Teuvan Äystöstä

[PekkaLehtonen]

Äystöstä on joskus takavuosina ollut keskustelua mm. Pohjalaissivuilla, mutta otetaan taas vähän esiin.
Rippikirjassa 1739-1945 on kirjattuna 4 lasta. Johan, jonka isä oli edesmennyt Eskell, mutta oliko äiti Brita (Say 1690) vai Elisabeth, sitten Maria ja ketkä olivat hänen vanhempansa ja minne meni ? Sitten on Pehr, joka oli Jacob Johansonin (Elisabethin 2. pso) poika ja äiti kai Maria Matintytär k. 1732 Ilmajoki (2 pso ?) ja vielä Anna, joka lienee Eskellin ja Elisabethin tytär.
Myös Johan pojan vaimoksi (Maria Lagg) on sovitettu edelläolevan Jacob Johansonin tytärtä, joka logiikkani mukaan olisi ensimmäisestä avioliitosta, sillä Maria Matintytär olisi syntynyt noin 1702 ja Maria Lagg jo noin 1713.
Pitääkö ylläoleva logiikka ja minne tosiaan meni tuo Maria-tytär ?

Pekka Lehtonen

[PekkaLehtonen]

Maria on kai Eskontytär ja synt. noin 1720, sillä hiskin mukaan hän avioituu 1752 Antti Fagerlundin kanssa. Syntymäaika rippikirjasta Heikkurissa.
Kuoliniästä tulee eri s.aika, mutta rk.aika lienee oikeampi, kun jo 1739 on ripillä.

Pekka Lehtonen

[KariKK]

Äystöstä on joskus takavuosina ollut keskustelua mm. Pohjalaissivuilla, mutta otetaan taas vähän esiin.
Rippikirjassa 1739-1945 on kirjattuna 4 lasta. Johan, jonka isä oli edesmennyt Eskell, mutta oliko äiti Brita (Say 1690) vai Elisabeth, sitten Maria ja ketkä olivat hänen vanhempansa ja minne meni ? Sitten on Pehr, joka oli Jacob Johansonin (Elisabethin 2. pso) poika ja äiti kai Maria Matintytär k. 1732 Ilmajoki (2 pso ?) ja vielä Anna, joka lienee Eskellin ja Elisabethin tytär.
Myös Johan pojan vaimoksi (Maria Lagg) on sovitettu edelläolevan Jacob Johansonin tytärtä, joka logiikkani mukaan olisi ensimmäisestä avioliitosta, sillä Maria Matintytär olisi syntynyt noin 1702 ja Maria Lagg jo noin 1713.
Pitääkö ylläoleva logiikka ja minne tosiaan meni tuo Maria-tytär ?

Pekka Lehtonen

Näitä olen myös pohdiskellut, keskusteluja en ole seurannut. Tästä aiheesta tiedot ovat puutteellisia, joten epävarmuutta jää Jaakko Juhonpojan ja Maria Jaakontytär Laggin sukujuuriin.
Käsittääkseni pääosin kirkonkirjoista löytyvien tietojen perusteella päätyy esittämiisi johtopäätöksiin Maria Laggin ja Jaakko Juhonpojan taustoista.

Mitä tulee rippikirjassa 1739-1745 mainittuun tytär Mariaan, niin hänestä kyllä löytyy tietoja HisKistäkin. Myös tytär Annasta löytyy tietoja HisKistä.
Teuvan vihityissä on 15.12.1752 vihitty Äystön piika Maria Ehcdr ja sotilas Anders Fagerlund. Parin lasten kastemerkinnöistä selviää, että Maria on Eskontytär. Hän on kuollut 58-vuotiaana 8.3.1786 Äystön asukkaana.

Sitten poika Pietarin kastemerkintä löytyy Ilmajoelta, jossa 12.10.1724 on kastettu poika Petrus, jonka vanhemmat olivat Jaakko Juhonpoika ja Maria.

Petruksen jälkeen Luhtaselassa syntyi tälle parille useita lapsia lisää ja lasten äidin Marian patronyymiksi selviää Matintytär. Luhtaselassa
on rippikirjassa 1732-1739 mainittu pari renki Jaakko Juhonpoika (1732-33) ja vaimo Maria (vain 1732) sekä heidän jälkeensä piika Maria Jaakontytär, joka on vain 1733. Tämän piika Marian voi hyvällä syyllä olettaa olleen Jaakko Juhonpojan tytär ja sama kuin Äystön Maria Lagg, mutta eihän rippikirja sitä ehdottomasti vahvista.
Mutta epäilemättä Jaakko Juhonpojan vaimo Maria Matintytär on kuollut 1732, Ilmajoen haudatuissa ei ole tarkempaa päivämäärää, olisikohan perhe ollut silloin jo tosiasiallisesti Teuvalla. Leskeksi jäänyt Jaakko Juhonpoika avioitui Äystön lesken Elisabeth Martintyttären kanssa Teuvalla 22.10.1733.Häiritsevästi kuitenkin Ilmajoen kastetuissa on 26.5.1734 Luhtaselan renki Jaakko Juhonpoika ja vaimonsa Maria Antintytär saanet pojan Johan. Tämän Johanin hautausmerkintäkin on, mutta rippikirjasta Luhtaselasta tätä toista Jaakko Juhonpoikaa ja vaimoa Maria Antytärtä ei löydy eikä pikaisella etsinnällä löytynyt muualtakaan.

Mutta mistä tuli Äystön emäntä Elisabeth Martintytär, joka hautausmerkinnän 11.3.1781 mukaan oli syntynyt 1687 ? Voihan olla, että se on selvitetty, mutta en ole missään nähnyt mainintaa, en ainakaan muista. Mutta olisikohan hän ollut kotoisin Teuvan Harjunpäästä. Täällä on 1713 mainittu Martti Tuomaanpoika Harjunpään tytär Liisa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8674570 .
Ainakaan en ole löytänyt estettä tälle. Juho Eskonpoika Äystö on kuollut Teuvalla 72-vuotiaana 20.4.1786, joten syntymävuosi olisi ollut 1714, mikä sopii Harjunpään Liisa Martintyttärelle.

Mistäs sitten tuli Liisan toinen mies Jaakko Juhonpoika? Esitän oletuksen siitä, koska sitovaa todistelua ei ole, vain tietynlainen sukuyhteyksiin perustuva todennäköisyys. Tämän todennäköisyyden joutuu sitten jokainen arvioimaan itse. Siten vastuu jää lukijalle, mutta esitän tämän siksi, että ehkä jollakulla on tietoja, jotka voivat vahvistaa tai kumota tämän, mitä esitän.

Yleisesti ottaen ennen isoavihaa syntyneitten ihmisten ikätiedot eivät ole kovin luotettavia varsinkaan, jos ovat tulleet haudatuiksi muualle kuin syntymäseurakuntaansa. Niinpä Jaakko Juhonpojan elinikä 60 vuotta ei välttämättä ole oikein, ei myöskään Ilmajoella 1732 kuolleen Maria Matintyttärenkään ikä 30 vuotta ole ehdottoman varma. Mutta koska Maria Matintyttären alkuperästä ei nyt ole vihjeitä, jää epävarmaksi oliko hän Maria Jaakontyttären äiti vai ei. Tosin tämän tyttärenkään syntymävuosi ei ole täysin varma, on voinut syntyä myöhemminkin kuin 1713, ensimmäinen tunnettu rippimerkintä vasta 1733 Ilmajoella Luhtaselassa.
Olen vahvimmin epäillyt, että tämä Jaakko Juhonpoika oli Ilmajoen kastetuissa mainittu 11.4.1680 Kauhajoella syntynyt Juho Aukustinpoika Ikkelän poika.
Tässä on se ristiriita, että Jaakko Juhonpoika haudattiin Teuvalla 27.5.1750, jolloin hänen iäkseen on merkitty 60 vuotta, mikä viittaa syntymävuoteen 1690.
Perustelut tälle alkuperäoletukselle: Sukuverkostot, mitkä ilmenevät jälkipolvissa. Sitten Jaakko Juhonpoika Ikkelästä on Markku Pihlajaniemi Eteläpohjalaissa Juurissa 1/2008 artikkelissa " Kauhajoen Ikkelä" maininnut, että Jaakko Juhonpoika oli 1701 Ilmajoen pappilassa renkinä. Tällä perusteella hänet voi tunnistaa rippikirjoista 1694-1705 aukeamalta 63 Prästegården vuosina 1703 ja 1705. Sen jälkeisiä havaintoja hänestä en ole saanut, en tosin ole vuosiin etsinytkään. Mutta sitten vuoden 1724 Petrus Jaakonpojan kastemerkinnän Jaakko Juhonpoika Luhtaselassa sopisi samaksi mieheksi,joka oli pappilan renkinä parikymmentä vuotta aikaisemmin.
Luhtaselakin on ollut pappien asuinpaikka, vaikka 1732-1739 rippikirjan mukaan isäntä oli Johan Malmsten. Hänen vaimonsa oli tuolloin Agneta Soraea.
Heidät oli vihitty 2.10.1729 Kauhajoella, jossa leskenä ollut Agneta oli silloin Panulan asukkaana.
Kyllähän Kauhajoen Ikkelästä lähtöisin ollut ja aiemmin Ilmajoen pappilassa renkinä ollut Jaakko Juhonpoika olisi sopinut Malmstenin rengiksi.

Nyt on sitten mahdollisuus esittää parempia perusteluita puolesta tai vastaan.

[KariKK]

Äystöstä on joskus takavuosina ollut keskustelua mm. Pohjalaissivuilla, mutta otetaan taas vähän esiin.
Rippikirjassa 1739-1945 on kirjattuna 4 lasta. Johan, jonka isä oli edesmennyt Eskell, mutta oliko äiti Brita (Say 1690) vai Elisabeth, sitten Maria ja ketkä olivat hänen vanhempansa ja minne meni ?

Pekka Lehtonen
Vielä perustelut siihen, miksi uskon Juho Eskonpojan äidin olleen Elisabeth eikä ensimmäinen vaimo Brita, kun jäivät edellisestä kommentista pois.
Brita näkyy Esko Heikinpojan vaimona SAY:ssa vuosina 1689-1713, mutta ainuttakaan heidän lastaan ei SAY:ssa ole jakson loppuun mennessä ja aikaa on siis 24 vuotta. Tämä viittaa siihen, ettei heillä ehkä ollut ollenkaan yhteisiä lapsia. Varsinkin kun vanhin tunnettu Eskon lapsi on vasta noin 1714 syntynyt Juho. Epävarmuustekijä on se, kun Brita oli elossa vielä 1713.
Toiseksi Juho Eskonpojalle ja Maria Jaakontyttärelle löytyy Teuvan kastetuista vuosilta 1735-1758 ainakin 12 lasta, joista seitsemän tytärtä. Ensimmäinen lapsi oli 24.9.1735 syntynyt Elisabeth, joka kuoli jo 30.1.1740. Toinenkin lapsi sai saman nimen myöhemmin eli 30.11.1753 syntynyt tytär, joka myös kuoli pienenä 3.9.1754. Äitinsä nimen Maria sai myös kaksi tytärtä. Mutta yhdellekään tyttärelle ei annettu nimeä Brita.
Näitten nimeämisten perusteella tuntuu epätodennäköiseltä, että Brita olisi ollut Juho Eskonpojan äiti.

