E Juhani Tenhunen
13.10.15, 10:54
Saastamoisten Sukuseura ry:n mainio Jarmo Paikkalan koostama sukukirja "Juuret Vuonamonlahdella" (1.033 s) ilmestyi viime torstaina.
Teoksen sivuilla 33...36 on Sirkka Paikkalan artikkeli "Saastamoisten suvun ja sukunimen synty", missä mainitaan Olli Nuutisen (1987) arvelu Saastamoisten olemisesta Sastamalan Rautaveden läntiseltä mutarannalta kotoisin.
Sivun 37 sukutaulussa 1 mainittu Markku lienee syntynyt n. vuonna 1565. (Sääksmäen) Valkeakosken talolla ja Pälkäneen nykyisellä Kankahaisella oli Nilakka -järven rannalla eräsija, joka myytiin 1500-luvulla savolaiselle Mikko Hamuselle. Valkeakoskella oli lisäksi eräsija Nilakan Koutaniemessä. Valkeakosken taloa isännöi 1550-luvulla Olli Hemminginpoika (Seppo Suvanto 1995), ja silloisen Rautalammin Vuonamonlahden asuinpaikkaa viljelivät 1610-luvun loppuun saakka Olli ja Hemminki Sormunen.
Nykyisenkin Sastamalan alueella on Ruotsilan kylä ja talo Kiikan koillispuolella ympärillään laajat peltoaukeat. Jos Markku on asunut täällä, hänen poikansa Matti Markunpoika on Veli-Pekka Toropaisen (2011-2012) arvelun mukaan saattanut asua Jämsän Ruotsilassa (nykyisin Ruotsulassa) Jämsänjoen Leilahdessa Vanhan Laukaan tien tuntumassa vuoteen 1615 saakka. Tällöin myöhempi Sastamoin -nimi viittaisi Kokemäenjoelle Kiikan Ruotsilaan.
Myös esim. Kärkkäinen -suvun kantapaikaksi on arveltu Jämsää.
Matti Markunpoika lienee veljensä Hemminki Markunpojan kanssa tullut ensi kertaa viljelijäksi Nilakan Vuonamonlahdelle jo 1612 ja muuttanut tänne 1616. Hän oli Lepaan kartanon Thomas Beureuksen lampuotina 1618-1619 ja sen jälkeen tilallisena.
E. Juhani Tenhunen
Hemminki Markunpoika Saastamoisen jälkeläinen
Teoksen sivuilla 33...36 on Sirkka Paikkalan artikkeli "Saastamoisten suvun ja sukunimen synty", missä mainitaan Olli Nuutisen (1987) arvelu Saastamoisten olemisesta Sastamalan Rautaveden läntiseltä mutarannalta kotoisin.
Sivun 37 sukutaulussa 1 mainittu Markku lienee syntynyt n. vuonna 1565. (Sääksmäen) Valkeakosken talolla ja Pälkäneen nykyisellä Kankahaisella oli Nilakka -järven rannalla eräsija, joka myytiin 1500-luvulla savolaiselle Mikko Hamuselle. Valkeakoskella oli lisäksi eräsija Nilakan Koutaniemessä. Valkeakosken taloa isännöi 1550-luvulla Olli Hemminginpoika (Seppo Suvanto 1995), ja silloisen Rautalammin Vuonamonlahden asuinpaikkaa viljelivät 1610-luvun loppuun saakka Olli ja Hemminki Sormunen.
Nykyisenkin Sastamalan alueella on Ruotsilan kylä ja talo Kiikan koillispuolella ympärillään laajat peltoaukeat. Jos Markku on asunut täällä, hänen poikansa Matti Markunpoika on Veli-Pekka Toropaisen (2011-2012) arvelun mukaan saattanut asua Jämsän Ruotsilassa (nykyisin Ruotsulassa) Jämsänjoen Leilahdessa Vanhan Laukaan tien tuntumassa vuoteen 1615 saakka. Tällöin myöhempi Sastamoin -nimi viittaisi Kokemäenjoelle Kiikan Ruotsilaan.
Myös esim. Kärkkäinen -suvun kantapaikaksi on arveltu Jämsää.
Matti Markunpoika lienee veljensä Hemminki Markunpojan kanssa tullut ensi kertaa viljelijäksi Nilakan Vuonamonlahdelle jo 1612 ja muuttanut tänne 1616. Hän oli Lepaan kartanon Thomas Beureuksen lampuotina 1618-1619 ja sen jälkeen tilallisena.
E. Juhani Tenhunen
Hemminki Markunpoika Saastamoisen jälkeläinen