia vanhempi poika Bengt, mutta oliko lisäksi Bertil ja Maisa (Margareta?)?
Simon Klemetinpojalla oli Matin lisäksi tytär Brita, joka lienee näistä kahdesta vanhempi.
Crister Klemetinpojalla oli Erkin lisäksi nuorempi poika Matti.
Erkki Kristerinpojalla oli Matts, Johan ja Eric.
Mutta onko löytynyt yllä olevien lisäksi enemmän lapsia? Ja mahdollisia syntymäaikoja?
Entä onko tietoa, että mitä sukua puolisot ovat? Itse olen kirjannut Kertun Tapalan tytöksi.
virpinissila
01.05.17, 10:08
Tässä nyt jotakin. Mukaan en ole juurikaan ottanut lapsia, joista minulla vain SAY/henkikirjatietoja. Heitäkin aika liuta lähes joka polvessa. En jaksanut tarkistaa, kun tämän kokoamisessa oli sen verran työtä. Joten virheitä voi olla. Joka käyttää tietoja, tarkistanee ne, linkit kun on suureksi osaksi valmiina.
Clemet Jönsson
– Edesmenneen Maisa Clemetintyttären tytär Walborg Mattsintytär Wirtsanojalta Loimaalta vaati 1648 Matts Simoninpoika Kedolta tämän isän Simon Clemetinpojan maksamatta jättämiä saatavia.
KA Euran käräjät 13.–15.6.1648: 434-434v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848458 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848458) En tiedä, onko tyttären tytär vai muutenko käräjöidään. Äidin nimen perusteella voisi olla…
Simon Clemetsson
PSO Ursula
– Brita Simonintytär vaati käräjillä vuonna 1656 isän perintöään veljensä pojalta Clemet Mattsinpojalta. Tällöin hänen sanotaan olevan Mannilasta. Jako lienee tehty 30.12.1613 eli oli kyse yli 40 vuotta vanhasta perinnöstä. Clemetin isäksi sanotaan virheellisesti ensimmäisessä jutussa Matts Clemetinpoika, seuraavassa jutussa Britan veljeksi sanotaan kuitenkin Matts Simoninpoika. KA Euran käräjät 16.–17.6.1656: 256v-257 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865642)
– N. N Simonintytär, käräjillä 1620 ja 1621 mainitaan Erik Mattsinpoika, pappilan renki (voi olla Britankin mieskin), jonka vaimon isäksi sanotaan Simon Clemetinpoika. Simonia oli lyöty vuosia sitten. KA Euran käräjät 18.9.1620: 40 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845544 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845544) Asia on uudelleen esillä 1621.
Euran käräjät 12.3.1621: 84v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845588 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845588)
Matts Simonsson
PSO 1 Caisa
PSO 2 Dorotea Jacobintytär. Dorde mainitaan henkikirjassa 1642–49. Hän on elossa ainakin vuonna 1651, jolloin mainitaan Euran käräjillä Matts Simoninpojan vaimona. KA Euran käräjät 16.–17.6.1651: 192 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880989 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880989)
Vuosina 1646–48 on käräjillä esillä pyhäjokelaisen naikkosen Agneta Mattsintyttären 1645 syntyneen aviottoman lapsen isyysasia. Isäehdokkaana mainitaan Loimijoen Pappisista oleva Henrik Sigfridinpoika (Sollalta, Eelan sukulainen), joka oli ollut renkinä Agatan "vanhemmilla" ja toisena naimisissa oleva Clemet Mattsinpoika Pyhäjoelta. Matts Simoninpoika, jonka palveluksessa Sollan Henrik oli, lienee Agnetan isäpuoli ja Agneta Dorde Jacobintyttären tytär edellisestä avioliitosta. Clemet lienee Ketolan oma poika. KA Euran käräjät 3. – 5.11.1646: 174 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847974 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847974) ja 13. 14.11.1648: 487-487v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848509 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848509) KA Säkylän SAY 1634–53: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=456140 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=456140)
Clemet Mattsson
PSO Anna
PSO 2 Maisa. Annan kuoltua mainitaan 1667 Ketolassa Clemetin frilla Maisa, seuraavana vuonna vaimo Maisa. KA Säkylän 1654–73: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668)
– Minulla lasten tiedot poimittu henkikirjasta/ SAY
Christer Clemetsson
PSO Agnes Jöransdr?
– Erik Cristerinpoika (ensimmäiseen avioliittoon vihitty Yläneellä eli morsian Yläneen kirkonkylästä, myös minulla Tapalasta.)