[PekkaLehtonen]

Äystön Jaakko Juhanpojan lapsista vielä lisää

12.10.1724 16.10.1724 Jacob Johansson Marja Mattsd:r Petrus
10.10.1726 11.10.1726 Luchtaisela Jacob Johansson Maria Mattsd:r
6.1.1728 7.1.1728 Jacob Johansson Maria Mattsd:r Agnetha
6.3.1729 9.3.1729 Jacob Johansson Maria Walbor
4.11.1731 6.11.1731 Luchtaisela Jacob Johansson Maria Mattsd:r Anders

Vain Petrus kirjautui Äystön rippikirjoihin, muut eivät. Vappu ilmestyy jo 1746 Ilmajoen Ilkkaan, jossa vietti pitkiä aikoja Ojanperän ohella, menee sitten naimisiin Heikki Smedströmin kanssa. Kuuluuko edes joukkoon. Agneksesta ja Antista en ole ainakaan vielä löytänyt merkkejä. Onko kukaan tavannut kirjoissa ?

Pekka Lehtonen

[Matti Lund]

Maria on kai Eskontytär ja synt. noin 1720, sillä hiskin mukaan hän avioituu 1752 Antti Fagerlundin kanssa. Syntymäaika rippikirjasta Heikkurissa.
Kuoliniästä tulee eri s.aika, mutta rk.aika lienee oikeampi, kun jo 1739 on ripillä.

Pekka Lehtonen

Hei, en nyt ehdi tähän puuttua muuten, mutta annan tiedon asiakirjasta, jossa Esko Äystön kaikki lapset läpikäydään perintöosia jaettaessa, eli Närpiön talvikäräjät 1747, jossa vahvistettiin Eskon irtaimesta jäämistöstä laadittu perukirja, perinnönjako ja sopimus, jolla Eskon lasten isäpuoli Jaakko Juhonpoika luovutti Äystön kruununtalon poikapuolelleen.

Asiakirja on rullalla ES2109, nide vanhaa signumia SS.61, uudistettua signumia KA a:58.

Eskon poikalapset:

Heikki
Antti
Jooseppi
Pietari

tyttäret:

Marja
Liisa
Anna

Tarkempaa selviää ko. asiakirjasta.

terv Matti Lund

[PekkaLehtonen]

Kiitos Matti tiedosta. Asiakirja löytyi. Pitää tutkia. Menee vissiin ajatukset vähän uusiksi.

Pekka Lehtonen

[KariKK]

Hei, en nyt ehdi tähän puuttua muuten, mutta annan tiedon asiakirjasta, jossa Esko Äystön kaikki lapset läpikäydään perintöosia jaettaessa, eli Närpiön talvikäräjät 1747, jossa vahvistettiin Eskon irtaimesta jäämistöstä laadittu perukirja, perinnönjako ja sopimus, jolla Eskon lasten isäpuoli Jaakko Juhonpoika luovutti Äystön kruununtalon poikapuolelleen.

Asiakirja on rullalla ES2109, nide vanhaa signumia SS.61, uudistettua signumia KA a:58.

Eskon poikalapset:

Heikki
Antti
Jooseppi
Pietari

tyttäret:

Marja
Liisa
Anna

Tarkempaa selviää ko. asiakirjasta.

terv Matti Lund

Sitä en ole tutkinut, mitä kyseisessä asiakirjassa sanotaan, joten sitä en nyt voi kommentoida, mutta ei tämä lainauksessa oleva lista täsmää Esko Heikinpoika Äystön syntyneiden lasten kanssa.
Kenen poika sitten oli Juho Eskonpoika, joka tuli Äystön isännäksi Jaakko Juhonpojan jälkeen, jos ei Esko Heikinpojan?
Kun aikaisemmassa viestissäni epäilin SAY:n perusteella, että Eskolla ja Britalla ei ollut lapsia, olin katsonut epätarkasti, kyllä SAY:ssa mainitaan vuosina 1702 ja 1705 tytär Liisa, joka voisi olla Eskon ja Britan tytär, täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8674515 . Mutta muita, jotka merkintöjen perusteella voisivat olla Britan lapsia, SAY ei mainitse. Ellei tämä Liisa sitten olekin Eskon sisar, koska hänen olisi pitänyt oikeastaan syntyä jo ennenkuin Brita näkyy Äystössä 1689. Tosin SAY:ssa on näkynyt kyllä joku 13-vuotiaskin. On kyllä myös renki Matti Eskonpoika 1702-1703. Jos tämä ensimmäinen Liisa oli Eskon tytär, hän lienee kuollut ennenkuin Esko ja Liisa Martintytär antoivat 30.8.1724 syntyneelle tyttärelleen nimen Elisabeth. Tämä Liisa kuoli 22.6.1789 Teuvalla.
Marja tai Maria ja Anna on todettu jo aiemmin Eskon ja Elisabeth Martintyttären lapsiksi.

Elisabeth Martintyttären ja Eskon lapsi oli myös Heikki s. 29.6.1731, k. 5.5.1753.
Onpa outo sattuma, jos myös Eskolla oli pojat Pietari ja Antti, koska Jaakko Juhonpoika ja Maria saivat Ilmajoella pojat Petrus s. 12.10.1724 ja Antti 4.11.1731.

Joosepista ei ole havaintoa.
Luultavasti Ilmajoen kastetuissa ei ole kaikkia Jaakko Juhonpojan lapsia, joista yhdellä ei ole nimeä s. 10.10.1726. Useita Jaakko Juhonpojan lapsia haudattiin
Ilmajoella ilman lapsen nimeä haudattujen luettelossa, joten ei oikein ole mahdollista tietää, ketkä lapsista olivat elossa Teuvalle muutettaessa. Oliko mahdollisesti Jooseppi?

Kannattaa lukea tarkkaan se talon luovutuskirja, koska Eskon lapsiluettelo ei esiintuodun perusteella suinkaan ole vielä selvä senkään suhteen, oliko Britalla lapsia. Jos oli, niin sitten Eskon lapsiluettelossa pitäisi olla myös kaksi Liisaa.

[KariKK]

Yksi Esko Heikinpojan ja Liisa Martitntyttären lapsista, joista on kastemerkintä, jäi vielä mainitsematta.
Teuvan kastetuissa mainitaan 28.3.1729 poika Jacobus. Hän on ilmeisesti se lapsi, joka kuoli 29.4.1733, mutta HisKi ei mainitse nimeä haudatujen luettelossa. Ilmeisesti siksi, että tieto on peräisin tilikirjasta hautauslaskun maksuun perustuen.

[Kimmo Kemppainen]

Eiköhän tämä ole ihan varsinainen haudattujen luettelo. Lapsen nimelle oli varattu tila sanan Nom: (=nomine) jälkeen mutta jostakin syystä tietoa ei koskaan lisätty sille varattuun tilaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/teuva/rippikirja_1722-1722_uk190/71.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/teuva/syntyneet-vihityt-kuolleet_1722-1768_uk193/120.htm

Kimmo Kemppainen


Teuvan kastetuissa mainitaan 28.3.1729 poika Jacobus. Hän on ilmeisesti se lapsi, joka kuoli 29.4.1733, mutta HisKi ei mainitse nimeä haudatujen luettelossa. Ilmeisesti siksi, että tieto on peräisin tilikirjasta hautauslaskun maksuun perustuen.

[Matti Lund]

Hei, en nyt ehdi tähän puuttua muuten, mutta annan tiedon asiakirjasta, jossa Esko Äystön kaikki lapset läpikäydään perintöosia jaettaessa, eli Närpiön talvikäräjät 1747, jossa vahvistettiin Eskon irtaimesta jäämistöstä laadittu perukirja, perinnönjako ja sopimus, jolla Eskon lasten isäpuoli Jaakko Juhonpoika luovutti Äystön kruununtalon poikapuolelleen.

Asiakirja on rullalla ES2109, nide vanhaa signumia SS.61, uudistettua signumia KA a:58.

Eskon poikalapset:

Heikki
Antti
Jooseppi
Pietari

tyttäret:

Marja
Liisa
Anna

Tarkempaa selviää ko. asiakirjasta.

terv Matti Lund

Listasta jäi epähuomiossa tietysti asiakirjassa maksajan roolissa oleva Juho pois, hän itsestäänselvyys talon isännyyksiin tuttustuneelle, kun sitten hänen jälkeensä seuraavat nuo hänen sisarustensa etunimet.

siis asiakirjassa Juho Eskonpoika "then 10. i thenna månad med sina syskon således öfwerenskommit, att han angående detta arf i ett för alt tillställer" ... jonka jälkeen tulevat poikien ja tytärten perintöosien määrät.

Kaikki muut mahdolliset Eskon lapset ovat kuolleet ennen perunkirjoitusta ilman omia rintaperillisiä. Osa on ollut vielä naimattomia, jonka takia heillä on holhoojana Niiles Riippi.


terv Sama

[KariKK]

Eiköhän tämä ole ihan varsinainen haudattujen luettelo. Lapsen nimelle oli varattu tila sanan Nom: (=nomine) jälkeen mutta jostakin syystä tietoa ei koskaan lisätty sille varattuun tilaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/teuva/rippikirja_1722-1722_uk190/71.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/teuva/syntyneet-vihityt-kuolleet_1722-1768_uk193/120.htm

Kimmo Kemppainen

Mainitsin kyllä HisKi:n ja esitin arvauksen, joka oli väärä, kun en vaivautunut tarkistamaan alkuperäistä. Mutta ei se muuta esittämäni asian sisältöä, siis
oletusta siitä, kuka oli haudattu lapsi, jonka nimi on jätetty kirjaamatta.
Käsittääkseni kuitenkin esimerkiksi HisKi:n Kauhajoen haudattujen luettelossa on tietoja, jotka on poimittu tilikirjoista ja haudatun nimi ei selviä merkinnästä.
Tosin osa niistä hautauksista on voitu selvittää myös varsinaisesta haudattujen luettelosta.
Tuo ensimmäisen linkin rippikirjan 1722-1722 sivu on niin epäselvä, että minun silmilläni siitä ei irtoa mitään hyötyä, pitäisi olla hyvä värikuva.

