PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Brita Mårtensdr myöh. Rekola ja Erkki Kalfeltsin isät Tyrväältä


Hannele-Marlee
29.09.15, 17:27
Tietääkö kukaan Brita Mårtensdotterin myöh. Rekola s.1.1.1733 isää (ja äitiä), oliko hän Mårten Scalck (Kiikan Vehkakorven Kataralla sotilaana) jos oli niin kenen poikia olisi voinut olla. Brita on ymmärtääkseni Tuomas Thomasson Rekolan (synt. Karkun Kaajalla 4.12.1747) puoliso (on isäni äidin sukua). Toinen puoliso oli käsittääkseni Maria Erikintytär Rekolasta (isäni isän sukua).
Toisenkin sotilaan isä on tällä erää hukassa. Erkki Kalfelt , syntynyt todennäköisesti 1700-luvun alkupuolella Tyrväällä.
Jos tunnistat kyseisiä henkilöitä, tai huomaat olevani täysin hakoteillä, niin olisin jälleen hyvin kiitollinen avusta eteenpäin!

Hela
30.09.15, 17:33
On miellyttävä yllätys tavata sukulainen, vaikka sukulaisuus ei olekaan kovin läheinen. Sukujuuremme menevät Tyrvään Liuhalan Rekolaan ja niitä voidaan siellä seurata taaksepäin 1400-luvun puoliväliin. Olen kirjoittanut tästä tyrvääläisestä Liuha-suvusta Vammalan seudun sukututkijain vuosikirjaan 2001 (Heikki Impola: Liuha-suvun ja Liuhalan talojen vaiheet 200 vuoden aikana, 1450-1650).

Isänpuoleiset esivanhempani pitivät Rekolaa vuoteen 1707, jolloin iiiiiiii:ni Simon Sigfridsson (1679-1776) siirtyi naapuritaloon Impolaan ja jätti Rekolan sisarelleen Valborgille (1668-1711), joka siis on sinun esiäitisi. Hänen kauttaan talo säilyi Liuhojen jälkeläisillä 1900-luvulle siirtyen vielä monta kertaa tyttärelle ja vävylle. Thomas Thomasson Karkun Kaajalta (1747-1808) oli ensin naimisissa Rekolan tyttären Maria Eriksdotterin (1746-1793) kanssa ja sitten Brita Mårtensdotterin kanssa (1733-1815), jonka vanhemmat olivat sotilas Mårten Skalck Kiikan Vehkakorvessa ja Anna Johansdotter (Josefsdotter?). Toinen avioliitto oli lapseton, vaimo oli vihittäessä 1794 jo yli 60-vuotias.

Olen kerännyt jonkun verran tietoja Tyrvään ja Kiikan sotilaista. Mårten Skalck oli sotilas n:o 73 Porin jv-rykmentin ev.luutn. komppaniassa, Vehkakorven ruodussa, synt. rykmentin rullien mukaan 1714 ja kuoli 6.9.1742. Hänet otettiin rykmenttiin 1734 ja hän oli sitä ennen renkinä Raukon kartanossa Kiikassa nimellä Mårten Andersson. Hän ja myös vaimonsa olivat kotoisin muualta, heitä ei ole vihitty Kiikassa eikä Tyrväällä.

Toinen sotilas josta tiedustelit, Erik Kallfelt, on yhtä vaikea selvittää. Hän palveli n:olla 8 Porin jv-rykmentin henkikomppaniassa, kuului Kallialan ruotuun. Hän oli vuoden 1775 pääkatselmusrullan mukaan 21-vuotias, siis synt. 1754, joten rippikirjan syntymävuosi 1749 on väärä, ja hän kaatui Parkunmäen taistelussa 21.7.1789. Hänen vaimonsa Kristina Johanna Jakobsdotterin (s. rippikirjan mukaan 1758) kaksi etunimeä olivat siihen aikaan hyvin harvinaisia. Molemmat aviopuolisot tulivat Tyrväälle muualta, heitä ei ole vihitty sieltä. Vaimo avioitui toisen kerran 1795 torppari Johan Thomasson Paistinmaan kanssa (Rautajoen alustaa). Vaimon poika 1. avioliitosta Anders Eriksson (s. 2.5.1775) jatkoi ensin torppparina Paistinmaassa ja siirtyi sitten Valavan torppaan ja lopuksi Niemen torppaan (Kahimalan alustaa). Hänen vaimonsa oli Elisabet (Lisa) Thomasdotter Liuhalan Rekolasta, edellä mainitun Thomas Thomasson Rekolan tytär 1. avioliitosta.

