Ainakin 6 paria Jämsästä (nyk.) "pääkaupunkiseudulle" 1730-luvun lopussa

[Sanna B.]

Puolentoista vuoden aikana kevään 1738 ja syksyn 1739 aikana Jämsästä muutti ainakin 6 paria (minun mielestäni) kauas, rk:n mukaan Helsinkiin tai Helsingin pitäjään tai Sipooseen.

Yksittäisiä muuttajia oli varmasti muitakin, mutta tämä nyt tuntuu melkein pieneltä "muuttoaallolta" ja alla mainitut parit ja/tai perheet olen laittanut muistiin.
Ensinnäkin olisi mukava kuulla, jos joku tietää, oliko tuohon aikaan Helsingin seudulle muuttamiseen ehkä jokin erityinen syy?
Toisekseen ajattelin, että ehkäpä joku, joka on päätynyt näihin henkilöihin tullessaan nykyajasta taaksepäin, saisi näin heille lähtöpaikan ja osin myös lisää perhettä. En ole yhteenkään näistä perheistä päässyt kiinni muuton jälkeen, joten jos joku on heihin törmännyt, olisi mukava kuulla siitä.

1) 30.3.1738
Kähöstä renki Iisakki Matinpoika ja vaimonsa Kaisa Matintytär Helsinkiin tai Helsingin pitäjään: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22177&pnum=248 (sivun alin neljännes)
Iisakki oli s.27.9.1711, vihitty Jämsässä 2.5.1733 Kaisan kanssa ja heille oli syntynyt ainakin yksi tytär, Sofia, 1734.
Iisakin vanhemmat olivat Katteluksen poika Matti Ristonpoika ("esisetäni") ja vaimonsa Sofia Matintytär.

2) 16.6.1738
edellisen, Iisakki Matinpojan veli, Viialan puustellin lampuoti Erkki Matinpoika ja vaimo Kirsti Sipintytär Helsingin pitäjään: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22177&pnum=229
Heille oli syntynyt ainakin 3 lasta, Juho 1729, Erkki 1732 (k.1737), Leena 1734

3) 7.6.1739
Kauhkiala Ekonen, tytär Kaisa Markuntytär ja sysmäläinen(?) miehensä Juho Matinpoika Helsingin pitäjään: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22177&pnum=247
Heillä oli lapset Maria s.1735, Juho s.1735, Risto s.1738

4) 7.6.1739
Kauhkiala Kauppila, tytär Maria Tapanintytär ja miehensä Aatami Heikinpoika (vihittäessä 1722 Kähöstä) Helsinkiin tai Helsingin pitäjään: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22177&pnum=242
Näillä oli ainakin lapset Maria s.1723, Tapani s.1734 (k.1735) ja Eeva s.1736 (k.1737).

5) 27.9.1739
Kauhkkialan Nikkilän tytär Marketta Matintytär ja sysmäläinen(?) miehensä Tapani Ristonpoika (vih. 1734) Helsingin pitäjään: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22177&pnum=244
Heillä oli ainakin lapsi Aatami s.1735.

6) 27.9.1739
Kauhkialan Eskolan poika Tuomas Tuomaanpoika ja vaimonsa Kaisa Tapanintytär Kauhkialan Kauppilasta (4-kohdan Marian sisar) Sipooseen: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22177&pnum=245
Heillä oli ainakin 3 lasta, jotka kaikki kuolivat ennen v.1739.


t. Sanna Becker
Tampere

[JouniK]

En tiedä näistä ihmisistä mitään hyödyllistä, mutta pieni yleiskommentti. Minulla ei ole Jämsän tilastoja käsillä, mutta Kuhmoisista 30 vuoden muuttotappio pk-seudulle oli Kuhmoisten historian mukaan vain 15 henkeä vielä 1800-luvun alkupuolella (aiempia tilastoja ei ole). Siihen nähden 6 vuodessa vaikuttaa tosiaan tilastopiikiltä. (Väestöjen ero oli silloin varmaankin pienempi kuin nykyään.)

Mikähän oli miesten ammatti? Olisiko jonkinlainen epämieluisamman vaihtoehdon välttely ollut kyseessä? Toinen selitys voi olla mallioppiminen: useat vaikuttavat olleen joko sukua tai naapureita. Kauas lähdettiin minun kokemukseni mukaan harvoin aivan yksin (tai sitten vastaanottavassa päässä oli joku tuttu).

[Paraneva]

Olisiko valtiovalta jotenkin aktivoitunut autiotilojen ja -torppien asuttamisen suhteen?

Ao. lähteessä mm. maininta "Maatalouspolitiikka aktivoitui entisestään hattujen noustua valtaan vuosien 1738–1739 valtiopäivillä"

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38949/talvitie_vaitoskirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Samassa lähteessä mainitaan myös Länsi-Uudenmaan rannikkopitäjistä että "vuonna 1738 torppareita oli 85 ja vuonna 1747 yhteensä 104"