[PekkaLehtonen]

En voi sanoa, että olisin kaiken sisällön tuosta perinnönjaosta selvittänyt, mutta on varmaankin niin, että siinä puhutaan nimenomaan Johanin sisaruksista ('syskon'). Mainitaan 'Anders ja Hindrich Eskilsson´ samassa yhteydessä patronyymiltään. Joseph ja Pehr ovat ilman patronyymiä samoin sisaret ('syster(na)') 'Marja Lijsa'. Ja onkohan Anna mainittu ennen Marjaa, siitä olen vähän epävarma.
Perusteluna sille, että mukana on vain aitoja sisaruksia on, että 1) kai tuolloisenkin perintökaaren mukaan perillisiä olisivat vain lapset. 2) Jos mukana olisi Jacob Johanssonin lapsia, myös ainakin elossa oleva Walborg olisi mainittu, muttei ole ja 3) tekstissä on aina mainittu 'styfson' ja 'styffader', kun Johanista ja Jacobista on kyse. Kai näitä ilmaisuja olisi laajemminkin käytetty, jos siihen olisi ollut aihetta.
No, tämä asettaa kysymysmerkin (muttei vielä sulje pois) sille, että Jacob Johansson Äystö olisi tuo Luhtaselasta lähtenyt mies. Se, ettei hän olisi sieltä vahvistuisi sillä ajatuksella, että Jacob olisi Maria Matintyttären kuoltua nainut Maria Antintyttären. Samalla heikkenee ellei suorastaan poistu se, ainakin minulla, ollut ajatus, että Pehr Jacobson Luhtasela, s. 1724, olisi ollut Äystön Pietilän aloittaja.
Vielä sellainenkin ajatus, että jos kaikki Luhtaselassa syntyneet ja kuolleet Jacob Johanssonin lapset ovat tulleet kirjoihin, niin eloon jäivät vain Agnes ja Walborg.

Pekka Lehtonen

[KariKK]

Samalla heikkenee ellei suorastaan poistu se, ainakin minulla, ollut ajatus, että Pehr Jacobson Luhtasela, s. 1724, olisi ollut Äystön Pietilän aloittaja.
Pekka Lehtonen

Otan nyt kantaa vain tähän Pietari Jaakonpoikaan.
Lisää outoja sattumia, jos tämä Pietari ei ole nimenomaan Ilmajoella 12.10.1724 syntynyt. Sillä Teuvan haudattujen luettelon mukaan Pietilän Pietari Jaakonpojan kuollessa 10.7.1784 hänen ikänsä oli HisKi:n mukaan (en ole tarkistanut alkuperäistä merkintää) 59 vuotta 8 kuukautta 2 viikkoa 2 päivää. Yksinkertaisella vähennyslaskulla tämä antaa syntymäpäiväksi 24.10.1724.
Onhan siinä heittoa vajaa pari viikkoa, mutta nähdäkseni tuollaiset poikkeamat ovat tavallisia, ehkä merkinnän kirjaaja on vain päässään laskenut iän ja laskuissa on tullut pieni virhe.
Mitä tulee tähän Jaakko Juhonpoikaan ja Maria Matintyttäreen, niin heillä on voinut olla useampiakin lapsia, kuten tämä piika Maria, jolla on ripilläkäyntimerkintä 1733 Ilmajoella ja jotka ovat syntyneet muualla, vaikapa Kurikassa tai Kauhajoella, josta 1720-luvun kastemerkinnät puuttuvat käytännössä kokonaan ja isonvihan aikaiset merkinnät ovat satunnaisia. Siten ei voi tietää onko Ilmajoella haudattu muualla syntyneitä. Siten en ymmärrä päättelyä, että Pietari Jaakonpoika ei voisi olla tämä Ilmajoella syntynyt.
Maria Antintytärtä ei mainita Luhtaselassa 1734 rippikirjassa, vain kastemerkinnässä, joten lienee tilapäinen oleskelu. Että hänestä voisi tehdä johtopäätöksiä, pitäisi hänestä löytää lisää tietoja.

Hyvin olet kuitenkin saanut siitä käräjäpöytäkirjan tekstistä selvää, minulle se ei oikein auennut. Yleensäkin näkemäni juuri tuon ajan käsialat ovat todella koukeroisia.

[Matti Lund]

En voi sanoa, että olisin kaiken sisällön tuosta perinnönjaosta selvittänyt, mutta on varmaankin niin, että siinä puhutaan nimenomaan Johanin sisaruksista ('syskon'). Mainitaan 'Anders ja Hindrich Eskilsson´ samassa yhteydessä patronyymiltään. Joseph ja Pehr ovat ilman patronyymiä samoin sisaret ('syster(na)') 'Marja Lijsa'. Ja onkohan Anna mainittu ennen Marjaa, siitä olen vähän epävarma.
Perusteluna sille, että mukana on vain aitoja sisaruksia on, että 1) kai tuolloisenkin perintökaaren mukaan perillisiä olisivat vain lapset. 2) Jos mukana olisi Jacob Johanssonin lapsia, myös ainakin elossa oleva Walborg olisi mainittu, muttei ole ja 3) tekstissä on aina mainittu 'styfson' ja 'styffader', kun Johanista ja Jacobista on kyse. Kai näitä ilmaisuja olisi laajemminkin käytetty, jos siihen olisi ollut aihetta.
No, tämä asettaa kysymysmerkin (muttei vielä sulje pois) sille, että Jacob Johansson Äystö olisi tuo Luhtaselasta lähtenyt mies. Se, ettei hän olisi sieltä vahvistuisi sillä ajatuksella, että Jacob olisi Maria Matintyttären kuoltua nainut Maria Antintyttären. Samalla heikkenee ellei suorastaan poistu se, ainakin minulla, ollut ajatus, että Pehr Jacobson Luhtasela, s. 1724, olisi ollut Äystön Pietilän aloittaja.
Vielä sellainenkin ajatus, että jos kaikki Luhtaselassa syntyneet ja kuolleet Jacob Johanssonin lapset ovat tulleet kirjoihin, niin eloon jäivät vain Agnes ja Walborg.

Pekka Lehtonen

Tämä asiakirja on sellaista herkkua, että ensiksikin vuoden 1734 lain perinnön kaarta sovelletaan aivan perusmuodossaan ja jokainen elossaoleva Esko Äystön lapsi erikseen nimetään siinä rintaperillisinä, joten ei jäädä muissa lähteissä huterasti esiintulevien tiedonrippeitten varaan. Oikeastaan se eliminoi täysin siltä osin kaikki ne asiaankuulumattomat vaihtoehdot, jotka vallaton mielikuvitus ja pohjalla olevat arvaukset saattaisivat tuoda mieleen

Sinun täytyy vain jatkaa porautumista siihen ja muihin oheistietoihin eri lähteissä pitäen tämän koko ajan kirkkaana mielessä. - Tai ainakin niin minä itseäni koko ajan käskyttäisin, jotta pysyisin oikeilla raiteilla.

Perinnön kaari kaikkine koukeroineen niin vanhassa maanlaissa, kaupunginlaissa kuin uudemmassa vuoden 1734 laissa on analyyttisen ja ymmärryksen saavuttamiseen perustuvan sukututkimuksen A ja O ja primaari tekijä tulokseen pyrittäessä. Tietysti jos saadaan täydellinen ja varmistettu tulos keräämällä yhteen fragmentteja kirkonkirjoista, voidaan päästä yhtä varmasti oikeaan tulokseen ja ymmärrykseen.

terv Matti Lund

[KariKK]

Katsotaanpa nyt sitten sitä Jooseppia.
Seuraavia tiedon sirpaleita löytyy kirkollisista lähteistä.
En ole tehnyt täydellistä kartoitusta eikä tässä ole kaikki, mitä löytyy.

Ilmajoen rippikirjoissa 1706-1720 Yli-Taloselassa mainitaan vuosina 1718-1720
renki Jaakko Juhonpoika ja vaimo Maria, alimmilla riveillä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=60663345 .
Sitten Ilmajoen kastettujen luettelossa on Joseph, syntynyt 10.2.1719. Vanhemmat Taloselan asukkaita Jacob -son ja Marja Mattsdr. En nyt ole katsonut alkuperäistä, mutta jos ei HisKin selvittäjä ole saanut selvää kastettujen luettelon patronyymistä, tuskin minäkään luultavasti huonommista kuvista sitä näkisin. Mutta nämä kaksi merkintää yhdessä kertovat, että tässä on sama pari, joka myöhemmin oli Luhtaselassa, kun vielä otetaaan huomioon, mitä Teuvalta löytyy.

Mennään sitten Teuvalle. Teuvan haudatuissa on Äystön torpparin Joseph Jacobsson Karelan hautausmerkintä, kuollut 3.8.1802, ikä 86 vuotta.
No, ikä ei aivan täsmää, mutta sekin on ihan tavallista, kun mies ei ole Teuvalla syntyneitä ja syntynyt isonvihan aikana.
Katsotaan vielä Teuvan rippikirjoja 1770-1775 s. 18, jossa on itsellisiä.
Joseph Karela ja vaimonsa ovat aikalailla sivun keskellä.
Rippikirjassa syntymävuosi on 1716. Merkintä löytyy täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10157659 .
Teuvan vihityissä on myös Jooseppi Jaakonpojan ja Liisa Pietarintyttären vihkimerkintä 26.12.1751.

Sitten vielä Pietari Jaakonpojan kuoliniästä: Pietari Jaakonpojalla näkyy rippikirjassa syntymäaikana /9 1724, joten jos ei parempaa tietoa papilla ole ollut, ei ole ihme, ettei ole ikää voinut laskea päivän tarkkuudella.
Ilmajoen kastettujen luettelon syntymäaika oli 12.10.1724.
Pietilä löytyy rippikirjasta 1770-1775 aika läheltä sitä sivua, missä on itsellinen Jooseppi Jaakonpoika Karela.

Näistä monista epätarkkuuksista huolimatta en näe mitään syytä kyseenalaistaa sitä, että Jaakko Juhonpoika tuli Äystöön Ilmajoen Luhtaselasta. Jaakko Juhonpojan ja Liisa Martintyttären vihkimerkinnässä on nimenomaan, että Jaakko oli kotoisin Ilmajoelta eikä sieltä ole löydettävissä toista Jaakko Juhonpoikaa, jota ei oikopäätä voisi sulkea pois. Eräs epäilemäni oli Kohta-Kokon Jaakko Juhonpoika s. 1689, mutta hän on näinä vuosina 1718-1720 kotonaan eikä hänellä näy puolisoa. En laita tähän linkkiä, mutta rk:n aukeama on 19, kun Yli-Talosela on aukeamalla 13.

En näe myöskään mitään perustetta sille, että Esko Heikinpojalla olisi ollut poikia Pietari ja Jooseppi. Sellaisista henkilöistä ei kirkollisissa lähteissä löydy ainoatakaan tunnistettavissa olevaa mainintaa.
Ei sellaista sattumaa ole, että nämä Ilmajoella syntyneet Jaakonpojat Pietari ja Jooseppi liittyisivät Äystöön näin kiinteästi, jos Jaakko Juhonpoika ei olisi heidän isänsä.
En ole ruotsin kielen asiantuntija, mutta ehkä syskon, voitiin käsittää niin, että se tarkoitti koko lapsikatrasta, vaikka Eskon lapset ja Jaakon lapset olivat peräisin eri perheistä, vain Eskon lapsien äiti ja Jaakon lasten isä olivat avioituneet.