– Matts Cristerinpoika otti viljelyyn Mannilan Akkolan viiden äyrin tilan, kun edellinen omistajasuku joutui vaikeuksiin. Hänen alkuperänsä käy ilmi muun muassa käräjäpöytäkirjasta 1692, missä hänen veljekseen sanotaan Erik Cristerinpoika Säkylän Pyhäjoen Ketolasta. Euran käräjät 12–14.9.1692 322-323 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733480 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733480) Matts mainitaan Säkylän Pyhäjoen Ketolassa vuoteen 1691 vaimoineen. KA Säkylän SAY 1674–93: 52. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468242 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468242) Ketolan kahdesta Matts-nimisestä veljeksestä tämä lienee vanhempi. Erik Cristerinpojan ja Matts Cristerinpoika "den äldren" välisiä perintöasioita käsiteltiin käräjillä 1693. KA Euran käräjät 12.–13.6.1693: 157-158 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793938 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793938) Matts Cristerinpoika oli vaimonsa veljen Simon Mattsinpojan orpojen lasten Elinin ja Marian holhooja. (KA Euran käräjät 15.–17.6.1699: 446-448 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869529 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869529) ja 12.-14.2.1700: 155-158 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870015 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870015) – PSO Agatha (Aka) Mattsintytär Eela, s. Säkylä, Pyhäjoki, Eela, k. 1740 Laitila (Hinnerjoki), Korpi, Mäki. Eelalla Aka mainitaan vuosina 1679–82. KA Säkylän SAY 1674–93: 55 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455181 Agata näyttää rippikirjamerkinnän mukaan käyneen Akkolassa ehtoollisella viimeisen kerran joulukuussa 1738. Tämän jälkeen hän nähtävästi muutti tyttärensä luo Hinnerjoelle ja kuoli siellä seuraavana vuonna 80-vuotiaana.
– Matts Cristerinpoika on Ketolan kahdesta Mattsista luultavasti nuorempi. Hänen apekseen sanotaan Jacob Cnutinpoika Kepolasta. Jacob viljeli Kepolassa tilaa, mutta oli vuonna 1693 rutiköyhä. Tekstissä sanotaan Mattsin olevan Pyhäjoen Erik Cristerinpojan veli. KA Euran käräjät 27.–28.1.1693: 49-50 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793885 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793885) . Asutuksen yleisluettelon mukaan tila oli Aila. Matts viljeli sitä kolme vuotta, 1694–96. Sen jälkeen hänet vaimoineen mainitaan Ketolassa 1697–98 ja vaimo vielä tämän jälkeenkin. KA Köyliön SAY 1674–93: 33, 1694–1713: 33 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455159 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455159) KA Köyliön SAY 1694–1713: 33 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455325 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455325) ja KA Säkylän SAY 1694–1713: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455159 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455344 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455344) – PSO Maria Jacobintytär Aila Köyliön Kepolasta.
Virpi Nissilä
Suurkiitos taas kerran Virpille! Kun mennään rippikirjoja vanhempaan aikaan, niin itsellä taidot hupenevat marginaalisiksi. Yritetään kuitenkin koko ajan oppia uutta :)
Tiettyjä hahmotelmia itsellä on muista lapsista, mutten tiedä arvaako niitä esitellä julkisesti... Laitetaan nyt kuitenkin, vaikka voi tulla hutikuteja niin että helisee.
SAY:ssa Matts Simonssonin talossa on mainittu Jöran Simonsson. Voisiko olla veli?
Mattsilla lapsia omissa papereissani Clemetin lisäksi Carin, Agata ja Agnes. Virpin viestin perusteella tosin ainakin tuo Agnes taitaa olla toisen puolison Dorotean aiemmasta liitosta.
Clemet Mattssonin lapsia Christerin lisäksi Elin, Brita, Margareta, Carin ja Jacob.
Christerillä Ericin ja Mattsin lisäksi ainakin Michel. Jostain olen kirjannut myös Malinin, mutta nyt hoksaa miksi.
Ericillä Mattsin, Johanin ja Ericin lisäksi Jacob, Maria, Michel ja Anders.
Pekka Hiltunen
02.05.17, 04:46
Tässä nyt jotakin. Mukaan en ole juurikaan ottanut lapsia, joista minulla vain SAY/henkikirjatietoja. Heitäkin aika liuta lähes joka polvessa. En jaksanut tarkistaa, kun tämän kokoamisessa oli sen verran työtä. Joten virheitä voi olla. Joka käyttää tietoja, tarkistanee ne, linkit kun on suureksi osaksi valmiina.
Clemet Jönsson
– Edesmenneen Maisa Clemetintyttären tytär Walborg Mattsintytär Wirtsanojalta Loimaalta vaati 1648 Matts Simoninpoika Kedolta tämän isän Simon Clemetinpojan maksamatta jättämiä saatavia.
KA Euran käräjät 13.–15.6.1648: 434-434v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848458 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848458) En tiedä, onko tyttären tytär vai muutenko käräjöidään. Äidin nimen perusteella voisi olla…
Simon Clemetsson
PSO Ursula
– Brita Simonintytär vaati käräjillä vuonna 1656 isän perintöään veljensä pojalta Clemet Mattsinpojalta. Tällöin hänen sanotaan olevan Mannilasta. Jako lienee tehty 30.12.1613 eli oli kyse yli 40 vuotta vanhasta perinnöstä. Clemetin isäksi sanotaan virheellisesti ensimmäisessä jutussa Matts Clemetinpoika, seuraavassa jutussa Britan veljeksi sanotaan kuitenkin Matts Simoninpoika. KA Euran käräjät 16.–17.6.1656: 256v-257 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865642)
– N. N Simonintytär, käräjillä 1620 ja 1621 mainitaan Erik Mattsinpoika, pappilan renki (voi olla Britankin mieskin), jonka vaimon isäksi sanotaan Simon Clemetinpoika. Simonia oli lyöty vuosia sitten. KA Euran käräjät 18.9.1620: 40 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845544 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845544) Asia on uudelleen esillä 1621.