Terveisin

Henrik (Heikki) Impola

Hannele-Marlee
01.10.15, 20:17
Lämmin kiitos nopeasta ja selventävästä vastauksestasi Henrik!

Iloitsen suuresti kohdatessani Sinun kaltaisesi asiantuntijan omassa lähivuosisatojen suvussa! Carolina Rekola on iiiä ja Walborg sitten siitä sukupolvia eteenpäin. Elisabet (Lisa) Rekola taas on iäiiä, vastauksesi selkeytti hänenkin vanhempansa, siis jo toista kautta tutut henkilöt!

Ätini kautta tulee mahdollisesti myös sukulaisuus Knuutilaan, oliko Jacob Johansson Knuutilalla (1621-1694) tytär Beata, joka oli naimisissa Vänniän kanssa, josta suku olisi jatkunut Kiimajärven Horkolle? Minun pitää tosin vielä varmistaa omia tietojani, ennenkuin uskallan kysellä lisää asiasta!

Olen toki lukenut ansiokkaat tutkimuksesi Vammalan Sukututkijoiden julkaisusta että myös tilannut Kansallisarkistosta kopion Genos aikakauskirjan tutkimuksestasi, kiitos paljon niistäkin!

Sain varmuutta myös edellisestä vastauksestasi suoraan isälinjaani Johan Lundgenista Marttilankylän Marttilaan.

Mielekästä syksyn alkua toivottaen
Hannele (-Marlee) Kyttälä-Koskinen

Hela
03.10.15, 14:51
Kiitokset selventävistä tiedoista, hahmotan nyt paremmin yhteisiä sukujuuriamme. Niitä on siis myös Liuhalan Knuutilassa, Knuutilan suku polveutuu Johan Mattsson Knuutilan (k. 1665) vaimon Valborg Jöransdotter Liuhan (k. 1665) kautta samoista 1400-luvun Liuhoista kuin Rekola-Impolan suku, ja minulla on myöhempiä esivanhempia Knuutilassa kahta eri tietä.

Knuutilan Beata Jakobsdotter (1660-1740) oli naimisissa Kaukolan Vänniän rusthollarin Abraham Michelssonin (1649-1708). Tästä Vänniän suvusta voisin kertoa enemmänkin, mutta olisi hyvä saada tarkempi tieto sukuyhteydestäsi Horkolle. Matts Eriksson Horko (pso Karin Abrahamsdotter Vänniä) ja Anders Johansson Eskola Mielaanniemestä (pso Karin Eriksdotter Horko) vaihtoivat nimittäin rustholleja keskenään 1729. Kummat näistä ovat sinun esivanhempiasi?

Rekolan Valborg Sigfridsdotterin (1668-1711) aviomiehen Erik Erikssonin (1663-1734)) syntyperää on joskus tiedusteltu, koska se ei suoraan ilmene tavallisimmista lähteistä. Hän oli Nuupalan Teukulta, vht Erik Eriksson ja Anna Olofsdotter. Kun hänen isänsä kuoli 82-vuotiaana 1694 ja haudattiin kirkkoon 8.8., häneltä jäi vaimo, 5 poikaa ja 3 tytärtä, 5 lasta oli kuollut aikaisemmin. Yksi tyttäristä oli Karin Eriksdotter, jolla oli miehensä Vehmaan Villin isännän Simon Henrikssonin (Lousajan Ryypältä) kanssa mm. poika, rovasti Anders Lizelius, kuuluisa suomen kirjakielen uranuurtaja ”Antti Lizelius”. – Mutta nämä asiat ovat sinulle ehkä tuttuja?

Syysterveisin

Henrik (Heikki) Impola

Hannele-Marlee
05.10.15, 20:19
Olipa mielenkiintoinen yllätys tuo Erik Erikssonin (1663-1734) syntyperätieto, KIITOS! Olin kyllä törmännyt "Antti Lizeliukseen" tuolta Ryypän kautta, mutta tätä tietoa en ollut lähteistä löytänyt, joten nyt pystyin yhdistämään suvut keskenään, todella hienoa!

Tämä Knuutilan suvun yhteys:
Matts Eriksson Horko (pso Karin Abrahamsdotter Vänniä) on siis minulle äidin kautta (äiäiiiääi) sukua, joten olisi todella mielenkiintoista kuulla tästäkin historiasta/yhteydestä Knuutilaan enemmän!