Mitä tulee siihen, että Valpuri Jaakontytärtä ei mainita asiakirjassa talon luovutuksesta, siihen voi olla syynsä. Esimerkiksi se, että hän on saanut osuutensa jo aikaisemmin eikä enää siinä vaiheessa ollut saamassa mitään. Tai, että Niiles Riippi oli hänen etujensa valvoja. Näilläkin palstoilla on tullut esiin useamman kerran, että perinnönjaon yhteydessä ei kaikkia elossa olevia tyttäriä ole mainittu, mikä on johtanut vääriin käsityksiin pitkiksi ajoiksi.
En näe, että tämä Valpurin nimen puuttuminen kumoaa näitä kirkollisten lähteiden tietoja.

Tarkennan vielä sitä, miksi arvelen Jaakko Juhonpojan olleen alunperin Kauhajoelta. Juho Eskonpojan ja Maria Jaakontyttären poika Matti, s. 2.2.1749, avioitui kauhajokelaisen Maria Martintytär Havusen, s. 30.5.1755, kanssa.
Havunen nyt ei ihan Teuvan rajalla ole, joten ihan sattumalta Matti ja Maria tuskin ovat kohdanneet, taustalla oli luultavasti sukuyhteyksiä.
Saattaa olla, että Jaakko Juhonpojan lasten äiti Maria Matintytärkin oli Kauhajoelta. Tämä Joosepin syntymäaika alkuvuosi 1719 ei vielä varmuudella todista, että Marian ikä hautausmerkinnässä oli väärä, mutta viittaa kyllä siihen suuntaan.
Voi olla, että Maria Matintyttären alkuperää ei voi saada varmuudella selville kuin DNA-tutkimuksilla. Tutkittavien valinnassa auttaa uskoakseni, jos on hyvä hypoteesi tutkimuskohteen alkuperästä. Varmaankin tilastollisesti löytyy useammin perustellulla oletuksella asioita eteenpäin vieviä vertailupareja kuin vain satunnaisella otannalla.
En tiedä enkä ole yrittänyt selvittää, onko Äystön Juho Eskonpojan ja Maria Jaakontyttären jälkeläisissä Mariaan johtavaa äitilinjaa olemassa. Juhoon johtavan isälinjan edustajan tiedän kohtalaisen läheisissä sukulaisissani. En myöskään tiedä, onko Teuvan Pietilän Pietari Jaakonpoikaan johtavaa isälinjaa olemassa, mutta jos olisi, sillä voisi todentaa, onko Jaakko Juhonpoika oletukseni mukaan Ikkelän sukua.
Jätän nyt toistaiseksi Marian Matintyttären mahdollista alkuperää koskevan oletuksen omaksi tiedokseni.

[PekkaLehtonen]

Hyvä, että jaksat kaivaa Kari.
Ottamatta nyt tässä yhteydessä kantaa puolesta tai vastaan, niin pari asiaa:
1) Äystössä on jaksolla 1753-1759 renki Pehr, joka vuonna 1753 on kirjattu 30: n vuoden ikäiseksi. Samaan aikaan on kirjattu sitten mm Broder Henric, obiit.
Jos oikein tulkitsen tämä Pehr on flyttad till Nerpes 1759. Samoin on kirjattu dräng hustru Lisa, joka 1753 on 23 vuotias. siis sopivat Pietilän pariksi. Muita renkejä ei ole kirjattu eli on varmaankin Pehrin vaimo. Pietilähän tulee rippikirjoihin 1770.
2) Joseph niminen renki on kirjattu pappilaan sekä jaksolla 1739-1745 että 1746-1752 ja vielä 1753-1759 maininnalla vide page 98, jossa on nybyggare Joseph Jacobson 1754 ja 1759-1759 ja hustru Lisa 1756-1759. Liisahan on Pehr Nori(lainen) isännän tytär. Tämä nybyggare osoittautuu Sitten Norinkylän Kaare(la)ksi. siellä he ovat sitten 1760-1767 pudoten itsellisiksi 1770-1776. Sitten he pysyvät Carela nimisenä itsellisinä, mutta muuttanevat Äystölle Pietilään päätellen paikasta rippikirjassa. (Mutta mikä on tuo sana Carelan edessä esim jaksolla 1777-1782 ?). Heidän poikansa ryhtyy sitten Pietilän torppariksi. Norinkylän Kaareen tulee uusi isäntäpari.
3) Ei tarvitse olla ruotsinkielen asiantuntija, kun saa rohkeasti todeta, että syskon ja sisarukset on täsmälleen saman sisältöinen merkitykseltään. Miten niitä käytetään on sitten toinen asia.

Pekka Lehtonen

[KariKK]

Hyvä, että jaksat kaivaa Kari.
Ottamatta nyt tässä yhteydessä kantaa puolesta tai vastaan, niin pari asiaa:
1) Äystössä on jaksolla 1753-1759 renki Pehr, joka vuonna 1753 on kirjattu 30: n vuoden ikäiseksi. Samaan aikaan on kirjattu sitten mm Broder Henric, obiit.
Jos oikein tulkitsen tämä Pehr on flyttad till Nerpes 1759. Samoin on kirjattu dräng hustru Lisa, joka 1753 on 23 vuotias. siis sopivat Pietilän pariksi. Muita renkejä ei ole kirjattu eli on varmaankin Pehrin vaimo. Pietilähän tulee rippikirjoihin 1770.
2) Joseph niminen renki on kirjattu pappilaan sekä jaksolla 1739-1745 että 1746-1752 ja vielä 1753-1759 maininnalla vide page 98, jossa on nybyggare Joseph Jacobson 1754 ja 1759-1759 ja hustru Lisa 1756-1759. Liisahan on Pehr Nori(lainen) isännän tytär. Tämä nybyggare osoittautuu Sitten Norinkylän Kaare(la)ksi. siellä he ovat sitten 1760-1767 pudoten itsellisiksi 1770-1776. Sitten he pysyvät Carela nimisenä itsellisinä, mutta muuttanevat Äystölle Pietilään päätellen paikasta rippikirjassa. (Mutta mikä on tuo sana Carelan edessä esim jaksolla 1777-1782 ?). Heidän poikansa ryhtyy sitten Pietilän torppariksi. Norinkylän Kaareen tulee uusi isäntäpari.
3) Ei tarvitse olla ruotsinkielen asiantuntija, kun saa rohkeasti todeta, että syskon ja sisarukset on täsmälleen saman sisältöinen merkitykseltään. Miten niitä käytetään on sitten toinen asia.

Pekka Lehtonen

Jatketaan nyt tätä Äystön selvittämistä, kun on kerran päästy liikkeelle.

Kommentoin ensin lainauksen kohtia.
1) Se, että Pietari on renki, osoittaa sen, että Pietari ei ole Eskonpoika eikä Juhon veli. Mutta se, ettei häntä mainita langoksi ei käsitykseni mukaan todista sitä, ettei hän ollut Juho Eskonpojan vaimon Maria Jaakontyttären veli. Minun käsitykseni mukaan tämä lankouden merkitsemättä jättäminen ei ole poissulkeva todiste. En kyllä mitään tilastoa ole tehnyt, mutta näyttäisi siltä, että lanko on voitu hyvin merkitä rengiksi.
Jaakko Juhonpoikahan oli tuolloin jo kuollut. Myöhemmissä rippikirjoissa Pietarista on tarkempi syntymäaika 9.1724. Sen epätarkkuus ei sulje mitään pois.
2) Jooseppi Jaakonpojan hautausmerkinnässähän Äystön torppa tarkoittaa asuinpaikkaa ja sen kyllä ymmärsin, mutta jotenkin se tulostui tekstiini torppariksi. Mutta tämä vanhoilla päivillä muutto Äystöön viittaa nimenomaan sukulaisuuteen, tyypillistä sen ajan sosiaaliturvaa.
3) Eräs suomen sanakirja tulkitsee sisaruksien (syskon) merkitykseksi samojen vanhempien lapsia. Mutta pohdin sitä, saattoiko sanalla syskon olla silloin sekin merkitys, että merkitys kattaa myös sisar- ja velipuolet ja vielä tämänkin tapauksen, jossa Liisa Martintytär oli Jaakon lasten äitipuoli ja Jaakko Juhonpoika Liisan lasten isäpuoli eivätkä lapset olleet keskenään veli- eikä sisarpuolia, koska yhteisiä lapsia ei ollut. Kysymys oli siitä, että edellyttääkö sanan merkitys biologista vanhemmuutta, vai riittääkö esimerkiksi huoltajuusvastuu.
Tällä ei nyt oman käsitykseni mukaan ole merkitystä, koska muut todisteet kyllä riittävät samaistamaan Luhtaselan ja Äystön Jaakko Juhonpojan.
Kokonaisuus ratkaisee, eivät tuon ajan asiakirjoissa normaalit pienet epätarkkuudet.
Ikkeläksi todistaminen on sitten toinen asia.
Totean vielä, että eivät ne juridiset asiakirjatkaankaan aina yksiselitteisiä ole, mitä tulee sukulaisuuksien tulkintaan niiden perusteella. Lopputulos riippuu siitä, kuinka oikeita tulkinnat ovat, eivätkä ne aina ole oikeita.
Omituista on myös se, että asiakirjan mukaisesta Antti Eskonpojasta ei näytä löytyvän mitään merkintää kirkonkirjoista. Ainut tieto hänestä on siinä talon luovutussopimuksessa. Olikohan hän jotenkin kehitysvammainen?

Sitten muuta.
Olen tuota Yli-Taloselan Jaakkoa ja Mariaa yrittänyt yhdistää Luhtaselan pariin jo vuosia sitten, mutta en silloin nähtävästi huomannut Joosepin kastemerkintää, koska asia jäi avoimeksi.
Mutta tämä Jooseppi lisää todennäköisyyttä sille, että Jaakko Juhonpoika oli Ikkelästä, koska puuttuva jakso seurannassa lyhenee ja Jaakko Juhonpoika näyttää vakiintuneelta Ilmajoen asukkaalta, ei miltään kulkumieheltä.
Lisää myös todennäköisyytä sille, että Maria Jaakontyttären syntymävuosi 1713 voi olla muutaman vuoden liian aikainen ja sille, että
Maria Matintytär oli myös Maria Jaakontyttären äiti. Ja vielä sille, että Maria Matintyttären iästä saataa puuttua vuosia.
Voi silti olla, että vain DNA-testillä oletus Ikkelästä voitaisiin joko kumota tai vahvistaa, samoinkuin Maria Matintyttären alkuperää koskevat oletukset.

Nyt Jaakon seurannasta puuttuu 12 vuotta väliltä 1705-1718, mikä on hankala aikajakso, jos on tarkoitus todistaa oletus Ikkelästä oikeaksi. Siinä on isonvihan vuosia ja on mahdoton tietää, missä Jaakko on ollut ja mitä tehnyt. Mistä on tullut hänen todennäköisellä tyttärellään mainittu nimi Lagg. Nimi esiintyy vain kerran. Olen epäillyt sitä sotilasnimeksi, mutta en ole sotilasluetteloista sellaista löytänyt. Periaatteessa sekin on mahdollista, että olisi ollut isonvihan aikana pakolaisena jossakin, vaikkapa Ruotsissa. Onko nimi tarttunut mukaan sieltä? Jos Jaakko on ollut pakomatkalla vaikkapa Ruotsin pohjoisosissa, on vaimo voinut löytyä sieltäkin. Tai sitten sukuverkostojen pohjalta Kauhajoelta. Kysymyksiä on, mutta vastauksia puuttuu.