Euran käräjät 12.3.1621: 84v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845588 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845588)
Matts Simonsson
PSO 1 Caisa
PSO 2 Dorotea Jacobintytär. Dorde mainitaan henkikirjassa 1642–49. Hän on elossa ainakin vuonna 1651, jolloin mainitaan Euran käräjillä Matts Simoninpojan vaimona. KA Euran käräjät 16.–17.6.1651: 192 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880989 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880989)
Vuosina 1646–48 on käräjillä esillä pyhäjokelaisen naikkosen Agneta Mattsintyttären 1645 syntyneen aviottoman lapsen isyysasia. Isäehdokkaana mainitaan Loimijoen Pappisista oleva Henrik Sigfridinpoika (Sollalta, Eelan sukulainen), joka oli ollut renkinä Agatan "vanhemmilla" ja toisena naimisissa oleva Clemet Mattsinpoika Pyhäjoelta. Matts Simoninpoika, jonka palveluksessa Sollan Henrik oli, lienee Agnetan isäpuoli ja Agneta Dorde Jacobintyttären tytär edellisestä avioliitosta. Clemet lienee Ketolan oma poika. KA Euran käräjät 3. – 5.11.1646: 174 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847974 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847974) ja 13. 14.11.1648: 487-487v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848509 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848509) KA Säkylän SAY 1634–53: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=456140 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=456140)
Clemet Mattsson
PSO Anna
PSO 2 Maisa. Annan kuoltua mainitaan 1667 Ketolassa Clemetin frilla Maisa, seuraavana vuonna vaimo Maisa. KA Säkylän 1654–73: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668)
– Minulla lasten tiedot poimittu henkikirjasta/ SAY
Christer Clemetsson
PSO Agnes Jöransdr?
– Erik Cristerinpoika (ensimmäiseen avioliittoon vihitty Yläneellä eli morsian Yläneen kirkonkylästä, myös minulla Tapalasta.)
– Matts Cristerinpoika otti viljelyyn Mannilan Akkolan viiden äyrin tilan, kun edellinen omistajasuku joutui vaikeuksiin. Hänen alkuperänsä käy ilmi muun muassa käräjäpöytäkirjasta 1692, missä hänen veljekseen sanotaan Erik Cristerinpoika Säkylän Pyhäjoen Ketolasta. Euran käräjät 12–14.9.1692 322-323 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733480 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733480) Matts mainitaan Säkylän Pyhäjoen Ketolassa vuoteen 1691 vaimoineen. KA Säkylän SAY 1674–93: 52. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468242 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468242) Ketolan kahdesta Matts-nimisestä veljeksestä tämä lienee vanhempi. Erik Cristerinpojan ja Matts Cristerinpoika "den äldren" välisiä perintöasioita käsiteltiin käräjillä 1693. KA Euran käräjät 12.–13.6.1693: 157-158 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793938 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793938) Matts Cristerinpoika oli vaimonsa veljen Simon Mattsinpojan orpojen lasten Elinin ja Marian holhooja. (KA Euran käräjät 15.–17.6.1699: 446-448 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869529 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3869529) ja 12.-14.2.1700: 155-158 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870015 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870015) – PSO Agatha (Aka) Mattsintytär Eela, s. Säkylä, Pyhäjoki, Eela, k. 1740 Laitila (Hinnerjoki), Korpi, Mäki. Eelalla Aka mainitaan vuosina 1679–82. KA Säkylän SAY 1674–93: 55 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455181 Agata näyttää rippikirjamerkinnän mukaan käyneen Akkolassa ehtoollisella viimeisen kerran joulukuussa 1738. Tämän jälkeen hän nähtävästi muutti tyttärensä luo Hinnerjoelle ja kuoli siellä seuraavana vuonna 80-vuotiaana.
– Matts Cristerinpoika on Ketolan kahdesta Mattsista luultavasti nuorempi. Hänen apekseen sanotaan Jacob Cnutinpoika Kepolasta. Jacob viljeli Kepolassa tilaa, mutta oli vuonna 1693 rutiköyhä. Tekstissä sanotaan Mattsin olevan Pyhäjoen Erik Cristerinpojan veli. KA Euran käräjät 27.–28.1.1693: 49-50 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793885 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793885) . Asutuksen yleisluettelon mukaan tila oli Aila. Matts viljeli sitä kolme vuotta, 1694–96. Sen jälkeen hänet vaimoineen mainitaan Ketolassa 1697–98 ja vaimo vielä tämän jälkeenkin. KA Köyliön SAY 1674–93: 33, 1694–1713: 33 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455159 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455159) KA Köyliön SAY 1694–1713: 33 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455325 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455325) ja KA Säkylän SAY 1694–1713: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455159 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455344 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455344) – PSO Maria Jacobintytär Aila Köyliön Kepolasta.
