Walborg Mårtensdr, Tyrvään Tyrväänkylän Toivon emäntä

[Amaryllis]

Esiäitini Walborg Mårtensdr, Tyrväänkylän Toivon emäntä Tyrväällä, kuoli 4.8.1692. Hänet mainitaan Toivolla ensimmäisen kerran vuonna 1668. Onkohan tietoa, mistä hän oli kotoisin?

[Hela]

Johan Mårtensson Lempäälän Miemolasta kertoi Tyrvään käräjillä 15-16.7.1667 seuraavaa (KA nn 62:1086-1087): hän oli tullut isänsä Mårten Clemetssonin jälkeen Tyrväänkylän Toivon isännäksi ollessaan vielä alaikäinen, mutta setä Thomas Clemetsson oli syrjäyttänyt hänet, hän halusi nyt saada tilan takaisin. Thomas Clemetsson suostui tähän eikä vaatinut muuta kuin kuluvan vuoden sadon.

Johan Mårtensson ja hänen vaimonsa Valborg ovat sen jälkeen vuodesta 1668 henkikirjoissa Toivolla. Vaimo oli todennäköisesti Lempäälästä, sillä tuskin he olisivat näin nopeasti ehtineet avioitua Tyrväällä. Johan Mårtensson ei löydy SAY:sta Miemolan kylästä. Siellä oli kolme taloa, joista suurimmassa, 1 1/3 manttaalin veroisessa Hyrrin rusthollissa on tytär Valborg henkikirjoissa 1663-1667. Toivon emäntä oli vuoden 1692 kuolinluettelon mukaan 50-vuotias, siis syntynyt noin 1642, mikä sopii henkikirjatietoihin, sillä ikäilmoitukset eivät olleet tuohon aikaan kovin tarkkoja. Ongelmana on vain se että Hyrrin isäntä ei ollut Mårten vaan Matts Bertilsson.

Toivon Valborg-emännällä ei ole patronyymiä henkikirjoissa, ainoa merkintä (Mårtensdotter) on kuolinluettelossa 4.8.1692. Siinä on aviomiehen nimi väärin, vainajaa sanotaan ”Johan Mattsson Toivon” vaimoksi. Patronyymit ovat ehkä vaihtuneet ja vaimon nimi onkin ollut Valborg Mattsdotter. Tämä sopisi erittäin hyvin Lempäälän SAY:n tietoihin. Johan ja Valborg olisivat siis menneet naimisiin 1667 ja Johan olisi ollut Nyrrillä lyhyen aikaa vävynä, joten hänen voitiin sanoa olevan ”Lempäälän Miemolasta”. Tätä hypoteesia tukee se että heidän vanhin poikansa oli nimeltään Matts, joka nimi ei esiinny Toivon suvussa.

Juhani Piilonen on Sastamalan historiassa 2 (s. 505-509) kertonut Johan Mårtensson Toivon traagisesta kohtalosta.

H. I.

[karisalm]

Hei

Mårten Clemetsson Toivon leski Valborg Sigfridsdotter avioituu uudestaan Lempäälän Miemolan Hiiren rusthollarin Matts Bertilssonin kanssa ja alaikäinen poika Johan Mårtensson muuttaa äitinsä mukana Lempäälään.

Asiaa käsitellään Lempäälän ja Vesilahden käräjillä 19.-20.3.1703: Matts Johansson ifrån Tyrfwis socken och Tyrfwis by fordrade arf efter des farmoder Valborg Sigfridsdotter och des son Sigfrid Mattsson i Hulaus och dotter Margareta Mattsdotter i Sotawalda...Matts Johansson är deras halfbroders son...moder död 8 åhr sedan...Walborgs sahl. man Matts Bertilsson...mainitaan hennes stiufson Johan Mattsson Hiiris i Miemola encka....

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26992995

Tämä ei kuitenkaan valaise sitä mistä kysymyksessä mainittu Valborg Mårtensdotter oli kotoisin.

Matts Bertilssonin poika 1. aviosta ja tytär 2. aviosta ovat esivanhempiani.

[Amaryllis]

Tuhannet kiitokset sekä Henrik Impolalle että Esko Karisalmelle näistä mielenkiintoisista tiedoista. Vaikuttaa varsin järkeenkäyvältä, että Walborgin patronyymi olisikin Mattsdotter. En olisi mitenkään hoksannut hakea häntä Lempäälästä enkä ajatella, että patronyymissä olisi joku sekaannus.
Johan Mårtensson Toivon kohtalo on tuttu ja murheellinen tapaus.