Kun totesin, että Matti Juhonpojan ja Maria Martintytär Havusen avioliitto, 1.1.1777 Kauhajoella, saattaisi viitata aikaisempiin sukuyhteyksiin Kauhajoelle ja niiden syntyneen Jaakko Juhonpojan myötä, mistä taas seurasi oletus Ikkelästä Jaakko Juhonpojan alkuperänä, niin siitä voi herätä kysymys, miten 1777 solmittu avioliitto nyt voisi todistaa mitään siitä, mitä on tapahtunut vuosikymmeniä aikaisemmin.
No, Havusen ja Ikkelän välillä on sukuyhteyksiä nykyhetkestä katsottuna vuosisatojen ajalta. Yhteyksiä on varmaan ollut Äystöön Kauhajoelta asutuksen alkuajoista lähtien, mutta ainakaan minä en osaa erityisesti määritellä millaisia yhteyksiä juuri Esko Heikinpojan sukuun. Sensijaan Ikkelän ja Havusen yhteyksistä on jotakin tietoa. Tunnetut suhteet lähtevät jo Hannu Martinpoika Ikkelästä , s. 1594, ja Tyni Hannunpojasta Havusen vävystä, s. 1593.
Nilla Tynintytär oli Juho Aukustinpoika Ikkelän äiti ja Juho oli Jaakko Juhonpoika Ikkelän isä. Juho Aukustinpojan puoliso oli Susannan Klemetintytär.
Maria Hannuntytär Ikkelä puolestaan oli Matti Tyninpoika Havusen puoliso ja siten Maria Martintytär Havusen, s. 30.5.1755, isän isän isän äiti.
Ikkelän Jaakko Juhonpoika oli Äystöön avioituneen Havusen tyttären Maria Martintyttären isän isän pikkuserkku kaksinkertaisesti, siis sekä Ikkelän että Havusen suvun kautta. Ja kuului siihen sukupiiriin Panulakin, jonka Tyni Hannunpoika osti ja seuraava isäntä oli Antti Tyninpoika.

Mainitsin tuon Jaakko Juhonpoika Ikkelän äidin Susannan siksi, että Äystössä
Juho Eskonpojan ja Maria Jaakontyttären 27.1.1751 kastettu tytär sai nimen Susanna. Eihän se mitään todista, mutta sopisi kuvaan, että lapsi saisi isoäidin nimen.
Toisella kerralla sitten mahdollisesti vielä jatkoa.

[PekkaLehtonen]

Korjaan edellistä kommenttiani. Kyllä Pietilä ilmestyy rippikirjoihin jo 1760. Eivät sitten kai lähteneetkään Närpiöön, jos tuo kirjaus Närpiöksi on luettavissa.

Pekka Lehtonen

[PekkaLehtonen]

Eräs tiedonmurunen, joka kannatta tässä tuoda framille on, että Juho Eskonpoika Äystön tytär Maria miehensä Juho Matinpoika Vainionpään (ent.Pulli) oli Joseph Kaarelan Vappu tyttären kummina 1760 Äystöltä asti. Joseph oli kaiken järjen mukaan silloin Norinkylässä. Tulisiko tuosta nyt 15-20 km ja vaikka kirkolla kastettu, niin kuitenkin.

Pekka Lehtonen

[KariKK]

Muutamia toteamuksia edelleen tästä aiheesta.

Ja kyllä, jos jaksaa selvitellä, kummien tutkiminen voi tuoda lisävalaistusta sukusuhteisiin

Äystön Esko Heikinpojan lesken Liisa Martintyttären puolisoksi ja talon väliaikaiseksi isännäksi ennen Juho Eskonpojan miehistymistä ei voinut tulla kuka tahansa. Tällä uudella miehellä täytyi myös olla hyväksyttävä ja tunnettu tausta.
Luulisin,, että Ikkelän suku täytti edellytykset.
Ja epäilemättä kauhajokelaisilla oli monia sukuyhteyksiä Teuvalle vanhastaan.
Otan tähän yhden esimerkin Kauhajoelta Teuvalle vanhuudenpäivillään muuttaneesta, joka oli Ikkelän sukua ja esimerkki myös siitä, että ikämerkinnöissä oli huomattavia virheitä. Niin suuria virheitä, että jos niitä uskoisi, jäisi moni henkilö tunnistamatta.
Teuvalla haudattiin Riippilän asukas Hannu Martinpoika, joka kuoli 20.10.1769 ja hautausmerkinnässä hänen ikänsä on 102 vuotta 10 kuukautta.
Kyse on Hannu Martinpoika Marttilasta, joka oli täysi nimikaima äitinsä isän isän Hannu Martinpoika Ikkelän kanssa. Teuvalla kuolleen Hannu Martinpojan syntymäaika on kuitenkin tiedossa, se on Ilmajoen kastettujen luettelossa ja päivämäärä on 28.12.1677, joten oikea ikä näistä laskettuna on 91 vuotta 9 kuukautta ja 12 päivää. Vastaavia esimerkkejä eri suurilla virheillä löytyy vaikka kuinka paljon. Hannu Martinpojan lisäksi hänen veljensä seppä Matti Martinpoika oli muuttanut Teuvalle jo paljon aikaisemmin ja monia muita.

Mitä tulee Eskonpoikiin ja Jaakonpoikiin Äystössä, niin sillä ei ole mitään merkitystä Jaakko Juhonpojan tunnistamisessa Ilmajoelle Luhtalaan keitä poikia ja kuinka monta heitä Eskolla oli, jos ei väitetä Jaakon poikia Eskonpojiksi. Tunnistuksen kannalta on oleellista, että on osoitettu, että Teuvalle ja Äystöön tai siihen liittyen on Ilmajoelta muuttanut perhe, josta lasten äiti on kuollut ja jonka neljä jäsentä on tunnistettu Teuvalla riittävällä varmuudella. Nimittäin Jaakko Juhonpoika ja tytär Maria, joka vaikuttaa tyttäreltä, mutta suoraa mainintaa siitä ei taida olla, poika Jooseppi ja poika Pietari. Tämä kuvio on niin selvä, että sitä eivät pienet epäselvyydet ikämerkinnöissä murra.

Valpuri Jaakontytär näkyy pääosin eläneen Ilmajoella. Rippikirjassa mainitaan hänen muuttaneen vuoden 1757 jälkeen Raaheen, rippikirjasta päätellen ilmeisesti Tuomas Stenbäckin perheen mukana. Sitten taas 1763-1767 hän asui Ilkassa. Näyttää asuneen elämänsä pääosin Ilmajoella. Jäiköhän Valpuri muiden kasvatettavaksi Ilmajoelle äitinsä kuoltua, jolloin Valpuri oli noin kolmevuotias. Kasvattilapseksi voitiin antaa, mutta varsinainen adoptio ei kai ollut mahdollinen. Ajattelin tätä vain siltä kannalta, että jäikö Valpuri mainitsematta talon luovutuksen yhteydessä siksi, että hän oli ollut kasvattilapsi, jonka perintöosuus oli jo annettu esimerkiksi tukena ja elatusmaksuina. Tämä oli vain arvailua. Näyttäisi, että Valpuri oli lyhyen aikaa avioliitossa, jäi pian leskeksi, mutta sai yhden tyttären. Toistaiseksi en tiedä, miten tyttären kävi.

Yritän lähiaikoina katsoa, olisiko mahdollista löytää henkilöitä, jotka olisivat naislinjaisesti Äystön Maria Jaakontyttären tai sitten toista linjaa Valpuri Jaakontyttären jälkeläisiä nykyaikaan asti. Ja toisaalta olettamastani Maria Matintyttären äidistä tai isoäidistä alkavia naislinjoja.
Jos löytyy mahdollisuuksia tällaisten äitilinjojen löytymiseen, voin esittää oletuksen, mistä Maria Matintytär saattoi olla peräisin.

[KariKK]

Täytyy korjata antamiani tietoja Valpuri Jaakontyttärestä.

Katsoin jotakuta toista Valpuri Jaakontytärtä, kun kirjoitin hänen tulleen leskeksi pian avioitumisen jälkeen.
Valpuri siis syntyi 6.3.1729 Ilmajoella.
Hänet vihittiin Ilmajoella 29.9.1765 vanhan sotilaan Heikki Heikinpoika Smedströmin kanssa.
Heikki Heikinpoika syntyi 3.1.1707 Kurikassa.
Vanhemmat olivat Heikki Mänty ja Maria Pertuntytär.

Valpuri ja Heikki Smedström saivat Ilmajoella ainakin kaksi tytärtä:
Elisabeth s. 26.7.1767 ja
Catharina s. 3.10.1772.
Muista lapsista en havainnut tietoja.
Sen verran olen selvittänyt, että ainakin Liisa avioitui ja sai miehensä kanssa useita lapsia, joissa oli tyttäriä, joilla myös näyttää olleen tyttäriä.
On siis hyvin mahdollista, että on olemassa nykyään henkilö, jonka äitilinja johtaa Valpuri Jaakontyttäreen. Mutta en selvittänyt asiaa Liisan tyttären tyttäriä pidemmälle.
Catharinaa en ole jäljittänyt.

Heikki Heikinpoika Smedström kuoli Ilmajoella 3.2.1791.
Valpuri Jaakontytär kuoli Ilmajoella 1.10.1804.
Täältä löytyy rippikirjan sivu Valpurin elämän lopulta:
http://digi.narc.fi/digi.view.ka?kuid=6067647 .

Näyttäisi siltä, että Äystössä Juho Eskonpojalla ja Maria Jaakontyttärellä oli useita tyttäriä, joilla puolestaan oli tytär tai tyttäriä, joten voisi hyvinkin olla mahdollista, että myös Maria Jaakontyttäreen johtava äitilinja on olemassa.
Kuten aiemmin jo totesin, Juho Eskonpoikaan johtavan isälinjan tiedän.
Mutta se näyttää huonolta, että olisi olemassa äitilinjaa, joka johtaisi olettamaani Maria Matintyttären äidin sisareen, jollainen on, mutta kaikki löytämäni hänen tyttären tyttärensä ovat kuolleet pieninä lapsina. Siten ei näillä tiedoilla tällaista täsmäohjattua DNA-testausta ja vertailua voi tehdä.

Jos nämä äitilinjat Valpuri ja Maria Jaakontyttäriin voisi testata, niin ainakin se kysymys voitaisiin ratkaista, oliko heillä sama äiti. Ja voisi testituloksista silti selvitä jotakin, vaikka ei olisi mitään erityistä oletusta testattavana.
Tämä nyt oli mahdollisuuksilla spekulointia, en aio pyrkiä testien järjestämiseen.

[V Kuumola]

Minua kiinnostaa liittyykö teidän keskustelunne mahdollisesti nyk vaimoni suvun ( Karijoen asioihin ) Teuvan Pietilän kautta elikkä minulla
koneella (Mikki haudattu Karijoelle) - tämä suku on ollut siis talollisia:

Jos saatte jotain selvyyttä ja lisäyksia am:uun otan kiitollisuudella vastaan. En pysty seuraamaan kovinkaan tarkaan keskustelua. Kun en tunne Teuvaa paljolti.