Virpi Nissilä
Minä olen tuttavani sukua tarkastellessani päätynyt Matti Erkinpoika Ketolan, kastettu 20.8.1684, k rusthollarina 12.12.1736 Säkylässä äitiin Gertrud Larsdotter -nimisenä, h Säkylässä 27.2.1706. Rustinhollarin (vv 1713-36) vaimo oli Maria Jöransdotter (1678-1752). P:ka Johan mainitaan Ketolan isännäksi 1736-62 (v:mo Maria Jacobsdotter, k 16.4.1773). Johanin poika Matts Johansson Ketola nai Toolan rusthollarintyttären Annan 28.12.1752 ja p:ka Henrik Mattsson Ketola mainitaan taas Ketolan rustina, k 28.2.1826, p:so Kaisa Järri (8.3.1763-9.4.1822), josta kaipailen lisätietoja - jos johto muuten on oikein). P:ka Henrik Mattsson s 6.9.1791 on nainut Rekolan Julia Jacbintyttären Rekolasta 23.5.1815. Näitten pojaksi on joku sukujaan selvitellyt päätynyt Henrik Mattsson Heikilään, s 13.2.1828, joka sotilaan ja torpparin tytären naituaan on muuttanut nimensä Helenius-muotoon. Heiki Heikinpoika Helenius on syntynyt nähtävästi humppilalaiselle Wilhelmina Johanintytär Snabbille Alastaron Heikilässä (Koski Tiuttu) ja p:ka Kaarle Hjalmer Helenius on syntynyt Alastaron Virtsanojalla Amanda Gustava Tuomaantyttärelle 10.2.1894. Sukujohto on epävarma, kun ei ole ainakaan kokonaan omani, joten kaipailen siihen kritikkiä!
PH
Clemet Mattsson[/B]
PSO Anna
PSO 2 Maisa. Annan kuoltua mainitaan 1667 Ketolassa Clemetin frilla Maisa, seuraavana vuonna vaimo Maisa. KA Säkylän 1654–73: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668)
– Minulla lasten tiedot poimittu henkikirjasta/ SAY
Tuo Anna näyttäisi olevan Anna Sigfridsd Solla Loimaalta. Loimijoen KO 26-29.11.1639:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847048
TH
Hannu Virttaalainen
02.05.17, 09:48
Clemet Mattsson[/b]
PSO Anna
PSO 2 Maisa. Annan kuoltua mainitaan 1667 Ketolassa Clemetin frilla Maisa, seuraavana vuonna vaimo Maisa. KA Säkylän 1654–73: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668)
– Minulla lasten tiedot poimittu henkikirjasta/ SAY
Tuo Anna näyttäisi olevan Anna Sigfridsd Solla Loimaalta. Loimijoen KO 26-29.11.1639:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847048
TH
Olisiko Anna siis Eelan jälkeläinen http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=268914&postcount=9 ? Onko tulkintani oikea?
Pekka Hiltunen
02.05.17, 10:11
Olisiko Anna siis Eelan jälkeläinen http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=268914&postcount=9 ? Onko tulkintani oikea?
Minulla on Eelan varhaisimaksi isännäksi kirjattuna Henrik Sigfridsson 1634 saakka. Ajallisesti kai sopisi, jos vaan Henrikillä oli isänsä kaima Sigfrid poikanaan (?)... Olikohan Henrik Sigfridsson vai ehkä vaimonsa Eelasta lähtöisin?
PH
virpinissila
02.05.17, 11:00
Olen tulkinnut tuon Loimijoen tekstin aikoinaan niin, että Anna Fransintytär, Ketolan Annan äiti on ollut aikaisemmin naimisissa eikä Anna olisi Sigfridin tytär. Tuomiokirjassa ei häntä sanota Annan isäksi, ei kyllä isäpuoleksikaan. Minusta siitä selviää vain, että Anna Fransintytär oli ollut naimisissa Sigfrid Henrikinpojan kanssa ja että hän oli Ketolan Annan äiti.
Katselin noita Eelan sukupolvia, kun Anna pojanpoika nai Eelalta. Agata olisi ”Annan puoliserkku” eli isillä olisi sama isä, mutta eri äiti. Jos tämä nyt meni oikein… Aikavertailuja en tehnyt.
Henrik Sigfridinpoika Eelalta-> Matts Henrikinpoika (toisesta avioliitosta?)-> Agatha Mattsintytär
Henrik Sigfridinpoika Eelalta-> Sigfrid Henrikinpoika (ensimmäisestä avioliitosta?) -> Anna -> Crister Clemetinpoika-> Matts Cristerinpoika
Virpi Nissilä
virpinissila
02.05.17, 11:04
Ja Annan äiti siis Agneta Fransintytär eikä Anna...
Virpi Nissilä
Pekka Hiltunen
02.05.17, 12:07
Olen tulkinnut tuon Loimijoen tekstin aikoinaan niin, että Anna Fransintytär, Ketolan Annan äiti on ollut aikaisemmin naimisissa eikä Anna olisi Sigfridin tytär. Tuomiokirjassa ei häntä sanota Annan isäksi, ei kyllä isäpuoleksikaan. Minusta siitä selviää vain, että Anna Fransintytär oli ollut naimisissa Sigfrid Henrikinpojan kanssa ja että hän oli Ketolan Annan äiti.