Johan Mårtenssonin toinen puoliso, Ulvin Pappilan Anna Pehrsdr muutti miehensä kuoleman jälkeen takaisin Kiikkaan ja avioitui uudelleen 1702. Hän asui sitten itsellisen vaimona ainakin Tyrvään Näntölän Nännöllä ja Kiikan Kikkerlän Kinnillä ja lienee se vanha eukko Anna Pehrsdr, joka kuoli 1742 Vehkakorven Kataralla, ainakin ikä täsmää.

[Hela]

Anteeksi väärä talonnimi "Hyrri". Lempäälän SAY:n laatijat ovat tulkinneet tällä tavoin veroluetteloiden talonnimen Hijrri.

Olen ymmärtänyt, että tässä ketjussa molemmilla keskustelukumppaneillani on mukana omia esivanhempia. Minulla ei ole ihan omia, mutta läheltä liippaa. Esi-isäni suoran mieskantaisen linjan 8. polvessa Simon Sigfridsson Impola meni kolmannen kerran vihille 1732 Valborg Johansodotterin kanssa, joka oli asunut sotaleskenä kotonaan Tyrväänkylän Toivolla. Hän oli yksi onnettoman Johan Mårtensson Toivon tyttäristä ja äiti oli siis todennäköisesti Lempäälän Miemolan Hiireltä. Hänen ensimmäinen avioliittonsa Kaistin ratsumiehen Simon Grelssonin kanssa oli kestänyt vain muutaman vuoden ja siinä oli syntynyt tytär, joka eli vain muutaman kuukauden.

H. I

[jariv]

Kiitoksia kaikille tässä keskusteluun osallistuneille. Mielenkiintoinen havainto tämä oletettu yhteys Hiireen. Tässä ollaan siis omissa 10. sukupolven esivanhemmissani.

Tuo Johan Mårtensson Toivon kohtalo ei ole itselleni tuttu ja tuota Sastamalan historian kirjaakaan ei ole hyllyssä mutta se pitänee hankkia tai käydä ainakin tutustumassa Kansallisarkistossa. Voisiko joku referoida Toivon kohtalon pääkohdat?

[Hela]

Johan Mårtensson Toivon murheellisen kohtalon pääkohdat:

Vuoden 1690 vaiheilla Toivon talo menetti ratsutilaoikeutensa ja Johan Mårtensson piti naapuritalon Eskolan rusthollin omistajaa kapteeni Paul Russia pääsyyllisenä tähän. Heidän välinsä olivat jo ennestään riitaiset ja nyt ne kärjistyivät entisestään. Sanallinen riitely muuttui väkivaltaiseksi, kun heidän tavatessaan kylätiellä toukokuussa 1695 kapteeni iski Toivoa kepillä. Toivolla sattui olemaan mukana kirves ja hän löi hamarapohjalla kapteenia muutaman kerran hartioihin niin voimakkaasti että kapteeni joutui vuodepotilaaksi. Toivo pakeni kylästä eikä häntä saatu haastetuksi kesäkäräjille, mutta hän palasi kotiin kuultuaan että kapteeni oli paranemassa. Tämä oli väärä tieto, kapteeni kuoli parin päivä kuluttua 22.6.1695. Toivo vangittiin ja tuomittiin ylimääräisillä käräjillä kuolemaan tahallisesta taposta. Kuolemantuomiot alistettiin aina hovioikeudelle, joka tässä tapauksessa vahvisti tuomion. Toivo mestattiin Tyrväällä marraskuun puolivälissä 1695.

Sastamalan historian kirjoittaja näyttää pitävän tapausta oikeusmurhana ja sitä se varmasti olikin, todistukset eivät olleet luotettavia eikä lieventäviä asianhaaroja otettu huomioon. Mutta kirjoittaja liioittelee, kun hän näkee tämän tapauksen suurena esimerkkinä ”säätyläisten” ja ”talonpoikien” välisestä vastakohtaisuudesta. Luulen tuntevani Tyrvään historiaa niin paljon että voin sanoa, ettei siellä tällaista vastakohtaisuutta ollut 1600-luvulla. Se on keksitty vasta 1800-luvulla talollisväestöä halventavassa tarkoituksessa. Toivon tapauksessakin oli kyse vain oikeudenkäytön huolimattomuudesta.

H. I.

[jariv]

Kiitoksia Helalle hyvästä yhteenvedosta! Varsin synkkä tapaus tosiaan. Pitääpä kaivaa alkuperäiset lähteet esille ja merkitä tämä omiinkin muistiinpanoihin niiden kanssa.