Palaisin vielä toisessa ketjussa kysymiini Johan Lundrenin (1731-1758) asioihin;
"Marian vanhemmat: sotilas Johan Calliander Isojärven kylästä (talollisen poika Isojärven Iso-Roikalta) ja Kristina Andersdotter (Johansdotter?)".

Olivatko Johan Callianderin vanhemmat toiset alla olevista tai aivan aivan eri henkilöt:
(alla olevat tiedot: Pekka Iisan ja Lasse Iso-Iivari:n talonhaltijaluettelosta, muuta lähdettä en löytänyt)
Michel Johanss Iso-Roikka / Walborg Jöransd / Lisa Jöransd Skyttä /

vai ehkä edellisen poika Anders Michelss Iso-Roikka /Caisa Simonsd Kaarle / Maria Johansd Pentti

Jälleen tiedusteleva Hannele-Marlee K-K

Amaryllis
06.10.15, 10:38
Kun Johan Callianderin patronyymi on Johansson, vanhemmat lienevät Roikalla Johan Henriksson ja Beata Mattsdr:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1705-1722_ap/20.htm

Hannele-Marlee
06.10.15, 15:49
Lämmin kiitos tiedosta Amaryllis, tuolla pääsen taas eteenpäin!

Hela
07.10.15, 17:52
Amaryllis ehti jo kertoa, että Johan Callianderin isä oli Johan Henriksson, joka 1710-luvulla mainitaan Iso-Roikan isäntänä. Hän oli sitä ennen ratsumies Karkun Kollasen rusthollissa. Poika Johan syntyi siellä, kast. Karkussa 29.9.1708. Michel Johansson Iso-Roikka oli hänen veljensä, he olivat toistensa lasten kummeja. Johan Henrikssonin ja hänen vaimonsa Beata Mattsdotterin jäljille on vaikea päästä. Veli Henrik Henriksson asui Iso-Roikalla 1717 ja hänen vaimonaan mainitaan Vatajan Rekun tytär Valborg Eriksdotter, tämä häviää ja Henrik avioituu 1718 Isojärven Virrin leskiemännän Valborg Thomasdotterin kanssa ja häviää sitten vuorostaan Virriltä. Tyrvään kirkonkirjat ovat näiltä vuosilta puutteelliset ja rippikirja puuttuu kokonaan 1723-1729. Toinen johtolanka voisi olla Johan Henrikssonin nuorimman pojan Jakobin (kast. 7.7.1713, isäntä Karkun Kärppälän Vännillä) ensimmäinen kummi B(onden) Matts Henriksson (Jal - - - ?; nimen jatko peittyy sivun sisäreunan alle). Johanin kummien joukossa oli 29.9.1708 mm. Johan Eriksson Antila Humalojalta ja Brita Sigfridsdotter Karkun Hurulasta, joiden sukulaisuus lapsen vanhempien kanssa jää epäselväksi.

Tyrvään Liuhalan Knuutilaa ja Kaukolan Vänniää koskevaan tiedusteluusi yritän vastata lyhyesti, siihen tarvittaisiin enemmän tilaa. Olen selostanut Knuutilan sukua ja sen yhteyttä Liuha-sukuun Genoksen artikkelissa, josta mainitsit. Beata Jakobsdotter (1660-1740) oli rusthollari ja valtiopäivämies Jakob Johansson Knuutilan ainoa tytär. Hänellä oli 7 veljeä. Heistä oli merkittävin Turun yliopiston professori ja rehtori Anders Wanochius, jonka pojanpoika hovitallimestari Johan af Wanoch aateloitiin. Hänen asemansa kuningatar Sofia Magdaleenan ratsastuksenopettajana on eräissä Knuutilan suvun haaroissa synnyttänyt kuningasfantasioita, jotka eivät kovin paljon eroa täällä eräässä viestiketjussa käsitellyistä tapauksista.