Katselin noita Eelan sukupolvia, kun Anna pojanpoika nai Eelalta. Agata olisi ”Annan puoliserkku” eli isillä olisi sama isä, mutta eri äiti. Jos tämä nyt meni oikein… Aikavertailuja en tehnyt.
Henrik Sigfridinpoika Eelalta-> Matts Henrikinpoika (toisesta avioliitosta?)-> Agatha Mattsintytär
Henrik Sigfridinpoika Eelalta-> Sigfrid Henrikinpoika (ensimmäisestä avioliitosta?) -> Anna -> Crister Clemetinpoika-> Matts Cristerinpoika
Virpi Nissilä
Mainitun Agatha Mattsintyttären käly eli Henrik Mattsson Eelan vaimo kylläkin on tiedostossani 1666 vihitty Margareta Sigfridsdotter... Sipejä näyttää siis riittäneen moneenkin taloon ja rustholliin näillä seuduilla ja samoilla vuosikymmenillä.
PH
[QUOTE=virpinissila;288725]Olen tulkinnut tuon Loimijoen tekstin aikoinaan niin, että Anna Fransintytär, Ketolan Annan äiti on ollut aikaisemmin naimisissa eikä Anna olisi Sigfridin tytär. Tuomiokirjassa ei häntä sanota Annan isäksi, ei kyllä isäpuoleksikaan. Minusta siitä selviää vain, että Anna Fransintytär oli ollut naimisissa Sigfrid Henrikinpojan kanssa ja että hän oli Ketolan Annan äiti.
Katselin noita Eelan sukupolvia, kun Anna pojanpoika nai Eelalta. Agata olisi ”Annan puoliserkku” eli isillä olisi sama isä, mutta eri äiti. Jos tämä nyt meni oikein… Aikavertailuja en tehnyt.
Henrik Sigfridinpoika Eelalta-> Matts Henrikinpoika (toisesta avioliitosta?)-> Agatha Mattsintytär
Henrik Sigfridinpoika Eelalta-> Sigfrid Henrikinpoika (ensimmäisestä avioliitosta?) -> Anna -> Crister Clemetinpoika-> Matts Cristerinpoika
Joo. Tullaan ehkä sukututkimuksen kimuranteimpiin kysymyksiin. Eli joku tai jotkut hyväksyvät tulkinnan, jota koskevaa näyttöä tiukemman koulukunnan edustaja ei pidä riittävänä. TH
Hannu Virttaalainen
03.05.17, 14:30
Joo. Tullaan ehkä sukututkimuksen kimuranteimpiin kysymyksiin. Eli joku tai jotkut hyväksyvät tulkinnan, jota koskevaa näyttöä tiukemman koulukunnan edustaja ei pidä riittävänä. TH
Minusta näissä tulkinnanvaraisissa, jokainen tekee oman tulkintansa ja päätöksensä. Siksi varsinkin näissä tulkinnanvaraisissa lähteet ja niistä tehdyt johtopäätökset tulisi kirjata ylös, jotta jokainen tietää mihin ko tulkinta perustuu ja voi tehdä oman tulkintansa.
Itsellä Annan jälkeläisenä on tulkinta vielä auki.
virpinissila
03.05.17, 15:24
Niinhän se on, ettei tästä täyttä varmuutta saa näillä tiedoilla suuntaan eikä toiseen. Päädyin omaan ratkaisuuni muun muassa siksi, että epäilin, olisivatko ketolalaiset käräjöineet isältä kattilaa. Kai se mahdollista on, kun isä oli mennyt uuteen avioon joskus 1633-34 tienoilla. Tiedossani ei ole, missä Sigfrid oli ennen Sollalle tuloaan.
Esko Karisalmelta löytyy tietoja Sigfrid Henrikinpojan toisesta avioliitosta http://www.karisalmi.fi/heikka.htm
Virpi Nissilä
Minä olen tuttavani sukua tarkastellessani päätynyt Matti Erkinpoika Ketolan, kastettu 20.8.1684, k rusthollarina 12.12.1736 Säkylässä äitiin Gertrud Larsdotter -nimisenä, h Säkylässä 27.2.1706. Rustinhollarin (vv 1713-36) vaimo oli Maria Jöransdotter (1678-1752). P:ka Johan mainitaan Ketolan isännäksi 1736-62 (v:mo Maria Jacobsdotter, k 16.4.1773). Johanin poika Matts Johansson Ketola nai Toolan rusthollarintyttären Annan 28.12.1752 ja p:ka Henrik Mattsson Ketola mainitaan taas Ketolan rustina, k 28.2.1826, p:so Kaisa Järri (8.3.1763-9.4.1822), josta kaipailen lisätietoja - jos johto muuten on oikein). P:ka Henrik Mattsson s 6.9.1791 on nainut Rekolan Julia Jacbintyttären Rekolasta 23.5.1815. Näitten pojaksi on joku sukujaan selvitellyt päätynyt Henrik Mattsson Heikilään, s 13.2.1828, joka sotilaan ja torpparin tytären naituaan on muuttanut nimensä Helenius-muotoon. Heiki Heikinpoika Helenius on syntynyt nähtävästi humppilalaiselle Wilhelmina Johanintytär Snabbille Alastaron Heikilässä (Koski Tiuttu) ja p:ka Kaarle Hjalmer Helenius on syntynyt Alastaron Virtsanojalla Amanda Gustava Tuomaantyttärelle 10.2.1894. Sukujohto on epävarma, kun ei ole ainakaan kokonaan omani, joten kaipailen siihen kritikkiä!