Taulu 1

I Juho Yrjönpoika Heikkuri, s. 16.5.1722 Teuva, k. 27.4.1766 Teuva.
Puoliso: 28.2.1745 Kauhajoki Kristiina Iisakintytär Toivakka, s. 1.9.1720 Kauhajoki, k. 1790 Teuva.
Lapset:
Mikki Johaninpoika Pietilä, s. 24.9.1758 Teuva. Tauluun 2.
Taulu 2

II Mikki Johaninpoika Pietilä, Taulusta 1, (isä Juho Heikkuri), s. 24.9.1758 Teuva, k. 4.12.1828 Teuva.
1. puoliso: Justina Pekantr Pietilä o.s. Ketola, s. 24.2.1770 Teuva, k. 24.12.1834 Teuva.
Lapset:
Jakob Mikinpoika Pietilä, s. 15.7.1810 Teuva Pietilä Riipinkylässä. Tauluun 3.

[PekkaLehtonen]

Täällä puhutusta Pehr Jacobsonista lähtien liittyy seuraavasti

Taulu 1
I Pekka Jaakonpoika Pietilä, Äystö e. Luhtasela, uudistalonpoika, s. 12.10.1724 Ilmajoki, k. 10.7.1784 Teuva Pietilä. Teuvan Äystönkylän Pietilän ensimmäinen isäntä.
Puoliso: Liisa Juusentytär Pietilä e. Ragg, s. 14.9.1730 Teuva Nisula, k. 10.4.1793 Teuva Pietilä.

lapsi Liisa Pietilä, s. 31.10.1762 Teuva. Tauluun 2

Taulu 2
II Liisa Pekantytär Pietilä, s. 31.10.1762 Teuva, k. 9.9.1798 Teuva.
Puoliso: Vihitty 17.6.1786 Teuva Mikko Juhanpoika Pietilä e. Heikkuri, talonpoika, s. 24.9.1758 Teuva, k. 4.12.1828 Teuva Pietilä. Teuvan Äystönkylän Pietilän isäntä.
Mikon 2.pso 34.5.1799 Teuva
Justiina Pekantytär Ketola, s.24.2.1770 Teuva, k.24.12.1834 Teuva


Pekka Lehtonen

[KariKK]

Taulu 1

I Juho Yrjönpoika Heikkuri, s. 16.5.1722 Teuva, k. 27.4.1766 Teuva.
Puoliso: 28.2.1745 Kauhajoki Kristiina Iisakintytär Toivakka, s. 1.9.1720 Kauhajoki, k. 1790 Teuva.
Lapset:
Mikki Johaninpoika Pietilä, s. 24.9.1758 Teuva. Tauluun 2.


Totean vain tässä yhteydessä, keitä olivat taustoiltaan Kristiina Iisakintytär Toivakan vanhemmat.
Iisakki Martinpoika oli kotoisin Kurikan Kakkurista, syntyi Kauhajoen rippikirjan mukaan 12.1683.
Liisa Tuomaantytär, s. 14.1688 Kauhajoen rippikirjassa esim. 1755-1761 sivu 72.

Liisa oli Agneta Simontytär Aron tytär Agnetan ensimmäisestä avioliitosta Karvian Kantin (Skanz) Tuomas Sipinpojan kanssa.
Tämän kirjoitin kyllä ulkomuistista, mutta varmaan joku korjaa, jos muistin väärin.
Taas tulee läheisiä kytkentöjä Ikkelän sukuun Äystöstä. Sekä Kakkuri että Aro ovat sukuja, joilla oli yhteyksiä Ikkelään. Lienee tarpeetonta niitä tässä sen tarkemmin esitellä.

[Matti Lund]

Totean vain tässä yhteydessä, keitä olivat taustoiltaan Kristiina Iisakintytär Toivakan vanhemmat.
Iisakki Martinpoika oli kotoisin Kurikan Kakkurista, syntyi Kauhajoen rippikirjan mukaan 12.1683.
Liisa Tuomaantytär, s. 14.1688 Kauhajoen rippikirjassa esim. 1755-1761 sivu 72.

Liisa oli Agneta Simontytär Aron tytär Agnetan ensimmäisestä avioliitosta Karvian Kantin (Skanz) Tuomas Sipinpojan kanssa.
Tämän kirjoitin kyllä ulkomuistista, mutta varmaan joku korjaa, jos muistin väärin.
Taas tulee läheisiä kytkentöjä Ikkelän sukuun Äystöstä. Sekä Kakkuri että Aro ovat sukuja, joilla oli yhteyksiä Ikkelään. Lienee tarpeetonta niitä tässä sen tarkemmin esitellä.

Joo, Karvian Kantin poikia, mutta Tuomas Yrjänänpojan pojan Tuomas Tuomaanpojan tytär ja Aron talon Aune Simunantyttären. Yksi tämän Tuomaan veljistä oli Sipi Tuomaanpoika, jonka jälkeläisiä kyllä tunnen henkilökohtaisestikin.

Näin ulkomuististani, jonka olisi sangen suotavaa mennä oikein, sillä Toivakan Iisakki ja Liisa ovat myös omia esivanhempiani poikansa Tuomaan kautta.

Aunella oli aika nuorena kuolleen Tuomaan jälkeen avioliitto mm. Kauhajoen Marttilan taloon, josta on myös levinnyt sukua Teuvalle. Myös Kakkurin sukua on levinnyt Järvenpäänkylän Kestin talon kautta Teuvalle ja onpa Kestin poika aloittanut Teuvaan Kakkurin uudistalonkin.

terv Matti Lund

[V Kuumola]

Kiitokset. Selvisi tuo kytkös sitten.

Täytyy sitten ehtiessä tutkia mitenkä tuo Pietilän uudistalo saa alkunsa ( oletan Heikkurin maista lohkotun).
Monesti karttaan katsominen ja talotutkimus selvittää kuvioita aikas paljon.

[PekkaLehtonen]

Kiitokset. Selvisi tuo kytkös sitten.

Täytyy sitten ehtiessä tutkia mitenkä tuo Pietilän uudistalo saa alkunsa ( oletan Heikkurin maista lohkotun).
Monesti karttaan katsominen ja talotutkimus selvittää kuvioita aikas paljon.

Kyllä ovat eri kylissä nuo Heikkuri ja Pietilä, mutta tuo Heikkurin alku tuntuu vieläkin kiinnostavammalta. Itse en ole sitä erityisemmin tutkinut, mutta huomattavaa on , että sen ensimmäiseksi isäntäpariksi on kirjattu samaan aikaan Äystössä olleet Heikki Eskonpoika ja Kerttu Sakarintytär. Tosin vain vuodeksi. Varsinaisena alkajana oleva Pekka Yrjönpoika ja seuraaja Matti Pekanpoika ovat sitten jääneet minulle tuntemattomiksi ja jonnekin häipyvät 1709. Jälkiä jättämättä ?

Pekka Lehtonen

[ametsapuro]

Kuten aiemmin jo totesin, Juho Eskonpoikaan johtavan isälinjan tiedän.
Mutta se näyttää huonolta, että olisi olemassa äitilinjaa, joka johtaisi olettamaani Maria Matintyttären äidin sisareen, jollainen on, mutta kaikki löytämäni hänen tyttären tyttärensä ovat kuolleet pieninä lapsina. Siten ei näillä tiedoilla tällaista täsmäohjattua DNA-testausta ja vertailua voi tehdä.

Jos nämä äitilinjat Valpuri ja Maria Jaakontyttäriin voisi testata, niin ainakin se kysymys voitaisiin ratkaista, oliko heillä sama äiti. Ja voisi testituloksista silti selvitä jotakin, vaikka ei olisi mitään erityistä oletusta testattavana.
Tämä nyt oli mahdollisuuksilla spekulointia, en aio pyrkiä testien järjestämiseen.

Tähän mielenkiintoiseen keskusteluun tuon oman minimaalisen osuuteni. Olen ihan suoraan äitilinjaa Maria Jaakontyttäreen ja näin myös hänen äitinsä Marian suoraa sukua. Olisiko tässä viimein se kohta jossa olisi motivaatiota, jotain hyötyä ja varsinkin iloa tehdä nuo dna-testit?

Ja tuo Heikkurin Mikon veli, Yrjö (s. 27.1.1746) on sukuani myös. Kun viimein keväällä tohdin tiedustella tuosta Heikkurista, aukesi siitä melkoinen Teuvalaisten sukujen kavalkadi! Tälle sukuhaaralle sanoinkin jo että se on sitten jussi-paidan hankinta edessä.

Sukulinjani Äystön Mariaan on seuraava:
Maria Jaakontytär - Susanna Juhantytär - Klaara heikintytär - Serafia Jaakontytär - Serafia Joosefintytär - Hilma Jaakontytär - Helmi Franssintytär - äitini ja minä.

-Anne

[KariKK]

Tähän mielenkiintoiseen keskusteluun tuon oman minimaalisen osuuteni. Olen ihan suoraan äitilinjaa Maria Jaakontyttäreen ja näin myös hänen äitinsä Marian suoraa sukua. Olisiko tässä viimein se kohta jossa olisi motivaatiota, jotain hyötyä ja varsinkin iloa tehdä nuo dna-testit

-Anne

Ehkä se äitilinjan mtDNA-testi ei olisi niin kovin minimaalista.
Se riski ja epävarmuus niissä DNA-testeissä tietysti on, että etukäteen ei ole mitään varmuutta, mitä niistä selviää.
Oman kokemukseni perusteella, kun olen muutamaa testiä ollut järjestämässä,
voin vain todeta, että lähiosumia tulee sekä isä- että äitilinjan testeissä ja niistä voi tai ei voi tehdä johtopäätöksiä. Voi olla, että lähiosumista huolimatta kirjoitetusta historiasta ei yhteyttä näihin lähiosumiin löydy eli tulos ei ole kovin antoisa. Tai sitten tulos voi vahvistaa odotetun sukuyhteyden tai se voi kumota etukäteisoletuksen eikä sitten muuta tai sitten se voi kumota oletuksen ja todentaa jonkin muun sukuyhteyden.

Vaikka aiemmin totesin, että erästä oletustani ei voi testata, kun ei ole tiedossa
mahdollisuutta vertailukohteeksi sopivan linjan testiin, niin ei se tietenkään tarkoita, etteikö voisi olla olemassa sellaista äitilinjaa, joka johtaisi yhteiseen esiäitiin Maria Jaakontyttären kanssa, jopa siinä tapauksessa, että oletukseni sattuisi olemaan oikea. Ei minulla ole tietoa kaikista mahdollisista Maria Matintyttären äidiksi olettamani henkilön sisarista ja äidinäidin sisarista ja heidän jälkeläisistään.
Toiseksi oletukseni voi olla vääräkin ja on periaatteessa mahdollista, että samaan esiäitiin johtava jokin äitilinja on jo testattu.
Siksi suosittelen kyllä testin teettämistä, jotakin informaatiota tulos varmasti antaa.