Beata Jakobsdotterin puoliso rusthollari Abraham Michelsson Vänniä (1649-1708) kuului Tyrvenius-sukuun. Hänen isänsä oli ratsuväen korpraali Michel Josefsson (pso Magdalena Fabricius) ja isoisänsä Tyrvään kirkkoherra Josephus Caspari (pso 1:o N.N. Mårtensdotter Wessel Rautajoesta). Kirkkoherran kolme poikaa, Jöran, Abraham ja Michel, palvelivat Jöranin apen ratsumestari Carl Beckin ratsuväkikomppaniassa. Abraham, sotilaspappi ja myöhemmin Tyrvään kirkkoherra, otti asuinpaikkansa Tyrväänkylän mukaan sukunimen Tyrvenius ja myös Michelin poika Anders, Abraham Vänniän nuorempi veli, joka kuoli Liedon pitäjänapulaisena 1684, omaksui tämän nimen tullessaan ylioppilaaksi. Tyrvenius-suku ei jatkunut Vänniällä mieslinjaisena Abraham Michelssonin jälkeen. Hänellä oli kaksi tytärtä, isoäitinsä kaima Magdalena eli Malin, jonka jälkeläiset avioliitosta Thomas Henrikssonin (Vampulan Sallilan Mattilasta) kanssa ovat pitäneet Vänniää meidän päiviimme saakka, ja Karin, joka avioitui rusthollari Matts Erikssonin kanssa ja oli ensin emäntänä Kiimajärven Horkolla ja v:sta 1729 Mielaanniemen Eskolassa.

H. I.

Hannele-Marlee
07.10.15, 21:57
Olen lämpimästi kiitollinen saamistani vastauksista ja yhdistelen niitä jo aiemmista tutkimuksista löytämiini, kiitos! tv.Hannele-Marlee

PetteriKivimäki
21.01.20, 18:48
Ah, täältäkö se sitten löytyi tietous Johan Johansson Caljanderista (1708-)!

Suurkiitos!Hän on siis i-äää-ii-äi, eli kauas mennään.

PetteriKivimäki
21.01.20, 19:10
Knuutilan Beata Jakobsdotter (1660-1740) oli naimisissa Kaukolan Vänniän rusthollarin Abraham Michelssonin (1649-1708). Tästä Vänniän suvusta voisin kertoa enemmänkin, mutta olisi hyvä saada tarkempi tieto sukuyhteydestäsi Horkolle. Matts Eriksson Horko (pso Karin Abrahamsdotter Vänniä) ja Anders Johansson Eskola Mielaanniemestä (pso Karin Eriksdotter Horko) vaihtoivat nimittäin rustholleja keskenään 1729. Kummat näistä ovat sinun esivanhempiasi?

Anders Johansson Eskola ja Karin Eriksdotter Horko ovat minun.:)

Karin Eriksdotter siis syntyi Horkolla, kävi välillä emännöimässä Eskolassa ja palasi miehensä kanssa takaisin Horkolle, jossa kuoli 1.4.1753 kunnioitettavassa 77 vuoden iäss.

PetteriKivimäki
22.01.20, 15:53
Tarkemmin kun syynäsin, niin itsellä Horkolle johtaa paitsi Karinin ja tämän siskon isän Erik Mattson Horkon (1656-1714) kautta, niin myös molempien hänen pikkuveljiensä Johan Mattson Horko-Siukon (1663-1702) ja Matts Mattson Horkon (1667-1702) js

Molemmat pikkuveljet näyttävät kuolleen Narvan taistelussa n. 1702.

petergmdale
12.11.20, 08:39
Greetings,

I’m curious if someone can please help me identify the parentage of the wife of Thomas Thomasson Kesti (c 1610-1665) from Kiikan Kiikanojalla, Kiikka. His Geni profile is here – https://www.geni.com/people/Tuomas-Kesti/6000000018081311662 and he is also found in Kiikan talonhaltijaluettelo, by Lasse Iso-Iivari - http://users.utu.fi/isoi/talot/kiikka.htm

Thomas’ wife’s name was Caisa Thomasdotter. Her parentage is not identified by Mr. Iso-Iivari. There is a Geni profile that likewise does not identify her parentage (https://www.geni.com/people/Carin-Kesti/6000000056081481003). Another profile (https://www.geni.com/people/Caisa-Kesti/6000000018081291648) calls her Caisa Thomasdotter Kesti (Rekola) but says that her husband is Matts Mattsson Hannula. Mr. Iso-Iivari likewise gives Matts Mattsson Hannula a wife named Caisa Thomasdotter.

I have elsewhere seen her identified as the daughter of Thomas Henricss Kylväjä (c 1580-1662) from Nevo, Kiikka (https://www.geni.com/people/Thomas-Kylv%C3%A4j%C3%A4/6000000001322521414)

Lastly, Anne Metsapuro’s website identifies her as Kaisa (Karin) Tuomaantytär Rekola in Taulu 150 (http://annemetsapuro.blogspot.com/2016/12/sukuselvityksenkohde-eino-kalevi-sato-s.html).

Any assistance would be much appreciated. Kiitos!

Cheers,

Pete Dale
pdale (at) peterdale (dot) com