PH
Henrik Mattsson Vähä-Ketolan s. 1.1.1754 ja Kaisa Mattsdotterin s. 8.3.1763 poika oli Matts Henriksson s. 6.9.1791.
Mattsin vaimo oli kuitenkin Juliana Jacobsdotter s. 17.6.1793, joka oli kotoisin Säkylän Yli-Sonnan rusthollista. Esi-isäni Kustaa s. 1817 on heidän poikansa, samoin Heikki s. 13.2.1828.
Vähä-Ketola 1840-46:
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=8321289&kuvanumero=23&ay=313401&sartun=84799.KA&atun=185100.KA&amnimeke=S%C3%A4kyl%C3%A4n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1840-1853+%28I+Aa%3A10%29&ay2=122400
Kustaan asioita on käyty läpi aiemmin läpi tässä ketjussa. Hän omisti Vähä-Ketolan rusthollin isänsä jälkeen, mutta myi sen kahdessa osassa vuoden 1845 tienoilla. Kustaa perheineen osti Alastaron Ilolan kylästä Paavolan talon ja veli Heikki näytti asuneen siellä myös jonkin aikaa. Jostain olen saanut selville sen, että Heikki otti sukunimekseen Heleniuksen.
Hannu Virttaalainen
03.05.17, 20:15
Henrik Mattsson Vähä-Ketolan s. 1.1.1754 ja Kaisa Mattsdotterin s. 8.3.1763 poika oli Matts Henriksson s. 6.9.1791.
Mattsin vaimo oli kuitenkin Juliana Jacobsdotter s. 17.6.1793, joka oli kotoisin Säkylän Yli-Sonnan rusthollista. Esi-isäni Kustaa s. 1817 on heidän poikansa, samoin Heikki s. 13.2.1828.
Vähä-Ketola 1840-46:
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=8321289&kuvanumero=23&ay=313401&sartun=84799.KA&atun=185100.KA&amnimeke=S%C3%A4kyl%C3%A4n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1840-1853+%28I+Aa%3A10%29&ay2=122400
Kustaan asioita on käyty läpi aiemmin läpi tässä ketjussa. Hän omisti Vähä-Ketolan rusthollin isänsä jälkeen, mutta myi sen kahdessa osassa vuoden 1845 tienoilla. Kustaa perheineen osti Alastaron Ilolan kylästä Paavolan talon ja veli Heikki näytti asuneen siellä myös jonkin aikaa. Jostain olen saanut selville sen, että Heikki otti sukunimekseen Heleniuksen.
Heikin jatko:
Rk. 1854-1860 Koski Tiutu Heikkilä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7440885
Rk, 1861-1867 Koski Tiutu Heikkilä:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23303863
1865-66 kävivätkö Loimaalla?
Rk 1861-1867 Koski inhyses: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23303987
Rk 1868-1877 Koski työmies: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23301334
Rk 1868-1877 Lauroinen, Helenius: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23301483
Täältä nuorimmat pojat Henrik ja Karl molemmat päätyvät Virttaalle
PS: Ainakin Kaarlen (Karl) isälinja Ketolasta ja Toolan alusta jatkuu
Pekka Hiltunen
04.05.17, 09:41
Heikin jatko:
Rk. 1854-1860 Koski Tiutu Heikkilä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7440885
Rk, 1861-1867 Koski Tiutu Heikkilä:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23303863
1865-66 kävivätkö Loimaalla?
Rk 1861-1867 Koski inhyses: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23303987
Rk 1868-1877 Koski työmies: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23301334
Rk 1868-1877 Lauroinen, Helenius: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23301483
Täältä nuorimmat pojat Henrik ja Karl molemmat päätyvät Virttaalle
PS: Ainakin Kaarlen (Karl) isälinja Ketolasta ja Toolan alusta jatkuu
Suurkiitos tietojen vahvistamisesta! K.o. tuttavani ed.m. äiti ei tiettävästi jättänyt jälkeensä lähdemerkintöjä, vaikka aloittelijana selvitteli Heleniuksen osalta ahkerasti sukujaan MA:n rullista vanhoilla päivillään ainakin Ketolan rustholliin saakka; Snabb-haara onkin sitten omia sävellyksiäni ja epävarmuushan sotilaista lisääntyy polvi polvelta ja vaimot jäävät tauluihin vain yksittäisiksi nimiksi.
PH
Hannu Virttaalainen
31.12.17, 16:40
Ketolassa syntyy 24.2. 1703 Michellille poika http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27476&pnum=18 Christer, joka oli rakuuna Christer Sahlberg Vampulan Sallilan Mattilassa 1750 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8471917.