[samias]

Ehkä se äitilinjan mtDNA-testi ei olisi niin kovin minimaalista.
Se riski ja epävarmuus niissä DNA-testeissä tietysti on, että etukäteen ei ole mitään varmuutta, mitä niistä selviää.
Oman kokemukseni perusteella, kun olen muutamaa testiä ollut järjestämässä,
voin vain todeta, että lähiosumia tulee sekä isä- että äitilinjan testeissä ja niistä voi tai ei voi tehdä johtopäätöksiä. Voi olla, että lähiosumista huolimatta kirjoitetusta historiasta ei yhteyttä näihin lähiosumiin löydy eli tulos ei ole kovin antoisa. Tai sitten tulos voi vahvistaa odotetun sukuyhteyden tai se voi kumota etukäteisoletuksen eikä sitten muuta tai sitten se voi kumota oletuksen ja todentaa jonkin muun sukuyhteyden.

Vaikka aiemmin totesin, että erästä oletustani ei voi testata, kun ei ole tiedossa
mahdollisuutta vertailukohteeksi sopivan linjan testiin, niin ei se tietenkään tarkoita, etteikö voisi olla olemassa sellaista äitilinjaa, joka johtaisi yhteiseen esiäitiin Maria Jaakontyttären kanssa, jopa siinä tapauksessa, että oletukseni sattuisi olemaan oikea. Ei minulla ole tietoa kaikista mahdollisista Maria Matintyttären äidiksi olettamani henkilön sisarista ja äidinäidin sisarista ja heidän jälkeläisistään.
Toiseksi oletukseni voi olla vääräkin ja on periaatteessa mahdollista, että samaan esiäitiin johtava jokin äitilinja on jo testattu.
Siksi suosittelen kyllä testin teettämistä, jotakin informaatiota tulos varmasti antaa.

Ongelma on myös siinä, että MTDNA:ssa analysoitavan Mitokondrion mutaatiotiheys on aika harva jolloin ns. 0-osumia saattaa tulla todella useita varsinkin jos äitilinja vie muinoin ns. tiheään asutetulle seudulle. Olen niitä useita teettänyt lähipiirilläni ja esimerkiksi isäni äitilinja vie Karvialle ja sitä kautta ilmeisesti, mutta 0-osumia on ympäri Suomea kymmeniä. Siitä sitten arpomaan mistäköhän on tullut.

[PekkaLehtonen]

Jatketaan vähän tätä Äystön juttua, mutta vähän eri aikakaudella. Nimittäin Äystö lienee se puolen manttaalin talo, jota Tuomas Matinpoika Ilmajoen Kauhajoelta pyysi ylösottaa Lappväärttin ja Närpiön käräjillä syyskuussa 1649, vaikkakaan jutussa mainittua entistä asujaa Tuomas Yrjönpoikaa en Äystön talosta enkä koko Teuvaltakaan heti löydä sopivalta ajanjaksolta. Onkohan muita vaihtoehtoja ja voidaanko tuon Tuomas Matinpojan alkukoti tai edes lähtöpaikka selvittää ?

[KariKK]

Jatketaan vähän tätä Äystön juttua, mutta vähän eri aikakaudella. Nimittäin Äystö lienee se puolen manttaalin talo, jota Tuomas Matinpoika Ilmajoen Kauhajoelta pyysi ylösottaa Lappväärttin ja Närpiön käräjillä syyskuussa 1649, vaikkakaan jutussa mainittua entistä asujaa Tuomas Yrjönpoikaa en Äystön talosta enkä koko Teuvaltakaan heti löydä sopivalta ajanjaksolta. Onkohan muita vaihtoehtoja ja voidaanko tuon Tuomas Matinpojan alkukoti tai edes lähtöpaikka selvittää ?

Tämä tieto Tuomas Matinpojasta on minulle aivan uutta tietoa.
Heti kuitenkin tuosta nimestä ja vuosiluvuista tulee mieleen Kauhajoen historiassa mainittu Tuomas Matinpoika.
Voisikohan olla sitten kyse hänestä?
Nimittäin Aron eli Iso-Aron isäntäluettelossa mainitaan vuosina 1646-1649
Tuomas Matinpoika, jonka vaimo oli Antti Enevaldinpojan tytär, hän oli siis Aron vävy. Sama Tuomas Matinpoika mainitaan Nirvan isäntänä 1644-1651.
Muuta tietoa hänestä ei tiedossani ole, ei alkuperää eikä todisteita yhteydestä Äystöön. Tehtävänä siis olisi löytää ne todisteet.

Tietojen lähde: Liisa Ruismäen Kauhajoen historia vuodelta1987.

[PekkaLehtonen]

Otan tähän väliin erään asian ja se on Tuomas Matinpoika Erkkilässä Teuvalla, jonka Teuvan isäntäluettelo kertoo tulevan Kurikan Sänttistä. Erkkilän isännät alkavat vasta vuodesta 1675 eikä taloa käsitykseni mukaan ollut olemassa vielä 1649 puhumattakaan 1620-luvusta, jolloin talo, jonka Tuomas Matinpoika pyysi ottaa 1649, oli autioitunut. Minulle ei ole sattunut silmään, tai on unohtunut, dokumentti Erkkilän Tuomaan yhteydestä Sänttiin, mutta sellainen kai on sitten olemassa. Joku palstalla tietänee.
No kuitenkin Teuvalla esiintyy, mm henkikirjoissa, Tuomas Matinpoika vuodesta 1650 alkaen, mikä sopii 1649 käräjiin, mutta henkikirjassa 1669, esiintyy sekä Tuomas Matinpoika että Heikki Eskonpoika, joka on Äystön asukas. Heikki esiintyy seuraavan kerran 1674, jolloin Tuomas Matinpoika on kadonnut (1671). Uudestaan Tuomas Matinpoika ilmestyy henkikirjoihin 1680 (kymmenysluettelossa jo 1677) ja lienee silloin tuo Erkkilä.
Ei hyvin ainakaan sovi, että olisi kyse samasta miehestä koko ajan

[Matti Lund]

Otan tähän väliin erään asian ja se on Tuomas Matinpoika Erkkilässä Teuvalla, jonka Teuvan isäntäluettelo kertoo tulevan Kurikan Sänttistä. Erkkilän isännät alkavat vasta vuodesta 1675 eikä taloa käsitykseni mukaan ollut olemassa vielä 1649 puhumattakaan 1620-luvusta, jolloin talo, jonka Tuomas Matinpoika pyysi ottaa 1649, oli autioitunut. Minulle ei ole sattunut silmään, tai on unohtunut, dokumentti Erkkilän Tuomaan yhteydestä Sänttiin, mutta sellainen kai on sitten olemassa. Joku palstalla tietänee.
No kuitenkin Teuvalla esiintyy, mm henkikirjoissa, Tuomas Matinpoika vuodesta 1650 alkaen, mikä sopii 1649 käräjiin, mutta henkikirjassa 1669, esiintyy sekä Tuomas Matinpoika että Heikki Eskonpoika, joka on Äystön asukas. Heikki esiintyy seuraavan kerran 1674, jolloin Tuomas Matinpoika on kadonnut (1671). Uudestaan Tuomas Matinpoika ilmestyy henkikirjoihin 1680 (kymmenysluettelossa jo 1677) ja lienee silloin tuo Erkkilä.
Ei hyvin ainakaan sovi, että olisi kyse samasta miehestä koko ajan

On Säntti -yhteydet, perintökanteet itse Tuomaan alullepanemina, minullakin kirjattuina vanhastaan.

Ellen väärin muista, Tuomas taisi olla Säntin esikoisoikeuden haltijakin siihen asti, kunnes siirsi sen pois (langolleen muistini mukaan).

Mutta muistaakseni ainakin osa niistä on myös esitetty Markku Pihlajaniemen Sänttiä käsittelevässä artikkelissa, joten en tässä anna muuta kuin, että lähteitä on käsitelty ainakin yhdessä julkaistussa kirjoituksessa, joka löytynee pienen etsinnän jälkeen.

terv Matti Lund

[KariKK]

On Säntti -yhteydet, perintökanteet itse Tuomaan alullepanemina, minullakin kirjattuina vanhastaan.

Ellen väärin muista, Tuomas taisi olla Säntin esikoisoikeuden haltijakin siihen asti, kunnes siirsi sen pois (langolleen muistini mukaan).

Mutta muistaakseni ainakin osa niistä on myös esitetty Markku Pihlajaniemen Sänttiä käsittelevässä artikkelissa, joten en tässä anna muuta kuin, että lähteitä on käsitelty ainakin yhdessä julkaistussa kirjoituksessa, joka löytynee pienen etsinnän jälkeen.

terv Matti Lund

Kirjoitus, johaan Matti Lund edellä viittaa, on ilmeisesti tämä, joka on ollut Juurissa 3/2003, Markku Pihlajaniemi, Tapio Piirto ja Penni Airas:
Kurikan Miedonkylän Säntti.
Lainaan tähän joitakin tietoja jutusta:
Matti Sipinpoika s. noin 1591 (ruodutusluettelo 1627), kuollut ennen vuotta 1676. Säntin isäntä 1617-1652.
Puoliso Valpuri Mikintytär , haudattu Ilmajoki 5.1.1679.
Heillä oli ainakin pojat:
Tuomas Matinpoika, asui Teuvan Erkkilässä. Pso Kerttu.
Erkki Matinpoika, Säntissä, Tassissa ja Iso-Tuiskussa. Pso Anna Vilpuntytär.
Juho Matinpoika, Säntin isäntä noin 1653-1674, kuoli ilm. ennen vuotta 1675.
Pso Liisa Tuomaantytär.
Tyttäriä: "N" Matintytär. Pso Juho Matinpoika Sorvari.
Valpuri Matintytär, s. noin 1612, k. 24.8.1701 Kurikka. ensimmäinen pso Matti, toinen pso Tuomas Pentinpoika Ollila, haudattu 30.5.1697 Ilmajoki.

Ajoituksen puolesta Kauhajoella tavattu Tuomas Matinpoika voisi hyvin sopia Antti Enevaldinpojan (s. 1585, ruodutusl.) vävyksi. Voisi siis olla syntynyt jo ennen vuotta 1620. Tämä ajoitus ei estä sitä, että Erkkilän Tuomas Matinpoika olisi hakenut talonpaikkaa jo 1649 Teuvalla. En nyt osaa sanoa, tuleeko jokin ristiriita eli päällekkäisyyksiä Tuomas Matinpojan kirjauksissa Kauhajoella ja Teuvalla.