Rakuuna vihittiin 20.6.1729 Vampulassa rakuuna Christer Michelssonina
Onko rakuunan isä Ketolan Michell Christersson vai Michell Eriksson?
Ketola SAY 1694-1713: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=455344
Olen tällä hetkellä Pekka Mäkitalon (Säkylän talot ja isännät 1540-1900) kanssa samaa mieltä, että Michell olisi Christersson ja rakuuna olisi saanut etunimensä isänisältään.
En ole tätä tapausta koskaan suoranaisesti tutkinut. Linkittämäsi SAY:n mukaan näyttäisi asia olevan ehdottamallasi tavalla.
Pari pientä epäilyksen poikasta kuitenkin nousee muista tutkimuksista; Erik ja Matts Christersson esiintyvät käräjillä usein erilaisissa asioissa. Koskaan en muista samassa yhteydessä esiintyneen veli Micheliä. Myös ajallisesti tämä hieman epäillyttää. Mats ja Erik ovat syntyneet aikavälillä 1650 ja 1660. Michel olisi veljiään selvästi nuorempi.
Michel-niminen poika näyttäisi esiintyvän ensimmäisen kerran SAYssä 1693: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468242. Tällöin kyseessä näyttäisi olevan Erikinpoika.
Mervi
Hannu Virttaalainen
01.01.18, 20:45
Minusta ajallisesti voi olla Christerin ja Agnesin lapsi. Agnes näkyy ensi kerran 1655. Jos oli silloin 20 niin olisi 1675 ollut 40.
Vastaavasti jos olisi Erikin poika niin vaimo Gertrud näkyy ensi kerran mahdollisesti 1675, nimellä vasta 1677, mutta kyllä 1693 pojaksi sanottu Michel voisi olla heidän poikansa
Tällä hetkellä pysyn edelleen farbrorissa eli Michel Christersson, vaikka ei Michel Erikssonkaan mahdoton ole.
Setä on myös voinut poistua Ketolasta ennen kuin merkitty henkirjoihin, jos Mattsin ja Erikin lisäksi ei tarvittu nuorempaa veljeä talossa. On sitten palanut hetkeksi ja kadonnut tai kuollut Isovihan melkeisiin. Christer Michelsson löytyy Sallilan Mattilassa 1624 muistaakseni, mutta 20 välissä olevaa vuotta on Isovihan ja kirkonkirjojen vajavaisuuden huomioonottaen aika hankalaa
Käräjillä esiintymättömyys ei todista mitään vain siellä esintyminen kertoo jotain ;)
SAY:ssa ja henkirjoissa olevat merkinnät eivät ole aina oikein, mutta kun ei ole mitään millä ne osoittaisi vääriksi jää vähän tyhjän päälle. Tehtävä tulkinta hieman heikolla pohjalla.
Christer Michelsson kummit kastetuissa näyttävät aika kovatasoisilta, joten tuskin hän pojan ja sedän välissä parina vuotena näkyvä renki Michellin poika on.
Kyllähän minä Ketolan jälkeläinen olen toistakin kautta, joten se olenko vaan yksinkertainen jälkeläinen ei hirveästi haittaa :D:
Mervi, kyllä 'second opinion' oli haussa eli ihan hyvä, että sellainen löytyi ...
Hei!
Michel Clemetsson Ketola
poika 1693-94, isän veli 1704.
kuoli sotilaana 26.11.1710 Vampulassa.
vihitty 3.8.1702 Vampula, vaimo Hornalta, ilmeisesti piika 1701.
Carin Jacobsdotter
s. 1682 noin.
kuoli rakuunan äitinä 9.2.1741 Vampula, Sallila, Mattila.
Sotilaan leski 1720, rakuunan äiti 1725-41.
terv. Ismo Huhtala.
Hannu Virttaalainen
02.01.18, 08:36
Ismohan se taas löysi minulta ohi menneet tiedot ja asiaan saatiin selvyys
Jos Erich Christerssonin isä on Christer Clemetsson niin isän velihän on Michell Clemetsson, tietenkin
Poika Michell ja setä Michell eivät varmaankaan ole sama vaan poika on Michell Eriksson nimetty isänisän veljen mukaan.
Sotilaana Vampulassa kuoleminen 1710 herättää kysymyksen, miksi sotilas oli Vampulassa? Suuri Pohjan Sotahan oli alkanut 1700. Kyllä sota oli menossa vielä 1710 kaukana Vampulasta eikä Isoviha ollut alkanut.
Lisäspekulaatiota syntyi Hornan rippikirjoista. Siellä oli leskenä Elin Clemetsdr. Ketolassa oli 1661 Elin dr, ja Hornassa Elin näkyy 1662 alkaen.
Michell Clemetsson ei ollut Carinin kanssa naimisiin mennessään ja Christerin syntyessä enää mikään nuorukainen se on selvää. Jos hänet värvättiin sotilaaksi pojan syntymän jälkeen niin oli myös sotilaaksi aika vanha, varmasti yli 40-vuotias jollei yli 50-vuotias.