Kauhajoen historia, s. 159, viittaa käräjäjuttuun, joka oli seurausta siitä, että Tuomas Matinpoika raivatessaan autiota Nirvaa elinkelpoiseksi poltti kaskea, joka olikin Knuuttilan maalla. En ole etsinyt juttua, mutta on käsitelty käräjillä ilmeisesti lähellä vuotta 1650.
Mutta Päntäneen Nirvan ja Knuutilan maat ovat yltäneet aika lähelle Äystöä.
SAY:ssa Ilmajoki 1635-1654 on Kauhajoen osalta aika paljon virheitä, isäntiä on sijoitettu vääriin taloihin. Kauhajoen historian mukaan Tuomas Matinpoika oli Nirvassa, mutta SAY:ssa Nirvassa häntä ei mainita vaan Kyynyssä.
Näillä näytöillä en tiedä, oliko Aron vävy Säntistä, mutta jos käräjäpöytäkirjoissa sanotaan Tuomas Matinpojan tulleen Teuvalle Kauhajoelta, niin on hänen täytynyt asua jonkin aikaa Kauhajoella. Jos olisi muuttanut suoraan Kurikasta Teuvalle, ei Kauhajokea mainittaisi.

Näen toistaiseksi avoimena mahdollisuutena, että Aron vävy Tuomas Matinpoika pyrki Äystöön ja oli sama mies kuin Erkkilän Tuomas Matinpoika.
Sitova näyttö puolesta tai vastaan siis puuttuu.

[PekkaLehtonen]

'Onkohan muita vaihtoehtoja ja voidaanko tuon Tuomas Matinpojan alkukoti tai edes lähtöpaikka selvittää ? '
Panen tuon itse nyt kokeen alle tässä. Oletetaan, että tuo talo, johon Tuomas Matinpoika pyrki, olisikin Erkkilä
Sitä puoltaa
1. Henkikirjoissa Tuomas Matinpoika esiintyy siis 1650-1671 välisenä aikana ja sijoitettuna luetteloon niin, että se on ainakin pääosin Perttulan ja Säntin välissä eli sopisi hyvin Erkkiläksi. (Kaikilta vuosilta ei ole henkikirjaa). Sitten vuosina 1674 ja 1675 samaan paikkaan on kirjattu Tuomas Jaakonpoika. Tätä voidaan pitää myös virhekirjauksena . Vielä Tuomas Matinpoika on kirjattu samaan paikkaan viimeisen kerran 1680.
2. Äystöön lienee kirjattu 1620- luvulla Antti Erkinpoika, joka ei siis sovi käräjäjutussa olevaan Tuomas Yrjönpoikaan. Mieleen nousee perustelematon ajatus, että Erkkilän paikalla on asuttu lyhyesti jo 1620-luvulla Tuomas Yrjönpojan toimesta, mutta hänestä ei ole jäänyt (vielä löydettyjä) jälkiä.
3. Äystöön on henkikirjoissa kirjattu Heikki Eskonpoika, joka paremmin tunnetaan äystöläiseksi, jo siis vuonna1663-1665 ja päällekkäin Tuomas Matinpojan kanssa. 1664 heidät on kirjattu päällekkäin myös kymmenysluettelossa. Maakirjojen kirjauksesta ei kannata paljon hakea apua, koska ne jämähtivät juuri näihin aikoihin.

Vastaan on sittenkin ainoastaan Teuvan isäntäluettelon tiedot, jotka kyllä jo joissakin muissakin yhteyksissä ovat osoittautuneet harhaanjohtaviksi.

Puolisot, nimettynä, on henkikirjoissa Teuvalla vasta 1674 lähtien. Tuomas Matinpojan vaimoksi 1680 on kirjattu Kerttu ja Tuomas Jaakonpojan vaimoksi 1674 Kerttu Tuomaantytär, joka ei sovi Antti Enevaldinpojan tyttäreksi.
Ei tämä kuitenkaan tällä vielä sulje ulos sitä, että Tuomas Matinpoika olisi Aron vävy. Kerttuhan voi olla toinen puoliso. Pitää katsella myös Kauhajoen kirjaukset 1649-1651. Onko päällekkäisyyksiä ?

[KariKK]

Päällekkäisyyksiä näyttäisi olevan ainakin maakirjassa.
Katsoin SAY:sta Ilmajoki 1635-1654.
Aro: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61220 .
Maakirjan mukaan Aron isäntänä on Tuomas Matinpoika 1647-1654, mutta eri värillä, henkikirjat kai, merkitty Aroon vuosina 1646-1649.

Nirva (SAY: Kyynylä, molemmat samalla sivulla):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61201 .
Maakirjan mukaan Tuomas Matinpoika 1645-1654.
Eri väreillä Tuomas Matinpoika Nirvassa 1648-1652. En tiedä, mihin perustuu
arvio, että on sama kuin Aron Tuomas Matinpoika samoina vuosina, tämänhän pitäisi kai olla osoitus siitä, että oli kaksi eri Tuomasta.

Jotakin hämärää tässä nyt on, ei kai sama mies voi olla samoina vuosina kolmessa paikassa. Montako Tuomas Matinpoikaa oli, yksi, kaksi vai kolme?
Ehkä sama mies voisi olla Arossa ja Teuvalla?

[PekkaLehtonen]

Jatkan vähän siitä, mihin illalla jäin ja esitän uuden ja vaihtoehtoisen tulkinnan henkikirjoista ajalta 1667-1680 Erkkilässä.
1667 Tuomas Matinpoika suluissa
1669 Tuomas Matinpoika
1671 Tuomas Matinpoika suluissa
Ja tähän loppuisi Kauhajoelta tulleen Tuomas Matinpojan kirjaukset Erkkilässä.
Suluissa olevat kai tarkoittaa, että eli ja asui Erkkilässä, muttei enää verotettu

1672-1673 ei henkikirjoja
1674 Tuomas Jaakonpoika
1675 Tuomas Jaakonpoika
1676 Marketta Tuomaantytär ensimmäisenä
1677 Marketta Tuomaantytär ensimmäisenä
1678 Simo Tuomaanpoika ensimmäisenä
1679 ei henkikirjaa
1680 Tuomas Matinpoika ja tämä mahdollisesti virhekirjaus.

Tästähän seuraisi se, ettei Tuomas Matinpojan vaimon nimeä tiedetä

No heti vastaväiteenä se, että kymmenysluettelossa Tuomas Matinpoika esiintyy paitsi 1664, niin 1677-1678 ja 1680-1681.

Hämmennystä tietenkin myös aiheuttaa, että nuo Sänttin perintöasioiden käräjäjutut on vasta 1675 (Juuret 3/2003). Se juttu, jossa Tuomas luopuu oikeuksistaan lienee lähes lukematon läpi tulleen musteen takia

Mitä tulee kirjauksiin Kauhajoella, niin komppaan näillä tiedoilla mahdollisuutta, että Aron Tuomas olisi sama kuin Erkkilän Tuomas, mutta eri kuin Nirvan Tuomas. Silloin henkikirjojen kirjaukset jatkuisivat loogisesti 1650:n yli, 1649 Arossa 1650 Erkkilässä. Maakirjat ovat pääsääntöisesti jälkijättöisiä eikä asiaan vaikuta, että Tuomas on Aroon kirjattu vielä 1654. Mainittakoon, että Tuomas Matinpoika ehtii Teuvan maakirjoihin vasta 1669 ja sitten 1671 ja 1673. Sitten vielä viiden Tuomas Jaakonpojan kirjauksen (välillä 1675-1681) jälkeen kerran 1682.

Pitää vielä kaivaa esiin tuo käräjäjuttu Nirvan otosta.

[PekkaLehtonen]

Eräs huomio on se, että Tuomas Jaakonpojan pso oli siis Kerttu Tuomaantytär eli Tuomas Jaakonpoika voisi olla Tuomas Matinpojan vävy. Silloin kymmenysluetteloidenkin kirjaukset tuntuvat ihan oikeilta eli ne vielä kirjattiin
myöhäänkin Tuomas Matinpojalle eikä 1680 henkikirjoitustakaan välttämättä tarvitse pitää virhekirjauksena. Vävy olisi vain lähtenyt muihin maisemiin. Ja oliko silloin vaimo sittenkin myös Kerttu ?

[PekkaLehtonen]

Tämä palstalla ajattelu tuo mukanaan sen varjopuolen, että pitää korjata.
1)Tuomas Matinpoikaa ei ole kirjattu henkikirjoihin 1680, vaan siinä lukee Tuomas Matinpojan vaimo Kerttu
2) Tuomas Matinpoika on maakirjassa Teuvalla vuonna 1651. Ei riitä nyt pätevyys sanomaan, onko tämä lopullinen ongelma Aron ja Erkkilän Tuomaiden samana pitämiselle.
3) Tuomas Jaakonpojan ja Tuomas Matinpojan suhde alkaa taas näyttää sekavalta, kun katsoo koko henkilökatrasta vuosina 1675- 1680

[MarHir4]

Nyt Jaakon seurannasta puuttuu 12 vuotta väliltä 1705-1718, mikä on hankala aikajakso, jos on tarkoitus todistaa oletus Ikkelästä oikeaksi. Siinä on isonvihan vuosia ja on mahdoton tietää, missä Jaakko on ollut ja mitä tehnyt. Mistä on tullut hänen todennäköisellä tyttärellään mainittu nimi Lagg. Nimi esiintyy vain kerran. Olen epäillyt sitä sotilasnimeksi, mutta en ole sotilasluetteloista sellaista löytänyt. Periaatteessa sekin on mahdollista, että olisi ollut isonvihan aikana pakolaisena jossakin, vaikkapa Ruotsissa. Onko nimi tarttunut mukaan sieltä? Jos Jaakko on ollut pakomatkalla vaikkapa Ruotsin pohjoisosissa, on vaimo voinut löytyä sieltäkin. Tai sitten sukuverkostojen pohjalta Kauhajoelta. Kysymyksiä on, mutta vastauksia puuttuu.



Sukunimi Lagg

Vihityistä mainitaan bägge från Äystö, jos oikein luin. Molemmat Äystöltä.


Hiski väittää

bägge on luettu Lagg. Hiskiin ja Jacobsdotter on luettu Hiskiin "facdr tai jotain ?"



https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10464&pnum=111

[KariKK]

Sukunimi Lagg

Vihityistä mainitaan bägge från Äystö, jos oikein luin. Molemmat Äystöltä.


Hiski väittää

bägge on luettu Lagg. Hiskiin ja Jacobsdotter on luettu Hiskiin "facdr tai jotain ?"



https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10464&pnum=111

Kiitos tästä!
Hyvä huomio ja sait tällä poistetuksi tuon häiritsevän Lagg-nimen.
Tuon facdr:n on voinut arvata tulkintavirheeksi.
Tämä oli myös opetus siitä, että kannattaisi itsekin tarkistaa epäselvissä tapauksissa, miltä se alkuperäinen teksti näyttää, jos mahdollista.
Ja tässä tapauksessa se on ollut mahdollista jo jonkin aikaa.

Samalla aukeamalla, missä on tämä vihkimerkintä 29.10.1734, on vasemmalla puolella v. 1731 toiseksi viimeisessä merkinnässä nimi Lill-Curicka ja siinä on selvä L-kirjain vertailukohdaksi.
Ei ole mielestäni mitään epäselvää, etteikö se sana ole bägge, kun sen nyt
osoitit.
Toiveissa on, että voitaisiin saada vielä selville joko vahvistava tai poissulkeva tieto Maria Jaakontyttären mahdollisen ja mielestäni todennäköisen äidin alkuperästä.