Missä Michel Clemetsson liikkui Säkylässä ennen Vampulan Hornaa jää auki, ehkä lopullisesti.
Hannu Virttaalainen
02.01.18, 09:29
Clemet Mattsson[/b]
PSO Anna
PSO 2 Maisa. Annan kuoltua mainitaan 1667 Ketolassa Clemetin frilla Maisa, seuraavana vuonna vaimo Maisa. KA Säkylän 1654–73: 52 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=457668)
– Minulla lasten tiedot poimittu henkikirjasta/ SAY
Tuo Anna näyttäisi olevan Anna Sigfridsd Solla Loimaalta. Loimijoen KO 26-29.11.1639:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847048
TH
Jos Mickell olisi Clementin ja tämän Maisan, joka tosiaan on svmr, , lapsi, Michell voisi olla 1667-1668 syntynyt, jolloin olisi kuollessaan vain vähän yli 40. Annan, joka näkyy jo 1635 vaimona poikana hänen pitäisi olla 5-10 vuotta vanhempi
Minullakin on kaksi yhteyttä Ketolaan: Täällä jo aiemmin mainittu Matti Juhonpoika (Matts Johansson) Ketola on isän isän isän äidin isän isän isä. Matin poika Jaakko sai Jaakolan torpan ja kirkonkirjoissa mainitaan hänet paimenena samoin kuin poikansakin Samuel. Tytär Henrika avioitui Johan Steffan Samuelssonin kanssa ja muutti sittemmin Rajalan torpaan ja sieltä Ylöjoen torppaan edelleen Pyhäjoella.
Toinen Ketolan haara tulee jo aiemmin mainitun Henrik Salinin kautta. Hän oli edellä mainitun Henrika Samuelintyttären äidin isän isä, eli pikkupikkupikkuserkukset olivat avioituneet.
Henrik Salin oli aviossa Sonnan tyttären kanssa.
Mielenkiintoista on, että Säkylän Perttulan Marcus Sigfridssonin neljä lasta eli Walborg, Anders, Gertrud ja Margareta ovat esivanhempiani muutaman mutkan kautta.
Myös venäläinen sotilas Mihail löytyy esi-isänä, mutta hänestä ei todellakaan taida paljon tietoa löytyä.
Mielenkiintoinen keskustelu!
Tomi Ketola
07.02.21, 11:23
Ensimmäinen viesti tälle palstalle. Onpas mielenkiintoista luettavaa.
Mä olen harvakseltaan koittanut selvitellä esipolvien vaiheita, aikanaan tuli Säkylässä vierailtua tiiviisti kirkonkirjoja selailemassa, siis mitä tuollaisista vanhoista teksteistä sain selvää. Aika noviisi näissä asioissa kuitenkin olen.
Vaan olipa mukavaa huomata että joku muu on paljon mua ansiokkaammin selvitellyt tätä sukuhaaraa. Tässä nimittäin mennään itsestäni suoraa isälinjaa taaksepäin.
Paljon on tullut mielenkiintoista tietoa tässä. Kiitokset asianosaisille.
willegusta
08.02.21, 16:03
Henrik Mattsson Vähä-Ketolan s. 1.1.1754 ja Kaisa Mattsdotterin s. 8.3.1763 poika oli Matts Henriksson s. 6.9.1791.
Tässä Kaisa Matintr Järri syntymäaika on 17.8.1763 Vampula
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26634&pnum=24
alla olevasta löytyy vanhemmat
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26615&pnum=15
Vampula rk. 1772-73 s.15 Huhtis Järri
Pekka Hiltunen
25.02.21, 11:42
Onkohan Ketonperän torpparista, Johan Henrikssonista, s. 1803 tai vaimostaan Liisa Antintyttärestä, s. 20.11.1802, naitu Pöytyällä 28.11.1824, mitään enempiä tietoja? Anders Johansson Ketonperä-Patronin vaimo oli Maria Kristina Mariantytär, s. Yläneellä 14.9.1825, äiti Maria Johansdotter, Yläneen Alaheikkilän rusth:n piika, kummit: Ala-Heikkilän nuori rusthollari Johan Gabrielsson (s. 14.11.1803 Yläneellä), vaimonsa Valborg Mattsdotter (s. 1.8.1807 Nyby).
- "Pariskunta muutti Nybystä 1825 Yläneelle; Rustmannin torppari Johan Andersson, vaimonsa Johanna Mattsdotter; Ala-Heikkilän piika Lovisa Mattsdotter.
Nyby-nimisiä paikkoja on (ollut) m.m. Iissä, Uusikaarlepyyssä, Maalahdessa, Vöyrin Oravaisissa ja Närpiössä". (Lisätiedot on poimittu muitten selvityksistä, ak)
Antti Juhonpoika Ketonperä-Patronin ja Maijastiina Maijantyttären tytär Maria Sofia (Fiia) naitiin 1886 Juha Jeremiaanpoika Ketonperä-Rantaselle, s. 21.6.1860 Loimaa, k. 16.5.1919, Kumilan Pekan torpparin vävy, Kumilan Juho Kulan torppari.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.